KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA. Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA Hankesuunnitelma

2 1 KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA = KAAPO hanke Sisällys 1. Hankkeen kohdealueet Hankkeen tausta ja tarve Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Maakuntaohjelma Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Uuden yhteistyöhankkeen tarve Hankkeen tavoitteet Tavoite: Yrittäjyys Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Hankkeen toimintatapa Hankkeen toteutus Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen tulokset Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen aikataulu ja budjetti Arviointi... 10

3 2 1. Hankkeen kohdealueet Hanke kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan taajamien kehittämiseen mukaan lukien mahdollisten kuntaliitosten mukanaan tuomat useamman taajaman verkostot saman kunnan sisällä. 2. Hankkeen tausta ja tarve 2.1 Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Pohjois-Pohjanmaalla on pitkäjänteisesti kehitetty kuntataajamia jo vuodesta 1999 lähtien (ns. Taajama-hankkeet). Vuonna 2011 tehtiin kuntiin kysely liittyen taajamien kehittämistyön tuloksiin ja voidaan todeta, että kuntien palaute oli hyvin positiivista. Koettiin, että tämänkaltainen yhteistyö, jossa kunnat ovat omien työryhmiensä kautta ohjanneet yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kehittämissuunnitelmia, on tuottanut parhaan tuloksen. Kehittämissuunnitelmat ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet ja lisäksi niiden pohjalta on voitu hakea hankerahaa uusien ideoiden toteutukseen. Kunnat ovat kehittämissuunnitelmien kautta entistä enemmän kiinnittäneet huomiota keskustan vetovoimatekijöihin, viihtyisyyteen ja ympäristöön. Yrityksiä on tältä pohjalta ollut helpompi houkutella kuntiin. TAAJAMIEN VETO- ELYD-HANKE MEIDÄN CITY -HANKE KAAPO-HANKE VOIMAISUUS HANKE - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - vähähiilisyys - puurakentaminen Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskustojen vetovoimaisuuden parantamishankkeiden painopisteet ja tarkastelunäkökulman laajeneminen. 2.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa toimintalinjassa 3 (aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö ) todetaan, että Laadukas elinympäristö asuinalueineen, liikenneyhteyksineen, palveluineen ja vapaa-ajanviettoympäristöineen on yksi tärkeimmistä alueiden menestystekijöistä. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö mahdollistaa sujuvan arjen ja on perustana viihtyisyydelle ja hyvinvoinnille. Tähän toimintalinjaan liittyvänä toimenpiteenä b. todetaan: Kaupunkikeskustojen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen mm. taajama-konsepti. Lisäksi Saavutettavuus ja liikennejärjestelmät toimintalinja a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen. Monimuotoisen kulttuurin maakunta osion toimintalinja b. Kulttuuriympäristöjen hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Uusi Kaupunki- ja kuntakeskustat Pohjoisessa, KAAPO hanke tulee toteuttamaan ko. osa-alueita ja näiden lisäksi vielä Hyvinvointi-osion Ikääntyvien hyvinvointi toimintalinjan kohdan c. Asumisen, lähiympäristön ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen.

4 3 2.3 Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma KAAPO hanke toteuttaa omalta osaltaan maakunnallista Luovan talouden kehittämisohjelmaa kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuutta kehittämällä erilaisten tapahtumien kautta. Lisäksi hanke edistää kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistämistä sekä kulttuuriympäristöjen vahvistamista. 2.4 Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma KAAPO hanke toteuttaa rakennerahasto-ohjelman TL2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen osion erityistavoitteita 1 ja 3. Hankkeessa lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi hankkeessa kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja kehittämällä kevytliikennepainotteisia kuntakeskustoja, mikä tukee samalla autoilun vähentämistä. Hankkeessa kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita edistämällä puurakentamista kuntakeskustoissa ja asuinalueilla. 2.5 Uuden yhteistyöhankkeen tarve Taajamien vetovoimaisuus -hankkeet ovat osaltaan olleet luomassa ja lujittamassa maakunnallista ja kunnallista yhteistyöverkostoa ja osoittaneet keinoja kuntakeskustojen kehittämiselle ja niiden elinvoimaisena säilyttämiselle. Keskustojen fyysisen ympäristön parantamissuunnitelmat ja toiminnallisuuden (mm. tapahtumat) näkökulma täydentävät toisiaan. Hankkeiden myötä on kuitenkin nähty yhä selkeämmin tarve keskustaa kehittävien uusien toiminta- ja yhteistyömallien luomiselle yhteistyössä liike-elämän ja yritysten sekä viranomaisten ja asukkaiden kanssa. Liikeelämän toimintaedellytysten parantaminen turvaa keskustojen palvelutarjonnan ja on edellytys keskustan kehittämiselle ja siten asukkaiden, viranomaisten ja yrittäjien yhteinen etu. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut kuntien toimintaympäristöön. Kuntaliitosten myötä on organisoitu uudelleen kuntien sisäistä toimintaa, mm. sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja tekninen toimi. Hallinnollisen uudistamisen lisäksi on tärkeä huolehtia kuntien vetovoimasta siten, että vaikka hallinto yhdistyy, niin vanhojen kuntien, nykyisten kunnanosakeskustojen, oma identiteetti säilyy ja jopa vahvistuu. Uuden hankkeen avulla voidaan vaikuttaa myös tässä muutoksessa olevien kuntien oman identiteetin vahvistamiseen, jotta yrittäjyys voisi hyvin ja kasvaisi kunkin taajaman alueella. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat hyvin maaseutumaisia. Kuntien laajetessa kuntaliitosten myötä kylien asukkaiden matka kunnan hallintokeskukseen kasvaa, joten keskusta-alueiden kehittämisen suhde ympäröiviin maaseutualueisiin on huomioitava suunnittelussa. Tämä edellyttää osallistuvien menetelmien käyttöä. KAAPO-hankkeessa hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu Pohjois- Pohjanmaan maaseutukylien asukaslähtöisiä suunnittelumenetelmiä kehittäneistä ASU-hankkeista (ASU, Asu kylässä! ja masu). 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen yleistavoitteena on yrittäjyyden lisääminen kunta- tai kunnanosakeskuksissa sekä asuinalueilla Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Projekti parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Se parantaa palveluiden sisältöä, laatua,

5 4 tehokkuutta, saatavuutta sekä yhteistyötä kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kesken. Projekti vahvistaa myös yritystoiminnan toimintaympäristöä. Yleistavoitteeseen päästään osatavoitteiden kautta. Hankkeen toimintaa ohjaavat läpäisevinä periaatteina kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallistuvan suunnittelun periaate. Hankkeeseen on lähdössä mukaan 10 kuntaa Tavoite: Yrittäjyys Yrittäjyyttä edistetään hankkeen aikana yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa. Hankkeessa kiinnitetään huomio erityisesti keskustojen yrittäjien yhteistyön tiivistämiseen mukaan lukien myös liitettyjen kuntien keskustat. Pieniin keskustoihin perustetaan yhdistyksiä esim. omien tapahtumien kehittämiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Lisäksi luodaan uusia, valtakunnallisestikin kiinnostavia tapahtumia. Yrittäjyyttä edistetään yrityspuistojen suunnittelun kautta Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Paikkaperustaisella kehittämisellä ja politiikalla (place based policy) tarkoitetaan suunnittelunäkökulmaa, joka tunnistaa paikkojen monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Se perustuu siis bottom-up-ajatteluun keskusjohtoisuutta korostavan suunnittelun vastapainona. Yksi keskeinen paikkaperustaisen kehittämisen mekanismi on yrittäjämäisyyttä korostava asenne: monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Paikkaperustainen kehittäminen on myös voimassa olevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (Mahdollisuuksien maaseutu ) strateginen lähtökohta. Paikkaperustaisuus eli erilaisten paikallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen on myös KAAPO-hankkeen osatavoitteita läpileikkaava näkökulma. Kuntakeskusten ja osakuntakeskusten elävänä pysymiseksi ja sen edistämiseksi kootaan eri järjestöjä, kuntapäättäjiä ja yrittäjiä yhteen ja kehitetään yhteistyössä uusia palveluita, tapahtumia ja kehittämissuunnitelmia keskustoihin. Näin luodaan lisää aktiivisuutta oman keskustan kehittämiseksi oli sitten kyseessä kuntakeskusta tai vaikka kyläkeskusta Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Viime vuosina Suomeen on syntynyt ensimmäiset lämpö- ja sähköomavaraiset alueet. CPH:n liittyy paljon vahvuuksia, jotka vahvistavat myös Suomen elinvoimaisuutta. Kotimaisen polttoaineen käytöllä on työllistävä vaikutus erityisesti maaseudun työllistäjänä ja pienyrittäjyyden lisääjänä. Uusiutuva energia on osa biotaloutta, johon on ladattu paljon odotuksia Suomen tuoreessa biotalousstrategiassa. Hanke tukee osaltaan valmisteilla olevan maakunnallisen biotalousstrategian toteuttamista. Sähkö- ja lämpötuotannon suhteen omavaraiset tuovat mukanaan riippumattomuutta mm. suurvoimalaoissa tuotetutun energian hinnoista, millä on positiivinen vaikutus investointeja päätettäessä. CPH:n käytön yleistymisen esteet eivät enää ole teknisiä, vaan liittyvät lähinnä tiedonpuutteeseen. Tässä hankkeessa CPH-voimaloiden edistäminen kytkeytyy kehittämissuunnitelmiin, mutta

6 5 hankkeessa järjestetään myös kehitystyötä tukeva opastusta esim. seminaarien muodossa, jolloin hyvistä kokemuksista voidaan ottaa oppia ja luoda uusia käytänteitä. Lisäksi huomioidaan maalämpö-, tuuli- ja aurinkoenergia ratkaisut. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan energian- ja sähköntuoton suhteen omavaraisten asuinalueiden suunnittelua. Asumisella ja rakentamisella on suuri vaikutus ympäristön tilaan. Ekologisten ja elinkaariedullisten ratkaisujen tarve on hyväksytty laajalti. Uudisrakentamisessa tavoitteiksi ovat vakiintumassa muun muassa tuotteen tai rakennuksen energiatehokkuus, käyttöikä ja muuntojoustavuus. Tavoitteet ovat haastavia otettavaksi huomioon myös olemassa olevan rakennuskannan hoidossa ja korjauksissa. Ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten sekä biotalouden merkityksen kasvaessa puurakentamiselle avautuu suuria uusia markkinoita. Pohjois-Pohjanmaan, jolla on käytettävissään runsaasti kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta, kannattaa olla myös puurakentamisen edelläkävijä. Puutuotteiden hyvä ympäristösuorituskyky voidaan kustannustehokkuutensa ansiosta tulevaisuudessa nostaa puurakentamisen uudeksi kilpailutekijäksi. Kestävän kehityksen näkökulmasta puu rakennusmateriaalina tarjoaa rakentamisessa ekologisesti kestävää asumista ja vaikuttavat positiivisesti koko puunhankinnan ja jalostuksen arvoketjussa mm. työllistävällä vaikutuksellaan. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan puurakentamisen mahdollisuuksia taajamarakenteen eheyttämisessä sekä asuin/yritysalueiden suunnittelussa Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Viime vuosien yhteinen piirre kaupungeissa on kaupunkirakenteen hajaantuminen. Suuri osa asuntorakentamisesta suuntautuu kaupunkialueen reunoille ja ulkopuolelle ympäröiviin kuntiin, taajamiin ja maaseudulle. Tämä kehitys on muuttanut kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusasetelmaa: etäälle vanhasta kaupunkirakenteesta syntyneet uudet kylät eivät tutkimusten mukaan enää määrity perinteisten kaupunkeihin ja maaseutuun liittyvien käsitteiden ja mielikuvien kautta. Täydennysrakentaminen ja sen sovittaminen vanhan rakennuskannan yhteyteen aiheuttaa ristiriitoja. Toisaalta täydennysrakentaminen on monessa tapauksessa edellytys sille, että keskustat ja asuinalueet säilyvät elinvoimaisina, jollaisiksi ne on alun perin rakennettu. Keskustaan kuuluvat vilkas kaupallinen toiminta, asukkaat ja heidän tarvitsemansa palvelut. Seutuistuminen kasvavine työssäkäyntialueineen lisää mahdollisuuksia asumiseen väljästi rauhallisilla alueilla. Pientaloasumisen ongelmana ekologiselta kannalta on suuri maanpinta-alan tarve asukasta kohden. Lisäksi hajautettu asuminen lisää liikkumista, mikä edellyttää yksityisautoilua ja teiden rakentamista. Tiiviissä rakentamisessa säästetään maanpinta-alaa ja voidaan vähentää liikkumistarvetta. Kannatettava suuntaus asuntotuotannossa on kohti pienimuotoisempaa tiivistä kaupunki- tai taajamarakentamista, joka soveltuu hyvin vanhojen keskustojen täydennysrakentamiseen kerrostalotuotannon ohella tai mieluiten sitä korvaamaan. Kestävässä keskustasuunnittelussa on eheytettävä taajamarakennetta. Käyttöön otetaan rakentamatta jääneitä tontteja sen sijaan, että rakennettaisiin täysin uusille alueille. Näin voidaan vähentää kunnallistekniikan ja tiestön rakentamiskustannuksia.

7 6 Kestävän kehityksen kannalta pikkukaupunkien ja kuntakeskustojen kävelypainotteisuus on uusi näkökulma, jota on syytä lisätä. Pikkukaupungeissa kaikki toiminnot (työ, asuminen, vapaa-ajan vietto) toimivat noin 2-3 km:n etäisyydellä, mikä tuo sen mahdollisuuden, että auto ei ole välttämätön päivittäiseen työssäkäyntiin tai asiointiin. Sen vuoksi kävelypainotteisuus keskustojen suunnittelussa olisi eräs perusperiaate tässä hankkeessa. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että hyvässä ympäristössä ihminen kävelee 400 m, kun taas huonossa ympäristössä 200 m. Viime vuosikymmeninä taajamien keskustojen rakentamisen tavoitteena on ollut kaupunkimainen ympäristö. Maaseutuympäristöön on lainattu kaupungeista sinne huonosti sopivia kaavoitusperiaatteita ja rakennustyyppejä. Pohjois-Pohjanmaankin taajamissa kehityksen suuntaa viitoittivat edelleen liian usein aukeat asfalttikentät, matalat marketit ja autojen hallitseva asema katukuvassa. Ympäristöön ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi vähittäiskaupan muutokset ja siitä osaltaan seurannut keskustarakenteen hajautuminen. Taajamien ilmettä voidaan kuitenkin kehittää suunnitelmallisesti, aivan kuten imagoakin voidaan luoda tietoisesti ja määrätietoisesti. Onnistunut imagon luominen vaatii pitkäjänteisyyttä, huolellista suunnittelua ja kaikkien keskeisten tahojen sitoutumista. Välttämättä ei ole kyse suurista investoinneista vaan tavasta toimia, yhteisesti hyväksytyistä pelisäännöistä ja pienipiirteisistä ratkaisuista. Eheyttävällä arkkitehtonisella suunnittelulla pyritään luomaan rakennuksista ja niiden ympäristöistä kauniita ja tarkoituksenmukaisia. Monipuoliseen ja viihtyisyyden lisäämiseen tähtäävä suunnittelu on tärkeää sekä uudisrakentamisessa että täydennysrakentamisessa; täydennysrakentamisen tavoitteeksi tulee asettaa olemassa olevan tilanteen parantaminen. Hankkeen aikana tehdään kuntien kanssa sovituille alueille ja yhdessä sovituin kehittämistavoittein konkreettisia ydinkeskustojen kehittämissuunnitelmia sekä taajamaympäristöjen kehityshankkeita. Nämä työt voivat olla esimerkiksi keskustojen parantamissuunnitelmia, tieympäristön parantamissuunnitelmia, taajamaympäristön detaljisuunnittelua (aukiot, kalusteet jne.), rakennusten korjaussuunnitelmia, rakennusten kuntoarviota ja vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Hankkeen toimintatapa Yhteisöllisyys on maaseudun taajamien ja pikkukaupunkien erityinen perinteinen voimavara, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Hankkeen kuluessa edistetään kunnan viranomaisten, liike-elämän toimijoiden sekä asukkaiden tai asukasyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä, jonka päämääränä on yhteisen taajamaympäristön fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen. Vuorovaikutteisuus on tärkeä osa nykypäivän päätöksentekoa. Kuntalaisten, viranomaisten ja suunnittelun ammattilaisten yhteistyössä tekemän vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun avulla voidaan parhaimmillaan tuottaa sisällöllisesti sellaista rakennettua ympäristöä, joka vastaa yksilön, ryhmän, yhteisön ja yhdyskunnan tarpeita. Moniulotteisen ja dynaamisesti muuttuvan ympäristösuhteen tukeminen merkitsee sitä, että suunnitteluprosessin pitäisi edistää osallistujien kykyä tunnistaa ja ilmaista yksilön, ryhmän ja yhteisön ympäristölliset ja paikalliset tarpeet, suunnittelukehän eri vaiheissa. Suunnittelu pitäisi myös järjestää siten, että erilaiset näkökulmat ja erilainen tieto - tekninen, humanistinen, sekä arjen hiljainen tieto - tulisivat hedelmällisellä tavalla kytketyiksi toisiinsa ja johtaisivat haluttuun ja jopa innovatiiviseen lopputulokseen.

8 7 5. Hankkeen toteutus Erityisenä painopisteenä tarkastellaan taajamien fyysisen toimintaympäristön vaikutusta kaupan ja palvelujen yritysten taloudelliseen kannattavuuteen. Keskustojen kehittäminen on erilaisten kaupallisten tarpeiden yhdistämistä kaupunki- ja taajamakuvallisiin, kulttuurillisiin ja historiallisiinkin rakenteisiin. Keskustat ovat elinympäristöjä, josta erilaisia palveluita haetaan ja kulutetaan. Tärkeimpänä ja taajaman vetovoimaisuuteen voimakkaimmin vaikuttavana näistä ovat juuri kaupalliset palvelut. Elinkeinojen edistäminen kuntaliitossopimuksen hengessä - uuden kaupunginosan työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - vaatii uusia toimenpiteitä. Elinkeinojen edistäminen pienellä paikkakunnalla tai uudessa kaupunginosassa vaatii läheisempää yksilöllistä kontaktia ja kosketuspintaa kuin suurehkon kaupungin suurissa linjoissa on totuttu. Uusien toimintatapojen ja mallien löytäminen vaatii aikansa, mutta myös halua kehittää aluetta ja poistaa toiminnan esteitä. Menetelmät Hankkeessa sovelletaan paikkaperustaista näkökulmaa ja osallistavaa suunnittelua tukevia menetelmiä. Kohdekuntien paikallisia kehittämistarpeita kartoitetaan asukasnäkökulmasta nettikyselyjen avulla. Niiden pohjalta etsitään tapauskohtaisesti kiinnostavimpia keskustojen kehittämisteemoja. Tarvittaessa kyselytuloksia täydennetään avaintoimijoiden haastatteluilla. Kehittämisteemoihin etsitään ratkaisuja ja toteuttamiskeinoja temaattisissa työpajoissa, joiden ytimen muodostavat kuntakohtaiset työryhmät. Työpajojen tulokset kootaan toimenpiteiksi alueellisten ja paikallisten suunnittelijoiden käyttöön. Tutustumismatkat Kolmivuotisen hankkeen kuluessa järjestetään kolme tutustumismatkaa.. Ensimmäisen vuoden kuluessa tutustutaan keskustojen kehittämisen tuloksiin Rannikko-Suomen pikkukaupungeissa, jossa kehitystyötä on tehty jo pitkään. Vierailukohteiksi valitut kaupungit vastaavat kooltaan, elinkeinorakenteeltaan ja väestökehitykseltään Pohjois-Pohjanmaan kaupunkeja. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna perehdytään pikkukaupunkien toteutettuihin ja suunnitteilla oleviin kehityshankkeisiin Hollannissa (Amsterdam ja lähiympäristön pikkukeskustat) ja Saksassa (Freiburgin alue). Tutustumismatkat tukevat vertaiskumppanuuksien luomista Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen aikana yhteistyössä kuntien kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta saada eu-rahoitusta myöskin hankkeen tulosten toteuttamiseen joko Leaderin, EAKR:n tai EMR:n kautta. Hanke auttaa kuntia rahoituksen järjestämisessä.

9 8 6. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena luodaan paikkaperustaista suunnittelua tukeva toimintamalli, joka soveltuu pikkukaupunkien keskustojen ja osakeskustojen toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotetaan konkreettisia keskustojen/kylien kehittämissuunnitelmia esitettyjen tavoitteiden pohjalta yrittäjyys painotteisesti. Kunkin kunnan tai kunnan osan tavoitteet määrittää ja toteutuksesta vastaa kunnallinen työryhmä. Liitettyjen kuntien osalta pohditaan uusia toimintatapoja ja tuodaan niitä käytäntöön. Hankkeen tulokset julkaistaan avoimesti loppujulkaisussa, joka toimitetaan mm. Pohjois- Pohjanmaan kuntiin ja maakuntien liittoihin ympäri Suomea. Maaseudun taajamat ja niiden ongelmat eivät ole Suomessa olleet erityisesti arkkitehtikunnan mielenkiinnon kohteena. Taajamien vetovoimaisuus -hankekokonaisuuden myötä lukuisat arkkitehtuurin opiskelijat ovat vuosittain osallistuneet kuntien taajamien realististen ja toteuttamiskelpoisten kehittämissuunnitelmien ideointiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Työ on ollut tärkeä osa arkkitehtuurin osaston opetustyöskentelyä, ja siten se on antanut osastolta valmistuneille aivan uudenlaiset valmiudet työskennellä pienten taajamien ongelmien ratkaisemisessa ja taajamien kehitystyössä. Näin hanke hyödyttää välillisesti alueen säilymistä omaleimaisena ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Taivalkoski ennen ja jälkeen 7. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Jokaiseen kohdekuntaan perustetaan paikalliset työryhmät, joihin kuuluu edustus virkamiehistä, luottamushenkilöistä, keskustan yrittäjistä ja asukkaista sekä paikallinen lehti. Hanke tuo lisäresursseja kuntien käyttöön. Hankeen yhteistyötahot: - Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu - Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopiston maantieteen laitos tms. - Alueen kunnat, keskustojen yrittäjät - Kauppakamari: Oulun kauppakamari - Yrittäjäjärjestö: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

10 9 Hankkeen keskeiset projektihenkilöt: Projektikoordinaattorina toimii Kaisa Savela Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Hankkeen hallinnointi - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Paikkaperustainen kehittäminen - Kv-asiat Projektipäällikkönä toimii Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen Tutkimusjohtajana toimii dosentti Anu Soikkeli - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Suunnittelukohteiden valinta - Työseminaarit kuntien kanssa - Yhdyskuntarakenteen kehittäminen - Kehittämissuunnitelmien valvominen ja ohjaus Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu Koordinaatioryhmä: Vastaa operatiivisesta toiminnan ohjauksesta sekä varsinaisen Pikkukaupunkien kehittämisohjelman valmistelutyöstä. - Kaisa Savela, projektikoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta - Liisa Ranto-Oikari, Pohjois-Pohjanmaan ELY Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana maakunnan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n ympäristö- ja liikennesektorin, elinkeinoelämän edustajia. Hankkeen toteuttajat: Käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeeseen palkatut projektikoordinaattori, projektipäällikkö ja tutkimusjohtaja sekä opiskelijat. Keskeisinä yhteistyökumppaneina hankkeen toteuttamisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnat ja niihin perustetut taajamatyöryhmät. 1. Keskustojen muutoksen vaikutukset ja hallinta - Anu Soikkeli, dosentti - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Keskustojen kehittämissuunnitelmat - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto - Arkkitehtuurin opiskelijat, Oulun yliopisto - Maantieteen opiskelijat, Oulun yliopisto 4. Paikkaperusteinen kehittäminen

11 10 - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto - asiantuntijoita 4. Kansainvälisyys - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 5. Rahoitusmahdollisuuksien selvittely - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 8. Hankkeen aikataulu ja budjetti Budjetti Yhteensä Palkkakustannukset Asiantuntijoiden palkkiot Matkakulut Toimistokulut Muutkulut vuokrat Yhteensä Hankerahoitus EAKR Kuntaraha PPliitto Yhteensä Kuntarahan määräytyminen Kunnan asukasluku Kuntaraha hankkeeseen/vuosi > < Arviointi Hankkeen aikana tehdään sisäistä arviointia.

12 11