Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma 2011-2013"

Transkriptio

1 Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma

2 JOHDANTO... 3 VASTUU LAPSEN HYVINVOINNISTA... 4 HYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI... 6 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA RANUALLA... 7 Väestörakenne ja elinympäristö... 7 Nuorten hyvinvointiselvitys Kouluterveyskysely LASTEN, NUORTEN JA LAPSIOERHEIDEN PALVELURAKENNE RANUALLA Terveyspalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Varhaiskasvatus Opetus- ja koulutuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Muut palvelut YHTEINEN PAINOPISTE JA TAVOITTEET SEKÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LOPUKSI

3 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voin tulleessa uudessa lastensuojelulaissa edellytetään, että jokainen kunta laatii suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa vähintään neljän vuoden välein. Se on otettava huomioon kunnan talous- ja toimintasuunnitel laadittaessa. (Lastensuojelulaki 12 ) Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi- tai lapsipoliittinen ohjelma sekä nuorisolain (L 72/2006, 4 ja 7 ) perusteella laadittu ohjelma, antavat hyvän perustan suunnitelmalle. Ranuan kunnanvaltuuston vuonna 2007 hyväksymä ja kuluvalla valtuustokaudella päivitysvuorossa oleva lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma onkin sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa, ja jatkossa on tarkoitus päivittää vain yhdistettyä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitel. Tämä suunnitelma on laadittu kaudelle Jatkossa suunnitel päivitetään vuosittain ja uusi suunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Lastensuojelulain edellyttämä suunnitelma on Ranuan kunnassa päätetty laatia laaja-alaisena ohjelmana, kattan kaikkien ranualaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen. Lasten suojelu on koko kunnan asia suunnitelma kantaakin nimeä Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelmatyön tavoitteena on määritellä tavoitteet ja suuntaviivat kunnan lapsi- ja nuorisopoliittiselle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Hyvinvointiohjelman tarkoitus on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tätä tarkoitustaan se toteuttaa: kokoamalla ja jäsentämällä olemassa olevaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja elinoloista kuntalaisille, päättäjille ja hyvinvointityötä tekeville. määrittelemällä yhteisen päämäärän, painopisteen ja tavoitteet kunnan järjestämien palveluiden toiminnalle ja kehittämiselle. edistämällä yhteisen päämäärän leviämistä kuntalaisten, kunnan, muiden viranomaisten ja yhteisöjen toimintaan. 3

4 seuraamalla ja arvioimalla ohjelman ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista. VASTUU LAPSEN HYVINVOINNISTA Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Uuteen lakiin on otettu lapsenhuoltolaissa oleva määrittely lapsen huollosta. Sen tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen etu on laaja käsite. Sen mukaan huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata myös hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lapsen vanhempien velvollisuutena on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heillä on oikeus myös yksin määrätä siitä, miten lapsen kasvatus ja huolenpito järjestetään. Laissa korostetaan, että yhteiskunnan on pyrittävä tuken vanhempia tässä tehtävässä ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe on myös tarvittaessa ohjattava lastensuojelun piiriin. Kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen tai kun toteutetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, on päätöksiä tehtäessä aina otettava huomioon riittävällä tavalla vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Viranomaisen on siis pyrittävä kaikin tavoin edesauttan, että vanhemmat voivat toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin kun järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Viranomaisten on myös oma-aloitteisesti tarjottava perheelle apua. Tällä viranomaista koskevalla velvollisuudella onkin suora vaikutus kuntien määräraha-arviointiin eli kun arvioidaan, miten ja missä laajuudessa kunnassa järjestetään lapsiperheille ja lapsille erilaisia palveluja. Lapsella on myös oikeus erityiseen suojeluun. Jos vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtin kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuus on puuttua perheen tilanteeseen. Aina on kuitenkin noudatettava niin sanotun lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta: on valittava se toimenpide, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen. Toimenpiteitä mietittäessä on myös arvioitava, mikä tukitoimi tai apu parhaiten vastaa lapsen tai perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Suomessa voin tulleissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa erityisesti lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Näissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa. Lapsen oikeuksia ei voida turvata yksin lastensuojelulain keinoin, vaan niiden toteuttaminen on edelleen myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä. 4

5 Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lastensuojelunlain mukaiset lastensuojelun perustehtävät kunnassa LsL 417/2007, 11 Lasten ja nuorten kasvuoloihin vaikuttaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhdyskuntasuunnittelu: arjen ympäristöjen toimivuus, turvallisuus,viihtyisyys ja virikkeellisyys Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen Systettinen toimintatapa seuranta- ja arviointitiedon tuottamisesta ja käytöstä Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistaminen Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä Palvelujen kehittäminen vanhempien kasvatustehtävän tukemiseksi Vanhempien ja lasten hoidosta vastaavien tukeminen kasvatustehtävässä yhteistyössä Lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukitoimien järjestäminen Koulunkäynnin tukeminen: koulupsykologi- ja kuraattori ja erityisopetuspalvelut Lasten huomioon ottaminen aikuisten palveluissa (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut) Lasten suojelutehtävä Ehkäisevä lastensuojelu Lapsen ja perheen erityinen tukeminen kunnan peruspalveluissa; äitiys- ja lastenneuvolat, päivähoito, koulu, nuorisotyö terveydenhuolto, sosiaalihuolto Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireellinen sijoitus Huostaanotto Sijais- ja jälkihuollon järjestäminen Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan nuorisolain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 29 vuotta. Tässä ohjelmassa lapsella tarkoitetaan yleensä alle 13-vuotiasta ja nuorella alle 21-vuotiasta henkilöä. Ohjelmassa aineistona käytetyissä lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa tilastoissa ja tutkimuksissa ikähaarukat vaihtelevat. 5

6 HYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman laadinnassa on käytetty ja tullaan jatkossa käyttämään mm. seuraavia tietokantoja: Hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreita (esim. Sotkanet) Kouluterveyskyselyn tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke ( ) lastensuojelurekisteriin kerättäviä tietoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden väestötietoja muita ohjelmakauden yhteiseen painopisteeseen liittyviä sekä toimenpideehdotusten ja tavoitteiden seurannan kannalta tarpeellisia mittareita seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Saatavilla olevaa arviointi- ja seurantatietoa verrataan asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin. Saatua tietoa ja kokemuksia käytetään suunnitelman tavoitteiden tarkistamiseen. 6

7 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA RANUALLA Tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista löytyy useista eri lähteistä. Tiedon saatavuudessa on eroja eri ikäisten väestöryhmien välillä. Valtakunnallista, alueellista ja paikallista tietoa on saatavilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen vapaasti käytettävissä olevissa tietokannoista. Joka toinen vuosi Ranuan kouluissa toteutettava THL:n Kouluterveyskysely tuottaa tällä hetkellä parasta hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää paikallista tietoa. Kouluterveyskyselyssä kerätään tietoa yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten elämäntavoista, kokemuksista omasta terveydestä ja hyvinvoinnista vuotiaista ranualaisista lapsista ei ole juurikaan kouluterveyskyselyn tulosten kaltaista paikallista seurantatietoa, joka kertoisi heidän hyvinvoinnistaan. THL:n ja Tilastokeskuksen ylläpitämiin tietokannoista on saatavissa kootusti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja resursseihin liittyvää tietoa iän ja kotikunnan perusteella. Näiden tietojen perusteella on mahdollista tietää joitakin asioita terveydentilasta, palveluiden tarpeesta ja saatavuudesta, mutta niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista, elämäntavoista tai palveluiden tarpeen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hänestä kertyy hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää tietoa erilaisiin asiakasrekistereihin neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja terveyspalveluissa. Tieto jää kuitenkin yksilötason asiakirjoihin. Eri toimialojen ja yksiköiden käyttämät tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia keskenään, eikä niitä voida käyttää paikallisen tiedon tuottamiseen perhe- tai väestötasolla. Väestörakenne ja elinympäristö Tilastojen mukaan Ranuan väestörakenne on muuttunut vanhusvoittoisempaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ranualaisia oli vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2010 on 4283 asukasta, vuodelle asukasta ja vuodelle asukasta. Vertauskohteena Lapin n vastaavat tiedot. Perustietoa Ranuan kunnasta, väestöstä, elinkeinoista ja palveluista kuntaesittelyssä (www.ranua.fi -> Ranua-info -> Yleistietoa kunnasta). Ikäluokka Ranua Lapin 0-14 v. 20,9 % (26,7) 16,0 % (20,1) v. 60,5 % (60,7) 66,0 % (66,6) yli 65 v. 18,6 % (12,6) 18,0 % (13,3) Naisia 47,3 % 49,9 % (Tiedot ja suluissa oleva ) Lapsiperheiden prosenttiosuus perheistä on sa tasoa kuin koko ssa (v ,2% Ranualla. Lapsiperheiden määrä on jo pitkään ollut laskussa, ja Ranualla se on verrokkikoh- 7

8 teisiinsa nähden laskenut enemmän, mutta Ranuan kunnan Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan Ranuan yhtenä vahvuutena on kuitenkin lapsirikkaus. Lapsia syntyy vuosittain vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna runsaasti. Vuonna 2008 Ranualla syntyi 45 lasta, kun taas vastaavan kokoisissa Pellossa 14 lasta, Posiolla 17 lasta, Sallassa 22 lasta ja Ylitorniolla 27 lasta. Avioerojen määrä on Ranualla selkeästi muuta ta ja Lapin ä vähäisempi, ja yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on hiukan pienempi kuin koko ssa ja Lapissa. Ranualla asutaan selkeästi ahtaammin mitä koko ssa ja Lapissa. Sekä Ranuan kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste on koko 2000-luvulla kasvanut huomattavasti koko n tasoon nähden. Valtakunnallisesti toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä vähentyi 2000-luvun alkupuolella, mutta kääntyi kasvuun vuonna Ranualla toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi vuonna % edellisvuoteen verrattuna. Tukea pitkäaikaisesti saaneiden yksinhuoltajatalouksien prosenttiosuus kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on hiukan kasvanut. Nuorten vuotiaiden osuus (vastaavanikäisestä väestöstä) oli 2000-luvun alkupuoliskolla kasvussa, mutta on sittemmin kääntynyt laskuun. Lapin ssä ja ssa se on koko ajan ollut laskussa Perheet yhteensä Ranua yhteensä Lapsiperheet, % perheistä Ranua yhteensä 52,5 48,8 44, ,2 Lapin yhteensä 47,9 44, ,3 38,8 yhteensä 45,8 43,7 41,7 40,9 40,5 Yksinhuoltajaperheet, Ranua yhteensä 14, ,1 17,6 15 % lapsiperheistä Lapin yhteensä 18,9 20,3 20,8 20,5 20,3 yhteensä 18 19,4 19, Avioeroja Ranua yhteensä 5,2 4,2 10,3 11,7 6,8 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Lapin yhteensä 13,7 14,5 13,6 13,8 13,2 yhteensä 15,6 16,3 15, , Asuntokunnat, joissa on vähintään Ranua yhteensä 36,6 33,2 28,7 25,8 24,8 yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista Lapin yhteensä 32 28,6 24,9 23,5 22,9 8

9 yhteensä 28,7 26,8 24,6 23,9 23,6 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (id:190) Ranua yhteensä 55,6 50, ,2 47,1 Lapin yhteensä 40,6 36,4 33,6 31,8 30,6 yhteensä 39,6 36,1 32, ,3 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet pienituloi- Ranua yhteensä Lapsiperheiden suusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste yhteensä Ranua yhteensä yhteensä , ,2 31,7 7, ,8 13,9 9,3 19,6 21,6 25,6 8,8 12,1 13,7 15 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Ranua yhteensä 14,7 13,3 8,9 7,6 Lapin yhteensä 15, ,4 8 yhteensä 11,9 8,8 7,7 6,5 Toimeentulotuki, euroa / asukas Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, vuoden aikana yhteensä Ranua yhteensä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, Ranua yhteensä 18,1 19,4 12 9,6 % lapsiperheistä Lapin yhteensä 17, ,3 10 yhteensä 14,1 10,6 9,6 8,1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saa- Ranua yhteensä 2,3 4,5 3,2 2,5 9

10 neet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet avio-/avoparit (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea saaneet yksinäiset miehet (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea saaneet yksinäiset naiset (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lapin yhteensä 3,7 3,2 3,1 2,9 yhteensä 3,5 2,6 2,8 2,4 Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä 6 6 Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä 2,7 Lapin yhteensä 1,5 1,9 2,2 2,3 yhteensä 2,1 2,4 2,5 2,8 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Päivähoidossa on selkeästi vähemmän lapsia mitä Lapin ssä ja koko ssa, mutta määrä on lisääntynyt muita enemmän vuosien varrella. päivähoidossa olevien 1-2 vuotiaiden määrä on alkanut saavuttaa verrokkeja, kun taas 3-5 vuotiaiden osalta määrä hyvin alhainen. Sen sijaan osapäivähoidossa on taso selvästi korkeampi kuin Lapin ssä ja koko ssa niin 1-2 vuotiaiden kuin 3-5 vuotiaiden kohdalla Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa Ranua yhteensä 23, ,5 31,8 olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 32,7 36,6 40,3 41,5 yhteensä 31 31,8 35,4 37,1 10

11 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa Ranua yhteensä 32,6 31,6 36,7 41,2 olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 53,9 58,1 61,9 62,3 yhteensä 55,4 57,5 61,2 62,9 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa Ranua yhteensä 7,2 6,5 8,3 4,7 olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 2,4 2,6 2,3 1,9 yhteensä 1,5 1,5 1,3 1,3 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa Ranua yhteensä 3,6 13,9 13,6 9,7 olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 7,2 7,6 6,6 5,5 yhteensä 6,4 5,3 4,4 4,1 Kunnan kustantamassa päivähoidossa Ranua yhteensä 33,7 39,4 46,2 45,2 % vastaavanikäisestä vä- estöstä Lapin yhteensä 53,2 58,3 58,1 58,3 yhteensä 52,9 53,2 55,6 56,9 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kasvatus- ja perheneuvonnan piirissä on vain vajaa puolet alle 18-vuotiaista verrattuna Lapin ja koko n määriin. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrä 0-12 vuotiailla on huimasti kasvanut samalla aikavälillä. Samoin myös nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit vuotiailla on vuonna 2007 ollut verrattain suurta. Ylipäänsä psykiatrian avohoitokäynnit ovat olleet Ranualla kasvussa 2000-luvulla, kun taas Lapin ssä laskussa. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä on lisääntynyt, kun koko ssa taso laskee. Laitoshoidon potilaiden määrä on kuitenkin sama luokkaa kaikkialla, samoin kuin hoitojaksojen määrä. Elatustukea saaneet lapset, % 0-17 vuotiaista Ranua yhteensä 7,6 7,8 6,5 6,7 6,5 Lapin yhteensä 11 11,8 11,6 10,6 10,5 11

12 yhteensä 9,2 9,5 9,4 8,8 8, Nuorisotyöttömät, % 15- Ranua yhteensä 43,8 26, ,5 12,9 24 -vuotiaasta työvoimasta Lapin yhteensä 44,7 28,7 22,6 17,5 16,1 yhteensä 31,6 14,7 13,5 8,9 8,8 Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Ranua yhteensä 22,9 26,3 14,1 15,3 12 Lapin yhteensä 23,7 24,7 18,2 17,7 15,7 yhteensä 30,3 27,7 25, ,4 Ranua yhteensä 30,2 25,6 19,6 14,4 13,4 Lapin yhteensä 26,3 21,3 17,1 13,4 12,5 yhteensä 18,5 12,6 11,3 8,5 8 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Ranua yhteensä 8,2 0,6 8 6,2 4,7 Lapin yhteensä 12,2 9,2 11,3 13,7 13,8 yhteensä 13 15,1 21,4 26,3 28,6 Päihdehuollon avopalveluissa Ranua yhteensä 0 0,8 1,1 0,9 asiakkaita/ 1000 asukasta Lapin yhteensä 6,7 8,5 10,2 10,1 yhteensä 9,2 9,2 9,7 10 Päihdesairauksien hoitojaksot Ranua yhteensä 0 2,9 0 1, vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Lapin yhteensä 2,7 2,7 2,7 2,4 2,4 yhteensä 2,6 3,8 3,4 3,4 3,7 12

13 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastentaudit / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastenneurologia / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastenpsykiatria / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä nuorisopsykiatria / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ Ranua yhteensä asukasta Lapin yhteensä yhteensä Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 Ranua yhteensä 42, ,9 51 asukasta Lapin yhteensä 254,2 118,4 137,2 134,6 yhteensä ,1 259,5 276,5 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

14 Psykiatrian laitoshoidon Ranua hoitopäivät / 1000 asukasta Lapin Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Ranua Lapin Ranua yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä 169,8 217,8 253,8 233,8 245,4 346,3 321,6 353,3 361,1 340,4 445,1 376, ,9 309,5 1,6 2,9 3,3 3,3 5,1 5,1 5,3 6,2 6,2 6 6,2 6,3 6, ,25 3,12 5,74 3,5 8,5 Lapin yhteensä 8,02 8,08 9,49 9,37 9,09 yhteensä 9,07 10,06 9,21 8,92 8,82 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Nuorten hyvinvointiselvitys 2009 Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke toteutti nuorten hyvinvointiselvityksen keväällä 2009 yhteensä 24 lappilaisessa koulussa. Verrokkikuntina Ranuan kanssa on käytetty Inarin, Kolarin ja Kemijärven nuorten tilaa. Selvitys toteutettiin lomakekyselyn, nuorten haastatteluiden ja luovan aineiston avulla. Kohderyhmänä olivat peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa elävät 9. luokkalaiset lappilaiset nuoret. Tarkoituksena oli selvittää nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli tuoda esiin nuorten omia näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista. Ranuan nuorten vastaukset antavat jotakin tietoa heidän hyvinvoinnin ja kasvuolojen tilasta. Valtaosa (53 %) 9.luokkalaisista nuorista asuu 0-5 kilometrin etäisyydellä Ranuan keskustasta. 39% asuu 6-30 kilometrin päässä. Vähemmistö asuu yli 30 km:n päässä. 14

15 % % km 6-30 km yli 30 km Inari Kolari Kemijärvi Ranua Olen sa mieltä En ole sa enkä eri mieltä Olen eri mieltä Inari Kolari Kemijärvi Ranua Asuinympäristö tarjoaa riittävästi virikkeitä ja tekemistä 48%:lle vastaajista. 21% vastaajista kaipaisi niitä lisää. Ranualaisista 9.luokkalaisista nuorista valtaosan mielestä elinympäristö vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja antoivat elinympäristölle arvosanan 8. He kuvasivat sanallisesti Ranuaa elinympäristönä seuraavasti: Ranualla on kaikki kohtalaisen hyvin Viihtyisä, turvallinen, rauhallinen, ihana Ihan kiva, mutta ei ole tarpeeksi virikkeitä Helppo olla kun suurin osa ihmisistä on tuttuja Asuinpaikkani sijaitsee syrjässä, jossa ei ole virikkeitä ja minulla ei ole aina mahdollista mennä keskustaan Kunta jossa on paljon rokuja Ranualla on paljon harrastusmahdollisuuksia, luonto on läheinen Luontoa, loskaa, ihmisiä. Aurinko paistaa ja kaikki on tuttua 15

16 % 90 % % % % 50 % 40 % Olen eri mieltä En osaa sanoa Olen sa mieltä 30 % % 10 % 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua Ranua tarjoaa 41%:lle vastanneista riittävästi palveluita nuorille. Kuitenkin 27% vastanneista kokee, ettei nuorille ole riittävästi palveluita. 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 73 Pystyn vaikuttan liian vähän Pystyn vaikuttan riittävästi 30 % 20 % % 27 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua Vaikutusmahdollisuudet menevät mielipiteiltään tasan noin puolet kokee pystyvänsä vaikuttan riittävästi ja puolet kokee pystyvänsä vaikuttan liian vähän. 53 % nuorista vastaajista ajattelee Ranualla elävän hyvinvoivia ihmisiä. 44% nuorista ei osaa arvioida muiden ihmisten hyvinvoinnin tilaa ja 3% ajattelee, että hyvinvoivia ihmisiä ei ole paljon. 16

17 100 % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % Olen eri mieltä En osaa sanoa Olen sa mieltä 30 % 20 % % 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua 100 % 90 % % 70 % % 50 % 40 % 69 Olen sa mieltä En ole sa enkä eri mieltä Olen eri mieltä 30 % 20 % % 0 % Kouluni tilat ovat viihtyisät 7 Viihdyn koulussa 2 Koulussani on hyvä ilmapiiri 9.luokkalaisista 48%:n mielestä koulun tilat eli yläaste ei ole viihtyisä. Vain 8% pitää tiloja viihtyisinä. Koulussa viihtyy 24% vastanneista, kun taas valtaosa (69%9 ei ole sa eikä eri mieltä). Sen sijaan koulussa koetaan olevan hyvä ilmapiiri (52% vastanneista). Toisaalta suuri osa yhteensä 48% ei ole sa eikä eri mieltä tai on eri mieltä. Ranualaisista nuorista 0% oli tehnyt rikoksia, joista oli rangaistu. Sen sijaan 29% oli tehnyt rikoksia, joista ei oltu rangaistu. Rikokset olivat olleet erityisesti viritetyllä mopolla ajamista ja näpistelyä. Merkittävää oli myös, että kyselykunnista ranualaiset nuoret tupakoivat enemmän kuin nuoret muissa kunnissa. Yhteenvetona hyvinvointiselvityksen mukaan tulokset Ranuan kunnan 9.luokkalaisten hyvinvoinnintilasta olivat positiivisia. Kouluterveyskysely 2008 Kouluterveyskysely 2008 toteutettiin peruskoulun luokkalaisille nuorille. Raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa vuosina Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toi- 17

18 nen vuosi. Erityistä vertailua tehdään kahden viimeisimmän vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Elinolot: Lukiolaisten vanhempien työttömyys lisääntyi kahdessa vuodessa. Kun vuonna 2006 työttömiä oli 15% lukiolaisten vanhemmista, niin vuonna 2008 työttömiä oli 35%. Yläkoululaisten vanhempien tupakointi vähentyi kahdessa vuodessa. Kolmasosalla lukiolaisten vanhemmista ainakin yksi tupakoi vuonna Kahdessa vuodessa lisääntyi yläkoululaisten vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta. Yläkoululaisten vanhemmista kolmasosa ja lukiolaisten vanhemmista neljäsosa ei tiennyt aina nuortensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Yläkoululaisten vanhemmista kolmasosa ja lukiolaisten vanhemmista neljäsosa ei tiennyt aina nuortensa viikonloppuilojen viettopaikkaa vuonna Vuodesta 2006 vuoteen 2008 lisääntyivät yläkoululaisten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, fyysisen uhan kokemus sekä rikkeiden tekeminen. Kouluolot: Vuonna 2006 yläkoululaisista 59% koki työolot puutteellisiksi, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 63%. Osuus yläkoululaisista, joille oli sattunut vuoden aikana koulutapaturma, lisääntyi kahdessa vuodessa 18%:sta 25%:iin. Yläkoulun työoloilmapiirin ongelmat vähentyivät. Niiden yläkoululaisten osuus, jotka eivät tule kuulluksi koulussa, lisääntyi 25%:sta 35%:iin. Yläkoululaisten kokemus liian suuresta koulutyön määrästä vähentyi kahden viime vuoden aikana. Koulutyön määrän liian suureksi arvioi lähes 60% lukiolaisista vuonna Tämä oli yleisempää kuin vuonna 2006, jolloin kolmasosa lukiolaisista arvioi koulutyönmäärän liian suureksi. Osuus niistä yläkoululaisista, jotka kokivat vaikeuksia opiskelussa, vähentyi. Kolmasosa lukiolaisista koki vaikeuksia opiskelussa vuonna Avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa kokevien osuus vähentyi Niiden osuus, jotka lintsaavat ainakin kaksi päivää kuukauden aikana, kasvoi kahdessa vuodessa 6%:sta 13%:iin. Terveys: Osuus niistä yläkoululaisista, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi lisääntyi. Osuus niistä yläkoululaisista vähentyi, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Niiden yläkoululaisten osuudet kasvoivat, jotka kokivat päivittäin vähintään kaksi oiretta 15%:sta 22%:iin ja jotka kokivat väsymystä lähes päivittäin 12%:sta 18%:iin. Lukiolaisista viidennes koki väsymystä lähes päivittäin vuonna Niiden yläkoululaisten osuudet kasvoivat, jotka kokivat niska- tai hartiakipuja viikoittain 31%:sta 35%:iin ja jotka kokivat päänsärkyä viikoittain 33%:sta 39%:iin. Lukiolaisista 40% koki niska- ja hartiakipuja viikoittain ja 35% koki päänsärkyä viikoittain vuonna Niiden yläkoululaisten osuus, jotka kokivat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, kasvoi 9%:sta 12%:iin kahdessa vuodessa. Terveystottumukset: Niiden osuus lukiolaisista, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, vähentyi kahdessa vuodessa 71%:sta 43%:iin. Osuus niistä yläkoululaisista, jotka syövät epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa lisääntyi 19%:sta 31%:iin. Lukiolaisista 44% harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä vuonna Niiden osuus yläkoululaisista lisääntyi, jotka menevät myöhemmin nukkun kuin klo 23. Lukiolaisista 42% meni nukkun myöhemmin kuin klo 23. Lukiolaisista 47% harrasti liian vähän liikuntaa viikossa. Yläkoululaisten tupakoivien osuus kasvoi 16%:sta 26%:iin. Niiden osuus yläkoululaisista, jotka ovat tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, kasvoi edellisestä kyselykerrasta 6%:sta 13%:iin. 18

19 Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Seksuaaliterveyden tiedot huonontuivat yläkoululaisilla. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä oli 21 prosentilla vuonna 2006, kun vuonna 2008 huonot tiedot oli 26 prosentilla yläkoululaisista. Yläkoululaisten päihdetietous parantui. Kahdessa vuodessa kasvoi yläkoululaisten kokemus siitä, että on vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Lukiolaisista 36% ilmoitti, että on vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle vuonna Seuraavassa esitellään tiivistetysti kouluterveyskyselystä (Kouluterveyskysely 2008) esiin nousseita erityisiä ilon- ja huolenaiheita Ranualla. Ensisijaisesti painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot in verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä on esitelty. ILONAIHEET Peruskoulussa: Perherakenteena oli yleisemmin ydinperhe verrattuna Lapin in Vanhempien tupakointi vähentyi Niiden osuus, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää vähentyi Koulun työilmapiirin ongelmat vähentyivät Kokemus liian suuresta koulutyön määrästä vähentyi Vaikeudet opiskelussa vähentyivät Avun puute koulunkäynnissä ja opiskelussa vähentyi Koulukiusaaminen oli vähäisempää kuin ssä Niiden yläkoululaisten osuus, jotka eivät pidä lainkaan koulunkäynnistä, oli pienempi kuin ssä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet vähentyivät Ylipainoisten osuus oli pienempi kuin Lapin ssä Suhtautuminen terveystietoon parantui Päihdetietous parantui Tyytyväisyys kouluterveydenhoitoon henkilökohtaisissa asioissa oli yleisempää kuin ssä Lukiossa: Niiden osuus, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla vähentyi HUOLENAIHEET Peruskoulussa: Vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Fyysisen uhan kokemus lisääntyi Rikkeiden tekeminen lisääntyi Kokemukset koulun fyysisistä työoloista huonontuivat Koulutapaturmat lisääntyivät Kuulluksi tulemattomuus koulussa lisääntyi Lintsaus lisääntyi Osuus niistä, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi lisääntyi Päivittäiset oireet lisääntyivät Päivittäinen väsymys lisääntyi Viikoittaiset niska- tai hartiakivut ja päänsärky lisääntyivät Masentuneisuus lisääntyi Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa lisääntyi Myöhään nukkun meneminen lisääntyi Tupakointi päivittäin ja humalajuonti kuukausittain lisääntyivät Seksuaaliterveyden tiedot huonontuivat Vaikeus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle kasvoi Lukiossa: Vanhempien työttömyys lisääntyi Koulutyön määrän liian suureksi arvioivien osuus lisääntyi 19

20 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat Ranua yhteensä 25,9 29,3 41,2 20,1 33,2 vuoden aikana / 1000 alle 18- vuotiasta Lapin yhteensä 62,7 76, ,3 79,9 yhteensä 61,9 63, ,1 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien Ranua yhteensä 1,7 5,5 6,4 2,7 piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 3 4,5 5,4 4,9 yhteensä 4 5 5,3 5,4 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien Ranua yhteensä 3,3 4,6 piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 1,4 2,1 2,5 3,8 yhteensä 1,9 2,5 2,5 4,2 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Huostassa olleet vuotiaat Ranua yhteensä 0,8 0,5 0,6 viimeisimmän sijoitustiedon Lapin yhteensä 0,4 0,5 0,7 0,7 0,8 mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä yhteensä 0,5 0,6 0,8 0,9 0,9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0- Ranua yhteensä 0,3 1,3 0,6 0,6 17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 0,6 0,7 1 1,1 1,2 yhteensä 0,8 0,9 1,1 1,2 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18- Ranua yhteensä 0 4,9 4,2 20

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1.4.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnallisen kehittämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot