Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisen alueellinen strategia - Satakunta

Transkriptio

1

2 pp SATELY/336/2016 LUONNOS Viite: TEM Ohje TEM/776/ /2016 Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisen alueellinen strategia - Satakunta Sisällysluettelo 1. Strategian säädösperusta ja laadintaprosessi 2. Pakolaisten kuntaan osoittaminen Satakunnassa 2.1 Satakunta maahanmuuton toimintaympäristönä 2.2 Kuntien valmius pakolaisten vastaanottamiseen 2.3 Yleiset periaatteet pakolaisten kuntiin ohjaamisessa 2.4 Strategiset linjaukset kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisessa Satakunnassa 3 Kotoutumista edistävät palvelut ja alueellinen yhteistyö Satakunnassa 3.1 Keskeiset toimijat ja yhteistyöverkostot 3.2 Toimijoiden roolit ja tehtävät kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisessä 3.3 TE-toimiston palvelut maahanmuuttajille 3.4 Kuntien palvelut maahanmuuttajille 3.5 Vastaanottokeskusten palvelut turvapaikanhakijoille 3.6 Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut maahanmuuttajille 3.7 Yhteistyötarpeita ja -näkökulmia 4 Alueellisen työmarkkinatilanteen sekä koulutusmahdollisuuksien ja tarpeiden seuranta ja ennakointi kohderyhmän kannalta 5 Alueellisen asuntotilanteen yleinen seuranta kohderyhmän kannalta 6 Oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisen prosessikuvaus 7 Periaatteet muille alueille muuttamisen tukemiseen 8 Strategian toimeenpano ja seuranta SATAKUNNAN ELIKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puh Valtakatu 12B PL PORI

3 2/17 1. Strategian säädösperusta ja laadintaprosessi Kotoutumislain 37 :n 2 momentin 5) kohdan mukaan ELY-keskuksen tehtävänä on kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisen alueellisen strategian laatiminen ja toimeenpano. Satakunnan ELY-keskus on valmistellut strategian yhdessä maahanmuuton ja kotouttamisen alueellisen yhteistyöryhmän kanssa ja sitä on käsitelty alueellisessa yhteistyöryhmässä , , ja Strategialuonnos on lähetetty kommenteille alueen kuntiin Alueellinen yhteistyöryhmä on hyväksynyt strategian xx/01/2017. Alueellista toimintamallia sovelletaan Satakunnan alueella. Malli toimitetaan tiedoksi kaikille alueen kunnille, vastaanottokeskuksille, tukiasumisyksiköille ja perheryhmäkodeille. Jotta kuntaan siirtyminen olisi kaikkialla hallittua, toimijoiden sitoutuminen sovittuihin malleihin on tärkeää. Erityisesti korostuu vastaanottokeskusten rooli. Kuntiin ohjaavina tahoina niillä on keskeinen vastuu siitä, että oleskeluluvan saaneen siirtymistä koskevat asiat tulevat hoidetuiksi ja asiakkuus siirtyy hallitusti kuntaan. 2. Satakunnan strategia pakolaisten kuntiin osoittamisessa 2.1 Satakunta maahanmuuton toimintaympäristönä Vuoden 2017 alussa Satakunnassa on seitsemäntoista kuntaa Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisprosessin tultua voimaan. Satakunnassa asui vuoden 2015 lopussa 4931 ulkomaalaista. Ulkomaalaisperäisen väestön osuus on ollut kasvussa jo ennen v tapahtunutta laajamittaista maahanmuuttoa, mutta suhteellisesti ottaen ulkomaalaisten osuus väestöstä on ollut maakuntien pienimpiä. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia asuu Porissa ja Raumalla, mutta asukasmäärään suhteutettuna eniten Honkajoella, johon on vaikuttanut mm alueen vahvan kasvihuone- ja elintarviketuotannon sekä osin konepajatuotannon generoima työperäinen maahanmuutto. Kansalaisuuksista suurimmat ryhmät Satakunnassa ovat tähän saakka olleet virolaiset ja venäläiset.

4 3/17 Ulkomaalaisten määrä Satakunnassa Kunta As. määrä Ulkomaal. yht Miehet Naiset % Eniten kotoisin Eura ,28 % viro Eurajoki ,84 % viro Harjavalta ,08 % viro Honkajoki ,03 % viro Huittinen ,73 % viro Jämijärvi ,95 % viro Kankaanpää ,97 % puola Karvia ,06 % viro Kokemäki ,39 % viro Köyliö ,49 % viro iso-britannia, Luvia ,10 % viro Merikarvia ,97 % viro Nakkila ,74 % puola, viro Pomarkku ,76 % viro Pori ,05 % venäjä Rauma ,44 % viro Siikainen ,85 % latvia Säkylä ,80 % viro Ulvila ,88 % viro Yht ,21 % Asukasmäärä on ennakkotieto väkiluvusta. Pomarkun ja Siikaisten tiedot sukupuolijakauman suhteen ovat pienen henkilömäärän (alle 10) takia ei-julkisia. Pakolaisten maahantulon kiihtyessä Satakuntaan perustettiin vuoden 2015 syksyllä nopeasti Maahanmuuttoviraston (Migrin) toimesta sekä vastaanottokeskuksia että hätämajoitusyksiköitä. Strategian laadintahetkellä (loka-marraskuu 2016) vastaanottokeskuksia on toiminnassa Porissa, Raumalla (2), Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Harjavallassa. Huittisissa ja Porin Söörmarkussa toimivat lisäksi alaikäisyksiköt. Harjavallan vastaanottokeskusta ollaan sulkemassa marraskuun loppuun 2016 mennessä ja Kokemäellä toinen, SPR:n operoima vastaanottokeskus on lakkautettu kesällä Rauman toinen vastaanottokeskus suljetaan keväällä Hätämajoitusyksiköitä oli kiivaimpana maahantuloaikana mm. Kokemäellä ja Merikarvialla. Vastaanottokeskusten toiminta on strategian laadintahetkellä jatkuvassa muutoksessa, kun vok-yksiköitä ollaan lakkauttamassa. Toisaalta samanaikaisesti joidenkin vastaanottokeskusten kapasiteettia joudutaan ainakin tilapäisesti lisäämään ja pidemmällä tähtäyksessä taas vähentämään sitä mukaan, kun oleskeluluvan saaneita asukkaita siirtyy kuntiin, palaa kotimaahansa tai siirtyy muualle. TEM ja Migri linjasivat syyskuussa 2016, että alaikäisyksiköitä voidaan muuttaa perheryhmäkodeiksi. Satakunnassa Huittisten alaikäisyksikkö muuttuu marraskuun 2016 alusta lukien ELY-keskuksen ja Huittisten kaupungin sopimuksella il-

5 4/17 man huoltajaa saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijalasten ja nuorten perheryhmäkodiksi, jonka yhteydessä toimii myös tuetun asumisen palveluyksikkö. Strategian laadintahetkellä Satakunnan vastaanottokeskusten majoituskapasiteetti on noin 1100 paikkaa, ja majoittuneita niihin on noin 900. Enimmillään Satakunnassa on ollut vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksessa noin turvapaikanhakijaa. Kuntiin on strategian laadintahetkellä ohjattu ELY-keskuksen toimesta runsaat 120 oleskeluluvan saanutta. Satakunnassa ei ennen vuoden 2015 syksyä toiminut yhtään vastaanottokeskusta sen jälkeen kun Punkalaidun siirtyi osaksi Pirkanmaata. Nopeassa tahdissa käynnistetty hätämajoitusyksiköiden ja vastaanottokeskusten verkosto osoitti kuitenkin, että tarpeen tullen maakunnasta löytyy sekä tiloja että toimijoita vastaamaan äkillisiin ja mittakaavaltaan suuriin maahanmuuton tilanteisiin ja myös viranomaistoiminta saadaan nopeasti toimimaan tehostetusti. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien palvelujen järjestämisen kannalta oleellinen seikka on työ- ja elinkeinopalvelujen palveluverkosto sekä kotoutumiskoulutuksen saatavuus. Satakunnan TE-toimistolla on toimipaikat Porissa, Raumalla, Harjavallassa ja Kankaanpäässä. TE-palvelumalli on monikanavainen (verkkopalvelut, puhelinpalvelut, kasvokkain tapahtuva palvelu), mutta maahanmuuttaja-asiakkaat tarvitsevat useimmiten kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja usein vielä tulkin avustamana, joten TE-palvelujen toimipaikkaverkosto on yksi kuntiin sijoittamisen kannalta huomioitava tekijä kuten kotoutumiskoulutuskin. Satakunnan TE-toimistolla on maahanmuuttoasioihin erikoistuneiden asiantuntijoiden verkosto (liite 2.) Kotoutumiskoulutus on työvoimapoliittista koulutusta, jonka ELY-keskus kilpailuttaa ja hankkii. Kotoutumiskoulutuksen palveluntuottajia Satakunnassa ovat Länsirannikon Koulutus Oy (WinNova) ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. WinNova toteuttaa koulutusta Porissa ja Kankaanpäässä ja Sataedu Raumalla ja Huittisissa. Maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeässä roolissa ovat myös seurakunnat ja useat kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi SPR:n Satakunnan Piiri, Satakunnan monikulttuuriyhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Rauman seudun katulähetys ry ja muut erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Nämä järjestävät maahanmuuttajille mm. kerhotoimintaa, suomen kielen kursseja, ystävätoimintaa ja muuta vapaaehtoistoimintaa. 2.2 Kuntien valmius pakolaisten vastaanottoon Vuonna 2015 Satakunnan ELY-keskuksella oli pakolaisten vastaanottoa koskeva sopimus viiden satakuntalaisen kunnan kanssa (Pori, Ulvila, Huittinen, Rauma ja Harjavalta). Vuodelle 2016 tavoitteeksi asetettiin, että sopimus saadaan tehtyä kaikkien kuntien kanssa. Lisäksi pyrittiin korottamaan vastaanotettavien pakolaisten määriä niiden kuntien osalta, joilla jo entuudestaan oli sopimus vastaanotosta.

6 5/17 Sovitut kuntapaikat v. 2016, yht Sovitut kuntapaikat v. 2017, yht

7 6/17 Pakolaisten vastaanottoa koskevat yhteistyöneuvottelut käytiin kaikkien alueen kuntien kanssa joulukuun 2015 ja toukokuun 2016 välisenä aikana. ELY-keskuksen neuvotteluesitys kuntapaikkojen jaosta perustui maakunnalle asetetun tavoitteen jakamiseen kunnille niiden väestömäärien suhteessa. Uusi sopimus vastaanotosta on solmittu v yhdeksän kunnan kanssa. Voimassaoleva sopimus on strategian laadintahetkellä yhteensä 14 kunnan kanssa (Pori, Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Merikarvia, Karvia, Pomarkku, Jämijärvi, Honkajoki ja Siikainen. Lisäksi kahdessa kunnassa (Eura ja Säkylä) sopimusluonnos on vielä kommentoitavana. Eura on tekemässä sopimuksen 25 kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuodelle Yhteensä sovittuja kuntapaikkoja on vuodelle 2016 vähintään 221 ja enintään 265 pakolaiselle. Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Osassa sopimuksia määrällisistä tavoitteista on sovittu tilanteen poikkeuksellisuudesta johtuen vain vuodeksi 2016 ja seuraavien vuosien kuntapaikoista neuvotellaan erikseen. Joidenkin kuntien kanssa kuntapaikkamääristä on sovittu useammaksi vuodeksi etukäteen. Vuodelle 2017 tiedossa on kuntasijoituspaikkaa (Eura huomioiden enintään 87 paikkaa). Eniten kuntapaikkoja ovat tarjonneet Porin ja Rauman kaupungit. Porin kaupungin kanssa on sovittu kuluvalle vuodelle 100 kuntapaikasta, joista 20 varataan kiintiöpakolaisille. Vastaavasti Rauman kaupungin kanssa on sovittu 47 kuntapaikasta, joista 9 varataan kiintiöpakolaisille. Monet pienemmätkin kunnat, joilla ei entuudestaan ole kokemusta pakolaisten vastaanottamisesta, ovat lähteneet tarjoamaan kuntapaikkoja. Satakunnan kunnat vastasivat lisääntyneen maahanmuuton haasteeseen kiitettävällä tavalla ja kuntien valmiutta pakolaisten vastaanottoon voidaan luonnehtia Satakunnassa varsin hyväksi. Kiintiöpakolaisia ottavat vastaan tällä hetkellä vain Pori ja Rauma ja jatkossa Eura. 2.3 Yleiset periaatteet pakolaisten kuntiin ohjaamisessa Suojelua saavien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELYkeskusten kanssa. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin, kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksiin. Turvapaikkahakijoiden määrän kasvun myötä kuntapaikkoja tarvitaan moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna (v noin kuntapaikkaa). TEM ja SM kannustavat kaikkia kuntia mukaan vastaanottotoimintaan, jotta pakolaisten kuntiin muutto pysyy hallittuna ja että tulijoille voidaan tarjota asumiseen ja kotoutumiseen liittyvät välttämättömät palvelut. Kuntiin ohjaamisesta on valtakunnallisesti linjattu seuraavat periaatteet, joita alueella noudatetaan: Oleskeluluvan saaneet tulee pääsääntöisesti sijoittaa sille ELY-alueelle, jossa asiakas on vastaanottokeskuksessa kirjoilla Asiakkaiden tietojen siirtoon vastaanottokeskuksen ja ELY-keskuksen välillä käytetään UMAREK järjestelmää Kuntaan sijoittuminen ja TE-palveluihin siirtyminen ovat rinnakkaisia prosesseja, eivät perättäisiä Alueellisessa yhteistyöryhmässä on sovittu, että oleskeluluvan saaneet perheet sijoitetaan pääsääntöisesti pieniin kuntiin ja yksin muuttavat vastaavasti isompiin kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä linjaus ei kuitenkaan käytännössä ole onnistunut vuoden 2016 kokemusten valossa, sillä oleskeluluvan saaneet haluavat voittopuolisesti sijoittua maakunnan suurimpiin kaupunkeihin Poriin ja Raumalle. Haasteellinen tavoite on paitsi saada asiakkaat jäämään

8 7/17 maakuntaan, niin myös saamaan muuttoa suuntautumaan muihin kuntiin kuin Poriin ja Raumalle. 2.4 Strategiset linjaukset kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisessa Satakunnassa Vuonna 2015 eskaloitunut tilanne maahanmuutossa (Suomeen tuli turvapaikanhakijaa), kireänä jatkunut kansainvälinen poliittinen tilanne sekä maailmalla meneillään olevat sodat ja kriisit indikoivat sitä, että kansainvälisen suojelun perusteella maahan muuttavien määrä on jatkossakin Suomessa korkeampi kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Paluuta edellisten vuosien noin 3000 turvapaikanhakijan määriin tuskin ainakaan lähitulevaisuudessa on, joten varautuminen kasvaviin pakolaismääriin on perusteltua. Kuluvana vuonna Suomeen on tullut lokakuun loppuun mennessä noin turvapaikanhakijaa. ELY-keskusten kuntapaikkatavoitteet määriteltiin vuonna 2016 Satakunnan vastaanottokeskuksissa majoittuneiden määrän mukaan. Kuntasijoituspaikkojen tarve riippuu olennaisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevien vuosittaisesta määrästä. Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määristä on vaikeaa tehdä etukäteisarviota, josta syystä TEM on ohjeistanut ELY-keskusalueita laatimaan vaihtoehtoisia skenaarioita. Kokemukset pakolaisten kuntiin sijoittamisesta ovat Satakunnassa sen suuntaisia, että lähes kaikki kunnat ovat halukkaita ottamaan vastaan oleskeluluvan saaneita, mutta oleskeluluvan saaneet haluavat pääsääntöisesti sijoittua alueen suurimpiin kaupunkeihin Poriin ja Raumalle. Muuttohalukkuutta on huomattavan paljon myös alueen ulkopuolelle eteläisen Suomeen mm. Turkuun ja pääkaupunkiseudulle. Keskeisiä syitä siihen, ettei pieniin kuntiin haluta muuttaa, on tuotu esiin mm. yhteisön (usein oman maan kansalaisten) tuen pelätty puuttuminen sekä pelko muun väestön asenteista ja palveluiden saatavuudesta. Maahanmuuttajat juurikaan tunne tai tiedä muita kuntia Satakunnasta kuin Porin ja Rauman. Muista maakunnista on kuitenkin hyviä esimerkkejä hyvinkin pienistä kunnista, joissa on onnistuttu pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa (esim. Punkalaidun ja Närpiö). Kuntien on hyvä nähdä maahanmuutto mahdollisuutena saada uutta, pääosin työikäisiä tai nuoria asukkaita ja parantaa tätä kautta pidemmällä tähtäyksellä kuntien elinvoimaisuutta. 1. Tavoitteena sopimukset Satakunnan kaikkien kuntien kanssa Riippumatta turvapaikanhakijoiden määristä on erityisen perusteltua, että Satakunnassa kaikki kunnat tekevät sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ELY-keskuksen kanssa. Näin voidaan varautua siihen, että suurista pakolaisten vastaanottomääristä voidaan tarvittaessa selvitä hallitusti. Toinen keskeinen peruste on se, että kunnat saavat korvaukset pakolaisten aiheuttamista kustannuksista valtiolta vain, mikäli niillä on voimassaoleva sopimus ELYkeskuksen kanssa. On aivan mahdollista, että kun Satakuntaan arvioidaan jäävän pelkästään viime vuoden tilanteeseen liittyen oleskeluluvan saanutta, pakolaisia muuttaa esim. henkilö-, koulutus- tai työperäisten syiden takia myöhemmin sellaisiinkin kuntiin, joihin he eivät kotoutumisen alkuvaiheessa sijoitu. Esimerkiksi Raumalla on strategian laadintahetkellä kaksi vastaanottokeskusta, mutta sopimusta vastaanotosta ei strategian laadintahetkellä ole Rauman seudun kunnista kuin Rauman kaupungilla. Vuoden 2016 poikkeuksellisessa tilanteessa osa kunnista teki määrällisen sopimuksen vain kuluvan vuoden tavoitteista, vaikka sopimus käytännössä on toistaiseksi voimassaoleva. Jatkossa ELYkeskus tavoittelee useamman vuoden ajanjaksolle sovittavia määrällisiä tavoitteita kaikkien

9 8/17 kuntien kanssa, joka tuo joustavuutta sopimuskäytäntöön ja toimintaan. Lisäksi pyritään siihen, että useampi kunta olisi valmis ottamaan vastaan myös kiintiöpakolaisia. 2. Kuntiin sijoittamisessa tehdään seudullista yhteistyötä Toisena strategisena linjauksena ELY-keskus esittää, että pakolaisten kuntiin sijoittamisessa toimitaan mahdollisuuksien mukaan kunta- tai yhteistyöryhminä seuduittain siten, että Kankaanpään vastaanottokeskuksesta pyritään henkilöt ohjaamaan Pohjois-Satakunnan kuntiin ja Merikarvialle, Porin, Kokemäen ja Harjavallan vastaanottokeskuksista Poriin ja sen lähiympäristöön ja Raumalta Raumalle ja Rauman ympäristökuntiin ellei muuttoon muualle Satakuntaan ole erityisen painavia perusteita. Tällaisia voivat olla esim. työ- tai koulutuspaikka tai jonkun perheenjäsenen tarvitsemat terveydenhuollon palvelut. 3. Yksin tulleiden alaikäisten sijoittamisessa huomioidaan kertynyt osaaminen Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden palvelut kannattaa Satakunnassa sijoittaa sinne, jossa tähän on jo osaamista tai muutoin erityisen suotuisat olosuhteet, esim. olemassa oleva alaikäisyksikkö kuten Huittisissa ja Porissa. 4. Kuntiin ohjaamista keskitetään Neljäntenä linjauksena ELY-keskus esittää, että mikäli vuosittainen oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden ja maakuntaan osoitettavien kiintiöpakolaisten määrä on enintään 150 henkilöä, kuntiin ohjaaminen pyritään tekemään kuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella painottaen sijoittamisessa niitä kuntia ja kaupunkeja, joissa maahanmuuttajien kotouttamisen kannalta tärkeät palvelut ovat helpoimmin saavutettavissa. Tällaisina kuntina Satakunnassa voidaan pitää esim. Poria, Raumaa, Kankaanpäätä ja Huittista, joista kaikissa järjestetään kotoutumiskoulutusta ja joista kolmessa ensiksi mainitussa on TE-toimiston toimipaikka. Em. kunnilla on myös kokemusta valmentavan opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Seutukeskuskaupungeissa on yleensä myös muuta maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa, esim. kolmannen sektorin palvelutoimintaa. Edellä esitettyä linjausta ei ole tarkoitus tulkita kategorisesti, vaan huomioiden isompien keskusten ympäristökunnat (esim. Ulvila, Eurajoki, Eura), joista saavutettavuus palveluihin on myös kohtuullisen hyvä. Linjaus on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan perusteltu myös siltä kannalta, että oleskeluluvan saaneilla turvapaikanhakijoilla on taloudellisesti varsin rajalliset mahdollisuudet liikkua pitkiä matkoja, joten kotoutumisessa tarvittavien ja arjen palveluiden kannalta sijoittuminen sellaisiin kuntiin, joissa palvelut ovat helpommin saavutettavissa, olisi järkevää. Satakunnassa asuntoja on melko hyvin tarjolla kaikissa kunnissa, joten niiden saatavuus ei yleensä muodosta ongelmaa kuntaan sijoittumiselle. Pakolaisten vastaanotto on kunnalle aina suuri haaste, ellei toiminnasta ole aiempaa kokemusta. Esim. valmentavan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen voi olla haaste pienelle kunnalle. 5. Kunnan tahtotila ja strategia huomioidaan kuntiin ohjaamisessa Viidentenä linjauksena ELY-keskus esittää, että kuntiin osoittamisessa huomioidaan vahvasti kunnan oma tahtotila ja strategia. Kaikki haasteet ovat voitettavissa, jos kunnassa nähdään maahanmuuttajat mahdollisuutena ja elinvoimatekijänä (esim. Punkalaidun, Närpiö). Muista esitetyistä linjauksista riippumatta viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävä-

10 9/17 nä on mahdollistaa kuntaan sijoittaminen, silloin kun kunnan tahtotila ja strategia tähän tähtää. 3 Kotoutumista edistävät palvelut ja alueellinen yhteistyö Satakunnassa Valtakunnallisessa työnjaossa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa kotouttamispolitiikan yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta sekä kotouttamispolitiikan ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen yhteensovittamisesta, valtakunnallisesta arvioinnista ja seurannasta. TEM ohjaa ELY-keskuksia kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Valtakunnallisesti pakolaisten kuntapaikkojen koordinoinnista vastaa TEM. Kuntasijoituspaikkojen alueellinen koordinointi kuuluu elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille (ELY-keskus), jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista. ELY-keskukset vastaavat myös oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin ohjaamisesta. Sisäministeriö (SM) vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton politiikasta, yleisestä ohjauksesta ja lainsäädäntötyöstä sekä päättää vastaanottokeskusten perustamisesta, sijoittamisesta ja lakkauttamisesta. Sisäministeriön alaisuudessa toimivan Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön vastuulla on vastaanottokeskusten toiminnan ohjaus, suunnittelu ja seuranta, säilöönottokeskuksen toiminnan ohjaus ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimeenpanon ohjaus. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön vastuulla on päätösten tekeminen turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemuksiin. Vastaanottokeskustoimintaa Suomessa harjoittavat kunnat ja järjestöt, joiden kanssa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö on tehnyt sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Valtiolla on lisäksi kaksi vastaanottokeskusta. 3.1 Keskeiset toimijat ja yhteistyöverkostot Satakunnassa Keskeiset alueelliset toimijat maahanmuuttajien vastaanotossa ja kotouttamisessa Satakunnassa ovat ELY-keskus, TE-toimisto, vastaanottokeskukset, kunnat (erityisesti sosiaalija sivistystoimet), oppilaitokset kuten Sataedu, WinNova ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak sekä kolmannen sektorin toimijat kuten SPR, Satakunnan monikulttuuriyhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Rauman seudun katulähetys ry ja muut erilaiset yhdistykset ja järjestöt. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-alueet muodostavat ns. laajennetun maahanmuuton yhteistyöalueen. Keskeinen yhteistyöverkosto pakolaisten kuntiin sijoittamisen kannalta Satakunnassa on Satakunnan ELY-keskuksen asettama maahanmuuton ja kotouttamisen alueellinen yhteistyöryhmä ( ), jossa on kaikkien alueella toimivien vastaanottokeskusten, kuntien, TE-toimiston, Satakuntaliiton ja kotokoulutusta järjestävien oppilaitosten edustus. Toinen keskeinen yhteistyöverkosto on Satakunnalle ja Varsinais-Suomelle yhteinen Laajamittaisen maahantulon yhteistyöryhmä, jossa ELY-keskusten ohella edustettuina ovat aluehallintovirasto, pelastuslaitokset, maistraatti, poliisi, sairaanhoitopiirit, Migrin paikallisyksikkö, SPR:n piirijärjestöt, alueiden isoimmat kaupungit (Turku, Salo, Pori, Rauma)

11 10/17 ja Rajavartiolaitos. Ryhmän toiminnan jatkamisesta päätetään lähiaikoina, mutta tilanteen niin vaatiessa ryhmä on nopeasti koolle kutsuttavissa. Valtioneuvoston asettamalla Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla (ETNO) on seitsemän alueellista neuvottelukuntaa. Alueellisia neuvottelukuntia johdetaan ELY-keskuksista, jotka vastaavat omilla alueillaan maahanmuuttajien kotouttamistyön suunnittelusta ja ohjauksesta. Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella toimii Länsi-Suomen ETNO, jossa edustettuna ovat ELY-keskusten lisäksi mm. kunnat, Siirtolaisuusinstituutti, Satakunnan monikulttuuriyhdistys, Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry, SPR ja ammattiliitot. ETNOn tehtävänä on mm. edistää etnisiä suhteita eli erilaisten väestöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta Suomessa ja tukea maahanmuuttajien järjestötoiminnan kehittämistä. 3.2 Toimijoiden roolit ja tehtävät kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisessä Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus neuvottelee alueensa kuntien kanssa kuntapaikoista ja vastaa työja elinkeinoministeriön ohjauksessa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta. ELY-keskus tekee yhteistyötä myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Kiintiöpakolaisten kuntiin osoittamista tekevät Maahanmuuttovirasto ja ELY-keskus yhteistyössä. Satakunnan TE-toimisto TE-toimiston tehtävä on vastata työllistymistä ja kotoutumista edistävistä työvoimapalveluista julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (JTYPL) ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti. TE-toimisto vastaa siitä, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Vastaanottokeskukset Turvapaikanhakijat ohjataan turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa ja koordinoi Maahanmuuttovirasto. Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasumisyksiköihin. Kunnat Kunnilla on paikallistasolla yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnat vastaavat alueellaan kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurannasta. Satakuntaliitto Maakuntaliitto osallistuu toiminta-alueellaan maahanmuuttoasioita koskevaan strategiatyöhön. Niiden kautta myös rahoitetaan alueellista kehittämistoimintaa. Koulutus- ja kehittämisorganisaatiot tekevät tutkimusta ja järjestävät koulutusta sekä maahanmuuttajille että maahanmuuttajia työssään kohtaavalle henkilöstölle. Kansalaisjärjestöt järjestävät kotoutumista edistävää toimintaa ja tuottavat erilaisia kotoutumista edistäviä palveluita, kehittävät maahanmuuttajatyötä sekä kouluttavat ja työllistävät

12 11/17 maahanmuuttajia. Myös seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt voivat olla keskeisiä toimijoita kotoutumisen edistämisessä. Suomessa toimii monipuolisesti myös maahanmuuttajien omia järjestöjä ja yhdistyksiä. Kotouttaminen on paikallistasolla eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Kotoutumislakiin on kirjattu velvoite osallistua monialaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), poliisi, järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Paikallistason kotouttamisesta ovat vastuussa kunnat ja TE-toimisto. Myös muut viranomaiset voivat osallistua kotouttamiseen. Kotouttamista voi tehdä myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnan, TE-toimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana TEtoimiston palveluja ja kunnallisia peruspalveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. 3.3 TE-toimiston palvelut maahanmuuttajille Alkukartoitus Kotoutumislain mukaisesta alkukartoituksen järjestämisestä maahanmuuttajalle vastaa TEtoimisto, jos maahanmuuttaja on työtön ja rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi. Alkukartoituksesta vastaa kunta, jos maahanmuuttaja saa toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti. Muiden kuin edellä mainittujen ryhmien kyseessä ollessa maahanmuuttajan pyynnöstä alkukartoituksen voi järjestää TE-toimisto tai kunta. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumisaika on yksilöllinen. Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Myös kunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta ja ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan esimerkiksi alueen oppilaitosten järjestämään omaehtoiseen opiskeluun.

13 12/17 Omaehtoisen opiskelun tukeminen Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus työttömyysetuuteen, jos maahanmuuttajalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoinen opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä ja opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on, että työnhakija etenee opinnoissa. Muut työvoima- ja yrityspalvelulain (JTYPL) mukaiset palvelut Kotoutumiskoulutuksen lisäksi kaikki muut JTYP-lain mukaiset palvelut ovat hyödynnettävissä kotoutumissuunnitelman aikana. Työllistymistä edistäviä palveluita (lasketaan aktiivipalveluiksi ja asiakas saa niistä kulukorvauksen) ovat seuraavat: Kuntouttava työtoiminta (kuntien järjestämisvastuu) Työ- ja koulutuskokeilu Työnhaku- ja uravalmennus Työvoimakoulutus Työttömyysturvalla tapahtuvat omaehtoinen opiskelu (ehdotettu kulukorvauksen poistamista ensi vuodelle) 3.4 Kuntien palvelut maahanmuuttajille Kunnassa vakituisesti asuvat ja Suomen sosiaaliturvapiiriin kuuluvat maahanmuuttajat (ml. kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat) saavat kunnan peruspalveluita, kuten muutkin kuntalaiset. Laki kotoutumisen edistämisestä sisältää velvoitteen kunnalle antaa neuvontaa ja ohjausta sekä pyydettäessä tehdä alkukartoitus Suomeen muuttavalle maahanmuuttajalle. Kunta laatii kotouttamisohjelman ja tekee sopimuksen ELY-keskuksen kanssa maahanmuuttajien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kun ELY-keskus osoittaa oleskeluluvan saaneita kuntaan, kunnan sosiaali- ja sivistystoimi koordinoivat vastaanottotoimintaa. Kunnan sosiaalitoimen asiakkaina maahanmuuttajat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin kunnan muutkin asukkaat Vastaanottokeskusten palvelut turvapaikan hakijoille Turvapaikanhakijat ohjataan turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa ja koordinoi Maahanmuuttovirasto. Ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan alaikäisille tarkoitettuihin ryhmäkoteihin tai tukiasumisyksiköihin. Vastaanottokeskus tarjoaa turvapaikanhakijoille majoituksen, järjestää välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, huolehtii tarvittaessa toimeentulosta, järjestää työ- ja opintotoimintaa sekä tarvittavat tulkkipalvelut ja antaa neuvontaa oikeusavun saamisessa.

14 13/17 Ryhmäkodeissa tärkeänä osana on näiden lisäksi lasten iänmukainen huolenpito: hoito, kasvatus ja tuki. Turvapaikanhakija voi myös asua yksityismajoituksessa ystäviensä tai sukulaistensa luona. Vastaanottopalvelujen saaminen edellyttää osoitteen ilmoittamista ja vuokrasopimuksen esittämistä tai muun kirjallisen selvityksen tekemistä. Vastaanottorahalla turvataan välttämätön toimeentulo Turvapaikanhakija, joka ei ole työssä käyvä, saa vastaanottorahaa, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Vastaanottorahan perusosa kattaa vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot sekä muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot sekä ruokamenot silloin, kun vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalvelua. Ilman huoltajaa maassa oleskeleville lapsille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa ja tukiasuntoloissa voidaan järjestää täysi ylläpito. Tällöin lapsi saa vastaanottorahan sijaan niin sanottua käyttörahaa. 3.6 Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut maahanmuuttajille Kolmannen sektorin palvelut antavat yleensä asiakkaalle henkilökohtaista tukea sekä mahdollisuuden suomen kielen kehittämiseen, verkostoitumiseen ja valmennusta työnhaussa. Esimerkiksi Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry on TE-toimiston Porin toimipaikassa päivittäinen yhteistyökumppani, jolle maahanmuuttajan voi ohjata saamaan neuvontaa ja tukea vaikkapa erilaisiin viranomaisasiointeihin ja sähköisten palveluiden käyttöön ja lomakkeiden täyttöön. Tutkinnon tunnustamismenettelyyn asiakkaat tarvitsevat myös henkilökohtaista tukea. Kolmas sektori järjestää myös osa-aikaista suomen kielen opetusta. Näin maahanmuuttaja voi hyödyntää odotusaikaa kotoutumiskoulutukseen ja myöhemmin ylläpitää opittuja taitoja. Esimerkiksi vapaaehtoistyön avulla tapahtuu verkostoitumista kantasuomalaisten kanssa. Tietämystä alueen eri mahdollisuuksista pitää laajentaa ja syventää. Satakunnan TEtoimisto on myöntänyt tukea useille työllisyyspoliittisille hankkeille, joiden kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajia (liite 4). Liitteessä 5 on kerrottu SPR:n Satakunnan piirin järjestämästä vapaaehtoistoiminnasta, jolla autetaan maahanmuuttajien kotouttamistyössä. 3.7 Yhteistyötarpeita ja näkökulmia Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluvan saaneiden asiakkaiden taustoista löytyy monia haasteita elämäntilanteeseen, terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin ja osaamiseen liittyen. Ensimmäinen haaste on viranomaisyhteistyössä yleensä tiedonkulussa. Lain mukaan kaikkia tarvittavia tietoja voidaan vaihtaa viranomaisten välillä vapaasti. Ensi vuonna tiedonkulku esim. TE-toimiston ja vastaanottokeskusten välillä helpottuu hieman, kun myös maahanmuuttajille tulee mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi sähköisesti. Ilmoittautuessaan asiakas voi kertoa sellaisia asioita, jotka vaikuttavat hänen mahdollisuuksiinsa vastaanottaa työtä tai koulutusta. Sähköisen lomakkeen täyttämisessä maahanmuuttajat tarvitset esim. vastaanottokeskusten tukea. Lisäksi TE-toimistot tarvitsevat yleensä lähes kaikki samat tiedot asiakkaasta kuin kunnatkin.

15 14/17 Monet maahanmuuttajat suhtautuvat kuitenkin varovaisesti tietoihin, joita uskaltavat antaa viranomaisille. Tämän vuoksi yksi tärkeä periaate on, että viranomaiset puhuvat toisistaan arvostavasti ja tällä tavoin yhdessä rakentavat maahanmuuttajan luottamusta suomalaisiin viranomaisiin. Maahanmuuttajien palvelut sijoittuvat monen viranomaispalvelun rajapintaan (suojelu, turvallisuus, sosiaali- ja terveys, koulutus, työllisyys). On huolehdittava siitä, että maahanmuuttajien kanssa toimivat viranomaiset ja vastaanottokeskukset tuntevat toistensa toiminnan pääperiaatteita ja lainsäädäntöä. Myös tutustuminen eri toimijoiden työkenttään ja tehtäviin on hyödyllistä. Palvelut muodostavat usein myös kokonaisuuksia, joissa pitää välttää vaikuttavuuden osaoptimointia. Esim. työllistämistä edistäviä palveluita ei kannata asiakkaalle tarjota, jos hänen terveytensä ja toimintakykynsä on heikko. Aktiivisen kotoutumisen edellytys on ainakin kohtalainen psyykkinen vointi. Puolen vuoden oleskelun jälkeen traumaattiset kokemukset voivat nousta esiin. Tuolloin asiakas on todennäköisesti jo kotoutumiskoulutuksessa. Tänä päivänä on huonovointisempia turvapaikan saaneita kuin aikaisemmin, sodat ovat pitkittyneet ja raaistuneet. Nykytilannetta ajatellen kouluttajien on lisättävä välipalautteen antamista huomattavasti, jotta tukitoimia voidaan yhdessä suunnitella. Kotokoulutus voidaan keskeyttää, mutta on sovittava siitä, kuka ohjaa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen pariin. Sote- ja maakuntauudistus tuonee uusia rajapinnat ylittäviä palvelumahdollisuuksia myös maahanmuuttajille. Esimerkiksi SataSoten aikuis- päihde- ja mielenterveyden valmisteluryhmässä suunnitellaan hakua osatyökykyisten kärkihankkeeseen. Kärkihankkeen kokonaisuudessa on sekä STM:n että TEM:n vastuulla olevia projekteja. SataSote on valinnut haettavaksi projektiksi osatyökykyisten rekrytointikynnyksen madaltamisen, joka kuuluu TEM:n hallinnoimiin projekteihin. Kaikkien asiakkaiden ongelmat ovat hyvin samanlaisia taustasta riippumatta. Maahanmuuttajille ei tule järjestää säännönmukaisesti erillispalveluja, koska ne voivat tuottaa erilaisuutta, erillisyyttä ja eriytymistä. Erillispalvelun määrittää tarve, ei maahanmuuttajuus sinänsä. Julkisilla hyvinvointipalveluilla on haasteena mukautua maahanmuuton myötä lisääntyneeseen moninaisuuteen. Kohderyhmällä nousee esim. kotoutumiskoulutuksessa esiin mielenterveyteen, psykosomatiikkaan ja oppimiseen liittyviä haasteita, joissa Satakunnan alueella tarvittaisiin erityistä osaamista. Koska jokaisessa kunnassa ei tällaista voi olla, tarvittaisiin esim. tulevaan SOTEEN osaamiskeskittymä kohderyhmän asiantuntijoista. Kuntien palveluiden kärkenä näyttää jatkossa olevan hyvinvointi, elinvoimaisuus ja työllisyys. Niiden roolia palveluidensa markkinoinnissa jo vastaanottokeskuksissa pitää lisätä. Näin edistetään oleskeluluvan saaneiden sijoittumista muihinkin kuntiin kuin Poriin ja Raumalle Satakunnassa. Samoin pitäisi jo ennen oleskeluluvan saantia antaa tietoa eri kuntien työllistymismahdollisuuksista, minkä alan töitä on tarjolla. Näin asukkaat voivat verrata omaa osaamistaan ja hakeutua kuntaan, missä ao. työmahdollisuuksia olisi. Yksityisten lisäksi kunnat ja kolmas sektori toimivat jatkossa tärkeinä palveluntuottajina myös maahanmuuttajille. Viranomaisyhteistyö ja viisas palvelujen hankkiminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Mikä nähdään viranomaistyöksi ja mikä palveluksi sekä asiakkaiden valinnanvapauden periaatteet vaikuttavat jatkossa myös maahanmuuttajien palveluihin. Kotoutumispalvelujen ja kielikoulutuksen tarjoamisesta pitää huolehtia myös niille maahanmuuttajille, jotka eivät ole työnhakijoina. Kolmas sektori järjestää nykytilanteessa

16 15/17 hyvin osa-aikaista, ei niin tavoitteellista koulutusta. Tässä on haastetta kunnille ja kolmannen sektorin toimijoille. 4 Alueellisen työmarkkinatilanteen sekä koulutusmahdollisuuksien ja tarpeiden seuranta ja ennakointi maahanmuuttajien kannalta ELY-keskus tuottaa yhteistyöryhmälle säännöllisin väliajoin tietoa työmarkkinatilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista maahanmuuttajien kohderyhmän kannalta. Katsauksia käydään läpi yhteistyöryhmän kokouksissa ja tietoa välitetään myös muille sidosryhmille yhteistyöryhmässä sovittavalla tavalla. TE-toimisto kokoaa tietoa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden koulutus- ja osaamistaustasta alkukartoitusten yhteydessä (liite 3).Taustan kartoitukseen tulee panostaa heti TE-toimiston asiakkuuden alussa ja jatkaa kotoutumiskoulutuksen aikana hyödyntäen myös koulutusorganisaatioiden asiantuntemusta. TE-toimisto päivittää koulutus- ja osaamistaustatiedostoa säännöllisesti, seuraava päivitys tehdään vuoden 2016 lopun tilanteesta. Suurimmalla osalla oleskeluluvan saaneista ei ole todistuksia olemassa olevista koulutuksistaan tai työsuhteistaan, joten tieto perustuu heidän omaan kertomukseensa. TEtoimiston käytössä olevaan tietojärjestelmään (Ura) ei voida kerätä dokumentoimatonta tietoa tilastokelpoiseen muotoon, joten tieto kohderyhmän koulutuksesta ja osaamisesta pitää kerätä Ura-järjestelmän kartoituskortilta käsin ja koota esim. Excel-taulukkoon. Koulutustarvetta varten sen sijaan on Urassa koulutushakuprofiili, jonne voidaan koota henkilön tavoiteammatti ja tavoitteena oleva tutkinto, jolloin koulutustarpeet on helppo löytää kootusti Urasta. Osaamisen kartoituksen ja edelleen sen mukaisen koulutuspolun rakentamista tukisi työnäyttöjen järjestämisen mahdollisuus alan oppilaitoksessa tai työpaikalla. Kouluttajilta saatavaa tietoa tulee myös voida hyödyntää. Kouluttajille tulee kertoa, milloin ja minkälaista tietoa tarvitaan ja pyytää heiltä välipalaute Koulutusportti-järjestelmän kautta. Samoin opiskelijoiden antamat palautteet (OPAL-järjestelmä) tulee hyödyntää. Näiden järjestelmien käytöstä ja hyödyntämisestä on tarkoitus Satakunnassa sopia kouluttajien kanssa. Tavoitteena on saada maahanmuuttajat hakeutumaan sellaisiin koulutuksiin, jotka vastaavat heidän osaamis- ja koulutustaustaansa peilattuna Satakunnan työmarkkinoiden tarpeisiin. 5 Alueellisen asuntotilanteen yleinen seuranta kohderyhmän kannalta Asumisen järjestäminen vaatii yhteistyötä kunnan ja vastaanottokeskuksen sekä ELYkeskuksen kanssa. ELY-keskus ohjaa kuntien sopimille kuntapaikoille oleskeluluvan saaneita kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Lisäksi osa myönteisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista muuttaa kuntaan vastaanottokeskuksen avustamana sen jäl-

17 16/17 keen, kun kunnasta on löytynyt asunto. Itsenäisesti muuttavat oleskeluluvan saajat etsivät sopivan asunnon itse. Kunta järjestää aina asunnon kiintiöpakolaisille. Kuntien asuntotilanteen kartoittaminen on osa oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymistä, joten ELY-keskus kerää kunnilta tietoja vapaina olevista kohtuuhintaisista vuokraasunnoista. Samoin seurataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn julkaisemia tilastoja kuntien ARA-vuokra-asuntojen käyttöasteesta ja tyhjistä ARA-vuokra-asunnoista. 6 Oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisen prosessi Maahanmuuttovirasto (Migri) ohjaa vastaanottokeskuksia vastaanottolain (746/2011) mukaisesti vastaanottopalveluiden järjestämisestä ja palveluiden kestosta. Migri on antanut ohjeen vastaanottokeskuksille oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä. Ohjeessa käydään läpi mm. kuntiin siirtymistä, kotikunnan hakemista maistraatista, vastaanottokeskuksen asiakkaalle antamaa ohjausta ja tukea, vastaanottopalveluiden kestoa sekä kuntaan muuton malleja. Turvapaikanhakijoiden on hyvä päästä työstämään mahdollisia luvan saamisen jälkeisiä suunnitelmiaan jo turvapaikkaprosessin aikana, eikä vasta luvan saamisen jälkeen. Tätä varten, sekä luvan saannin jälkeistä A-lupalaisen infoa varten laaditaan alueen keskeisistä kunnista A4-esitemateriaali, jossa perustietojen lisäksi lyhyesti kuvataan kunnassa olevia koulutus-, harrastus- ja asumismahdollisuuksia. Mahdollisuuksien mukaan kuvauksiin sisällytetään tietoja kotoutumiskoulutuksesta tai siihen rinnastettavan omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksista kunnassa. Materiaalin kokoamisen päävastuu on ELY-keskuksella yhteistyössä TE-toimiston ja kuntien kanssa. ELY-keskus toimittaa saamansa materiaalit vastaanottokeskuksiin. Liitteessä 1. on kuntiin siirtymisen yksityiskohtaiset prosessikuvaukset, joita Satakunnassa noudatetaan. 7 Periaatteet muille alueille muuttamisen tukemiseen Muille ELY-alueille muuttamista tuetaan vain poikkeuksellisesti painavasta syystä. Painava syy voi olla a) ydinperheen jäsen eli vanhempi, puoliso tai lapsi ja alaikäisellä sisarus. Alaikäinen voi muuttaa perhesyistä vain, jos vastaanottavan kunnan lastensuojelun kautta saadaan yksityismajoitusselvitys. b) opiskelupaikka. Tarvitaan tieto opiskelupaikan saamisesta ja vastaanottamisesta. Opiskelun oltava opintotukeen oikeuttavaa tai TE-toimiston omaehtoisiksi opinnoiksi hyväksymää, ei esimerkiksi kansalaisopiston kurssi. c) työpaikka, josta olemassa työsopimus.

18 17/17 d) terveydelliset syyt. e) henkilökohtainen turvallisuus. Jos kuntapaikkaa haavoittuvassa asemassa oleville halutaan kysyä toiselta ELY-alueelta, niin asiassa ollaan yhteydessä ensin Satakunnan ELY-keskukseen. ELY-keskukset neuvottelevat paikan saamisen mahdollisuudesta keskenään. 8 Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian toimeenpanoa seurataan yhteistyöryhmässä. Strategiaa ja kuntiin sijoittamisen toimintamallia täydennetään ja korjataan, jos tilanne kuntaan siirtymisten tai kuntapaikkojen osalta muuttuu. Ylijohtaja Marja Karvonen Asiantuntija, maahanmuutto- ja työvoimapalvelut Kaisa Kokko LIITTEET Strategiaan liittyvät toimintamallit Satakunnassa (Liite 1) Maahanmuuttoyhdyshenkilöt Satakunnan TE-toimisto (Liite 2) Oleskeluluvan saaneiden osaamistausta (Liite 3.) Työllisyyttä edistävät kolmannen sektorin hankkeen (Liite 4) SPR toimintamuodot Satakunta (Liite 5) JAKELU Satakunnan kunnat Vastaanottokeskukset Satakunta Alueellisen yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet TIEDOKSI TEM/ Tarja Rantala

19 Oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittamisen alueelliseen strategiaan liittyvät toimintamallit Satakunnassa Liite 1 Tähän liitteeseen on kerätty yksityiskohtaisia ohjeita kuntiin osoittamisen eri vaiheista vastaanottokeskuksissa, ELY-keskuksessa, TE-toimistossa ja kunnissa. 1. Oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisen prosessi Maahanmuuttovirasto (Migri) ohjaa vastaanottokeskuksia vastaanottolain (746/2011) mukaisesti vastaanottopalveluiden järjestämisestä ja palveluiden kestosta. Migri on antanut ohjeen vastaanottokeskuksille oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä. Ohjeessa käydään läpi mm. kuntiin siirtymistä, kotikunnan hakemista maistraatista, vastaanottokeskuksen asiakkaalle antamaa ohjausta ja tukea, vastaanottopalveluiden kestoa sekä kuntaan muuton malleja. Vastaanottokeskukset tekevät kuntapaikkahakemukset UMAREK-järjestelmän kautta ELYkeskukselle niistä oleskeluluvan saavista henkilöistä, jotka tarvitsevat kuntapaikan. Käytännössä on huomattu, että oleskeluluvan saaneet ovat jo pitkän odotusaikansa aikana muodostaneet käsityksen siitä, mihin kuntaan he haluavat muuttaa. Osa muuttaa itsenäisesti, eivätkä tarvitse muutossaan tukea. Heistä ei Maahanmuuttoviraston syyskuussa 2016 tulleen ohjeen mukaan tarvitse enää tehdä UMAREKin kautta ilmoitusta itsenäisesti muutosta. Tilastoinnin ajantasaisuuden varmistamiseksi vastaanottokeskuksen on kuitenkin kirjattava UMAREK-järjestelmään asiakkaan majoitusasian rekisteröinnin päättämissyy sekä uusi asuinkunta. Alaikäinen ei muuta kuntaan ilman kuntapaikkaa. Jokaisesta alaikäisestä tehdään kuntapaikkahakemus mahdollisimman pian oleskeluluvan saamisen jälkeen. Alaikäiset pyritään sijoittamaan Satakunnan alueen perheryhmäkoteihin tai tuetun asumisen piiriin. Kaikille alaikäisille ei kuitenkaan pystytä osoittamaan perheryhmäkotipaikkaa omalta ELYalueelta, joten oleskeluluvan saaneita alaikäisiä joudutaan siirtämään muualla Suomessa sijaitseviin perheryhmäkoteihin. Turvapaikanhakijoiden on hyvä päästä työstämään mahdollisia luvan saamisen jälkeisiä suunnitelmiaan jo turvapaikkaprosessin aikana, eikä vasta luvan saamisen jälkeen. Tätä varten, sekä luvan saannin jälkeistä A-lupalaisen infoa varten laaditaan alueen keskeisistä kunnista A4-esitemateriaali, jossa perustietojen lisäksi lyhyesti kuvataan kunnassa olevia koulutus-, harrastus- ja asumismahdollisuuksia. Mahdollisuuksien mukaan kuvauksiin sisällytetään tietoja kotoutumiskoulutuksesta tai siihen rinnastettavan omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksista kunnassa. Materiaalin kokoamisen päävastuu on ELY-keskuksella yhteistyössä TE-toimiston ja kuntien kanssa. ELY-keskus toimittaa saamansa materiaalit vastaanottokeskuksiin.

20 TE-toimistoasiakkuuden alkaminen Liite 1 TE-toimiston asiakkaaksi rekisteröityminen hoidetaan vastaanottokeskuksen ja asiakkaan kesken A-lupainfon yhteydessä. Vastaanottokeskuksen työntekijä avustaa asiakasta rekisteröitymislomakkeen täytössä. TE-toimisto opastaa vastaanottokeskusten henkilökuntaa lomakkeen täytössä. Lomake löytyy suomi.fi sivustolta, TEM 7.16c 11/2013 Työnhakijaksi ilmoittautuminen Työnhakijalomake työ- ja elinkeinotoimiston työnhakijoille. Pääsääntöisesti rekisteröintilomake täytetään kaikkien 17 vuotta täyttäneiden kohdalla. Jos on ilmeistä, ettei asiakas ole työmarkkinoille välittömästi suuntaava, lomaketta ei täytetä (esim. viimeisillään raskaana oleva, terveydentila erityisen huono, iäkäs henkilö). Jos asiakkaan kohdalla ei tehdä TE-toimistoon rekisteröitymistä, niin asiakkaan papereiden mukana tieto siitä toimitetaan kotikuntaan. Alle 17 vuotiaiden kohdalla TE-toimistoon rekisteröitymisessä käytetään harkintaa. Esim. peruskoulussa olevan nuoren kohdalla rekisteröitymistä ei tehdä. Jos nuori on 16 vuotias eikä hän enää ole perusopetuksessa, niin rekisteröityminen tehdään. TE-toimistokäynnillä on mukana alaikäisen edustaja. TE-toimisto saa tiedon luvan saaneista asiakkaista rekisteröitymislomakkeiden kautta. TEtoimisto on asiakkaaseen yhteydessä puhelimitse tai tekstiviestillä 14 vuorokauden sisällä rekisteröintilomakkeen saapumisesta. TE-toimisto kokoaa tiedot luvan saaneista ja järjestää TE-palveluista kertovia alkuinfoja sopivien ryhmien muodostuessa. Tarvittaessa TE-toimisto voi toteuttaa infot myös vastaanottokeskuspaikkakunnilla. Jos asiakkaalle tehdään ensimmäinen kotoutumissuunnitelma jo ennen kunnan palveluihin siirtymistä, TE-toimisto ja kunta vaihtavat tietoja siitä, mistä toimenpiteistä asiakkaan kanssa on sovittu. 2.1 Asiakkaan A-lupainfo Toimija: vastaanottokeskukset Asiakkaan saadessa tiedoksi myönteisen oleskeluluvan, hänelle pidetään vastaanottokeskuksessa ns. A-lupalaisen info. Infon tavoitteena on antaa asiakkaalle riittävät tiedot siitä, miten prosessi hänen kohdallaan etenee luvan saamisen jälkeen ja mitä asioita tulee hoitaa kuntaan siirtymisvaiheessa. Infon toteuttamisessa vastaanottokeskuksen työntekijä hyödyntää Migrin ohjeistuksen mukaista oleskelulupalaisen muistilistaa ja käy läpi listalla mainitut asiat asiakkaan kanssa. Infossa käytetään tulkkia, ellei asiakkaalla ja työntekijällä ole varmuudella yhteistä kieltä, jota molemmat ymmärtävät riittävästi. Muistilistalla olevien viranomaisasioiden lisäksi infossa käydään läpi kuntaan siirtymisen käytännön asioita, joista konkreettinen esimerkki on informoida asiakkaita siitä, millaisia ajanvarauksia asiakas saa kunnasta ja miten niistä saa tiedon: esim. kunta lähettää sosiaalityöntekijän ajan tekstiviestillä asiakkaalle.

21 Liite 1 Asiakkaan kanssa käydään infossa läpi myös mm., miten asunto saadaan ja mitä dokumentteja siihen liittyy. On hyvä kertoa myös kuntien asettamat vuokrarajat. Rajat muuttuvat vuosittain, joten ne on tarkastettava ao. kunnasta. Itsenäinen asunnon etsintä Jos asiakas haluaa hoitaa asunnon etsimisen itse, sovitaan asunnon etsimisestä, ja sovitaan miten pitkään itsenäiseen asunnon etsintään annetaan aikaa (noin 1 kk). Asiakkaan etsittyä asunnon vastaanottokeskus tarkastaa, että vuokrasopimus on olemassa tai ote talonkirjasta. Avustettu asunnon etsintä Asunnon hankinnassa voidaan avustaa siten, että vastaanottokeskus auttaa hakemaan asuntoa Satakunnan alueelta. Tällöin vastaanottokeskus on mukana seuraavissa vaiheissa: o o o asuntohakemuksen vireille laittaminen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen sähkösopimuksen tekeminen 2.2 Kuntapaikkahakemus Vastaanottokeskus tekee kuntapaikkahakemuksen UMAREKin kautta oman alueen ELYkeskukseen, joka neuvottelee kunnan kanssa paikasta. Tieto kuntapaikasta kirjataan UMAREKiin ja toimitetaan tiedoksi postitse tai salatulla sähköpostilla myös kuntaan ja vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskus huolehtii siitä, että asiakkuus siirtyy kuntaan hallitusti ja sopii tätä varten asiakkuuden siirrosta kunnan maahanmuuttajapalveluiden / yhteyshenkilön kanssa. Näin toimitaan riippumatta siitä, muuttaako asiakas kuntapaikalle vai avustetusti. Kuntaan siirtymisen valmistelu o o o o o muuttoilmoitus muuttopäivän sopiminen asiakirjat kunnan maahanmuuttajapalveluihin / yhteyshenkilölle saatekirjeen kera vastaanottokeskus tai kunta antaa maksusitoumuksen vuokravakuuteen vastaanottokeskus myöntää ensimmäisen kuukauden vuokran ja 2 viikon vastaanottorahan. Vuokravakuutta ei myönnetä asuntoon, joka merkittävästi ylittää kunnassa asetetut toimeentulotuenrajat. Hyvin vähäisestä ylityksestä voi keskustella kunnan kanssa. Tällöin on varmistuttava siitä, että asiakas ymmärtää korkeamman vuokran vähentävän ruokaan ym. päivittäisiin menoihin käytettävissä olevaa rahasummaa. Asiasta tehdään merkintä sosiaalityön muistiinpanoihin. Asiakkaan paperit toimitetaan aina kunnan yhteyshenkilölle vastaanottokeskuksen toimesta. Papereita ei laiteta asiakkaan mukana.