JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö"

Transkriptio

1 JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma HÄMÄLÄINEN, JARI: Energian käyttö Ruotsin rakennustyömailla Kandidaatintyö, 38 sivua Joulukuu 2011 Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastaja: Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Avainsanat: Ruotsi, energia, lämmitys, kuivatus, sääsuojaus, rakentaminen Tämän kandidaatintyön oli tarkoitus olla esitutkimus tulevalle diplomityölle. Kandidaatintyö pyrki selvittämään, kuinka Ruotsin rakennustyömailla käytetään energiaa. Tarkoituksena oli käydä läpi myös rakennustyömailla käytettäviä lämmitysja kuivatuslaitteita, mitkä vaikuttavat suuresti rakennustyömaan energian käytön määrään sekä rakennusaikaisiin kustannuksiin. Osana työtä selvitettiin millaisiin kehityshankkeisiin Ruotsissa on ryhdytty, jotta energiaa voitaisiin säästää nimenomaan rakennusaikana rakennustyömaalla. Ruotsalaiset ovat kiinnittäneet paljon huomiota ympäristöystävälliseen toimintaan. Ruotsissa ympäristöystävällisiä ratkaisuja on tuettu ja ruotsalaiset suosivat kulutustottumuksillaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Ruotsalaiset rakennusliikkeet pyrkivät luomaan imagoa ympäristöystävällisinä rakentajina. Tähän mennessä keinoja ovat olleet pääasiassa sähköenergian tuottamistavan valinta ja logistiikan osa-alueen kehittäminen. Työmaa-aikaista energian kulutusta on yritetty pienentää, mutta vastaan on tullut vertailun suorittaminen eri kohteiden välillä ja raja-arvojen määrittäminen. Rakentamisessa jokainen kohde on aina erilainen; sekä rakennuspaikka että -ajankohta vaihtelevat. Rakentamisajankohdalla on suuri merkitys energian käyttöön. Ajankohdalla voidaan vaikuttaa lämmittämisen, kuivattamisen ja valaistuksen määrään. Talvella rakennettaessa tarvitaan aina lämmitystä, jolloin energian käytön suuruuteen voidaan vaikuttaa lähinnä lämmitysmenetelmällä ja rakennuksen tiiveydellä. Suurimmat energian kuluttajat rakennusaikaisessa lämmityksessä ovat liiallinen lämmittäminen, rakennuksen vaipassa olevat aukot, lämmön epätasainen jakautuminen sekä hallitsematon ilmanvaihto. Rakentamisajankohta vaikuttaa myös rakennuksen kuivatusmenetelmiin. Koneellisien tilakuivaimien käyttö tulee kyseeseen yleensä vain syksyisin tai nopeuttamaan kuivumisprosessia. Lämmittimiä yhdessä ilmanvaihdon kanssa käytetään yleisimmin kuivattamiseen, tämä ei aina ole energiatehokkain menetelmä. Ruotsissa rakennuskuivaintekniikka on kehittynyttä, mistä kertovat useat ruotsalaiset rakennuskuivain merkit esimerkiksi Munters, Corroventa, Veab ja El Björn. Rakennustyömailla koneellisten kuivainten käytöstä ei löydy kunnolla tietoutta. Kuivatusasiantuntijat ovat pääasiassa erikoistuneet korjausrakentamisen puolelle. Uudisrakentamisen puolella kuivatusta voidaan pienentää huomattavasti sääsuojauksella. Sääsuojaus on rakennustyömaan arkipäivää, tämän vuoksi sääsuojaus tulee suunnitella kunnolla.

3 III ALKUSANAT Tämä kandidaatintyö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja -talouden yksikköön. Tutkimuksen ohjaajana ja tarkastajana toimi Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kiitän kaikkia hankkeessa mukana olleita. Erityiskiitos kuuluu Olli Teriölle ja Hämeen Rakennuskone Oy:stä mukana olleille. Tampereella Jari Hämäläinen

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta Tavoite ja rajaus Suoritus ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS KUIVATUSMENETELMÄT Rakennuksen kuivattaminen Kuivattamisen suunnittelu Lämmitys ja ilmanvaihto Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Absorptiokuivain Yhdistelmäkuivain Terminenkuivain Mikroaaltokuivain Infrapunakuivain Betonin lämmityskaapeli Kuivattaminen radioaaltojen avulla Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Kuivatuksen valvonta LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET Lämmitystarve Lämpövuodot Energiansäästömahdollisuudet Valaistus Työmaatilat Kontit / väliaikaiset varastotilat Koneet Kuivatus Lämmitys Tiedottaminen ja arviointi LÄMMITYSMENETELMÄT Menetelmä vaihtoehdot Kaukolämpö Nestekaasulämmitys RAKENNUKSEN SÄÄSUOJAUS Sääsuojauksen merkitys Sääsuojat KEHITYSHANKKEITA Betonin kuivuminen Sementti määrän merkitys betonissa Betonin uudelleen kastuminen Betonin kuivattaminen Työmaatilojen energian kulutuksen pienentäminen Parannusehdotukset työmaatiloihin energiansäästämiseksi...32

5 8.3 Lämmityslangan käyttö betonilattian kuivatuksessa POHDINTA Tulosten yhteenveto Jatkotutkimukset LÄHTEET

6 6 TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Työmaatila Sääsuoja Sääsuojaus Tilapäinen rakennus, joka sisältää työmaa-aikaiset sosiaalitilat ja muut työmaan toimintaan liittyvät tilat Rakenteellinen suoja haitallisia sääoloja vastaan Säältä, kuten vedeltä, lumelta ja UV-säteiltä suojaaminen Kevyt peite Kevyt rakenteinen suojapeite, paino tyypillisesti alle 200g/m 2 Eristepeite RH WC-suhde LTO U-arvo Kaksi tiivistä peitettä, joiden välissä eristekerros, on liitettynä yhteen Suhteellinen kosteus (relative humidity) Vesi-sementtisuhde betonissa Lämmön talteenotto Lämmönläpäisykerroin W/(K m²)

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Tämän kandidaatintyön tarkoitus oli selvittää ja ohjata tulevaa diplomityötä. Diplomityö tulee käsittelemään rakennusaikaisen energian käytön vähentämisen keinoja sekä rakennustyömailla käytettävän energian määrän selvittämisen. Paineet energian käytön vähentämiselle ovat tulleet suuremmiksi niin hallinnon kuin taloudellisten tekijöiden kautta. Yrityksille energiatehokas rakentaminen tarkoittaa kilpailukyvyn nousua sekä ympäristöystävällisempää imagoa. Diplomityö on tarkoitus tehdä rakennustoimisto Pohjolan ja Hämeen Rakennuskone Oy:n kanssa. Jotta diplomityö voitaisiin kohdistaa tutkimaan oikeita ja hyödyllisiä asioita, niin taustaselvitykseksi tarvitaan toimintamalli toisesta maasta, jossa asioita on jo mietitty. Kandidaatintyössä valittiin tutkittavaksi maaksi Ruotsi, sillä se on ilmastoltaan ja lainsäädännöltään samankaltainen maa Suomen kanssa. Suomessa käytetään paljon ruotsalaisia koneita, kuten rakennuskuivaimia ja lämmittimiä. Ruotsalaisilla ovat energia- ja ympäristökysymykset olleet esillä jo pitkään, joten Ruotsi soveltuu hyvin suunnan näyttäjäksi myös rakennusaikaisen energian säästön puolella. 1.2 Tavoite ja rajaus Työssä päätavoitteena selvittää Ruotsin rakennustyömailla tällä hetkellä käytettävän energian määrä ja keinot energian käytön vähentämiseksi. Työssä osatavoitteena olivat: selvittää, mitkä ovat Ruotsissa käytettävät rakennuslämmittimet ja -kuivaimet tutkia kuinka kuivatus järjestetään energiatehokkaasti sekä vertailla eri menetelmiä tutkia, mihin asioihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, jotta energian kulutuksessa saadaan suurimmat säästöt aikaiseksi pyrkiä selvittämään onko Ruotsissa käytössä tai kokeilussa joitakin erityiskeinoja energian kulutuksen pienentämiseksi. 1.3 Suoritus Kirjallisen materiaalin löytyminen oli heikkoa, sillä monet painetut teoksen olivat liian vanhoja työssä hyödynnettäviksi. Tämän vuoksi työn suoritus rajoittui pääasiassa ruotsalaisilta internet sivuilta löytyvään materiaalin, kuten opinnäytetöihin ja rakentajien, valmistajien ja hallinnon sivustoiden materiaaliin. Työssä oli mukana myös yksi kysymyslomakkeella suoritettu haastattelu ruotsalaisen kuivausalan yrityksen edustajalta.

8 8 2 ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN Energian käytön vähentäminen on ollut jo pitkään esillä EU:ssa, joko suoranaisesti tai päästönormien kautta. Ruotsin alkanut EU-puheenjohtajuuskausi toi osaltaan vauhtia ympäristökysymyksiin ja energiansäästöön. Ruotsin puheenjohtajuuskauden tavoitteena oli saada aikaan Kööpenhaminassa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen joulukuuhun 2009 mennessä kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoden 2012 jälkeen. Kioton ilmastopöytäkirja umpeutuu vuonna EU:n tavoitteena on vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasolta. Edellytyksenä on, että tästä saadaan aikaan kansainvälinen sopimus [17]. Kööpenhaminan kokous ei kuitenkaan vastannut EU:n sille asettamia tavoitteita. Päästöjen vähennystavoite jäi Kööpenhaminan kokouksen jälkeen 20 prosenttiin. EU:n tavoitteisiin tarvitaan todellisia ponnisteluja monelta taholta. Rakennusala Ruotsissa on aikaisemmin kehittänyt lähinnä logistiikan osa-aluetta. Rakennustyömaan energiankäytön valvonta on ollut vähäistä. Tiukentuvien energian kulutusvaatimusten takia rakennusliikkeidenkin on osallistuttava energiansäästötoimiin. Yritykset ovat kiinnittäneet huomioita energian kulutukseen myös kasvaneen energian hinnan kautta. Rakentamisessa jatkuvat muutokset hankaloittavat pysyvien ratkaisuiden tekemistä. Mikäli pysyviä ratkaisuja halutaan tehdä tulevat ne kohdistaa rakennusliikkeiden toimintamalleihin ja rakennustyömaan tavarantoimittajille. Rakentamisessa tulee muistaa, että ei kannata tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät tule maksamaan itseään takaisin. Esimerkiksi vain yhdessä työvaiheessa käytettävää sähkötyökalua ei välttämättä kannata vaihtaa uuteen ennen kuin laitteen käyttöikä on saavutettu. Ruotsissa 40 % energian käytöstä suuntautuu asuin- ja julkisiin rakennuksiin. Kyseisestä määrästä 85 % menee käytönaikaiseen kulutukseen ja loput 15 % kuluu rakentamisvaiheen eri prosesseissa [5]. Vuonna 2004 Ruotsissa rakennusala käytti yhteensä MWh energiaa. Tämä vastaisi noin omakotitalon lämmittämiseen ( kwh/vuosi) tarvittavaa energiamäärää [1]. Kuljetuspuolella käytettiin koko alan käyttämästä määrästä 32 % eli MWh. Kuljetuspuolella energiamäärä polttoaineeksi muutettuna tarkoittaa m 3 bensiiniä ja m 3 dieseliä [1]. Kuljetuspuolella on potentiaalia energian vähentämiseen, mikä on jo huomattu Ruotsissa. Kaiken kaikkiaan rakennusalalla kulutettiin bensiiniä m 3 ja dieseliä m 3 eli noin kaksinkertaisesti kuljetuspuolen käyttämän määrän. Isoin osa kuitenkin tästä polttoainemäärästä kuluu infra -rakentamisen puolella. Tähän energian kulutukseen voitaisiin vaikuttaa parhaiten maankäytön suunnittelun puolella. Maankäytössä tulisi suunnitella korkeusasemat sellaisiksi, että turhilta maansiirroilta vältyttäisiin. Maansiirtoja kuitenkin joudutaan tekemään, jolloin siirtomatkoihin tulisi suunnittelupuolella kiinnittää myös huomiota. Nestekaasun käytön rakennusalalla on arvioitu olevan 3000 tonnia. Tämä on energiaksi muutettuna MWh. Biopolttoaineita käytettiin lähes saman verran kuin nestekaasuakin eli MWh. Myös kaukolämmön kulutus on samalla tasolla nestekaasun ja biopolttoaineiden kanssa eli MWh. Sähkön käyttö on huomattavasti suurempaa edellisiin energia muotoihin verrattuna eli MWh. Sähkön käyttö on noin 15 % rakennusalan kokonaisenergian kulutuksesta [1].

9 9 Energian kulutus energiamuodoittain maakaasu 9 % 3 % 15 % nestekaasu biopolttoaine kaukolämpö 47 % 23 % sähkö bensiini diesel polttoöljy Kuva 1. Energian kulutuksen jakaantuminen Ruotsissa koko rakennusalalla energiamuodoittain. Yllä olevassa kuvassa on koko rakennusalan käyttämä energian määrä. Mikäli kuvasta rajataan pois logistiikan ja infra -rakentamisen käyttämä energia eli käytännössä dieselin ja bensiinin osuudet, niin saadaan arvio kuinka paljon kuluu energiaa runkoja sisävaiheen rakentamisessa. Kuvasta arvioituna osuus olisi 30 % koko rakennusalalla käytetystä energiasta. Tästä määrästä puolet on sähköenergian käyttöä. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että kuljetus ja maansiirtokoneet käyttävät lähes kaiken dieselin ja bensiinin, eivätkä juurikaan muita energia muotoja. Alla olevassa kuvassa osa-alue muut sisältää muun muassa sähkökäyttöisten työkoneiden ja lämmittimien sekä työmaan valaistuksen kuluttaman energian. Osa-alueesta muut nähdään, että rakennusaikaisen sähkön kulutus suurinta. Toisen merkittävän kulutuksen muodostaa lämmitysöljyn käyttö. Työmaa-aikaisilla toimilla voidaan oleellisesti vaikuttaa sähkön kulutukseen. Energian käytön jakaantuminen Energia [MWh] biopolttoaine kaukolämpö maakaasu polttoöljy sähkö nestekaasu diesel bensiini 0 kuljetus työkoneet muut Kuva 2. Energiankäytön jakaantuminen osa-alueisiin koko rakennusalalla [2].

10 10 3 TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS Työmaan runko- ja sisätyövaiheiden energian kulutus on noin 30 % koko rakentamisessa käytettävästä energiasta. Tästä määrästä puolet kuluu sähköenergiana. Sähköenergiaa käyttävät valaistus, sähkölämmittimet, kuivaimet ja monet työkoneet. Arviot erityyppisten työmaiden työmaa-aikaisen energiankulutuksen määrästä vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osaltaan rakentamisen ajankohdan ja rakennuspaikan vaihteluista. Suurin syy vaihteleviin arvioihin on kuitenkin luotettavien tutkimusten vähäinen määrä. Arvot rakentamisessa käytetyistä energiamääristä helpottaisivat vertailua hankkeiden välillä. Tällöin myös onnistuneet sääsuojausratkaisut näkyisivät vertailussa. NCC on tehnyt energian käytön tutkimuksen kuudesta asuinkerrostalokohteesta. Tutkimuksessa ei ole eritelty tarkemmin energiankäytön jakautumista. Tuloksena saatiin, että energiaa käytetään rakentamiseen keskimäärin 73 kwh/m 2 [5]. Tämä tarkoittaa noin 25 kwh/m 3. Eräässä opinnäytetyössä Ruotsissa on tutkittu sähköenergian käytön jakaantumista: noin 70 % kerrostalorakentamisessa käytettävästä sähköstä menee työmaakoppien lämmitykseen ja valaistukseen [6]. Samassa tutkimuksessa on todettu, että modernilla rakentamisella voidaan tehdä säästöjä sähköenergian kulutukseen arviolta 40 % [6]. Tämä tarkoittaa säästömahdollisuutena Ruotsissa vuositasolla yli MWh, kun yhteensä sähkönkulutus rakennustyömaalla on noin MWh. Tutkimus ainakin osoittaa, että jo pelkästään kiinnittämällä erityishuomiota valojen ja lämmittimien käyttöön voidaan saada aikaiseksi merkittäviä säästöjä. Alla olevista kaavioista voidaan nähdä, kuinka sähköenergian kulutus jakautuu työmaalla. Kaaviosta voidaan päätellä, että sähköenergian kulutus on lähes yhtä suurta runko- ja sisätyövaiheessa. Sähkön kulutuksen jakaantuminen eri rakennusvaiheissa 2 % 52 % 46 % Perustus Runko Sisätyö Kuva 3. Sähköenergiankäytön jakautuminen eräässä ruotsalaisessa rakennuskohteessa erirakennusvaiheissa (työmaatilat eivät lukeudu mukaan) [6].

11 11 Kuvasta 4 nähdään sähköenergian käytön jakautuminen: kaksi viidesosaa menee työmaatiloihin, neljäsosa menee valaistukseen, pieni osa menee torninosturin käyttöön ja loput muihin työmaan aikaisiin koneisiin. Lämmityskauden aikana sisävalaistus tuo lämpöä ja toimii näin sähkölämmittimien tavoin sisätyövaiheessa. Väliaikaisten työmaatilojen energian käyttö on huomattavin yksittäinen sähköenergian kuluttaja. Sähköenergian käyttö 4 % 27 % 41 % Torninosturi Muut Valaistus Työmaatilat 28 % Kuva 4. Runkovaiheen sähköenergian kulutuksen jakautuminen eräässä uudiskerrostalo kohteessa [6]. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on tutkittu, että työmaatilat vievät sähköä paljon. Suurimmat arviot ovat kwh / vuosi / työmaatila. Arviot sisältävät myös käyttösähkön.

12 12 4 KUIVATUSMENETELMÄT 4.1 Rakennuksen kuivattaminen Rakennuksen kuivattamisen pääperiaatteena voidaan pitää kosteuden siirtämistä ilmavirran mukana pois rakenteesta ja kuivatettavasta tilasta. Kuivuminen on mahdollista vain, jos kuivumisolosuhteet ovat suotuisat. Tämä tarkoittaa, että ilman suhteellisenkosteuden on oltava alhainen. Ilman suhteellisenkosteuden alhaisena pitäminen ei aina ole itsestään selvyys, sillä rakentamisen aikana ilmaan tuodut kosteuslisät vaihtelevat suuresti. Tällöin myös ilman kuivattamisen keinoja on tehostettava. Kuivatuksen tärkeys on tullut Ruotsissa esille erilaisten home- ja mikrobivaurioiden yleistyttyä. Ruotsissa vaatimuksena on kosteusmittaus ennen pinnoittamista, jotta vältettäisiin kosteuden aiheuttamat ongelmat. Rakenteen kosteuspitoisuuden alentamiseen on useita keinoja. Tehottomilla keinoilla tuhlataan ylimääräistä energiaa ja aikaa. Oikean kuivatustavan valinta edellyttää kuivatuksen huomiointia jo suunnitteluvaiheessa muun muassa aikataulutuksessa ja rakennusmateriaaleja valittaessa. Kuivatuksessa tilaajan rooli nousee esille. Hankkeen tilaajan tulee valvoa ja tiedostaa riskit, jolloin kiinnitettäisiin enemmän huomiota kosteusasioihin. Kun tilaaja tiedostaa kuivatukseen liittyvät asiat, hän voi vaatia parempaa sääsuojausta ja muita kuivana pitoon sekä kuivatukseen liittyviä asioita [11]. Kuivattamista tarvitaan koko rakentamisen ajan. Runkovaiheessa kosteutta tulee betonivaluista ja sadevesistä. Erilaiset sisätyövaiheet, kuten tasoitteet, rappaukset ja pintavalut, tuovat suuren määrän kosteutta rakennuksen sisäilmaan rakentamisen myöhemmässä vaiheessa. Ruotsissa käytetään kuivatukseen hyvin samantapaisia laitteita ja menetelmiä kuin Suomessakin [3]. Uudisrakentamisessa käytetyimmät kuivaintyypit ovat tilakuivaimet: kondenssikuivain ja absorptiokuivain. Kondenssikuivaimien käyttö on yleisintä. Tilakuivauskohteissa uudisrakentamispuolella käytetään 98 % tapauksista kondenssikuivaimia [4]. Koko rakentamisen ajan rakennukseen tuodaan lisää kosteutta. Tämän vuoksi tulee huolehtia, että kosteuspitoisuudet ennen pinnoitusta ovat riittävän alhaiset. Tarvittaessa lisäkosteutta tulee poistaa pinnoitusvaiheenkin aikana lisäämällä kuivaimia tai tehostamalla ilmanvaihtoa. Aina ei riitä, että tarkastellaan rakenteessa olevaa kosteutta, vaan tulisi myös huomioida rakenteeseen tuotava kosteus Kuivattamisen suunnittelu Kuivattaminen rakennustyömailla vaatii suunnitelmallisuutta, sillä kosteuslähteitä rakennusaikana on paljon. Lyhyimpään kuivatusaikaan ei päästä pelkästään optimaalisilla kuivatusolosuhteilla vaan lisäkosteuslähteet tulee minimoida. Kosteuslähteiden minimointi tarkoittaa hyvää rakennuksen ja materiaalien sääsuojausta. Suunnittelua ei voida täysin tehdä ennen rakentamista, sillä olosuhteiden muutokset vaikuttavat voimakkaasti kuivumiseen. Hyvään kuivatus tulokseen päästään, kun pidetään kuivumisolosuhteet hyvinä koko rakentamisen ajan. Suunnittelussa tulisi ainakin huomioida etukäteen seuraavat asiat [11]: laskelma riittävän alhaisesta kosteuspitoisuudesta lattiapinnoitteen alla, esimerkiksi muovimattoja käytettäessä

13 13 laskelma eri materiaalien kuivatusajoista tiedot, miten ilmatiiveys saavutetaan ja tulevat kosteusvuodot voidaan ehkäistä katto- ja holvivesien sekä ikkuna-alueidenvesien ohjaus katemateriaali kattokaltevuuden mukaan materiaalien käsittely oikeiden materiaalien käyttö, käytetään materiaaleja joiden kosteusominaisuudet tiedetään. Vuodenaika vaikuttaa suuresti kuivatustarpeeseen ja kuivatusmenetelmän valintaan. Kuivatukseen vaikuttavia asioita ovat [11]: rakennuksen suunnittelu ja geometria rakennuksen kuivausmenetelmä käytettävät materiaalit pinnoitus vuodenaika kuivatusprosessin vaihe Vesihöyrypitoisuudet vaihtelevat ilmassa eri vuodenaikoina ja näin ollen kuivatus riippuu oleellisesti ilman vesihöyryn määrästä ja lämpötilasta. Esimerkiksi pakkasilmaa lämmitettäessä saadaan alhaisen vesihöyryn omaavaa ilmaa kuivatuskäyttöön, kun puolestaan kesällä vastaavalla lämpötilalla vesihöyrypitoisuus on huomattavasti suurempi. Taulukko 1. Vesihöyrypitoisuus lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että lämpötilan ollessa 20 ºC ja suhteellinen kosteus 50 %, niin ilman vesihöyrypitoisuus on 8,6 g/m 3. Yleensä syksyisin ulkoilman suhteellinen kosteus on 80 % - 90 %, jolloin käytännössä ulkoilmanilman on oltava alle 10 asteista, jotta tehokkaat kuivumisolosuhteet voidaan pitää yllä ilmanvaihdon ja lämmityksen avulla.

14 Lämmitys ja ilmanvaihto Lämmitystä ja ilmanvaihtoa käytetään aina kuivattamiseen rakentamisen aikana. Ilmanvaihdon määrä vaihtelee suuresti. Varsinkin kylmänä aikana ilmanvaihto lisää huomattavasti lämmityskuluja eikä välttämättä takaa hyviä kuivatusoloja. Ilmanvaihtoa tapahtuu sekä tahattomasti että tarkoituksellisesti. Rakenteen tiiveydellä voidaan vaikuttaa hallittuun kosteuden poistamiseen [11]. Hyödyt kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: yksinkertainen ja helppo tapa alhaiset käyttökustannukset sisäilman vaihtuvuus. Haitat kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: vaikea valvoa kuivausta ilman koneellista ilmanvaihtoa toimii huonommin kesällä, kun vesihöyrypitoisuus on korkea talvella energian tuhlausta. Hyödyt kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmitys vaatii vain vähän valvontaa yksinkertainen ja hyväksi todettu menetelmä nopeuttaa betonin kovettumista kaukolämpöpuhaltimien luotettavuus on hyvä diesel-lämmittimet ovat tehokkaita erittäin tehokas menetelmä talvella. Haitat kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmityksen kalleus ja rajallinen lämmitysteho propaanipuhaltimista vettä ja palamisen epäpuhtauksia tilaan diesel-lämmittimien luotettavuus, melu ja huolto lämpöä kuluu hukkaan ilmanvaihdon myötä kaukolämpölaitteiden mahdolliset vuodot lämpimän ilman jakaminen tasaisesti voi olla vaikeaa. Lämmittimillä kuivattaessa kuivatustehon laskennassa käytetään Ruotsissa arvoa W/m 2, tilan korkeuden ollessa maksimissaan 3,4m. Kuivan- ja lämpimänilman noustessa ylöspäin, tulee huolehtia laitteiden oikeanlaisesta sijoituksesta ja tarvittavista tilan osastoinneista [11]. 4.2 Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Kondenssikuivain on Ruotsissa rakennusalalla koneellisista kuivaimista käytetyin laite. Kondenssikuivaimen käyttö soveltuu vain yli 15 asteen lämpötiloihin, alhaisemmissa lämpötiloissa kuivatusteho huononee selkeästi [11].

15 15 Kuva 5. Kondenssikuivaimen toimintaperiaate [14]. Kondenssikuivaimessa lämmin- ja kosteailma johdetaan jäähdytetyn kennoston läpi, jolloin kennoston pintaan tiivistyy vettä. Vesi johdetaan kennoston alla olevaan astiaan tai letkua pitkin pois tilasta. Kuivunut ilma johdetaan lämmitettynä takaisin huoneilmaan Absorptiokuivain Absorptiokuivaimen käyttö on yleistynyt varsinkin korjausrakentamisen puolella, uudisrakentamisen puolella absorptiokuivaimen käyttö on vielä vähäistä. Absorptiokuivaimen sisällä pyörii hygroskooppisesta aineesta tehty levy. Levyn pyörintänopeus on noin 10 kierrosta tunnissa. Levy ohittaa kaksi ilmavirtaa. Toinen on kosteailma, mikä puhalletaan levyn läpi jättäen kosteuden levyyn. Toinen ilmavirta puolestaan kuivattaa levyn puhaltamalla lämmitettyä ilmaa läpi vastakkaiseen suuntaan. Ruotsissa laitetta käytetään pääasiassa vesivahinkojen yhteydessä ja lämpötilan alittaessa 15 astetta. Lämpötilan ollessa 5-15 ºC ja RH 50 % on absorptiokuivaimella nelinkertainen kuivatuskapasiteetti verrattuna kondenssikuivaimeen [11]. Absorptiokuivainta voidaan pääasiallisesti käyttää kahdella tavalla: imemällä kosteaa ilmaa rakenteista tai puhaltamalla ilmaa rakenteisiin. Yleisimmin uudisrakennuspuolella käytetään absorptiokuivainta pelkästään kosteuden poistoon, jolloin imetään kosteaa ilmaa ja puhalletaan kuivatettu ilma takaisin tilaan. Erotettu kostea ilma johdetaan tilasta pois. Kuva 6. Absorptiokuivaimen toimintaperiaate [13].

16 Yhdistelmäkuivain Yhdistelmäkuivaimella tarkoitetaan kuivainta, mikä toimii kuin absorptiokuivain, mutta märkää ilmaa ei puhalleta ulos vaan se kondensoidaan ja johdetaan veden muodossa pois. Samalla laitteessa on yleensä lämmitin [12]. Tällaisessa kuivaimessa etuna on energiatehokkuus lämmityskaudella, sillä lämmintä ilmaa ei johdeta ulos. Kuivain on usein kuitenkin kuivatuskapasiteetiltaan tavallista absorptiokuivainta tehottomampi. Kuva 7. Yhdistelmäkuivaimen toimintaperiaate [14]. Ilmankuivaimien edut [11]: kuivausmahdollista korkeissa kosteuspitoisuuksissa säätömahdollisuuksia mahdollista käyttää, kun tuuletus ei ole kannattavaa tai ei auta voidaan käyttää myös lisä lämmitintä. Ilmankuivaimien haittana pidetään menetelmän herkkyyttä ulkoisille häiriöille kuten ovien avaamisille ja muille vuotoilmoille Terminenkuivain Terminenkuivain on uutta innovaatiota. Terminenkuivain on pääasiassa tarkoitettu tuulettuvien alapohjien ja ullakkotilojen kuivatukseen. Termisessä kuivaimessa lämmityslangat asennetaan esimerkiksi tuulettuvan alapohjan alapintaan. Lämmityslangat lämmittävät ilmaa rakenteen vierellä ja lämmennyt ilma tarkoittaa alentunutta kosteuspitoisuutta ilmassa. Esimerkiksi kolmen asteen lämpötilan nousu saattaa alentaa RH:ta 15 %. Kosteus siirtyy korkeammasta kosteuspitoisuudesta matalampaan. Termisessä kuivaimessa on yhdistetty tietokoneohjausyksikkö, joka valvoo kosteuspitoisuuksia, lämpötilaa, aikaa sekä asettaa kuivatuksen päälle tarvittaessa. Kosteus poistuu tuuletusaukkojen kautta lämpimän ilman mukana [14].

17 17 Kuva 8. Terminen kuivain [14] Mikroaaltokuivain Periaate mikroaaltokuivaimella on melkein sama kuin mikroaaltouunilla. Mikroaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joilla on hyvin lyhyt aallonpituus. Mikroaaltokuivain lämmittää paikallisesti lattiaa ja materiaali lämpiää. Kosteus nousee lattian pinnalle ja kone välillä tuulettaa kosteutta pois. Kuva 9. Mikroaaltokuivain, liikkuu automaattisesti kiskoja pitkin korjausrakentamiskohteessa [11]. Mikroaaltokuivauksen edut [11]: nopea menetelmä, kuivumisaikaa voi lyhentää jopa 80 % nopeampi tarkoittaa säästöjä energian kulutuksessa tuhoaa sienet ja homeitiöt kuivumisajan laskeminen on melko helppoa. Mikroaaltokuivauksen haitat [11]: korkeat lämpötilat betonissa, voi vaikuttaa betonin lujuuteen menetelmän riskit: vaarallinen ihmisille ja eläimille hankala isommissa tiloissa kosteuden kulun hallinta mikroaaltojen pysäyttäminen kuivatettavan rakenteen jälkeen kuivatustyömaan eristäminen ja työmaalle pääsyn estäminen.

18 18 Koneen käyttö vaatii erityisosaamista ja suojaustoimenpiteitä. Verrattaessa muihin kuivatustapoihin mikroaaltokuivain on hyvin nopea tapa kuivattaa vaakarakenteita. Kuivainta on käytetty pääasiassa vesivahinkokohteissa [11]. Haittapuoliensa vuoksi mikroaaltokuivainten käyttö on käytännössä loppunut Infrapunakuivain Infrapunakuivain on infrapunasäteilyyn perustuva kohdekuivain. Poistaa tehokkaasti kosteutta lämmittämällä vesihöyryä läpäisevän kohteen pintaa. Nostaa kosteuden ilmaan, minkä vuoksi on syytä käyttää absorptio- tai kondenssikuivainta tilassa, jollei ilmanvaihto ole riittävä [14]. Soveltuu lähinnä korjauskohteisiin. Kuivatusala on rajallinen. Tehokas keino nopeuttaa kuivumista, etenkin pienissä kohteissa Betonin lämmityskaapeli Käytetään betonin lämmittämiseen ja kovettamiseen talvibetonoinnissa. Soveltuu lähinnä lisälämmityksenä, mutta voidaan käyttää myös ainoana betonoinnin lämmitysmuotona. Lämmityslankaa voidaan käyttää kuivatukseen pidentämällä lämmitysaikaa. Lämmityslanka nostaa betonin lämpötilaa, jolloin diffusiivisesti siirtyvän kosteuden määrä kasvaa ja rakenne kuivaa nopeammin Kuivattaminen radioaaltojen avulla Radioaaltojen avulla tapahtuva kuivattaminen soveltuu pääasiassa veden kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden kuivattamiseen. Näin ollen radioaallot soveltuvat vain alapohjarakenteisiin, joissa on kapilaarista veden nousua. Radioaallot ovat myös terveydelle haitallisia. Tuote on vielä kehitysasteella [14] Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Sähkö-osmoosiin perustuvassa kuivauksessa porataan titaanilangalle reikiä anturoihin sekä perusmuuriin. Kuparisauva painetaan maahan vähintään kahden metrin päähän alempaan tasoon kuin titaanilanka. Sauva kytketään kaapelin kautta järjestelmään, jonka jälkeen lankaan kytketään jännite. Kapilaarinen vesi lähtee hakeutumaan kohti maassa olevaa kuparisauvaa. Sähkö-osmoosia käytetään katkaisemaan kapilaarista vedennousua. Menetelmä soveltuu vanhoihin rakennuksiin, joissa lisävaluja ei voida tehdä. Menetelmä on haitallinen raudoitteille [14] Kuivatuksen valvonta Kuivatusta tulee valvoa ja tarkkailla koko ajan, jotta kuivatusolosuhteita voidaan säädellä sopiviksi olosuhteiden muuttuessa. Kuivatuksen valvonta ei ulotu pelkästään mittaamiseen, vaan koko rakennusprosessiin. Sisäilmaston mittaamisella ja materiaalien kosteuspitoisuuksien jatkuvalla tarkkailulla saadaan säästöjä, kun säädetään kuivatusolosuhteita tarpeen mukaan. Tällöin ei lämmitetä, eikä tehosteta ilmanvaihtoa tarpeettomasti.

19 19 5 LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄS- TÖMAHDOLLISUUDET 5.1 Lämmitystarve Energian käyttö lämmitykseen korostuu talvisin. Alla olevasta kuvaajasta nähdään lämmitystarpeen määrän ja -ajan jakautuminen. Kuvaajasta voidaan päätellä, että rakennettaessa syyskuun ja toukokuun välillä, käytetään lähes koko ajan jonkinlaista lämmitystä. Kuva 10. Lämmitystarpeen periaatekuvaaja eri vuodenaikoina Ruotsissa [19] Lämpövuodot Eniten lämpöenergiaa kuluttavat asiat rakennuksissa ovat ilmavuodot ja johtumishäviöt. Tämän vuoksi sekä hallittu ilmanvaihto, että huolella tehty ja tiivis ulkovaippa ovat merkittävässä asemassa energiansäästömahdollisuuksia mietittäessä. Rakennustyömailla tämä tarkoittaa lämmitettävien tilojen mahdollisimman aikaista ja rakennusajan kestävää suojausta sekä rakenneosien tiivistämistä. Ikkunat ja väliaikaiset ovet tulisi asentaa rakennukseen aikaisessa vaiheessa. Kuva 11. Lämpövuodot: rakenteiden läpi tai aukkopaikoista [19].

20 Energiansäästömahdollisuudet Rakennustyömaalla energian säästökeinot ovat samankaltaiset kuin valmiissa taloissakin. Rakennusaikana yleensä keskitytään valmiin tekemiseen, eikä niinkään väliaikaisiin rakenteisiin tai suojaukseen. Pienillä asioilla voidaan tehdä suuriakin säästöjä energian kulutuksessa. Tärkeimpiä asioita ovat tiiveyden saavuttaminen, tehokas lämmitysjärjestelmä ja olosuhteiden valvonta. Olosuhteiden valvonnan avulla huomataan epäkohdat joihin tulee puuttua. Lämpötilan tarkkailulla todetaan eristyksen puutteellisuus tai riittämätön ilman kierto lämmitettävässä kohteessa. Lämpötilan tasaisena pitäminen vähentää selvästi energiankäyttöä, sillä tilan yläosassa liian korkean lämpötilan ylläpitäminen kuluttaa energiaa. Rakennustyömailla hissikuilun kautta siirtyy lämpöä tehokkaasti ylempiin tiloihin. Tällöin ylempänä on kuuma, mutta alhaalla tarvitaan lisälämmitystä. Tällöin sulkemalla hissikuilu kerroksittain voidaan pienentää yläosan lämpötilaa sekä vähentää alaosan lämmitystarvetta. Lämpötilaa laskettaessa saadaan aikaan noin 5 % säästö jokaista laskettua astetta kohden [19]. Työskentely- ja kuivumisolosuhteet täytyy kuitenkin säilyttää hyvinä. Liian korkea lämpötila haittaa tehokasta työskentelyä, vaikka kuivumisolosuhteet olisivat suotuisat. Tällöin lämpötilan laskeminen saattaa tulla kyseeseen. Lämmön talteenotolla saavutetaan suurin hyötysuhde kovilla pakkasilla. LTO auttaa silloin eniten, kun lämmitystarvekin on suurin. LTO olisi mahdollista toteuttaa myös rakennusaikaisena. Kuitenkin monet runkovaiheen lämmittimet kierrättävät sisäilmaa, eikä erillistä ilmanvaihtojärjestelmää ole vaan korvausilma tulee vuotoilmojen kautta. Ilman rakennuksen tiivistä vaippaa ja erillistä ilmanvaihtoa ei lämmön talteenottoa voida järjestää. Energiatehokkaan rakentamisen myötä rakennusalan yrityksen imago paranee ja yritysarvo kasvaa. Hankkeen kokonaiskulut voivat nousta jopa 2 %, ellei työtä tehdä energiatehokkaasti. Vastaava luku valmiilla rakennuksella tarkoittaa jopa 3-5 vuoden lämmityskustannuksia [20]. Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on haastateltu eri rakennusalan toimijoita ja tultu tulokseen, että energian säästö tulisi saada laatuparametriksi jo tarjousvaiheessa. Tällöin rakennuttaja kiinnittäisi huomiota energiatehokkuuteen aikaisessa vaiheessa. Ongelmana on kuitenkin rakennusliikkeiden kiinnostuksen vähäisyys, jollei hankkeesta koidu välitöntä säästöä rahallisesti tai ajallisesti. Ongelmia tuottaa myös raportointi alihankkijoiden ja pääurakoitsijan välillä. Vertailu kohteiden kesken tuottaa myös vaikeuksia ja raja-arvojen laatiminen kullekin kohteelle on hankalaa [5]. Tällä hetkellä ei ole olemassa kunnollisia työkaluja, eikä tietoutta tehdä varmoja vertailuja hankkeiden välillä. Myös ohjekirjojen ja seurantamenetelmien puuttuminen hankaloittavat asiaa. Jokainen työmaa on aina yksilöllinen: koneet uudistuvat, menetelmät ja rakennuspaikka muuttuvat sekä ilmasto-olot vaihtelevat [20]. Varsinaista työkalua, mikä soveltuisi kaikkiin hankkeisiin, ei pystytä luomaan, mutta tärkeintä on kiinnittää huomiota energian käyttöön jatkuvasti. Kaikkien osapuolten on myös toimittava samassa hengessä ja pyrittävä kehittämään toimintaa energiatehokkaammaksi. Tietotekniikkaa kannattaa ottaa avuksi valvontaan ja seurantaan. Tietoisuuden lisääminen organisaatioiden sisällä on avainasemassa, kun uusia energiansäästökeinoja otetaan käyttöön [20]. Yleensä pelkät energiatehokkaat koneet eivät takaa energiatehokasta työtä. Oikeanlaisia työtekniikoita ja menetelmävalintoja varten tarvitaan myös kunnollisia ja luotettavia ohjeita sekä kokemusta. Tilaajalla on mahdollisuus vaikuttaa rakentamiseen vaatimalla parempia ratkaisuja ja valvomalla niiden toteutumista. Rakennuttajan aktiivisuudella energian säästötoimia kohtaan on mahdollista vaikuttaa energian kulutuksen minimointiin jo suunnitte-

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja 6.6.2016 Esityksen sisältö Tutkimuksen ja teknisen artikkelin tausta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh:

Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: Kartoitusaika: Kartoittaja: Juha Kaikkonen Puh: Kosteuskartoitusraportti 1(7) VAHINKOTIEDOT Työkohde: Hevoshaan koulu (Asunto) Puh: Tilaaja: Vantaan Kaupunki, Ahvenlampi Puh: 0400 615 428 Asukas: Osoite: Puh: Kartoitusaika: 01.11.2005 Kartoittaja: Juha

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta

Laitekohtainen sopivuus varmistettava yhteensopivuustaulukosta Poiketen perinteisestä muuntaja/tyristorisäätimestä XH on säädettävä järjestelmä, jossa samaan tuotteeseen on integroitu eri järjestelmät. XH-järjestelmällä (X1,X2,X3,X4) liesikuvulla voidaan ohjata huippuimurilla-

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot