KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA. Hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "27.8.2014 KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA. Hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA Hankesuunnitelma

2 1 KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA = KAAPO hanke Sisällys 1. Hankkeen kohdealueet Hankkeen tausta ja tarve Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Maakuntaohjelma Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Uuden yhteistyöhankkeen tarve Hankkeen tavoitteet Tavoite: Yrittäjyys Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Hankkeen toimintatapa Hankkeen toteutus Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen tulokset Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen aikataulu ja budjetti Arviointi... 10

3 2 1. Hankkeen kohdealueet Hanke kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan taajamien kehittämiseen mukaan lukien mahdollisten kuntaliitosten mukanaan tuomat useamman taajaman verkostot saman kunnan sisällä. 2. Hankkeen tausta ja tarve 2.1 Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Pohjois-Pohjanmaalla on pitkäjänteisesti kehitetty kuntataajamia jo vuodesta 1999 lähtien (ns. Taajama-hankkeet). Vuonna 2011 tehtiin kuntiin kysely liittyen taajamien kehittämistyön tuloksiin ja voidaan todeta, että kuntien palaute oli hyvin positiivista. Koettiin, että tämänkaltainen yhteistyö, jossa kunnat ovat omien työryhmiensä kautta ohjanneet yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kehittämissuunnitelmia, on tuottanut parhaan tuloksen. Kehittämissuunnitelmat ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet ja lisäksi niiden pohjalta on voitu hakea hankerahaa uusien ideoiden toteutukseen. Kunnat ovat kehittämissuunnitelmien kautta entistä enemmän kiinnittäneet huomiota keskustan vetovoimatekijöihin, viihtyisyyteen ja ympäristöön. Yrityksiä on tältä pohjalta ollut helpompi houkutella kuntiin. TAAJAMIEN VETO- ELYD-HANKE MEIDÄN CITY -HANKE KAAPO-HANKE VOIMAISUUS HANKE - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - vähähiilisyys - puurakentaminen Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskustojen vetovoimaisuuden parantamishankkeiden painopisteet ja tarkastelunäkökulman laajeneminen. 2.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa toimintalinjassa 3 (aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö ) todetaan, että Laadukas elinympäristö asuinalueineen, liikenneyhteyksineen, palveluineen ja vapaa-ajanviettoympäristöineen on yksi tärkeimmistä alueiden menestystekijöistä. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö mahdollistaa sujuvan arjen ja on perustana viihtyisyydelle ja hyvinvoinnille. Tähän toimintalinjaan liittyvänä toimenpiteenä b. todetaan: Kaupunkikeskustojen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen mm. taajama-konsepti. Lisäksi Saavutettavuus ja liikennejärjestelmät toimintalinja a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen. Monimuotoisen kulttuurin maakunta osion toimintalinja b. Kulttuuriympäristöjen hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Uusi Kaupunki- ja kuntakeskustat Pohjoisessa, KAAPO hanke tulee toteuttamaan ko. osa-alueita ja näiden lisäksi vielä Hyvinvointi-osion Ikääntyvien hyvinvointi toimintalinjan kohdan c. Asumisen, lähiympäristön ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen.

4 3 2.3 Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma KAAPO hanke toteuttaa omalta osaltaan maakunnallista Luovan talouden kehittämisohjelmaa kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuutta kehittämällä erilaisten tapahtumien kautta. Lisäksi hanke edistää kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistämistä sekä kulttuuriympäristöjen vahvistamista. 2.4 Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma KAAPO hanke toteuttaa rakennerahasto-ohjelman TL2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen osion erityistavoitteita 1 ja 3. Hankkeessa lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi hankkeessa kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja kehittämällä kevytliikennepainotteisia kuntakeskustoja, mikä tukee samalla autoilun vähentämistä. Hankkeessa kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita edistämällä puurakentamista kuntakeskustoissa ja asuinalueilla. 2.5 Uuden yhteistyöhankkeen tarve Taajamien vetovoimaisuus -hankkeet ovat osaltaan olleet luomassa ja lujittamassa maakunnallista ja kunnallista yhteistyöverkostoa ja osoittaneet keinoja kuntakeskustojen kehittämiselle ja niiden elinvoimaisena säilyttämiselle. Keskustojen fyysisen ympäristön parantamissuunnitelmat ja toiminnallisuuden (mm. tapahtumat) näkökulma täydentävät toisiaan. Hankkeiden myötä on kuitenkin nähty yhä selkeämmin tarve keskustaa kehittävien uusien toiminta- ja yhteistyömallien luomiselle yhteistyössä liike-elämän ja yritysten sekä viranomaisten ja asukkaiden kanssa. Liikeelämän toimintaedellytysten parantaminen turvaa keskustojen palvelutarjonnan ja on edellytys keskustan kehittämiselle ja siten asukkaiden, viranomaisten ja yrittäjien yhteinen etu. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut kuntien toimintaympäristöön. Kuntaliitosten myötä on organisoitu uudelleen kuntien sisäistä toimintaa, mm. sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja tekninen toimi. Hallinnollisen uudistamisen lisäksi on tärkeä huolehtia kuntien vetovoimasta siten, että vaikka hallinto yhdistyy, niin vanhojen kuntien, nykyisten kunnanosakeskustojen, oma identiteetti säilyy ja jopa vahvistuu. Uuden hankkeen avulla voidaan vaikuttaa myös tässä muutoksessa olevien kuntien oman identiteetin vahvistamiseen, jotta yrittäjyys voisi hyvin ja kasvaisi kunkin taajaman alueella. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat hyvin maaseutumaisia. Kuntien laajetessa kuntaliitosten myötä kylien asukkaiden matka kunnan hallintokeskukseen kasvaa, joten keskusta-alueiden kehittämisen suhde ympäröiviin maaseutualueisiin on huomioitava suunnittelussa. Tämä edellyttää osallistuvien menetelmien käyttöä. KAAPO-hankkeessa hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu Pohjois- Pohjanmaan maaseutukylien asukaslähtöisiä suunnittelumenetelmiä kehittäneistä ASU-hankkeista (ASU, Asu kylässä! ja masu). 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen yleistavoitteena on yrittäjyyden lisääminen kunta- tai kunnanosakeskuksissa sekä asuinalueilla Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Projekti parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Se parantaa palveluiden sisältöä, laatua,

5 4 tehokkuutta, saatavuutta sekä yhteistyötä kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kesken. Projekti vahvistaa myös yritystoiminnan toimintaympäristöä. Yleistavoitteeseen päästään osatavoitteiden kautta. Hankkeen toimintaa ohjaavat läpäisevinä periaatteina kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallistuvan suunnittelun periaate. Hankkeeseen on lähdössä mukaan 10 kuntaa Tavoite: Yrittäjyys Yrittäjyyttä edistetään hankkeen aikana yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa. Hankkeessa kiinnitetään huomio erityisesti keskustojen yrittäjien yhteistyön tiivistämiseen mukaan lukien myös liitettyjen kuntien keskustat. Pieniin keskustoihin perustetaan yhdistyksiä esim. omien tapahtumien kehittämiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Lisäksi luodaan uusia, valtakunnallisestikin kiinnostavia tapahtumia. Yrittäjyyttä edistetään yrityspuistojen suunnittelun kautta Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Paikkaperustaisella kehittämisellä ja politiikalla (place based policy) tarkoitetaan suunnittelunäkökulmaa, joka tunnistaa paikkojen monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Se perustuu siis bottom-up-ajatteluun keskusjohtoisuutta korostavan suunnittelun vastapainona. Yksi keskeinen paikkaperustaisen kehittämisen mekanismi on yrittäjämäisyyttä korostava asenne: monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Paikkaperustainen kehittäminen on myös voimassa olevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (Mahdollisuuksien maaseutu ) strateginen lähtökohta. Paikkaperustaisuus eli erilaisten paikallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen on myös KAAPO-hankkeen osatavoitteita läpileikkaava näkökulma. Kuntakeskusten ja osakuntakeskusten elävänä pysymiseksi ja sen edistämiseksi kootaan eri järjestöjä, kuntapäättäjiä ja yrittäjiä yhteen ja kehitetään yhteistyössä uusia palveluita, tapahtumia ja kehittämissuunnitelmia keskustoihin. Näin luodaan lisää aktiivisuutta oman keskustan kehittämiseksi oli sitten kyseessä kuntakeskusta tai vaikka kyläkeskusta Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Viime vuosina Suomeen on syntynyt ensimmäiset lämpö- ja sähköomavaraiset alueet. CPH:n liittyy paljon vahvuuksia, jotka vahvistavat myös Suomen elinvoimaisuutta. Kotimaisen polttoaineen käytöllä on työllistävä vaikutus erityisesti maaseudun työllistäjänä ja pienyrittäjyyden lisääjänä. Uusiutuva energia on osa biotaloutta, johon on ladattu paljon odotuksia Suomen tuoreessa biotalousstrategiassa. Hanke tukee osaltaan valmisteilla olevan maakunnallisen biotalousstrategian toteuttamista. Sähkö- ja lämpötuotannon suhteen omavaraiset tuovat mukanaan riippumattomuutta mm. suurvoimalaoissa tuotetutun energian hinnoista, millä on positiivinen vaikutus investointeja päätettäessä. CPH:n käytön yleistymisen esteet eivät enää ole teknisiä, vaan liittyvät lähinnä tiedonpuutteeseen. Tässä hankkeessa CPH-voimaloiden edistäminen kytkeytyy kehittämissuunnitelmiin, mutta

6 5 hankkeessa järjestetään myös kehitystyötä tukeva opastusta esim. seminaarien muodossa, jolloin hyvistä kokemuksista voidaan ottaa oppia ja luoda uusia käytänteitä. Lisäksi huomioidaan maalämpö-, tuuli- ja aurinkoenergia ratkaisut. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan energian- ja sähköntuoton suhteen omavaraisten asuinalueiden suunnittelua. Asumisella ja rakentamisella on suuri vaikutus ympäristön tilaan. Ekologisten ja elinkaariedullisten ratkaisujen tarve on hyväksytty laajalti. Uudisrakentamisessa tavoitteiksi ovat vakiintumassa muun muassa tuotteen tai rakennuksen energiatehokkuus, käyttöikä ja muuntojoustavuus. Tavoitteet ovat haastavia otettavaksi huomioon myös olemassa olevan rakennuskannan hoidossa ja korjauksissa. Ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten sekä biotalouden merkityksen kasvaessa puurakentamiselle avautuu suuria uusia markkinoita. Pohjois-Pohjanmaan, jolla on käytettävissään runsaasti kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta, kannattaa olla myös puurakentamisen edelläkävijä. Puutuotteiden hyvä ympäristösuorituskyky voidaan kustannustehokkuutensa ansiosta tulevaisuudessa nostaa puurakentamisen uudeksi kilpailutekijäksi. Kestävän kehityksen näkökulmasta puu rakennusmateriaalina tarjoaa rakentamisessa ekologisesti kestävää asumista ja vaikuttavat positiivisesti koko puunhankinnan ja jalostuksen arvoketjussa mm. työllistävällä vaikutuksellaan. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan puurakentamisen mahdollisuuksia taajamarakenteen eheyttämisessä sekä asuin/yritysalueiden suunnittelussa Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Viime vuosien yhteinen piirre kaupungeissa on kaupunkirakenteen hajaantuminen. Suuri osa asuntorakentamisesta suuntautuu kaupunkialueen reunoille ja ulkopuolelle ympäröiviin kuntiin, taajamiin ja maaseudulle. Tämä kehitys on muuttanut kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusasetelmaa: etäälle vanhasta kaupunkirakenteesta syntyneet uudet kylät eivät tutkimusten mukaan enää määrity perinteisten kaupunkeihin ja maaseutuun liittyvien käsitteiden ja mielikuvien kautta. Täydennysrakentaminen ja sen sovittaminen vanhan rakennuskannan yhteyteen aiheuttaa ristiriitoja. Toisaalta täydennysrakentaminen on monessa tapauksessa edellytys sille, että keskustat ja asuinalueet säilyvät elinvoimaisina, jollaisiksi ne on alun perin rakennettu. Keskustaan kuuluvat vilkas kaupallinen toiminta, asukkaat ja heidän tarvitsemansa palvelut. Seutuistuminen kasvavine työssäkäyntialueineen lisää mahdollisuuksia asumiseen väljästi rauhallisilla alueilla. Pientaloasumisen ongelmana ekologiselta kannalta on suuri maanpinta-alan tarve asukasta kohden. Lisäksi hajautettu asuminen lisää liikkumista, mikä edellyttää yksityisautoilua ja teiden rakentamista. Tiiviissä rakentamisessa säästetään maanpinta-alaa ja voidaan vähentää liikkumistarvetta. Kannatettava suuntaus asuntotuotannossa on kohti pienimuotoisempaa tiivistä kaupunki- tai taajamarakentamista, joka soveltuu hyvin vanhojen keskustojen täydennysrakentamiseen kerrostalotuotannon ohella tai mieluiten sitä korvaamaan. Kestävässä keskustasuunnittelussa on eheytettävä taajamarakennetta. Käyttöön otetaan rakentamatta jääneitä tontteja sen sijaan, että rakennettaisiin täysin uusille alueille. Näin voidaan vähentää kunnallistekniikan ja tiestön rakentamiskustannuksia.

7 6 Kestävän kehityksen kannalta pikkukaupunkien ja kuntakeskustojen kävelypainotteisuus on uusi näkökulma, jota on syytä lisätä. Pikkukaupungeissa kaikki toiminnot (työ, asuminen, vapaa-ajan vietto) toimivat noin 2-3 km:n etäisyydellä, mikä tuo sen mahdollisuuden, että auto ei ole välttämätön päivittäiseen työssäkäyntiin tai asiointiin. Sen vuoksi kävelypainotteisuus keskustojen suunnittelussa olisi eräs perusperiaate tässä hankkeessa. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että hyvässä ympäristössä ihminen kävelee 400 m, kun taas huonossa ympäristössä 200 m. Viime vuosikymmeninä taajamien keskustojen rakentamisen tavoitteena on ollut kaupunkimainen ympäristö. Maaseutuympäristöön on lainattu kaupungeista sinne huonosti sopivia kaavoitusperiaatteita ja rakennustyyppejä. Pohjois-Pohjanmaankin taajamissa kehityksen suuntaa viitoittivat edelleen liian usein aukeat asfalttikentät, matalat marketit ja autojen hallitseva asema katukuvassa. Ympäristöön ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi vähittäiskaupan muutokset ja siitä osaltaan seurannut keskustarakenteen hajautuminen. Taajamien ilmettä voidaan kuitenkin kehittää suunnitelmallisesti, aivan kuten imagoakin voidaan luoda tietoisesti ja määrätietoisesti. Onnistunut imagon luominen vaatii pitkäjänteisyyttä, huolellista suunnittelua ja kaikkien keskeisten tahojen sitoutumista. Välttämättä ei ole kyse suurista investoinneista vaan tavasta toimia, yhteisesti hyväksytyistä pelisäännöistä ja pienipiirteisistä ratkaisuista. Eheyttävällä arkkitehtonisella suunnittelulla pyritään luomaan rakennuksista ja niiden ympäristöistä kauniita ja tarkoituksenmukaisia. Monipuoliseen ja viihtyisyyden lisäämiseen tähtäävä suunnittelu on tärkeää sekä uudisrakentamisessa että täydennysrakentamisessa; täydennysrakentamisen tavoitteeksi tulee asettaa olemassa olevan tilanteen parantaminen. Hankkeen aikana tehdään kuntien kanssa sovituille alueille ja yhdessä sovituin kehittämistavoittein konkreettisia ydinkeskustojen kehittämissuunnitelmia sekä taajamaympäristöjen kehityshankkeita. Nämä työt voivat olla esimerkiksi keskustojen parantamissuunnitelmia, tieympäristön parantamissuunnitelmia, taajamaympäristön detaljisuunnittelua (aukiot, kalusteet jne.), rakennusten korjaussuunnitelmia, rakennusten kuntoarviota ja vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Hankkeen toimintatapa Yhteisöllisyys on maaseudun taajamien ja pikkukaupunkien erityinen perinteinen voimavara, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Hankkeen kuluessa edistetään kunnan viranomaisten, liike-elämän toimijoiden sekä asukkaiden tai asukasyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä, jonka päämääränä on yhteisen taajamaympäristön fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen. Vuorovaikutteisuus on tärkeä osa nykypäivän päätöksentekoa. Kuntalaisten, viranomaisten ja suunnittelun ammattilaisten yhteistyössä tekemän vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun avulla voidaan parhaimmillaan tuottaa sisällöllisesti sellaista rakennettua ympäristöä, joka vastaa yksilön, ryhmän, yhteisön ja yhdyskunnan tarpeita. Moniulotteisen ja dynaamisesti muuttuvan ympäristösuhteen tukeminen merkitsee sitä, että suunnitteluprosessin pitäisi edistää osallistujien kykyä tunnistaa ja ilmaista yksilön, ryhmän ja yhteisön ympäristölliset ja paikalliset tarpeet, suunnittelukehän eri vaiheissa. Suunnittelu pitäisi myös järjestää siten, että erilaiset näkökulmat ja erilainen tieto - tekninen, humanistinen, sekä arjen hiljainen tieto - tulisivat hedelmällisellä tavalla kytketyiksi toisiinsa ja johtaisivat haluttuun ja jopa innovatiiviseen lopputulokseen.

8 7 5. Hankkeen toteutus Erityisenä painopisteenä tarkastellaan taajamien fyysisen toimintaympäristön vaikutusta kaupan ja palvelujen yritysten taloudelliseen kannattavuuteen. Keskustojen kehittäminen on erilaisten kaupallisten tarpeiden yhdistämistä kaupunki- ja taajamakuvallisiin, kulttuurillisiin ja historiallisiinkin rakenteisiin. Keskustat ovat elinympäristöjä, josta erilaisia palveluita haetaan ja kulutetaan. Tärkeimpänä ja taajaman vetovoimaisuuteen voimakkaimmin vaikuttavana näistä ovat juuri kaupalliset palvelut. Elinkeinojen edistäminen kuntaliitossopimuksen hengessä - uuden kaupunginosan työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - vaatii uusia toimenpiteitä. Elinkeinojen edistäminen pienellä paikkakunnalla tai uudessa kaupunginosassa vaatii läheisempää yksilöllistä kontaktia ja kosketuspintaa kuin suurehkon kaupungin suurissa linjoissa on totuttu. Uusien toimintatapojen ja mallien löytäminen vaatii aikansa, mutta myös halua kehittää aluetta ja poistaa toiminnan esteitä. Menetelmät Hankkeessa sovelletaan paikkaperustaista näkökulmaa ja osallistavaa suunnittelua tukevia menetelmiä. Kohdekuntien paikallisia kehittämistarpeita kartoitetaan asukasnäkökulmasta nettikyselyjen avulla. Niiden pohjalta etsitään tapauskohtaisesti kiinnostavimpia keskustojen kehittämisteemoja. Tarvittaessa kyselytuloksia täydennetään avaintoimijoiden haastatteluilla. Kehittämisteemoihin etsitään ratkaisuja ja toteuttamiskeinoja temaattisissa työpajoissa, joiden ytimen muodostavat kuntakohtaiset työryhmät. Työpajojen tulokset kootaan toimenpiteiksi alueellisten ja paikallisten suunnittelijoiden käyttöön. Tutustumismatkat Kolmivuotisen hankkeen kuluessa järjestetään kolme tutustumismatkaa.. Ensimmäisen vuoden kuluessa tutustutaan keskustojen kehittämisen tuloksiin Rannikko-Suomen pikkukaupungeissa, jossa kehitystyötä on tehty jo pitkään. Vierailukohteiksi valitut kaupungit vastaavat kooltaan, elinkeinorakenteeltaan ja väestökehitykseltään Pohjois-Pohjanmaan kaupunkeja. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna perehdytään pikkukaupunkien toteutettuihin ja suunnitteilla oleviin kehityshankkeisiin Hollannissa (Amsterdam ja lähiympäristön pikkukeskustat) ja Saksassa (Freiburgin alue). Tutustumismatkat tukevat vertaiskumppanuuksien luomista Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen aikana yhteistyössä kuntien kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta saada eu-rahoitusta myöskin hankkeen tulosten toteuttamiseen joko Leaderin, EAKR:n tai EMR:n kautta. Hanke auttaa kuntia rahoituksen järjestämisessä.

9 8 6. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena luodaan paikkaperustaista suunnittelua tukeva toimintamalli, joka soveltuu pikkukaupunkien keskustojen ja osakeskustojen toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotetaan konkreettisia keskustojen/kylien kehittämissuunnitelmia esitettyjen tavoitteiden pohjalta yrittäjyys painotteisesti. Kunkin kunnan tai kunnan osan tavoitteet määrittää ja toteutuksesta vastaa kunnallinen työryhmä. Liitettyjen kuntien osalta pohditaan uusia toimintatapoja ja tuodaan niitä käytäntöön. Hankkeen tulokset julkaistaan avoimesti loppujulkaisussa, joka toimitetaan mm. Pohjois- Pohjanmaan kuntiin ja maakuntien liittoihin ympäri Suomea. Maaseudun taajamat ja niiden ongelmat eivät ole Suomessa olleet erityisesti arkkitehtikunnan mielenkiinnon kohteena. Taajamien vetovoimaisuus -hankekokonaisuuden myötä lukuisat arkkitehtuurin opiskelijat ovat vuosittain osallistuneet kuntien taajamien realististen ja toteuttamiskelpoisten kehittämissuunnitelmien ideointiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Työ on ollut tärkeä osa arkkitehtuurin osaston opetustyöskentelyä, ja siten se on antanut osastolta valmistuneille aivan uudenlaiset valmiudet työskennellä pienten taajamien ongelmien ratkaisemisessa ja taajamien kehitystyössä. Näin hanke hyödyttää välillisesti alueen säilymistä omaleimaisena ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Taivalkoski ennen ja jälkeen 7. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Jokaiseen kohdekuntaan perustetaan paikalliset työryhmät, joihin kuuluu edustus virkamiehistä, luottamushenkilöistä, keskustan yrittäjistä ja asukkaista sekä paikallinen lehti. Hanke tuo lisäresursseja kuntien käyttöön. Hankeen yhteistyötahot: - Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu - Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopiston maantieteen laitos tms. - Alueen kunnat, keskustojen yrittäjät - Kauppakamari: Oulun kauppakamari - Yrittäjäjärjestö: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

10 9 Hankkeen keskeiset projektihenkilöt: Projektikoordinaattorina toimii Kaisa Savela Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Hankkeen hallinnointi - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Paikkaperustainen kehittäminen - Kv-asiat Projektipäällikkönä toimii Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen Tutkimusjohtajana toimii dosentti Anu Soikkeli - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Suunnittelukohteiden valinta - Työseminaarit kuntien kanssa - Yhdyskuntarakenteen kehittäminen - Kehittämissuunnitelmien valvominen ja ohjaus Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu Koordinaatioryhmä: Vastaa operatiivisesta toiminnan ohjauksesta sekä varsinaisen Pikkukaupunkien kehittämisohjelman valmistelutyöstä. - Kaisa Savela, projektikoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta - Liisa Ranto-Oikari, Pohjois-Pohjanmaan ELY Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana maakunnan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n ympäristö- ja liikennesektorin, elinkeinoelämän edustajia. Hankkeen toteuttajat: Käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeeseen palkatut projektikoordinaattori, projektipäällikkö ja tutkimusjohtaja sekä opiskelijat. Keskeisinä yhteistyökumppaneina hankkeen toteuttamisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnat ja niihin perustetut taajamatyöryhmät. 1. Keskustojen muutoksen vaikutukset ja hallinta - Anu Soikkeli, dosentti - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Keskustojen kehittämissuunnitelmat - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto - Arkkitehtuurin opiskelijat, Oulun yliopisto - Maantieteen opiskelijat, Oulun yliopisto 4. Paikkaperusteinen kehittäminen

11 10 - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto - asiantuntijoita 4. Kansainvälisyys - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 5. Rahoitusmahdollisuuksien selvittely - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 8. Hankkeen aikataulu ja budjetti Budjetti Yhteensä Palkkakustannukset Asiantuntijoiden palkkiot Matkakulut Toimistokulut Muutkulut vuokrat Yhteensä Hankerahoitus EAKR Kuntaraha PPliitto Yhteensä Kuntarahan määräytyminen Kunnan asukasluku Kuntaraha hankkeeseen/vuosi > < Arviointi Hankkeen aikana tehdään sisäistä arviointia.

12 11

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot