TEHTÄVÄT NÄYTTELYKÄYNNIN JÄLKEEN

Transkriptio

1 TEHTÄVÄT NÄYTTELYKÄYNNIN JÄLKEEN Näiden tehtävien tavoitteena on palauttaa mieliin Suksi Heurekaan! -näyttelyssä opittua ja liittää se oppilaiden arkeen. Tehtäviin on merkitty kohderyhmä, mutta monia niistä voi soveltaa eri ikäryhmille, joten opettaja voi valita ryhmälleen parhaiten sopivat harjoitukset. Tehtävät ja näyttelykäynti linkittyvät seuraaviin oppiaineisiin: terveystieto liikunta biologia fysiikka kemia SHjalkitehtavat2.indd 1 äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä historia matematiikka 04/11/

2 1 PALJONKO JÄÄTÄ MAHTUU VETEEN? (ALAKOULU / YLÄKOULU) Tavoitteet: Tutustutaan tiheyden käsitteeseen ja olomuotoihin. Opitaan tekemään hypoteesi sekä tutkimaan fysikaalista ilmiötä kokeen avulla. Välineet opettajalla: Iso läpinäkyvä vesiastia, tarjotin, iso jääkimpale (kylmälaukussa tms.) Välineet oppilailla: Kynä ja paperia. Jos koe halutaan toteuttaa pienryhmissä, jokaiselle ryhmälle vesiastia, tarjotin ja jääkimpale. Tämän veden ja jään tiheyttä havainnollistavan lyhyen kokeen voi tehdä esimerkiksi jonkin aiheeseen sopivan oppitunnin osana. Kokeeseen kuluu noin 10 min oppitunnin alussa ja 5 min oppitunnin lopussa. Tässä koe ohjeistetaan opettajajohtoisesti, mutta sen voi toteuttaa myös pienryhmissä. Muistelkaa pienryhmissä Suksi Heurekaan! -näyttelyssä kokeiltuja talviurheilulajeja. Mikä urheilulajeista oli kaikkein mieluisin, jännittävin, vaikein tai itselle uusi? Pohditaan sitten, mitkä urheilulajit edellyttävät jäätä ja mitkä lunta. Mitä tarvitaan jään muodostumiseksi? Mitä lumi on? Tehdään koe. Aseta läpinäkyvä astia tarjottimen päälle ja täytä se piripintaan vedellä. Näytä isoa jääpalaa ja anna oppilaiden kokeilla sen painoa. Kysy sitten, mitä tapahtuu, kun tiputat sen vesiastiaan. Miten vedelle käy? Vajoaako jääpala pohjalle vai jääkö se pinnalle kellumaan? Anna oppilaiden esittää hypoteeseja. Jokainen kirjoittaa oman hypoteesinsa paperille. Voit myös pyytää oppilaita keskustelemaan hypoteesinsa perusteluista parin kanssa. Kirjoita eri hypoteesit näkyviin taululle / näytölle. Halutessanne voitte äänestää eri hypoteesien välillä ja laskea, mikä niistä saa eniten ääniä. Pudota sitten jääpala vesiastiaan. Mitä tapahtui? (Vettä valuu yli ja jääpala kelluu niin, että osa siitä on vedenpinnan yläpuolella.) Kumpi siis on harvempaa, vesi vai jää? SHjalkitehtavat2.indd 2 04/11/

3 Kysy oppilailta, mitä tapahtuu, kun jääpala sulaa. Osa siitä on nyt veden pinnan yläpuolella, eli se ei näyttäisi kokonaan mahtuvan astiaan. Valuuko astiasta lisää vettä pois? Esitetään taas hypoteeseja ja kirjataan ne ylös. Voidaan jälleen äänestämällä katsoa, mikä niistä on luokan mielestä todennäköisin. Jätetään jääpala sulamaan vesiastiaan (tarvittaessa lisätään astiaan vettä niin, että se on täynnä) ja tyhjennetään ja kuivataan alla oleva tarjotin. Tunnin lopussa katsotaan, onko vesi valunut astian reunojen yli tarjottimelle. (Ei ole, sillä vesi on tiheämpää ja vie siis vähemmän tilaa kuin jää.) Keskustelkaa oppilaiden kanssa, miksi näin kävi. Mitä saitte selville veden ja jään tiheydestä? Mitä merenpinnalle käy, kun jäävuoret sulavat? Entä kun jäätiköt sulavat? Vaikka jää ulottuu vedenpinnan yläpuolelle, sille riittää tilaa astiassa. Sulaessaan jäästä vedeksi se siis muuttuu tiheämmäksi. Lisätieto: Vesi on tiettävästi ainoa aine, joka laajenee kylmetessään. Yleensä aine muuttuu sitä tiheämmäksi, mitä kylmempää se on. Lämpö on molekyylien liikettä. Mitä lämpimämpää aine on, sitä enemmän sen molekyylit liikkuvat ja sitä enemmän se tarvitsee tilaa (vrt. kaasut). Se, että vesi kuitenkin jäätyessään laajenee, johtuu sen poikkeuksellisesta molekyylirakenteesta. Vesi laajenee jäätyessään, sillä sen säännöllinen kidehila vaatii enemmän tilaa kuin lähellä jäätymispistettä jatkuvasti vetysidoksiaan muodostava ja katkova neste. Vesi on tiheimmillään (normaali-ilmanpaineen vallitessa) +4 C:n lämpötilassa. Veden ja yleisesti järvien jäätymiseen tarvitaan 0 C tai sitä matalampi lämpötila. Veden jäätymispistettä saadaan muutettua epäpuhtauksilla ja kemikaaleilla. SHjalkitehtavat2.indd 3 04/11/

4 2 TUNNISTATKO TALVIURHEILULAJIN? (ALAKOULU / YLÄKOULU) Tavoitteet: Palautetaan mieliin eri talviurheilulajeista opittua. Välineet: Kynät ja printit alla olevasta yhdistelytehtävästä jokaiselle oppilaalle. Halutessa voidaan urheilulajeista printata / näyttää myös kuvia, esimerkiksi papunet.net -sivuilta. Tehtävä voidaan toteuttaa myös siten, että lajit ja lauseet leikataan erillisille lapuille ja jaetaan oppilaille, yksi lappu kullekin. Jos oppilaita on yli 20, tulosta tehtävä kahtena kappaleena. Olennaista on, että oppilaille jaettujen lappujen urheilulajit ja lauseet vastaavat toisiaan. Jos käytät kuvakortteja, jaa osalle oppilaista kuvat kyseisistä lajeista. Oppilaat lähtevät kävelemään luokassa ja etsimään pariaan eli sitä, jonka lapussa lukee omaa urheilulajia vastaava lause tai päinvastoin. Jos käytät myös kuvia, muodostuu lajeista kolmen ryhmiä, niin että yhdellä on lajin nimi, toisella kuva ja kolmannella sitä kuvaava lause. Kun kaikki ovat löytäneet parinsa tai ryhmänsä, lajit esitellään niin, että pari / ryhmä lukee ääneen ensin vihjelauseen ja muu luokka yrittää arvata, mikä laji on kyseessä. SHjalkitehtavat2.indd 4 04/11/

5 ALAKOULU Mitä opitte Suksi Heurekaan! -näyttelyssä talviurheilusta? Yhdistäkää urheilulajit ja niihin sopivat lauseet. Jääkiekko Lasku kestää tavallisesti yhden minuutin. Mäkihyppy Laji vaatii sekä nopeutta että tarkkuutta. Curling Tavoitteena on ryöstää vastustajajoukkueen lippu. Taitoluistelu Ampumahiihto Ohjaaminen tapahtuu kahvoja vetämällä ja kallistumalla puolelta toiselle. Keskelle pitoa ja päihin luistoa. Pujottelu Ponnista oikeaan aikaan ja lennä kuin leija. Kelkkailu Varusteita ovat harja ja teflonpohjainen kenkä. Suksien voitelu Käsien asento vaikuttaa pyörimisvauhtiin. Yukigassen Tämä laji vaatii hyvää tasapainoa ja ketteryyttä. Freestyle Matala laukaus menee maaliin. SHjalkitehtavat2.indd 5 04/11/

6 YLÄKOULU Mitä opitte Suksi Heurekaan! -näyttelyssä talviurheilusta? Yhdistäkää urheilulajit ja niihin sopivat lauseet. Curling Mäkihyppy Lajin ammattilaisilla reisilihaksen ympärysmitta voi olla lähes 70 cm. Tämä talviurheilulaji on kehitetty Japanissa. Pujottelu Jääkiekko Ennen muinoin tähän käytettiin muun muassa pihkaa ja tervaa. Tässä hurjassa lajissa kiidetään jopa 130 km/h. Ampumahiihto Kelkkailu Taitoluistelu Yukigassen Suksien voitelu Syöksylasku Käsien asento vaikuttaa hitausmomenttiin ja siten myös pyörimisnopeuteen. Tässä lajissa keveys on valttia, sillä tavoitteena on lentää kuin leija. Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti maaliin. Suorituksen onnistumiseen vaikuttaa erityisesti syke. Laji muistuttaa shakkia, sillä vastustajan siirrot pyritään ennustamaan. Tämä laji on syntynyt Kanadassa ja siitä tuli olympialaji vuonna SHjalkitehtavat2.indd 6 04/11/

7 3 ARVAA URHEILULAJI -KISA (ALAKOULU, YLÄKOULU, TOINEN ASTE) Tavoitteet: Perehdytään eri talviurheilulajeihin, käytetään luovuutta ja mielikuvitusta sekä työskennellään ryhmässä. Välineet: Talviurheilulaji-kortit Tulosta Talviurheilulaji-kortit (kts. Suksi Heurekaan! -tehtävät). Jaa oppilaat kolmen hengen ryhmiin. Ryhmä keksii itselleen urheilu-aiheisen nimen. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi kortti. Ryhmän perehtyy kortissa esiteltyyn urheilulajiin ja keksii vihjeitä, joiden avulla muut ryhmät arvaavat, mistä lajista on kyse. Vihjeiden ei tarvitse välttämättä liittyä kortissa kerrottuun tietoon, vaan ne voivat perustua oppilaiden omiin kokemuksiin lajista tai Heurekan näyttelyssä opittuihin asioihin. Voidaan keksiä esimerkiksi viiden, kolmen ja yhden pisteen vihjeet, niin että ensimmäinen on vaikein ja viimeinen helpoin. Opettaja voi ottaa myös yhden kortin ja esittää siitä vihjeet, jotta oppilaat saavat kiinni ideasta. Pienten oppilaiden kanssa koko kilpailu voidaan toteuttaa opettajan vetämänä. SHjalkitehtavat2.indd 7 04/11/

8 Esimerkki: Ampumahiihto 5 pisteen vihje: Alun perin tämä oli (sotilaallinen) joukkuelaji. 3 pisteen vihje: Tässä yhdistyy kaksi lajia. 1 pisteen vihje: Kaisa Mäkäräinen on saanut tässä lajissa mm. 4 MM-mitalia. Jokainen ryhmä esittää omaa lajiaan koskevat vihjeet ja muut ryhmät arvaavat, mistä lajista on kyse. Pisteet kirjataan taululle / näytölle. Voittajat saavat kolminkertaisen Hurraa-huudon muulta luokalta. Peliä voidaan pelata myös pienemmissä ryhmissä niin, että jokaiselle ryhmälle jaetaan kaikki kymmenen korttia. Kortit laitetaan ryhmän keskelle ja jokainen oppilas nostaa yhden kortin. Kaikki saavat hetken rauhassa perehtyä korttiinsa ja pohtia sopivia vihjeitä. Oppilaat esittävät vuorollaan kortissaan esiteltyyn lajiin liittyviä vihjeitä. Se, joka ensimmäiseksi arvaa, mistä lajista on kyse, saa kortin itselleen. Pelin voittaa se, jolla on lopuksi eniten kortteja. Peliä voidaan pelata myös Pictionary- tai Actionary-versiona piirtäen tai näytellen. SHjalkitehtavat2.indd 8 04/11/

9 4 MINÄ URHEILIJANA (ALAKOULU, YLÄKOULU, TOINEN ASTE) Tavoitteet: Tutustutaan eri talviurheilulajien fyysisiin vaatimuksiin sekä pohditaan omia vahvuuksia ja lahjoja sekä lempilajeja ja mahdollisuuksia kokeilla uusia lajeja. Välineet: Kynät ja paperia tai vihkot, taulu / näyttö Suksi Heurekaan! -näyttelyn eri talviurheilulajit vaativat erilaisia taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia. Kirjoittakaa taululle tai näytölle eri talviurheilulajeja. Listatkaa kunkin lajin alle juuri siinä tarvittavia kykyjä ja ominaisuuksia yhdessä koko luokan kanssa tai ensin pienryhmissä tai pareittain. Kootaan vastaukset taululle ja tarkastellaan niitä hetki yhdessä. Ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi notkeus, nopeus, rohkeus, luovuus, voima, ketteryys, pelisilmä, tarkkuus, yhteistyökyky, kestävyys, koordinaatio, kilpailuhenkisyys, keskittymiskyky, tasapaino ja nopea reaktiokyky. Pyydä oppilaita pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Mitä näistä ominaisuuksista ja vahvuuksista tunnistan itselläni olevan? Mitä liikuntaa yleensä harrastan? Mistä lajeista pidän? Onko listassa jokin minulle uusi laji, jossa luontaiset ominaisuuteni pääsisivät käyttöön ja jota voisin kokeilla? Jos on, mikä? Missä ja milloin voisin kokeilla jotain itselleni uutta urheilulajia? Missä lajissa haluaisin kehittyä paremmaksi? Millaisen tavoitteen haluan asettaa itselleni? Miten käytännössä pääsen tavoitteeseeni? (Kuinka usein aion harrastaa liikuntaa, milloin kokeilen uutta lajia jne.) On hyvä muistaa, että urheilun ja liikunnan avulla saamme terveysvaikutusten ja kunnon kohoamisen lisäksi arkeen piristystä ja hyvää mieltä. Kaikessa ei tarvitse olla hyvä. Tärkeintä on, että nauttii siitä, mitä tekee. SHjalkitehtavat2.indd 9 04/11/

10 5 TUNNE PULSSISI (ALAKOULU, YLÄKOULU, TOINEN ASTE) Tavoitteet: Opitaan mittaamaan oma pulssi ja hankitaan tietoa lepo- ja rasitussykkeestä sekä pulssin mittaamisen merkityksestä. Välineet: Ajanottokello, kynät ja paperia Suksi Heurekaan -näyttelyn ampumahiihtokohteella pääsi kokemaan, miten kohonnut sydämen syke vaikutti ampumistarkkuuteen. Sydämen supistumistiheyttä eli sykettä voidaan mitata sykemittarilla, joka mittaa sydämen sähköistä aktiivisuutta. Pulssiksi kutsutaan verisuonissa etenevää paineaaltoa ja sitä voidaan mitata tunnustelemalla ranteen tai kaulan valtimosta. Normaalisti syke ja pulssi ovat samansuuruiset, sen sijaan niiden mittaustarkkuudessa on suuri ero. PULSSIN MITTAAMINEN Harjoitelkaa pulssin mittaamista pareittain. Toinen parista toimii ajanottajana. Toinen tunnustelee ranteestaan peukalon alapuolelta, kyynärtaipeesta tai kaulasta kohdan, josta tuntee oman pulssinsa. Parhaiten pulssi tuntuu, kun painaa kevyesti etu- ja keskisormella valtimon kohdalta. Huom. Pulssia ei kannata tunnustella peukalolla, sillä sen oma syke on voimakas. Ensin mitataan leposyke, joten mittauksen aikana on hyvä istua paikoillaan ja rauhoittua. Toinen parista ottaa 30 sekuntia aikaa ja toinen laskee sydämensä lyönnit. Kun tämä luku kerrotaan kahdella, saadaan tietää leposyke. Se kirjataan ylös ja vaihdetaan osia. Mitataan sitten rasitussyke. Se, jonka syke mitataan, rehkii ensin minuutin paikoillaan esimerkiksi: juosten niin, että kantapäät osuvat takapuoleen hyppien niin, että alas tullessa kosketaan käsillä lattiaa ja ylös hypätessä viedään kädet kohti kattoa. Mitataan pulssi välittömästi suorituksen jälkeen ja kirjataan lukema ylös. Vaihdetaan sitten osia. On hyvä muistaa, että syke on yksilöllinen ominaisuus. SHjalkitehtavat2.indd 10 04/11/

11 TIEDONHANKINTATEHTÄVÄ Etsikää parin kanssa esimerkiksi internetistä vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Tarkastelkaa lopuksi vastauksia yhdessä koko luokan kesken. Minkä suuruinen on normaali leposyke? Miten se vaihtelee iän mukaan? Entä kunnon? Mikä se on yleensä sinun ikäiselläsi? Miten ylös rasitussyke voi nousta? Miten ikä vaikuttaa rasitussykkeen suuruuteen? Miksi pulssin mittaaminen on tärkeää? MATEMATIIKKAA Laske, kuinka monta kertaa sydämesi lyö tunnissa. Entä montako kertaa sydämesi lyö vuorokaudessa? Viikossa? Kuukaudessa? Vuodessa? Jos elät 80-vuotiaaksi, montako kertaa sydämesi vielä lyö? SHjalkitehtavat2.indd 11 04/11/

12 6 RETKI LÄHIALUEEN TALVIURHEILUPAIKKAAN (ALAKOULU, YLÄKOULU, TOINEN ASTE) Tavoitteet: Lähialueen harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen ja mahdollisesti uusista talviurheilulajeista innostuminen. Välineet: Muistiinpanovälineet ja / tai kamera. Kysele oppilailta, mitä talviurheilulajeja he harrastavat ja, mistä he ovat kiinnostuneita. Valitkaa yhdessä jokin retkikohde, jossa pääsette tutustumaan jonkin talviurheilulajin harrastusmahdollisuuksiin, esimerkiksi jäähalli, hyppyrimäki, hiihtokeskus, luistelukenttä, Suomen ladun ylläpitämät palvelut, lumikenkä- ja retkiluistin vuokraamot. Jos mahdollista, sopikaa retkikohteen henkilökunnan tai urheiluseuran valmentajan kanssa tulostanne ja haastatelkaa häntä. Oppilaat voivat esimerkiksi pareittain etukäteen miettiä, mitä haluavat kysyä kyseiseen urheilulajiin ja harrastukseen liittyen. Tehkää retkestänne videoklippi tai PP-esitys, jonka esitätte tai jaatte kotiväelle, kavereille tai vaikkapa muille luokille. SHjalkitehtavat2.indd 12 04/11/