JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö"

Transkriptio

1 JARI HÄMÄLÄINEN ENERGIAN KÄYTTÖ RUOTSIN RAKENNUSTYÖMAILLA Kandidaatintyö

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma HÄMÄLÄINEN, JARI: Energian käyttö Ruotsin rakennustyömailla Kandidaatintyö, 38 sivua Joulukuu 2011 Pääaine: Rakennesuunnittelu Tarkastaja: Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Avainsanat: Ruotsi, energia, lämmitys, kuivatus, sääsuojaus, rakentaminen Tämän kandidaatintyön oli tarkoitus olla esitutkimus tulevalle diplomityölle. Kandidaatintyö pyrki selvittämään, kuinka Ruotsin rakennustyömailla käytetään energiaa. Tarkoituksena oli käydä läpi myös rakennustyömailla käytettäviä lämmitysja kuivatuslaitteita, mitkä vaikuttavat suuresti rakennustyömaan energian käytön määrään sekä rakennusaikaisiin kustannuksiin. Osana työtä selvitettiin millaisiin kehityshankkeisiin Ruotsissa on ryhdytty, jotta energiaa voitaisiin säästää nimenomaan rakennusaikana rakennustyömaalla. Ruotsalaiset ovat kiinnittäneet paljon huomiota ympäristöystävälliseen toimintaan. Ruotsissa ympäristöystävällisiä ratkaisuja on tuettu ja ruotsalaiset suosivat kulutustottumuksillaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Ruotsalaiset rakennusliikkeet pyrkivät luomaan imagoa ympäristöystävällisinä rakentajina. Tähän mennessä keinoja ovat olleet pääasiassa sähköenergian tuottamistavan valinta ja logistiikan osa-alueen kehittäminen. Työmaa-aikaista energian kulutusta on yritetty pienentää, mutta vastaan on tullut vertailun suorittaminen eri kohteiden välillä ja raja-arvojen määrittäminen. Rakentamisessa jokainen kohde on aina erilainen; sekä rakennuspaikka että -ajankohta vaihtelevat. Rakentamisajankohdalla on suuri merkitys energian käyttöön. Ajankohdalla voidaan vaikuttaa lämmittämisen, kuivattamisen ja valaistuksen määrään. Talvella rakennettaessa tarvitaan aina lämmitystä, jolloin energian käytön suuruuteen voidaan vaikuttaa lähinnä lämmitysmenetelmällä ja rakennuksen tiiveydellä. Suurimmat energian kuluttajat rakennusaikaisessa lämmityksessä ovat liiallinen lämmittäminen, rakennuksen vaipassa olevat aukot, lämmön epätasainen jakautuminen sekä hallitsematon ilmanvaihto. Rakentamisajankohta vaikuttaa myös rakennuksen kuivatusmenetelmiin. Koneellisien tilakuivaimien käyttö tulee kyseeseen yleensä vain syksyisin tai nopeuttamaan kuivumisprosessia. Lämmittimiä yhdessä ilmanvaihdon kanssa käytetään yleisimmin kuivattamiseen, tämä ei aina ole energiatehokkain menetelmä. Ruotsissa rakennuskuivaintekniikka on kehittynyttä, mistä kertovat useat ruotsalaiset rakennuskuivain merkit esimerkiksi Munters, Corroventa, Veab ja El Björn. Rakennustyömailla koneellisten kuivainten käytöstä ei löydy kunnolla tietoutta. Kuivatusasiantuntijat ovat pääasiassa erikoistuneet korjausrakentamisen puolelle. Uudisrakentamisen puolella kuivatusta voidaan pienentää huomattavasti sääsuojauksella. Sääsuojaus on rakennustyömaan arkipäivää, tämän vuoksi sääsuojaus tulee suunnitella kunnolla.

3 III ALKUSANAT Tämä kandidaatintyö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja -talouden yksikköön. Tutkimuksen ohjaajana ja tarkastajana toimi Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kiitän kaikkia hankkeessa mukana olleita. Erityiskiitos kuuluu Olli Teriölle ja Hämeen Rakennuskone Oy:stä mukana olleille. Tampereella Jari Hämäläinen

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta Tavoite ja rajaus Suoritus ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS KUIVATUSMENETELMÄT Rakennuksen kuivattaminen Kuivattamisen suunnittelu Lämmitys ja ilmanvaihto Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Absorptiokuivain Yhdistelmäkuivain Terminenkuivain Mikroaaltokuivain Infrapunakuivain Betonin lämmityskaapeli Kuivattaminen radioaaltojen avulla Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Kuivatuksen valvonta LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET Lämmitystarve Lämpövuodot Energiansäästömahdollisuudet Valaistus Työmaatilat Kontit / väliaikaiset varastotilat Koneet Kuivatus Lämmitys Tiedottaminen ja arviointi LÄMMITYSMENETELMÄT Menetelmä vaihtoehdot Kaukolämpö Nestekaasulämmitys RAKENNUKSEN SÄÄSUOJAUS Sääsuojauksen merkitys Sääsuojat KEHITYSHANKKEITA Betonin kuivuminen Sementti määrän merkitys betonissa Betonin uudelleen kastuminen Betonin kuivattaminen Työmaatilojen energian kulutuksen pienentäminen Parannusehdotukset työmaatiloihin energiansäästämiseksi...32

5 8.3 Lämmityslangan käyttö betonilattian kuivatuksessa POHDINTA Tulosten yhteenveto Jatkotutkimukset LÄHTEET

6 6 TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Työmaatila Sääsuoja Sääsuojaus Tilapäinen rakennus, joka sisältää työmaa-aikaiset sosiaalitilat ja muut työmaan toimintaan liittyvät tilat Rakenteellinen suoja haitallisia sääoloja vastaan Säältä, kuten vedeltä, lumelta ja UV-säteiltä suojaaminen Kevyt peite Kevyt rakenteinen suojapeite, paino tyypillisesti alle 200g/m 2 Eristepeite RH WC-suhde LTO U-arvo Kaksi tiivistä peitettä, joiden välissä eristekerros, on liitettynä yhteen Suhteellinen kosteus (relative humidity) Vesi-sementtisuhde betonissa Lämmön talteenotto Lämmönläpäisykerroin W/(K m²)

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Tämän kandidaatintyön tarkoitus oli selvittää ja ohjata tulevaa diplomityötä. Diplomityö tulee käsittelemään rakennusaikaisen energian käytön vähentämisen keinoja sekä rakennustyömailla käytettävän energian määrän selvittämisen. Paineet energian käytön vähentämiselle ovat tulleet suuremmiksi niin hallinnon kuin taloudellisten tekijöiden kautta. Yrityksille energiatehokas rakentaminen tarkoittaa kilpailukyvyn nousua sekä ympäristöystävällisempää imagoa. Diplomityö on tarkoitus tehdä rakennustoimisto Pohjolan ja Hämeen Rakennuskone Oy:n kanssa. Jotta diplomityö voitaisiin kohdistaa tutkimaan oikeita ja hyödyllisiä asioita, niin taustaselvitykseksi tarvitaan toimintamalli toisesta maasta, jossa asioita on jo mietitty. Kandidaatintyössä valittiin tutkittavaksi maaksi Ruotsi, sillä se on ilmastoltaan ja lainsäädännöltään samankaltainen maa Suomen kanssa. Suomessa käytetään paljon ruotsalaisia koneita, kuten rakennuskuivaimia ja lämmittimiä. Ruotsalaisilla ovat energia- ja ympäristökysymykset olleet esillä jo pitkään, joten Ruotsi soveltuu hyvin suunnan näyttäjäksi myös rakennusaikaisen energian säästön puolella. 1.2 Tavoite ja rajaus Työssä päätavoitteena selvittää Ruotsin rakennustyömailla tällä hetkellä käytettävän energian määrä ja keinot energian käytön vähentämiseksi. Työssä osatavoitteena olivat: selvittää, mitkä ovat Ruotsissa käytettävät rakennuslämmittimet ja -kuivaimet tutkia kuinka kuivatus järjestetään energiatehokkaasti sekä vertailla eri menetelmiä tutkia, mihin asioihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, jotta energian kulutuksessa saadaan suurimmat säästöt aikaiseksi pyrkiä selvittämään onko Ruotsissa käytössä tai kokeilussa joitakin erityiskeinoja energian kulutuksen pienentämiseksi. 1.3 Suoritus Kirjallisen materiaalin löytyminen oli heikkoa, sillä monet painetut teoksen olivat liian vanhoja työssä hyödynnettäviksi. Tämän vuoksi työn suoritus rajoittui pääasiassa ruotsalaisilta internet sivuilta löytyvään materiaalin, kuten opinnäytetöihin ja rakentajien, valmistajien ja hallinnon sivustoiden materiaaliin. Työssä oli mukana myös yksi kysymyslomakkeella suoritettu haastattelu ruotsalaisen kuivausalan yrityksen edustajalta.

8 8 2 ENERGIAN KÄYTÖN JAKAANTUMINEN Energian käytön vähentäminen on ollut jo pitkään esillä EU:ssa, joko suoranaisesti tai päästönormien kautta. Ruotsin alkanut EU-puheenjohtajuuskausi toi osaltaan vauhtia ympäristökysymyksiin ja energiansäästöön. Ruotsin puheenjohtajuuskauden tavoitteena oli saada aikaan Kööpenhaminassa järjestettävään YK:n ilmastokokoukseen joulukuuhun 2009 mennessä kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoden 2012 jälkeen. Kioton ilmastopöytäkirja umpeutuu vuonna EU:n tavoitteena on vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasolta. Edellytyksenä on, että tästä saadaan aikaan kansainvälinen sopimus [17]. Kööpenhaminan kokous ei kuitenkaan vastannut EU:n sille asettamia tavoitteita. Päästöjen vähennystavoite jäi Kööpenhaminan kokouksen jälkeen 20 prosenttiin. EU:n tavoitteisiin tarvitaan todellisia ponnisteluja monelta taholta. Rakennusala Ruotsissa on aikaisemmin kehittänyt lähinnä logistiikan osa-aluetta. Rakennustyömaan energiankäytön valvonta on ollut vähäistä. Tiukentuvien energian kulutusvaatimusten takia rakennusliikkeidenkin on osallistuttava energiansäästötoimiin. Yritykset ovat kiinnittäneet huomioita energian kulutukseen myös kasvaneen energian hinnan kautta. Rakentamisessa jatkuvat muutokset hankaloittavat pysyvien ratkaisuiden tekemistä. Mikäli pysyviä ratkaisuja halutaan tehdä tulevat ne kohdistaa rakennusliikkeiden toimintamalleihin ja rakennustyömaan tavarantoimittajille. Rakentamisessa tulee muistaa, että ei kannata tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät tule maksamaan itseään takaisin. Esimerkiksi vain yhdessä työvaiheessa käytettävää sähkötyökalua ei välttämättä kannata vaihtaa uuteen ennen kuin laitteen käyttöikä on saavutettu. Ruotsissa 40 % energian käytöstä suuntautuu asuin- ja julkisiin rakennuksiin. Kyseisestä määrästä 85 % menee käytönaikaiseen kulutukseen ja loput 15 % kuluu rakentamisvaiheen eri prosesseissa [5]. Vuonna 2004 Ruotsissa rakennusala käytti yhteensä MWh energiaa. Tämä vastaisi noin omakotitalon lämmittämiseen ( kwh/vuosi) tarvittavaa energiamäärää [1]. Kuljetuspuolella käytettiin koko alan käyttämästä määrästä 32 % eli MWh. Kuljetuspuolella energiamäärä polttoaineeksi muutettuna tarkoittaa m 3 bensiiniä ja m 3 dieseliä [1]. Kuljetuspuolella on potentiaalia energian vähentämiseen, mikä on jo huomattu Ruotsissa. Kaiken kaikkiaan rakennusalalla kulutettiin bensiiniä m 3 ja dieseliä m 3 eli noin kaksinkertaisesti kuljetuspuolen käyttämän määrän. Isoin osa kuitenkin tästä polttoainemäärästä kuluu infra -rakentamisen puolella. Tähän energian kulutukseen voitaisiin vaikuttaa parhaiten maankäytön suunnittelun puolella. Maankäytössä tulisi suunnitella korkeusasemat sellaisiksi, että turhilta maansiirroilta vältyttäisiin. Maansiirtoja kuitenkin joudutaan tekemään, jolloin siirtomatkoihin tulisi suunnittelupuolella kiinnittää myös huomiota. Nestekaasun käytön rakennusalalla on arvioitu olevan 3000 tonnia. Tämä on energiaksi muutettuna MWh. Biopolttoaineita käytettiin lähes saman verran kuin nestekaasuakin eli MWh. Myös kaukolämmön kulutus on samalla tasolla nestekaasun ja biopolttoaineiden kanssa eli MWh. Sähkön käyttö on huomattavasti suurempaa edellisiin energia muotoihin verrattuna eli MWh. Sähkön käyttö on noin 15 % rakennusalan kokonaisenergian kulutuksesta [1].

9 9 Energian kulutus energiamuodoittain maakaasu 9 % 3 % 15 % nestekaasu biopolttoaine kaukolämpö 47 % 23 % sähkö bensiini diesel polttoöljy Kuva 1. Energian kulutuksen jakaantuminen Ruotsissa koko rakennusalalla energiamuodoittain. Yllä olevassa kuvassa on koko rakennusalan käyttämä energian määrä. Mikäli kuvasta rajataan pois logistiikan ja infra -rakentamisen käyttämä energia eli käytännössä dieselin ja bensiinin osuudet, niin saadaan arvio kuinka paljon kuluu energiaa runkoja sisävaiheen rakentamisessa. Kuvasta arvioituna osuus olisi 30 % koko rakennusalalla käytetystä energiasta. Tästä määrästä puolet on sähköenergian käyttöä. Alla oleva kuvaaja osoittaa, että kuljetus ja maansiirtokoneet käyttävät lähes kaiken dieselin ja bensiinin, eivätkä juurikaan muita energia muotoja. Alla olevassa kuvassa osa-alue muut sisältää muun muassa sähkökäyttöisten työkoneiden ja lämmittimien sekä työmaan valaistuksen kuluttaman energian. Osa-alueesta muut nähdään, että rakennusaikaisen sähkön kulutus suurinta. Toisen merkittävän kulutuksen muodostaa lämmitysöljyn käyttö. Työmaa-aikaisilla toimilla voidaan oleellisesti vaikuttaa sähkön kulutukseen. Energian käytön jakaantuminen Energia [MWh] biopolttoaine kaukolämpö maakaasu polttoöljy sähkö nestekaasu diesel bensiini 0 kuljetus työkoneet muut Kuva 2. Energiankäytön jakaantuminen osa-alueisiin koko rakennusalalla [2].

10 10 3 TYÖMAA-AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS Työmaan runko- ja sisätyövaiheiden energian kulutus on noin 30 % koko rakentamisessa käytettävästä energiasta. Tästä määrästä puolet kuluu sähköenergiana. Sähköenergiaa käyttävät valaistus, sähkölämmittimet, kuivaimet ja monet työkoneet. Arviot erityyppisten työmaiden työmaa-aikaisen energiankulutuksen määrästä vaihtelevat suuresti. Tämä johtuu osaltaan rakentamisen ajankohdan ja rakennuspaikan vaihteluista. Suurin syy vaihteleviin arvioihin on kuitenkin luotettavien tutkimusten vähäinen määrä. Arvot rakentamisessa käytetyistä energiamääristä helpottaisivat vertailua hankkeiden välillä. Tällöin myös onnistuneet sääsuojausratkaisut näkyisivät vertailussa. NCC on tehnyt energian käytön tutkimuksen kuudesta asuinkerrostalokohteesta. Tutkimuksessa ei ole eritelty tarkemmin energiankäytön jakautumista. Tuloksena saatiin, että energiaa käytetään rakentamiseen keskimäärin 73 kwh/m 2 [5]. Tämä tarkoittaa noin 25 kwh/m 3. Eräässä opinnäytetyössä Ruotsissa on tutkittu sähköenergian käytön jakaantumista: noin 70 % kerrostalorakentamisessa käytettävästä sähköstä menee työmaakoppien lämmitykseen ja valaistukseen [6]. Samassa tutkimuksessa on todettu, että modernilla rakentamisella voidaan tehdä säästöjä sähköenergian kulutukseen arviolta 40 % [6]. Tämä tarkoittaa säästömahdollisuutena Ruotsissa vuositasolla yli MWh, kun yhteensä sähkönkulutus rakennustyömaalla on noin MWh. Tutkimus ainakin osoittaa, että jo pelkästään kiinnittämällä erityishuomiota valojen ja lämmittimien käyttöön voidaan saada aikaiseksi merkittäviä säästöjä. Alla olevista kaavioista voidaan nähdä, kuinka sähköenergian kulutus jakautuu työmaalla. Kaaviosta voidaan päätellä, että sähköenergian kulutus on lähes yhtä suurta runko- ja sisätyövaiheessa. Sähkön kulutuksen jakaantuminen eri rakennusvaiheissa 2 % 52 % 46 % Perustus Runko Sisätyö Kuva 3. Sähköenergiankäytön jakautuminen eräässä ruotsalaisessa rakennuskohteessa erirakennusvaiheissa (työmaatilat eivät lukeudu mukaan) [6].

11 11 Kuvasta 4 nähdään sähköenergian käytön jakautuminen: kaksi viidesosaa menee työmaatiloihin, neljäsosa menee valaistukseen, pieni osa menee torninosturin käyttöön ja loput muihin työmaan aikaisiin koneisiin. Lämmityskauden aikana sisävalaistus tuo lämpöä ja toimii näin sähkölämmittimien tavoin sisätyövaiheessa. Väliaikaisten työmaatilojen energian käyttö on huomattavin yksittäinen sähköenergian kuluttaja. Sähköenergian käyttö 4 % 27 % 41 % Torninosturi Muut Valaistus Työmaatilat 28 % Kuva 4. Runkovaiheen sähköenergian kulutuksen jakautuminen eräässä uudiskerrostalo kohteessa [6]. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on tutkittu, että työmaatilat vievät sähköä paljon. Suurimmat arviot ovat kwh / vuosi / työmaatila. Arviot sisältävät myös käyttösähkön.

12 12 4 KUIVATUSMENETELMÄT 4.1 Rakennuksen kuivattaminen Rakennuksen kuivattamisen pääperiaatteena voidaan pitää kosteuden siirtämistä ilmavirran mukana pois rakenteesta ja kuivatettavasta tilasta. Kuivuminen on mahdollista vain, jos kuivumisolosuhteet ovat suotuisat. Tämä tarkoittaa, että ilman suhteellisenkosteuden on oltava alhainen. Ilman suhteellisenkosteuden alhaisena pitäminen ei aina ole itsestään selvyys, sillä rakentamisen aikana ilmaan tuodut kosteuslisät vaihtelevat suuresti. Tällöin myös ilman kuivattamisen keinoja on tehostettava. Kuivatuksen tärkeys on tullut Ruotsissa esille erilaisten home- ja mikrobivaurioiden yleistyttyä. Ruotsissa vaatimuksena on kosteusmittaus ennen pinnoittamista, jotta vältettäisiin kosteuden aiheuttamat ongelmat. Rakenteen kosteuspitoisuuden alentamiseen on useita keinoja. Tehottomilla keinoilla tuhlataan ylimääräistä energiaa ja aikaa. Oikean kuivatustavan valinta edellyttää kuivatuksen huomiointia jo suunnitteluvaiheessa muun muassa aikataulutuksessa ja rakennusmateriaaleja valittaessa. Kuivatuksessa tilaajan rooli nousee esille. Hankkeen tilaajan tulee valvoa ja tiedostaa riskit, jolloin kiinnitettäisiin enemmän huomiota kosteusasioihin. Kun tilaaja tiedostaa kuivatukseen liittyvät asiat, hän voi vaatia parempaa sääsuojausta ja muita kuivana pitoon sekä kuivatukseen liittyviä asioita [11]. Kuivattamista tarvitaan koko rakentamisen ajan. Runkovaiheessa kosteutta tulee betonivaluista ja sadevesistä. Erilaiset sisätyövaiheet, kuten tasoitteet, rappaukset ja pintavalut, tuovat suuren määrän kosteutta rakennuksen sisäilmaan rakentamisen myöhemmässä vaiheessa. Ruotsissa käytetään kuivatukseen hyvin samantapaisia laitteita ja menetelmiä kuin Suomessakin [3]. Uudisrakentamisessa käytetyimmät kuivaintyypit ovat tilakuivaimet: kondenssikuivain ja absorptiokuivain. Kondenssikuivaimien käyttö on yleisintä. Tilakuivauskohteissa uudisrakentamispuolella käytetään 98 % tapauksista kondenssikuivaimia [4]. Koko rakentamisen ajan rakennukseen tuodaan lisää kosteutta. Tämän vuoksi tulee huolehtia, että kosteuspitoisuudet ennen pinnoitusta ovat riittävän alhaiset. Tarvittaessa lisäkosteutta tulee poistaa pinnoitusvaiheenkin aikana lisäämällä kuivaimia tai tehostamalla ilmanvaihtoa. Aina ei riitä, että tarkastellaan rakenteessa olevaa kosteutta, vaan tulisi myös huomioida rakenteeseen tuotava kosteus Kuivattamisen suunnittelu Kuivattaminen rakennustyömailla vaatii suunnitelmallisuutta, sillä kosteuslähteitä rakennusaikana on paljon. Lyhyimpään kuivatusaikaan ei päästä pelkästään optimaalisilla kuivatusolosuhteilla vaan lisäkosteuslähteet tulee minimoida. Kosteuslähteiden minimointi tarkoittaa hyvää rakennuksen ja materiaalien sääsuojausta. Suunnittelua ei voida täysin tehdä ennen rakentamista, sillä olosuhteiden muutokset vaikuttavat voimakkaasti kuivumiseen. Hyvään kuivatus tulokseen päästään, kun pidetään kuivumisolosuhteet hyvinä koko rakentamisen ajan. Suunnittelussa tulisi ainakin huomioida etukäteen seuraavat asiat [11]: laskelma riittävän alhaisesta kosteuspitoisuudesta lattiapinnoitteen alla, esimerkiksi muovimattoja käytettäessä

13 13 laskelma eri materiaalien kuivatusajoista tiedot, miten ilmatiiveys saavutetaan ja tulevat kosteusvuodot voidaan ehkäistä katto- ja holvivesien sekä ikkuna-alueidenvesien ohjaus katemateriaali kattokaltevuuden mukaan materiaalien käsittely oikeiden materiaalien käyttö, käytetään materiaaleja joiden kosteusominaisuudet tiedetään. Vuodenaika vaikuttaa suuresti kuivatustarpeeseen ja kuivatusmenetelmän valintaan. Kuivatukseen vaikuttavia asioita ovat [11]: rakennuksen suunnittelu ja geometria rakennuksen kuivausmenetelmä käytettävät materiaalit pinnoitus vuodenaika kuivatusprosessin vaihe Vesihöyrypitoisuudet vaihtelevat ilmassa eri vuodenaikoina ja näin ollen kuivatus riippuu oleellisesti ilman vesihöyryn määrästä ja lämpötilasta. Esimerkiksi pakkasilmaa lämmitettäessä saadaan alhaisen vesihöyryn omaavaa ilmaa kuivatuskäyttöön, kun puolestaan kesällä vastaavalla lämpötilalla vesihöyrypitoisuus on huomattavasti suurempi. Taulukko 1. Vesihöyrypitoisuus lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaan. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että lämpötilan ollessa 20 ºC ja suhteellinen kosteus 50 %, niin ilman vesihöyrypitoisuus on 8,6 g/m 3. Yleensä syksyisin ulkoilman suhteellinen kosteus on 80 % - 90 %, jolloin käytännössä ulkoilmanilman on oltava alle 10 asteista, jotta tehokkaat kuivumisolosuhteet voidaan pitää yllä ilmanvaihdon ja lämmityksen avulla.

14 Lämmitys ja ilmanvaihto Lämmitystä ja ilmanvaihtoa käytetään aina kuivattamiseen rakentamisen aikana. Ilmanvaihdon määrä vaihtelee suuresti. Varsinkin kylmänä aikana ilmanvaihto lisää huomattavasti lämmityskuluja eikä välttämättä takaa hyviä kuivatusoloja. Ilmanvaihtoa tapahtuu sekä tahattomasti että tarkoituksellisesti. Rakenteen tiiveydellä voidaan vaikuttaa hallittuun kosteuden poistamiseen [11]. Hyödyt kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: yksinkertainen ja helppo tapa alhaiset käyttökustannukset sisäilman vaihtuvuus. Haitat kuivatettaessa pelkällä ilmanvaihdolla [11]: vaikea valvoa kuivausta ilman koneellista ilmanvaihtoa toimii huonommin kesällä, kun vesihöyrypitoisuus on korkea talvella energian tuhlausta. Hyödyt kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmitys vaatii vain vähän valvontaa yksinkertainen ja hyväksi todettu menetelmä nopeuttaa betonin kovettumista kaukolämpöpuhaltimien luotettavuus on hyvä diesel-lämmittimet ovat tehokkaita erittäin tehokas menetelmä talvella. Haitat kuivatettaessa ilmanvaihdolla sekä lämmityksellä [11]: sähkölämmityksen kalleus ja rajallinen lämmitysteho propaanipuhaltimista vettä ja palamisen epäpuhtauksia tilaan diesel-lämmittimien luotettavuus, melu ja huolto lämpöä kuluu hukkaan ilmanvaihdon myötä kaukolämpölaitteiden mahdolliset vuodot lämpimän ilman jakaminen tasaisesti voi olla vaikeaa. Lämmittimillä kuivattaessa kuivatustehon laskennassa käytetään Ruotsissa arvoa W/m 2, tilan korkeuden ollessa maksimissaan 3,4m. Kuivan- ja lämpimänilman noustessa ylöspäin, tulee huolehtia laitteiden oikeanlaisesta sijoituksesta ja tarvittavista tilan osastoinneista [11]. 4.2 Ilmankuivaimet Kondenssikuivain Kondenssikuivain on Ruotsissa rakennusalalla koneellisista kuivaimista käytetyin laite. Kondenssikuivaimen käyttö soveltuu vain yli 15 asteen lämpötiloihin, alhaisemmissa lämpötiloissa kuivatusteho huononee selkeästi [11].

15 15 Kuva 5. Kondenssikuivaimen toimintaperiaate [14]. Kondenssikuivaimessa lämmin- ja kosteailma johdetaan jäähdytetyn kennoston läpi, jolloin kennoston pintaan tiivistyy vettä. Vesi johdetaan kennoston alla olevaan astiaan tai letkua pitkin pois tilasta. Kuivunut ilma johdetaan lämmitettynä takaisin huoneilmaan Absorptiokuivain Absorptiokuivaimen käyttö on yleistynyt varsinkin korjausrakentamisen puolella, uudisrakentamisen puolella absorptiokuivaimen käyttö on vielä vähäistä. Absorptiokuivaimen sisällä pyörii hygroskooppisesta aineesta tehty levy. Levyn pyörintänopeus on noin 10 kierrosta tunnissa. Levy ohittaa kaksi ilmavirtaa. Toinen on kosteailma, mikä puhalletaan levyn läpi jättäen kosteuden levyyn. Toinen ilmavirta puolestaan kuivattaa levyn puhaltamalla lämmitettyä ilmaa läpi vastakkaiseen suuntaan. Ruotsissa laitetta käytetään pääasiassa vesivahinkojen yhteydessä ja lämpötilan alittaessa 15 astetta. Lämpötilan ollessa 5-15 ºC ja RH 50 % on absorptiokuivaimella nelinkertainen kuivatuskapasiteetti verrattuna kondenssikuivaimeen [11]. Absorptiokuivainta voidaan pääasiallisesti käyttää kahdella tavalla: imemällä kosteaa ilmaa rakenteista tai puhaltamalla ilmaa rakenteisiin. Yleisimmin uudisrakennuspuolella käytetään absorptiokuivainta pelkästään kosteuden poistoon, jolloin imetään kosteaa ilmaa ja puhalletaan kuivatettu ilma takaisin tilaan. Erotettu kostea ilma johdetaan tilasta pois. Kuva 6. Absorptiokuivaimen toimintaperiaate [13].

16 Yhdistelmäkuivain Yhdistelmäkuivaimella tarkoitetaan kuivainta, mikä toimii kuin absorptiokuivain, mutta märkää ilmaa ei puhalleta ulos vaan se kondensoidaan ja johdetaan veden muodossa pois. Samalla laitteessa on yleensä lämmitin [12]. Tällaisessa kuivaimessa etuna on energiatehokkuus lämmityskaudella, sillä lämmintä ilmaa ei johdeta ulos. Kuivain on usein kuitenkin kuivatuskapasiteetiltaan tavallista absorptiokuivainta tehottomampi. Kuva 7. Yhdistelmäkuivaimen toimintaperiaate [14]. Ilmankuivaimien edut [11]: kuivausmahdollista korkeissa kosteuspitoisuuksissa säätömahdollisuuksia mahdollista käyttää, kun tuuletus ei ole kannattavaa tai ei auta voidaan käyttää myös lisä lämmitintä. Ilmankuivaimien haittana pidetään menetelmän herkkyyttä ulkoisille häiriöille kuten ovien avaamisille ja muille vuotoilmoille Terminenkuivain Terminenkuivain on uutta innovaatiota. Terminenkuivain on pääasiassa tarkoitettu tuulettuvien alapohjien ja ullakkotilojen kuivatukseen. Termisessä kuivaimessa lämmityslangat asennetaan esimerkiksi tuulettuvan alapohjan alapintaan. Lämmityslangat lämmittävät ilmaa rakenteen vierellä ja lämmennyt ilma tarkoittaa alentunutta kosteuspitoisuutta ilmassa. Esimerkiksi kolmen asteen lämpötilan nousu saattaa alentaa RH:ta 15 %. Kosteus siirtyy korkeammasta kosteuspitoisuudesta matalampaan. Termisessä kuivaimessa on yhdistetty tietokoneohjausyksikkö, joka valvoo kosteuspitoisuuksia, lämpötilaa, aikaa sekä asettaa kuivatuksen päälle tarvittaessa. Kosteus poistuu tuuletusaukkojen kautta lämpimän ilman mukana [14].

17 17 Kuva 8. Terminen kuivain [14] Mikroaaltokuivain Periaate mikroaaltokuivaimella on melkein sama kuin mikroaaltouunilla. Mikroaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joilla on hyvin lyhyt aallonpituus. Mikroaaltokuivain lämmittää paikallisesti lattiaa ja materiaali lämpiää. Kosteus nousee lattian pinnalle ja kone välillä tuulettaa kosteutta pois. Kuva 9. Mikroaaltokuivain, liikkuu automaattisesti kiskoja pitkin korjausrakentamiskohteessa [11]. Mikroaaltokuivauksen edut [11]: nopea menetelmä, kuivumisaikaa voi lyhentää jopa 80 % nopeampi tarkoittaa säästöjä energian kulutuksessa tuhoaa sienet ja homeitiöt kuivumisajan laskeminen on melko helppoa. Mikroaaltokuivauksen haitat [11]: korkeat lämpötilat betonissa, voi vaikuttaa betonin lujuuteen menetelmän riskit: vaarallinen ihmisille ja eläimille hankala isommissa tiloissa kosteuden kulun hallinta mikroaaltojen pysäyttäminen kuivatettavan rakenteen jälkeen kuivatustyömaan eristäminen ja työmaalle pääsyn estäminen.

18 18 Koneen käyttö vaatii erityisosaamista ja suojaustoimenpiteitä. Verrattaessa muihin kuivatustapoihin mikroaaltokuivain on hyvin nopea tapa kuivattaa vaakarakenteita. Kuivainta on käytetty pääasiassa vesivahinkokohteissa [11]. Haittapuoliensa vuoksi mikroaaltokuivainten käyttö on käytännössä loppunut Infrapunakuivain Infrapunakuivain on infrapunasäteilyyn perustuva kohdekuivain. Poistaa tehokkaasti kosteutta lämmittämällä vesihöyryä läpäisevän kohteen pintaa. Nostaa kosteuden ilmaan, minkä vuoksi on syytä käyttää absorptio- tai kondenssikuivainta tilassa, jollei ilmanvaihto ole riittävä [14]. Soveltuu lähinnä korjauskohteisiin. Kuivatusala on rajallinen. Tehokas keino nopeuttaa kuivumista, etenkin pienissä kohteissa Betonin lämmityskaapeli Käytetään betonin lämmittämiseen ja kovettamiseen talvibetonoinnissa. Soveltuu lähinnä lisälämmityksenä, mutta voidaan käyttää myös ainoana betonoinnin lämmitysmuotona. Lämmityslankaa voidaan käyttää kuivatukseen pidentämällä lämmitysaikaa. Lämmityslanka nostaa betonin lämpötilaa, jolloin diffusiivisesti siirtyvän kosteuden määrä kasvaa ja rakenne kuivaa nopeammin Kuivattaminen radioaaltojen avulla Radioaaltojen avulla tapahtuva kuivattaminen soveltuu pääasiassa veden kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden kuivattamiseen. Näin ollen radioaallot soveltuvat vain alapohjarakenteisiin, joissa on kapilaarista veden nousua. Radioaallot ovat myös terveydelle haitallisia. Tuote on vielä kehitysasteella [14] Sähkö-osmoosiin perustuva kuivaus Sähkö-osmoosiin perustuvassa kuivauksessa porataan titaanilangalle reikiä anturoihin sekä perusmuuriin. Kuparisauva painetaan maahan vähintään kahden metrin päähän alempaan tasoon kuin titaanilanka. Sauva kytketään kaapelin kautta järjestelmään, jonka jälkeen lankaan kytketään jännite. Kapilaarinen vesi lähtee hakeutumaan kohti maassa olevaa kuparisauvaa. Sähkö-osmoosia käytetään katkaisemaan kapilaarista vedennousua. Menetelmä soveltuu vanhoihin rakennuksiin, joissa lisävaluja ei voida tehdä. Menetelmä on haitallinen raudoitteille [14] Kuivatuksen valvonta Kuivatusta tulee valvoa ja tarkkailla koko ajan, jotta kuivatusolosuhteita voidaan säädellä sopiviksi olosuhteiden muuttuessa. Kuivatuksen valvonta ei ulotu pelkästään mittaamiseen, vaan koko rakennusprosessiin. Sisäilmaston mittaamisella ja materiaalien kosteuspitoisuuksien jatkuvalla tarkkailulla saadaan säästöjä, kun säädetään kuivatusolosuhteita tarpeen mukaan. Tällöin ei lämmitetä, eikä tehosteta ilmanvaihtoa tarpeettomasti.

19 19 5 LÄMMITYSTARVE JA ENERGIAN SÄÄS- TÖMAHDOLLISUUDET 5.1 Lämmitystarve Energian käyttö lämmitykseen korostuu talvisin. Alla olevasta kuvaajasta nähdään lämmitystarpeen määrän ja -ajan jakautuminen. Kuvaajasta voidaan päätellä, että rakennettaessa syyskuun ja toukokuun välillä, käytetään lähes koko ajan jonkinlaista lämmitystä. Kuva 10. Lämmitystarpeen periaatekuvaaja eri vuodenaikoina Ruotsissa [19] Lämpövuodot Eniten lämpöenergiaa kuluttavat asiat rakennuksissa ovat ilmavuodot ja johtumishäviöt. Tämän vuoksi sekä hallittu ilmanvaihto, että huolella tehty ja tiivis ulkovaippa ovat merkittävässä asemassa energiansäästömahdollisuuksia mietittäessä. Rakennustyömailla tämä tarkoittaa lämmitettävien tilojen mahdollisimman aikaista ja rakennusajan kestävää suojausta sekä rakenneosien tiivistämistä. Ikkunat ja väliaikaiset ovet tulisi asentaa rakennukseen aikaisessa vaiheessa. Kuva 11. Lämpövuodot: rakenteiden läpi tai aukkopaikoista [19].

20 Energiansäästömahdollisuudet Rakennustyömaalla energian säästökeinot ovat samankaltaiset kuin valmiissa taloissakin. Rakennusaikana yleensä keskitytään valmiin tekemiseen, eikä niinkään väliaikaisiin rakenteisiin tai suojaukseen. Pienillä asioilla voidaan tehdä suuriakin säästöjä energian kulutuksessa. Tärkeimpiä asioita ovat tiiveyden saavuttaminen, tehokas lämmitysjärjestelmä ja olosuhteiden valvonta. Olosuhteiden valvonnan avulla huomataan epäkohdat joihin tulee puuttua. Lämpötilan tarkkailulla todetaan eristyksen puutteellisuus tai riittämätön ilman kierto lämmitettävässä kohteessa. Lämpötilan tasaisena pitäminen vähentää selvästi energiankäyttöä, sillä tilan yläosassa liian korkean lämpötilan ylläpitäminen kuluttaa energiaa. Rakennustyömailla hissikuilun kautta siirtyy lämpöä tehokkaasti ylempiin tiloihin. Tällöin ylempänä on kuuma, mutta alhaalla tarvitaan lisälämmitystä. Tällöin sulkemalla hissikuilu kerroksittain voidaan pienentää yläosan lämpötilaa sekä vähentää alaosan lämmitystarvetta. Lämpötilaa laskettaessa saadaan aikaan noin 5 % säästö jokaista laskettua astetta kohden [19]. Työskentely- ja kuivumisolosuhteet täytyy kuitenkin säilyttää hyvinä. Liian korkea lämpötila haittaa tehokasta työskentelyä, vaikka kuivumisolosuhteet olisivat suotuisat. Tällöin lämpötilan laskeminen saattaa tulla kyseeseen. Lämmön talteenotolla saavutetaan suurin hyötysuhde kovilla pakkasilla. LTO auttaa silloin eniten, kun lämmitystarvekin on suurin. LTO olisi mahdollista toteuttaa myös rakennusaikaisena. Kuitenkin monet runkovaiheen lämmittimet kierrättävät sisäilmaa, eikä erillistä ilmanvaihtojärjestelmää ole vaan korvausilma tulee vuotoilmojen kautta. Ilman rakennuksen tiivistä vaippaa ja erillistä ilmanvaihtoa ei lämmön talteenottoa voida järjestää. Energiatehokkaan rakentamisen myötä rakennusalan yrityksen imago paranee ja yritysarvo kasvaa. Hankkeen kokonaiskulut voivat nousta jopa 2 %, ellei työtä tehdä energiatehokkaasti. Vastaava luku valmiilla rakennuksella tarkoittaa jopa 3-5 vuoden lämmityskustannuksia [20]. Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on haastateltu eri rakennusalan toimijoita ja tultu tulokseen, että energian säästö tulisi saada laatuparametriksi jo tarjousvaiheessa. Tällöin rakennuttaja kiinnittäisi huomiota energiatehokkuuteen aikaisessa vaiheessa. Ongelmana on kuitenkin rakennusliikkeiden kiinnostuksen vähäisyys, jollei hankkeesta koidu välitöntä säästöä rahallisesti tai ajallisesti. Ongelmia tuottaa myös raportointi alihankkijoiden ja pääurakoitsijan välillä. Vertailu kohteiden kesken tuottaa myös vaikeuksia ja raja-arvojen laatiminen kullekin kohteelle on hankalaa [5]. Tällä hetkellä ei ole olemassa kunnollisia työkaluja, eikä tietoutta tehdä varmoja vertailuja hankkeiden välillä. Myös ohjekirjojen ja seurantamenetelmien puuttuminen hankaloittavat asiaa. Jokainen työmaa on aina yksilöllinen: koneet uudistuvat, menetelmät ja rakennuspaikka muuttuvat sekä ilmasto-olot vaihtelevat [20]. Varsinaista työkalua, mikä soveltuisi kaikkiin hankkeisiin, ei pystytä luomaan, mutta tärkeintä on kiinnittää huomiota energian käyttöön jatkuvasti. Kaikkien osapuolten on myös toimittava samassa hengessä ja pyrittävä kehittämään toimintaa energiatehokkaammaksi. Tietotekniikkaa kannattaa ottaa avuksi valvontaan ja seurantaan. Tietoisuuden lisääminen organisaatioiden sisällä on avainasemassa, kun uusia energiansäästökeinoja otetaan käyttöön [20]. Yleensä pelkät energiatehokkaat koneet eivät takaa energiatehokasta työtä. Oikeanlaisia työtekniikoita ja menetelmävalintoja varten tarvitaan myös kunnollisia ja luotettavia ohjeita sekä kokemusta. Tilaajalla on mahdollisuus vaikuttaa rakentamiseen vaatimalla parempia ratkaisuja ja valvomalla niiden toteutumista. Rakennuttajan aktiivisuudella energian säästötoimia kohtaan on mahdollista vaikuttaa energian kulutuksen minimointiin jo suunnitte-

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö

Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Osataanko rakentaa energiatehokkaasti energiatehokasta? Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakatselmus

Rakennustyömaan energiakatselmus 1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus

Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Päällystettyjen elementtirakenteisten välipohjien kosteustekninen toimivuus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja 6.6.2016 Esityksen sisältö Tutkimuksen ja teknisen artikkelin tausta

Lisätiedot

TOIMET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 TOIMET

TOIMET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 TOIMET Kuivatus Rakenteiden kuivumisaika- arvion laatiminen Kuivumisajan huomioiminen aikataulussa Kuivatuksen suunnittelu ja toteutus Yleisiä kuivatukseen liittyviä asioita 2 3 3 4 5 1 KUIVATUS Suuri osa rakenteista

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla) Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 3 / 2 / 2015 Hyvän sisäilman osatekijät Estetään ulkoa

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

JARI HÄMÄLÄINEN RAKENNUSTYÖMAAN ENERGIATUTKIMUS Diplomityö

JARI HÄMÄLÄINEN RAKENNUSTYÖMAAN ENERGIATUTKIMUS Diplomityö JARI HÄMÄLÄINEN RAKENNUSTYÖMAAN ENERGIATUTKIMUS Diplomityö Tarkastajat: professori Teuvo Tolonen ja tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Betonoinnin valmistelu

Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelu Betonointisuunnitelma Levitä muottiöljy tasaisesti ja ohuena kerroksena Puhdista muotit magneetin ja veden avulla. Betonointisuunnitelma Poista muoteista roskat. Noudata betonointisuunnitelmaa.

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot