KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA. Hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "27.8.2014 KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA. Hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 KAAPO KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA Hankesuunnitelma

2 1 KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUSTAT POHJOISESSA = KAAPO hanke Sisällys 1. Hankkeen kohdealueet Hankkeen tausta ja tarve Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Maakuntaohjelma Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma Uuden yhteistyöhankkeen tarve Hankkeen tavoitteet Tavoite: Yrittäjyys Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Hankkeen toimintatapa Hankkeen toteutus Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen tulokset Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen aikataulu ja budjetti Arviointi... 10

3 2 1. Hankkeen kohdealueet Hanke kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan taajamien kehittämiseen mukaan lukien mahdollisten kuntaliitosten mukanaan tuomat useamman taajaman verkostot saman kunnan sisällä. 2. Hankkeen tausta ja tarve 2.1 Liittyminen toteutettuihin hankkeisiin Pohjois-Pohjanmaalla on pitkäjänteisesti kehitetty kuntataajamia jo vuodesta 1999 lähtien (ns. Taajama-hankkeet). Vuonna 2011 tehtiin kuntiin kysely liittyen taajamien kehittämistyön tuloksiin ja voidaan todeta, että kuntien palaute oli hyvin positiivista. Koettiin, että tämänkaltainen yhteistyö, jossa kunnat ovat omien työryhmiensä kautta ohjanneet yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kehittämissuunnitelmia, on tuottanut parhaan tuloksen. Kehittämissuunnitelmat ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet ja lisäksi niiden pohjalta on voitu hakea hankerahaa uusien ideoiden toteutukseen. Kunnat ovat kehittämissuunnitelmien kautta entistä enemmän kiinnittäneet huomiota keskustan vetovoimatekijöihin, viihtyisyyteen ja ympäristöön. Yrityksiä on tältä pohjalta ollut helpompi houkutella kuntiin. TAAJAMIEN VETO- ELYD-HANKE MEIDÄN CITY -HANKE KAAPO-HANKE VOIMAISUUS HANKE - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - keskustan fyysinen suunnittelu - keskustan toiminnallisuus - liiketoiminnallinen näkökulma - vähähiilisyys - puurakentaminen Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskustojen vetovoimaisuuden parantamishankkeiden painopisteet ja tarkastelunäkökulman laajeneminen. 2.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa toimintalinjassa 3 (aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö ) todetaan, että Laadukas elinympäristö asuinalueineen, liikenneyhteyksineen, palveluineen ja vapaa-ajanviettoympäristöineen on yksi tärkeimmistä alueiden menestystekijöistä. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö mahdollistaa sujuvan arjen ja on perustana viihtyisyydelle ja hyvinvoinnille. Tähän toimintalinjaan liittyvänä toimenpiteenä b. todetaan: Kaupunkikeskustojen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen mm. taajama-konsepti. Lisäksi Saavutettavuus ja liikennejärjestelmät toimintalinja a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen. Monimuotoisen kulttuurin maakunta osion toimintalinja b. Kulttuuriympäristöjen hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Uusi Kaupunki- ja kuntakeskustat Pohjoisessa, KAAPO hanke tulee toteuttamaan ko. osa-alueita ja näiden lisäksi vielä Hyvinvointi-osion Ikääntyvien hyvinvointi toimintalinjan kohdan c. Asumisen, lähiympäristön ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen.

4 3 2.3 Luovuus ja Polut, Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma KAAPO hanke toteuttaa omalta osaltaan maakunnallista Luovan talouden kehittämisohjelmaa kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuutta kehittämällä erilaisten tapahtumien kautta. Lisäksi hanke edistää kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistämistä sekä kulttuuriympäristöjen vahvistamista. 2.4 Rakennerahasto-ohjelma: kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma, Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma KAAPO hanke toteuttaa rakennerahasto-ohjelman TL2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen osion erityistavoitteita 1 ja 3. Hankkeessa lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi hankkeessa kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja kehittämällä kevytliikennepainotteisia kuntakeskustoja, mikä tukee samalla autoilun vähentämistä. Hankkeessa kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita edistämällä puurakentamista kuntakeskustoissa ja asuinalueilla. 2.5 Uuden yhteistyöhankkeen tarve Taajamien vetovoimaisuus -hankkeet ovat osaltaan olleet luomassa ja lujittamassa maakunnallista ja kunnallista yhteistyöverkostoa ja osoittaneet keinoja kuntakeskustojen kehittämiselle ja niiden elinvoimaisena säilyttämiselle. Keskustojen fyysisen ympäristön parantamissuunnitelmat ja toiminnallisuuden (mm. tapahtumat) näkökulma täydentävät toisiaan. Hankkeiden myötä on kuitenkin nähty yhä selkeämmin tarve keskustaa kehittävien uusien toiminta- ja yhteistyömallien luomiselle yhteistyössä liike-elämän ja yritysten sekä viranomaisten ja asukkaiden kanssa. Liikeelämän toimintaedellytysten parantaminen turvaa keskustojen palvelutarjonnan ja on edellytys keskustan kehittämiselle ja siten asukkaiden, viranomaisten ja yrittäjien yhteinen etu. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut kuntien toimintaympäristöön. Kuntaliitosten myötä on organisoitu uudelleen kuntien sisäistä toimintaa, mm. sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja tekninen toimi. Hallinnollisen uudistamisen lisäksi on tärkeä huolehtia kuntien vetovoimasta siten, että vaikka hallinto yhdistyy, niin vanhojen kuntien, nykyisten kunnanosakeskustojen, oma identiteetti säilyy ja jopa vahvistuu. Uuden hankkeen avulla voidaan vaikuttaa myös tässä muutoksessa olevien kuntien oman identiteetin vahvistamiseen, jotta yrittäjyys voisi hyvin ja kasvaisi kunkin taajaman alueella. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat hyvin maaseutumaisia. Kuntien laajetessa kuntaliitosten myötä kylien asukkaiden matka kunnan hallintokeskukseen kasvaa, joten keskusta-alueiden kehittämisen suhde ympäröiviin maaseutualueisiin on huomioitava suunnittelussa. Tämä edellyttää osallistuvien menetelmien käyttöä. KAAPO-hankkeessa hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu Pohjois- Pohjanmaan maaseutukylien asukaslähtöisiä suunnittelumenetelmiä kehittäneistä ASU-hankkeista (ASU, Asu kylässä! ja masu). 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen yleistavoitteena on yrittäjyyden lisääminen kunta- tai kunnanosakeskuksissa sekä asuinalueilla Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Projekti parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Se parantaa palveluiden sisältöä, laatua,

5 4 tehokkuutta, saatavuutta sekä yhteistyötä kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kesken. Projekti vahvistaa myös yritystoiminnan toimintaympäristöä. Yleistavoitteeseen päästään osatavoitteiden kautta. Hankkeen toimintaa ohjaavat läpäisevinä periaatteina kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallistuvan suunnittelun periaate. Hankkeeseen on lähdössä mukaan 10 kuntaa Tavoite: Yrittäjyys Yrittäjyyttä edistetään hankkeen aikana yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa. Hankkeessa kiinnitetään huomio erityisesti keskustojen yrittäjien yhteistyön tiivistämiseen mukaan lukien myös liitettyjen kuntien keskustat. Pieniin keskustoihin perustetaan yhdistyksiä esim. omien tapahtumien kehittämiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Lisäksi luodaan uusia, valtakunnallisestikin kiinnostavia tapahtumia. Yrittäjyyttä edistetään yrityspuistojen suunnittelun kautta Tavoite: Paikkaperustainen kehittäminen Paikkaperustaisella kehittämisellä ja politiikalla (place based policy) tarkoitetaan suunnittelunäkökulmaa, joka tunnistaa paikkojen monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Se perustuu siis bottom-up-ajatteluun keskusjohtoisuutta korostavan suunnittelun vastapainona. Yksi keskeinen paikkaperustaisen kehittämisen mekanismi on yrittäjämäisyyttä korostava asenne: monipuoliseen yrittäjyyteen, kokeilevaan kehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan kannustetaan sektorirajat ylittävillä toimenpiteillä. Paikkaperustainen kehittäminen on myös voimassa olevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (Mahdollisuuksien maaseutu ) strateginen lähtökohta. Paikkaperustaisuus eli erilaisten paikallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen on myös KAAPO-hankkeen osatavoitteita läpileikkaava näkökulma. Kuntakeskusten ja osakuntakeskusten elävänä pysymiseksi ja sen edistämiseksi kootaan eri järjestöjä, kuntapäättäjiä ja yrittäjiä yhteen ja kehitetään yhteistyössä uusia palveluita, tapahtumia ja kehittämissuunnitelmia keskustoihin. Näin luodaan lisää aktiivisuutta oman keskustan kehittämiseksi oli sitten kyseessä kuntakeskusta tai vaikka kyläkeskusta Tavoite: Energia ja kestävä kehitys Viime vuosina Suomeen on syntynyt ensimmäiset lämpö- ja sähköomavaraiset alueet. CPH:n liittyy paljon vahvuuksia, jotka vahvistavat myös Suomen elinvoimaisuutta. Kotimaisen polttoaineen käytöllä on työllistävä vaikutus erityisesti maaseudun työllistäjänä ja pienyrittäjyyden lisääjänä. Uusiutuva energia on osa biotaloutta, johon on ladattu paljon odotuksia Suomen tuoreessa biotalousstrategiassa. Hanke tukee osaltaan valmisteilla olevan maakunnallisen biotalousstrategian toteuttamista. Sähkö- ja lämpötuotannon suhteen omavaraiset tuovat mukanaan riippumattomuutta mm. suurvoimalaoissa tuotetutun energian hinnoista, millä on positiivinen vaikutus investointeja päätettäessä. CPH:n käytön yleistymisen esteet eivät enää ole teknisiä, vaan liittyvät lähinnä tiedonpuutteeseen. Tässä hankkeessa CPH-voimaloiden edistäminen kytkeytyy kehittämissuunnitelmiin, mutta

6 5 hankkeessa järjestetään myös kehitystyötä tukeva opastusta esim. seminaarien muodossa, jolloin hyvistä kokemuksista voidaan ottaa oppia ja luoda uusia käytänteitä. Lisäksi huomioidaan maalämpö-, tuuli- ja aurinkoenergia ratkaisut. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan energian- ja sähköntuoton suhteen omavaraisten asuinalueiden suunnittelua. Asumisella ja rakentamisella on suuri vaikutus ympäristön tilaan. Ekologisten ja elinkaariedullisten ratkaisujen tarve on hyväksytty laajalti. Uudisrakentamisessa tavoitteiksi ovat vakiintumassa muun muassa tuotteen tai rakennuksen energiatehokkuus, käyttöikä ja muuntojoustavuus. Tavoitteet ovat haastavia otettavaksi huomioon myös olemassa olevan rakennuskannan hoidossa ja korjauksissa. Ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten sekä biotalouden merkityksen kasvaessa puurakentamiselle avautuu suuria uusia markkinoita. Pohjois-Pohjanmaan, jolla on käytettävissään runsaasti kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta, kannattaa olla myös puurakentamisen edelläkävijä. Puutuotteiden hyvä ympäristösuorituskyky voidaan kustannustehokkuutensa ansiosta tulevaisuudessa nostaa puurakentamisen uudeksi kilpailutekijäksi. Kestävän kehityksen näkökulmasta puu rakennusmateriaalina tarjoaa rakentamisessa ekologisesti kestävää asumista ja vaikuttavat positiivisesti koko puunhankinnan ja jalostuksen arvoketjussa mm. työllistävällä vaikutuksellaan. Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan puurakentamisen mahdollisuuksia taajamarakenteen eheyttämisessä sekä asuin/yritysalueiden suunnittelussa Tavoite: Rakennetun ympäristön tiivistäminen ja eheyttäminen Viime vuosien yhteinen piirre kaupungeissa on kaupunkirakenteen hajaantuminen. Suuri osa asuntorakentamisesta suuntautuu kaupunkialueen reunoille ja ulkopuolelle ympäröiviin kuntiin, taajamiin ja maaseudulle. Tämä kehitys on muuttanut kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusasetelmaa: etäälle vanhasta kaupunkirakenteesta syntyneet uudet kylät eivät tutkimusten mukaan enää määrity perinteisten kaupunkeihin ja maaseutuun liittyvien käsitteiden ja mielikuvien kautta. Täydennysrakentaminen ja sen sovittaminen vanhan rakennuskannan yhteyteen aiheuttaa ristiriitoja. Toisaalta täydennysrakentaminen on monessa tapauksessa edellytys sille, että keskustat ja asuinalueet säilyvät elinvoimaisina, jollaisiksi ne on alun perin rakennettu. Keskustaan kuuluvat vilkas kaupallinen toiminta, asukkaat ja heidän tarvitsemansa palvelut. Seutuistuminen kasvavine työssäkäyntialueineen lisää mahdollisuuksia asumiseen väljästi rauhallisilla alueilla. Pientaloasumisen ongelmana ekologiselta kannalta on suuri maanpinta-alan tarve asukasta kohden. Lisäksi hajautettu asuminen lisää liikkumista, mikä edellyttää yksityisautoilua ja teiden rakentamista. Tiiviissä rakentamisessa säästetään maanpinta-alaa ja voidaan vähentää liikkumistarvetta. Kannatettava suuntaus asuntotuotannossa on kohti pienimuotoisempaa tiivistä kaupunki- tai taajamarakentamista, joka soveltuu hyvin vanhojen keskustojen täydennysrakentamiseen kerrostalotuotannon ohella tai mieluiten sitä korvaamaan. Kestävässä keskustasuunnittelussa on eheytettävä taajamarakennetta. Käyttöön otetaan rakentamatta jääneitä tontteja sen sijaan, että rakennettaisiin täysin uusille alueille. Näin voidaan vähentää kunnallistekniikan ja tiestön rakentamiskustannuksia.

7 6 Kestävän kehityksen kannalta pikkukaupunkien ja kuntakeskustojen kävelypainotteisuus on uusi näkökulma, jota on syytä lisätä. Pikkukaupungeissa kaikki toiminnot (työ, asuminen, vapaa-ajan vietto) toimivat noin 2-3 km:n etäisyydellä, mikä tuo sen mahdollisuuden, että auto ei ole välttämätön päivittäiseen työssäkäyntiin tai asiointiin. Sen vuoksi kävelypainotteisuus keskustojen suunnittelussa olisi eräs perusperiaate tässä hankkeessa. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että hyvässä ympäristössä ihminen kävelee 400 m, kun taas huonossa ympäristössä 200 m. Viime vuosikymmeninä taajamien keskustojen rakentamisen tavoitteena on ollut kaupunkimainen ympäristö. Maaseutuympäristöön on lainattu kaupungeista sinne huonosti sopivia kaavoitusperiaatteita ja rakennustyyppejä. Pohjois-Pohjanmaankin taajamissa kehityksen suuntaa viitoittivat edelleen liian usein aukeat asfalttikentät, matalat marketit ja autojen hallitseva asema katukuvassa. Ympäristöön ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi vähittäiskaupan muutokset ja siitä osaltaan seurannut keskustarakenteen hajautuminen. Taajamien ilmettä voidaan kuitenkin kehittää suunnitelmallisesti, aivan kuten imagoakin voidaan luoda tietoisesti ja määrätietoisesti. Onnistunut imagon luominen vaatii pitkäjänteisyyttä, huolellista suunnittelua ja kaikkien keskeisten tahojen sitoutumista. Välttämättä ei ole kyse suurista investoinneista vaan tavasta toimia, yhteisesti hyväksytyistä pelisäännöistä ja pienipiirteisistä ratkaisuista. Eheyttävällä arkkitehtonisella suunnittelulla pyritään luomaan rakennuksista ja niiden ympäristöistä kauniita ja tarkoituksenmukaisia. Monipuoliseen ja viihtyisyyden lisäämiseen tähtäävä suunnittelu on tärkeää sekä uudisrakentamisessa että täydennysrakentamisessa; täydennysrakentamisen tavoitteeksi tulee asettaa olemassa olevan tilanteen parantaminen. Hankkeen aikana tehdään kuntien kanssa sovituille alueille ja yhdessä sovituin kehittämistavoittein konkreettisia ydinkeskustojen kehittämissuunnitelmia sekä taajamaympäristöjen kehityshankkeita. Nämä työt voivat olla esimerkiksi keskustojen parantamissuunnitelmia, tieympäristön parantamissuunnitelmia, taajamaympäristön detaljisuunnittelua (aukiot, kalusteet jne.), rakennusten korjaussuunnitelmia, rakennusten kuntoarviota ja vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Hankkeen toimintatapa Yhteisöllisyys on maaseudun taajamien ja pikkukaupunkien erityinen perinteinen voimavara, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Hankkeen kuluessa edistetään kunnan viranomaisten, liike-elämän toimijoiden sekä asukkaiden tai asukasyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä, jonka päämääränä on yhteisen taajamaympäristön fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen. Vuorovaikutteisuus on tärkeä osa nykypäivän päätöksentekoa. Kuntalaisten, viranomaisten ja suunnittelun ammattilaisten yhteistyössä tekemän vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun avulla voidaan parhaimmillaan tuottaa sisällöllisesti sellaista rakennettua ympäristöä, joka vastaa yksilön, ryhmän, yhteisön ja yhdyskunnan tarpeita. Moniulotteisen ja dynaamisesti muuttuvan ympäristösuhteen tukeminen merkitsee sitä, että suunnitteluprosessin pitäisi edistää osallistujien kykyä tunnistaa ja ilmaista yksilön, ryhmän ja yhteisön ympäristölliset ja paikalliset tarpeet, suunnittelukehän eri vaiheissa. Suunnittelu pitäisi myös järjestää siten, että erilaiset näkökulmat ja erilainen tieto - tekninen, humanistinen, sekä arjen hiljainen tieto - tulisivat hedelmällisellä tavalla kytketyiksi toisiinsa ja johtaisivat haluttuun ja jopa innovatiiviseen lopputulokseen.

8 7 5. Hankkeen toteutus Erityisenä painopisteenä tarkastellaan taajamien fyysisen toimintaympäristön vaikutusta kaupan ja palvelujen yritysten taloudelliseen kannattavuuteen. Keskustojen kehittäminen on erilaisten kaupallisten tarpeiden yhdistämistä kaupunki- ja taajamakuvallisiin, kulttuurillisiin ja historiallisiinkin rakenteisiin. Keskustat ovat elinympäristöjä, josta erilaisia palveluita haetaan ja kulutetaan. Tärkeimpänä ja taajaman vetovoimaisuuteen voimakkaimmin vaikuttavana näistä ovat juuri kaupalliset palvelut. Elinkeinojen edistäminen kuntaliitossopimuksen hengessä - uuden kaupunginosan työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - vaatii uusia toimenpiteitä. Elinkeinojen edistäminen pienellä paikkakunnalla tai uudessa kaupunginosassa vaatii läheisempää yksilöllistä kontaktia ja kosketuspintaa kuin suurehkon kaupungin suurissa linjoissa on totuttu. Uusien toimintatapojen ja mallien löytäminen vaatii aikansa, mutta myös halua kehittää aluetta ja poistaa toiminnan esteitä. Menetelmät Hankkeessa sovelletaan paikkaperustaista näkökulmaa ja osallistavaa suunnittelua tukevia menetelmiä. Kohdekuntien paikallisia kehittämistarpeita kartoitetaan asukasnäkökulmasta nettikyselyjen avulla. Niiden pohjalta etsitään tapauskohtaisesti kiinnostavimpia keskustojen kehittämisteemoja. Tarvittaessa kyselytuloksia täydennetään avaintoimijoiden haastatteluilla. Kehittämisteemoihin etsitään ratkaisuja ja toteuttamiskeinoja temaattisissa työpajoissa, joiden ytimen muodostavat kuntakohtaiset työryhmät. Työpajojen tulokset kootaan toimenpiteiksi alueellisten ja paikallisten suunnittelijoiden käyttöön. Tutustumismatkat Kolmivuotisen hankkeen kuluessa järjestetään kolme tutustumismatkaa.. Ensimmäisen vuoden kuluessa tutustutaan keskustojen kehittämisen tuloksiin Rannikko-Suomen pikkukaupungeissa, jossa kehitystyötä on tehty jo pitkään. Vierailukohteiksi valitut kaupungit vastaavat kooltaan, elinkeinorakenteeltaan ja väestökehitykseltään Pohjois-Pohjanmaan kaupunkeja. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna perehdytään pikkukaupunkien toteutettuihin ja suunnitteilla oleviin kehityshankkeisiin Hollannissa (Amsterdam ja lähiympäristön pikkukeskustat) ja Saksassa (Freiburgin alue). Tutustumismatkat tukevat vertaiskumppanuuksien luomista Hankkeen toteutuksen rahoittaminen Hankkeen aikana yhteistyössä kuntien kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta saada eu-rahoitusta myöskin hankkeen tulosten toteuttamiseen joko Leaderin, EAKR:n tai EMR:n kautta. Hanke auttaa kuntia rahoituksen järjestämisessä.

9 8 6. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena luodaan paikkaperustaista suunnittelua tukeva toimintamalli, joka soveltuu pikkukaupunkien keskustojen ja osakeskustojen toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeen aikana tuotetaan konkreettisia keskustojen/kylien kehittämissuunnitelmia esitettyjen tavoitteiden pohjalta yrittäjyys painotteisesti. Kunkin kunnan tai kunnan osan tavoitteet määrittää ja toteutuksesta vastaa kunnallinen työryhmä. Liitettyjen kuntien osalta pohditaan uusia toimintatapoja ja tuodaan niitä käytäntöön. Hankkeen tulokset julkaistaan avoimesti loppujulkaisussa, joka toimitetaan mm. Pohjois- Pohjanmaan kuntiin ja maakuntien liittoihin ympäri Suomea. Maaseudun taajamat ja niiden ongelmat eivät ole Suomessa olleet erityisesti arkkitehtikunnan mielenkiinnon kohteena. Taajamien vetovoimaisuus -hankekokonaisuuden myötä lukuisat arkkitehtuurin opiskelijat ovat vuosittain osallistuneet kuntien taajamien realististen ja toteuttamiskelpoisten kehittämissuunnitelmien ideointiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Työ on ollut tärkeä osa arkkitehtuurin osaston opetustyöskentelyä, ja siten se on antanut osastolta valmistuneille aivan uudenlaiset valmiudet työskennellä pienten taajamien ongelmien ratkaisemisessa ja taajamien kehitystyössä. Näin hanke hyödyttää välillisesti alueen säilymistä omaleimaisena ja elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Taivalkoski ennen ja jälkeen 7. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot Jokaiseen kohdekuntaan perustetaan paikalliset työryhmät, joihin kuuluu edustus virkamiehistä, luottamushenkilöistä, keskustan yrittäjistä ja asukkaista sekä paikallinen lehti. Hanke tuo lisäresursseja kuntien käyttöön. Hankeen yhteistyötahot: - Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu - Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopiston maantieteen laitos tms. - Alueen kunnat, keskustojen yrittäjät - Kauppakamari: Oulun kauppakamari - Yrittäjäjärjestö: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

10 9 Hankkeen keskeiset projektihenkilöt: Projektikoordinaattorina toimii Kaisa Savela Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Hankkeen hallinnointi - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Paikkaperustainen kehittäminen - Kv-asiat Projektipäällikkönä toimii Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta - Kuntakohtaisen kartoitustyön ohjaukseen osallistuminen - Työseminaarit kuntien kanssa - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen Tutkimusjohtajana toimii dosentti Anu Soikkeli - Keskustojen kehittämisohjelman laatiminen - Suunnittelukohteiden valinta - Työseminaarit kuntien kanssa - Yhdyskuntarakenteen kehittäminen - Kehittämissuunnitelmien valvominen ja ohjaus Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Pohjanmaan liitto; aluekehitys ja aluesuunnittelu Koordinaatioryhmä: Vastaa operatiivisesta toiminnan ohjauksesta sekä varsinaisen Pikkukaupunkien kehittämisohjelman valmistelutyöstä. - Kaisa Savela, projektikoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta - Liisa Ranto-Oikari, Pohjois-Pohjanmaan ELY Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana maakunnan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan ELY:n ympäristö- ja liikennesektorin, elinkeinoelämän edustajia. Hankkeen toteuttajat: Käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeeseen palkatut projektikoordinaattori, projektipäällikkö ja tutkimusjohtaja sekä opiskelijat. Keskeisinä yhteistyökumppaneina hankkeen toteuttamisessa ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnat ja niihin perustetut taajamatyöryhmät. 1. Keskustojen muutoksen vaikutukset ja hallinta - Anu Soikkeli, dosentti - Kaisa Mäkiniemi, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2. Keskustojen kehittämissuunnitelmat - Anu Soikkeli, dosentti, Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto - Arkkitehtuurin opiskelijat, Oulun yliopisto - Maantieteen opiskelijat, Oulun yliopisto 4. Paikkaperusteinen kehittäminen

11 10 - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto - asiantuntijoita 4. Kansainvälisyys - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 5. Rahoitusmahdollisuuksien selvittely - Kaisa Savela, projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitto 8. Hankkeen aikataulu ja budjetti Budjetti Yhteensä Palkkakustannukset Asiantuntijoiden palkkiot Matkakulut Toimistokulut Muutkulut vuokrat Yhteensä Hankerahoitus EAKR Kuntaraha PPliitto Yhteensä Kuntarahan määräytyminen Kunnan asukasluku Kuntaraha hankkeeseen/vuosi > < Arviointi Hankkeen aikana tehdään sisäistä arviointia.

12 11

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot