Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma

Transkriptio

1 Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma

2 JOHDANTO... 3 VASTUU LAPSEN HYVINVOINNISTA... 4 HYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI... 6 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA RANUALLA... 7 Väestörakenne ja elinympäristö... 7 Nuorten hyvinvointiselvitys Kouluterveyskysely LASTEN, NUORTEN JA LAPSIOERHEIDEN PALVELURAKENNE RANUALLA Terveyspalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Varhaiskasvatus Opetus- ja koulutuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Muut palvelut YHTEINEN PAINOPISTE JA TAVOITTEET SEKÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LOPUKSI

3 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voin tulleessa uudessa lastensuojelulaissa edellytetään, että jokainen kunta laatii suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa vähintään neljän vuoden välein. Se on otettava huomioon kunnan talous- ja toimintasuunnitel laadittaessa. (Lastensuojelulaki 12 ) Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi- tai lapsipoliittinen ohjelma sekä nuorisolain (L 72/2006, 4 ja 7 ) perusteella laadittu ohjelma, antavat hyvän perustan suunnitelmalle. Ranuan kunnanvaltuuston vuonna 2007 hyväksymä ja kuluvalla valtuustokaudella päivitysvuorossa oleva lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma onkin sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa, ja jatkossa on tarkoitus päivittää vain yhdistettyä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitel. Tämä suunnitelma on laadittu kaudelle Jatkossa suunnitel päivitetään vuosittain ja uusi suunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Lastensuojelulain edellyttämä suunnitelma on Ranuan kunnassa päätetty laatia laaja-alaisena ohjelmana, kattan kaikkien ranualaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen. Lasten suojelu on koko kunnan asia suunnitelma kantaakin nimeä Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelmatyön tavoitteena on määritellä tavoitteet ja suuntaviivat kunnan lapsi- ja nuorisopoliittiselle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Hyvinvointiohjelman tarkoitus on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tätä tarkoitustaan se toteuttaa: kokoamalla ja jäsentämällä olemassa olevaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja elinoloista kuntalaisille, päättäjille ja hyvinvointityötä tekeville. määrittelemällä yhteisen päämäärän, painopisteen ja tavoitteet kunnan järjestämien palveluiden toiminnalle ja kehittämiselle. edistämällä yhteisen päämäärän leviämistä kuntalaisten, kunnan, muiden viranomaisten ja yhteisöjen toimintaan. 3

4 seuraamalla ja arvioimalla ohjelman ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista. VASTUU LAPSEN HYVINVOINNISTA Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Uuteen lakiin on otettu lapsenhuoltolaissa oleva määrittely lapsen huollosta. Sen tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen etu on laaja käsite. Sen mukaan huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata myös hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lapsen vanhempien velvollisuutena on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heillä on oikeus myös yksin määrätä siitä, miten lapsen kasvatus ja huolenpito järjestetään. Laissa korostetaan, että yhteiskunnan on pyrittävä tuken vanhempia tässä tehtävässä ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe on myös tarvittaessa ohjattava lastensuojelun piiriin. Kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen tai kun toteutetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, on päätöksiä tehtäessä aina otettava huomioon riittävällä tavalla vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Viranomaisen on siis pyrittävä kaikin tavoin edesauttan, että vanhemmat voivat toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin kun järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Viranomaisten on myös oma-aloitteisesti tarjottava perheelle apua. Tällä viranomaista koskevalla velvollisuudella onkin suora vaikutus kuntien määräraha-arviointiin eli kun arvioidaan, miten ja missä laajuudessa kunnassa järjestetään lapsiperheille ja lapsille erilaisia palveluja. Lapsella on myös oikeus erityiseen suojeluun. Jos vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtin kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuus on puuttua perheen tilanteeseen. Aina on kuitenkin noudatettava niin sanotun lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta: on valittava se toimenpide, jolla vähiten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämisoikeuteen. Toimenpiteitä mietittäessä on myös arvioitava, mikä tukitoimi tai apu parhaiten vastaa lapsen tai perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Suomessa voin tulleissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa erityisesti lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Näissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa. Lapsen oikeuksia ei voida turvata yksin lastensuojelulain keinoin, vaan niiden toteuttaminen on edelleen myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä. 4

5 Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. Lastensuojelunlain mukaiset lastensuojelun perustehtävät kunnassa LsL 417/2007, 11 Lasten ja nuorten kasvuoloihin vaikuttaminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhdyskuntasuunnittelu: arjen ympäristöjen toimivuus, turvallisuus,viihtyisyys ja virikkeellisyys Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen Systettinen toimintatapa seuranta- ja arviointitiedon tuottamisesta ja käytöstä Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistaminen Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä Palvelujen kehittäminen vanhempien kasvatustehtävän tukemiseksi Vanhempien ja lasten hoidosta vastaavien tukeminen kasvatustehtävässä yhteistyössä Lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tukitoimien järjestäminen Koulunkäynnin tukeminen: koulupsykologi- ja kuraattori ja erityisopetuspalvelut Lasten huomioon ottaminen aikuisten palveluissa (mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut) Lasten suojelutehtävä Ehkäisevä lastensuojelu Lapsen ja perheen erityinen tukeminen kunnan peruspalveluissa; äitiys- ja lastenneuvolat, päivähoito, koulu, nuorisotyö terveydenhuolto, sosiaalihuolto Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireellinen sijoitus Huostaanotto Sijais- ja jälkihuollon järjestäminen Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan nuorisolain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 29 vuotta. Tässä ohjelmassa lapsella tarkoitetaan yleensä alle 13-vuotiasta ja nuorella alle 21-vuotiasta henkilöä. Ohjelmassa aineistona käytetyissä lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa tilastoissa ja tutkimuksissa ikähaarukat vaihtelevat. 5

6 HYVINVOINNIN SEURANTA JA ARVIOINTI Suunnitelman laadinnassa on käytetty ja tullaan jatkossa käyttämään mm. seuraavia tietokantoja: Hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreita (esim. Sotkanet) Kouluterveyskyselyn tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke ( ) lastensuojelurekisteriin kerättäviä tietoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden väestötietoja muita ohjelmakauden yhteiseen painopisteeseen liittyviä sekä toimenpideehdotusten ja tavoitteiden seurannan kannalta tarpeellisia mittareita seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Saatavilla olevaa arviointi- ja seurantatietoa verrataan asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin. Saatua tietoa ja kokemuksia käytetään suunnitelman tavoitteiden tarkistamiseen. 6

7 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA RANUALLA Tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista löytyy useista eri lähteistä. Tiedon saatavuudessa on eroja eri ikäisten väestöryhmien välillä. Valtakunnallista, alueellista ja paikallista tietoa on saatavilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen vapaasti käytettävissä olevissa tietokannoista. Joka toinen vuosi Ranuan kouluissa toteutettava THL:n Kouluterveyskysely tuottaa tällä hetkellä parasta hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää paikallista tietoa. Kouluterveyskyselyssä kerätään tietoa yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten elämäntavoista, kokemuksista omasta terveydestä ja hyvinvoinnista vuotiaista ranualaisista lapsista ei ole juurikaan kouluterveyskyselyn tulosten kaltaista paikallista seurantatietoa, joka kertoisi heidän hyvinvoinnistaan. THL:n ja Tilastokeskuksen ylläpitämiin tietokannoista on saatavissa kootusti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja resursseihin liittyvää tietoa iän ja kotikunnan perusteella. Näiden tietojen perusteella on mahdollista tietää joitakin asioita terveydentilasta, palveluiden tarpeesta ja saatavuudesta, mutta niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista, elämäntavoista tai palveluiden tarpeen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hänestä kertyy hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää tietoa erilaisiin asiakasrekistereihin neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja terveyspalveluissa. Tieto jää kuitenkin yksilötason asiakirjoihin. Eri toimialojen ja yksiköiden käyttämät tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia keskenään, eikä niitä voida käyttää paikallisen tiedon tuottamiseen perhe- tai väestötasolla. Väestörakenne ja elinympäristö Tilastojen mukaan Ranuan väestörakenne on muuttunut vanhusvoittoisempaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ranualaisia oli vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2010 on 4283 asukasta, vuodelle asukasta ja vuodelle asukasta. Vertauskohteena Lapin n vastaavat tiedot. Perustietoa Ranuan kunnasta, väestöstä, elinkeinoista ja palveluista kuntaesittelyssä ( -> Ranua-info -> Yleistietoa kunnasta). Ikäluokka Ranua Lapin 0-14 v. 20,9 % (26,7) 16,0 % (20,1) v. 60,5 % (60,7) 66,0 % (66,6) yli 65 v. 18,6 % (12,6) 18,0 % (13,3) Naisia 47,3 % 49,9 % (Tiedot ja suluissa oleva ) Lapsiperheiden prosenttiosuus perheistä on sa tasoa kuin koko ssa (v ,2% Ranualla. Lapsiperheiden määrä on jo pitkään ollut laskussa, ja Ranualla se on verrokkikoh- 7

8 teisiinsa nähden laskenut enemmän, mutta Ranuan kunnan Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan Ranuan yhtenä vahvuutena on kuitenkin lapsirikkaus. Lapsia syntyy vuosittain vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna runsaasti. Vuonna 2008 Ranualla syntyi 45 lasta, kun taas vastaavan kokoisissa Pellossa 14 lasta, Posiolla 17 lasta, Sallassa 22 lasta ja Ylitorniolla 27 lasta. Avioerojen määrä on Ranualla selkeästi muuta ta ja Lapin ä vähäisempi, ja yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on hiukan pienempi kuin koko ssa ja Lapissa. Ranualla asutaan selkeästi ahtaammin mitä koko ssa ja Lapissa. Sekä Ranuan kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste on koko 2000-luvulla kasvanut huomattavasti koko n tasoon nähden. Valtakunnallisesti toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä vähentyi 2000-luvun alkupuolella, mutta kääntyi kasvuun vuonna Ranualla toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi vuonna % edellisvuoteen verrattuna. Tukea pitkäaikaisesti saaneiden yksinhuoltajatalouksien prosenttiosuus kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on hiukan kasvanut. Nuorten vuotiaiden osuus (vastaavanikäisestä väestöstä) oli 2000-luvun alkupuoliskolla kasvussa, mutta on sittemmin kääntynyt laskuun. Lapin ssä ja ssa se on koko ajan ollut laskussa Perheet yhteensä Ranua yhteensä Lapsiperheet, % perheistä Ranua yhteensä 52,5 48,8 44, ,2 Lapin yhteensä 47,9 44, ,3 38,8 yhteensä 45,8 43,7 41,7 40,9 40,5 Yksinhuoltajaperheet, Ranua yhteensä 14, ,1 17,6 15 % lapsiperheistä Lapin yhteensä 18,9 20,3 20,8 20,5 20,3 yhteensä 18 19,4 19, Avioeroja Ranua yhteensä 5,2 4,2 10,3 11,7 6,8 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Lapin yhteensä 13,7 14,5 13,6 13,8 13,2 yhteensä 15,6 16,3 15, , Asuntokunnat, joissa on vähintään Ranua yhteensä 36,6 33,2 28,7 25,8 24,8 yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista Lapin yhteensä 32 28,6 24,9 23,5 22,9 8

9 yhteensä 28,7 26,8 24,6 23,9 23,6 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (id:190) Ranua yhteensä 55,6 50, ,2 47,1 Lapin yhteensä 40,6 36,4 33,6 31,8 30,6 yhteensä 39,6 36,1 32, ,3 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet pienituloi- Ranua yhteensä Lapsiperheiden suusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste yhteensä Ranua yhteensä yhteensä , ,2 31,7 7, ,8 13,9 9,3 19,6 21,6 25,6 8,8 12,1 13,7 15 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Ranua yhteensä 14,7 13,3 8,9 7,6 Lapin yhteensä 15, ,4 8 yhteensä 11,9 8,8 7,7 6,5 Toimeentulotuki, euroa / asukas Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, vuoden aikana yhteensä Ranua yhteensä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, Ranua yhteensä 18,1 19,4 12 9,6 % lapsiperheistä Lapin yhteensä 17, ,3 10 yhteensä 14,1 10,6 9,6 8,1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saa- Ranua yhteensä 2,3 4,5 3,2 2,5 9

10 neet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet avio-/avoparit (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea saaneet yksinäiset miehet (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea saaneet yksinäiset naiset (joilla lapsia) vuoden aikana Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lapin yhteensä 3,7 3,2 3,1 2,9 yhteensä 3,5 2,6 2,8 2,4 Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä 6 6 Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä Lapin yhteensä yhteensä Ranua yhteensä 2,7 Lapin yhteensä 1,5 1,9 2,2 2,3 yhteensä 2,1 2,4 2,5 2,8 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Päivähoidossa on selkeästi vähemmän lapsia mitä Lapin ssä ja koko ssa, mutta määrä on lisääntynyt muita enemmän vuosien varrella. päivähoidossa olevien 1-2 vuotiaiden määrä on alkanut saavuttaa verrokkeja, kun taas 3-5 vuotiaiden osalta määrä hyvin alhainen. Sen sijaan osapäivähoidossa on taso selvästi korkeampi kuin Lapin ssä ja koko ssa niin 1-2 vuotiaiden kuin 3-5 vuotiaiden kohdalla Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa Ranua yhteensä 23, ,5 31,8 olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 32,7 36,6 40,3 41,5 yhteensä 31 31,8 35,4 37,1 10

11 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa Ranua yhteensä 32,6 31,6 36,7 41,2 olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 53,9 58,1 61,9 62,3 yhteensä 55,4 57,5 61,2 62,9 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa Ranua yhteensä 7,2 6,5 8,3 4,7 olleet 1-2 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 2,4 2,6 2,3 1,9 yhteensä 1,5 1,5 1,3 1,3 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa Ranua yhteensä 3,6 13,9 13,6 9,7 olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 7,2 7,6 6,6 5,5 yhteensä 6,4 5,3 4,4 4,1 Kunnan kustantamassa päivähoidossa Ranua yhteensä 33,7 39,4 46,2 45,2 % vastaavanikäisestä vä- estöstä Lapin yhteensä 53,2 58,3 58,1 58,3 yhteensä 52,9 53,2 55,6 56,9 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kasvatus- ja perheneuvonnan piirissä on vain vajaa puolet alle 18-vuotiaista verrattuna Lapin ja koko n määriin. Erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatrian avohoitokäyntien määrä 0-12 vuotiailla on huimasti kasvanut samalla aikavälillä. Samoin myös nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit vuotiailla on vuonna 2007 ollut verrattain suurta. Ylipäänsä psykiatrian avohoitokäynnit ovat olleet Ranualla kasvussa 2000-luvulla, kun taas Lapin ssä laskussa. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä on lisääntynyt, kun koko ssa taso laskee. Laitoshoidon potilaiden määrä on kuitenkin sama luokkaa kaikkialla, samoin kuin hoitojaksojen määrä. Elatustukea saaneet lapset, % 0-17 vuotiaista Ranua yhteensä 7,6 7,8 6,5 6,7 6,5 Lapin yhteensä 11 11,8 11,6 10,6 10,5 11

12 yhteensä 9,2 9,5 9,4 8,8 8, Nuorisotyöttömät, % 15- Ranua yhteensä 43,8 26, ,5 12,9 24 -vuotiaasta työvoimasta Lapin yhteensä 44,7 28,7 22,6 17,5 16,1 yhteensä 31,6 14,7 13,5 8,9 8,8 Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Ranua yhteensä 22,9 26,3 14,1 15,3 12 Lapin yhteensä 23,7 24,7 18,2 17,7 15,7 yhteensä 30,3 27,7 25, ,4 Ranua yhteensä 30,2 25,6 19,6 14,4 13,4 Lapin yhteensä 26,3 21,3 17,1 13,4 12,5 yhteensä 18,5 12,6 11,3 8,5 8 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Ranua yhteensä 8,2 0,6 8 6,2 4,7 Lapin yhteensä 12,2 9,2 11,3 13,7 13,8 yhteensä 13 15,1 21,4 26,3 28,6 Päihdehuollon avopalveluissa Ranua yhteensä 0 0,8 1,1 0,9 asiakkaita/ 1000 asukasta Lapin yhteensä 6,7 8,5 10,2 10,1 yhteensä 9,2 9,2 9,7 10 Päihdesairauksien hoitojaksot Ranua yhteensä 0 2,9 0 1, vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Lapin yhteensä 2,7 2,7 2,7 2,4 2,4 yhteensä 2,6 3,8 3,4 3,4 3,7 12

13 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastentaudit / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastenneurologia / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä lastenpsykiatria / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, Ranua yhteensä nuorisopsykiatria / vuotiasta Lapin yhteensä yhteensä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ Ranua yhteensä asukasta Lapin yhteensä yhteensä Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 Ranua yhteensä 42, ,9 51 asukasta Lapin yhteensä 254,2 118,4 137,2 134,6 yhteensä ,1 259,5 276,5 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

14 Psykiatrian laitoshoidon Ranua hoitopäivät / 1000 asukasta Lapin Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Ranua Lapin Ranua yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä 169,8 217,8 253,8 233,8 245,4 346,3 321,6 353,3 361,1 340,4 445,1 376, ,9 309,5 1,6 2,9 3,3 3,3 5,1 5,1 5,3 6,2 6,2 6 6,2 6,3 6, ,25 3,12 5,74 3,5 8,5 Lapin yhteensä 8,02 8,08 9,49 9,37 9,09 yhteensä 9,07 10,06 9,21 8,92 8,82 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Nuorten hyvinvointiselvitys 2009 Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke toteutti nuorten hyvinvointiselvityksen keväällä 2009 yhteensä 24 lappilaisessa koulussa. Verrokkikuntina Ranuan kanssa on käytetty Inarin, Kolarin ja Kemijärven nuorten tilaa. Selvitys toteutettiin lomakekyselyn, nuorten haastatteluiden ja luovan aineiston avulla. Kohderyhmänä olivat peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa elävät 9. luokkalaiset lappilaiset nuoret. Tarkoituksena oli selvittää nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena oli tuoda esiin nuorten omia näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista. Ranuan nuorten vastaukset antavat jotakin tietoa heidän hyvinvoinnin ja kasvuolojen tilasta. Valtaosa (53 %) 9.luokkalaisista nuorista asuu 0-5 kilometrin etäisyydellä Ranuan keskustasta. 39% asuu 6-30 kilometrin päässä. Vähemmistö asuu yli 30 km:n päässä. 14

15 % % km 6-30 km yli 30 km Inari Kolari Kemijärvi Ranua Olen sa mieltä En ole sa enkä eri mieltä Olen eri mieltä Inari Kolari Kemijärvi Ranua Asuinympäristö tarjoaa riittävästi virikkeitä ja tekemistä 48%:lle vastaajista. 21% vastaajista kaipaisi niitä lisää. Ranualaisista 9.luokkalaisista nuorista valtaosan mielestä elinympäristö vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja antoivat elinympäristölle arvosanan 8. He kuvasivat sanallisesti Ranuaa elinympäristönä seuraavasti: Ranualla on kaikki kohtalaisen hyvin Viihtyisä, turvallinen, rauhallinen, ihana Ihan kiva, mutta ei ole tarpeeksi virikkeitä Helppo olla kun suurin osa ihmisistä on tuttuja Asuinpaikkani sijaitsee syrjässä, jossa ei ole virikkeitä ja minulla ei ole aina mahdollista mennä keskustaan Kunta jossa on paljon rokuja Ranualla on paljon harrastusmahdollisuuksia, luonto on läheinen Luontoa, loskaa, ihmisiä. Aurinko paistaa ja kaikki on tuttua 15

16 % 90 % % % % 50 % 40 % Olen eri mieltä En osaa sanoa Olen sa mieltä 30 % % 10 % 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua Ranua tarjoaa 41%:lle vastanneista riittävästi palveluita nuorille. Kuitenkin 27% vastanneista kokee, ettei nuorille ole riittävästi palveluita. 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 73 Pystyn vaikuttan liian vähän Pystyn vaikuttan riittävästi 30 % 20 % % 27 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua Vaikutusmahdollisuudet menevät mielipiteiltään tasan noin puolet kokee pystyvänsä vaikuttan riittävästi ja puolet kokee pystyvänsä vaikuttan liian vähän. 53 % nuorista vastaajista ajattelee Ranualla elävän hyvinvoivia ihmisiä. 44% nuorista ei osaa arvioida muiden ihmisten hyvinvoinnin tilaa ja 3% ajattelee, että hyvinvoivia ihmisiä ei ole paljon. 16

17 100 % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % Olen eri mieltä En osaa sanoa Olen sa mieltä 30 % 20 % % 0 % Inari Kolari Kemijärvi Ranua 100 % 90 % % 70 % % 50 % 40 % 69 Olen sa mieltä En ole sa enkä eri mieltä Olen eri mieltä 30 % 20 % % 0 % Kouluni tilat ovat viihtyisät 7 Viihdyn koulussa 2 Koulussani on hyvä ilmapiiri 9.luokkalaisista 48%:n mielestä koulun tilat eli yläaste ei ole viihtyisä. Vain 8% pitää tiloja viihtyisinä. Koulussa viihtyy 24% vastanneista, kun taas valtaosa (69%9 ei ole sa eikä eri mieltä). Sen sijaan koulussa koetaan olevan hyvä ilmapiiri (52% vastanneista). Toisaalta suuri osa yhteensä 48% ei ole sa eikä eri mieltä tai on eri mieltä. Ranualaisista nuorista 0% oli tehnyt rikoksia, joista oli rangaistu. Sen sijaan 29% oli tehnyt rikoksia, joista ei oltu rangaistu. Rikokset olivat olleet erityisesti viritetyllä mopolla ajamista ja näpistelyä. Merkittävää oli myös, että kyselykunnista ranualaiset nuoret tupakoivat enemmän kuin nuoret muissa kunnissa. Yhteenvetona hyvinvointiselvityksen mukaan tulokset Ranuan kunnan 9.luokkalaisten hyvinvoinnintilasta olivat positiivisia. Kouluterveyskysely 2008 Kouluterveyskysely 2008 toteutettiin peruskoulun luokkalaisille nuorille. Raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa vuosina Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toi- 17

18 nen vuosi. Erityistä vertailua tehdään kahden viimeisimmän vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Elinolot: Lukiolaisten vanhempien työttömyys lisääntyi kahdessa vuodessa. Kun vuonna 2006 työttömiä oli 15% lukiolaisten vanhemmista, niin vuonna 2008 työttömiä oli 35%. Yläkoululaisten vanhempien tupakointi vähentyi kahdessa vuodessa. Kolmasosalla lukiolaisten vanhemmista ainakin yksi tupakoi vuonna Kahdessa vuodessa lisääntyi yläkoululaisten vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta. Yläkoululaisten vanhemmista kolmasosa ja lukiolaisten vanhemmista neljäsosa ei tiennyt aina nuortensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Yläkoululaisten vanhemmista kolmasosa ja lukiolaisten vanhemmista neljäsosa ei tiennyt aina nuortensa viikonloppuilojen viettopaikkaa vuonna Vuodesta 2006 vuoteen 2008 lisääntyivät yläkoululaisten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa, fyysisen uhan kokemus sekä rikkeiden tekeminen. Kouluolot: Vuonna 2006 yläkoululaisista 59% koki työolot puutteellisiksi, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 63%. Osuus yläkoululaisista, joille oli sattunut vuoden aikana koulutapaturma, lisääntyi kahdessa vuodessa 18%:sta 25%:iin. Yläkoulun työoloilmapiirin ongelmat vähentyivät. Niiden yläkoululaisten osuus, jotka eivät tule kuulluksi koulussa, lisääntyi 25%:sta 35%:iin. Yläkoululaisten kokemus liian suuresta koulutyön määrästä vähentyi kahden viime vuoden aikana. Koulutyön määrän liian suureksi arvioi lähes 60% lukiolaisista vuonna Tämä oli yleisempää kuin vuonna 2006, jolloin kolmasosa lukiolaisista arvioi koulutyönmäärän liian suureksi. Osuus niistä yläkoululaisista, jotka kokivat vaikeuksia opiskelussa, vähentyi. Kolmasosa lukiolaisista koki vaikeuksia opiskelussa vuonna Avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa kokevien osuus vähentyi Niiden osuus, jotka lintsaavat ainakin kaksi päivää kuukauden aikana, kasvoi kahdessa vuodessa 6%:sta 13%:iin. Terveys: Osuus niistä yläkoululaisista, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi lisääntyi. Osuus niistä yläkoululaisista vähentyi, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Niiden yläkoululaisten osuudet kasvoivat, jotka kokivat päivittäin vähintään kaksi oiretta 15%:sta 22%:iin ja jotka kokivat väsymystä lähes päivittäin 12%:sta 18%:iin. Lukiolaisista viidennes koki väsymystä lähes päivittäin vuonna Niiden yläkoululaisten osuudet kasvoivat, jotka kokivat niska- tai hartiakipuja viikoittain 31%:sta 35%:iin ja jotka kokivat päänsärkyä viikoittain 33%:sta 39%:iin. Lukiolaisista 40% koki niska- ja hartiakipuja viikoittain ja 35% koki päänsärkyä viikoittain vuonna Niiden yläkoululaisten osuus, jotka kokivat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, kasvoi 9%:sta 12%:iin kahdessa vuodessa. Terveystottumukset: Niiden osuus lukiolaisista, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, vähentyi kahdessa vuodessa 71%:sta 43%:iin. Osuus niistä yläkoululaisista, jotka syövät epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa lisääntyi 19%:sta 31%:iin. Lukiolaisista 44% harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä vuonna Niiden osuus yläkoululaisista lisääntyi, jotka menevät myöhemmin nukkun kuin klo 23. Lukiolaisista 42% meni nukkun myöhemmin kuin klo 23. Lukiolaisista 47% harrasti liian vähän liikuntaa viikossa. Yläkoululaisten tupakoivien osuus kasvoi 16%:sta 26%:iin. Niiden osuus yläkoululaisista, jotka ovat tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, kasvoi edellisestä kyselykerrasta 6%:sta 13%:iin. 18

19 Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Seksuaaliterveyden tiedot huonontuivat yläkoululaisilla. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä oli 21 prosentilla vuonna 2006, kun vuonna 2008 huonot tiedot oli 26 prosentilla yläkoululaisista. Yläkoululaisten päihdetietous parantui. Kahdessa vuodessa kasvoi yläkoululaisten kokemus siitä, että on vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Lukiolaisista 36% ilmoitti, että on vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle vuonna Seuraavassa esitellään tiivistetysti kouluterveyskyselystä (Kouluterveyskysely 2008) esiin nousseita erityisiä ilon- ja huolenaiheita Ranualla. Ensisijaisesti painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot in verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä on esitelty. ILONAIHEET Peruskoulussa: Perherakenteena oli yleisemmin ydinperhe verrattuna Lapin in Vanhempien tupakointi vähentyi Niiden osuus, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää vähentyi Koulun työilmapiirin ongelmat vähentyivät Kokemus liian suuresta koulutyön määrästä vähentyi Vaikeudet opiskelussa vähentyivät Avun puute koulunkäynnissä ja opiskelussa vähentyi Koulukiusaaminen oli vähäisempää kuin ssä Niiden yläkoululaisten osuus, jotka eivät pidä lainkaan koulunkäynnistä, oli pienempi kuin ssä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet vähentyivät Ylipainoisten osuus oli pienempi kuin Lapin ssä Suhtautuminen terveystietoon parantui Päihdetietous parantui Tyytyväisyys kouluterveydenhoitoon henkilökohtaisissa asioissa oli yleisempää kuin ssä Lukiossa: Niiden osuus, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla vähentyi HUOLENAIHEET Peruskoulussa: Vanhempien tietämättömyys viikonloppuiltojen viettopaikasta lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Fyysisen uhan kokemus lisääntyi Rikkeiden tekeminen lisääntyi Kokemukset koulun fyysisistä työoloista huonontuivat Koulutapaturmat lisääntyivät Kuulluksi tulemattomuus koulussa lisääntyi Lintsaus lisääntyi Osuus niistä, jotka kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi lisääntyi Päivittäiset oireet lisääntyivät Päivittäinen väsymys lisääntyi Viikoittaiset niska- tai hartiakivut ja päänsärky lisääntyivät Masentuneisuus lisääntyi Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa lisääntyi Myöhään nukkun meneminen lisääntyi Tupakointi päivittäin ja humalajuonti kuukausittain lisääntyivät Seksuaaliterveyden tiedot huonontuivat Vaikeus päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle kasvoi Lukiossa: Vanhempien työttömyys lisääntyi Koulutyön määrän liian suureksi arvioivien osuus lisääntyi 19

20 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat Ranua yhteensä 25,9 29,3 41,2 20,1 33,2 vuoden aikana / 1000 alle 18- vuotiasta Lapin yhteensä 62,7 76, ,3 79,9 yhteensä 61,9 63, ,1 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien Ranua yhteensä 1,7 5,5 6,4 2,7 piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 3 4,5 5,4 4,9 yhteensä 4 5 5,3 5,4 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien Ranua yhteensä 3,3 4,6 piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 1,4 2,1 2,5 3,8 yhteensä 1,9 2,5 2,5 4,2 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Huostassa olleet vuotiaat Ranua yhteensä 0,8 0,5 0,6 viimeisimmän sijoitustiedon Lapin yhteensä 0,4 0,5 0,7 0,7 0,8 mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä yhteensä 0,5 0,6 0,8 0,9 0,9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0- Ranua yhteensä 0,3 1,3 0,6 0,6 17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapin yhteensä 0,6 0,7 1 1,1 1,2 yhteensä 0,8 0,9 1,1 1,2 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18- Ranua yhteensä 0 4,9 4,2 20