Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma 2008"

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YmpäristökasvatuKSEN SUUNNITTELU JA SEURANTA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Seurakuntayhtymän YMPÄRISTÖKASVATUS Perustavoitteet Ympäristökasvatuksen käytännön tavoitteita Toteuttamisvaihtoehdot OMAN HENKILÖKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS Oman henkilöstön koulutus Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen a. Jatkuvaan parantamiseen kuuluvat: b. Jatkuvan ympäristöparantamisen kohde voi olla: c. Jatkuva parantaminen voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin: Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten arviointi Reilu kauppa ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus Muut ympäristökasvatuksen muodot seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatus Lapset 0-3v Lapset 3-7 v Koululaiset 7-10v Nuoret v Aikuiset Yritysten ja organisaatioiden yhteiskunnallinen vastuu Liite 1 Ympäristötyön teologista perustaa...15 Liite 2 Suunnitelman kasvatuskäsitys...16 Liite 3 Ympäristökasvatus strategisena valintana...17 Liite 4 Seurakunnan ympäristökasvatuskohteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 2

3 1. JOHDANTO Kirkon ympäristödiplomin käsikirja (2005) määrittelee, että diplomiseurakunnassa pitää olla ympäristökasvatussuunnitelma, jossa määritellään ympäristökasvatuksen toteutus diplomin voimassaoloaikana. Ympäristökasvatussuunnitelma kuuluu Kirkon ympäristödiplomin vaatimuksiin, joten se on pakollinen edellytys ympäristödiplomin myöntämiselle. Ympäristökasvatus on osa kirkon kokonaiskasvatustoimintaa. Tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa annetaan suosituksia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnille ja yksiköille ympäristöopetus- ja kasvatustyöstä. Jokaisen yksikön ympäristökasvatussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien ympäristökasvatussuunnitelman perusteiden mukaan. Suositeltavaa on laatia koko seurakuntayhtymälle yksi, yhteinen ympäristökasvatussuunnitelma, jotta käytettävissä olevat voimavarat voidaan suunnata mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Seurakunnan (seurakuntayhtymän) ja sen yksiköiden ympäristökasvatussuunnitelman puutuminen on este Kirkon ympäristödiplomin myöntämiselle. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vaatimukset ympäristökasvatuksesta: Ympäristökasvatuksen perusvaatimukset määritetään Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan 5. pääluvussa: Seurakunnassa tai vastaavassa tulee olla ympäristökasvatussuunnitelma: 1. ympäristökasvatuksen tulee olla painopisteenä ainakin yhtenä (1) vuotena diplomin voimassaolon aikana. (Kun Diplomia haetaan ensimmäisen kerran). 2. ympäristökasvatuksen tulee kohdistua: A. omaan henkilökuntaan (sisäinen) B. seurakuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin (ulkoinen) Ympäristökoulutuksen muodot määritellään diplomin kohdassa 3.5. Minimivaatimus on, että seurakunnan työntekijät: 1. saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä 2. tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset 3. tietävät, mitkä ympäristösäännökset koskevat omaa toimintaa 4. kokevat ympäristöasiat myönteisenä ja tärkeänä osana työtehtäviä Ympäristökasvatukseen liittyvästä sisäisestä jatkokoulutuksesta kirjoitetaan Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan kohdassa 3.8. Sen tulee kuulua seurakunnan (seurakuntayhtymän) tai vastaavan koulutussuunnitelmaan. Tämän Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristökasvatussuunnitelma 2008 tarkoituksena on täyttää Kirkon ympäristödiplomiin vaatimukset ympäristökasvatussuunnitelmasta. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 3

4 2. YMPÄRISTÖKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA SEURANTA TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ Jokainen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluva seurakunta tai yksikkö laatii koulutussuunnitelmaan liittyvän ympäristökasvatussuunnitelman ympäristökasvatuksen käytännön järjestämisestä seuraavan vuoden ajaksi ja alustavasti kahta suunnitteluvuotta seuraavan vuoden ajaksi. Samoin seurakunta tai yksikkö laatii vuosittaisen toimintakertomuksen ympäristökasvatussuunnitelman toteutumisesta sekä oman henkilökunnan että seurakuntalaisten suhteen. Tämä toimintakertomus voidaan esittää erillisenä kertomuksena tai se voidaan liittää seurakunnan tai yksikön tavanomaiseen vuosikertomukseen. Vuosittain laadittavaan toimintakertomukseen ja toimintasuunnitelmaan tulee sisältyä tarvittavat ehdotukset ympäristökasvatuksen kehittämisestä ja ympäristöystävällisempien toimintatapojen käyttöönotosta erityisesti seuraavana vuotena ja pääpiirteittäin sitä seuraavana kahtena vuotena. Ympäristökasvatuksen toimintakertomus toimitetaan seurakuntayhtymän asianmukaisen, toimivaltaisen toimielimen hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen tiedoksi ympäristödiplomitoimikunnalle tai vastaavalle toimielimelle. Toimintasuunnitelmien ja -kertomusten tiedoksi saattaminen on tärkeää Turun- ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristötyön kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. 3. SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKASVATUS Evankelis-luterilaisen kirkon ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon, joka määrittelee ihmisen ja Jumalan, ihmisen ja ihmisen sekä ihmisen ja luonnon välisen suhteen toisiinsa. Näihin suhteisiin kuuluvat: luonnon merkitys ihmiselle ja ihmisen oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä sekä ihmisen vastuu luonnosta ja toisesta ihmisestä Jumalalle. Kristillisen ympäristökasvatuksen tavoitteena on, että ihminen etsii ja toteuttaa ympäristömyönteistä elämäntapaa yhdessä toisten ihmisten kanssa Jumalan luomana ja Jumalalle vastuullisena olentona. Ympäristökasvatusta tulee toteuttaa kaikissa työmuodossa ja johdon tulee sitoutua ympäristökasvatuksen edistämiseen. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa. Ympäristökasvatuksessa tulee huomioida ympäristökäsitteen monet ulottuvuudet, kuten teologinen, ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, eettinen ja esteettinen ympäristö. Ympäristökasvatuksen lähtökohta on kirkon uskon teologinen tulkinta. Teologisen arvioinnin lisäksi ympäristökasvatuksessa kiinnitetään huomiota luontoon, ihmisten elämäntilanteeseen sekä vallitsevaan kulttuuriin. Myös taloudellisia arvoja arvioidaan kirkon uskon näkökulmasta, jolloin pidetään esillä myös kristillistä etiikkaa. Luonnolla on myös korvaamattomia kauneusarvoja, joita ihmisen tulee kunnioittaa. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 4

5 Tavoitteena on, että ympäristönsuojelun näkökohdat liittyvät ihmisten väliseen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kulttuurien monimuotoisuuteen ja taloudelliseen tasa-arvoon (esim Reilun kaupan tuotteet). Ihmisellä on vastuullinen, eettinen suhde ympäristöönsä, johon liittyy myös esteettisiä kauneusarvoja. Ympäristökasvatus on kokonaisvaltaista kasvatusta, jonka olennaisena osana ovat ympäristön huomioiminen ja luonnonsuojelu. Ympäristökasvatuksen tarkoituksena on opettaa näkemään ihmisen oman luontoyhteyden sekä Jumalan, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet Perustavoitteet Ympäristökasvatuksen yleisenä perustavoitteena on: 1. Olemassa olevan ympäristökasvatuksen systematisointi. 2. Kasvattaa työntekijöitä ja seurakuntalaisia selvään paikalliseen ja maailmanlaajaan tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. 3. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellainen tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristönsuojeluun, ympäristön parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. 4. Lisätä ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja muihin pysyviin ympäristönmuutoksiin liittyvistä tekijöistä, jotta niitä aiheuttavia tekijöitä voitaisiin vähentää tai kokonaan välttää. 5. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja, jotta voisimme säilyttää oikeuden monimuotoiseen ympäristöön myös tuleville sukupolville Ympäristökasvatuksen käytännön tavoitteita Kirkon ympäristödiplomissa todetaan, että seurakunnan toteuttama ympäristökasvatus voi olla ihmisen luontosuhteen pohdintaa käskyjen ja opetusten valossa, elintapojemme punnintaa Raamatun opetusten valossa, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen opettelua ja henkisen hyvinvoinnin etsimistä luonnon kauneuden ja pyhyyden kokemuksesta. Ympäristökasvatuksen tulisi olla myös konkreettisia tekoja paremman ympäristön puolesta. Hyvässä ympäristökasvatuksessa yhdistyvät tieto, tunne ja toiminta, jolloin kasvatuksen tavoitteita voivat olla: 1. Tuetaan käsitystä omasta itsestä osana luontoa. 2. Tuetaan positiivisten tunnesiteiden, yhteenkuuluvuuden, kunnioituksen ja rakkauden syntymistä maapallon elämää ja sen kaikkia muotoja kohtaan. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 5

6 3. Tuetaan ilon ja innostuksen kokemista luonnossa. 4. Tuetaan käsitystä omasta itsestä osana ympäröivää ihmisyhteisöä ja yhteiskuntaa. 5. Tuetaan oman roolin kokemista merkitykselliseksi omassa lähipiirissä, työyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. 6. Tuetaan luottamuksen syntymistä omiin ja yleisiin vaikutusmahdollisuuksiin. 7. Opitaan miten luonto toimii; opitaan ymmärtämään maapallon ekologisten järjestelmien ja eliöyhteisöjen toimintaa. 8. Tuetaan tietoisuuden muodostumista olemassa olevista ympäristöongelmista. 9. Opitaan näkemään ympäristöongelmien taustoja ja oman toiminnan kytkeytymistä niihin. 10. Analysoidaan ja arvioidaan kriittisesti omia toimintatapoja. 11. Opitaan ympäristövastuullisempia, kestävämpiä toimintamalleja. 12. Iloitaan omasta ympäristöystävällisestä toiminnasta, jonka avulla saadaan aikaan muutoksia ja pystytään vaikuttamaan ympäristöä koskeviin asioihin Toteuttamisvaihtoehdot Ympäristökasvatuksen yleistavoite ja sisällöt luovat pohjaa ympäristökasvatuksen toteutumiselle Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Seurakunnan arjessa ja eri työaloilla on tarkoituksena ohjata johtoa ja työntekijöitä ympäristön kunnioittamiseen ja huomioon ottamiseen työssä sekä ekologiseen elämäntapaan. Ympäristökasvatuksessa kasvatetaan vastuullisuuteen sekä ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden ymmärtämiseen. Tavoitteena on yhteisö, jolla on hyvä ja herkkä luontosuhde ja joka luottaa omiin mahdollisuuksiinsa toimia ympäristönsä hyväksi. Omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta työntekijöitä ja seurakuntalaisia kasvatetaan vastuullisuuteen ympäristökysymyksissä. Heitä opastetaan vastuun kantamiseen eri tehtävissä esim. lajittelun, materiaalien uusiokäytön, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja työympäristöstä huolehtimisen kautta. Työntekijöitä ja seurakuntalaisia ohjataan kestävän kehityksen mukaiseen kuluttajakäyttäytymiseen. Ympäristökasvatuksen teemoja voivat olla eri vuosina esim. vesi, energia ja jätteet. Koko seurakuntayhtymä voi toteuttaa vuosittain vähintään yhden yhteisen ympäristökasvatukseen liittyvän projektin. Projektien tulisi mielellään olla niin vaikuttavia, että ne saavat myönteistä julkisuutta työpaikan lisäksi muualla yhteiskunnassa. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 6

7 4. OMAN HENKILÖKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS Oman henkilökunnan ympäristökasvatus on seurakuntayhtymän sisäistä ympäristökasvatusta. Vaikuttavinta ympäristökasvatus on, kun sitä toteutetaan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti joka vuosi ja koko yhtymällä on yhteiset ympäristökasvatustavoitteet Oman henkilöstön koulutus Ympäristödiplomissa seurakunta tai yksikkö sitoutuu sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseen että ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Kirkon ympäristödiplomissa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan kehittämiseen. Seurakunnan tai yksikön tulee tunnistaa tärkeimmät koulutustarpeet. Sen täytyy huolehtia, että kaikki, joiden työ saattaa aiheuttaa merkittävän vaikutuksen ympäristöön, ovat saaneet soveltuvaa koulutusta. Tätä varten täytyy luoda ja ylläpitää menettelytavat, joilla kaikkien asiaankuuluvien toimintojen ja organisaatiotasojen henkilöt tehdään tietoisiksi toimintansa vaikutuksista. Henkilöstöä voidaan motivoida ympäristötoimintaan ja -koulutukseen seuraavilla teemoilla: 1. Ympäristöasioiden hyvän hoidon hyödyt 2. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan käyttö ja hyödyntäminen työssä 3. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä ympäristöjohtaminen ja toiminta 4. Ympäristöasiat päivittäisessä työssä ja työskentelypaikalla 5. Ympäristöasiat osana järkevää ja järjestelmällistä toimintatapaa 6. Ympäristöasiat osana seurakunnan sanomaa 7. Ympäristöasioista viestiminen seurakuntayhtymässä ja sen ulkopuolella. 8. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa työpaikalla tehtävien ratkaisujen perusteella. 9. Ympäristöriskien ja tavanomaisesta poikkeavan toiminnan vaikutus ympäristöön sekä niiden ennalta ehkäiseminen. Niille työntekijöille, jotka osallistuvat suoraan organisaation ympäristöasioiden hallintatoimien toteuttamiseen esimerkiksi yhteisissä työryhmissä, olisi annettava nykyistä perusteellisempaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen aihepiireihin olisi sisällytettävä esimerkiksi, ympäristöpolitiikat, hyvät toimintatavat ja ympäristöviestintä. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 7

8 Erityistä ympäristökoulutusta tarvitaan henkilöille, joiden tehtävät voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Heidän täytyy olla päteviä tehtävään soveltuvan koulutuksen, perehdyttämisen ja / tai riittävän kokemuksen perusteella. Tästä syystä seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien on huolehdittava henkilöstölle suunnatun ympäristöasioita koskevan tiedotuksen ja koulutuksen jatkuvuudesta. Perustiedot ja -koulutus on annettava kaikille työntekijöille. Johdon koulutus on keskeinen osa muutoksen hallintaa. Työntekijöiden ja johdon ympäristökasvatukseen vähimmäisvaatimuksena kuuluu: 1. Tieto ympäristöpolitiikan ja parhaiden menettelytapojen sekä Kirkon ympäristödiplomin vaatimusten noudattamisen tärkeydestä. 2. Ymmärrys oman toiminnan todellisista ja mahdollisista merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä parantuneen henkilökohtaisen toiminnan tuomista ympäristöeduista. 3. Vastuu omasta roolistaan ja vastuistaan ympäristöpolitiikan ja menettelytapojen sekä Kirkon ympäristödiplomin mukaisten vaatimusten saavuttamisessa. 4. Työntekijän tulee ymmärtää vastuunsa, kun poiketaan ennalta määritellyistä toimintatavoista ja käsitys poikkeamien mahdollisista haitallisista seurauksista. Erityisesti pitää ymmärtää oma vastuu ja olla valmis toimimaan poikkeus- ja hätätilanteissa. 5. Edistää jokaisen aktiivista osallistumista seurakunnassa tai toimintayksikössä ja edistää asianmukaista perus- ja jatkokoulutusta, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen ympäristöstä käytävään keskusteluun seurakunnan toiminnassa Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen Oman henkilöstön kouluttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön omaehtoiseen ja aktiiviseen osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä soveltuvia osallistumismuotoja, kuten aloitelaatikkoa tai hankekohtaisia ympäristötyöryhmiä. Organisaatioiden on otettava huomioon tiedot ja kokemukset alan parhaista kotimaista ja ulkomaisista käytännöistä. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 8

9 Jatkuvan kehittämisen periaate ympäristökasvatuksessa ja -toiminnassa TOIMI ja KORJAA Tee suunnitelmaan tarvittavat korjaukset ja toteuta korjaukset, tee pysyväispäätöksiä ACT SUUNNITTELE Kerää tiedot, joiden perusteella voidaan laatia suunnitelma. Analysoi tietoa ja laadi toimintasuunnitelma. PLAN DO TEE, TOTEUTA Toteuta suunnitelma (pienessä mittakaavassa) ja testaa toimivuus. CHECK TARKISTA Tarkkaile ja seuraa toiminnan vaikutuksia, mittaa välituloksia. 4.2.a. Jatkuvaan parantamiseen kuuluvat: 1. tavoitteiden ja mittareiden avulla tapahtuva parantaminen 2. suorituskykyvajeiden tunnistamiseen perustuva parantaminen vertaamalla nykytilan ja tavoitetilan välistä eroa 3. palautejärjestelmiin perustuva parantaminen 4. sisäisiin arviointeihin perustuva parantaminen (esim. Kirkon ympäristödiplomin sisäinen auditointi, työpaikan ympäristökatselmus tai johdon ympäristökatselmus.) 5. itsearviointeihin perustuva parantaminen 4.2.b. Jatkuvan ympäristöparantamisen kohde voi olla: 1. yksittäinen haitallinen seikka 2. kokonainen tuote- tai palveluprosessi 3. jatkuvasti toistettavan prosessin ympäristövaikutukset 4. johtamisjärjestelmän vaikutus ympäristöön Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 9

10 5. seurakunnan vastuu yhteistyökumppanuuksista ja alihankinnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista 6. energiatehokkuuden parantaminen 7. rakennusten energian, veden ja sähkön käyttö 8. materiaalinen käytön vähentäminen 9. jätemäärän vähentäminen 10.uudelleenkäytön tehostaminen 11.kierrätys 12. päästöjen vähentäminen 13. liikenteen ja kuljetusten suunnittelu, polttoainetalouden parantaminen 14. toimisto- ja atk-laitteiden energiatehokkuus (esim. Energy-star 2007) 4.2.c. Jatkuva parantaminen voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin: 1. johdon ympäristöasioihin sitoutumisen kehittämiseen 2. ohjeistuksen ja perehdyttämisen kehittämiseen 3. tietämyksen ja toiminnan kehittämiseen 4. ympäristöön liittyvien dokumenttien laatimiseen 5. resurssien (henkilöt, laitteet, informaatio, työympäristö) kehittämiseen 6. ympäristöriskien havaitsemisen ja ehkäisemisen kehittämiseen 4.3. Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten arviointi Ympäristötyön ja -kasvatuksen arvioinnissa voidaan tutkia miten uudet toimintatavat ovat vaikuttaneet tai tulevat vaikuttamaan seuraaviin asioihin: 1. vähentynyt raaka-aineiden ja resurssien tarve 2. vähentynyt energiankulutus 3. kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen ja ilmastonmuutos 4. tehostuneet työtavat 5. jätteen vähentäminen ja sen käsittelystä aiheutuvien kulujen pienentäminen 6. raaka-aineiden ja tavaroiden uusikäyttö 7. taloudellisuus ja turvallisuus 8. ympäristön kannalta epäedullisten matkustustapojen arviointi (esim. lentäminen). 9. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja säilyttäminen Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 10

11 10. Globaalin oikeudenmukaisuuden kehittäminen 4.4. Reilu kauppa ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus Henkilökunnalle on annettava sellaista koulutusta, että se työssään pystyy havaitsemaan ympäristökysymyksiä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, jotta henkilöstö pystyy toimimaan niin, että toiminnalla on myönteinen vaikutus niin omassa lähipiirissä kuin myös koko maapalloa koskevissa kysymyksissä. Reiluksi kaupaksi nimitetään kaupankäyntiä, jossa pyritään ottamaan huomioon tuottajien ja työntekijöiden taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Sen avulla pyritään suurempaan tasa-arvoon kansainvälisessä kaupassa. Sen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä tarjoamalla tuottajille ja työntekijöille paremmat kaupankäyntimahdollisuudet ja parantaa heidän oikeusturvaansa kansainvälisillä markkinoilla. Tuote, jossa on Reilun kaupan merkki takaa oikeudenmukaisen korvauksen viljelijöille ja työntekijöille. Merkittävin ero Reilun kaupan merkin ja muiden eettisten merkkien välillä on se, että Reilun kaupan merkkiin liittyy tuottajalle maksettava kohtuullisen toimeentulon takaava takuuhinta. Lisäksi tuotteen hintaan sisältyy sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin tarkoitettu Reilun kaupan lisä. Reilun kaupan tuotteita suosimalla voi parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä elämää. Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on seurakunnille selkeä ja helppo tapa toimia kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja kaukaisen lähimmäisen hyväksi. Seurakunta tai seurakuntayhtymän osasto voi päättää sitoutua Reilun kaupan tuotteiden käyttöön ja siten ne voivat saada Reilun kaupan seurakunnan arvonimen Muut ympäristökasvatuksen muodot Työntekijöiden ja johdon ympäristökasvatukseen voidaan soveltaa koulutusmuotoja, joita käytetään seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatukseen. Nämä menetelmät löytyvät tämän suunnitelman pääluvussa 5 Seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatus. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 11

12 5. SEURAKUNTALAISTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN YMPÄRISTÖKASVATUS Kristillisen ympäristökasvatuksen tulee painottaa ihmisen vastuullisuutta Jumalan edessä, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi seurakunnan jäseneksi. Seurakuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuva ympäristökasvatus on seurakuntayhtymän ulkoista ympäristökasvatusta. Maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus merkitsee, että ihmisen tulee kantaa vastuunsa suhteessa lähimmäiseen sekä lähellä että kaukana. Ihminen on vastuussa niin tekemisistään kuin tekemättä jättämisistään. Kristillisen oikeudenmukaisuuden pohjana on Uuden testamentin sanoma, jossa kristittyjä kehotetaan keskinäiseen jakamiseen ja vastuuseen kaikista lähimmäisistä. Lapset 0-3v Ympäristökasvatuksen tulisi olla koko elämän kestävä prosessi, joka soveltuu kullekin kasvukaudelle. Varhaislapsuus muodostaa tärkeän ajan oppia arvoja ja elämäntapaa. Kasvatuksessa tulee olla ajallinen ja paikallinen läheisyys sekä havainnollisuus. Kasvatuksessa tulee huomioida, että tiedollisen aineksen lisäksi tuetaan myönteisiä tunteita luontoa kohtaan, kokemuksellisuutta ja luontoherkkyyttä. Ympäristökasvatuksen tulee siis olla osa lapsen kokonaisvaltaista kasvamista vastuulliseen aikuisuuteen. Tästä syystä lasten vanhempien rooli ympäristökasvattajina on ratkaiseva ja sitä tulee varhaiskasvatuksessa tukea. Pieni lapsi kokee ympäröivän maailman aistien kautta. (Haistaa, maistaa, koskettaa). Tärkeää on turvallisuudentunteen ja luottamuksen syntyminen. Aikuisten myönteinen usko tulevaisuuteen ja ympäristöuhkiin antaa lapsellekin rohkeutta kohdata tuleva elämä myönteisenä mahdollisuutena. Lapselle tulisi antaa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuus oppia mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaan elämisen malliin. Lapsen tulisi oppia arvostamaan omaa elinympäristöään ja hänen tulisi saada mahdollisuus tutustua omaan lähiympäristöönsä luontoon. Lapsi oppii liikkumalla kasvattajansa kanssa ympäristössä ja tekemällä siitä konkreettisia havaintoja. Ensimmäisten ikävuosiensa aikana lapsi oppii mm. tunnistamaan esineitä ja olentoja (kasveja ja eläimiä), hahmottamaan niiden välisiä suhteita ja havainnoimaan niiden muutosta ja liikettä. Lapsen omista kysymyksistä lähtien voidaan päätellä millaista ympäristökasvatusta lapselle tulisi antaa. Lapset 3-7 v Tässä iässä lapsi tutkii uteliaana ympäristöään ja hänen eläytymiskykynsä on suuri. Lapsen oppiminen tapahtuu aikuisten antaman mallin mukaisesti. Kasvatuksessa tulee välttää liiallisia uhkakuvia. Ympäristönsuojelun syy-seuraus suhteiden ymmärtäminen ei ole Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 12

13 helppoa lapselle. Tärkeimmän lähteen lasten ympäristökuvalle muodostavat lapsen koti ja päivähoitopaikka sekä toveripiiri. Lapsi oppii yhdessä tekemällä ja leikkimällä. Ympäristöasioiden opettaminen tapahtuu helposti kytkemällä ne lapsen luontaiseen elinympäristöön esim. lajittelun opettelemisena tai ettei osteta mitään turhaa. Lapsi pystyy jo muutaman vuoden ikäisenä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen suhteen. He pystyvät oppimaan uutta koko ajan. Oppimisessa on tärkeää elämyksellisyys ja yksilölliset kokemukset luonnosta. (esim. metsäretkellä). Tärkeää olisi, että lapsi oppisi nauttimaan luonnosta ja ihmettelemään sen monimuotoisuutta. Samalla vahvistettaisiin lapsen luonto- ja Jumala-suhdetta. Lapsi ymmärtää, että Jumala on luomakunnan Luoja ja ylläpitäjä. Lapsi ymmärtää, että ympäröivällä luonnolla on hänelle henkilökohtaista arvoa. Tämä saa hänet käyttäytymään vastuullisesti suhteessa ympäristöön. Lapsen tulisi oppia myös näkemään miten luonnon suojeleminen ja varjeleminen kuuluvat Raamatun sisältöön Koululaiset 7-10v Lapsi saa myönteisiä kokemuksia luonnosta vuorovaikutuksessa sen kanssa ja oppii tunnistamaan kotinsa lähellä olevan keskeisen lajiston. Hän oppii ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen kuten metsän, pellon, kaupungin merkityksen eläimille, kasveille ja ihmisille. Lapsi oppii näkemään ympäristössä olevia kauneusarvoja. Lapsi tietää miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Hän oppii toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa sekä tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Hän ymmärtää myös, että ympäristöä suojeleva elämäntapa on arvokas ja se on opeteltavissa. Lapsi tuntee Raamatun kertomuksia luonnosta ja sen käytöstä. Lapsi ymmärtää, että kristillinen ihmiskäsitys ja luonnon kunnioittaminen liittyvät toisiinsa. Lapsi oppii tulkitsemaan omaa ja läheistensä luontosuhdetta Raamatun ja kristillisen perinteen näkökulmasta 5.4. Nuoret v Tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan yleisimpiä kotimaisia eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luomakunnan monimuotoisuutta. Nuori oppii liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa eri vuodenaikoina. Ulkona tapahtuvassa oppimisessa nuoren tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä, niin että hänen ympäristölukutaitonsa kehittyy ja hän harjaantuu ympäristöystävällisen toimintaan ymmärtäen luonnon monimuotoisuuden merkityksen. Nuori ymmärtää itsensä oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana sekä oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla. Hän ymmärtää, että luonnolla ei ole vain käyttöarvoa, vaan myös itseisarvo, joka perustuu Jumalan luomistyöhön ja vaikutukseen koko luomakunnassa. Nuori tunnistaa kristilliset eettiset normit, periaatteet ja arvot sekä osaa pohtia ja soveltaa niitä arkipäivän elämäntilanteissa. Nuori osaa Raamattua lukiessaan tehdä havaintoja Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 13

14 luonnon ja ihmisen suhteesta Raamatussa. Nuori oppii ymmärtämään kristillisen uskon käsityksen luonnon pyhyydestä ja koskemattomuudesta. Hän myös ymmärtää valitun elämäntavan merkityksen luonnonsuojelun kannalta ja hän oppii vaikuttamaan kristillisen arvopohjan perustalta yhteiskunnallisissa ympäristönsuojelun kysymyksissä Aikuiset 18- Ympäristökasvatuksen tarkoituksena on, että seurakuntalainen ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi luomakuntaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Kasvatuksen tulisi kehittää seurakuntalainen teologista ajattelua, herättää kiinnostusta luonnonympäristöön sekä edistää seurakuntalainen luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Seurakuntalainen ymmärtää mikä on ihmisen ja luonnon suhde, luonnon merkitys ihmiselle ja oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä. Seurakuntalainen tuntee ja osaa soveltaa erilaisia ympäristöteologisia suuntauksia tehdessään valintoja omassa elämässään. Seurakuntalainen ymmärtää kestävä kehityksen ja tulevaisuuden vaativan nykyhetken ratkaisuja, joihin vaikuttavat ekologisesti kestävän kehityksen mahdollisuudet ja yksilön valinnat, rakennettua ympäristöä ja kaupunkiekologiaa koskevat päätökset sekä kotimaassa että ulkomailla, ekologisesti kestävä tuotanto sekä uudet ympäristötekniikan mahdollisuudet. Hän ymmärtää myös energiantuotannon vaikutuksen ympäristöön ja tuntee erilaisia vaihtoehtoja tuottaa ja säästää energiaa. Seurakuntalainen käsittää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ja ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Hän osaa hahmottaa erilaisten ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ihmisten elämässä ja ekosysteemeissä. Hän tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia. Seurakuntalainen osaa itsenäisesti kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hän ymmärtää Suomen luonnon erityisesti haavoittuvat alueet (pohjoiset metsät ja järvet, soiden kuivatus ja käyttö energianlähteenä, Itämeren suojelu ym.) Ympäristöetiikan alalla seurakuntalainen voi ymmärtää ihmisen aseman luonnon ja rakennetun ympäristön historiassa sekä ihmisen eettisenä ja vastuullisena olentona. Seurakuntalainen pystyy tunnistamaan ihmisen erilaisia luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistamia intressejä ja näkemään niiden seurauksia sekä kykenee tekemään eettisesti ja teologisesti perusteltuja valintoja ihmisen ja luonnon suhteen tasapainottamiseksi. Hän ymmärtää kristillisen käsityksen kohtuudesta ja yksinkertaisesta elämäntavasta. Seurakuntalainen käsittää oman toimintansa ja kristillisen uskon merkityksen kansainvälisen ja maailmanlaajan oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Seurakuntalaisella on syvällinen kyky omakohtaiseen kristillisten eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistamiseen, pohtimiseen ja soveltamiseen omassa elämässä sekä työ- ja harrastuselämässä. Seurakuntalaisella on valmius tunnistaa teologisia ja eettisiä kysymyksenasetteluja ympäristökysymyksissä. Seurakuntalainen voi olla perehtynyt geenitekniikan etiikkaan ja lainsäädäntöön. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 14

15 Yritysten ja organisaatioiden yhteiskunnallinen vastuu Yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnallisella vastuulla ymmärretään vastuuta, joka käsittää yrityksen toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Kansainvälisessä kaupassa joudutaan toisinaan tekemisiin sellaisten käytäntöjen kanssa, jotka eivät ole moraalisesti hyväksyttäviä. Kansainvälisistä ihmisoikeuksista piittaamattomat käytännöt ovat arkipäivää useissa tuotantolaitoksissa, joiden valmistamia tuotteita ostamme. Ostajan on yhä vaikeampaa seurata tuotteen valmistuksen eettisyyttä, koska alkuperämaan tai -tehtaan merkintä ei nykyään ole EU-maissa pakollista. Eettisesti ongelmallisia asioita ovat mm. lapsityövoiman käyttö, pakottaminen ylityöhön, terveydelle vaaralliset työolot, pakkotyö, riippumattomien ammattiyhdistysten kieltäminen, syrjintä tai alipalkattu työ. Maahantuojat pyrkivät toisinaan selvittämään tehtaiden työoloja, mutta valvonta on vaikeaa. Maahantuojien, suurten kauppaketjujen tai yritysten omat sosiaalisen vastuun standardit ovat saaneet kritiikkiä seurannan puutteesta. Seurakunnan toiminnassa tulee olla tietoinen yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä ja välttää ennakolta sellaisia toimia, jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä ristiriitoja. Katso myös kohta 5.4. ***** Liite 1 Ympäristötyön teologista perustaa KIRKON YMPÄRISTÖTEOLOGIAA Evankelis-luterilaisen kirkon ympäristöstrategia rakentuu Raamatun opettamien arvojen tulkinnalle. Valistuksen aikana 1700-luvulla Pielisjärven kirkkoherrat Korpi-Jaakko (Jaakko Stenius vanh.) ja hänen poikansa Koski-Jaakko neuvoivat kansaa raivaamaan lisää peltoa korpeen ja perkaamaan koskia. Ajan hengen mukaisesti he toteuttivat Raamatun sanaa...lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. (1 Moos 1:28). Luonto oli voimavara, joka tuli valjastaa ihmisen täysimääräiseen käyttöön. Vuoden 1948 katekismuksen kristinopissa neuvotaan Siihen kuuluu myös, että suojelemme luontoa ja kohtelemme eläimiä lempeästi. Tätä luonnonsuojelun vaatimusta perustellaan raamatunlauseella Herra Jumala asetti ihmisen Edenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. (1 Moos 2:15). Ihmisen tulee vastuullisena taloudenhoitajana varjella maailmaa eikä sortua luonnon tai eläinten riistämiseen. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 15

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Liite TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA

Liite TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA Liite TURUNARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLTÖ 1.JOHDANTO...2 2.HYVÄNKRISTILLISENYMPÄRISTÖKASVATUKSENTUNTOMERKKEJÄ...3 3.KRISTILLISENYMPÄRISTÖKASVATUKSENTAVOITTEET...5

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot