Sivu ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivu ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 4"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS: Sivu ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 4 I STRATEGIA 1. JOHDANTO Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian prosessi Käsitteiden määrittely Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita AIKAISEMMAT STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat Kansalliset ja kansainväliset linjaukset NYKYTILA ARVOT VISIO STRATEGISET TAVOITTEET Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet Koko strategian tavoitteita kuvaava mittaristo KEHITTÄMISKOHTEET Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä Mielenterveyspalvelut -työryhmä Päihdepalvelut -työryhmä Kaksoisdiagnoosi -työryhmä SEURANTA JA ARVIOINTI Päivitys, aikataulutus ja vastuutus Strategian seurantaryhmä 38 II TOIMENPIDEOHJELMA 1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Kaksoisdiagnoosi 58 LÄHTEET 60 LIITTEET Liite 1. Strategiatoimikunnan kokoonpano Liite 2. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Seinäjoella vuonna 2007 Liite 3. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Nurmossa vuonna 2007 Liite 4. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Ylistarossa vuonna 2007 Liite 5. Strategiaan annetut lausunnot Liite 6. Strategian kuulemistilaisuuden muistio

3 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Mielenterveystyön kustannukset strategia-alueella v Kuvio 2. Päihdetyön kustannukset strategia-alueella v Kuvio 3. Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategian arvot, visio ja tavoitteet Kuvio 4. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Kuvio 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 6. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Kuvio 7. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kuvio 8. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Kuvio 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kuvio 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Kuvio 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 13. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Kuvio 14. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Kuvio 15. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Kuvio 16. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello Kuvio 17. Mielenterveystyön kustannukset Seinäjoella v Kuvio 18. Päihdetyön kustannukset Seinäjoella v Kuvio 19. Mielenterveystyön kustannukset Nurmossa v Kuvio 20. Päihdetyön kustannukset Nurmossa v Kuvio 21. Mielenterveystyön kustannukset Ylistarossa v Kuvio 22. Päihdetyön kustannukset Ylistarossa v Taulukko 1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskitekijät. Taulukko 2. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset asukasta kohti Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa vuonna 2007, euroa. Taulukko 3. Strategian tavoitteiden saavuttamista kuvaava mittaristo Taulukko 4. Alkoholijuomien kulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (Taskumatti 2008) Taulukko 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Taulukko 6. Nuorten alkoholirikokset, kaikki alkoholirikokset yhteensä Taulukko 7. Kaikki huumausainerikokset yhteensä Taulukko 8. Nuorten huumausainerikokset, kaikki huumausainerikokset yhteensä Taulukko 9. Perheväkivallasta johtuvien kotihälytysten määrä Taulukko 10. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Taulukko 11. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Taulukko 12. Lapsiperheiden pienituloisuusaste 2

4 ESIPUHE Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu käyttöä varten. Strategiaprosessi on itsessään vahvistanut olevia yhteistyörakenteita ja luonut uusia yhteistoimintamalleja eri toimijoiden, yhteistyötahojen ja tekijöiden välillä. Asiantuntija- ja kuntalaiskuulemiset ovat sekä menetelmällisesti vahvistaneet yhteistä ymmärrystä mielenterveys- ja päihdetyön merkityksestä että sisällöllisesti tuonut mielenterveys- ja päihdetyön yhteiseksi asiaksi. Tästä innostavasta työstä lämmin kiitos kaikille yhteisesti ja jokaiselle erikseen! Strategia-asiakirja rakentuu nykytilan analyysin kautta laaditusta tavoiteasetannasta toimenpideohjelmaan. On hyvä ja välttämätöntä, että mielenterveys- ja päihdetyöllä on yhdessä suunnatut toimenpidekokonaisuudet, joiden kautta arkityölle muodostuu tavoitteellinen ja vaikuttava käytäntö. Maailma ei pysähdy, siksi myös mielenterveys- ja päihdestrategia elää aina ajassaan ja sen uudelleen paikantaminen on välttämätöntä. Laadittu toimenpideohjelma on looginen ja riittävän yksityiskohtainen, jotta sen toteutumista ja vaikutusta voidaan seurata ja arvioida. Kun toimintaympäristön sekä kansalaisten elinolojen ja ehtojen muutos on yhä nopeampaa, oikea-aikaisen ja parhaalla mahdollisella tavalla kohdentuvan reagoinnin välttämättömyys korostuu. Laaditun mielenterveys- ja päihdestrategian vahvuus on siinä, että se toimii proaktiivisesti; ennakoiden tulevia palvelutarpeita, rakentaen palveluja ja käytänteitä vastamaan entistä paremmin muutoksiin ja vaikuttamalla yhdessä muiden palveluiden kanssa elämän edellytysten ja yhteiskunnan rakenteisiin tulevia mielenterveys- ja päihdepalvelutarpeita ehkäisten. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä on linjannut ja ohjannut laajapohjainen eri toimijatahot kattava toimikunta puheenjohtajansa Tuula Salon johdolla. Työtä on tehty työryhmissä, joissa puheenjohtajat ja jäsenet ovat työstäneet tarvittavat analyysit ja toimenpideohjelman kokonaisuuden. Toimikunnalle ja sen jäsenille kiitos asiantuntevasta ja sitoutuneesta työskentelystä. Pohjanmaahanke on omalla merkittävällä panoksellaan ja erityisesti osaamisellaan tukenut strategiatyötä. Tästä lämmin kiitos. Strategiatyön aikana eri toimijaosapuolet ovat lisäksi antaneet lausunnot strategian sisällöstä. Tämä vastavuoroisuus yhdessä kuulemisten kanssa on ollut välttämätöntä ja ensiarvoisen tärkeää niin strategiatyölle kuin tarvittavien yhteistyökäytäntöjen muodostumiselle strategiaa toteutettaessa. Kiitos kaikille mukana olleille. Seinäjoki Harri Jokiranta Apulaiskaupunginjohtaja 3

5 TIIVISTELMÄ Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron yhdistyessä , on uudelle Seinäjoen kaupungille laadittu vuosille mielenterveys- ja päihdestrategia Arjen hallinta -turvallinen arki, joka ottaa kantaa mielenterveys- ja päihdetyön järjestämiseen tulevaisuudessa. Mielenterveys- ja päihdetyö ovat toisiinsa kietoutuneita, laaja-alaisia kokonaisuuksia, jotka kattavat niin ehkäisevän päihdetyön, mielenterveyden edistämisen kuin mielenterveys- ja päihdepalvelutkin. Strategian perustana ovat lainsäädäntö sekä erilaiset laatusuositukset ja Käypä hoito- ohjeistukset, alueella jo aikaisemmin tehdyt hyvinvointipoliittiset suunnitelmat sekä keskeisimmät kansalliset ja kansainväliset mielenterveys- ja päihdetyön linjaukset. Nykytila-analyysi toi esiin huolenaiheita ja kehittämisen kohteita. Tehtävän laajuuden vuoksi on jouduttu tekemään valintoja siitä, mitä otetaan ensisijaisiksi kehittämisen painopisteiksi. Strategian arvoja ovat ihmisarvo, yhteisöllisyys (kattaen mm. vanhemmuuden), tasavertaisuus, asiakaslähtöisyys ja ammatillisuus. Strategian visiona on: Kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon päätösten vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen, mielenterveyden häiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen sisältyvät kaikkien toimijoiden työhön. Jokainen kaupunkilainen tiedostaa vaikuttavansa omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin sekä välillisesti että välittömästi läheisenä, työyhteisössä, asiakkaana tai kuntalaisena Jokaisella asukkaalla tulee olla mahdollisuus saada leimautumatta ja ajoissa tarvitsemaansa apua, hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat joustavia sekä kokemus- ja tutkimustiedon perusteella vaikuttavia Koko mielenterveys- ja päihdestrategian keskeisinä tavoitteina on: 1. kaikessa toiminnassa huomioidaan mielenterveysvaikutukset tarkastelemalla mielenterveyttä suojaavia ja riskitekijöitä. 2. lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta riskijuomisen rajoista, riski- ja humalajuomisen oleellinen vähentäminen sekä alle 18-vuotiaiden päihteettömyys 3. yhteisöllisyyden edistäminen ja kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia tukevien perusrakenteiden vahvistaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien vaikeimmassa tilanteessa elävien auttamiseen. Tavoitteena on tukea vanhempia aikuisuuteen ja turvalliseen vanhemmuuteen 4. korostaa asiakkaan osallisuutta. Ratkaisuja pyritään tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, ja asiakkaiden kokemustietoa hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Läheiset huomioidaan palveluissa 5. kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelurakenteen kartoittaminen, yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen ja lähipalveluiden kehittäminen sekä palveluista tiedottaminen: kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut tasavertaiset ja helposti saavutettavat palvelut kaikille kuntalaisille 4

6 varhainen tuki ja puuttuminen, toimiva hoidon porrastus, avohoitopainotteisuus ja näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Strategiatoimikunta on valinnut joitakin keskeisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin työryhmän matriisiin on kirjattu ne mittarit, joilla seurataan työryhmien asettamien tavoitteiden saavuttamista. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian toimenpideohjelman laatimista varten perustettiin kolme moniammatillista työryhmää, jotka käsittelivät valittuja kehittämiskohteita työryhmätapaamisissaan. Työryhmät ovat 1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut (Mielenterveyden edistäminen ja varhainen tukeminen sekä ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen; peruspalvelut) - työryhmä, 2. Mielenterveyspalvelut -työryhmä ja 3. Päihdepalvelut -työryhmä. Näiden lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelutyöryhmien niin sanottuna alatyöryhmänä toimi kaksoisdiagnoosityöryhmä. Kukin moniammatillinen työryhmä linjasi oman matriisinsa keskeisimmät kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi. Seurantaa ja toimeenpanoa varten Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää samanaikaisesti strategian hyväksymisen kanssa seurantaryhmän, jonka vastuulla on strategian toimeenpanon ja arvioinnin kokonaiskoordinointi. Seurantaryhmälle nimetään puheenjohtaja, joka vastaa ryhmän kokoon kutsumisesta. Seurantaryhmän yhtenä tehtävänä on tukea mielenterveys- ja päihdestrategian leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi Seinäjoen kaupungin hallintoelimille Seuranta ja strategian päivitys tapahtuu joka toinen vuosi strategia-aikana Tämä strategia koostuu kahdesta osasta, I STRATEGIA ja II TOIMENPIDEOHJELMA. Strategiaosiossa käydään läpi mielenterveys- ja päihdetyötä taustoittavia tekijöitä, määritellään keskeisimmät käsitteet, arvot ja visio. Strategiaosio pitää sisällään myös koko strategiaa kuvaavat tavoitteet ja työryhmäkohtaiset kehittämiskohteet. Toimenpideohjelma-osio rakentuu puolestaan työryhmien yksityiskohtaisille matriiseille, joista käy ilmi strategian konkreettiset toimenpiteet sekä mittarit ja vastuutahot kussakin kehittämiskohteiden tavoitteessa. Strategian kaksijakoinen rakenne mahdollistaa sen, että kumpikin osa toimii omana kokonaisuutenaan, jolloin työryhmäkohtaiset tavoitteet löytyvät molemmista osista. Laaja-alaisella mielenterveys- ja päihdetyön kentällä työskenteleville osa II antaa konkreettisia ehdotuksia ja työkaluja tavoitteisiin pääsemiseksi sekä sisältöjä oman työn kehittämiseen. 5

7 I STRATEGIA 1. JOHDANTO Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia ottaa kantaa mielenterveys- ja päihdetyön järjestämiseen tulevaisuudessa. Mielenterveys- ja päihdetyö ovat toisiinsa kietoutuneita, laajaalaisia kokonaisuuksia, jotka kattavat niin ehkäisevän päihdetyön, mielenterveyden edistämisen kuin mielenterveys- ja päihdepalvelutkin. Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestämisestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Laki antaa kuitenkin kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien muun muassa palveluiden järjestämisen tapaa. Mielenterveysja päihdetyötä ohjaavat lainsäädännön tasolla muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestämisestä eräillä lääkkeillä (33/2008). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa (1992/785). Yhteiskunnallisin indikaattorein voidaan seurata väestön hyvinvoinnin kehitystä sekä mielenterveys- ja päihdetyön tilaa maassamme. Mittareita käytännön työn avuksi tarjoavat niin sisäasianministeriö kuin Stakesin indikaattoripankki Sotkanet. Lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito-ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovat muun muassa Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus (2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Päihdeja mielenterveystyöhön suoraan liittyvinä käypä hoito- suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisen hoidosta (2005), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vieroitushoidoista (2002/2006), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008). Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiassa huomiota kiinnitetään laajasti paitsi ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, niin myös toimiviin, oikea-aikaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Muutokset palveluiden kysynnässä, niiden järjestämisen rakenteissa sekä kuntaliitoksen tuomat haasteet ovat niitä keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat myös strategisiin valintoihin. Yhteiskunnan yhä kansainvälistyessä myös monikulttuurisuus osana uutta seinäjokelaisuutta on otettu huomioon, lisäksi yhteisöllisyyttä pyritään vahvistamaan sosiaalista pääomaa lisäten. Kaikessa toiminnassa pyritään terveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttu- 6

8 miseen moniammatillisen, sektorirajat ylittävän yhteistyön keinoin. Tämän strategian linjauksissa on otettu huomioon myös Seinäjoen valmisteilla oleva kaupunkistrategia. Nykytila-analyysi toi esiin huolenaiheita ja kehittämisen kohteita. Tehtävän laajuuden vuoksi on jouduttu ottamaan kantaa siihen, mitä valitaan ensisijaisiksi kehittämisen painopisteiksi Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian prosessi Seinäjoen kaupunki päätti aloittaa mielenterveys- ja päihdestrategioidensa päivittämistyön vuonna Tätä varten Seinäjoen kaupunginhallitus asetti toimikunnan (Khall , 478). Strategioiden nimeksi päätettiin Arjen hallinta -turvallinen arki. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta. Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa-hanke. Kaupunki allekirjoitti kumppanuussopimuksen Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa Tuossa sopimuksessa määritellään konkreettisesti kunkin osapuolen tavoitteet ja toimet strategiatyölle. Vuoden 2007 aikana Ylistaron ja Nurmon kunnat sekä Seinäjoen kaupunki päättivät kuntaliitoksesta, joka toteutui Tämän päätöksen jälkeen kävi selväksi, ettei ole tarkoituksenmukaista päivittää ja laatia erillisiä strategioita Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron tarpeisiin. Tavoitteena nähtiin suuntaaminen kohti tulevaa ja yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen uudelle Seinäjoen kaupungille. Yhteisessä tapaamisessa em. kuntien sosiaalijohdon kanssa päätettiin strategiatyön etenemisestä kolmen kunnan yhteisessä rintamassa. Lisäksi päätettiin laajentaa strategiatyötä ohjaavaa toimikuntaa Nurmon ja Ylistaron kuntien edustajilla (ks. toimikunnan kokoonpano Liite 1). Nurmon perusturvalautakunta hyväksyi kumppanuussopimuksen ja kunnanhallitus Ylistarossa puolestaan sosiaalilautakunta hyväksyi kumppanuussopimuksen ja kunnanhallitus Nurmo ja Ylistaro allekirjoittivat kolmikantaiset kumppanuussopimukset peruspalveluministeri Paula Risikon johdolla Seinäjoella, Törnävän kartanossa Kaikkien kolmen kunnan alueella järjestettiin asiantuntija- ja kuntalaiskuulemiset, joiden avulla kartoitettiin alueen mielenterveys- ja päihdetyön tämänhetkinen tilanne sekä mahdolliset kehittämistarpeet. Kuulemistilaisuuksissa käytiin läpi kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. (Pohjanmaa-hanke 2007b, 2008a, 2008b.) Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategia viedään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi sekä huomioon otettavaksi talousarvion valmistelussa. 7

9 1.2. Käsitteiden määrittely Mielenterveys Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO Summary report 2004.) Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella suojaaviin ja riskitekijöihin (taulukko 1). Suojaavat tekijät vahvistavat hyvää mielenterveyttä, elämänhallintaa ja auttavat selviytymään. Suojaavat tekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Riskitekijät voivat heikentää terveyttä ja hyvinvointia tai lisätä sairastumisen riskiä. Myös ne voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. (Kohti parempaa mielenterveyttä 2006.) Taulukko 1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskitekijät (Kohti parempaa mielenterveyttä 2006, 16). Sisäisiä suojaavia tekijöitä: Ulkoisia suojaavia tekijöitä: hyvä fyysinen terveys ja perimä sosiaalinen tuki, ystävät myönteiset varhaiset ihmissuhteet koulutusmahdollisuudet riittävän hyvä itsetunto työ tai muu toimeentulo ongelmanratkaisutaidot kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet vuorovaikutustaidot kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita turvallinen elinympäristö lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yh- mahdollisuus toteuttaa itseään teiskunnan auttamisjärjestelmät Sisäisiä riskitekijöitä: Ulkoisia riskitekijöitä: biologiset tekijät, esim. kehityshäiriöt, sairaudet erot ja menetykset hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen itsetunnon haavoittuvuus työttömyys ja sen uhka avuttomuuden tunne päihteet huonot ihmissuhteet köyhyys, kodittomuus, leimautuminen eristäytyneisyys, vieraantuneisuus haitallinen elinympäristö 8

10 Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskushermostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet. Ongelmallinen käyttö ja riippuvuus voivat kohdistua paitsi keskushermostoon vaikuttaviin aineisiin, niin myös erilaisiin toimintoihin (esim. peliriippuvuus, ns. nettiriippuvuus). Keskeinen tekijä riippuvuuden synnyssä on aineen tai toiminnon avulla välittömän ja nopean mielihyvän tuottaminen itselle. Päihdeongelmien kehittyminen on yksilöllinen prosessi, jonka kulkua altistavat ja suojaavat tekijät yhdessä ohjaavat. Päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat kärjistyvät käytön muodostuessa pitkäaikaiseksi ja elämää hallitsevaksi. Ongelmia voi ilmetä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän eri alueilla. Lääketieteessä päihteiden käyttöön liittyvistä lievemmistä ongelmista käytetään käsitteitä haitallinen käyttö ja väärinkäyttö. Päihderiippuvuus on ongelman vakavin muoto ja se määritellään diagnostisissa kriteereissä mielenterveys- ja käyttäytymisongelmaksi. Riippuvuudelle on tyypillistä kyvyttömyys säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvava kyky sietää ainetta ja vieroitusoireet aineiden käytön loputtua. (A-klinikkasäätiö/Päihdelinkki.) Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategiassa päihteistä käsitellään ainoastaan alkoholia ja huumeita. Strategia Strategian käsite on peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä. Liike-elämään strategia-käsite omaksuttiin 1950-luvulla, jolloin ympäristön epävarmuus toimi katalyyttina strategisen suunnittelun korostumiselle. Igor Ansoff määrittelee strategian organisaation käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen kokonaisuudeksi. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984: 52 53; Ollila 2006: 56; Toikka 2002: 106). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaation keskeiset päämäärät, politiikat ja toimintaketjut kokonaisuudeksi. (Mintzberg 1996). Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. Strategia laaditaan vastaamaan kysymyksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on ennen kaikkea miten? Strategia kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, jolloin on samanaikaisesti pidettävä mielessä suuret linjat ja joustettava tilanteen mukaan. (Kamensky 2000: ) Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Julkisen vallan tehtävänä on edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimeentuloa. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristöt esimerkiksi kodit, asuma-alueet, liikenne, koulut, työpaikat ja vapaa-ajan toiminnat elämänta- 9

11 van muokkaajina. Ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä elämänhallintataidot vaikuttavat terveyteen. Pelkästään terveydenhuollon keinoin terveyteen ei voida vaikuttaa riittävästi, vaan terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. (STM/ Terveyden edistäminen 2007; myös Terveyden edistämisen laatusuositus 2006.) Mielenterveyden edistämistyössä on eri menetelmiä kokeilemalla ja tutkimalla saatu hyviä tuloksi muun muassa seuraavista ohjelmista: kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona, mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten mukaan ottaminen työelämään, koulujen mielenterveyden edistämisohjelmat, yhteisölliseen osallistumiseen tähtäävät ohjelmat, mielenterveyden ensiapukurssit sekä mini-interventiot. Keskeistä on se, että ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että työ painottuu ennalta ehkäisevään toimintaan. (Stakes 2007b: 36.) Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tätä tavoitetta toteutetaan edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevässä päihdetyössä pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja. Myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä lasketaan kuuluvaksi ehkäisevän päihdetyön alaan. (Stakesin Neuvoa-antavat verkkosivusto; STM 2008.) Seinäjoen kaupungissa toimii ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen päihdeasioiden asiantuntijaryhmä, Ehkäpä, joka on perustettu v Ehkäpä-ryhmän toiminnan tavoitteina ovat mm. ehkäisevän päihdetyön sisällyttäminen eri ammatti-ryhmien toiminta-ajatukseen ja vanhemmuuden tukeminen. Ryhmän tehtävänä on tukea ja koordinoida ehkäisevän päihdetyön toteutumista suunnitelmallisena, jatkuvana ja muuntuvana. Ikäihmisten päihdetyöryhmä Ikäpä perustettiin lokakuussa Ikäpä on viranomaisista, järjestöjen ja seurakuntien edustajista muodostuva asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet ovat vanhus- ja/tai päihdetyön toimijoita. Ikäpän tavoitteena on edistää ja tukea ikäihmisten turvallista ja hyvää arkea vaikuttamalla olosuhteisiin ja ikäihmisten parissa tehtävään päihdetyöhön. Kaupunginhallitus asetti ja nimesi luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan toimikunnan, päihdeasiain neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia kehittämällä ehkäisevää päihdetyötä ja päihdehoitoa. Lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa antaa esityksiä ja lausuntoja kaupungin viranomaisille päihdehaittojen poistamiseksi. Peruspalvelut Peruspalvelut tarkoittavat sellaisia palveluita, jotka on tarkoitettu kaikille kuntalaisille ja jotka ovat kaikille yhdenvertaisesti saatavilla. Peruspalveluita ovat esim. perusterveydenhuollon palvelut, sosiaalipalvelut sekä perusopetus. Vastuu perusoikeuksiin kuuluvien palvelujen järjestämisestä on 10

12 pääosin kunnilla. Kunnan velvollisuus järjestää peruspalvelu ei kuitenkaan merkitse sitä, että kunnan olisi itse tuotettava tämä palvelu. (Peruspalvelut 2000 työryhmämuistio, 2001). Tavallisesti asiakas, jolla on mielenterveys- tai päihdeongelma kohdataan ensimmäisen kerran juuri peruspalveluissa, joiden piiriin olisikin saatava ammattitaitoa mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen sekä mahdollisesti muiden palveluiden asiakkaaksi ohjaamiseen. Varhainen tunnistaminen ja puheeksi otto ovatkin niitä teemoja, joiden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota kunnan kaikilla toimintalohkoilla. (Peruspalveluohjelma , 2007; Kekki & Kajander 2008: 16.) Mielenterveyspalvelut Mielenterveyslain (1990/1116) mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveyspalveluita ovat mielenterveyden häiriöiden ja mielisairauksien hoitoa sekä kuntoutusta tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kunnan tulee huolehtia siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty tarvetta vastaavasti. Mielenterveystyön erityispalveluita ovat erikoislääkärin johtamat avo- ja laitospalvelut, kuten psykiatrian poliklinikat ja psykiatrian osastot. Perustason palveluita kunnissa ovat terveyskeskuspalvelut sekä mm. kuntoutus- ja palvelukodit, joita ylläpitävät paitsi kunnat myös yksityiset yrittäjät ja järjestöt. Päihdepalvelut Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja erityispalveluja (esim. A-klinikka). Päihdehuoltolain mukaan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palvelut järjestetään ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovat avohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki 1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän päihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua asiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti kunnan moniammatillisia verkostoja. (STM 2002: ) Kun otetaan mukaan päihdetyön laaja näkökulma aina ennaltaehkäisystä hoitoon, niin tällöin strategian asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksi myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta. 11

13 1.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita Strategialuonnos lähetettiin laajalle lausunto- ja kommenttikierrokselle eri toimija- ja yhteistyötahoille. Tämän lisäksi strategialuonnos oli nähtävillä Pohjanmaa-hankkeen www-sivuilla ja alueen kirjastoissa. Lausuntoja ja kommentteja saapui noin 10 kappaletta. Kaikki viralliset lausunnot ovat strategian liitteinä (Liite 5). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu ja ne on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Erityisen tärkeitä lausunnoissa olevat huomiot ovat siinä vaiheessa, kun strategiaa arvioidaan ja päivitetään. Lausunnoissa pidettiin positiivisena sitä, että mielenterveys- ja päihdekysymystä oli käsitelty yhdessä. Strategian todettiin olevan loogisesti etenevä ja kattava. Toisaalta strategialuonnosta myös kritisoitiin raskaslukuiseksi, ja siihen kaivattiin tiivistämistä ja konkretisointia. Tarkoitus ja tavoite eivät tulleet selkeästi esiin eikä visio ollut kyllin konkreettinen. Myös käsitteiden määrittelyä kaivattiin enemmän. Vaikka strategiaa oli ollut laatimassa laaja toimijajoukko, sitä olisi ollut edelleen tarpeen laajentaa (asiakasedustus, SeAMK mm.). Strategiatyön pohjaksi laadittiin nykytilaselvitykset, joiden perusteella valittiin ja priorisoitiin kehittämiskohteet. Palautteissa tuotiin esiin sitä, ettei kaikkia kehittämiskohteita ollut huomioitu. Ikäryhmistä työikäiset olivat jääneet vähäiselle huomiolle. Kaivattiin lisää konkreettisia toimenpiteitä (mm. jalkautuvat ja matalan kynnyksen palvelut, asunnottomuuden poistaminen). Toimeenpanon ja seurannan osalta toivottiin, että strategia lähtisi käytännössä elämään. Toimeenpanoon ehdotettiin koordinoijan nimeämistä, ja korostettiin vastuutahojen sitoutumisen tärkeyttä. Myös mittareiden ja indikaattoreiden kriittistä tarkastelua peräänkuulutettiin. 2. AIKAISEMMAT STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT Lainsäädäntö antaa kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien mm. päihdepalveluiden järjestämisen tapaa. Ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden huomattava yhteiskunnallinen asema näkyy muun muassa monissa eri lainsäädännöllisissä kokoelmissa (ks. Finlex -säädöstietopankki) Myös monin yhteiskunnallisin indikaattorein seurataan jatkuvasti päihdetilannetta ja sen kehittymistä (ks. esimerkiksi Stakesin indikaattoripankki SOTKAnet). Kunnallisten ja alueellisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden laadintaa ohjaavat monet kansalliset mielenterveys- ja päihdepoliittiset linjanvedot, lainsäädäntö sekä indikaattoritieto. Paitsi viranomaisyhteistyön ja verkottuneiden työmenetelmien parantaminen, niin myös laajan mielenterveysja päihdetyön hahmottaminen kunnissa ehkäisevän päihdetyön, mielenterveyden edistämisen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisten näkökulmista ovat tavoitteita, joihin strategia- 12

14 prosessissa pyritään. (Romppanen 2005: 3.) Päihdepalveluiden laatusuosituksissa määritellään, että jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia, joko itsenäisenä strategia-asiakirjana tai osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Lisäksi Mielenterveyspalvelujen laatusuosituksessa linjataan, että jokaisessa kunnassa tulee olla mielenterveystyön kokonaissuunnitelma. (STM 2001a: 8, 2002: ) Nyt laadittu Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategia korvaa alueen kunnissa aiemmin laaditut mielenterveys- ja päihdestrategiat, mutta Nurmon ja Ylistaron kunnissa sekä Seinäjoen kaupungissa aiemmin tehdyt strategiset linjaukset otetaan huomioon soveltuvin osin Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat Seinäjoella on vuonna 2002 laadittu Huomaa ajoissa Seinäjoen päihdestrategia, jonka viimeisin seurantaraportti on valmistunut vuonna Tämän alle 18-vuotiaita koskevan päihdestrategian painopiste on ollut saada ehkäisevä näkökulma osaksi jokaisen perustason toimijan omaa työtä. (Seinäjoen kaupunki 2002, 2005: Huomaa ajoissa Seinäjoen päihdestrategia.) Lisäksi Seinäjoella on vuonna 2006 tehty Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella -selvitys, jonka tarkoituksena on ollut luoda yhteiset toimintatavat kaikille päihdeongelmaisten kanssa toimiville sekä helpottaa sopivimman hoitoratkaisun löytymistä. (Seinäjoen kaupunki 2006b: Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella). Seinäjoella on laadittu myös päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitoketju Hyvä alku elämälle (Seinäjoen kaupunki 2004). Vuosien aikana laadittu Seinäjoen kaupungin mielenterveysstrategia Mieli hyvin Seinäjoella Seinäjoen kaupungin mielenterveystyön suunnitelma vuosille on pyrkinyt mielenterveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottamiseen kaupungin kaikessa päätöksenteossa, asiakaslähtöisyyttä kunnioittaen. (Seinäjoen kaupunki ) Seinäjoen kaupungin lapsi- ja perhepoliittisessa selonteossa sekä toimenpideohjelmassa huomiota kiinnitetään lasten ja perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. (Seinäjoen kaupunki 2006a; 2007). Lisäksi Seinäjoella on tehty ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella, joka luotaa toimintaa aina vuoteen 2010 saakka (Seinäjoen kaupunki 2003). Vuonna 2004 laadittu Ylistaron kunnan hyvinvointiohjelma Ylistaron hyvinvoinnin kulmakivet hyvinvoinnin viljelyohjelma on kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin ja erityisesti mielenterveyden edistämiseksi tehty ohjelma. Tässä hyvinvointiohjelmassa on keskeisiksi kehittämiskohteiksi valittu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveysja päihdeongelmaisten aseman parantaminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, myönteinen asennoituminen henkiseen hyvinvointiin sekä toimivat palvelut. (Ylistaron kunta 2004.) Ylistarossa on laadittu myös päihdestrategia, jonka näkökulma on ennen kaikkea ehkäisevään päihdetyöhön keskittyvä. Päihdestrategia keskittyy erityisesti lapsiin ja nuoriin, lähinnä ala- ja yläasteen 13

15 oppilaisiin (ikäryhmä 7 18). (Ylistaron kunta 2002.) Lisäksi Ylistarossa vuosina toimineen perhetyön YTYÄ -hankkeen toimesta on laadittu varhaisen puuttumisen malli (Ylistaron kunta 2005). Nurmossa vuonna 2001 linjattu sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma, jossa otetaan kantaa ikäryhmittäisiin (lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikäihmiset) palvelujen kehittämistarpeisiin, sekä huomioidaan toiminnan järjestäminen ja suunnittelu taloudellisten resurssien määrittelemänä (Nurmon kunta 2001b). Nurmon huumetyön toimintasuunnitelma Kohti toimivaa huumeiden vastaista työtä antaa toimenpidesuosituksia, joiden toteuttamisella pyritään elämisen perusedellytysten turvaamiseen, syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisyyn, koulutuksen lisäämiseen sekä yhteisen toimintatavan mallintamiseen. (Nurmon kunta 2001a.) Nurmon kunnan alueella tehtävä ehkäisevä päihdetyö on koottu vuonna 2004 laadittuun Päihdekasvatuksen ikäluokkaohjeistukseen. Tässä ohjeistuksessa ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja keinoja on listattu ikäkausittain, kattaen ikävuodet 0 18 sekä toimijat aina äitiys- ja lastenneuvolasta, koulutoimen laajasta kentästä, sosiaalija terveystoimesta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimesta sekä seurakunnasta aina järjestöihin ja yhdistyksiin saakka. (Nurmon kunta 2004.) Alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi on laadittu myös kattavat maakuntatason ohjelmat: Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma , Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 sekä Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma Näissä koko maakunnan ohjelmaasiakirjoissa hyvinvointi ymmärretään laajana kokonaisuutena, joka kattaa kaikki hallinnon tasot ja yhteiskunnan eri sektorit. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2006a, 2006b, 2006c.) 2.2. Kansalliset ja kansainväliset linjaukset Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja asiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisestä. Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä paitsi eri hallintosektoreiden, niin myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa kehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin kuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008.) Vuonna 2004 alkanut (ja tällä hetkellä ainakin vuoteen 2011 asti ulottuva) kansallinen Alkoholiohjelma on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen. Kansallisen alkoholipolitiikan lisäksi haittojen vähentämisen keinoina nähdään tässäkin päihdestrategiassa esiin nostetut teemat: ehkäisevä päihdetyö sekä päihdepalvelujärjestelmä. Tämä kaksoisnäkökulma takaa sen, että päihdetyötä tehdään kattavasti, koko ihmisen elinkaari huomioon ottaen. (Stakes 2008.) Terveys kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhus- 14

16 väestön toimintakyvyn paranemiseen. Näillä kaikilla tavoitteilla voidaan nähdä yhtymäkohtia myös mielenterveys- ja päihdestrategioiden tavoitteenasetteluun. (Terveys 2015.) Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) nostaa yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Hallitusohjelman hyvinvointipoliittisissa linjauksissa korostetaan muun muassa palvelurakenneuudistuksen asettamiin haasteisiin vastaamista, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön vahvistamisen kautta. Vanhemmuutta tukemalla ja päihteetöntä kasvatusta edistämällä edesautetaan lasten ja perheiden hyvinvointia. (VN 2007: 52 57, ) Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategioissa vuodelle 2010 tavoitellaan työelämässä kauemmin jaksamista, väestön toimintakyvyn paranemista, terveyserojen kaventumista, ennaltaehkäisevän työn näkökulman vakiintumista kaikkiin käytäntöihin sekä palveluiden saatavuuden ja laadun paranemista lisääntyneen alueellisen yhteistyön keinoin. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen nojaa voimakkaasti järjestöjen sekä julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen paikallistamiseen. (STM 2001b: 9 17.) Kansainvälinen näkökulma Kesällä 2008 Brysselissä pidetyssä Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa hyväksyttiin sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä. Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. (EU 2008.) Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa linjauksessa Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa todetaan, että henkisen hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion, prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä (WHO 2005). Näiden kehittämiskohteiden lisäksi vuonna 2008 valmistuneessa raportissa todetaan muun muassa, että ikäryhmittäisiin mielenterveyden haasteisiin sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitoon kehitetään lisäasiantuntemusta, ylisektoraalista yhteistyötä mielenterveyden edistämiseksi lisätään, mielenterveyttä määrittäviä indikaattoreita kehitetään, mie- 15

17 lenterveysongelmista kärsivien sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisätään ja varmistetaan, että terveydenhuollon rahoitus, säännökset ja lainsäädäntö ovat oikeudenmukaisia ja että niissä otetaan kattavasti huomioon myös mielenterveyskysymykset (WHO 2008). Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan unionin huumausainestrategia, joka pyrkii suojelemaan ja parantamaan yksilön sekä laajemmin koko yhteiskunnan hyvinvointia, edistämään kansanterveyttä, varmistamaan yleisen turvallisuuden toteutumisen sekä mahdollisimman yhtenäisen, eurooppalaisen lähestymistavan kehittäminen huumausaineongelmiin. (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Lisäksi kansainvälisellä tasolla päihdetyötä ohjaavat ainakin seuraavat keskeiset linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01) (ks. Stakesin Neuvoa-antavat sivusto.) 3. NYKYTILA Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa järjestettyjen asiantuntija- ja kuntalaiskuulemisten perustella kartoitettiin alueen mielenterveys- ja päihdetyön nykytilaa sekä keskeisimpiä kehittämistarpeita. Tilaisuudet organisoitiin samansisältöisinä, ja niissä keskityttiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseen, ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, keskeisiin huolenaiheisiin, konkreettisiin kehittämistoimiin, tyytyväisyyden ja ilon aiheisiin sekä mahdollisiin strategisiin kehittämiskohteisiin. Strategia-alueella suurinta huolta herättivät mielenterveys- ja päihdeongelmaisten leimautuminen, vähentynyt yhteisöllisyys, läheisten jaksaminen, vanhemmuuden haasteet, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä perhe-elämän ja työssä jaksamisen edellytykset. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi nostettiin esiin keskeisinä teemoina tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen (mm. palveluohjauksen keinoin), mielenterveys- ja päihdeosaamisen tuominen peruspalveluihin, toimivat hoito- ja palveluketjut, avohoitopainotteisuus, varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi ottaminen, matalan kynnyksen paikat sekä erityisryhmien ja lisäresurssien huomioiminen. Tarkempaa tietoa nykytilaselvityksistä löytyy Pohjanmaa-hankkeen Internet-sivuilta osoitteesta Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilanteesta Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa on tehty jäävuorimallin mukainen kuvio ja selvitys (kuviot 1 ja 2). Ylimpänä jäävuoren huipulla on raskain ja kallein rakenne laitoshoito, joka kohdentuu pieneen väestöryhmään. Sen jälkeen selvitetään avohoidon osuus ja alimpana ehkäisevä työ. Mielenterveystyön osalta ei ehkäisevään ja edistävään työhön käytettyjä resursseja ole mahdollista arvioida, koska mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä tehdään hyvin laaja-alaisesti osana perustyötä mm. päivähoidossa, oppilaitoksissa, sosiaalityössä ja perusterveydenhuollossa. Avohoidon osuuteen on merkitty ne kustannukset, jotka ovat 16

18 tulleet psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta (mm. Mielenterveyskeskus ja päivätoiminta) sekä ne sosiaalitoimen menot, jotka aiheutuvat mm. palveluasumisesta tai päivätoiminnoista. Psykiatrinen laitoshoito tarkoittaa sairaalahoitoa psykiatrisella osastolla. Päihdetyön osalta ehkäisevä työ pitää sisällään Seinäjoen kaupungin ennalta ehkäisevän päihdetyön menot sekä raittiustyön menot. Avohoitoa ovat A-klinikka, nuorisoasema Steissi sekä päivätoimintojen kustannukset. Laitoshoito käsittää selviämis- ja katkaisuhoitoaseman, erityisasumisyksikkö suojakodin sekä laitoskuntoutuksen. Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro v.2007 Psykiatrinen laitoshoito YHTEENSÄ: noin 4,8 Milj. eli 59,75 % kustannuksista Kuvioissa 1 ja 2 havainnollistetaan strategia-alueen mielenterveys- ja päihdetyön kustannuksia vuodelta Liitteissä 2 4 on esitetty vastaavat kustannukset kunnittain. Taulukossa 2 esitetään kustannusten jakautuminen asukasta kohti Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa. Kustannukset on laskettu hyväksikäyttäen Nurmon ja Ylistaron kuntien, Seinäjoen kaupungin ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätöstietoja vuodelta Laitoshoito Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro v Avohoito YHTEENSÄ: noin 3, 233 Milj. eli 40,25 % kustannuksista Avohoito Ehkäisevä työ Kuvio 1. Mielenterveystyön kustannukset strategia-alueella v

19 Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro v.2007 Laitospalvelut YHTEENSÄ: noin eli 65,5 % kustannuksista Laitoshoito Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro v.2007 Avopalvelut YHTEENSÄ: noin eli 33 % kustannuksista Avohoito Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro v.2007 Avopalvelut YHTEENSÄ: noin eli 1,5 % kustannuksista Ehkäisevä työ Kuvio 2. Päihdetyön kustannukset strategia-alueella v Taulukko 2. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset asukasta kohti Seinäjoella, Nurmossa ja Ylistarossa vuonna 2007, euroa. SEINÄJOKI NURMO YLISTARO /asukas /asukas /asukas Psykiatrinen laitoshoito 100,97 50,49 72,16 Psykiatrinen avohoito 63,07 37,19 74,69 Päihdehuollon laitospalvelut Päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon ehkäisevä työ 18,10 3,60 3,79 8,33 4,05 2,16 0,43-0,11 18

20 4. ARVOT Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian keskeisiksi arvoiksi toimikunta on määritellyt: ihmisarvo - välittäminen ja jokaisen ihmisen kunnioittaminen yhteisöllisyys - vanhemmuus - Seinäjoella ollaan sopivasti huolissaan eikä kaveria jätetä - yhteisöllisyys kaikessa toiminnassa: kaupunkisuunnittelussa, viranomaisyhteistyössä ja palvelujen järjestämisessä - moniammatillisuus - aikuinen lapsen turvana: aikuisuus ja turvallinen vanhemmuus - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja vertaistuki tasavertaisuus - kohtaamisessa - alueellisesti - taloudellisessa tilanteessa, asumisessa ja tulonjaossa - palvelut kaikenikäisille - tarpeenmukainen hoito - palvelun tarvitsija ei leimaudu - etsivä työ silloin, kun henkilöllä ei ole voimia hakea apua - päihtynyttä on hoidettava asiakaslähtöisyys - yksilön autonomian edistäminen - asiakkaan äänen arvostaminen - jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaan saa apua: palvelujärjestelmän selkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys ja luotettavuus - kärsimyksen minimointi: riittävän varhainen apu ja tuki ammatillisuus - työntekijät arvostavat asiakasta, itseään ja yhteistyökumppaneitaan - työskentelyssä on voimaannuttava ote - asiakassuhteessa vastuuta jaetaan - henkilöstön osaaminen on ajan tasalla - henkilöstö voi hyvin 5. VISIO Visio on näkemys siitä tulevaisuuden kuvasta, jonka halutaan toteutuvan pitkällä tähtäyksellä. Strategia lähtee liikkeelle tavoiteltavasta asioiden tilasta, joka ilmaistaan visiona, tulevaisuuden tahtotilana. Hyvä visio on selkeä, yksinkertainen, uskottava, johdonmukainen, vaikuttava, voimakas, joustava, johdonmukainen ja laadittu riittävän pitkälle aikajänteelle.(kamensky 2000: ) Visiolla kuvataan tavoiteltavaa tulevaisuuden tilaa, joka antaa organisaatiolle myönteisen kehittämissuunnan. Visio on muotoiltava siten, että se on realistinen ja selkeästi ymmärrettävissä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Visio voi muuttua toimintaympäristön muutosten myötä. (Lumijärvi, Virta & Kujanpää 2003: 19.) 19

21 Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian visio on: Kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon päätösten vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen, mielenterveyden häiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen sisältyvät kaikkien toimijoiden työhön. Jokainen kaupunkilainen tiedostaa vaikuttavansa omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin sekä välillisesti että välittömästi läheisenä, työyhteisössä, asiakkaana ja kuntalaisena. Jokaisella asukkaalla tulee olla mahdollisuus saada leimautumatta ja ajoissa tarvitsemaansa apua, hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat joustavia sekä kokemus- ja tutkimustiedon perusteella vaikuttavia. 6. STRATEGISET TAVOITTEET Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian tarkoituksena on varmistaa ja tukea jokaisen kaupunkilaisen elämänhallintaa ja mahdollisuutta elää turvallista arkea. Arkeen kuuluvat mm. ihmissuhteet, asuminen, mielekäs tekeminen ja riittävä toimeentulo. Joskus mielenterveys-, päihde- tai muut elämänhallinnan ongelmat voivat vaikeuttaa arjen hallintaa. Strategian avulla pyritään osaltaan turvaamaan kaupunkilaisen arjen sujuvuutta ja kehittämään palveluita niihin tilanteisiin, joissa arjen toimivuus tai elämänhallinta on uhattuna. Vaikka strategia on laadittu organisaatiolähtöisesti, ei kaupunkilaisen näkökulmasta ole merkitystä esim. sillä, mikä taho tuottaa hänen tarvitsemansa palvelut. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategialla on kuusi keskeistä, koko strategian kattavaa tavoitetta. Nämä tavoitteet kuvastavat tulevaisuuden tahtotilaa niin ehkäisevän työn kuin palvelurakenteidenkin suhteen. Tavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota ja arvoja, ja tavoitteita on pyritty tarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta (asiakasvaikuttavuus ja/tai yhteiskunnallinen vaikuttavuus), asiakkaan näkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta (resurssit ja talous), organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmasta (prosessit ja rakenteet) sekä työyhteisön ja henkilöstön näkökulmasta (uudistuminen ja työkyky). (Määttä ja Ojala 1999.) Lisäksi on huomioitu mielenterveys- ja päihdestrategian yhteensovittaminen erityisesti Seinäjoen valmisteilla olevan kaupunkistrategian, lapsi- ja perhepoliittisen selonteon, ikääntymispoliittisen ohjelman ja lastensuojelusuunnitelman kanssa. 20

22 6.1. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet 1. Tavoitteena on, että kaikessa toiminnassa huomioidaan mielenterveysvaikutukset tarkastelemalla mielenterveyttä suojaavia ja riskitekijöitä (ks. kappale 1.2.). 2. Tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta riskijuomisen rajoista, riski- ja humalajuomisen oleellinen vähentäminen sekä alle 18-vuotiaiden päihteettömyys. 3. Tavoitteena on yhteisöllisyyden edistäminen ja kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia tukevien perusrakenteiden vahvistaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkien vaikeimmassa tilanteessa elävien auttamiseen. Tavoitteena on tukea vanhempia aikuisuuteen ja turvalliseen vanhemmuuteen. 4. Tavoitteena on korostaa asiakkaan osallisuutta. Ratkaisuja pyritään tekemään yhdessä asiakkaan kanssa, ja asiakkaiden kokemustietoa hyödynnetään palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Läheiset huomioidaan palveluissa. 5. Tavoitteena on kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelurakenteen kartoittaminen, yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen ja lähipalveluiden kehittäminen sekä palveluista tiedottaminen: kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut tasavertaiset ja helposti saavutettavat palvelut kaikille kuntalaisille varhainen tuki ja puuttuminen, toimiva hoidon porrastus, avohoitopainotteisuus ja näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen henkilöstön osaaminen ja jaksaminen ARVOT: Ihmisarvo yhteisöllisyys tasavertaisuus asiakaslähtöisyys ammatillisuus TAVOITTEET: Huomioidaan suojaavat ja riskitekijät Kaupunkilaisten tietoisuus lisääntyy Yhteisöllisyyden vahvistaminen, vanhemmuuden tukeminen Asiakkaan ja läheisten osallisuus Palveluiden kehittäminen ja niistä tiedottaminen VISIO Huomioidaan päätösten vaikutus hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen, haittojen ehkäisy, yhteisöllisyyden edistäminen osa kaikkien työtä. Jokaisen kaupunkilaisen vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista. Mahdollisuus saada apua. Joustavat ja vaikuttavat palvelut. Kuvio 3. Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategian arvot, visio ja tavoitteet 21

23 6.2. Koko strategian tavoitteita kuvaava mittaristo Toimikunta on valinnut joitain indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin työryhmän matriisiin on kirjattu ne mittarit, joilla seurataan työryhmien asettamien tavoitteiden saavuttamista. Alla oleva indikaattoritieto on koottu Stakesin SOTKAnet indikaattoripankista (www.sotkanet.fi) ellei toisin mainita. Taulukko 3. Strategian tavoitteiden saavuttamista kuvaava mittaristo TAVOITE MITTARI 1. tavoite: Huomioidaan suojaavat ja riskitekijät - Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista - Kotihälytysten määrä (poliisin tilastot) - Niiden poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä, jotka ovat johtaneet asiakkuuksiin (Sosiaali- ja terveystoimi) - Huumausainerikosten määrä (poliisin tilastot) - Vaikeiden psykoosien ja muiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti (Kelan tilasto) 2. tavoite: Kaupunkilaisten tietoisuus lisääntyy - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset - Alle 18-vuotiaiden päihteiden hallussapito ja käyttö (poliisin tilastot) 3. tavoite: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, vanhemmuuden tukeminen - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä - Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta - Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä - Lapsiperheiden pienituloisuusaste - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 4. tavoite: Asiakkaan ja läheisten osallisuus - Asiakas- ja omaiskyselyt yhteistyössä esim. Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry:n kanssa 22

24 5. tavoite: Palveluiden kehittäminen ja niistä tiedottaminen - Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas - Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta - Psykiatrian hoitojaksot/1000 asukasta - Niiden terveyskeskuskäyntien määrä, joissa potilaalla F-diagnoosi (tilastoidaan vuodesta 2009 alkaen) - Henkilöstön määrä suhteessa laatusuosituksiin (sosiaali- ja terveystoimi) - Seinäjoen seudun mielenterveyskeskukseen tulleiden lähetteiden määrä (EPSHP) Alkoholijuomien kulutus Alkoholin kulutuksen lisääntyminen lisää alkoholista johtuvien haittojen määrää. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholin tilastoidun kulutuksen määrän 100 %:n alkoholina asukasta kohden. Kokonaiskulutuksesta, joka koostuu sekä tilastoidusta että tilastoimattomasta kulutuksesta, ei saada maakunta- tai kuntakohtaista tietoa. Koko maassa alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna ,5 litraa 100 % alkoholia asukasta kohti. Taulukko 4. Alkoholijuomien kulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (Taskumatti 2008) Koko maa 8,4 8,7 Etelä- Pohjanmaan maakunta 6,7 6,9 Alkoholijuomien myynti Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnassa Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän. Indikaattorin tulkinnassa on huomioitava se, että tiedot eivät kuvaa kuntalaisten alkoholinkäyttöä, vaan kunnassa myytyä alkoholin määrää. Esim. Nurmossa ja Seinäjoella sijaitsee suuria vähittäismyymälöitä, joissa asioi ihmisiä koko maakunnan alueelta. Tämän indikaattorin perusteella voidaan kuitenkin seurata sitä, jatkaako alkoholijuomien myynnin trendi laskuun vai lähteekö se nousuun. 23

25 Kuvio 4. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi syrjäytymisen riskitekijä. Syrjäytyminen puolestaan altistaa yksilöä mielenterveys- ja päihdeongelmille. Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Kuviosta voidaan nähdä, että tilanne on Seinäjoen osalta pysynyt samankaltaisena, mutta Nurmossa ja Ylistarossa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on lisääntynyt. Kuvio 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 24

26 Toimeentulotukea saaneet henkilöt Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon muoto. Indikaattori kertoo osaltaan yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, koska myös köyhyys on syrjäytymisriski. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Kuviosta huomataan, että toimeentulotukea saaneiden osuus on pysynyt kunnissa hyvin samanlaisena. Kuvio 6. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Vanhemmuuden puute Kokemusta vanhemmuuden puutteesta kysytään joka 2. vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn yhteydessä 8. ja 9. luokkaisilta. Indikaattori koostuu seuraavista osioista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Kokemus vanhemmuuden puute saattaa altistaa esim. päihdekokeiluille ja päihteiden käytölle. Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon, että pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vasta 5 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Strategiaalueen kunnissa kehitys on tämän mittarin valossa ollut myönteistä. Kuitenkin 18,5 22 % yläasteikäisistä kokee vanhemmuuden puutetta. 25

27 Kuvio 7. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Nuorten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kouluterveyskyselyssä selvitetään peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisten kokemaa masentuneisuutta 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokeneiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Huomioitava on, ettei kyseessä ole diagnostisoitu masennus. Myös tämän indikaattorin muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Strategia-alueen kunnista Ylistarossa muutos vuodesta 2005 vuoteen 2007 on ollut huolestuttava: 7,96 %:sta 22,1 %: in. Kuvio 8. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 26

28 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä. Indikaattori kertoo osaltaan häiriöiden yleisyydestä. Strategia-alueella osuus on pysynyt samansuuntaisena. Taulukko 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Nurmo 2,8 2,7 2,7 Seinäjoki 3,6 3,6 3,5 Ylistaro 4,2 4,2 4,3 Koko maa 3,3, 3,3 3,3 Nuorten päihteiden käyttö Alla oleva kuviossa kuvataan niiden peruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisten osuutta, jotka oman vastauksensa mukaan käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Tiedot kerätään kouluterveyskyselyllä joka toinen vuosi. Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon se, että pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa muutoksen tulisi olla vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Nuorten humalajuominen on strategia-alueella vähentynyt, ja erityisen myönteinen muutos on ollut Nurmossa. Humalajuominen on kuitenkin edelleen yleistä, ja yksi strategian tavoitteista onkin alle 18-vuotiaiden päihteettömyys. Kuvio 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 27

29 Nuorten alkoholirikokset, kaikki huumausainerikokset ja nuorten huumausainerikokset Taulukoissa 6, 7 ja 8 on yhteenvetoa alueellisista tilastoista, joiden avulla voidaan osaltaan seurata erityisesti nuorten päihteiden käyttöä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Taulukko 6. Nuorten alkoholirikokset, kaikki alkoholirikokset yhteensä (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos.) Nurmo < 14 v v Seinäjoki < 14 v v Ylistaro < 14 v v Yhteensä Taulukko 7. Kaikki huumausainerikokset yhteensä (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos.) Nurmo Seinäjoki Ylistaro Yhteensä Taulukko 8. Nuorten huumausainerikokset, kaikki huumausainerikokset yhteensä (Etelä- Pohjanmaan poliisilaitos.) Nurmo < 14 v v Seinäjoki < 14 v v Ylistaro < 14 v v Yhteensä

30 Kotihälytys määrä: perheväkivalta Taulukossa 9 esitetään Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastojen perusteella sellaisten kotihälytysten määrä, joissa hälytyksen syy on ollut perheväkivalta. Kodin ilmapiiri ja vuorovaikutus, väkivallan kokeminen tai näkeminen tai väkivallan uhka ovat seikkoja, jotka vaikuttavat niin lapsen tai nuoren kuin myös aikuisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Poliisin tilastojen mukaan näyttää siltä, ettei perheväkivallan määrä ole strategia-alueella vähentynyt. Lisäksi on huomioitava se, että viranomaisten tietoon tulee vain pieni osa perheväkivallasta valtaosan jäädessä tilastojen ulkopuolelle (tarkemmin esim. Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi ) Taulukko 9. Perheväkivallasta johtuvien kotihälytysten määrä (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos.) Nurmo Seinäjoki Ylistaro Yhteensä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Väkivaltarikoksiin liittyy usein päihteiden käyttö ja humalatila lisää väkivallan riskiä. Tämä indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan, mikä osaltaan selittää Seinäjoen muista kunnista poikkeavia lukuja, koska siellä on mm. enemmän ravintoloita kuin Nurmossa ja Ylistarossa. Kuvio 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 29

31 Pitkäaikaistyöttömyys Pitkään jatkunut työttömyys on syrjäytymisen riskitekijä, johon usein liittyy köyhyyttä ja sosiaalista huono-osaisuutta. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Seinäjoella pitkäaikaistyöttömien osuus on tarkasteluaikana hieman laskenut, mutta Nurmossa ja Ylistarossa osuus on vastaavasti noussut. Taulukko 10. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Nurmo 19,4 19,3 21,5 Seinäjoki ,3 Ylistaro 17,2 17,1 20,6 Koko maa 26,3 26,0 24,0 Asunnottomuus Jokaisella tulisi olla oikeus asuntoon, ja voidaankin ajatella, että asunnottomat henkilöt kuuluvat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin. Tämä indikaattori kuvaa niiden yksinäisten henkilöiden määrää/1000 asukasta, jotka asuvat ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa tms. tai erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi tai tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona. Asunnottomuus painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Taulukossa 11 Ylistaron kohdalla on vuoden 2006 tilastoissa ilmeisesti tapahtunut virhe, jonka mukaan kunnasa asunnottomien määrä olisi huikeasti kasvanut. Suhteutettuna Ylistaron asukaslukuun, joka oli 5562 asukasta, kunnassa olisi ollut 7-8 asunnotonta, mikä ei pidä paikkaansa. Taulukko 11. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Nurmo Seinäjoki 0,8 0,7 0,7 Ylistaro 1,4 (?) Koko maa 1,4 1,4 1,4 Lastensuojelun toimenpiteet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä voivat osaltaan kuvata päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien aiheuttamia ongelmia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. Indikaattorin tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että lastensuojelullisten toimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuuden kasvu voi kertoa joko ao. toimia vaativien ongelmien lisääntymisestä tai siitä, että ongelmiin puututaan aiempaa tehokkaammin. Esimerkkinä puuttumisesta Seinäjoella poliisi oli vuonna 2008 ( mennessä) tehnyt 436 lastensuojeluilmoitusta, joista toimenpiteisiin oli johtanut 291. Alla 30

32 oleva kuvio kertoo kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Kuvio 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Seuraavassa kuviossa nähdään lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Kuvio 12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 31

33 Lapsiperheiden pienituloisuus Indikaattori ilmaisee prosentteina niiden alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin. Huonoon taloudelliseen toimeentuloon ja köyhyyteen liittyy usein työttömyyttä, sosiaalista huono-osaisuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Lasten ja nuorten osallistuminen esim. harrastuksiin tulisi pystyä turvaamaan myös silloin, jos perheen tulot eivät siihen riitä. Alla olevasta taulukosta käy ilmi, että pienituloisiin lapsiperheisiin kuuluvien osuus on hienoisessa nousussa. Taulukko 12. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Nurmo 6,5 7,4 Seinäjoki 12,5 13 Ylistaro 12,2 12,5 Koko maa 13,1 13,5 Päihdehuollon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset ilmaisevat kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Päihdehuollon nettokustannusten määrä kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. Päihdepalveluiden järjestämisen tavat, resurssit ja käytännöt vaihtelevat kunnissa, joten tiedot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Indikaattorin avulla voidaan kuvata kunnan sisällä tapahtuvia päihdehuollon nettokustannuksien muutoksia, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuvio 13. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 32

34 Psykiatrian laitoshoito Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Strategia-alueen kunnista Seinäjoella hoitopäivien määrä 1000 asukasta kohti on huomattavasti korkeampi kuin Nurmossa tai Ylistarossa. Kuvio 14. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Toinen sairastavuutta ja palveluiden käyttöä kuvaava indikaattori on vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saaneiden potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Myös näin tarkasteltuna Seinäjoella käytetään enemmän psykiatrista laitoshoitoa kuin Nurmossa ja Ylistarossa. Kuvio 15. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 33

35 Psykiatrinen avohoito Strategia-alueen asukkaat psykiatrisesta erikoissairaanhoidon avopalveluita Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksesta (SSMTK), joka on osa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintayksikköä. Vuonna 2007 Seinäjoen psykiatrinen poliklinikalla ja päiväsairaalassa oli käyntejä yhteensä 9676 kappaletta. Seinäjoen ensiapupsykiatrinen poliklinikan käyntimäärä oli vuonna kpl. Vuonna SSMTK:n tuli lähetteitä 517 kpl, joista hoidon aloittamiseen johti 352 lähetettä ja 165 käännytettiin tai siirrettiin muualle. Tiedot on kerätty SSMTK:n tilastoista ja ne kuvaavat osaltaan psykiatrisen avohoidon käyttöä. 7. KEHITTÄMISKOHTEET Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian toimenpideohjelman laatimista varten perustettiin kolme moniammatillista työryhmää, jotka käsittelivät valittuja kehittämiskohteita työryhmätapaamisissaan. Näiden lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelutyöryhmien niin sanottuna alatyöryhmänä toimi kaksoisdiagnoosityöryhmä. Seuraavaksi listataan kunkin työryhmän kehittämiskohteet sekä tavoitteet, joihin erilaisilla käytännön toimilla pyritään. Tässä yhteydessä listataan työryhmien laatimia päälinjauksia, ja yksityiskohtaisemmat toimenpidesuunnitelmat (työryhmien matriisit) löytyvät strategian toimenpideohjelmasta Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä linjasi viisi kehittämiskohdetta, joilla pyritään mielenterveyden edistämiseen, päihdehaittojen ehkäisyyn sekä nykyistä joustavammin toimivan peruspalvelujärjestelmän luomiseen siten, että ennaltaehkäisevä työ nähdään osana kaikkien toimijoiden tehtäväkenttää. 1. Kehittämiskohde: Päihteettömyyden arvostaminen Tavoitteet Alle 18-vuotiaiden päihteettömyys Riski- ja humalajuomisen oleellinen vähentäminen Kaupunkilaisten tietoisuuden lisääminen päihteiden vaikutuksista 2. Kehittämiskohde: Lapsiperheiden elämänhallinta Tavoite Vastuullinen vanhemmuus 3. Kehittämiskohde: Nuorten mielenterveys ja elämänhallinta Tavoitteet Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, mukaan lukien nuorten mediakriittisyyden ja mediaturvallisuuden kehittäminen 34

36 Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen 4. Kehittämiskohde: Ikääntyvien mielenterveys ja elämänhallinta Tavoitteet Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy Kaupunkilaisten tietoisuuden lisääminen ikääntyvien riskijuomisen rajoista 5. Kehittämiskohde: Ammattitaidon vahvistaminen peruspalveluissa Tavoitteet Vahvistetaan henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista kaikissa peruspalveluissa (mm. sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutoimi) Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen Tuetaan henkilöstön motivaatiota ja jaksamista 7.2. Mielenterveyspalvelut -työryhmä Mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi perustettu moniammatillinen työryhmä linjasi kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta, joita täydentävät vielä tarkentavat osatavoitteet. Toimenpideehdotukset ja konkreettiset menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu työryhmän matriisiin, joka on strategian toimenpideohjelmassa. 1. Kehittämiskohde: Mielenterveystyön johtamisen selkiyttäminen ja vahvistaminen Tavoitteet Seinäjoen kaupungin organisaatioon on nimetty vastuuhenkilö/ -taho, joka koordinoi mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta Kustannustietoisuus 2. Kehittämiskohde: Turvallinen asiakkuus ja palvelujärjestelmän toimivuus Tavoitteet Riittävä palveluiden kirjo ja tarkoituksenmukainen hoidon porrastus Joustava siirtyminen peruspalveluiden sisällä ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä Tiedossa oleviin palvelurakenteen ongelmiin reagoiminen Ammattitaitoinen henkilökunta Avainhenkilöiden nimeäminen (viranomaisyhteistyö) Tarpeenmukainen yksilöllinen hoito Palveluista tiedottaminen 35

37 7.3. Päihdepalvelut -työryhmä Päihdepalveluiden kehittämiseen keskittynyt työryhmä linjasi neljä kehittämiskohdetta, joita tavoitellaan useilla osatavoitteilla. Tarkemmat kuvaukset konkreettisista menetelmistä tavoitteisiin pääsemiseksi ovat strategian toimenpideohjelmassa. 1. Kehittämiskohde: Asunnottomuuden poistaminen Tavoitteet Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin Luodaan porrasteinen asumisen malli, jossa on huomioitu erilaiset tuetun asumisen tarpeet (vapautuville vangeille asunto, asunnottomuus ei ole syy laitoshoitoon, asumisen polku on kuvattu) 2. Kehittämiskohde: Ikääntyvien päihdepalvelut Tavoite Palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan ikääntyvien päihteiden käyttäjien hoidon ja tuen tarpeisiin 3. Kehittämiskohde: Palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö toimijoiden kesken Tavoitteet Päihdetyöllä on oma vastuulääkäri ja perusterveydenhuoltoon on sijoitettu A-klinikan terveydenhoitaja Opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestäminen asetuksen mukaisesti Kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoitopolun selkiyttäminen Lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelma valmistuminen Lasten ja koko perheen huomioiminen silloin, kun aikuinen perheenjäsen on päihdepalveluiden piirissä 4. Kehittämiskohde: Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman toiminnan kehittäminen Tavoite Toiminnan kehittäminen entistä paremmin tarpeita vastaavaksi 7.4. Kaksoisdiagnoosi -työryhmä Mielenterveys- ja päihdepalvelutyöryhmien yhteisenä alaryhmänä on toiminut niin sanottu kaksoisdiagnoosityöryhmä (2 dg), joka on miettinyt tavoitteita ja kehittämiskohteita niiden asiakkaiden palvelutarjontaan, joilla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Keskeisenä kehittämiskohteena on ollut kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Osana tätä kehittämiskohdetta ovat hoidon porrastus sekä yhteistyön lisääminen ja tiedonkulun varmistaminen päihdehuollon ja psykiatrian välillä. 36

38 Tavoitteet Luodaan yhteistyömalli, jolla varmistetaan se, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun (systemaattinen arviointi ja hoitomalli, manuaali). Sekä perus- että erityispalveluiden työntekijöiden asenteiden muuttuminen myönteisemmiksi ns. 2 dg -asiakkaita ja heidän hoitomahdollisuuksiaan kohtaan. Riittävä resursointi: depressiohoitajat, päihdehoitajat, lääkäri. Erityisesti kiinnitetään huomioita nuorten aikuisten akuutteihin mielenterveysongelmiin (ahdistus, masennus, itsetuhoisuus). 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian seuranta ja sen linjausten arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata ja tarvittaessa päivittää keskeisiä kehittämiskohteita. Määriteltyjen indikaattoreiden ja luotujen mittaristojen avulla on mahdollista selvittää, ovatko kehittämisen tavoitteet toteutuneet suunnitellusti. Koska strategia luotaa tulevaisuuteen, ei kaikkia tulevia haasteita ja keskeisiä kehittämisen kohteita pystytä vielä tässä vaiheessa tarkentamaan. Sen vuoksi strategiaa on hyvä päivittää säännöllisesti, jotta voidaan kohdentaa tämä kuntien ammattilaisille tarkoitettu työkalu paremmin vastaamaan vallitsevaa päihdetilannetta. Strategian tulisi olla myös elävä työpaperi, jolloin se toimii hyvänä evästyksenä ja ohjenuorana niin ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtamisen kuin käytännön työnkin apuna Päivitys, aikataulutus ja vastuutus Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämä seurantaryhmä koordinoi strategian toimeenpanoa Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi Seinäjoen kaupungin hallintoelimille. Päivitys tapahtuu joka toinen vuosi strategiaaikana Ensimmäinen päivitys on syksyllä Matriiseissa nimetyt vastuutahot seuraavat tavoitteiden Toteutumista ja raportoivat seurantaryhmälle Strategiaa päivitetään kerätyn tiedon perusteella. Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi sosiaali- ja terveyslautakunnalle Kuvio 16. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello 37

39 8.2. Strategian seurantaryhmä Seurantaa ja toimeenpanoa varten Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta nimeää samanaikaisesti strategian hyväksymisen kanssa seurantaryhmän, jonka vastuulla on strategian toimeenpanon ja arvioinnin kokonaiskoordinointi. Seurantaryhmälle nimetään puheenjohtaja, joka vastaa ryhmän kokoon kutsumisesta. Seurantaryhmän yhtenä tehtävänä on tukea mielenterveys- ja päihdestrategian leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmä nimeää käytettäville mittareille tavoitetasot hyödyntäen mm. tutkimustietoa. Tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksi Seinäjoen kaupungin hallintoelimille Seuranta ja strategian päivitys tapahtuu joka toinen vuosi strategia-aikana Matriiseihin on vastuutahoksi nimetty pääsääntöisesti ko. alueesta vastaava toimi. Kyseisen yksikön vastuulla on kuitenkin nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on kerätä mittaritieto, vastata konkreettisen menetelmän toteuttamisesta sekä raportoida toiminnasta seurantatyöryhmän jäsenelle sovittuna ajankohtana. Tämä strategia on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Päivitys toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2010, minkä jälkeen strategiaa päivitetään vuonna Matriiseihin nimetty vastuutaho raportoi toiminnastaan seurantatyöryhmälle sovittuna ajankohtana 38

40 II TOIMENPIDEOHJELMA Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian kehittämiskohteita ja tavoitteita pohtimaan perustettiin kolme laajaa, moniammatillista työryhmää. Näiden lisäksi kokoontui yksi pienempi työryhmä käsittelemään kaksoisdiagnoosiproblematiikkaa, eli tilannetta jossa henkilöllä on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Tässä toimenpideohjelmassa kuvataan kunkin ryhmän keskeisimmät kehittämiskohteet ja tavoitteet, esitellään eri työryhmien kokoonpano sekä työryhmämatriisit. 1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut Mielenterveyden edistäminen ja varhainen tukeminen sekä ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen; peruspalvelut -työryhmä linjasi viisi kehittämiskohdetta, joilla pyritään mielenterveyden edistämiseen, päihdehaittojen ehkäisyyn sekä nykyistä joustavammin toimivan peruspalvelujärjestelmän luomiseen siten, että ennaltaehkäisevä työ nähdään osana kaikkien toimijoiden tehtäväkenttää. Ensimmäinen kehittämiskohde on Päihteettömyyden arvostaminen, jossa tavoitellaan alle 18-vuotiaiden päihteettömyyttä, riski- ja humalajuomisen oleellista vähentämistä sekä kaupunkilaisten tietoisuuden lisäämistä päihteiden vaikutuksista. Toinen kehittämiskohde on Lapsiperheiden elämänhallinta, joka tähtää vastuulliseen vanhemmuuteen. Kolmantena kehittämiskohteena on Nuorten mielenterveys ja elämänhallinta, jonka tavoitteina ovat elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, mukaan lukien nuorten mediakriittisyyden ja mediaturvallisuuden kehittäminen sekä laaja mielenterveyden edistäminen ja tukeminen. Neljäntenä kehittämiskohteena on Ikääntyvien mielenterveys ja elämänhallinta, jossa tavoitellaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyä sekä kaupunkilaisten tietoisuuden lisäämistä ikääntyvien riskijuomisen rajoista. Viides ja viimeinen kehittämiskohde on Ammattitaidon vahvistaminen peruspalveluissa, jonka tavoitteina on vahvistaa henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista kaikissa peruspalveluissa (mm. sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutoimi), kehittää ja tiivistää yhteistyöstä sekä tukea henkilöstön motivaatiota ja jaksamista. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Mäkynen Hanna, työryhmän puheenjohtaja, Nurmo Aho Marketta, avohoidon ylihoitaja, SESTY Ahonen Anne, terveydenhoitaja, kouluterveydenhuolto Ekola Kalevi, päivähoidon päällikkö, Seinäjoki Favorin Paula, palveluohjaaja, Ikäkeskus Hagström Virpi, suunnittelija, Pohjanmaa-hanke Hautamäki Pekka, nuorisotoimenjohtaja, Seinäjoen kaupunki 39

41 Ikola Eija, Kasperi-Kärki alueen aluejohtaja, Seinäjoki Istolahti Asko, luottamushenkilöedustaja, Ylistaro Kontturi Jaakko, kotihoidon johtaja, Seinäjoki Koukkari Sari, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, A-klinikka Laakso Juhani, lääkäri, opiskelija- ja kouluterveydenhuolto Laitila Minna, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke Luhta Reetta-Maija, tupakastavieroitushoitaja, EPSHP Matikainen Markku, ylikonstaapeli, Seinäjoen poliisilaitos Mäkelä Ritva, opiskelija Näsänen Aija-Marita, perusturvajohtaja, Nurmo Porola Lea, sosiaalijohtaja, Ylistaro Pyylampi Hilkka, terveydenhoitaja, Törnävän neuvola Sainio Pia-Christine, koulukuraattori, Ylistaro Salo Tuula, luottamushenkilöedustaja, strategiatoimikunnan puheenjohtaja Takala Hannele, Ikäkeskus Vienola Arto, erityisnuorisotyöntekijä, Seinäjoen srk Vuorio Sonja, sosiaalityöntekijä, Steissi Västi Anna-Maija, vapaa-ajan ohjaaja, Ylistaro Seuraavassa Ehkäisevä työ ja peruspalvelut (Mielenterveyden edistäminen ja varhainen tukeminen sekä ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen; peruspalvelut) -työryhmän matriisi: 40

42 Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä Toimenpide-ehdotukset Mittari: Mihin olemme Vastuutaho/Aikataulu Strategiset valinnat Konkreettiset menetelmät tyytyväisiä? Seurantaa varten perus- Kehittämiskohde ja tavoitteet tetaan seurantaryhmä KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO, KOKOONKUT- SUJA JA AIKATAULU Päihteettömyyden arvostaminen Alle 18-vuotiaiden päihteettömyys Ehkäisevän päihdetyön viikko (vko 45) Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen kanssa järjestöfoorumi Kummiyrityksiä päihteettömien tapahtumien järjestämisen yhteyteen Toteutuneiden tempausten, tiedotuksen määrä Viikolle osallistuneiden tahojen määrä Osallistuneiden järjestöjen määrä Osallistujien tyytyväisyys Kummiyritysten määrä Ehkäpä -ryhmä, koordinointi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäpä -ryhmä, koordinointi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäpä ryhmä haastaa yrityksiä mukaan Nollatoleranssin laajentaminen esim. järjestöihin ja koulutiloihin Päihteettömien tilojen, tapahtumien määrä/järjestetyt tapahtuma Nuorisotoimi ja Ehkäpä ryhmä 6 lk. päihdekyselyt ja te lat vanhemmille Tehtyjen kyselyjen määrä ja tulokset Vanhempainiltojen määrä, osallistujamäärä/tavoite Alakoulujen johtajat, terveyskeskus, A-klinikka ja poliisi yhteistyökumppaneita 7 lk. elämystunneli Kävijämäärä (oppilaat ja vanhemmat), oppilaiden palaute Vanhempien palaute Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö ja yläkoulujen rehtorit Ryhmäyttäminen (uudet oppilaat sekä 7. lk että 2. aste) Ryhmäyttämisessä mukana olleiden ryhmien määrä/aloittaneet ryhmät Oppilaiden ja opettajien palaute Yläkoulujen ja oppilaitosten rehtorit, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyö Kouluterveyskysely ja siitä saadun tiedon entistä parempi hyödyntäminen (vanhempainillat, viranhaltijat, luottamushenkilöt) Kouluterveyskyselyn tulokset: päihteiden käyttö, tupakointi Järjestettyjen palautetilaisuuksien määrä Osallistujamäärä Mukana olleet organisaatiot Koulutoimi tilaa kyselyn. Koulutoimi, terveyskeskus ja Ehkäpä-ryhmä vastaavat palautetilaisuuksien järjestämisestä. Nuorten päihdemittarin käytön laajen- Oppilaitosten määrä, jossa käytössä/kaikki Terveysyhtymä hakenut hanke- 41

43 taminen Tiedotetaan säännöllisesti kotiintuloaikasuosituksesta oppilaitokset Toteutunut tiedotus, määrä ja tiedotustavat Poliisin palaute rahaa, jonka avulla palkataan yksi th ja pyritään ottamaan päihdeseula laajempaan käyttöön 2. asteella. Terveydenedistämisen johtaja Koulutoimi, nuorisotoimi Liikuntasuositukset Lasten ja nuorten arkiliikunnan määrä, opinnäytetyö Koulutoimi Huomaa ajoissa opas 7. tai 8.lk vanhemmille Kouluterveyskysely: päihteiden käyttö Ehkäpä -ryhmä Jibbo.net tiedotuskanavan hyödyntäminen Kävijämäärä sivuilla, erityisesti päihde- ja mielenterveyssivustoilla Nuorisotoimi/nuoriso-tiedottaja Matala puuttumisen kynnys ja yhteistyö vanhempien kanssa, nollatoleranssi ja työntekijöillä matala kynnys puuttua ja ilmoittaa vanhemmille Huoliseula Poliisin sosiaalityötekijän tilastot Kouluterveydenhuolto ja koulutoimi vastaavat koko ikäluokan seulonnasta. Kaupungin ja seurakunnan nuorisotyö. Päihdekäytön valvontavastuu on poliisille. Poliisin sosiaalityöntekijä mukana tarvittaessa. Riski- ja humalajuomisen oleellinen vähentäminen Kriittisyys alkoholin anniskelussa ja myynnissä (kaupungin edustustilaisuudet, urheilutapahtumat, päihteettömät tilat) Päihteettömien tilaisuuksien määrä Alkoholinmyynti-trendi (Sotkanet) Päihtyneiden säilöönottotilastot (poliisi) Päihteistä johtuvien väkivaltarikosten määrä (poliisin tilastot) Kaupunginhallitus Vastuullinen anniskelu ja alkoholinmyynti-koulutus Järjestettyjen koulutusten määrä Osallistujamäärä Osallistujat/asiakaspaikat Lääninhallitus / Pohjanmaahanke /Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Neuvottelut kokeilusta ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämisestä Aukioloajat Päihteistä johtuvien väkivaltarikosten määrä (poliisin tilastot) Lääninhallitus Katujuopotteluun puuttuminen Toimenpiteiden määrä (poliisin tilastot) Poliisi 42

44 Poliisien määrä työvuorossa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Mini-interventio, puheeksiotto ja sen kirjaaminen kaikissa peruspalveluissa (esim. äitiys- ja lastenneuvolat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskusvastaanotto, sosiaalitoimi) Koulutusten määrä Osallistujamäärä Organisaatioiden määrä, joissa miniinterventio käytössä ja sitä käyttävien työntekijöiden määrä Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri, työterveyshuollon johtava lääkäri, sosiaalityön päällikkö Kaupunkilaisten tietoisuuden lisääminen päihteiden vaikutuksista Säännöllinen tiedottaminen (esim. riskijuomisen rajoista lehdissä) Osallistuminen valtakunnallisiin kampanjoihin (mm. Lasinen lapsuus) Toteutunut tiedotus Mukana olevien organisaatioiden, tahojen määrä Ehkäpä ryhmä Pohjanmaa-hankkeen tiedottaja Ehkäpä ryhmä Lapsiperheiden elämänhallinta Vastuullinen vanhemmuus Mielenterveys- ja päihdestrategian avulla tuetaan ja edistetään Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman ja Lastensuojelusuunnitelman toteutumista. Tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata mm. siitä, kuinka Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma ja Lastensuojelusuunnitelma toteutuvat Sosiaali- ja terveystoimi Huomioidaan erilaiset perheet - tuki lapsiperheille (vertaisryhmät kokoon luontevissa tilaisuuksissa ) Vertaisryhmien määrä Osallistujapalaute Päivähoito, koulutoimi, seurakunta Vanhemmuuden roolikartta otetaan käyttöön (esim. päiväkodit) Päiväkotien määrä, joissa roolikartta käytössä/kaikki päiväkodit Päivähoidon yksiköiden vastuuhenkilöt Avoin päiväkoti - toiminnan lisääminen, alueellinen perheryhmä ts. arjen taitojen harjoittelu yhdessä. Seurakunnan perhekerho Avointen päiväkotien, perheryhmien määrä Osallistujapalaute Päivähoito, seurakunta Lapsiperheiden kotipalvelun laajentaminen. Niiden perheiden määrä, jotka saavat palvelua/tarve Toteutunut/tavoite, johon ollaan tyytyväisiä Sosiaalityö, Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Raskauden aikainen tuki ja valmennus sekä lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta vastuulliseen vanhemmuuteen (mm. arjen ja pettymysten sietä- Ohjaukseen osallistuneet äidit/synnyttäneet Terveyskeskus vastaa perhevalmennuksesta 43

45 miseen) Päivähoidon, koulun ja kodin yhteistyö. Koulukiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet Järjestettyjen yhteistyötapaamisten ja vanhempaintapaamisten määrä Päivähoito ja koulutoimi Perheen, lapsen ja nuoren huomioiminen myös aikuisten palveluissa, kun vanhemmalla on pitkäaikaissairaus Yksiköiden määrä, joissa esim. TLPmenetelmiä käytössä Terveys-, sosiaali- työvoima-, työterveys-, ym. aikuista tapaavat tahot. Nuorten mielenterveys ja elämänhallinta Elämänhallinnan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, ml. nuorten mediakriittisyyden ja mediaturvallisuuden kehittäminen Lapsen ja nuoren kehityksen tukeminen erityisesti silloin, kun vanhemmalla on mielenterveys-, päihdeongelma tai syrjäytymisvaara (perinnöllisyyden katkaisu) Olemassa olevat hyvät toimijat: Kaks Kättä työpajan toiminta Etsivän työn hanke Nuorisoasema Steissi Seurakuntien nuorisotyö, kaupungin nuorisotyö, erityisnuorisotyö Järjestöt Yksiköiden määrä, jossa esim. TLPmenetelmiä käytössä Lapsille ja nuorille järjestettyjen tukitoimien määrä, esim. VERTTI-kurssit Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma, Lastensuojelusuunnitelma. Päivähoito, koulu, nuorisotoimi, järjestöt Tuetun asumisen lisääminen myös nuorille Tuettujen asuntojen määrä/tarve Kaupungin sosiaali- ja nuorisotoimi toimivat aloitteentekijöinä Ns. nivelvaiheen edelleen kehittäminen, saattaen vaihtaminen Yhteistyötapaamisten määrä Mukana olevat tahot/organisaatiot Asiakasmäärä Koulutoimi, Etsivän työn hanke, Kaks`Kättä-työpaja, nuorisotoimi Terveystarkastusten kehittäminen kutsuntoja varten Palveluskelpoisten määrä % Keskeyttäneiden määrä Terveyskeskus Aikalisä-toiminnan kehittäminen Aikalisä toiminnassa mukana olevat/palveluksen ulkopuolelle jäävät Aikalisä-ohjaajat Nuorten rikos- ja riita-asioiden sovittelu Sovitteluun tulleiden tapausten määrä Sovittelutoimisto Vanhempainillat ja koulujen mediakasvatus Järjestettyjen vanhempainiltojen määrä, osallistujamäärä. Mediakasvatus opetus- Oppilaitosten rehtorit 44

46 Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen Oppilashuoltotoiminnan edelleen kehittäminen yläkouluissa, 2. asteella ja AMK:ssa: Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen. Koulukiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet suunnitelmissa Oppilashuoltoryhmien määrä/oppilaitokset Tapaamistiheys Oppilaskunnat/oppilaitokset Yhteisten tapahtumien määrä oppilaitoksissa, Nuorisovaltuuston toiminta Tukioppilastoiminta Oppilaitosten oppilashuolto, rehtorit, kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimi, nuorisovaltuusto Ikääntyvien mielenterveys ja elämänhallinta Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy Nuorten masennuksen varhaista havaitsemista kehitetään. Järjestetään koulutus hyvistä käytännöistä (Sateenvarjo-hanke) Perustetaan ikäihmisten ehkäisevään päihdetyöhön, hoitoon ohjaukseen ja hoitoon perehtyvä työryhmä (Ikäpä) Erityistä huomiota kiinnitetään eläkkeelle siirtyviin. Tässä korostetaan eläkeläisjärjestöjen roolia hyvinvointia tukevassa työssä. Koulutukseen osallistuneiden määrä Yksiköt, tahot, organisaatiot, joista osallistujia Työryhmään osallistuneiden organisaatioiden määrä Työryhmän toteutunut toiminta Järjestöjen toiminnassa mukana olevien eläkeläisten määrä % Kansalaisopiston toimintaan osallistuvien eläkeläisten määrä Terveyskeskus järjestää koulutuksen yhdessä täydennyskoulutusyksikön kanssa Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö koordinoi Työterveyshuolto, eläkeläisjärjestöt, kansalaisopisto Tuetaan ikääntyvien elämänhallintaa ja selviytymistä perustetaan ikäihmisten neuvoloita, joissa tehdään etsivää työtä ja säännöllisiä terveystarkastuksia riskiryhmien tunnistaminen Ikäihmisten neuvolapalveluiden piirissä olevien määrä Tukihenkilöiden määrä Terveyskeskus v. 2010, Ikäkeskus Seurakunnat Järjestötalo /tukihenkilövälitys Kaupunkiosaseurat ja -yhdistykset 75 vuotta täyttäneille tehdään terveystarkastukset Terveystarkastukseen osallistuneet % / kaikki 75-vuotiaat Ikäkeskus Kotihoito Kehitetään perustason mielenterveystyötä huomioiden mm. depression ja muistihäiriöiden etsivä työ, esitetään kotihoitoon lisättäväksi psyk. sairaanhoitajan toimi Perusterveydenhuollon psyk. sairaanhoitajien määrä / tavoite Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Pyritään edistämään kaupunkilaisten yhteisöllistä vastuuta Asukasyhdistysten aktiivinen toiminta Sofy-toimikunta 45

47 Ammattitaidon vahvistaminen peruspalveluissa Kaupunkilaisten tietoisuuden lisääminen ikääntyvien riskijuomisen rajoista Vahvistetaan henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista kaikissa peruspalveluissa: mm. sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutoimi Ikäkeskus tiedottaa Luennot mm. Kivipurossa Yhteistyö kaupungissa olevien eläkeläisjärjestöjen kanssa Otetaan käyttöön peruspalveluiden tasolla varhaisen havaitsemisen ja tuen menetelmät: Varhainen puuttuminen Hupu, Mini-interventio Masennusseula, väkivaltaseula, MTEA-kurssi, Beardsleen perheinterventiot Järjestettyjen tiedotustilaisuuksien määrä Osallistujamäärä Toteutuneet luennot ja muu tiedotus Osallistujamäärä Järjestettyjen koulutusten määrä Osallistuneiden organisaatioiden ja henkilöstön määrä Seurataan menetelmien käyttöä ja jatkotoimenpiteiden määrä Ikäkeskus Ikäpä-ryhmä Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Budjetteja laadittaessa huomioidaan koulutustarpeet ja esitetään riittäviä resursseja. Yksiköiden esimiehet vastaavat osaltaan siitä, että henkilöstö pääsee koulutukseen. Kukin työntekijä vastaa omasta kouluttautumisestaan ja osaamisen ylläpitämisestä. Työyhteisöt vastaavat siitä, että valittuja menetelmiä käytetään, tässä keskeistä on asennoituminen ja motivaatio Koulutuksen järjestämisvastuu on esimiehillä ja koulutusorganisaatioilla Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen Verkostoituminen ja työntekijöiden vertaistuki. Konsultaatio Yhteistyötapaamisten määrä Jokainen työntekijä Ammattilaisverkoston hyödyntäminen, esim. Ehkäpä- ja Ikäpä -työryhmien toiminnan vahvistaminen Ehkäpä-ryhmän toiminnassa mukana olevien organisaatioiden määrä Työryhmien toimintakertomus Ehkäpä-ryhmä Ikäpä-ryhmä Selkiytetään salassapitosäädöksiä, jottei vaitiolovelvollisuus ole este kaupunkilaisen ja asiakkaan avun ja tuen saamiselle. (esim. ns. Kokkola-passi) Poikkihallinnollisten koulutusten määrä Kaikki viranomaiset, apulaiskaupunginjohtaja Tuetaan henkilöstön motivaatiota ja jaksamista Varmistetaan se, että työnohjaus on kaikkien saatavilla. Työnohjaukseen osallistuneiden määrä Työnantaja ja esimies Toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Palautetta kerätään Henkilöstötilinpäätös Työilmapiirimittaukset Palautetta keräävät mm. työterveyshuolto, henkilöstöhallinto. 46

48 henkilöstötilinpäätösten, työilmapiirimittausten, työterveystarkastusten yhteenvetojen avulla. Palautejärjestelmän kehittäminen: arkinen palaute hyvin tehdystä työstä omassa työyhteisössä Työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja vahvistaminen Työterveystarkastukset TYHY/TYKY-suunnitelmat ja raportit Palautejärjestelmän olemassaolo Kehityskeskustelut Työntekijöiden hyvinvointi, työssä jaksaminen: Sairauspoissaolojen määrä, henkilöstön pysyvyys Henkilöstötilinpäätös Työyhteisön vetovoimaisuus, imago Palautteen hyödyntämisestä vastaavat yksiköiden esimiehet ja työntekijät. Kaupungin henkilöstöhallinto Esimies vastaa työyksiköissä palautejärjestelmän toimivuudesta Jokainen työntekijä vastaa osaltaan, esimiehet Jokainen työntekijä vastaa osaltaan, esimiehet 47

49 2. Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi perustettu moniammatillinen työryhmä linjasi kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta, joita täydentävät vielä tarkentavat osatavoitteet. Ensimmäinen kehittämiskohde on Mielenterveystyön johtamisen selkiyttäminen ja vahvistaminen, jonka tavoitteina on nimetä Seinäjoen kaupungin organisaatioon vastuuhenkilö/ -taho, joka koordinoi mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta. Lisäksi tavoitteena on kustannustietoisuus mielenterveyspalveluissa. Toinen kehittämiskohde on Turvallinen asiakkuus ja palvelujärjestelmän toimivuus. Tätä kehittämiskohdetta tavoitellaan riittävällä palveluiden kirjolla ja tarkoituksenmukaisella hoidon porrastuksella, joustavalla siirtymisellä peruspalveluiden sisällä ja erikoissairaanhoidon välillä, tiedossa oleviin palvelurakenteen ongelmiin reagoimisella, ammattitaitoisella henkilökunnalla, avainhenkilöiden nimeämisellä, tarpeenmukaisella yksilöllisellä hoidolla sekä palveluista tiedottamisella. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Luoma Simo, työryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Seinäjoki Aittola Merja, vammaispalveluohjaaja, Seinäjoki Finnilä Elina, kotihoidon psykiatrinen sairaanhoitaja, Seinäjoen kaupunki Hagström Virpi, suunnittelija, Pohjanmaa-hanke Heino Jarkko, va. osastonlääkäri, EPSHP Huhtamäki Kristiina, depressiohoitaja, SESTY Kallio Kristiina, osastonhoitaja osasto 4, SESTY Kangasluoma Elina, sosiaalityöntekijä, Nurmo Karlsson Mailis, kuntoutuspäällikkö, Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Köykkä Kirsti, apulaistoiminnanjohtaja, kriisityöntekijä, Lakeuden mielenterveysseura ry. Laitila Minna, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke Pakkala Satu, kotihoidon psykiatrinen sairaanhoitaja, Seinäjoen kaupunki Porola Lea, sosiaalijohtaja, Ylistaro Rajala Timo, lääkäri, SESTY Salo Tuula, strategiatoimikunnan puheenjohtaja Takala Pentti, sairaalapastori EPSHP, Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Talvitie Johanna, yksikön vastaava, työvoimaohjaaja, Seinäjoen työvoiman palvelukeskus Tulisalo Ulla, psykiatri, akuuttipsykiatrian ylilääkäri, EPSHP Zurban Pirkko, puheenjohtaja, Seinäjoen alueen mielenterveysyhdistys ry. Seuraavassa Mielenterveyspalvelut -työryhmän matriisi: 48

50 Mielenterveyspalvelut -työryhmä Toimenpide-ehdotukset Mittari: Mihin olemme Vastuutaho/Aikataulu Strategiset valinnat Konkreettiset menetelmät tyytyväisiä? Seurantaa varten perus- Kehittämiskohde ja tavoitteet tetaan seurantaryhmä KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO, KOKOONKUT- SUJA JA AIKATAULU Mielenterveystyön johtamisen selkiyttäminen ja vankistaminen Seinäjoen kaupungin organisaation on nimetty vastuuhenkilö / -taho, joka koordinoi mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta Työryhmä esittää, että kaupungin organisaatioon nimetään mielenterveystyöstä vastaava henkilö/taho. Tämä voisi olla ns. SAS-johtoryhmä. SWOT -analyysi kaupungin mielenterveystyöstä Kaupungin organisaatiokaaviossa näkyy selvästi johtaja/vastuutaho Strategian seurantaryhmä Kustannustietoisuus Avo- ja laitoshoidon (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi) kustannusten jatkuvaan seurantaan luodaan järjestelmä Psykiatrisen avo- ja sairaalahoidon nettokustannukset/asukas Sosiaalipalvelut Kustannusten vertailu eri paikkakuntien välillä (Kokkola tai Rauma) Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Avo- ja laitoshoidon asiakasmäärien ja käyntien seuranta vuosittain Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Tutkitun tiedon, kokemustiedon ja erilaisten mittareiden hyödyntäminen Päätösten teon perustuminen erilaisiin tietolähteisiin Sosiaali- ja terveystoimi SAS-johtoryhmä Palvelujärjestelmän ja toimintamallien kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja läheisten sekä potilasjärjestöjen kanssa (palveluinnovaatiot, uudenlaiset tavat toimia) Palveluinnovaatioiden määrä Kokemusasiantuntijoiden määrä yhteistyössä Potilasjärjestöjen määrä yhteistyössä Sosiaali- ja terveystoimi 49

51 Turvallinen asiakkuus ja palvelujärjestelmän toimivuus Riittävä palveluiden kirjo ja tarkoituksenmukainen hoidon porrastus Perustehtäväkuvaukset ja QPRmallinnus paljastavat aukot ja päällekkäisyydet. Kuvauksen yhteydessä on mahdollista myös tiedottaa ja tarvittaessa selkiyttää lähetekäytäntöjä. Tehtyjen perustehtävän kuvausten yhteenveto Mallinnusten toetutuminen Kunkin yksikön esimiehet vastaavat siitä, että kuvaus tehdään Joustava siirtyminen peruspalveluiden sisällä ja erikoissairaanhoidon välillä Palveluohjaus ja saattaen vaihtaminen Yhteistyöryhmä vaativiin asiakastilanteisiin Palveluohjauksen piirissä olevien asiakkaiden määrä Väliinputoajien määrä Ryhmän toimintaan osallistuvien tahojen määrä Käsiteltyjen asiakastapausten määrä Asiakastyytyväisyys Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi esittää ryhmän perustamista Kotiutushoidon palvelut mielenterveystyöhön Kotiutushoitajaresurssi perusterveydenhuollossa Kotiutushoitajan asiakasmäärä Terveystoimi Osastopotilaiden haastattelututkimus Potilaiden kokemustiedon analysointi Pohjanmaa-hanke Laaditaan palveluopas kaupungissa olevista mielenterveyspalveluista, pohjana perustehtävän kuvaukset. Palveluoppaan laadintatyössä mukana olevien tahojen määrä Palveluoppaan jakelu Esim. opinnäytetyönä vuoden 2009 aikana Tiedossa oleviin palvelurakenteen ongelmiin reagoiminen Ympärivuorokautisten kuntouttavien asumispalveluiden lisääminen ja monipuolistaminen Ympärivuorokautisten asumispaikkojen määrä Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa Asumispalveluiden laadun nostaminen ja huomioiminen esim. palveluita kilpailutettaessa. Ajan tasalla olevien hoito- ja kuntoutussuunnitelmien määrä, tavoite/toteutunut Palveluntuottajien määrä, joilla laatusertifikaatti Kilpailuttamisessa laatu/hinta suhde tavoite/toteutunut Palveluntuottajat vastaavat omalta osaltaan toiminnan laadusta, mutta kokonaisvastuu palvelun tilaajalla Päivätoiminnan lisääminen ja monipuolistaminen, osallistumisen esteiden poistaminen (esim. saattajapalvelu) Päivätoimintapalveluihin kattavuus (osallistuneiden määrä/tarve) Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa 50

52 Turvataan ns. matalan kynnyksen ja kriisitoiminta kartoittamalla mahdollisuudet julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. MTKL:n ns. kahvilatoiminnan käynnistäminen Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Mielenterveysyhdistys, srk, Seinäjoen kaupunki, Pohjanmaahanke, EPSHP, Vertaisuudessa on voimaa hanke Omaisten ja läheisten tukeminen Omaisjärjestön toiminnasta tiedottaminen: tukihenkilötoiminta ja vertaisryhmät Omaisneuvojan kotikäynnit Yksiköiden määrä, joissa toimintamalli omaisten huomioimisesta Toteutunut tiedotus Kotikäyntien määrä Kunkin yksikön työntekijät ja esimiehet. Tiedottaminen yhteistyössä omaisjärjestön kanssa. Järjestöyhteistyö Kansalaisopiston päiväryhmien kehittäminen elämänhallintaa ja selviytymistä tukevampaan suuntaan. Kansalaisopiston päiväryhmien määrä ja sisältö Osallistujamäärä Kansalaisopisto Ammattitaitoinen henkilökunta Aktiivinen henkilökunnan rekrytointi Henkilöstön hyvinvointi Johtamiskulttuuri Henkilöstön mitoitus Palkkapolitiikka Täydennyskoulutus Pätevän henkilöstön määrä % Epäpätevän henkilöstön määrä % Vakituisen henkilökunnan määrä % Henkilökunnan vaihtuvuus Työhyvinvointi, työssä jaksaminen Sairauspoissaolojen määrä Henkilöstön määrä/laatusuositukset Palkkaus/maan keskiarvo Täydennyskoulutukseen osallistuminen työpäivä/työntekijä Kaupungin henkilöstöhallinto linjaa, yksiköiden esimiehet Avainhenkilöiden nimeäminen Palvelujärjestelmää kuvattaessa nimetään kustakin yksiköstä yhteyshenkilö, joka vastaa yksikön yhteistyöstä ja yhteydenpidosta muuhun palveluverkostoon Yksiköiden määrä, joissa nimetty yhdyshenkilö Yksiköiden esimiehet Tarpeenmukainen yksilöllinen hoito Asiakkaan elämäntilanteeseen paneudutaan kokonaisuudessaan, mm. asumiseen ja taloudelliseen tilanteeseen Erityisryhmien palveluiden kehittämi- Asiakastyytyväisyys Maahanmuuttajille tarjolla olevien palveluiden määrä Potilasjärjestöt seuraavat Toimintayksiköt Sosiaali- ja terveystoimi 51

53 nen mm. maahanmuuttajien ja vammaisten palvelut Vammaisille henkilöille tarjolla olevien palveluiden määrä Säännölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat silloin, kun asiakas on hoidon tai kuntoutuksen piirissä Ajan tasalla olevien hoito- ja kuntoutussuunnitelmien määrä, tavoite/toteutunut Palveluiden tuottajat Palveluista tiedottaminen Palvelukartta kaupunkilaisille Palvelukartan painos- ja jakelumäärä Sosiaali- ja terveystoimi Palveluiden tuottajien www-sivujen päivittäminen Päivitettyjen sivujen määrä Palveluntuottajat ja sivujen ylläpitäjät Yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa Toteutunut tiedotus 52

54 3. Päihdepalvelut Päihdepalveluiden kehittämiseen keskittynyt työryhmä määritteli neljä kehittämiskohdetta, joita tavoitellaan useilla osatavoitteilla. Ensimmäisenä kehittämiskohteena on Asunnottomuuden poistaminen, jossa tavoitellaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista ongelmiin. Lisäksi luodaan porrasteinen asumisen malli, jossa on huomioitu erilaiset tuetun asumisen tarpeet (vapautuville vangeille asunto, asunnottomuus ei ole syy laitoshoitoon, asumisen polku on kuvattu). Toinen kehittämiskohde on Ikääntyvien päihdepalvelut, jossa pyrkimyksenä on se, että palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan ikääntyvien päihteiden käyttäjien hoidon ja tuen tarpeisiin. Kolmantena kehittämiskohteena on Palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö toimijoiden kesken. Tässä tavoitellaan päihdetyöhön omaa vastuulääkäri ja perusterveydenhuoltoon sijoitettua A-klinikan terveydenhoitajaa. Lisäksi pyritään järjestämään opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaus-hoidon asetuksen mukaisesti, selkiyttämään kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoitopolku, tekemään valmiiksi lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelman sekä lasten ja koko perheen huomioimiseen silloin, kun aikuinen perheenjäsen on päihdepalveluiden piirissä. Neljäntenä ja viimeisenä kehittämiskohteena on Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman toiminnan kehittäminen, jossa pyritään toiminnan kehittämiseen entistä paremmin tarpeita vastaavasti. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Saukko Päivi, työryhmän puheenjohtaja, sosiaalityön päällikkö, Seinäjoki Ahonen Anne, terveydenhoitaja, SESTY Kanto Kaisa, vastaava ohjaaja, selviämis- ja katkaisuhoitoasema Kaukola Anne, toiminnanohjaaja, Nurmon sininauha ry Koivukangas Antti, lääkäri, EPSHP Koivuranta Satu, sairaanhoitaja, SESTY Kolehmainen Maria, sosionomiopiskelija Laitila Minna, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke Leppänen Minna, päihdetyön johtaja, Seinäjoki Luukkonen Sisko, Kriminaalihuoltolaitos Seinäjoen yksikkö Ollikainen Anneli, poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä, Seinäjoki Pekkanen Tiina, Irti huumeista ry. ja Stop huumeille ry. Peurala Arto, sairaanhoitaja, Seinäjoen kotihoito Porola Lea, sosiaalijohtaja, Ylistaro Rinta-Nikkola Pertti, luottamushenkilöedustaja Salo Tuomo, diakoni, Seinäjoen seurakunta Skinnari Satu, palveluneuvoja, Etelä-Pohjanmaan dementia- ja muistihäiriöyhdistys ry. Tuomela-Jaskari Sirpa, päihdepalveluiden suunnittelija, SONetBOTNIA Tuominiemi Veli, Seinäjoen A-kilta ry. Seuraavassa Päihdepalvelut työryhmän matriisi: 53

55 Päihdepalvelut -työryhmä Toimenpide-ehdotukset Mittari: Mihin olemme Vastuutaho/Aikataulu Strategiset valinnat Konkreettiset menetelmät tyytyväisiä? Seurantaa varten perus- Kehittämiskohde ja tavoitteet tetaan seurantaryhmä KEHITTÄMIS- KOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO, KOKOONKUT- SUJA JA AIKATAULU Asunnottomuuden poistaminen Kaupungin sisälle kehitetään asumisen tukemiseen liittyvää koordinointia perustamalla ns. ASSO-työryhmä. Toiminnasta tiedotetaan laajasti kaikkia yhteistyötahoja. Työryhmän kokoontumisten määrä Toimintaan osallistuneiden määrä Osallistuneiden organisaatioiden määrä Sosiaali- ja terveyskeskus vastaa koollekutsumisesta Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin Tukitoimet asumiseen ja elämänhallintaan Yhteistyö asuntotoimen ja SEVASin kanssa. Jatketaan ja tiedotetaan olemassa olevista hyvistä käytännöistä (mm. Home sweet home projekti, Suojakodin tukitoimet, yhteistyö kotihoidon kanssa). Peruspalveluiden osaamisen vahvistaminen (vrt. ennaltaehkäisevän työn ja peruspalveluiden työryhmän matriisi) Erilaisten asumisen tukitoimien toteutunut määrä Yhteistyötapaamisten määrä Toteutuneen tiedotuksen määrä ja laatu Järjestettyjen koulutusten määrä Osallistujamäärä Häädöt häiriökäyttäytymisen vuoksi vähenevät % Vuokrasopimusten purut vähenevät % Asunnottomien määrä Laitoshoidossa olevien asunnottomien määrä. Kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Luoda porrasteinen asumisen malli, jossa on huomioitu erilaisen tuetun asumisen tarpeet mm. - vapautuville vangeille on asunto - asunnottomuus ei ole syy laitoshoitoon Asumisen tukitoimia kehitetään sekä niiltä osin, jotka koskettavat huoneenvuokralakia että sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden osalta. Asuntopoliittiseen ohjelmaan kirjataan toimenpiteitä, jotka koskettavat erityisryhmien asumista. Asuntopoliittisen ohjelman seuranta ja arviointi Sosiaalityön päällikkö (asuntopoliittisen ohjelman päivittämisaikataulu) 54

56 - asumisen polku on kuvattu Kehitetään ja otetaan käyttöön kirjallinen sopimus käytännöistä ja asiakkaan sitouttamisesta. Asuttamiseen ja asumiseen tukea tarvitsevalle asiakkaalle laaditaan selkeä asumisen suunnitelma, jossa on nimetty vastuutahot. Sopimuskäytännön piirissä olevien asiakkaiden määrä Toteutuneiden suunnitelmien määrä/tehtyjen suunnitelmien määrä SEVAS, sosiaalitoimi valmistelee mallia ja kutsuu kokoon ensimmäisen tapaamisen (konsultoidaan Kokkolaan asiasta). Kehitetään sosiaalihuollon asumispalveluita yhteistyössä 3. sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa: - nykyisestä Suojakodista tulee arviointija starttiasumisyksikkö, joka sijaitsee Lukkarilassa Peräseinäjoella - aloitetaan yhteistyöneuvottelut järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa asumispalveluiden tuottamisesta: jatkoasumispaikka/tukiasuminen, alkoholidementikot ja 2dg-asiakkaat - vuoden 2010 talousarvioon varataan määräraha asumispalveluyksikön toiminnan aloittamiseen Erilaisten asumisen tukipalveluiden, asumispalveluiden määrä. Asumisen ja asuttamisen arviointi, oikea ihminen oikeassa paikassa : Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain Työntekijöille kysely Päihteiden käytön vuoksi päättyneiden psykiatrisen kuntouttavan asumisen asiakassuhteiden määrä Sosiaali- ja terveyskeskus (erit. päihdetyö) vastaa yhteisneuvottelujen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta. Yhteistyökumppaneina mm. SEVAS ja Seinäjoen srk Opiskelijayhteistyö kyselyjen toteuttamisessa Ikääntyvien päihdepalvelut Palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan ikääntyvien päihteiden käyttäjien hoidon ja tuen tarpeisiin Selvitys ikääntyvien päihdeongelmasta ja siitä seuraavat toimenpiteet (mm. koulutus). Järjestettyjen koulutus lukumäärä Osallistujamäärä SONet BOTNIA, päihdepalveluiden kehittämishanke (Sirpa Tuomela-Jaskari) ja Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke (Päivi Niiranen). Selvitys valmistuu 2/2009 Kaikille 75 vuotta täyttäville tehdään kysely, jossa kysytään mm. alkoholin käytöstä. Alkoholia runsaasti käyttävien määrä/asiakasmäärä Ikäkeskus ja kotihoito Kotihoito ottaa puheeksi ja puuttuu niihin tapauksiin, jotka tulevat ilmi. Otetaan käyttöön ikäihmisille räätälöity Audit-kysely ja selkiytetään päihdehoidon polkua. Koulutusta asiasta (ks. edellä) Toimintamallin tarkentaminen kotihoidon, Ikäkeskuksen, sosiaalityön ja päihdetyön välillä Asiakastapausten määrä Tehtyjen Audit-kyselyjen määrä/asiakasmäärä Riskikuluttajien määrä/tehdyt kyselyt Hoitoon ohjausten lukumäärä Kotihoito Vanhustyön kehittämisyksikköhanke, Päihdepalveluiden kehittämishanke, E-P:n muistihäiriö- ja dementiayhdistys, Ikäpä-ryhmä Päihdetyön johtaja 55

57 Palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö toimijoiden kesken Päihdetyöllä on oma vastuulääkäri ja perusterveydenhuoltoon on sijoitettu A- klinikan terveydenhoitaja Opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestäminen asetuksen mukaisesti Selvitetään ikäihmisten päihteiden käytöstä johtuvien terveydenhuollon käyntien määrä. Päihdetyöhön nimetään oma vastuulääkäri. A-klinikalle perustetaan uusi terveydenhoitajan toimi, jonka sijoituspaikka on perusterveydenhuolto Opioidiriippuvaisten vierotushoitoon ja korvaushoidon arviointiin luotu hoitosysteemi on toimiva Käyntien määrä Päihdetyön henkilöresursointi/tarve Vieroitushoitoon ja korvaushoidon arviointiin ohjautuneiden asiakkaiden määrä/arvioitu tarve SONet BOTNIA, päihdepalvelujen kehittämishanke (Sirpa Tuomela- Jaskari) yhteistyössä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Psykososiaalinen keskus esittää vuoden 2010 talousarvioon A- klinikan terveydenhoitajaa. Päihdelääkärin nimeämisestä vastaa terveyskeskus. Päihdetyö, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoitopolun selkiyttäminen 2dg-työryhmä laatii oman matriisin, joka on sekä päihde- että mielenterveystyöryhmän alamatriisi Pohjanmaa-hanke koordinoi. Lähisuhde- ja perheväkivaltaohjelman valmistuminen Laaditaan ohjelma uudelle Seinäjoen kaupungille, sovitaan työnjaosta ja toimintakäytännöistä Osallistujamäärä, organisaatiot Sosiaali- ja terveyskeskus. Aikaisintaan vuonna 2009 Lasten ja koko perheen huomioiminen silloin, kun aikuinen perheenjäsen on päihdepalveluiden piirissä Perhe- ja lapsikeskeisyyden juurruttaminen päihdetyön käytäntöihin Perhetapaamisten määrä päihdeyksiköissä Kuinka monen perheen kohdalla on tehty yhteistyötä perheneuvolan ja Steissin kanssa Psykososiaalinen keskus Koulutus lasten huomioimisen työmenetelmistä, esim. Toimiva lapsi ja perhe menetelmät Kuinka monen perheen kohdalla on käytetty TLP-menetelmiä Koulutusten määrä Koulutukseen osallistuneiden määrä Sosiaali- ja terveyskeskus 56

58 Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittäminen entistä paremmin tarpeita vastaavaksi. Kehittämistyö alkaa sisäisenä kehittämistyönä Kuormitusprosentti Asiakastyytyväisyyskysely Sidosryhmäkysely Psykososiaalinen keskus 57

59 4. Kaksoisdiagnoosi Mielenterveys- ja päihdepalvelutyöryhmien yhteisenä alaryhmänä on toiminut niin sanottu kaksoisdiagnoosityöryhmä (2 dg), joka on miettinyt tavoitteita ja kehittämiskohteita niiden asiakkaiden palvelutarjontaan, joilla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Keskeisenä kehittämiskohteena on ollut kaksoisdiagnoosiasiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Osana tätä kehittämiskohdetta ovat hoidon porrastus sekä yhteistyön lisääminen ja tiedonkulun varmistaminen päihdehuollon ja psykiatrian välillä. Tätä kehittämiskohdetta on tarkennettu seuraavilla tavoitteilla: Luodaan yhteistyömalli, jolla varmistetaan se, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun (systemaattinen arviointi ja hoitomalli, manuaali). Sekä perus- että erityispalveluiden työntekijöiden asenteiden muuttuminen myönteisemmiksi ns. 2 dg -asiakkaita ja heidän hoitomahdollisuuksiaan kohtaan. Riittävä resursointi: depressiohoitajat, päihdehoitajat, lääkäri. Nuorten aikuisten akuutteihin mielenterveysongelmiin puuttuminen (ahdistus, masennus, itsetuhoisuus). Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Heittola Seija, terveydenhoitaja Sesty Kampman Olli, apulaisopettaja EPSHP Koivukangas Antti, lääkäri EPSHP Koivumäki Marja, projektityöntekijä EPSHP Koski Maija, osastonhoitaja EPSHP Leppänen Minna, päihdetyönjohtaja Seinäjoen kaupunki Ropponen Mervi, kehittämissuunnittelija Pohjanmaa-hanke Tulisalo Ulla, ylilääkäri EPSHP Uusitalo Sanna, lääkäri SSMTK/EPSHP Seuraavaksi Kaksoisdiagnoosityöryhmän matriisi: 58

60 Kaksoisdiagnoosityöryhmä Toimenpide-ehdotukset Mittari: Mihin olemme Vastuutaho/Aikataulu Strategiset valinnnat Konkreettiset menetelmät tyytyväisiä? Seurantaa varten perus- Kehittämiskohde ja tavoitteet tetaan seurantaryhmä KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAU- LU Tavoitteena on luoda yhteistyömalli, Masennustalkoot II toimintamalli on kehitetty Pohjanmaa-hanke, jolla varmistetaan Masennus- ja päihdetyön 2010 loppuun mennessä EPSHP, Seinäjoen terveyskes- se, että asiakas saa tarvitsemansa tutkimus- ja kehittämishanke kus, A-klinikka palvelun. Henkilöstön kouluttaminen arvioin- toimintamallin laadinnassa - systemaattinen arviointi ti- ja hoitomallin mukaisiin päihde- mukana olleet organisaatiot ja hoitomalli ongelman tunnistamis- ja hoitometi- - manuaali netelmiin Ns. kaksoisdiagnoosi asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Hoidon porrastus Yhteistyön lisääminen ja tiedonkulun varmistaminen päihdehuollon ja psykiatrian välillä - järjestetään koulutusta peruspalveluihin alkoholiongelmaisen ja 2dg-asiakkaan hoidosta - toteutetaan seurantatutkimus koulutuksen vaikuttavuudesta - koulutuspalaute seurantatutkimuksen tulokset Pohjanmaa-hanke EPSHP / Olli Kampman Tavoitteena on muuttaa sekä perus- että erityispalveluiden työntekijöiden asenteita myönteisemmäksi ns. 2dgasiakkaita ja heidän hoitomahdollisuuksiaan kohtaan Riittävä resursointi: depressiohoitajat, päihdehoitajat, lääkäri Päihdeongelmien varhainen tunnistamien ja huomioiminen hoitoa valittaessa - mini- intervention, motivoivan haastattelun sekä Auditin käytön toteutuminen. Kysely? - päihdediagnoosien määrä - kuolleisuuden väheneminen (kuolinsyytilastot) - hoidon keskeyttäneiden määrä Pohjanmaa-hanke, päihdeylilääkäri, 2dg- työryhmä EPSHP EPSHP Erityisti huomiota kiinnitetään nuorten aikuisten akuutteihin mielenterveysongelmiin (ahdistus, masennus, itsetuhoisuus) Päihdeongelman arviointi Auditilla ja mini-intervention käyttö - seuranta, missä määrin käytetään, vuosittainen kysely? 59

61 LÄHTEET A-klinikkasäätiö/Päihdelinkki. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2005). Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): Saatavilla: Ansoff, Igor (1984). Strategisen johtamisen käsikirja. Otava: Helsinki. Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämis-suositus (2007). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13, Helsinki. Depressio. Käypä hoito -suositus (2004). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 120 (6): Saatavilla: Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran Duode-cimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7): Saa-tavilla: Erikoissairaanhoitolaki 1989/1062. Etelä-Pohjanmaan liitto (2006a). Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto (2006b). Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030: Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen luova yrittäjyysmaakunta. Etelä-Pohjanmaan liitto (2006c). Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma EU(2008). European Pact for Mental Health and Well-being. EU high-level conference To-gether for mental health and wellbeing, Brussels, June Euroopan unionin neuvosto (2004). EU:n huumausainestrategia /04. Finlex-säädöstietopankki. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen Lääkäriseuran Duode-cimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5): Saatavilla: Kamensky, Mika (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari: Helsinki. Kansanterveyslaki 1972/66. Kekki, Tuula & Pia Kajander (2008). Päihdestrategia työnohjaajana: Toimijoiden kokemuksia kirjoitusprosessista ja strategian toimeenpanosta. Stakesin työpapereita 20/2008. Helsinki: Stakes. Kohti parempaa mielenterveyttä. Hämeenlinnan seutukunnan mielenterveyssuunnitelma ja toimintaohjelma. (2006) Suomen Mielenterveysseura, Helsinki. Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi (2007). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:27, Helsinki. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/

62 Lavikainen, J., Lahtinen, E & Lehtinen, V. (2004). Mielenterveystyö Euroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004: 17, Helsinki. Lumijärvi, Ismo; Sirpa Virta & Olavi Kujanpää (2003). Strategista arviointia kehittämässä: Tasapainotetun arvioinnin (BSC) käyttöönotto poliisitoimessa kokemuksia teorian viemises-tä käytäntöön. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print: Tampere. Mielenterveyslaki 1990/1116. Mintzberg, Henry (1996). Teoksessa Minzberg, H. & Quinn, J.B. (3rd edition) The Strategy Process. Concepts, contexts, cases. International edition. Prentice Hall International. Määttä, S. & Ojala, T. (1999) Tasapainoisen onnistumisen haaste: johtaminen julkisella sektorilla ja balanced scorecard. Hallinnon kehittämiskeskus, Valtiovarainministeriö. Edita, Helsinki. Nurmon kunta (2001a). Kohti toimivaa huumeiden vastaista työtä. Nurmon kunta (2001b). Nurmon kunnan sosiaali- ja terveyspoliittinen ohjelma. Nurmon kunta (2004). Päihdekasvatuksen ikäluokkaohjeistus. Ollila, Seija (2006). Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julki-sissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjaukselli-sena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali- ja terveyshallinto 1. Peruspalveluohjelma Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministerityöryhmä Peruspalvelut työryhmämuistio. Valtionvarainministeriön työryhmämuistioita 25/2001. Pohjanmaa-hanke (2007b). Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella kuulemistilaisuuksien raportti. Auli Romppainen & Minna Laitila. Saatavissa: Pohjanmaa-hanke (2008a). Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti. Projektikoordinaattori Minna Laitila. Saatavissa: Pohjanmaa-hanke (2008b). Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Ylistarossa kuulemistilaisuuksien raportti. Projektikoordinaattori Minna Laitila. Saatavissa: Päihdehuoltolaki 1986/41. Romppanen, Pia (2005). Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005. Sta-kes: Helsinki. Seinäjoen kaupunki (2002) Huomaa ajoissa - Seinäjoen päihdestrategia. Seinäjoen kaupunki (2003). Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella: Tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen Seinäjoen kaupunki ( ). Mieli hyvin Seinäjoella: Seinäjoen kaupungin mielenterve-ystyön suunnitelma vuosille Seinäjoen kaupunki (2004). Hyvä alku elämälle: Päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitoket-ju. Seinäjoen kaupunki (2005). Huomaa ajoissa - Seinäjoen päihdestrategia: Seurantaraportti 1/

63 Seinäjoen kaupunki (2006a). Lapsi- ja perhepoliittinen selonteko. Seinäjoen kaupunki (2006b). Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella. Seinäjoen kaupunki (2007). Lapsemme ja perheemme voivat hyvin 2015: Seinäjoen lapsi- ja perhepoliittinen toimenpideohjelma. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus (2001/2008). Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 117 (24): päivitys , s Saatavilla: Sotkanet -indikaattoripankki. Saatavissa: Stakes (2007a). Ehkäisy ja hoito Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Helsinki. Saatavilla: Stakes (2007b). Mieli Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. Työpapereita 4/2007. Helsinki. Saatavissa: VERKKO.pdf Stakes (2006). Neuvoa-antavat verkkosivusto (siteerattu ) Saatavissa: Stakes (2008). Stakesin Internet-portaali (siteerattu ). Saatavissa: STM (2001a) Mielenterveyspalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman (TATO) mielenterveyden valmistelu- ja seurantaryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:9. STM (2001b). Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001: 3. STM (2002). Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002: 3. STM/Terveyden edistäminen STM(2006). Terveyden edistämisen laatusuositus. 2006:19. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivut. (siteerattu ) Saatavissa: Taskumatti. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista (2008) Stakes. Saatavissa: Terveys Kansanterveysohjelman Internet-sivut (siteerattu ). Saatavissa: Toikka, Mirja (2002). Strategia-ajattelu ja strateginen johtaminen ammattikorkeakouluissa. Tapaustutkimus Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Acta Universitatis Tamperensis 873. VN (2007). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. WHO (2004) Promoting Mental Health. Concepts, emerging evidence, practice. Summary report. A report of the World Health Organization, Department of Mental Health and Sub-stance Abuse in collaboration with the Victorian Health Promotion Foundation and the Uni-versity of Melbourne. Geneva. 62

64 WHO (2005). Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa. WHO:n Euroopan alueen ministerikonferenssi mielenterveydestä: Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen. Helsinki, tammikuuta WHO (2008). Policies and practices for mental health in Europe: meeting the challenges. Denmark: WHO Regional Office for Europe.Ylistaron kunta (2002). Ylistaron kunnan päihdestrategia. Ylistaron kunta (2004). Ylistaron hyvinvoinnin kulmakivet: Hyvinvoinnin viljelyohjelma. Ylistaron kunta (2005). Varhainen puuttuminen Ylistarossa. 63

65 Liite 1. Strategiatoimikunnan kokoonpano Salo Tuula (pj.) kaupunginhallituksen nimeämä luottamushenkilö Aittoniemi Pirjo, kaupunginhallituksen nimeämä luottamushenkilö Istolahti Asko, sosiaalilautakunnan pj, Ylistaro Karlsson Mailis, kuntoutuspäällikkö, E - P:n sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Keskinen Lasse, koulukuraattori, Sivistyskeskus Koukkari Sari, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, A-klinikka Laitila Minna, projektikoordinaattori Pohjanmaa-hanke, sihteeri Leppänen Minna, päihdetyönjohtaja, Sosiaali- ja terveyskeskus Luhta Reetta-Maija, tupakastavieroitushoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Matikainen Markku, ylikonstaapeli, Seinäjoen poliisi Mäkynen Hanna, perusturvaltk:n pj, Nurmo Näsänen Aija-Marita, perusturvajohtaja, Nurmo Pekkanen Tiina, Irti huumeista ry. ja Stop huumeille ry. Perä Tiina, lääkäri, Seinäjoen Seudun terveysyhtymän yhtymähallituksen edustaja Porola Lea, sosiaalijohtaja, Ylistaro Rajala Timo, lääkäri, Seinäjoen seudun terveysyhtymä Rinta-Nikkola Pertti, kaupunginhallituksen nimeämä luottamushenkilö Saari Erkki, johtokunnan jäsen, TP-Seinäjoki Salo Tuomo, diakoni, Seinäjoen ev.lut. seurakunta Saukko Päivi, sosiaalityönpäällikkö, Sosiaali- ja terveyskeskus Tulisalo Ulla, psykiatri, akuuttipsykiatrian ylilääkäri, EPSHP Tuominiemi Veli, Seinäjoen A-kilta ry. Ylihärsilä Oili, hoitotyön johtaja, Seinäjoen seudun terveysyhtymä Zurban Pirkko, puheenjohtaja, Seinäjoen alueen mielenterveysyhdistys ry. 64

66 Liite 2. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Seinäjoella vuonna 2007 Laitoshoito Avohoito Kustannukset noin 2,355 Milj. eli 38,45 % kustannuksista Avohoito Ehkäisevä työ Kuvio 17. Mielenterveystyön kustannukset Seinäjoella v Laitospalvelut Kustannukset noin eli 67,4 % kustannuksista Psykiatrinen laitoshoito Kustannukset noin 3,77 Milj. eli 61,55 % kustannuksista Laitoshoito Avopalvelut Kustannukset noin eli 31 % kustannuksista Avohoito Ehkäisevä työ Kustannukset noin eli 1,6 % kustannuksista Ehkäisevä työ Kuvio 18. Päihdetyön kustannukset Seinäjoella v

67 Liite 3. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Nurmossa vuonna 2007 Psykiatrinen laitoshoito Kustannukset noin eli 57,6 % kustannuksista Laitoshoito Avohoito Ehkäisevä työ Kuvio 19. Mielenterveystyön kustannukset Nurmossa v Laitospalvelut Kustannukset noin eli 47 % kustannuksista Avohoito Kustannukset noin eli 42,4 % kustannuksista Laitoshoito Avopalvelut Kustannukset noin eli 53 % kustannuksista Avohoito Ehkäisevä työ Kuvio 20. Päihdetyön kustannukset Nurmossa v

68 Liite 4. Mielenterveys- ja päihdetyön kustannukset Ylistarossa vuonna 2007 Psykiatrinen laitoshoito Kustannukset noin eli 49 % kustannuksista Laitoshoito Avohoito Ehkäisevä työ Kuvio 21. Mielenterveystyön kustannukset Ylistarossa v Laitospalvelut Kustannukset noin eli 62,5 % kustannuksista Avohoito Kustannukset noin eli 51 % kustannuksista Laitoshoito Avopalvelut Kustannukset noin eli 35,7 % kustannuksista Avohoito Ehkäisevä työ Kustannukset noin 600 eli 1,7 % kustannuksista Ehkäisevä työ Kuvio 22. Päihdetyön kustannukset Ylistarossa v

69 Liite 5. Strategiaan annetut lausunnot 68

70 69

71 70

72 71

73 Lausunto Laitila Minna Pohjanmaa-hanke Asia: Lausuntopyyntö Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiasta/laitila Minna Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiasta vuosille Kohteliaimmin esitämme korkea-asteen koulutuksen näkökulmasta seuraavaa: Strategia kohdentuu sosiaali- ja terveyspoliittisesti erittäin tärkeään tematiikkaan. Se on laadittu moniammatillisesti ja yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Korkea-asteen koulutusorganisaation edustajia ei valmistelutyössä ole ollut mukana. Tämä on kouluttajien näkökulmasta valitettava asia, sillä SeAMK:sta löytyy asiantuntijuutta päihde- ja mielenterveysasioihin niin sosiaali- kuin terveysalankin näkökulmista. Strategia on tavoitteiltaan hyvin laaja ja siinä on määritelty käsitteitä ja kuvattu nykytilaa sekä tilastotietoa menneiltä vuosilta. Käsitteet mielenterveys, päihteet, mielenterveystyö ja päihdetyö on määritelty niukasti. Käsitteitä asiakaslähtöisyys, hyvinvointi, terveys ja toimintakyky ei ole määritelty. Samoin keskeiset käsitteet mielenterveyden hoitotyö ja päihdehoitotyö puuttuvat. Strategian tulisi olla vahvasti tulevaisuuteen suuntaava ja toimintaa ohjaava asiakirja. Esitetyssä muodossa strategia tukee nykykäytäntöjen jatkamista ja säilyttämistä ja siinä kuvataan olemassaolevat käytänteet, jotka on koettu hyviksi tähän asti tehdä ko. työtä. Nykyinen mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenne sekä perus- että erityistasolla olisi helpommin ymmärrettävissä, jos olisi esitetty kuviona. Strategiassa ei kuvata uutta, tutkittuun tietoon perustuvaa toimintamallia päihde- ja mielenterveyshaasteisiin vastaamiseksi. Strategiatavoitteiden painopisteenä on erilaisten menetelmien käyttöönotto mielenterveystyön ja päihdetyön kehittämisessä. Tavoitteet ja visio voisivat olla konkreettisempia, aktiivisuutta ja asiakkaiden voimavaraistumista vahvemmin kuvaavia; riittääkö pelkkä huomiointi? Voisiko asettaa tavoitteeksi/visioksi esimerkiksi, että päihde- ja mielenterveysongelmien määrä ei lisäänny tietyllä aikajaksolla tai ne jopa vähenevät? Tai kaupunkilaiset tunnistavat ja ymmärtävät mielenterveyden ja päihteidenkäytön riskitekijät? Indikaattoreiden käyttö tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa on haasteellista; olisi paikallaan vielä kriittisesti käydä mittaristo/indikaattorilista läpi ja pohtia saadaanko kaikilla esitetyillä mittareilla haluttu tieto tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi. Ikävaiheissa on otettu huomioon lasten ja nuorten lisäksi ikäihmisten päihteiden käyttö, mikä on hyvä asia. Kuitenkin työikäiset tulee edellä olevien ryhmien lisäksi myös ottaa huomioon, sillä esim. työstressi on riskitekijä päihteiden käytölle. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -osiossa mielenterveys- ja päihdetyön yhdistäminen toimivat parhaiten. Vanhusten ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä painotus on päihdetyössä. Toisaalta esim. ikäihmisen päihteidenkäyttö voi olla vaikea kysymys omaisille. Olisi hyvä olla esim. matalan kynnyksen paikkoja, johon voisi mennä asiasta puhumaan ja saada tietoa palveluista ja niihin pääsystä. Myös vanhusten depressioiden tunnistamistarve on nostettu hyvin esiin. Toimenpideluettelosta puuttuu vanhusten yksinäisyyden ehkäisy, joka on keskeinen depressiotekijä. Depressiivisten vanhusten hoitoonohjaus ja moniammatillinen hoito vaatisivat kuvauksen. Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon yhteydessä strategiassa on kerran maininta täydennyskoulutuksesta. Moniammatillisissa työryhmissä on sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen ja ylemmän amk-koulutuksen saaneita asiantuntijoita. Heidän koulutuksensa merkitys ei näy strategiassa. Strategiassa ei myöskään näy tutkimustoiminta, vaikka seurantamittaristoa on määrällisesti paljon. Tutkimusja kehittämisstrategian yhteennivominen olisi ehkä vaikuttavuuden ja seurannan näkökulmasta hyvä ratkaisu. Esimerkiksi lähisuhde- ja perheväkivallan yhteydessä perhehoitotieteen alueella on asiasta paljon tutkittua tietoa. Strategiassa on tarkasteltu päihde- ja mielenterveystyötä monipuolisesti. Luonnoksesta jää hieman hajanainen kuva ja johdanto ja alkukappaleet ovat suhteellisen raskaita lukea. Strategian selkeä tarkoitus ja tavoite näkyvät heikosti. Toimenpideosa on konkreettisemmin kuvattu matriisina. Lukijaa pohdituttaa, pystytäänkö strategian avulla riittävästi luomaan uusia toimintamalleja eri ikäisten mielenterveys- 72

74 ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Asioiden tiivistäminen ja konkretisointi selkiyttäisivät strategiaa, jolloin sen toimeenpano varmasti synnyttäisi uutta yhteistyötä ja uusia ideoita palvelujen kehittämiseen. Strategialuonnosta ovat SeAMK Sosiaali- ja terveysalalta kommentoineet lehtori Riitta Ranta ja koulutusohjelmapäälliköt Riitta Kiili, Raija Palo ja Aila Vallejo Medina. Kommentit on koottu tähän lausuntoon. Asta Heikkilä yksikön johtaja Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 73

75 Pohjanmaa-hanke Projektikoordinaattori Minna Laitila Viite: Asia: Lausuntopyyntö (Projektikoordinaattori Minna Laitila, Pohjanmaa-hanke) Lausunto Arjen hallinta turvallinen arki Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiasta vuosille Pohjanmaa-hanke on pyytänyt Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAlta lausuntoa Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiasta. Lausuntonaan SONet BOTNIA esittää seuraavaa: Yleistä: Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategiassa on SONet BOTNIAn näkemyksen mukaan onnistunut kokonaisuus. SONet BOTNIA pitää tärkeänä, että strategia on yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia, koska rajapinta mielenterveys- ja päihdetyön välillä on häilyvä ja ne ovat toisiinsa vahvasti limittyneitä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä ja merkittäviä kansallisia ongelmia sekä tällä hetkellä että erityisesti myös tulevaisuudessa. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä toimii erillään ja se koetaankin hyvin pirstaleisena ja alueellisesti hajanaisena. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kunnilla on mahdollisuus kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita, jotka ovat yhtenäisempiä ja vastaavat paremmin palvelutarpeita. Sekä mielenterveys- että päihdepalvelujen laatusuosituksissa linjataan, että jokaisessa kunnassa tulee olla mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia. Seinäjoen strategiatyö on ajoitettu hyvin, niin että myös Seinäjokeen liittyneet kunnat ovat olleet mukana työssä ja näin olleen sitoutuneet strategisiin tavoitteisiin työn alusta saakka. Strategiassa esitetyt arvot ja tavoitteet ovat mielestämme nykytilaan ja lähitulevaisuuteen sopivia ja oikeansuuntaisia. SONet BOTNIA kannattaa, että Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategiassa kiinnitetään huomio laajasti ennaltaehkäisystä korjaavaan työhön. Strategiassa on huomioitu tärkeinä tulevaisuuden haasteina muun muassa monikulttuurisuus ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tarkemmat huomiot: 2.1 Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat Uuden Seinäjoen alueella on tehty vuodesta 2001 lähtien useita päihde- ja mielenterveystyön eri osa-alueille liittyviä strategioita. Myös alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi on laadittu maakuntatason ohjelmia. SONet BOTNIA pitää tärkeänä, että aiemmat strategiset linjaukset huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan liitetään tiivisti nykyiseen mielenterveys- ja päihdestrategiaan. 3. Nykytila Strategia-alueen mielenterveys- ja päihdetyön kustannuksia vuodelta 2007 on havainnollistettu kuvioissa 1-2 ja taulukossa 2. Sekä mielenterveys- että päihdetyössä laitoshoito painottuu avohoitoa enemmän. SONet BOTNIA pitää tärkeänä palveluiden painopistealueiden siirtymistä avohoitoon ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn osalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, että työhön saataisiin paremmin tarvetta vastaavia resursseja. 6.2 Koko strategian tavoitteita kuvaava mittaristo SONet BOTNIA pitää strategiaan valittua mittaristoa kattavana. 74

76 5. tavoite: Palveluiden kehittäminen ja niistä tiedottaminen tavoitteen osalta Niiden terveyskeskuskäyntien määrä, joissa potilaalla F-diagnoosi (tilastoidaan vuodesta 2009 alkaen) SONet BOTNIAn yhteydessä toimiva päihdepalvelujen kehittämishanke on omalta osaltaan sitoutunut tilastoimaan tietyltä ajanjaksolla Seinäjoen alueen terveyskeskusten päivystysvastaanotoilla käyneiden ikäihmisten (yli 65v -vuotiaat) päihde-ehtoiset käynnit. II Toimenpideohjelma Työryhmien matriisien kehittämiskohteet, tavoitteet ja esitetyt menetelmät ovat mielestämme hyvin kattavia ja tarkoin valittu niin, että konkreettinen kehittämistyö vastuutahoittain pystyy alkamaan. Työryhmien matriiseista näkyy se, että työryhmissä on ollut useiden eri hallinnonalojen ammattilaisia, jolloin tavoitteet ja konkreettiset menetelmät ovat muodostuneet kattaviksi. SONet BOTNIA korostaa myös seurannan osalta sitä, että vastuutahojen tulisi pitää kiinni seurantaryhmälle raportoinnista. Seinäjoella Juha Luomala kehitysjohtaja Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija 75

77 Lausunto Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön strategiasta vuosille : Arjan hallinta - turvallinen arki. Tämä lausunto perustuu viiden mielenterveyspalveluiden käyttäjän haastatteluun. Ennen haastattelua kukin on perehtynyt strategia-asiakirjaan. Lausunto kohdentuu ennen kaikkea mielenterveyspalveluihin. Aluksi voidaan todeta, että strategia-asiakirja on huolellisesti laadittu. Se on rakenteellisesti looginen ja selkeä kokonaisuus, mutta myös sisällöllisesti kattava. Palveluiden käyttäjien näkökulmasta halutaan kuitenkin vielä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: Jalkautuvien palveluiden asemaa voitaisiin korostaa entistä enemmän. Mielenterveyspalveluiden ei tarvitse olla vain tiettyyn paikkaan sidottuja. Tämä tarkoittaisi ammattilaisten asiantuntemuksen jalkauttamista sinne missä mielenterveyskuntoutujat asuvat ja elävät. Matalan kynnyksen palveluilla tulisi olla selkeä asema osana palvelustrategiaa. Vertaistuella on todettu olevan huomattava positiivinen vaikutus kuntoutumiselle. Tällä hetkellä alueella on sosiaalinen tilaus matalan kynnyksen palvelupisteelle. Mielenterveyskuntoutujien työllisyysmahdollisuudet ovat suurena haasteena kansallisesti ja siten myös alueellisesti. Työllistymisväylien avaamiseksi tarvitaan laajoja eri toimijoiden yhteisiä toimenpiteitä. Mielenterveysongelmien stigmatisaatiota pidetään vahvana, joten sen purkaminen edellyttää laajoja eri palvelusektoreita yhdistäviä toimia. Kysymys ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon sektorista. Esimerkiksi kulttuurin osa-alueet muodostavat hyvän maaperän stigman käsittelylle. Toisaalta stigman purkaminen edellyttää mielenterveysasioiden käsittelyä myös yhteisöllisenä seikkana. Tällöin kysymys on muun muassa erilaisten kansalaisjärjestöjen, yritysten ja tiedotusvälineiden kautta vaikuttamisesta. Palveluiden käyttäjien foorumin puolesta, Timo Toikko 76

78 Liite 6. Strategian kuulemistilaisuuden muistio Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian vuosille Arjen hallinta turvallinen arki kuulemistilaisuus Maanantai klo Kaupungintalon valtuustosalissa MUISTIO 1. Tilaisuuden puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Esa Nordling (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän esitti lyhyen katsauksen ehkäisevän mielenterveystyön kehityksestä Suomessa. Lisäksi Nordling kertoi muutamalla sanalla KASTE-kehittämisohjelmasta ja totesi, että Seinäjoen strategiassa on löydettävissä samat sisältöalueet. Helmikuun aikana valmistuvassa Valtakunnallisesta mielenterveys- ja päihdeohjelmassa (Mieli 2009) puheenjohtaja totesi olevan edistyksellistä erityisesti se, että siinä mielenterveys- ja päihdetematiikkaa käsitellään samassa ohjelmassa. Nordling nosti erityisesti esiin ohjelmasta ns. yhden oven periaatteen, kokemusasiantuntijuuden korostamisen, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinoinnin sekä perus- ja avohoidon tehostamisen. (Diat muistion liitteenä) 2. Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategia toimikunnan puheenjohtaja Tuula Salo totesi, että strategiatyötä tarvitaan, jotta olisi yhteinen suunta ja tavoite. Strategiaa on tarpeen myös päivittää muuttuvan ympäristön mukaan. Nyt esiteltävä strategia on moniammatillisen työskentelyn tulos, joka laadittu oman työn ohella. Salo totesi, että päihde- ja mielenterveystyö ovat toisiinsa kietoutuneita ongelmia, joten oli perusteltua yhdistää ne yhden strategian alle. Strategiassa on korostunut edistävän työn ja ehkäisyn merkitys. Työn aikana on jouduttu tekemään rajauksia ja jättämään monia tärkeitä kysymyksiä ja ongelmia pois. Tuula Salo esitteli strategian arvot, vision ja tavoitteet. Strategian toimeenpanoa ja seurantaa varten perustetaan seurantaryhmä, joka asettaa myös mittareille tavoitetasot. 3. Työryhmän puheenjohtaja Hanna Mäkynen esitteli työryhmien matriiseja, joissa on pyritty konkretisoimaan strategian tavoitteita. Ennaltaehkäisevän työn ja peruspalveluiden työryhmän kehittämiskohteet ovat: päihteettömyyden arvostaminen, lapsiperheiden elämänhallinta, nuorten mielenterveys ja elämänhallinta, ikääntyvien mielenterveys ja elämänhallinta sekä ammattitaidon vahvistaminen peruspalveluissa. Mielenterveyspalveluita pohtinut työryhmä valitsi kehittämiskohteiksi mielenterveystyön johtamisen selkiyttämisen ja vahvistamisen sekä turvallisen asiakkuuden ja palvelujärjestelmän toimivuuden. Päihdepalvelut työryhmän kehittämiskohteet ovat: asunnottomuuden poistaminen, ikääntyvien päihdepalvelut ja palvelujärjestelmän koordinointi ja yhteistyö toimijoiden kesken. Lisäksi strategiaan on liitetty ns. kaksoisdiagnoosityöryhmän matriisi. 4. Puheenjohtaja avasi keskustelun strategialuonnoksesta. Tuotiin esiin sitä, että strategiapaperin eteneminen ei ole loogista. Siihen olisi kaivattu perustelua tehdyille valinnoille mm. etenemisen suhteen. Strategian todettiin olevan makrotasolla, pitäisi saada yhtä hyvä suunnitelma myös mikrotasolle, käytännön tasolle. Puheenvuorossa todettiin, että turvallinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde on tärkeää. Myös hoitavien tahojen tulisi sitouttaa pitkäaikaiseen suhteeseen. Keskustelussa perään kuulutettiin myös sitä, mitä käytännössä tarkoitetaan 3. sektorilla, johon strategiassa viitataan. Lisäksi kysyttiin sitä, kuinka monta palveluiden käyttäjää esim. toipuvaa alkoholistia on ollut mukana strategian laadintaprosessissa. Tärkeänä pidettiin kentän äänen kuulemista ja panostamista nuoriin. Jalkautuminen kouluihin, lukioihin jne. antamaan tietoa nuorille nähtiin tärkeänä. Vertaistuen ja oma-apuryhmien roolia ja merkitystä toivottiin kostettavan strategiassa nykyistä enemmän. Eräässä puheenvuorossa todettiin, että strategia on luuranko, jonka ympärille toimijat voivat lähteä keräämään lihaa. Mielenterveys- ja päihdestrategia laatiminen yhdessä nähtiin hyvänä asiana, koska nämä ongelmat voivat kohdata ketä tahansa. Keskusteltiin pitkään mielenterveys- ja päihdeongelman yhteenliittymisestä ja erillisyydestä. Minnesota-hoidon puheenvuorossa tuotiin esiin sitä, ettei alkoholiongelmaisella ole automaattisesti mielenterveysongelmaa. Tiettyjen lähteiden mukaan mielenterveysongelma ei ole sen yleisempää päihdeongelmaisille kuin muulla väestöllä. 77

79 Strategiaa kritisoitiin sitä, ettei siinä ole käsitelty päihteistä esim. lääkkeiden väärinkäyttöä. Todettiin, että tavoitteena Päihteettömyyden arvostaminen tärkeä asia. Diakoniatyön puheenvuorossa todettiin, että strategiaan on koottu tärkeitä asioita. Niiden käytäntöön saattaminen on haaste. Toivottiin, että yhteisöllisyyden käsitettä strategian arvona avattaisiin ja konkretisoitaisiin. Se kuitenkin tarkoittaa käytännössä arkisia asioita, lähimmäisyyttä ja välittämistä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Raija Palo totesi, että mielenterveys- ja päihdekysymysten yhdistäminen samaan paperiin tekee strategiasta raskaslukuisen. Huomioitava on, että sekä mielenterveys- että päihdetyö vaativat erilaista osaamista. Positiivista on, että kehittämiskohteet on nostettu esiin. Mielenterveys- ja päihdetyö on poikkihallinnollista työtä, jossa sosiaali- ja terveystoimi on vain osa kokonaisuutta. Tarvitaan lisäkoulutusta erityisesti lähipalveluihin, koska ongelmien tunnistaminen on vaikeaa. Kaupunginvaltuutettu Kari Hokkanen kysyi, kiinnitetäänkö strategiassa riittävästi huomiota lapsiin. Hän totesi, että niihin organisaatioihin, joissa lapset ovat (esim. koulu), pitäisi panostaa enemmän. Lasten ja nuorten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen ei onnistu ilman yhteistyötä kotien kanssa. Tuula Salo kertoi, että tekeillä myös Seinäjoen lastensuojelusuunnitelma. Mielenterveys- ja päihdestrategiassa on haluttu välttää päällekkäisyyttä em. suunnitelman kanssa. Lisäksi hän totesi, että strategiatyössä on otettu huomioon mielenterveys- ja päihdeongelman erityisyys, mutta myös se tosiasia, että ne usein ovat yhteen kietoutuneita. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö totesi omassa kommentissaan sen, että myös ehkäisevä päihdetyö ja riskikulutuksen tunnistaminen on otettu huomioon matriiseissa. 5. Puheenjohtaja päätti keskustelun. Hän totesi yhteenvetona eniten keskustelua herättäneen mielenterveys- ja päihdekysymysten käsittelyn yhdessä vai erikseen. Puheenjohtaja toi esiin omana kommenttinaan sen, että koulukiusaamiseen puuttuminen ja kriisityö olisivat teemoja, joihin työryhmien olisi vielä tarpeen palata. 6. Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Lea Porola lausui loppusanat. Hän kiitti mukana strategiatyössä olleita tähänastisesta työstä. Hän esitti kiitoksen myös kaikille kuulemistilaisuudessa mukana olleille ja totesi, että kannanotot otetaan huomioon strategian laadinnassa, arvioinnissa ja päivityksessä. 7. Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti tilaisuuden. Seinäjoki, Esa Nordling Puheenjohtaja Kehittämispäällikkö, THL Minna Laitila Sihteeri Projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke Liite: Esa Nordlingin diasarja 78

80 79

81 80

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

7. MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET HEINÄVEDELLÄ... 7 7.1 Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen... 8

7. MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET HEINÄVEDELLÄ... 7 7.1 Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen... 8 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. MIELENTERVEYDEN JA MIELENTERVEYSTYÖN MÄÄRITTELYÄ... 3 3. MIELENTERVEYSTILANNE HEINÄVEDELLÄ... 4 4. HEINÄVEDEN MIELENTERVEYSNEUVOLAN TOIMINTA... 6 5. VISIO... 7 6.

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot