ERITYISNUORISOTYÖTÄ VAPAUTUVILLE VANGEILLE JA PÄIHDERIIPPUVAISILLE. TAKAISIN ELÄMÄÄN

Transkriptio

1 ERITYISNUORISOTYÖTÄ VAPAUTUVILLE VANGEILLE JA PÄIHDERIIPPUVAISILLE. TAKAISIN ELÄMÄÄN Viranomaiset ja Yhteistyökumppanit UUTISLEHTI 2/2003 Erityisnuorisotyötä arvoilla vai ilman s 2 Ystävänsilta -projekti alkaa somalialaisten maahanmuuttajien parissa s 3 Uusi Elämä -huumevieroituskeskuksessa narkomaanit vapautuvat ilman vieroitusoireita s 4 Keskustelua Arkadianmäellä s 6 Vankilasta vapautuville tukea arjen hallintaan s 7 1

2 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA / VIERASKYNÄ Takaisin Elämään -yhdistyksen uutislehti ERITYISNUORISOTYÖTÄ ARVOILLA VAI ILMAN Minulla oli ajoittain tapana käydä syömässä erään kaupungin erityisnuorisotyöntekijän kanssa. Kerran työasioista keskustellessamme ystäväni mainitsi kenttänuorisotyön olevan siinä määrin rakasta hommaa, etteivät työt voisi vähempää kiinnostaa kello neljän jälkeen, kun ei kaupunkikaan ylitöistä mitään maksa. Kauan ei nuorimies alalla viihtynyt, vaan vaihtoi työpaikkaa parin kuukauden jälkeen. Tulipa itsekin ajateltua pojan puhuvan täyttä asiaa. Nuorten ja heidän ongelmiensa oikomisessa saa vietettyä aikaa vaikka kellon ympäri, eikä ongelmille näy loppua. Ajoittain kiitoskin on sitä luokkaa että: haista... tai jotain muuta yhtä mieltä ylentävää. Ei näitä töitä tarvitse kauan tehdä, kun jo löytää itsensä ajattelemasta: mitä ihmettä teen tällaista hullujen hommaa? Edellisessä työssä yrittäjänä pääsin paljon vähemmällä. Nykyisen työni resurssitkin ovat aivan toista luokkaa, kuin saatoin edes painajaisunissani kuvitella. Olisi vaan pitänyt jatkaa siellä, missä Minä menestyin ja pysyä kaukana näistä hörhöistä. Aika kuluu, työntekijä kasvaa ja alkaa hitusen havaitsemaan muutakin. Nuori selviytyy taas kappaleen matkaa ilman päihteitä, PALAUTEKUPONKI hyväksikäyttöä ja itsetuhoyrityksiä. Kolikosta alkaa näkyä jo toinenkin puoli. Isä- ja äitimalli, annettu huomio ja aito välittäminen rakkaus tekevät tehtävänsä. Nuori alkaa arvostamaan itseään ja elämää. Nuoren äitikin voi jo paremmin. Ei tarvitse jaksaa yksin. On olkapää, jolle taakan voi laskea ja kuuntelija, joka ymmärtää. Olisiko X jo kuollut huumeiden yliannostukseen ystävänsä tapaan ilman apuamme? Entä olisiko Y palautunut vankilaan, siellähän on jo puolet hänen kavereistaankin? Lähimmäisen auttaminen ei sittenkään ole kiinni siitä, saako ylitöistä palkkaa tai saako palkkaa ylipäätään. Lähimmäisen rakastaminen ei ole kiinni siitä, saako osakseen kiitosta vai kirousta. Lähimmäisen, siis narkomaanin, prostituoidun, alkoholistin, vangin, työttömän, mielisairaan, vammaisen, ulkomaalaisen ja jopa vihamiehen rakastaminen on sitä, että antaa anteeksi sillekin, joka ei sitä ansaitse. Antaa omastaan, vaikka se olisi viimeinen. Jaksaa uskoa parempaan, vaikka kaikki toivo olisi jo menetetty. Antaa kaikkensa toisen puolesta. Sitä on rakkaus ja sitä on oikea nuorisotyö. Mika Niikko Järjestöt ja yritykset, Nyt Teillä on mahdollisuus olla mukana tässä työssä! Seuraavissa Takaisin Elämään ry:n uutislehdissä on tarjolla ilmoitustilaa, jossa voit kertoa toiminnastanne tai mainostaa yrityksesi palveluja sekä tuotteita. Kysy lisää numerosta: (09) (toimisto) tai Mika Niikko Toiminta-ajatus Mika Niikko, toiminnanjohtaja Kokonaisvaltaisen erityisnuorisotyön lähtökohtana on kristilliset arvot. Yhdistyksen korjaava erityisnuorisotyö tarjoaa tukiohjelmia päihdelaitoksen, vankilan tai muun kuntoutusjakson jälkeiseen arkeen. Etsivään- ja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhömme kuuluvat katupartiointi, palveluohjaus, nuorisokahvilat, elintarvikeapu ja tukihenkilötyö. Yhdistyksen toimintaan kuuluu myös humanitaarinen avustustyö Baltiassa. Tarvitseeko läheisesi tai asiakkaasi tukea ja ohjausta itsenäiseen asumiseen ja päihteettömän arkielämän rakentamiseen kuten arjen toimintoihin, opiskeluun ja/tai työelämään sopeutumiseen? Yhdistyksemme tuottaa eri tasoisia kuntoutuspolkuja ja tukiohjelmia vuotiaille; vankilasta, päihdehoidosta tai nuorisokodista itsenäiseen asumiseen ja päihteettömään elämään tähtääville (esim. jälkihuollossa oleville) nuorille. Tukiohjelmaan kuuluu mm. henkilökohtainen tukiohjaaja ja palveluiden koordinaattori sekä asunto, asumispalveluohjelma ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmat kunkin tarpeen mukaan. Kysy lisää! Yhteystiedot uutislehden takasivulla. 2

3 YSTÄVÄSILLALLA RIISUTAAN ENNAKKOLUULOJA ja tuetaan kotoutumista Helmikuussa aloitettiin uusi projekti. Kolmivuotisen Ystävänsilta -projektin päämääränä on somalialaisten perheiden sosiaalisen integroitumisen tukeminen luomalla ystävätoimintaa suomalaisille ja somalialaisille ryhmille. Lisäksi tavoitteena on torjua somalialaisten ja suomalaisten välisiä ennakkoluuloja sekä vähentää etnistä syrjintää paikallistasolla. Somalialaiset ovat maamme toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä. Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä lähes 6000 somaliankieltä äidinkielenään puhuvaa. Vaikka kyseinen kansanryhmä on ollut keskellämme jo toistakymmentä vuotta, somalialaisten kotoutumisen eteneminen on ollut varsin hidasta. Tästä kertoo mm. ryhmän huono sijoittuminen työelämään sekä somalialaisten parissa ilmenneet monet sosiaaliset ongelmat, kuten perheiden hajoamiset, eristäytyneisyys ja konfliktit valtaväestön kanssa. Kahden kulttuurin välissä Erityisen syrjäytymisuhan alla ovat olleet somalialaiset kotiäidit. Usean Suomessa olovuoden jälkeenkään he eivät välttämättä puhu suomenkieltä. Luku ja kirjoitustaidottomuus on myös yleistä. Naisten työmarkkinoille pääsyä hankaloittaa, kielitaidottomuuden lisäksi, usein toistuvat äitiyslomat sekä työnantajien ennakkoluulot. Äidit ovat myös yhä useammin yksinhuoltajia ja näin ollen he tarvitsevat paljon tukea ja käytännön apua lasten kasvatuksessa. Kahden kulttuurin välissä tasapainoilevilla somalialaisilla lapsilla ja nuorilla ilmenee myös eriaisia ongelmia niin kodin sisällä kuin koulussakin. Sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan hidastaa myös pakolaisuudesta syntyneet traumat ja menetykset sekä ikävä kotimaahan. Somalialaisten perheiden keskellä on paljon masennusta, turvattomuutta ja passivisuutta. Kohtaamispaikka Rastilassa Ystäväsiltaprojektin idea on kehittynyt usean vuoden aikana projektissa työskentelevien toimiessa eri aloilla somalialaisten ryhmien parissa. Havaittiin, että suomalaisten ja somalialaisten välillä on hyvin vähän ruohonjuuritason kanssakäymistä, vielä vähemmän ystävyyssuhteita. Kuitenkin keskusteluissa somalialaisten kanssa kävi ilmi, että he olisivat hyvin halukkaita saamaan ystäviä suomalaisista. Kotimaassaan somalialaiset ovat tottuneet laajoihin ystävä-, naapuri- ja sukulaisverkostoihin. Suomeen tulon myötä ihmissuhdeverkostot ovat supistuneet huomattavasti. Projekti luotiin tarkoituksena toimia sillanrakentajana näiden kahden ryhmän välillä, jotta suomalaiset ja somalialaiset voisivat löytää toisensa. Syntyneiden ystävyyssuhteiden myötä etnisten ryhmien väliset väärät mielikuvat vähenisivät ja osallisuus lisääntyisi. Ystävän antama apu ja tuki ulottuu usein myös sinne, mihin yhteiskunnan tarjoama turvaverkosto ei yllä. Hanketta koordinoi kolmihenkinen tiimi, johon kuuluvat sosionomi Minna Oikarinen sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat Pirjo Ahvenainen ja Merja Hurnanen. Projektin keskuspaikkana toimii olohuonetyyppinen kohtaamispaikka Helsingin Rastilassa. Sieltä käsin järjestetään pääkaupunkiseudulla erilaisia kerhoja, tapahtumia ja leirejä somalialaisille ja suomalaisille naisille, lapsille ja nuorille. Projektia rahoittaa mm. Raha-automaattiyhdistys, Uudenmaanliitto sekä erilaiset säätiöt. Ystäväsilta -olohuoneen avajaiset ovat 7 elokuuta Rastilassa, Harustie 7 A. Tervetuloa tutustumaan! Hyvä viranomainen, jos olet halukas tekemään yhteistyötä kanssamme somalialaisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi ota yhteyttä projektin työntekijöihin Minna Oikariseen p tai Pirjo Ahvenaiseen p Ulkomaalaistyö 3

4 Takaisin Elämään -yhdistyksen uutislehti UUSI ELÄMÄ HUUMEVIEROITUSKESKUS Venäjällä laajenee Takaisin Elämään yhdistyksen työntekijöiden ja vapaaehtoisten ryhmä teki avustus- sekä tutustumismatkan Venäjälle Pietarin lähellä sijaitsevaan Kingiseppin kylään, jossa sijaitsee yhä laajeneva ja hoitotuloksillaan mainetta saanut Uusi Elämä huumevieroituskeskus. Kingiseppin keskuksen yhteyteen kuuluu myös muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseva armeijan entinen varuskunta. Huumevieroituskeskukseen pyrkii kuntoutettavia eri puolilta Venäjää, jonka vuoksi työtä laajennetaan kovalla vauhdilla. Johtajan visio syntyy Pietarin lähellä sijaitsevassa Kingiseppin kylässä sijaitsevan Uusi Elämä huumehoitokeskuksen toiminta alkoi Toiminta on jatkunut jo kahdeksan vuotta laajentuen jatkuvasti resurssien mukaan. Tarvetta vastaavalle työmuodolle Pietarin alueella sekä koko Venäjällä olisi huumenuorten keskuudessa hyvin paljon. Huumehoitokeskukseen pyrkiikin kuntoutettavia eri puolilta Venäjää. Hoitopaikoille on jonossa enemmän pyrkijöitä kuin huumevieroituskeskukseen kyetään ottamaan vastaan. Sergei Matevosjan, joka perusti Uusi Elämä -huumehoitokeskuksen, toimii sen johtajana. Hän on sydämestään sitoutunut tehtäväänsä, joka auttaa monia Pietarin lapsia ja nuoria narkomaaneja takaisin normaaliin elämään. Hän kertoo alkaneensa vuonna 1990 etsiä omaa elämäntehtäväänsä. Elämäntehtävä löytyi, kun hän oli työskennellyt ahkerasti tiiminsä kanssa vankiloissa viisi vuotta. Hän koki siinä elämänvaiheessaan, että Jumala antoi hänelle tehtäväksi auttaa Pietarin kaduilla asuvia lapsia ja nuoria. Hän meni tiiminsä kanssa kaduille, Pietarin kellareihin ja viemäreihin. Siellä he kohtasivat sen todellisuuden, jolta tavalliset ihmiset haluavat vain ummistaa silmänsä Pietarissa on tuhansia katulapsia vailla vanhempia, asuntoa tai muita tukirakenteita, joiden avulla edes heidän perustarpeensa tulisivat täytetyiksi. Nämä lapset elävät varastellen, käyttäen huumausaineita tai hankkien rahaa prostituution keinoin. Sergei Matevosjan kuvaa sitä, kuinka he eivät olleet käsittäneet sitä valtavaa mittakaavaa, jossa huumausaineiden käyttäjät heidän Huumeiden aiheuttamat menetykset on hyvin todellista sotaa, jonka uhreina kuolee valtavasti ihmisiä. Sen vuoksi, Sergei sanoo, etteivät he voi perääntyä, vaan heidän on jatkettava työtään uskollisina loppuun asti. keskuudessaan Pietarissa toimivat. Huumausaineet tuhoavat silmiemme edessä valtavan määrän nuoria ihmisiä, Sergei toteaa. Hän kuvaa kadulla näkemäänsä lasten ja nuorten tilaa seuraavasti: He asuvat viemäreissä ja kellareissa kuin rotat ja hiiret. Sieltä he ryömivät maan pinnalle hankkimaan annoksensa ja menevät taas takaisin. Monet näistä lapsista ovat kuolleet lämmitysputkien päälle ja mädäntyneet sinne. Talon asukkaat ovat viimein soittaneet poliisille, kun haju on alkanut tunkeutua rappukäytäviin. Poliisit ovat sitten toimittaneet ruumiit pois paikalta. Erään korkean viranomaislähteen mukaan vuonna 2001 koko Venäjällä kuoli noin 1,2 miljoonaa narkomaania. Sergei vertaa tätä kuolleitten määrää Tshetshenian sodan uhreihin, joita oli kuuden vuoden aikana ihmistä. Hän jatkaa: Huumeiden aiheuttamat menetykset on todellista sotaa, jonka Sergei Matevosjan, Uusi Elämä huumehoitokeskuksen johtaja toimi ensin viisi vuotta vankilatyössä, jonka jälkeen aloitti Uusi Elämä - huumevieroituskeskuksen vuonna uhreina kuolee valtavasti ihmisiä. Sen vuoksi emme voi perääntyä, vaan meidän on jatkettava työtä uskollisina. Jos he olisivat luopuneet, monilta ihmisiltä olisi mennyt toivo; narkomaaneilta, heidän vanhemmiltaan ja omaisiltaan. Sergei kuvaa yleisiä asenteita huumausaineiden käyttäjiä kohtaan näin: Kaupungin johto, poliisit, ja jopa jotkut vanhemmat sanoivat, että narkomaanit pitäisi lähettää pois, pistää vain junavaunuun ja lähettää menemään. Heillä ei ollut enää mitään virkaa ihmisten silmissä, eikä kenelläkään ollut keinoja vetää heitä takaisin oikeaan elämään. 4 Humanitäärinen avustustyö

5 Huumehoitokeskuksen nuoria. Uusi Elämä - huumevieroituskeskus Toiminta alkoi Kingiseppin huumehoitokeskuksessa kahden työntekijän ja kolmen kuntoutuksessa olevan narkomaanin voimin. Vuonna 1995 he ostivat Kingiseppin kaupungilta dollarilla rakennukset, joissa oli ennen toiminut mielisairaala. He alkoivat korjata ränsistyneitä rakennuksia sekä raivata metsää ja suota tilalla. Kingiseppin keskuksen yhteyteen kuuluu myös muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseva armeijan entinen varuskunta. Siihen kuuluvat isot rakennukset ja valtavat konehallit. Tässä pisteessä heillä on myös kasvihuoneet ja kasvimaat sekä laajat pellot. Tilalla kasvatetaan myöskin monenlaisia eläimiä.kaikki rahoitus toiminnan aloittamiseen ja rakennuksen ostoon tuli lahjoina seurakunnilta ja mm.erään englantilaisen naisen keräyksen kautta. Tällä hetkellä Kingiseppin hoitokeskuksessa on 250 kuntoutettavaa. Halukkaita kuntoutukseen tulijoita olisi paljon enemmän kuin heitä pystytään vastaanottamaan. Vastaavanlainen toiminta on laajentunut Venäjällä jo 150:lle paikkakunnalle. Tämä on toteutunut sen seurauksena, että monet narkomaanit menevät vuoden kestävän vieroituksen jälkeen omalle paikkakunnalleen ja aloittavat siellä vastaavanlaisen kuntoutuksen kuin Kingiseppin huumehoitokeskuksessa. Suurimmalla osalla narkomaaneista ei ole vieroitusoireita, joka on lääketieteellisesti katsoen yliluonnollinen ihme. Uusi Elämä keskuksen kuntoutettavista keskimäärin noin 50 prosenttia vapautuu huumausaineista. Hoitokeskuksessa ei käytetä lainkaan lääkkeitä vieroitusoireiden hoitamiseen. Se, että suurimmalla osalla narkomaaneista ei ole vieroitusoireita, on lääketietellisesti katsoen yliluonnollinen ihme. Lisäksi huumehoitokeskuksessa on Sergein mukaan rukouksen kautta parantunut muutamia AIDSista, monia keltataudista, hepatiitista sekä ihovammoista. Naisia työssä Kingiseppin Uusi Elämä huumehoitokeskuksessa. Työnteko hoitaa ja antaa omavaraisuuden Vieroitusohjelma Kingiseppin huumehoitokeskuksessa kestää vuoden, jonka jälkeen keskukseen voi jäädä ainoastaan työntekijäksi. Työnteko kuuluukin hoitoohjelmaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Toiminta on hyvin kurinalaista ja säännöt ovat selkeät. Kiellettyjen toimintojen listalla ovat mm. tupakka, alkoholi ja TV. Johtaja Sergein mukaan vain muutama kymmenen 600:sta heille tähän mennessä tulleesta narkomaaneista on kokenut huumeiden käytön lopetettuaan ns. kylmän kalkkunan. Rukouksen jälkeen vieroitusoireet yksinkertaisesti jäivät tulematta ja niin he kykenivät heti osallistumaan kuntouttavaan työntekoon. Töitä kierrätetään, jotta kuntoutettavat oppisivat mahdollisimman monia töitä. Tähän on erinomainen mahdollisuus, sillä Keskuksessa on mm. leipomo, puusepän verstas, korjaushallit traktoreille ja maatyökoneille sekä isot kasvihuoneet ja laajat kasvimaat. Eläimiä keskuksessa on monenlaisia: lehmiä, härkiä, sikoja, kaneja, hanhia, ankkoja, viiriäisiä jne. Viime syksynä sato oli niin runsas että siitä riitti annetavaksi myös eräälle Pietarissa sijaitsevalle lastenkodille. Jatkuvasti on lisäksi käynnissä erilaisia rakennus- tai kunnostus-projekteja. Kalaa pyydetään omiin tarpeisiin Suomenlahdesta ympäri vuoden. Huumehoitokeskus ei saa tukea Venäjän valtiolta eikä ota vastaan maksua myöskään asiakkaittensa omaisilta. Varoja toimintaan tulee yksityisiltä lahjoittajilta. Huumevieroitus on hoidettaville ilmaista. Uusi Elämä-huumehoitokeskus pyrkii kaikessa omavaraisuuteen, etteivät olisi kenestäkään riippuvaisia. Toimintaa tukevat lähinnä yksityiset henkilöt ja yhteisöt, jotka antavat lahjoituksena tavaroita tai rahaa. Uusi Elämä huumehoitokeskus Kingiseppin kylässä Pietarin lähellä. Humanitäärinen avustustyö 5

6 Tavallista terveempiä lapsia Keskuksessa hoidetaan myös alkoholiriippuvaisia. Eräs nuori mies, jolla oli alkoholiongelma, vajosi yhä alemmaksi. Hän tarjoutui lääkekokeisiin, koska ei enää arvostanut itseään. Lääkkeet tekivät hänet hedelmättömäksi ja hän päätyi puliukoksi. Vieroituksessa ollessaan hän tapasi naisen, joka oli hänkin juonut kymmenen vuotta. Hänenkään ei pitänyt saada lapsia. Tervehdyttyään he menivät naimisiin ja saivat kuitenkin kolme lasta. Uusi Elämä keskuksessa hoidossa olleista huume- ja alkoholiriippuvuudesta vapautuneista on muodostunut 63 avioparia. Heille on syntynyt toistaiseksi noin 50 lasta, jotka ovat täysin terveitä. Lääkäreitä tämä hämmästyttää, sillä kaiken todennäköisyyden mukaan lasten pitäisi olla eri tavoin vajavaisia. Kodittomia lapsia on Pietarin kaduilla tuhansia. Keskustelua Arkadianmäellä Takaisin Elämään -yhdistyksen uutislehti Takaisin Elämään yhdistyksen toiminnanjohtaja Mika Niikko ja kuntoutusohjelmasta vastaava Tarja Koivumäki tapasivat 11 kesäkuuta eduskuntatalolla pääministeri Anneli Jäätteenmäen, oikeusministri Johannes Koskisen sekä kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajat Päivi Räsäsen ja Sari Essayahin kanssa. Kahden erillisen tapaamisen tarkoituksena oli keskustella järjestöjen osuudesta kokonaisvaltaisen avopalvelukuntoutuksen tuottamiseksi päihderiippuvaisille sekä vankilasta vapautuville. Vapaaehtoisten ja kolmannen sektorin toimijoiden panos erilaisten tukipalvelujen järjestämiessä on yhteiskunnassamme merkittävä. Tarvetta näihin palveluihin olisi huomattavasti enemmän kuin valtiovalta on kyennyt kuntien kautta järjestämään. Tämän johdosta olisi suotavaa, että kolmannen sektorin toimijoita muistettaisiin muulloinkin kuin juhlapuheissa. Kristillisdemokraattien kansanedustajien Päivi Räsäsen ja Sari Essayahin tapaamisen yhteydessä syntyi avointa ja hedelmällistä keskustelua lääkkeettömästä sosiaalisesta avokuntoutuksesta. Yhdistys toivoi, että kansanedustajat pitäisivät osaltaan esillä keskustelua lääkkeettömästä huumekuntoutuksesta ja vankilasta vapautuvien tukimuodoista. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen ja oikeusministeri Johannes Koskisen tapaamisen yhteydessä esille nostettiin erityisesti Keravan entisen naisten avovankilan kiinteistö. Vankilakiinteistöt, jotka ovat Kapiteelin omistuksessa, ovat olleet tyhjillään vuodesta Yhdistys on jo kahden vuoden ajan tuloksetta ottanut yhteyttä eri viranomaistahoihin saadakseen kyseiset tilat avokuntoutusohjelmien käyttöön. Keravan entisen avovankilan tilat olisivat ihanteelliset suunnitellun päihdekuntoutusohjelmia tuottavan Multible hankkeen puitteiksi. Kuntoutuspalvelut on suunnattu vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille nuorille aikuisille. Vankilasta vapautuvien tukiohjelmia on yhteiskunnassamme tarjolla hyvin vähän. Yhdistyksen vankilasta vapautuvien tukiohjelmien kehittämistyön ja suunnitellun Multible hankkeen tukena ja taustayhteistyöntekijöinä ovat tulevaisuudessa lupautuneet olemaan mm. Keravan vankilan johtaja Kirsti Nieminen ja sosiaalityöntekijä Esa Nurhonen, Kriminaalihuolto, WOP tiimi (vapautuvien vankien asiakasyhteistyö) sekä YRE hanke (yhteistyössä rikoksettomaan elämään). Oikeusministeri Koskinen tarkasteli ja kommentoi keskustelujen aikana kirjallisenakin esittämäämme hanketta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millaisiin toimenpiteisiin Koskinen ryhtyy mm. avopalvelukuntoutukseen tarvittavien tilojen saamiseksi. Vaalikiertueen aikana lupaamalleen tapaamiselle saapunut Pääministeri Anneli Jäätteenmäki kuunteli kohteliaasti noin viisi minuuttia, mutta ei kommentoinut esittämiämme asioita millään tavalla. 6 Humanitäärinen avustustyö

7 Keravan vankila. VANKILASTA VAPAUTUVILLE TUKEA ARJEN HALLINTAAN Vankilasta vapautuvan nuoren arkeen palaamisen tueksi on järjestettäväriittävät tukirakenteet, jotta negatiivinen kierre hänen elämässään loppuisi. Keravan vankilasta vapautuu vuosittain yli 500 vankia. Erittäin harvalla on vapautuessa asunto tai työpaikka. Arkielämän perusasioiden pikainen kuntoon saattaminen on edellytys negatiivisen kierteen loppumiseksi. Askel takaisin vanhaan päihde- ja rikollisuuskuvioiseen elämäntapaan on enemmän kuin varmaa, ellei arkea saada asettumaan yhteiskunnan normien puitteisiin. Vuoden 2002 tilastojen mukaan 85-90% vapautuneista nuorisovangeista päätyy uudestaan vankilaan. Yhteiskunta maksaa jo suuria summia uusintarikollisten vankilajaksoista ja päihdehoidoista. Taloudelliset panostukset menevät kuitenkin hukkaan ellei vankilajakson jälkeiseen arkeen paluuseen ole järjestetty riittäviä tukirakenteita. Taloudellisten kustannuksien oheen on myös huomioitava erityisesti vapautuvalle vangille ja hänen perheelleen aiheutuvat pettymykset, ongelmat ja yli sukupolvien kulkevat haittavaikutukset. Järkevää rikosten ennaltaehkäisevää ja korjaavaa sosiaalityötä on panostaa siirtymävaiheeseen luomalla vapautuvalle riittävät arjen tukirakenteet. Tällä hetkellä tarvittavista tukiohjelmista ja koordinoiduista tukipalveluista on valtava pula. Takaisin Elämään yhdistyksen tukiohjelma Takaisin Elämään yhdistyksen pääasiallinen tukiohjelmien kohderyhmä ovat vankilasta vapautuvat nuoret aikuiset. Järjestämme vapautuvalle nuorelle asunnon, tukihenkilöt ja tukityöpaikan. Tukiohjelmaan kuuluu myös päihde- ja työkuntoutusta ja vapaa-ajan toimintojen ohjaus ja koordinointi. Ohjelma auttaa vahvistamaan nuoren sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja. Tukiohjelma on erityisesti suunnattu niille vuotiaille vankilasta vapautuville henkilöille, jotka ovat motivoituneita tukiohjelman avulla aloittamaan itsenäisen elämän rakentamisen. Tukiohjelma toteutetaan verkostoyhteistyönä olemassa olevien yhteiskunnan tarjoamien palvelujen kanssa. Tukityöstä asiakas saa myös pientä palkkaa joka auttaa sakkojen ja velkojen maksussa. Yhteistyötä Keravan vankilan kanssa Yhdistyksemme on osaltaan mukana luomassa vapautuville vangeille suunnattua tukiverkostoa. Tästä toiminnasta on neuvoteltu myöskin Takaisin Elämään yhdistyksen tukiohjelma vastaava, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosionomi Tarja Koivumäki sekä Keravan vankilan johtaja Kirsti Nieminen suunnittelevat yhdessä parempaa tulevaisuutta vapautuville vangeille. Keravan vankeinhoitolaitoksen johtajan Kirsti Niemisen kanssa. Keravan nuorisovankilasta vapautuva vanki voi hakeutua yhdistyksen tukiohjelmaan nuorisovankilan sosiaalityöntekijän kautta. Otamme lisää nuoria yhdistyksen tukiohjelmien piiriin resurssiemme mukaan. Erityisnuoriso- ja päihdetyö 7

8 Palautus: Takaisin Elämään ry PL 70, Vantaa Takaisin Elämään -yhdistyksen uutislehti Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saaja Mottagare Maksaja Betalare Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina.. Heb 13:3 Merita Handelsbanken Takaisin Elämään ry p. (09) PL 70, Ta Vantaa Allekirjoitus Underskrift -KiiKkk--KKK - Kiitos kannatuksesta- Rahankeräyslupanumero: ESLH /Tu-52 OKU 159A Viitenro Ref.nr YHTEYSTIEDOT Merita Y-tunnus: TILISIIRTO GIRERING Vain kotimaan maksuliikenteessä Endast för inrikesbetalningsförmedling. Kannatusjäsenmaksu 17 e 3007 Helsingin kontaktipiste 3308 Vantaan kontaktipiste 3311 Kiireisin tarve 3366 TOIMIPISTEET: Kontaktipiste- Toimisto,Rasinkatu 10, Vantaa (Koivukylä) Paalupaikka, Kinaporinkatu 1D Helsinki ( Sörnäinen) Ystäväsilta Harustie 7 A, Helsinki (Rastila) PL 70, Vantaa Toimisto (09) Mika Niikko (toiminnanjohtaja) Joni Kamarto (avustustyö/ohjaaja) Tarja Koivumäki (hoitotyö) Pirjo Ahvenainen (ulkomaalaistyö) Fax (09) info@takaisinelamaan.fi Rek.Nro Rahankeräyslupanumero: ESLH /Tu-52 OKU 159A Tililtä nro 8 Eräpäivä Euro