1. ALUEEN ELINVOIMAISUUS 6 Koulutus-, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta 6 Vetovoimaisuus 7 Kansainvälisyys 8 Kestävä talous 9 2.

Transkriptio

1 2030

2

3 1. ALUEEN ELINVOIMAISUUS 6 Koulutus-, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta 6 Vetovoimaisuus 7 Kansainvälisyys 8 Kestävä talous 9 2. YRITYSTEN KILPAILUKYKY 10 Yritysten toimintamahdollisuudet ASUKKAIDEN HYVINVOINTI 11 Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet 11 Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen 12 Sujuvan arjen palvelut VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ 14 Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut 14

4 Rovaniemen strategiset painotukset vuoteen 2030 Rovaniemi on vuonna 2030 kasvava arktisen osaamisen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu yhdessä tehtävään sujuvaan arkeen puhtaassa luontoympäristössä. Strategiset painotukset vuoteen 2030 ovat: 1. Alueen elinvoimaisuus Suo ei kasva kiviä eikä kangas karpaloita 2. Yritysten kilpailukyky Kaukaa viisas puuhun nousee 3. Asukkaiden hyvinvointi Mitä kesällä kerätään, se talvella kelpaa 4. Viihtyisä elinympäristö Lujat luut ne olla pitää, jotka hyviä päiviä kannattaa Strategian toteuttaminen perustuu arvoihin. Rovaniemeläisenä toimin osallisuutta, luovuutta ja turvallisuutta edistäen. Strategiassa määritellään tavoitteet, joita kaupunki edistää omilla toimenpiteillään, erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyömuotojen avulla. Strategisia painotuksia tukevat tavoitteet on ryhmitelty seuraavien otsikoiden alle: Koulutus-, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Vetovoimaisuus Kansainvälisyys Kestävä talous Yritysten toimintamahdollisuudet Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvin-vointierojen kaventaminen Sujuvan arjen palvelut Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut Tavoitteiden ja mittareiden toteutuminen raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain ja tavoitetilojen toteutuminen joka toinen vuosi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. 4

5 Luovuus Osallisuus Turvallisuus 5

6 ALUEEN ELINVOIMAISUUS Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Rovaniemi rakentaa hyvinvointia koko Lapin maakunnan alueelle Rovaniemen asema arktisen alueen osaamiskeskuksena vahvistuu Rovaniemen asema tutkimuksen ja kehittämisen keskuksena Barentsin alueella vahvistuu Arktinen olosuhdeosaaminen jalostuu Arktinen osaaminen ja resurssit jalostuvat tuotteiksi ja palveluiksi Alueelle rakennetaan verkostomainen tutkimus- ja kehitysalusta (korkeakoulut, oppilaitokset, kaupunki, palvelujen tuottajat) edistämään innovaatioita Rovaniemen kaupungin innovatiiviset hankinnat lisääntyvät 1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen kasvu (Tilastokeskus) 2. Tekesin rahoituksen kasvu 3. Panostus uusiin cleantech-, biotalous-, resurssi- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin julkisten hankintojen kautta 1. 1 % 2. 0,5 M. Tekes-rahoitusta on myönnetty Rovaniemen alueen yrityksille ja tutkimuslaitoksilla vuonna 2013 yhteensä 3 M. Vuonna 2012 vastaavan rahoituksen määrä oli 2,5 M % 1. 4 % Rovaniemi on kansainvälisesti tunnustettu arktinen osaamiskeskus % Rovaniemi on kansainvälisesti tunnustettu arktinen yrityskeskittymä, jossa osaaminen on jalostunut liiketoiminnaksi. Elinkeino-ohjelma Strateginen kehittäminen/elinkeinot, suunnittelu 6

7 ALUEEN ELINVOIMAISUUS Vetovoimaisuus Rovaniemen sijainti ja asema Lapin pääkaupunkina luo vetovoimaisuuden perustan Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteishankkeet, investoinnit ja pääomasijoitukset alueelle kasvavat Rovaniemen tunnettuus vahvistuu Myönteinen mielikuva Rovaniemestä vahvistuu kansallisesti 1. Erillistutkimus vetovoimaisuudesta 1. Rovaniemi ei ole kymmenen vetovoimaisimman kaupungin joukossa. 1. Rovaniemen vetovoimaisuus kaupunkien joukossa vahvistuu (erillistutkimus vetovoimaisuudesta) 1. Rovaniemen vetovoimaisuus kaupunkien joukossa vahvistuu (erillistutkimus vetovoimaisuudesta) 1. Rovaniemi on kymmenen vetovoimaisimman kaupungin joukossa (erillistutkimus vetovoimaisuudesta) Elinkeino-ohjelma Strateginen kehittäminen/elinkeinot, suunnittelu 7

8 ALUEEN ELINVOIMAISUUS Kansainvälisyys Rovaniemen kansainvälinen mielikuva vahvistuu Rovaniemen asema aktiivisena arktisena toimijana vahvistuu Rovaniemi edistää kansainvälistä sijoitustoimintaa alueelle Rovaniemi on monikulttuurinen ja avoin yhteisö Rovaniemi tunnustetaan maailmanlaajuisesti joulupukin viralliseksi kotikaupungiksi ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi hyvinvointiin erikoistuneeksi matkailu- ja osaamiskeskittymäksi 1. Kansainvälisten mediaosumien määrä 2. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä (kuukausitilasto, Tilastokeskus) 3. Maahanmuuttajien suhteellisen osuuden muutos (v. 2013) (v. 2013) Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli 2,2 %. 3. 2,4 % (v. 2013, suurten kaupunkien mediaani 3,5 %) 1. Näkyvyys kansainvälisessä mediassa lisääntyy Lähestyy suurten kaupunkien mediaania. 1. Näkyvyys kansainvälisessä mediassa lisääntyy Sama taso kuin suurten kaupunkien mediaani. 1. Näkyvyys kansainvälisessä mediassa lisääntyy. 2. Kansainvälisten matkailijoiden määrä ja viipymä kasvaa. 3. Sama taso kuin suurten kaupunkien mediaani. Kansainvälistymisohjelma Matkailun kehittämisohjelma Strateginen kehittäminen/elinkeinot, suunnittelu 8

9 ALUEEN ELINVOIMAISUUS Kestävä talous Rovaniemi kehittyy monipuoliseksi palveluiden keskukseksi Verotulot lisääntyvät Kaupunki saa sijoittamalleen pääomalle riittävän tuoton ja omistus on välttämätöntä palveluiden tuottamiselle Kaupungin omarahoituskyky riittää tarpeellisiin investointeihin (toiminnan ja investointien rahavirta) Kaupunkikonsernin talous pysyy tasapainossa 1. Alueellinen bkt paranee suhteessa kaupunkikeskuksiin (Tilastokeskus) 2. Veronalaisten tulojen kasvu (Tilastokeskus) 3. Tuloveroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin 4. Vuosikate suhteessa nettoinvestointeihin 5. Investointisuunnitelman toteutuminen 6. Lainanhoitokate (vuosikate + korkomenot / korkomenot + lainanlyhennykset) on 2, heikko on alle 1, tyydyttävä on 1-2, 2 ja yli on hyvä) 7. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 8. Konsernin omavaraisuusaste / asukas ja suhteessa koko maan keskiarvoon (indeksiluku 100) 83,15 (v. 2011) 2. Kasvu 102 / asukas (v ) 3. Rovaniemi 20,5, koko maa 19,38. Efektiivinen veroaste Rovaniemellä 15,34 ja koko maassa 14,58 (v. 2013) 4. 83,9 % (2013) % (2013) 6. 1,5 (2013) (2013) % 1. Alueellinen bkt kasvaa 2. Veronalaiset tulot kasvavat 3. Tuloveroprosentti nykytasolla (21 % v. 2014) 4. Vuosikate 100 % nettoinvestoinneista (vuosikate kattaa poistot vuonna 2017) 5. Investointien suunnitelmallisuus paranee 1. Alueellinen bkt n. 90 (koko maan 100) 2. Veronalaiset tulot kasvavat 3. Tuloveroprosentti ei nouse enempää kuin kunnissa keskimäärin. 4. Vuosikate 100 % nettoinvestoinneista 5. Investointien suunnitelmallisuus paranee 6. Lainanhoitokate on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä veroprosenttia korottamatta 5 vuodelta on ylijäämäinen 8. Yli 60 % 1. Alueellinen bkt n. 95 (koko maan 100) 2. Veronalaiset tulot kasvavat 3. Tuloveroprosentti ei nouse enempää kuin kunnissa keskimäärin. 4. Vuosikate 100 % netto-investoinneista 5. Investointien suunnitelmallisuus paranee 6. Lainanhoitokate on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä veroprosenttia korottamatta 5 vuodelta on ylijäämäinen 8. Yli 65 % Omistajapoliittiset linjaukset Talouden tasapainottamissuunnitelmat Strateginen ohjaus/talousyksikkö, rahoitusyksikkö 9

10 YRITYSTEN KILPAILUKYKY Yritysten toimintamahdollisuudet Kaupunki edistää maankäyttöpolitiikalla yritysten liiketoimintaa Kaupunki vahvistaa edellytyksiä nuorten yritystoiminnalle Kaupunki edistää yritysten kasvua ja pääsyä kansainvälisille markkinoille Kaupunki edistää yritysten markkinointia Kaupunki tukee toimivien ja monipuolisten palvelumarkkinoiden kehittymistä Kaupunki edistää paikallisten yritysten osallistumista kaupungin hankintoihin hankintalain puitteissa Yritysten työllistämisen mahdollisuudet paranevat ja yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa 1. Elinkeinopoliittinen mittaristo (ELPO) 2. Työpaikkojen kasvu 3. Asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu toteutuu (Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma) 4. Yritysten nettomäärän kasvu 5. Yrityskannan kasvu 6. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä (Toimiala Online) 1. Rovaniemi sijalla (v. 2011, kasvu ed. vuodesta 0,9) Suurten kaupunkien työpaikkojen määrä kasvoi 1,3 % (v. 2011) kpl (v. 2013) 5. 2,6 % (v. 2012) 1. Sijoitus kuntien kymmenen parhaan joukossa. 2. Työpaikkojen määrän kasvu ylittää kaupunkien keskitason 5. Keskimäärin 4 % vuodessa 1. Sijoitus kuntien viiden parhaan joukossa. 1. Sijoitus kuntien viiden parhaan joukossa. Elinkeino-ohjelma Matkailun kehittämisohjelma Palveluhankintastrategia Maaseudun kehittämisohjelma Aluelautakuntien kehittämisohjelmat Strateginen kehittäminen/elinkeinot, suunnittelu Hallintopalvelut/Laki- ja hankintayksikkö Perusturvapalvelut 10

11 ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet Kaupunki edistää työelämäosallisuutta Kaupunki järjestää työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuuksia yhteistyössä kaupunkikonsernin ja osakkuusyhteisöjen sekä muiden julkisten toimijoiden kanssa Kaupunki edistää verkostomaisia tukirakenteita ja palvelukumppanuuksia yritys- ja järjestötoimijoiden kanssa Kaupunki luo toimintatapoja työllistämisen parantamiseksi 1. Työllisyysaste (työllisten prosenttiosuus väestöstä, v.) 2. Työttömyysaste (ka) 3. Nuorisotyöttömyys (alle 25 v.) 4. Pitkäaikaistyöttömyys 5. Kaupungin julkisten hankintojen kautta työllistämät työttömät työnhakijat 6. Työmarkkinatuen kuntaosuus 7. Opintojen negatiivinen keskeyttäminen 8. Vain perusasteen käyneiden nuorten (alle 25 v.) työttömien määrä Rovaniemellä 9. Kuntoutuksen hoito- ja palveluketjujen tehostuminen (asiakasmäärien suhde laitospaikkoihin 1. 61,9 % (v. 2012) 2. 14,7 % (v. 2013) (ka v. 2013, osuus työttömistä 17 %) (ka v. 2013, osuus työttömistä 26,6 %) ,418 M (v. 2013) (keskimäärin v. 2013) 1. Työelämäosallisuus vahvistuu 2. Enintään 10 % Alenee 1. Työelämäosallisuus vahvistuu 1. Työelämän liikkuvuus ja joustavuus näkyy työllisyysasteen lähenemisenä kohti Pohjoismaista tasoa. Työllisyysohjelma (valmistellaan) Elinkeino-ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma Aluelautakuntien kehittämisohjelmat Vammaispoliittinen ohjelma Kotouttamisohjelma Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Strateginen kehittäminen/elinkeinot, suunnittelu Hallintopalvelut/Laki- ja hankintayksikkö Perusturvapalvelut 11

12 ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan ja hyvinvointierojen kaventamisen toimintatavat tunnistetaan ja liitetään luontevaksi osaksi palvelujärjestelmää Yhteen sovittaen järjestetään asukkaille julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken ennaltaehkäisevää toimintaa (palvelu- ja kehittämiskumppanuudet) Kaupunki luo edellytyksiä asukkaiden omatoimiseen ja aktiiviseen hyvinvointia edistävään vapaa-ajan toimintaan Kaupunki luo edellytyksiä asukkaiden liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen, vapaa-ajan ja teknisten palvelujen yhteistyön tuloksena syntyy vaikuttavia ja taloudellisia toimintatapoja ja palvelumuotoja Alueella on erilaisia avo- ja ym. lähipalveluja mahdollistamassa kotona asumista Kuntoutuksen osuutta lisätään hoito- ja palveluketjuissa Varhaista avointa yhteistyötä ja yhteisöllistä korjaamista vahvistetaan (VAY) 1. Asukkaiden kokemuksellinen hyvinvointi paranee (vuosittaiset mittaukset hyvinvointikertomukseen) 2. Laitoshoidon ja avohuollon osuuden suhde 3. Ikäihmisten laitoshoidon ja kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden suhde 4. Kuntoutuksen osuuden toteutuminen eri palveluissa 5. Hyvinvointikertomuksen keskeiset indikaattorit (sairastavuusindeksi, kansantauti-indeksi) 3. Laitoshoidon osuus 1,7 % ja kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus 88,9 % 5. Kansantauti-indeksi 119,1. Sairastavuusindeksi 106,6 (v. 2012) 3. Laitoshoidon osuus 1 % ja kotona asuvien osuus 91 % Palvelurakenne kehittyy edelleen avopainotteisemmaksi. - Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Liikuntapoliittinen ohjelma Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 (valmisteilla) Mielenterveys- ja päihdeohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Kotouttamisohjelma Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Hallintopalvelut/asiakaspalveluyksikkö 12

13 ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Sujuvan arjen palvelut Rovaniemi tuottaa ja järjestää kilpailukykyisiä palveluja Rovaniemen rooli Barentsin hyvinvointipalvelujen keskuksena kasvaa Rovaniemi tarjoaa asukkailleen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet Asukkaat osallistuvat kaupungin tuottamien palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun Kaupunki vahvistaa asiakasohjausta tukemalla asukkaiden omavalintaista palveluhankintaa Kaupunki edistää palveluketjujen ja nivelvaiheiden toimivuutta Kaupunki lisää sähköisten ja liikkuvien palvelujen käyttömahdollisuuksia Kaupunki lisää mahdollisuuksia omahoitoon Kaupunkikonsernin työyhteisöissä panostetaan osaamisen uudistumiseen ja työhyvinvointiin 1. Palvelutyytyväisyys (kaupunki- ja kuntapalvelututkimus (KAPA) 2. Kuntapalvelujen sähköisen asioinnin käytön kasvu ja manuaalisten palvelujen käyttötarpeen vähennys suurimman kaupungin joukossa sijoitus 6. (2013) suurimman kaupungin joukossa sijoitus viiden parhaan joukossa 2. Asukkaiden mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja lisätään suurimman kaupungin joukossa sijoitus viiden parhaan joukossa 2. Niissä palveluissa joissa on mahdollista, 80 % kuntalaisista käyttää ensisijassa sähköisiä kuntapalveluita ja 20 % asioi kasvokkain suurimman kaupungin joukossa sijoitus viiden parhaan joukossa 2. Niissä palveluissa joissa on mahdollista, 90 % kuntalaisista käyttää ensisijassa sähköisiä kuntapalveluita ja 10 % asioi kasvokkain. Järjestöyhteistyön koordinaatio paranee. Asukkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Järjestöt ovat luonteva osa palvelukokonaisuutta ja sopimuksellista kumppanuutta. Konsernin henkilöstö- ja työnantajapoliittiset linjaukset Kaikki ohjelmat Palvelujen järjestäjät Strateginen ohjaus/tietohallintoyksikkö Hallintopalvelut/Asiakaspalveluyksikkö 13

14 VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut Rovaniemi edistää elinympäristön turvallisuutta ja huolehtii rakennusten terveellisyydestä Kaavoitus vastaa ennakoituihin tarpeisiin Keskusta-alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne Kaupunkikeskustan ja maaseudun välille kehittyy toimiva vuorovaikutus Kaupunki edistää yhdyskuntarakenteen kehittämistä vyöhykeperiaatteen mukaisesti Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa Joukko- ja palveluliikennesuunnittelussa otetaan huomioon väestön ikääntyminen Kaupunki edistää esteetöntä asumista uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa (mm. hissirakennusohjelmilla) Alueen ympäristökuormitus vähenee Kaupunki edistää tilojensa yhteiskäyttöä, toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta 1. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toteutuminen: kahden vuoden kaavavarantovalmiudesta ja vuoden tonttivarantovalmiudesta kertovat mittarit 2. Kulkumuoto-osuuksien muutos (seuranta 12 pisteessä joka toinen vuosi) 3. Erityispalvelujen kuljetuskustannusten pieneneminen suhteessa käyttäjämäärään 4. Täydennysrakentamisen osuus vuotuisesta asuntotuotannosta 5. Yhdyskuntarakenteen muuttumista kuvaavat mittarit (SYKE, YKR) 6. Arktiseen ympäristöön suhteutetut kestävän kehityksen indikaattorit (Ympäristöraportti, uusi) 7. Väestömäärän kasvu 2. On sama kuin tavoitetila MAATOn toteutuminen 2. Kävely + pyöräily + joukkoliikenne yht. 32 % Henkilöauto 64 % Muut 4 % 7. Väestömäärä asukasta Vyöhykeperiaatteen mukainen yhdyskuntarakenne on tunnistettavissa. 2. Kävely + pyöräily + joukkoliikenne yht. 42 % Henkilöauto 54 % Muut 4 % Vyöhykeperiaatteen mukainen yhdyskuntarakenne osoittautuu toimivaksi. 2. Kävely + pyöräily + joukkoliikenne yht. 52 % Henkilöauto 44 % Muut 4 % Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma Ilmasto-ohjelma Vammaispoliittinen ohjelma Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 (valmisteilla) Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisohjelma Liikuntapoliittinen ohjelma Maaseudun kehittämisohjelma Tekniset palvelut Strateginen kehittäminen/maankäyttö 14

15

16 Design: Advertising Kioski Rovaniemen kaupunki PL Rovaniemi Käyntiosoite: Hallituskatu 7, Rovakatu 1-2 Keskus: Fax: Sähköposti: