UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ"

Transkriptio

1 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA ALUEKEHITYS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ Tiivistelmä TUTKIMUS YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan infrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien uusiutuvien energiamuotojen aloilla (tuuli, aurinko, biomassa, vesisähkö, maalämpö) unionissa sijaitsevilla alueilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaan energiaan liittyvää alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella ja analysoidaan säännöksiä laadulliselta kannalta. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan olemassa olevia ja tulevia toimia, joita toteutetaan uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden, sekä sähköverkkoja koskevia suunnitelmia koheesio-ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa. IP/B/REGI/FWC/ /Lot4/C1/SC2 Toukokuu 2012 PE FI

2 Tämä asiakirja on tehty Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan pyynnöstä. TEKIJÄT Österreichisches Institut für Raumplanung (ÖIR): Bernd Schuh, Erich Dallhammer SWECO International AB: Niclas Damsgaard Erin Nicole Stewart VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Esther Kramer Toimialayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: TOIMITTAJA Lea Poljančić KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: DE, FR. Tiivistelmä: BG, CS, DA, DE, EL, EN, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV. TIETOA JULKAISIJASTA Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaaminen: Teksti valmistunut toukokuussa Bryssel, Euroopan unioni, Asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijöiden omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja tutkimuksen laatijalle toimitetaan etukäteen kopio julkaisusta.

3 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä LYHENNELUETTELO ADENE Agência para a Energia (Portugalin energiavirasto) AIR Annual Implementation Report (vuotuinen täytäntöönpanokertomus) AREAM Agência Regional da Energia e Ambiente da Região Autónoma da Madeira (Madeiran alueellinen energia- ja ympäristövirasto) BEMIP Baltic Energy Market Interconnection Plan (Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevä suunnitelma) YMP Yhteinen maatalouspolitiikka CBC Cross Border Countries (rajanaapurivaltiot) CCS Carbon Capture and Storage (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) CHP Combined Heat and Power (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) CO 2 Hiilidioksidi COP Corporate Operational Plan (toimintasuunnitelma) PO Regio Aluepolitiikan pääosasto EACI Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto EAFRD Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto EJKP Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EC Euroopan komissio ECCC Edinburgh Climate Change Centre (Edinburghissa sijaitseva ilmastonmuutoskeskus) EEM Electricidade da Madeira (Madeirassa sijaitseva sähköyhtiö) EERP Euroopan talouden elvytyssuunnitelma EIP Euroopan investointipankki ELENA European Local ENergy Assistance (energia-alan ELENA-rahoitusohjelma) ENNEREG Regions paving the way for a Sustainable Energy Europe -hanke ENPI Kolarctic programme (Kolarctic ENPI -ohjelma) EOWDC Aberdeen Offshore Wind Farm and European Offshore Deployment Centre (Aberdeenin merituulipuisto ja European Offshore Deployment Centre -keskus) EAKR Euroopan aluekehitysrahasto ESEP East of Scotland European Partnership -kumppanuus ESR Euroopan sosiaalirahasto 3

4 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka ETG Electricity Transmission Grid (sähkönsiirtoverkko) EU Euroopan unioni EU ETS Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä EUR Euro GBP Englannin punta BKT Bruttokansantuote GWh Gigawattitunti HIPP Highlands and Islands Partnership Programme -kumppanuusohjelma IB/MA Intermediate Bodies/Management Authorities (välittäjinä toimivat elimet/hallintoviranomaiset) ICT Tieto- ja viestintätekniikka IEE Älykäs energiahuolto Euroopassa IFI International Financial Institutions (kansainväliset rahoituslaitokset) INTERREG Yhteisöaloite raja-alueiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi ISLES Irish-Scottish Links on Energy Study -hanke JASPERS Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu JEREMIE Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten tukemiseksi JESSICA Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten KAI Key Area of Intervention (keskeinen toimenpideala) km 2 Neliökilometri kw Kilowatti LCRI Low Carbon Research Institute Energy Programme -ohjelma LEADER Yhteisöaloite maaseudun kehittämistä koskevien hankkeiden tukemiseksi LRF Farmers Federation (viljelijöitä edustava liitto) LUPS Lowlands and Uplands Scotland -ohjelma MAC Transnational Cooperation Programme Madeira-Açores-Canarias (Madeiran, Azorien ja Kanariansaarten kansainvälinen yhteistyöohjelma) MW Megawatti MWh Megawattitunti 4

5 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä NGO Kansalaisjärjestö NREAP National Renewables Action Plan (kansallinen uusiutuvaa energiaa koskeva suunnitelma) NSRF National Strategic Reference Framework (kansallinen strateginen viitekehys) NUTS Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö OP Toimenpideohjelma OR Syrjäisin alue ÖROK Österreichische Raumordnungskonferenz (Itävallan aluesuunnittelukonferenssi) PA Priority Axes (ensisijaiset toimintalinjat) PPEC Consumption Efficiency Promotion Plan (kulutuksen tehostamissuunnitelma) PPERAMM Madeira s Regional Energy Policy Plan (Madeiran energiapoliittinen aluesuunnitelma) PPP Ostovoimapariteetti PRAI Programme of Innovation Actions (innovointitoimia koskeva ohjelma) PRODESA Operational Programme of the Autonomous Region of Azores (Azorien autonomisen alueen toimintaohjelma) R&D Tutkimus ja kehitys RDI Tutkimus, kehitys ja innovaatiot RES Renewable Energy Source (uusiutuva energialähde) REVA Regionalverband (alueellinen ryhmittymä) RSFF Riskinjakorahoitusväline SEACAMS Sustainable Expansion of the Applied Coastal and Marine Sectors -hanke SEGEC Scottish European Green Energy Centre (Skotlannissa sijaitseva eurooppalainen ympäristöystävällistä energiaa tarkasteleva keskus) Pk-yritykset Pienet ja keskisuuret yritykset SO 2 Rikkidioksidi SOP Sectoral Operational Programme (alakohtainen toimenpideohjelma) SOP-IEC Sectoral Operational Programme Increase of Economic Competitiveness (alakohtainen toimenpideohjelma taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen) SPD Yhtenäinen ohjelma-asiakirja 5

6 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka SRAM Regional Secretariat of the Environment and Sea (ympäristöä ja merta koskevia asioita tarkasteleva alueellinen sihteeristö) SSA Strategic Search Area (strateginen tutkimusalue) STRAT.AT Nationaler Strategischer Rahmenplan Österreichs (Itävallan kansallinen strateginen kehyssuunnitelma) SWOT Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat TAN Technical Advice Note (tekninen ohjeistus) TEN-E Euroopan laajuinen energiaverkko TSO Technical Standards Organisation (teknisistä normeista vastaava järjestö) TWh Terawattitunti TYNDP Ten-Year Network Development Plan (kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma) UK Yhdistynyt kuningaskunta USD Yhdysvaltain dollari WAG Welsh Assembly Government (Walesin aluehallinto) WATERS Wave and Tidal Energy: Research, Development and Demonstration Support Fund (aalto- ja vuorovesienergia: tutkimuksen, kehityksen ja esittelyn tukirahasto) WEFO Wales European Funding Office -rahoitusyksikkö 6

7 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, korostaen alueellista/paikallista tasoa. Huomioon otetaan sekä koheesiopolitiikan investoinnit, joita tällä alalla on toteutettu EU strategian tavoitteiden tukemiseksi, että näiden investointien vaikutus alueiden sosioekonomiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksia viideltä alueelta, joilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa Euroopan unionissa (EU), ja ympäristöystävällisen energian integroitua tuottamista siten, että rakennetaan sähköverkkoja ja luodaan energianvarastointimahdollisuuksia, edistetään älykkään energiainfrastruktuurin käyttöä kotitalouksissa ja yrityksissä ja perustetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Huomiota kiinnitetään kansainvälisten energia-alan vaihtojen laajentamiseen korostaen erityisesti naapurivaltioiden välisiä rajat ylittäviä yhteisyrityksiä ja Euroopan laajuista laajempaa energiainfrastruktuuria. EU strategiaan keskeisenä osana kuuluvan aluepolitiikan mukaisesti tutkimuksessa tarkastellaan eri vaihtoehtoja, joilla lisätään olemassa olevien verkkojen laajentamisen ja uuden infrastruktuurin luomisen tukemista uusiutuvan energian potentiaalin maksimoimiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaa energiaa koskevaa alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tällä hetkellä EU:n energiamarkkinoihin kohdistuu paineita poliittisten toimien vuoksi; mainittakoon esimerkiksi Venäjän maakaasutoimituksien katkaiseminen, fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelu ja vakavat sääilmiöt, jotka vahingoittavat olemassa olevia rakenteita ja kuormittavat energiantuotantoa erittäin kuumien ja kylmien jaksojen aikana. Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena Euroopan valtiot ovat myös tarkastelleet uudelleen ydinvoimaohjelmiaan ja Saksa on sulkenut seitsemän vanhinta reaktoriaan. Talouskriisistä vuodesta 2008 alkaen seuranneet taloudelliset ongelmat ovat johtaneet energiankulutuksen vähenemiseen ja aiheuttaneet haluttomuutta sijoittaa puhtaan energian tekniikkaan. Myönteisenä seurauksena mainittakoon tahaton hiilidioksidipäästöjen vähentyminen kulutuksen vähentyessä. Tilanne on kuitenkin epävarma ja saattaa johtaa jälleen hiili- ja kaasuvoimaloiden käyttöön ottamiseen. Tällaisen taantumisen estämiseksi on aika kannustaa sijoittamista uusiutuvaan energiaan liittyviin infrastruktuureihin fossiilisten polttoaineiden sijaan, korkeammista aloituskustannuksista huolimatta. EU:n kasvava riippuvuus tuoduista fossiilisista polttoaineista ja riittämättömät energianvarastointimahdollisuudet lisäävät sen altistumista kriiseille ja alueelliselle kilpailulle, koska EU:n alueiden väliset erot korostuvat erityisesti kaikkein alteimmilla alueilla. Tulevien energiamarkkinoiden alalla on havaittu kolme perusongelmaa: riittämätön investointi uuteen energiakapasiteettiin, minkä vuoksi EU:n energiantarpeeseen joudutaan vastaamaan epäasianmukaisella tavalla ja ikääntyvän infrastruktuurin avulla, fossiilisen energian tuotantovaje (ja toimitusvarmuus), koska suuri osa maailman varoista ja varannoista sijaitsee EU:n ulkopuolella; myös kuljetukseen liittyvät, poliittiset ja taloudelliset ongelmat saattavat kaikki vaikeuttaa fossiilisen polttoaineen saatavuutta, energian kysynnän huiput (ja toimitusvarmuus) aiheuttavat ongelmia entistä yleisemmissä äärimmäisissä sääoloissa, mikä rasittaa enemmän energian tuotantoa. 7

8 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka EU:n nykyisen energiapolitiikan keskeisinä tavoitteina pidetään toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan sääntelyn purkamista koskevaa politiikkaa, jotta kannustetaan kilpailua kuluttajahintojen alentamiseksi ja hajaantuneiden alueellisten markkinoiden yhdistämiseksi yleiseurooppalaisen energiantuotannon ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Pyrittäessä vähentämään kokonaisvaltaisesti fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan saavuttaa kahdenlaisia etuja: samalla vähennetään sekä hiilidioksidipäästöjä että riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden ulkoisista tuottajista. Näin tuetaan niin kestävää kehitystä kuin toimitusvarmuutta koskevia tavoitteita. Tämä energiamuoto korvataan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla, biopolttoaineilla ja aurinkoenergialla, joita voidaan hyödyntää EU:n maaperällä ja merialueilla sijaitsevien voimalaitoksien välityksellä. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä saavutettaviin niin sanottuihin " tavoitteisiin" sisältyy se, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, 20 prosentin kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta on oltava peräisin uusiutuvista energiavaroista ja energiankäytön on oltava 20 prosenttia vähäisempää kuin verrattavissa olevassa tilanteessa, jossa ei ole toteutettu toimia kestävän kehityksen edistämiseksi. Jokainen jäsenvaltio vastaa tällä hetkellä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja energiatehokkuutta koskevien toimien toteuttamisesta, koska ei ole olemassa EU:n laajuista kattavaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltioille on asetettu erityistavoitteita, joskin Euroopan komissio on ehdottanut EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa edistymisen vauhdittamiseksi ja markkinoiden integraation varmistamiseksi. Komissio on ehdottanut monenlaisia toimia unionin energiatehokkuuden edistämiseksi. Niistä tärkeimpiä on tehokkuuden parantaminen tältä osin laajalti hyödyntämättömillä rakennus- ja kuljetusaloilla, kuten asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden ekologisen suunnittelun laajentamista ja sähköisiä ajoneuvoja koskevaa infrastruktuuria. Euroopan komissio katsoo, että nykyinen energiainfrastruktuuri on riittämätön koko unionin yhdistämiseksi ja huoltamiseksi ja tunnustaa haasteet, jotka liittyvät infrastruktuurin kohentamiseen sekä yksityisen sektorin että kansallisten hallituksien kannalta. Komissio ehdottaa näin ollen ylhäältä alaspäin suuntautuvien direktiivien käyttöön ottamista EU:ssa, jotta olisi mahdollista riittävissä määrin nykyaikaistaa ja yhdistää kansallisia energiaverkkoja Euroopan yhtenäismarkkinoita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Koska tuotantomäärät vaihtelevat monien uusiutuvien energialähteiden kohdalla säätilasta riippuen, asianmukaisesti yhdistetyn infrastruktuurin avulla olisi mahdollista estää tulevat kriisit siten, että tuetaan tarjontaa, joka on helposti siirrettävissä kaikkialla Euroopan laajuisen energiaverkoston kattamalla alueella. Olisi myös mahdollista toteuttaa lisätoimia, kuten ottamalla käyttöön vuoteen 2020 mennessä "älykkäitä mittareita" 80 prosentissa EU:n kotitalouksista; mittareiden avulla kuluttajille voidaan tiedottaa avoimesti heidän energiankulutuksestaan. Aluepolitiikka on tässä yhteydessä tärkeässä asemassa. Vaikka uusiutuvaa energiaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) verrattain enemmän kuin tavallista sähköntuotantoa, uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille myönnetyn tuen kokonaismäärä on kuitenkin vain neljä prosenttia EAKR:n EU:lle myöntämästä kokonaisrahoituksesta vuosiksi suhteessa kokonaistalousarvioon ja EU:n osuuteen. Suuremman rahoitusosuuden myöntäminen Etelä- ja Itä-Euroopan valtioille ilmentää alueellisesti koheesiopolitiikan merkitystä infrastruktuuriin tehtävien sijoituksien kannalta, Keski- ja Pohjois-Euroopan valtioiden saadessa vähiten tukea uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten. EAKR:n tuen osuus on kaikkiaan varsin vähäinen, erityisesti energiaverkkoon tehtävien sijoituksien kohdalla. 8

9 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ovat kaksi tärkeintä suoraa poliittista rahoituslähdettä, joiden rahoittamiseen EU osallistuu ja joilla tuetaan ja edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa koskevalla suunnitelmalla rahoitetaan yksittäisiä hankkeita tarjouspyynnön perusteella ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston avulla tuetaan ensisijaisesti maataloustuotantoon liittyvää biomassaenergiaa. Molempien lähteiden osuus on kuitenkin vain vähäinen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisärahoitusta on saatavilla eri ohjelmista, joita ovat Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu (JASPERS), Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi (JEREMIE) sekä Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten (JESSICA), ja Euroopan investointipankin (EIP) kaltaisista lähteistä. TAPAUSTUTKIMUKSET Tapaustutkimuksia varten valittiin yhdeksän aluetta ja niitä analysoitiin perustuen uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten toteutettuihin ja tulevaisuudessa toteutettaviin toimiin sekä hyötyihin, joita ne tuottavat sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen kehityksen kannalta. Jokaisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan seuraavia aiheita: kyseistä infrastruktuuria tukevien EU:n aluerahastojen yhteensopivuus, täydentävyys ja tehokkuus infrastruktuurin käyttöönottoon ja tuen käsittelyyn osallistuvien eri tahojen vastuu (monitasoinen hallinto) sijoituksien vaikutus talouteen, sosiaalialaan ja aluekehitykseen. Itävallassa valittiin kaksi kohdetta, joissa on toteutettu monenlaisia onnistuneita toimia uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Burgenlandissa sijaitseva Güssing ja Ylä-Itävallassa sijaitseva Vöckla-Agar ovat Itävallan alueita, jotka eroavat toisistaan taloudellisesti, maantieteellisesti ja historiallisesti ja jotka ovat onnistuneet eri tavoin hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Güssing on esimerkki parhaista käytännöistä: aiemmin köyhä ja syrjäytynyt alue synkkine tulevaisuudennäkymineen on muuttunut kestävän kehityksen mallialueeksi, jonka koko energiantuotanto on peräisin uusiutuvista lähteistä. Sen energiantuotanto perustuu paikalliseen biomassaan, aurinkoenergiaan ja aurinkosähköön, ja tällä hetkellä 27 Güssingin alueella sijaitsevaa hajautettua voimalaa tuottaa riittävästi ylimääräistä energiaa, jotta uusiutuvien energialähteiden rahoittamiseen kannattaa sijoittaa uudelleen. Vöckla-Agar sijaitsee sitä vastoin Itävallassa vauraalla teollisuusalueella lähellä suuria taloudellisia keskuksia. Sen strategia sisältää teknologiakeskuksen, jossa edistetään innovatiivista yritystoimintaa kestävän kehityksen alalla energiatehokkaan ajatusmallin levittämiseksi, mutta alue ei ole vielä saavuttanut omia tehokkuutta koskevia tavoitteitaan eikä sitä tästä syystä voida pitää mallialueena. Kuten Güssingissäkin, tavoitteena on parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä mutta myös tukea paikallistaloutta, säilyttää alueella mahdollisimman paljon lisäarvoa, turvata olemassa olevat työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja sekä suojella viljelijöiden elinkeinoa. Vöckla-Agarin alueella noudatettava strategia perustuu eri alojen väliseen yhteistyöhön ja monimuotoisuuden suojelemiseen. Portugalissa Madeira ja Azorit joutuvat vastaamaan erityishaasteisiin, koska ne ovat syrjäisiä saarialueita, joiden väestöjakauma ja taloudellinen tilanne eroavat toisistaan. Koska ne sijaitsevat kaukana tärkeistä väestökeskuksista, niiden pääsyä sisäisille energiamarkkinoille on rajoitettu ja ne joutuvat joko maksamaan fossiilisen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvia korkeita kustannuksia tai tuottamaan energiaa itse. Madeiran 9

10 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka alueella hyödynnetään vesisähköä, tuulivoimaa, jätteenpoltosta syntyvää energiaa ja aurinkoenergiaa, minkä kehittämistä EAKR on rahoittanut osaltaan laajalti. Alueella sijaitseva Socorridosin voimalaitos voi varastoida energiaa muina kuin huippuaikoina, mikä parantaa saaren energiatehokkuutta. Azoreilla on suurta hyödyntämätöntä potentiaalia uusiutuvan energian ja erityisesti maalämmön alalla, mikä johtuu siitä, että se sijaitsee siirroslinjalla. Tällä hetkellä kaksi maalämpövoimalaa tuottaa 40 prosenttia sen energiavaroista, ja saarilla tuotetaan myös tuulivoimaa ja vesisähköä. Azorit olivat vuosina EU:n energiatehokkaimpia alueita. Molemmilla alueilla toteutetaan useita aloitteita, joiden kehyksessä tutkitaan uusiutuvia energialähteitä ja laajennetaan niiden käyttöä sekä kehitetään uusia energiantuotannon muotoja (esimerkiksi aallot, vuorovesi, vety). Näille saarille on myönnetty enemmän tukea EU:n rahoitusaloitteista kuin muille kyseisten tapaustutkimuksien kohteina oleville alueille, jotka ovat olleet merkittävässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Romaniassa noudatetaan keskitettyä lähestymistapaa aluepolitiikkaan nähden, minkä vuoksi mitään Romanian aluetta ei ollut mahdollista valita tapaustutkimuksen kohteeksi. Vaikka valtio on asianmukaisesti sähköverkkojen kattama, sen ikääntyvä infrastruktuuri (josta 30 prosenttia on rakennettu 1960-luvulla) aiheuttaa merkittäviä tappioita energiantarjontaketjujen varrella, mitä nopeasti kehittyvän talouden asettamat entistä kovemmat vaatimukset pahentavat. Uusiutuvien energialähteiden kehityspotentiaali on kuitenkin suurta, erityisesti kiinteän biomassan, vesivoiman, maalämmön ja tuulivoiman kohdalla; tuulivoiman tapauksessa potentiaalia on erityisesti Mustanmeren rannikolla ja vuoristoalueilla. EU on asettanut Romanialle tavoitteeksi saavuttaa 24 prosentin osuus uusiutuvan energian tuotannosta vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla on myös havaittu, että laajat sijoitustarpeet ja toimintakustannukset ovat keskeisiä tekijöitä, jotka estävät kasvavan tuotantokapasiteetin menestyksellisen hyödyntämisen. Uutena jäsenvaltiona Romanialla on vain vähän kokemusta EU:n varoista ja se sijoittaa tällä hetkellä hyvin vähän uusiutuviin energialähteisiin, mikä saattaa tosin muuttua lähiaikoina. Ruotsissa on otettu esille Övre Norrlandin alue esimerkkinä hyvistä käytännöistä sekä hyödyntämättömästä potentiaalista. Se on harvaan asuttu alue, jonka luonnonvarat mahdollistavat vesisähkön, tuulivoiman ja bioenergian tuottamisen. Hyödyntämättömän maa-alan suuruus ja keskenään kilpailevien etujen puute luovat energiavarojen hyödyntämisen kannalta erinomaiset olot, ja alueella on jo tuotettu vesisähköä yli sadan vuoden ajan. Tällaiset voimalaitokset, joita sijaitsee kaikkialla Ruotsissa, tuottavat 50 prosenttia valtiossa käytetystä energiasta. Lämmön, biokaasun, tuulivoiman, jalostettujen polttoaineiden ja biomassan tuotantoa olisi mahdollista lisätä merkittävästi Övre Norrlandin alueella, mutta ongelmia aiheutuu alueen syrjäytyneisyyden vuoksi tuotetun energian toimittamisesta kansalliseen verkkoon ja siitä, että potentiaalisten suurten energiamäärien tuottamista varten ei ole olemassa riittävän kehittynyttä infrastruktuuria. Nykyisessä verkossa on vain vähän hyödyntämätöntä potentiaalia, minkä vuoksi sitä olisi vahvistettava merkittävästi tuotannon laajentamiseksi. Lisäksi kunnallishallinnot vastustavat verkon vahvistamista, koska joissakin kunnissa ei myönnetä, että uusiutuva energia on kasvava teollisuudenala, ja niissä jopa pannaan täytäntöön politiikkaa, jolla pyritään estämään sen käyttöönotto. Koska paikallisviranomaisilla on Ruotsissa runsaasti vaikutusvaltaa, alan edistämiseksi saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvausjärjestelmiä tai korostaa hyviä esimerkkejä siitä, miten kunnat tai alueet voi hyötyä sijoittamalla uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetuissa tapaustutkimuksissa tarkastellaan Skotlantia ja Walesia: molemmilla alueilla on runsaasti potentiaalia uusiutuvan energian tuotannon alalla mutta niiden infrastruktuurien kehitys etenee eri vaiheissa. The Irish- Scottish Links on Energy Study (ISLES) -ohjelmassa tarkastellaan kahta Yhdistyneen 10

11 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä kuningaskunnan merialueella sijaitsevaa kohdetta ensisijaisina ehdokkaina, joissa olisi mahdollista kehittää laajaa merialueella sijaitsevaa verkkoa tuuli-, vuorovesi- ja aaltoenergian hyödyntämiseksi. Näitä kohteita ovat Skotlannin vesillä sijaitseva Northern Concept ja Walesin rannikolla sijaitseva Southern Concept. Koska jopa neljännes unionin merialueilla tuotetuista tuuli- ja vuorovesienergiavaroista on Skotlannin hallussa, hallitus on asettanut uusiutuvaa energiaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita toivoen voivansa hyödyntää näitä merkittäviä varoja ja nostaa kansakunnan maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvaan energiaan liittyvän innovoinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen alalla. Monet voimalaitokset sijaitsevat syrjäisillä alueilla ja niille myönnetään rakennerahastojen tukea. Walesissa aiotaan osana "Energy Policy Statement, A Low Carbon Revolution" -ohjelmaa ja vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaistaa uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva nykyinen sähköntuotanto siten, että 40 prosenttia saadaan merialueilta, kolmasosa tuulivoimasta ja loput kestävästä biomassaenergiasta tai pienemmistä hankkeista, joissa hyödynnetään tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa tai kotoperäistä biomassaa. Tällä hetkellä Walesilla ei kuitenkaan vielä ole riittävästi rannikkoverkkokapasiteettia ja monitasoiseen hallintoon liittyvä ongelma on vaikeuttanut merkittävästi uusiutuvan energian käyttöönottoa, kun otetaan huomioon, että tuulivoimahankkeiden liittäminen rannikkoverkkoon on viivästynyt. Tässä tutkimuksessa esitettiin keskeisiä kysymyksiä, jotka on määritelty toimintaohjeissa, ja havaintojen perusteella annettiin seuraavat vastaukset: Millaista alueellista infrastruktuuria uusiutuvan energian hyödyntämisen lisääminen edellyttää? Alueellisesti on hyödynnettävä infrastruktuurien yhdistelmää uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Alueiden erityiset vahvuudet (esimerkiksi tuulivoima, biomassa, maalämpö ja niin edelleen) on tunnistettava ja niitä on hyödynnettävä parhaalla tavalla prosessi, joka on jo edennyt pitkälle, kuten tapaustutkimuksen kohteina olevat alueet osoittavat. Kaikkialla EU:ssa saatavilla olevaan uusiutuvaan energiaan liittyvän epätasapainon korjaamiseksi verkkojen rakenteita on vahvistettava ja integroitava, jotta luodaan yleiseurooppalaiset energiamarkkinat, jotka pystyvät tuottamaan energiaa kaikille alueille. Älykkäät verkot ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä Euroopan komission energiapoliittisessa suunnitelmassa esitettyjen näkemyksien mukaisesti. Mitkä ovat tällä hetkellä tärkeimpiä toimia, joilla edistetään uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria EAKR:n ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa, ja ovatko ne toisiaan täydentäviä vai osittain päällekkäisiä? EAKR:n rahoitusosuus on osoittautunut hyvin vähäiseksi sijoitettaessa tässä tutkimuksessa tarkoitettuun uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Sen tuki kohdistuu enemmänkin uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkaisiin toimiin. EAKR:n ohjelmat ja kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat eivät ole ristiriidassa, mikä johtuu uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille yleisesti annetusta vähäisestä tuesta. Miksi koheesiopolitiikan sijoituksia uusiutuvaan energiaan liittyvään alueelliseen infrastruktuuriin on toistaiseksi pantu niin hitaasti täytäntöön? On havaittu, että uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria on erityisen vaikea rahoittaa, koska yksityisille sijoittajille tarjoutuu vain vähän kannustimia, ja hallinnollinen toimintamalli kattaa monissa jäsenvaltioissa energiapolitiikkaa tarkastelevat eri hallinnonalat ja -haarat, minkä vuoksi rahoitusstrategiat kärsivät merkittävistä kitkahäviöistä ja tuensaajat 11

12 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka joutuvat maksamaan tarpeettoman korkeita siirtomaksuja. EU:n rahoituksen hallintaan liittyvä kokemus ja taitotieto ovat olennainen edellytys varojen käytön takaamiseksi, ja Romaniassa toteutettu tapaustutkimus osoittaa, että varojen toimittaminen oikeille edunsaajille on ongelmallista. Miten alueellisia ja kansallisia sidosryhmiä voisi kannustaa sijoittamaan enemmän uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin? Tärkeimpiä EAKR:n tuen laajentamiseen kohdistuvia esteitä ovat monitahoiset markkinaolot ja sääntelykehykset, jotka ovat EU:n energiamarkkinoiden vapauttamispyrkimyksien kannalta keskeinen kysymys. Toistaiseksi ne eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet laajamittaisia vaikutuksia. Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallituksien ja lainsäätäjien olisi tiivistettävä toimiaan näiden esteiden poistamiseksi, jotta nopeutetaan Euroopan laajuisen sähköverkoston integroitumista ja parannetaan siten toimitusvarmuutta. European Technical Standards Organisation (TSO) -järjestössä tehtävä tiiviimpi yhteistyö parantaa sähkön siirtojen sujuvuutta, mikä puolestaan lisää valtioiden välistä solidaarisuutta vaikeina aikoina. Alueellisten/paikallisten sijoituksien olisi noudatettava integroituja suunnitelmia, joista on päätetty kansallisen ja EU:n laajuisen päätöksenteon eri tasoilla, mikä tarkoittaa, että kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat on nivottava tiiviimmin ja tehokkaammin EU:n rahoitusta koskeviin kansallisiin strategioihin. Mitkä ovat jäsenvaltioiden väliset erot tässä yhteydessä ja mistä havaitut ongelmat johtuvat? On havaittu seuraavanlaisia ongelmia: yleiset hallintamekanismit, joilla hallinnoidaan aluepolitiikkaa ja aluekehitystä, eroavat toisistaan, ja liittovaltioissa syntyy suurempia kitkahäviöitä kuin hallinnoltaan keskitetyissä valtioissa. Politiikka vaikuttaa markkinoiden valta-aseman jakautumiseen energiamarkkinoilla, jolloin esimerkiksi sellaiset taloudet, joissa energiantuottajia valvotaan poliittisin keinoin, voivat estää vaihtoehtoisten energiantuotantojärjestelmien kehittämisen. Kansalliset poliittiset painopistealat saattavat myös estää sijoittamiseen uusiutuvaan energiaan, mikäli rahoituksen painopistealat sijaitsevat muualla. Mitä merkitystä on monitasoisella hallinnolla, yhteishallinnoinnilla ja julkisen ja yksityisen alan välisiin kumppanuuksiin liittyvällä potentiaalilla uusiutuvan energian edistämiseksi toteutettavien sijoituksien kannalta? Monitasoinen hallinto on toistaiseksi osoittautunut enemmänkin esteeksi kuin tukevaksi tekijäksi. Ylimääräinen byrokratia aiheuttaa viivästyksiä ja estää uusiutuvien energiamuotojen täytäntöönpanon. Millaista potentiaalia rajat ylittävä yhteistyö ja makroalueelliset strategiat tarjoavat uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin kannalta? Rajat ylittävä energiansiirto on keskeisen tärkeää pyrittäessä takaamaan toimitusvarmuus. Euroopassa on lukuisia maantieteellisiä alueita, joissa kaksi valtiota voisivat tehokkaasti hyödyntää luonnonvaroja, jolloin rajat ylittävän synergian avulla on mahdollista tukea energiantuotantokapasiteettia. Analyysi osoittaa, että kansalliset edut asetetaan edelleen etusijalle, joskin suurjänniteverkkoon liittyvät laajamittaiset sijoitukset ovat askel oikeaan suuntaan. 12

13 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Miten voitaisiin ennakoida uusiutuvasta energiasta aiheutuvia mahdollisia alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueiden kehittämiseksi? On vaikea määritellä suoralta kädeltä, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia useimmilla sijoituksilla on, mutta on havaittavissa, että niillä on myönteisiä seurauksia uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden kuten työllisyyden edistäminen, alueellisen lisäarvon tuottaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen koska fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien kustannuksien väheneminen mahdollistaa julkisten varojen käytön lisäämisen sosioekonomisten rakenteiden ja energia-alan infrastruktuurin parantamiseksi. Laajamittaista teollista sähkönvarastointia koskevaan haasteeseen vastaamiseksi on ehdotettu eri ratkaisuja, joilla parannetaan uusiutuvan energian tarjontaa, kuten suuria sijoituksia edellyttävät "älykkäät verkostot". Toimitus- ja jakeluhintoja olisi tarkistettava (ja korotettava), jotta sähköverkko-operaattoreita kannustetaan tekemään tarvittavia sijoituksia. EPÄSUOTUISA ASEMA Tulevien tarpeiden arvioimiseksi ja tuen korostamiseksi on analysoitava, tarvitaanko alueella tukea. Kaikkia EU:n alueita on arvioitu pitäen silmällä uuteen energiakapasiteettiin liittyviä epäsuotuisaa asemaa ilmentäviä indikaattoreita ja fossiilisten polttoaineiden puutteen todennäköisyyttä. Fossiilisista polttoaineista suuresti riippuvainen unioni tuo tällä hetkellä 53,1 prosenttia ensisijaisesti kulutetusta energiasta. Fossiilisen energian puutteesta johtuva epäsuotuisa asema osoittaa, miten selvä ero vallitsee Länsi- ja Itä-Euroopan välillä. Useimmat Länsi-Euroopan alueet Irlantia lukuun ottamatta ovat valmistautuneet fossiilisen energian puutteeseen, kun taas Itä-Euroopassa keskimääräistä useammat alueet ovat tältä osin epäsuotuisassa asemassa, erityisesti Romania ja Baltian maat. Asukaskohtainen bruttokansantuote (BKT) on epäsuotuisaan asemaan vaikuttava tekijä: korkea BKT ilmentää korkeaa mukautumiskykyä Länsi-Euroopassa verrattuna alhaiseen BKT:hen Itä-Euroopassa ja Irlannissa. PÄÄTELMÄ On hyödyllistä vertailla epäsuotuisaa asemaa kuvastavia karttoja uusiutuvaa energiaa koskevaan Euroopan komission suunnitelmaan, jotta näiden havaintojen avulla olisi mahdollista määritellä alueet, joilla voidaan lisätä uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin tehtäviä sijoituksia. Unionin alueilla vallitseva tilanne vaihtelee sen perusteella, miten ne soveltuvat uusiutuvan energian tuotantoon ja erityisesti sen perusteella, millaisia uusiutuvan energian tuotantomalleja ne noudattavat, minkä vuoksi on tasapainotettava alueiden välistä ja alueilla ilmenevää kysyntää ja tarjontaa tasoitettaessa tietä kohti EU:n energiapoliittisia tavoitteita ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista. Aluepolitiikka on keskeinen väline näiden toimien saattamiseksi onnistuneesti täytäntöön, koska tulevaisuudessa on noudatettava alueellisempaa lähestymistapaa uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin tukemiseksi. 13

14 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka Seuraavat keskeiset tekijät on saavutettava uusiutuvan energian kehittämiseksi edelleen: Sijoituksien lisääminen uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien alueellisten vahvuuksien lujittamiseksi esimerkiksi tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan liittyvä potentiaali eteläisillä alueilla ja biomassaenergiaan liittyvä potentiaali erittäin metsäisillä alueilla, joilla sitä ei vielä ole hyödynnetty. On syytä tehdä ero "huipputeknologian" uusiutuvan energian (sähkö) ja "alhaisen teknologian" uusiutuvan energian (lämpö) välillä näiden energiamuotojen tehokkaimman ja vaikuttavimman käytön takaamiseksi. On tarpeen erotella selvemmin, millainen energiantarjonta kattaa millaisen energiankysynnän. Ottamalla käyttöön älykkäitä verkkoratkaisuja yhdessä korkeajännitteisten Euroopan laajuisten verkostoratkaisujen kanssa taataan sähköstä saadun suhteellisen arvokkaan energian parempi jakelu. Markkinoiden rakenteisiin kohdistuvat esteet on ratkaistava sujuvan ja tehokkaan vaihdon takaamiseksi tällä tasolla. Energiantoimituksien keskeytymisen ja fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän riippuvuuden kannalta epäsuotuisimmassa asemassa oleville alueille olisi myönnettävä EU:n tai kansallista tukea niiden aseman parantamiseksi pitkällä aikavälillä. 14

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT MUISTIO Tiivistelmä Tässä muistiossa on tarkoitus

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

YHTEISEN EUROOPPALAISEN KAUPPALAIN VALMISTELU: ARVIOINTI JA PARANNUSEHDOTUKSET

YHTEISEN EUROOPPALAISEN KAUPPALAIN VALMISTELU: ARVIOINTI JA PARANNUSEHDOTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT YHTEISEN EUROOPPALAISEN KAUPPALAIN VALMISTELU: ARVIOINTI JA PARANNUSEHDOTUKSET

Lisätiedot

HYVÄKSYTTYJEN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN TARKA

HYVÄKSYTTYJEN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN TARKA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA ALUEKEHITYS HYVÄKSYTTYJEN KUMPPANUUSSOPIMUSTEN TARKA YHTEENVETO Tiivistelmä Tämä tutkimus on kattava analyysi EU:n 28 jäsenvaltiossa hyväksytyistä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä

Lisätiedot

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla?

Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta: miten EU:n lainsäädäntöä voidaan vahvistaa tällä alalla? SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO TOIMIALAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT KANSALAISVAPAUDET SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIAT Neuvoston puitepäätös järjestäytyneen rikollisuuden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Sisältö Itämeren alueryhmä ja sen tavoitteet Aikaansaantua Entson 10-vuotinen verkkosuunnitelma ja alueellinen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot