UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ"

Transkriptio

1 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA ALUEKEHITYS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN LIITTYVÄ INFRASTRUKTUURI: PAIKALLISTA JA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ TEKIJÄ Tiivistelmä TUTKIMUS YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan infrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien uusiutuvien energiamuotojen aloilla (tuuli, aurinko, biomassa, vesisähkö, maalämpö) unionissa sijaitsevilla alueilla. Tutkimuksessa selvitetään, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaan energiaan liittyvää alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella ja analysoidaan säännöksiä laadulliselta kannalta. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan olemassa olevia ja tulevia toimia, joita toteutetaan uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden, sekä sähköverkkoja koskevia suunnitelmia koheesio-ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa. IP/B/REGI/FWC/ /Lot4/C1/SC2 Toukokuu 2012 PE FI

2 Tämä asiakirja on tehty Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan pyynnöstä. TEKIJÄT Österreichisches Institut für Raumplanung (ÖIR): Bernd Schuh, Erich Dallhammer SWECO International AB: Niclas Damsgaard Erin Nicole Stewart VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Esther Kramer Toimialayksikkö B: Rakenne- ja koheesiopolitiikka Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: TOIMITTAJA Lea Poljančić KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: DE, FR. Tiivistelmä: BG, CS, DA, DE, EL, EN, ES, ET, FI, FR, HU, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, SV. TIETOA JULKAISIJASTA Yhteydenotot toimialayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaaminen: Teksti valmistunut toukokuussa Bryssel, Euroopan unioni, Asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä asiakirjassa esitetyt mielipiteet ovat tekijöiden omia mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja tutkimuksen laatijalle toimitetaan etukäteen kopio julkaisusta.

3 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä LYHENNELUETTELO ADENE Agência para a Energia (Portugalin energiavirasto) AIR Annual Implementation Report (vuotuinen täytäntöönpanokertomus) AREAM Agência Regional da Energia e Ambiente da Região Autónoma da Madeira (Madeiran alueellinen energia- ja ympäristövirasto) BEMIP Baltic Energy Market Interconnection Plan (Itämeren alueen energiayhteyksiä käsittelevä suunnitelma) YMP Yhteinen maatalouspolitiikka CBC Cross Border Countries (rajanaapurivaltiot) CCS Carbon Capture and Storage (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) CHP Combined Heat and Power (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) CO 2 Hiilidioksidi COP Corporate Operational Plan (toimintasuunnitelma) PO Regio Aluepolitiikan pääosasto EACI Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto EAFRD Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto EJKP Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EC Euroopan komissio ECCC Edinburgh Climate Change Centre (Edinburghissa sijaitseva ilmastonmuutoskeskus) EEM Electricidade da Madeira (Madeirassa sijaitseva sähköyhtiö) EERP Euroopan talouden elvytyssuunnitelma EIP Euroopan investointipankki ELENA European Local ENergy Assistance (energia-alan ELENA-rahoitusohjelma) ENNEREG Regions paving the way for a Sustainable Energy Europe -hanke ENPI Kolarctic programme (Kolarctic ENPI -ohjelma) EOWDC Aberdeen Offshore Wind Farm and European Offshore Deployment Centre (Aberdeenin merituulipuisto ja European Offshore Deployment Centre -keskus) EAKR Euroopan aluekehitysrahasto ESEP East of Scotland European Partnership -kumppanuus ESR Euroopan sosiaalirahasto 3

4 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka ETG Electricity Transmission Grid (sähkönsiirtoverkko) EU Euroopan unioni EU ETS Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä EUR Euro GBP Englannin punta BKT Bruttokansantuote GWh Gigawattitunti HIPP Highlands and Islands Partnership Programme -kumppanuusohjelma IB/MA Intermediate Bodies/Management Authorities (välittäjinä toimivat elimet/hallintoviranomaiset) ICT Tieto- ja viestintätekniikka IEE Älykäs energiahuolto Euroopassa IFI International Financial Institutions (kansainväliset rahoituslaitokset) INTERREG Yhteisöaloite raja-alueiden ja alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi ISLES Irish-Scottish Links on Energy Study -hanke JASPERS Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu JEREMIE Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten tukemiseksi JESSICA Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten KAI Key Area of Intervention (keskeinen toimenpideala) km 2 Neliökilometri kw Kilowatti LCRI Low Carbon Research Institute Energy Programme -ohjelma LEADER Yhteisöaloite maaseudun kehittämistä koskevien hankkeiden tukemiseksi LRF Farmers Federation (viljelijöitä edustava liitto) LUPS Lowlands and Uplands Scotland -ohjelma MAC Transnational Cooperation Programme Madeira-Açores-Canarias (Madeiran, Azorien ja Kanariansaarten kansainvälinen yhteistyöohjelma) MW Megawatti MWh Megawattitunti 4

5 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä NGO Kansalaisjärjestö NREAP National Renewables Action Plan (kansallinen uusiutuvaa energiaa koskeva suunnitelma) NSRF National Strategic Reference Framework (kansallinen strateginen viitekehys) NUTS Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö OP Toimenpideohjelma OR Syrjäisin alue ÖROK Österreichische Raumordnungskonferenz (Itävallan aluesuunnittelukonferenssi) PA Priority Axes (ensisijaiset toimintalinjat) PPEC Consumption Efficiency Promotion Plan (kulutuksen tehostamissuunnitelma) PPERAMM Madeira s Regional Energy Policy Plan (Madeiran energiapoliittinen aluesuunnitelma) PPP Ostovoimapariteetti PRAI Programme of Innovation Actions (innovointitoimia koskeva ohjelma) PRODESA Operational Programme of the Autonomous Region of Azores (Azorien autonomisen alueen toimintaohjelma) R&D Tutkimus ja kehitys RDI Tutkimus, kehitys ja innovaatiot RES Renewable Energy Source (uusiutuva energialähde) REVA Regionalverband (alueellinen ryhmittymä) RSFF Riskinjakorahoitusväline SEACAMS Sustainable Expansion of the Applied Coastal and Marine Sectors -hanke SEGEC Scottish European Green Energy Centre (Skotlannissa sijaitseva eurooppalainen ympäristöystävällistä energiaa tarkasteleva keskus) Pk-yritykset Pienet ja keskisuuret yritykset SO 2 Rikkidioksidi SOP Sectoral Operational Programme (alakohtainen toimenpideohjelma) SOP-IEC Sectoral Operational Programme Increase of Economic Competitiveness (alakohtainen toimenpideohjelma taloudellisen kilpailukyvyn edistäminen) SPD Yhtenäinen ohjelma-asiakirja 5

6 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka SRAM Regional Secretariat of the Environment and Sea (ympäristöä ja merta koskevia asioita tarkasteleva alueellinen sihteeristö) SSA Strategic Search Area (strateginen tutkimusalue) STRAT.AT Nationaler Strategischer Rahmenplan Österreichs (Itävallan kansallinen strateginen kehyssuunnitelma) SWOT Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat TAN Technical Advice Note (tekninen ohjeistus) TEN-E Euroopan laajuinen energiaverkko TSO Technical Standards Organisation (teknisistä normeista vastaava järjestö) TWh Terawattitunti TYNDP Ten-Year Network Development Plan (kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma) UK Yhdistynyt kuningaskunta USD Yhdysvaltain dollari WAG Welsh Assembly Government (Walesin aluehallinto) WATERS Wave and Tidal Energy: Research, Development and Demonstration Support Fund (aalto- ja vuorovesienergia: tutkimuksen, kehityksen ja esittelyn tukirahasto) WEFO Wales European Funding Office -rahoitusyksikkö 6

7 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, korostaen alueellista/paikallista tasoa. Huomioon otetaan sekä koheesiopolitiikan investoinnit, joita tällä alalla on toteutettu EU strategian tavoitteiden tukemiseksi, että näiden investointien vaikutus alueiden sosioekonomiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksia viideltä alueelta, joilla tuotetaan uusiutuvaa energiaa Euroopan unionissa (EU), ja ympäristöystävällisen energian integroitua tuottamista siten, että rakennetaan sähköverkkoja ja luodaan energianvarastointimahdollisuuksia, edistetään älykkään energiainfrastruktuurin käyttöä kotitalouksissa ja yrityksissä ja perustetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Huomiota kiinnitetään kansainvälisten energia-alan vaihtojen laajentamiseen korostaen erityisesti naapurivaltioiden välisiä rajat ylittäviä yhteisyrityksiä ja Euroopan laajuista laajempaa energiainfrastruktuuria. EU strategiaan keskeisenä osana kuuluvan aluepolitiikan mukaisesti tutkimuksessa tarkastellaan eri vaihtoehtoja, joilla lisätään olemassa olevien verkkojen laajentamisen ja uuden infrastruktuurin luomisen tukemista uusiutuvan energian potentiaalin maksimoimiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan myös, miten hankkeita, joilla kehitetään uusiutuvaa energiaa koskevaa alueellista infrastruktuuria, rahoitetaan rakennerahoituksen nykyisellä ohjelmakaudella niin määrällisesti kuin laadullisesti. Tällä hetkellä EU:n energiamarkkinoihin kohdistuu paineita poliittisten toimien vuoksi; mainittakoon esimerkiksi Venäjän maakaasutoimituksien katkaiseminen, fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelu ja vakavat sääilmiöt, jotka vahingoittavat olemassa olevia rakenteita ja kuormittavat energiantuotantoa erittäin kuumien ja kylmien jaksojen aikana. Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena Euroopan valtiot ovat myös tarkastelleet uudelleen ydinvoimaohjelmiaan ja Saksa on sulkenut seitsemän vanhinta reaktoriaan. Talouskriisistä vuodesta 2008 alkaen seuranneet taloudelliset ongelmat ovat johtaneet energiankulutuksen vähenemiseen ja aiheuttaneet haluttomuutta sijoittaa puhtaan energian tekniikkaan. Myönteisenä seurauksena mainittakoon tahaton hiilidioksidipäästöjen vähentyminen kulutuksen vähentyessä. Tilanne on kuitenkin epävarma ja saattaa johtaa jälleen hiili- ja kaasuvoimaloiden käyttöön ottamiseen. Tällaisen taantumisen estämiseksi on aika kannustaa sijoittamista uusiutuvaan energiaan liittyviin infrastruktuureihin fossiilisten polttoaineiden sijaan, korkeammista aloituskustannuksista huolimatta. EU:n kasvava riippuvuus tuoduista fossiilisista polttoaineista ja riittämättömät energianvarastointimahdollisuudet lisäävät sen altistumista kriiseille ja alueelliselle kilpailulle, koska EU:n alueiden väliset erot korostuvat erityisesti kaikkein alteimmilla alueilla. Tulevien energiamarkkinoiden alalla on havaittu kolme perusongelmaa: riittämätön investointi uuteen energiakapasiteettiin, minkä vuoksi EU:n energiantarpeeseen joudutaan vastaamaan epäasianmukaisella tavalla ja ikääntyvän infrastruktuurin avulla, fossiilisen energian tuotantovaje (ja toimitusvarmuus), koska suuri osa maailman varoista ja varannoista sijaitsee EU:n ulkopuolella; myös kuljetukseen liittyvät, poliittiset ja taloudelliset ongelmat saattavat kaikki vaikeuttaa fossiilisen polttoaineen saatavuutta, energian kysynnän huiput (ja toimitusvarmuus) aiheuttavat ongelmia entistä yleisemmissä äärimmäisissä sääoloissa, mikä rasittaa enemmän energian tuotantoa. 7

8 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka EU:n nykyisen energiapolitiikan keskeisinä tavoitteina pidetään toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan sääntelyn purkamista koskevaa politiikkaa, jotta kannustetaan kilpailua kuluttajahintojen alentamiseksi ja hajaantuneiden alueellisten markkinoiden yhdistämiseksi yleiseurooppalaisen energiantuotannon ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Pyrittäessä vähentämään kokonaisvaltaisesti fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan saavuttaa kahdenlaisia etuja: samalla vähennetään sekä hiilidioksidipäästöjä että riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden ulkoisista tuottajista. Näin tuetaan niin kestävää kehitystä kuin toimitusvarmuutta koskevia tavoitteita. Tämä energiamuoto korvataan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla, biopolttoaineilla ja aurinkoenergialla, joita voidaan hyödyntää EU:n maaperällä ja merialueilla sijaitsevien voimalaitoksien välityksellä. Lisäksi vuoteen 2020 mennessä saavutettaviin niin sanottuihin " tavoitteisiin" sisältyy se, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, 20 prosentin kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta on oltava peräisin uusiutuvista energiavaroista ja energiankäytön on oltava 20 prosenttia vähäisempää kuin verrattavissa olevassa tilanteessa, jossa ei ole toteutettu toimia kestävän kehityksen edistämiseksi. Jokainen jäsenvaltio vastaa tällä hetkellä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja energiatehokkuutta koskevien toimien toteuttamisesta, koska ei ole olemassa EU:n laajuista kattavaa lainsäädäntöä. Jäsenvaltioille on asetettu erityistavoitteita, joskin Euroopan komissio on ehdottanut EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa edistymisen vauhdittamiseksi ja markkinoiden integraation varmistamiseksi. Komissio on ehdottanut monenlaisia toimia unionin energiatehokkuuden edistämiseksi. Niistä tärkeimpiä on tehokkuuden parantaminen tältä osin laajalti hyödyntämättömillä rakennus- ja kuljetusaloilla, kuten asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat tuotteiden ekologisen suunnittelun laajentamista ja sähköisiä ajoneuvoja koskevaa infrastruktuuria. Euroopan komissio katsoo, että nykyinen energiainfrastruktuuri on riittämätön koko unionin yhdistämiseksi ja huoltamiseksi ja tunnustaa haasteet, jotka liittyvät infrastruktuurin kohentamiseen sekä yksityisen sektorin että kansallisten hallituksien kannalta. Komissio ehdottaa näin ollen ylhäältä alaspäin suuntautuvien direktiivien käyttöön ottamista EU:ssa, jotta olisi mahdollista riittävissä määrin nykyaikaistaa ja yhdistää kansallisia energiaverkkoja Euroopan yhtenäismarkkinoita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Koska tuotantomäärät vaihtelevat monien uusiutuvien energialähteiden kohdalla säätilasta riippuen, asianmukaisesti yhdistetyn infrastruktuurin avulla olisi mahdollista estää tulevat kriisit siten, että tuetaan tarjontaa, joka on helposti siirrettävissä kaikkialla Euroopan laajuisen energiaverkoston kattamalla alueella. Olisi myös mahdollista toteuttaa lisätoimia, kuten ottamalla käyttöön vuoteen 2020 mennessä "älykkäitä mittareita" 80 prosentissa EU:n kotitalouksista; mittareiden avulla kuluttajille voidaan tiedottaa avoimesti heidän energiankulutuksestaan. Aluepolitiikka on tässä yhteydessä tärkeässä asemassa. Vaikka uusiutuvaa energiaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) verrattain enemmän kuin tavallista sähköntuotantoa, uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille myönnetyn tuen kokonaismäärä on kuitenkin vain neljä prosenttia EAKR:n EU:lle myöntämästä kokonaisrahoituksesta vuosiksi suhteessa kokonaistalousarvioon ja EU:n osuuteen. Suuremman rahoitusosuuden myöntäminen Etelä- ja Itä-Euroopan valtioille ilmentää alueellisesti koheesiopolitiikan merkitystä infrastruktuuriin tehtävien sijoituksien kannalta, Keski- ja Pohjois-Euroopan valtioiden saadessa vähiten tukea uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten. EAKR:n tuen osuus on kaikkiaan varsin vähäinen, erityisesti energiaverkkoon tehtävien sijoituksien kohdalla. 8

9 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ovat kaksi tärkeintä suoraa poliittista rahoituslähdettä, joiden rahoittamiseen EU osallistuu ja joilla tuetaan ja edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa koskevalla suunnitelmalla rahoitetaan yksittäisiä hankkeita tarjouspyynnön perusteella ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston avulla tuetaan ensisijaisesti maataloustuotantoon liittyvää biomassaenergiaa. Molempien lähteiden osuus on kuitenkin vain vähäinen kokonaistilanne huomioon ottaen. Lisärahoitusta on saatavilla eri ohjelmista, joita ovat Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu (JASPERS), Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi (JEREMIE) sekä Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten (JESSICA), ja Euroopan investointipankin (EIP) kaltaisista lähteistä. TAPAUSTUTKIMUKSET Tapaustutkimuksia varten valittiin yhdeksän aluetta ja niitä analysoitiin perustuen uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria varten toteutettuihin ja tulevaisuudessa toteutettaviin toimiin sekä hyötyihin, joita ne tuottavat sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen kehityksen kannalta. Jokaisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan seuraavia aiheita: kyseistä infrastruktuuria tukevien EU:n aluerahastojen yhteensopivuus, täydentävyys ja tehokkuus infrastruktuurin käyttöönottoon ja tuen käsittelyyn osallistuvien eri tahojen vastuu (monitasoinen hallinto) sijoituksien vaikutus talouteen, sosiaalialaan ja aluekehitykseen. Itävallassa valittiin kaksi kohdetta, joissa on toteutettu monenlaisia onnistuneita toimia uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Burgenlandissa sijaitseva Güssing ja Ylä-Itävallassa sijaitseva Vöckla-Agar ovat Itävallan alueita, jotka eroavat toisistaan taloudellisesti, maantieteellisesti ja historiallisesti ja jotka ovat onnistuneet eri tavoin hyödyntämään uusiutuvaa energiaa. Güssing on esimerkki parhaista käytännöistä: aiemmin köyhä ja syrjäytynyt alue synkkine tulevaisuudennäkymineen on muuttunut kestävän kehityksen mallialueeksi, jonka koko energiantuotanto on peräisin uusiutuvista lähteistä. Sen energiantuotanto perustuu paikalliseen biomassaan, aurinkoenergiaan ja aurinkosähköön, ja tällä hetkellä 27 Güssingin alueella sijaitsevaa hajautettua voimalaa tuottaa riittävästi ylimääräistä energiaa, jotta uusiutuvien energialähteiden rahoittamiseen kannattaa sijoittaa uudelleen. Vöckla-Agar sijaitsee sitä vastoin Itävallassa vauraalla teollisuusalueella lähellä suuria taloudellisia keskuksia. Sen strategia sisältää teknologiakeskuksen, jossa edistetään innovatiivista yritystoimintaa kestävän kehityksen alalla energiatehokkaan ajatusmallin levittämiseksi, mutta alue ei ole vielä saavuttanut omia tehokkuutta koskevia tavoitteitaan eikä sitä tästä syystä voida pitää mallialueena. Kuten Güssingissäkin, tavoitteena on parantaa energiajärjestelmän kestävyyttä mutta myös tukea paikallistaloutta, säilyttää alueella mahdollisimman paljon lisäarvoa, turvata olemassa olevat työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja sekä suojella viljelijöiden elinkeinoa. Vöckla-Agarin alueella noudatettava strategia perustuu eri alojen väliseen yhteistyöhön ja monimuotoisuuden suojelemiseen. Portugalissa Madeira ja Azorit joutuvat vastaamaan erityishaasteisiin, koska ne ovat syrjäisiä saarialueita, joiden väestöjakauma ja taloudellinen tilanne eroavat toisistaan. Koska ne sijaitsevat kaukana tärkeistä väestökeskuksista, niiden pääsyä sisäisille energiamarkkinoille on rajoitettu ja ne joutuvat joko maksamaan fossiilisen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvia korkeita kustannuksia tai tuottamaan energiaa itse. Madeiran 9

10 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka alueella hyödynnetään vesisähköä, tuulivoimaa, jätteenpoltosta syntyvää energiaa ja aurinkoenergiaa, minkä kehittämistä EAKR on rahoittanut osaltaan laajalti. Alueella sijaitseva Socorridosin voimalaitos voi varastoida energiaa muina kuin huippuaikoina, mikä parantaa saaren energiatehokkuutta. Azoreilla on suurta hyödyntämätöntä potentiaalia uusiutuvan energian ja erityisesti maalämmön alalla, mikä johtuu siitä, että se sijaitsee siirroslinjalla. Tällä hetkellä kaksi maalämpövoimalaa tuottaa 40 prosenttia sen energiavaroista, ja saarilla tuotetaan myös tuulivoimaa ja vesisähköä. Azorit olivat vuosina EU:n energiatehokkaimpia alueita. Molemmilla alueilla toteutetaan useita aloitteita, joiden kehyksessä tutkitaan uusiutuvia energialähteitä ja laajennetaan niiden käyttöä sekä kehitetään uusia energiantuotannon muotoja (esimerkiksi aallot, vuorovesi, vety). Näille saarille on myönnetty enemmän tukea EU:n rahoitusaloitteista kuin muille kyseisten tapaustutkimuksien kohteina oleville alueille, jotka ovat olleet merkittävässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Romaniassa noudatetaan keskitettyä lähestymistapaa aluepolitiikkaan nähden, minkä vuoksi mitään Romanian aluetta ei ollut mahdollista valita tapaustutkimuksen kohteeksi. Vaikka valtio on asianmukaisesti sähköverkkojen kattama, sen ikääntyvä infrastruktuuri (josta 30 prosenttia on rakennettu 1960-luvulla) aiheuttaa merkittäviä tappioita energiantarjontaketjujen varrella, mitä nopeasti kehittyvän talouden asettamat entistä kovemmat vaatimukset pahentavat. Uusiutuvien energialähteiden kehityspotentiaali on kuitenkin suurta, erityisesti kiinteän biomassan, vesivoiman, maalämmön ja tuulivoiman kohdalla; tuulivoiman tapauksessa potentiaalia on erityisesti Mustanmeren rannikolla ja vuoristoalueilla. EU on asettanut Romanialle tavoitteeksi saavuttaa 24 prosentin osuus uusiutuvan energian tuotannosta vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla on myös havaittu, että laajat sijoitustarpeet ja toimintakustannukset ovat keskeisiä tekijöitä, jotka estävät kasvavan tuotantokapasiteetin menestyksellisen hyödyntämisen. Uutena jäsenvaltiona Romanialla on vain vähän kokemusta EU:n varoista ja se sijoittaa tällä hetkellä hyvin vähän uusiutuviin energialähteisiin, mikä saattaa tosin muuttua lähiaikoina. Ruotsissa on otettu esille Övre Norrlandin alue esimerkkinä hyvistä käytännöistä sekä hyödyntämättömästä potentiaalista. Se on harvaan asuttu alue, jonka luonnonvarat mahdollistavat vesisähkön, tuulivoiman ja bioenergian tuottamisen. Hyödyntämättömän maa-alan suuruus ja keskenään kilpailevien etujen puute luovat energiavarojen hyödyntämisen kannalta erinomaiset olot, ja alueella on jo tuotettu vesisähköä yli sadan vuoden ajan. Tällaiset voimalaitokset, joita sijaitsee kaikkialla Ruotsissa, tuottavat 50 prosenttia valtiossa käytetystä energiasta. Lämmön, biokaasun, tuulivoiman, jalostettujen polttoaineiden ja biomassan tuotantoa olisi mahdollista lisätä merkittävästi Övre Norrlandin alueella, mutta ongelmia aiheutuu alueen syrjäytyneisyyden vuoksi tuotetun energian toimittamisesta kansalliseen verkkoon ja siitä, että potentiaalisten suurten energiamäärien tuottamista varten ei ole olemassa riittävän kehittynyttä infrastruktuuria. Nykyisessä verkossa on vain vähän hyödyntämätöntä potentiaalia, minkä vuoksi sitä olisi vahvistettava merkittävästi tuotannon laajentamiseksi. Lisäksi kunnallishallinnot vastustavat verkon vahvistamista, koska joissakin kunnissa ei myönnetä, että uusiutuva energia on kasvava teollisuudenala, ja niissä jopa pannaan täytäntöön politiikkaa, jolla pyritään estämään sen käyttöönotto. Koska paikallisviranomaisilla on Ruotsissa runsaasti vaikutusvaltaa, alan edistämiseksi saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvausjärjestelmiä tai korostaa hyviä esimerkkejä siitä, miten kunnat tai alueet voi hyötyä sijoittamalla uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetuissa tapaustutkimuksissa tarkastellaan Skotlantia ja Walesia: molemmilla alueilla on runsaasti potentiaalia uusiutuvan energian tuotannon alalla mutta niiden infrastruktuurien kehitys etenee eri vaiheissa. The Irish- Scottish Links on Energy Study (ISLES) -ohjelmassa tarkastellaan kahta Yhdistyneen 10

11 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä kuningaskunnan merialueella sijaitsevaa kohdetta ensisijaisina ehdokkaina, joissa olisi mahdollista kehittää laajaa merialueella sijaitsevaa verkkoa tuuli-, vuorovesi- ja aaltoenergian hyödyntämiseksi. Näitä kohteita ovat Skotlannin vesillä sijaitseva Northern Concept ja Walesin rannikolla sijaitseva Southern Concept. Koska jopa neljännes unionin merialueilla tuotetuista tuuli- ja vuorovesienergiavaroista on Skotlannin hallussa, hallitus on asettanut uusiutuvaa energiaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita toivoen voivansa hyödyntää näitä merkittäviä varoja ja nostaa kansakunnan maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvaan energiaan liittyvän innovoinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen alalla. Monet voimalaitokset sijaitsevat syrjäisillä alueilla ja niille myönnetään rakennerahastojen tukea. Walesissa aiotaan osana "Energy Policy Statement, A Low Carbon Revolution" -ohjelmaa ja vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaistaa uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva nykyinen sähköntuotanto siten, että 40 prosenttia saadaan merialueilta, kolmasosa tuulivoimasta ja loput kestävästä biomassaenergiasta tai pienemmistä hankkeista, joissa hyödynnetään tuuli-, aurinko- tai vesivoimaa tai kotoperäistä biomassaa. Tällä hetkellä Walesilla ei kuitenkaan vielä ole riittävästi rannikkoverkkokapasiteettia ja monitasoiseen hallintoon liittyvä ongelma on vaikeuttanut merkittävästi uusiutuvan energian käyttöönottoa, kun otetaan huomioon, että tuulivoimahankkeiden liittäminen rannikkoverkkoon on viivästynyt. Tässä tutkimuksessa esitettiin keskeisiä kysymyksiä, jotka on määritelty toimintaohjeissa, ja havaintojen perusteella annettiin seuraavat vastaukset: Millaista alueellista infrastruktuuria uusiutuvan energian hyödyntämisen lisääminen edellyttää? Alueellisesti on hyödynnettävä infrastruktuurien yhdistelmää uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Alueiden erityiset vahvuudet (esimerkiksi tuulivoima, biomassa, maalämpö ja niin edelleen) on tunnistettava ja niitä on hyödynnettävä parhaalla tavalla prosessi, joka on jo edennyt pitkälle, kuten tapaustutkimuksen kohteina olevat alueet osoittavat. Kaikkialla EU:ssa saatavilla olevaan uusiutuvaan energiaan liittyvän epätasapainon korjaamiseksi verkkojen rakenteita on vahvistettava ja integroitava, jotta luodaan yleiseurooppalaiset energiamarkkinat, jotka pystyvät tuottamaan energiaa kaikille alueille. Älykkäät verkot ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä Euroopan komission energiapoliittisessa suunnitelmassa esitettyjen näkemyksien mukaisesti. Mitkä ovat tällä hetkellä tärkeimpiä toimia, joilla edistetään uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria EAKR:n ohjelmissa ja kansallisissa uusiutuvaa energiaa koskevissa suunnitelmissa, ja ovatko ne toisiaan täydentäviä vai osittain päällekkäisiä? EAKR:n rahoitusosuus on osoittautunut hyvin vähäiseksi sijoitettaessa tässä tutkimuksessa tarkoitettuun uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin. Sen tuki kohdistuu enemmänkin uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkaisiin toimiin. EAKR:n ohjelmat ja kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat eivät ole ristiriidassa, mikä johtuu uusiutuvaan energiaan liittyvälle infrastruktuurille yleisesti annetusta vähäisestä tuesta. Miksi koheesiopolitiikan sijoituksia uusiutuvaan energiaan liittyvään alueelliseen infrastruktuuriin on toistaiseksi pantu niin hitaasti täytäntöön? On havaittu, että uusiutuvaan energiaan liittyvää infrastruktuuria on erityisen vaikea rahoittaa, koska yksityisille sijoittajille tarjoutuu vain vähän kannustimia, ja hallinnollinen toimintamalli kattaa monissa jäsenvaltioissa energiapolitiikkaa tarkastelevat eri hallinnonalat ja -haarat, minkä vuoksi rahoitusstrategiat kärsivät merkittävistä kitkahäviöistä ja tuensaajat 11

12 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka joutuvat maksamaan tarpeettoman korkeita siirtomaksuja. EU:n rahoituksen hallintaan liittyvä kokemus ja taitotieto ovat olennainen edellytys varojen käytön takaamiseksi, ja Romaniassa toteutettu tapaustutkimus osoittaa, että varojen toimittaminen oikeille edunsaajille on ongelmallista. Miten alueellisia ja kansallisia sidosryhmiä voisi kannustaa sijoittamaan enemmän uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin? Tärkeimpiä EAKR:n tuen laajentamiseen kohdistuvia esteitä ovat monitahoiset markkinaolot ja sääntelykehykset, jotka ovat EU:n energiamarkkinoiden vapauttamispyrkimyksien kannalta keskeinen kysymys. Toistaiseksi ne eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet laajamittaisia vaikutuksia. Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallituksien ja lainsäätäjien olisi tiivistettävä toimiaan näiden esteiden poistamiseksi, jotta nopeutetaan Euroopan laajuisen sähköverkoston integroitumista ja parannetaan siten toimitusvarmuutta. European Technical Standards Organisation (TSO) -järjestössä tehtävä tiiviimpi yhteistyö parantaa sähkön siirtojen sujuvuutta, mikä puolestaan lisää valtioiden välistä solidaarisuutta vaikeina aikoina. Alueellisten/paikallisten sijoituksien olisi noudatettava integroituja suunnitelmia, joista on päätetty kansallisen ja EU:n laajuisen päätöksenteon eri tasoilla, mikä tarkoittaa, että kansalliset uusiutuvaa energiaa koskevat suunnitelmat on nivottava tiiviimmin ja tehokkaammin EU:n rahoitusta koskeviin kansallisiin strategioihin. Mitkä ovat jäsenvaltioiden väliset erot tässä yhteydessä ja mistä havaitut ongelmat johtuvat? On havaittu seuraavanlaisia ongelmia: yleiset hallintamekanismit, joilla hallinnoidaan aluepolitiikkaa ja aluekehitystä, eroavat toisistaan, ja liittovaltioissa syntyy suurempia kitkahäviöitä kuin hallinnoltaan keskitetyissä valtioissa. Politiikka vaikuttaa markkinoiden valta-aseman jakautumiseen energiamarkkinoilla, jolloin esimerkiksi sellaiset taloudet, joissa energiantuottajia valvotaan poliittisin keinoin, voivat estää vaihtoehtoisten energiantuotantojärjestelmien kehittämisen. Kansalliset poliittiset painopistealat saattavat myös estää sijoittamiseen uusiutuvaan energiaan, mikäli rahoituksen painopistealat sijaitsevat muualla. Mitä merkitystä on monitasoisella hallinnolla, yhteishallinnoinnilla ja julkisen ja yksityisen alan välisiin kumppanuuksiin liittyvällä potentiaalilla uusiutuvan energian edistämiseksi toteutettavien sijoituksien kannalta? Monitasoinen hallinto on toistaiseksi osoittautunut enemmänkin esteeksi kuin tukevaksi tekijäksi. Ylimääräinen byrokratia aiheuttaa viivästyksiä ja estää uusiutuvien energiamuotojen täytäntöönpanon. Millaista potentiaalia rajat ylittävä yhteistyö ja makroalueelliset strategiat tarjoavat uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin kannalta? Rajat ylittävä energiansiirto on keskeisen tärkeää pyrittäessä takaamaan toimitusvarmuus. Euroopassa on lukuisia maantieteellisiä alueita, joissa kaksi valtiota voisivat tehokkaasti hyödyntää luonnonvaroja, jolloin rajat ylittävän synergian avulla on mahdollista tukea energiantuotantokapasiteettia. Analyysi osoittaa, että kansalliset edut asetetaan edelleen etusijalle, joskin suurjänniteverkkoon liittyvät laajamittaiset sijoitukset ovat askel oikeaan suuntaan. 12

13 Uusiutuvaan energiaan liittyvä infrastruktuuri: paikallista ja alueellista kehitystä edistävä tekijä Miten voitaisiin ennakoida uusiutuvasta energiasta aiheutuvia mahdollisia alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueiden kehittämiseksi? On vaikea määritellä suoralta kädeltä, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia useimmilla sijoituksilla on, mutta on havaittavissa, että niillä on myönteisiä seurauksia uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin nähden kuten työllisyyden edistäminen, alueellisen lisäarvon tuottaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen koska fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien kustannuksien väheneminen mahdollistaa julkisten varojen käytön lisäämisen sosioekonomisten rakenteiden ja energia-alan infrastruktuurin parantamiseksi. Laajamittaista teollista sähkönvarastointia koskevaan haasteeseen vastaamiseksi on ehdotettu eri ratkaisuja, joilla parannetaan uusiutuvan energian tarjontaa, kuten suuria sijoituksia edellyttävät "älykkäät verkostot". Toimitus- ja jakeluhintoja olisi tarkistettava (ja korotettava), jotta sähköverkko-operaattoreita kannustetaan tekemään tarvittavia sijoituksia. EPÄSUOTUISA ASEMA Tulevien tarpeiden arvioimiseksi ja tuen korostamiseksi on analysoitava, tarvitaanko alueella tukea. Kaikkia EU:n alueita on arvioitu pitäen silmällä uuteen energiakapasiteettiin liittyviä epäsuotuisaa asemaa ilmentäviä indikaattoreita ja fossiilisten polttoaineiden puutteen todennäköisyyttä. Fossiilisista polttoaineista suuresti riippuvainen unioni tuo tällä hetkellä 53,1 prosenttia ensisijaisesti kulutetusta energiasta. Fossiilisen energian puutteesta johtuva epäsuotuisa asema osoittaa, miten selvä ero vallitsee Länsi- ja Itä-Euroopan välillä. Useimmat Länsi-Euroopan alueet Irlantia lukuun ottamatta ovat valmistautuneet fossiilisen energian puutteeseen, kun taas Itä-Euroopassa keskimääräistä useammat alueet ovat tältä osin epäsuotuisassa asemassa, erityisesti Romania ja Baltian maat. Asukaskohtainen bruttokansantuote (BKT) on epäsuotuisaan asemaan vaikuttava tekijä: korkea BKT ilmentää korkeaa mukautumiskykyä Länsi-Euroopassa verrattuna alhaiseen BKT:hen Itä-Euroopassa ja Irlannissa. PÄÄTELMÄ On hyödyllistä vertailla epäsuotuisaa asemaa kuvastavia karttoja uusiutuvaa energiaa koskevaan Euroopan komission suunnitelmaan, jotta näiden havaintojen avulla olisi mahdollista määritellä alueet, joilla voidaan lisätä uusiutuvaan energiaan liittyvään infrastruktuuriin tehtäviä sijoituksia. Unionin alueilla vallitseva tilanne vaihtelee sen perusteella, miten ne soveltuvat uusiutuvan energian tuotantoon ja erityisesti sen perusteella, millaisia uusiutuvan energian tuotantomalleja ne noudattavat, minkä vuoksi on tasapainotettava alueiden välistä ja alueilla ilmenevää kysyntää ja tarjontaa tasoitettaessa tietä kohti EU:n energiapoliittisia tavoitteita ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista. Aluepolitiikka on keskeinen väline näiden toimien saattamiseksi onnistuneesti täytäntöön, koska tulevaisuudessa on noudatettava alueellisempaa lähestymistapaa uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin tukemiseksi. 13

14 Toimialayksikkö B: rakenne- ja koheesiopolitiikka Seuraavat keskeiset tekijät on saavutettava uusiutuvan energian kehittämiseksi edelleen: Sijoituksien lisääminen uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien alueellisten vahvuuksien lujittamiseksi esimerkiksi tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan liittyvä potentiaali eteläisillä alueilla ja biomassaenergiaan liittyvä potentiaali erittäin metsäisillä alueilla, joilla sitä ei vielä ole hyödynnetty. On syytä tehdä ero "huipputeknologian" uusiutuvan energian (sähkö) ja "alhaisen teknologian" uusiutuvan energian (lämpö) välillä näiden energiamuotojen tehokkaimman ja vaikuttavimman käytön takaamiseksi. On tarpeen erotella selvemmin, millainen energiantarjonta kattaa millaisen energiankysynnän. Ottamalla käyttöön älykkäitä verkkoratkaisuja yhdessä korkeajännitteisten Euroopan laajuisten verkostoratkaisujen kanssa taataan sähköstä saadun suhteellisen arvokkaan energian parempi jakelu. Markkinoiden rakenteisiin kohdistuvat esteet on ratkaistava sujuvan ja tehokkaan vaihdon takaamiseksi tällä tasolla. Energiantoimituksien keskeytymisen ja fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän riippuvuuden kannalta epäsuotuisimmassa asemassa oleville alueille olisi myönnettävä EU:n tai kansallista tukea niiden aseman parantamiseksi pitkällä aikavälillä. 14

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen 1 Hanselin hankintapalvelut Puitejärjestelyt Kilpailutukset hankintayksikön puolesta Tulossa: Sähköiset työkalut omien kilpailutusten tekemiseen ja puitejärjestelyjen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT

EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS EUROOPAN HISTORIALLINEN MUISTI: TOIMINTALINJAUKSET, HAASTEET JA NÄKYMÄT MUISTIO Tiivistelmä Tässä muistiossa on tarkoitus

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Siemensin Energiapäivä Helsinki 9.12.2010 Muutoksen takana EU:n energiapoliittiset tavoitteet Energiatulevaisuus

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot