Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma 2008"

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Ympäristökasvatussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YmpäristökasvatuKSEN SUUNNITTELU JA SEURANTA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Seurakuntayhtymän YMPÄRISTÖKASVATUS Perustavoitteet Ympäristökasvatuksen käytännön tavoitteita Toteuttamisvaihtoehdot OMAN HENKILÖKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS Oman henkilöstön koulutus Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen a. Jatkuvaan parantamiseen kuuluvat: b. Jatkuvan ympäristöparantamisen kohde voi olla: c. Jatkuva parantaminen voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin: Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten arviointi Reilu kauppa ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus Muut ympäristökasvatuksen muodot seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatus Lapset 0-3v Lapset 3-7 v Koululaiset 7-10v Nuoret v Aikuiset Yritysten ja organisaatioiden yhteiskunnallinen vastuu Liite 1 Ympäristötyön teologista perustaa...15 Liite 2 Suunnitelman kasvatuskäsitys...16 Liite 3 Ympäristökasvatus strategisena valintana...17 Liite 4 Seurakunnan ympäristökasvatuskohteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 2

3 1. JOHDANTO Kirkon ympäristödiplomin käsikirja (2005) määrittelee, että diplomiseurakunnassa pitää olla ympäristökasvatussuunnitelma, jossa määritellään ympäristökasvatuksen toteutus diplomin voimassaoloaikana. Ympäristökasvatussuunnitelma kuuluu Kirkon ympäristödiplomin vaatimuksiin, joten se on pakollinen edellytys ympäristödiplomin myöntämiselle. Ympäristökasvatus on osa kirkon kokonaiskasvatustoimintaa. Tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa annetaan suosituksia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnille ja yksiköille ympäristöopetus- ja kasvatustyöstä. Jokaisen yksikön ympäristökasvatussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien ympäristökasvatussuunnitelman perusteiden mukaan. Suositeltavaa on laatia koko seurakuntayhtymälle yksi, yhteinen ympäristökasvatussuunnitelma, jotta käytettävissä olevat voimavarat voidaan suunnata mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Seurakunnan (seurakuntayhtymän) ja sen yksiköiden ympäristökasvatussuunnitelman puutuminen on este Kirkon ympäristödiplomin myöntämiselle. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vaatimukset ympäristökasvatuksesta: Ympäristökasvatuksen perusvaatimukset määritetään Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan 5. pääluvussa: Seurakunnassa tai vastaavassa tulee olla ympäristökasvatussuunnitelma: 1. ympäristökasvatuksen tulee olla painopisteenä ainakin yhtenä (1) vuotena diplomin voimassaolon aikana. (Kun Diplomia haetaan ensimmäisen kerran). 2. ympäristökasvatuksen tulee kohdistua: A. omaan henkilökuntaan (sisäinen) B. seurakuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin (ulkoinen) Ympäristökoulutuksen muodot määritellään diplomin kohdassa 3.5. Minimivaatimus on, että seurakunnan työntekijät: 1. saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä 2. tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset 3. tietävät, mitkä ympäristösäännökset koskevat omaa toimintaa 4. kokevat ympäristöasiat myönteisenä ja tärkeänä osana työtehtäviä Ympäristökasvatukseen liittyvästä sisäisestä jatkokoulutuksesta kirjoitetaan Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan kohdassa 3.8. Sen tulee kuulua seurakunnan (seurakuntayhtymän) tai vastaavan koulutussuunnitelmaan. Tämän Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristökasvatussuunnitelma 2008 tarkoituksena on täyttää Kirkon ympäristödiplomiin vaatimukset ympäristökasvatussuunnitelmasta. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 3

4 2. YMPÄRISTÖKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA SEURANTA TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ Jokainen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluva seurakunta tai yksikkö laatii koulutussuunnitelmaan liittyvän ympäristökasvatussuunnitelman ympäristökasvatuksen käytännön järjestämisestä seuraavan vuoden ajaksi ja alustavasti kahta suunnitteluvuotta seuraavan vuoden ajaksi. Samoin seurakunta tai yksikkö laatii vuosittaisen toimintakertomuksen ympäristökasvatussuunnitelman toteutumisesta sekä oman henkilökunnan että seurakuntalaisten suhteen. Tämä toimintakertomus voidaan esittää erillisenä kertomuksena tai se voidaan liittää seurakunnan tai yksikön tavanomaiseen vuosikertomukseen. Vuosittain laadittavaan toimintakertomukseen ja toimintasuunnitelmaan tulee sisältyä tarvittavat ehdotukset ympäristökasvatuksen kehittämisestä ja ympäristöystävällisempien toimintatapojen käyttöönotosta erityisesti seuraavana vuotena ja pääpiirteittäin sitä seuraavana kahtena vuotena. Ympäristökasvatuksen toimintakertomus toimitetaan seurakuntayhtymän asianmukaisen, toimivaltaisen toimielimen hyväksyttäväksi ja tämän jälkeen tiedoksi ympäristödiplomitoimikunnalle tai vastaavalle toimielimelle. Toimintasuunnitelmien ja -kertomusten tiedoksi saattaminen on tärkeää Turun- ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristötyön kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. 3. SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKASVATUS Evankelis-luterilaisen kirkon ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon, joka määrittelee ihmisen ja Jumalan, ihmisen ja ihmisen sekä ihmisen ja luonnon välisen suhteen toisiinsa. Näihin suhteisiin kuuluvat: luonnon merkitys ihmiselle ja ihmisen oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä sekä ihmisen vastuu luonnosta ja toisesta ihmisestä Jumalalle. Kristillisen ympäristökasvatuksen tavoitteena on, että ihminen etsii ja toteuttaa ympäristömyönteistä elämäntapaa yhdessä toisten ihmisten kanssa Jumalan luomana ja Jumalalle vastuullisena olentona. Ympäristökasvatusta tulee toteuttaa kaikissa työmuodossa ja johdon tulee sitoutua ympäristökasvatuksen edistämiseen. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa. Ympäristökasvatuksessa tulee huomioida ympäristökäsitteen monet ulottuvuudet, kuten teologinen, ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, eettinen ja esteettinen ympäristö. Ympäristökasvatuksen lähtökohta on kirkon uskon teologinen tulkinta. Teologisen arvioinnin lisäksi ympäristökasvatuksessa kiinnitetään huomiota luontoon, ihmisten elämäntilanteeseen sekä vallitsevaan kulttuuriin. Myös taloudellisia arvoja arvioidaan kirkon uskon näkökulmasta, jolloin pidetään esillä myös kristillistä etiikkaa. Luonnolla on myös korvaamattomia kauneusarvoja, joita ihmisen tulee kunnioittaa. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 4

5 Tavoitteena on, että ympäristönsuojelun näkökohdat liittyvät ihmisten väliseen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kulttuurien monimuotoisuuteen ja taloudelliseen tasa-arvoon (esim Reilun kaupan tuotteet). Ihmisellä on vastuullinen, eettinen suhde ympäristöönsä, johon liittyy myös esteettisiä kauneusarvoja. Ympäristökasvatus on kokonaisvaltaista kasvatusta, jonka olennaisena osana ovat ympäristön huomioiminen ja luonnonsuojelu. Ympäristökasvatuksen tarkoituksena on opettaa näkemään ihmisen oman luontoyhteyden sekä Jumalan, ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteet Perustavoitteet Ympäristökasvatuksen yleisenä perustavoitteena on: 1. Olemassa olevan ympäristökasvatuksen systematisointi. 2. Kasvattaa työntekijöitä ja seurakuntalaisia selvään paikalliseen ja maailmanlaajaan tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. 3. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellainen tietojen, arvojen, asenteiden, sitoutumisen ja taitojen saaminen, joita tarvitaan ympäristönsuojeluun, ympäristön parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. 4. Lisätä ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja muihin pysyviin ympäristönmuutoksiin liittyvistä tekijöistä, jotta niitä aiheuttavia tekijöitä voitaisiin vähentää tai kokonaan välttää. 5. Luoda yksilöille, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja, jotta voisimme säilyttää oikeuden monimuotoiseen ympäristöön myös tuleville sukupolville Ympäristökasvatuksen käytännön tavoitteita Kirkon ympäristödiplomissa todetaan, että seurakunnan toteuttama ympäristökasvatus voi olla ihmisen luontosuhteen pohdintaa käskyjen ja opetusten valossa, elintapojemme punnintaa Raamatun opetusten valossa, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen opettelua ja henkisen hyvinvoinnin etsimistä luonnon kauneuden ja pyhyyden kokemuksesta. Ympäristökasvatuksen tulisi olla myös konkreettisia tekoja paremman ympäristön puolesta. Hyvässä ympäristökasvatuksessa yhdistyvät tieto, tunne ja toiminta, jolloin kasvatuksen tavoitteita voivat olla: 1. Tuetaan käsitystä omasta itsestä osana luontoa. 2. Tuetaan positiivisten tunnesiteiden, yhteenkuuluvuuden, kunnioituksen ja rakkauden syntymistä maapallon elämää ja sen kaikkia muotoja kohtaan. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 5

6 3. Tuetaan ilon ja innostuksen kokemista luonnossa. 4. Tuetaan käsitystä omasta itsestä osana ympäröivää ihmisyhteisöä ja yhteiskuntaa. 5. Tuetaan oman roolin kokemista merkitykselliseksi omassa lähipiirissä, työyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. 6. Tuetaan luottamuksen syntymistä omiin ja yleisiin vaikutusmahdollisuuksiin. 7. Opitaan miten luonto toimii; opitaan ymmärtämään maapallon ekologisten järjestelmien ja eliöyhteisöjen toimintaa. 8. Tuetaan tietoisuuden muodostumista olemassa olevista ympäristöongelmista. 9. Opitaan näkemään ympäristöongelmien taustoja ja oman toiminnan kytkeytymistä niihin. 10. Analysoidaan ja arvioidaan kriittisesti omia toimintatapoja. 11. Opitaan ympäristövastuullisempia, kestävämpiä toimintamalleja. 12. Iloitaan omasta ympäristöystävällisestä toiminnasta, jonka avulla saadaan aikaan muutoksia ja pystytään vaikuttamaan ympäristöä koskeviin asioihin Toteuttamisvaihtoehdot Ympäristökasvatuksen yleistavoite ja sisällöt luovat pohjaa ympäristökasvatuksen toteutumiselle Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Seurakunnan arjessa ja eri työaloilla on tarkoituksena ohjata johtoa ja työntekijöitä ympäristön kunnioittamiseen ja huomioon ottamiseen työssä sekä ekologiseen elämäntapaan. Ympäristökasvatuksessa kasvatetaan vastuullisuuteen sekä ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden ymmärtämiseen. Tavoitteena on yhteisö, jolla on hyvä ja herkkä luontosuhde ja joka luottaa omiin mahdollisuuksiinsa toimia ympäristönsä hyväksi. Omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta työntekijöitä ja seurakuntalaisia kasvatetaan vastuullisuuteen ympäristökysymyksissä. Heitä opastetaan vastuun kantamiseen eri tehtävissä esim. lajittelun, materiaalien uusiokäytön, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja työympäristöstä huolehtimisen kautta. Työntekijöitä ja seurakuntalaisia ohjataan kestävän kehityksen mukaiseen kuluttajakäyttäytymiseen. Ympäristökasvatuksen teemoja voivat olla eri vuosina esim. vesi, energia ja jätteet. Koko seurakuntayhtymä voi toteuttaa vuosittain vähintään yhden yhteisen ympäristökasvatukseen liittyvän projektin. Projektien tulisi mielellään olla niin vaikuttavia, että ne saavat myönteistä julkisuutta työpaikan lisäksi muualla yhteiskunnassa. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 6

7 4. OMAN HENKILÖKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS Oman henkilökunnan ympäristökasvatus on seurakuntayhtymän sisäistä ympäristökasvatusta. Vaikuttavinta ympäristökasvatus on, kun sitä toteutetaan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti joka vuosi ja koko yhtymällä on yhteiset ympäristökasvatustavoitteet Oman henkilöstön koulutus Ympäristödiplomissa seurakunta tai yksikkö sitoutuu sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseen että ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Kirkon ympäristödiplomissa kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan kehittämiseen. Seurakunnan tai yksikön tulee tunnistaa tärkeimmät koulutustarpeet. Sen täytyy huolehtia, että kaikki, joiden työ saattaa aiheuttaa merkittävän vaikutuksen ympäristöön, ovat saaneet soveltuvaa koulutusta. Tätä varten täytyy luoda ja ylläpitää menettelytavat, joilla kaikkien asiaankuuluvien toimintojen ja organisaatiotasojen henkilöt tehdään tietoisiksi toimintansa vaikutuksista. Henkilöstöä voidaan motivoida ympäristötoimintaan ja -koulutukseen seuraavilla teemoilla: 1. Ympäristöasioiden hyvän hoidon hyödyt 2. Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan käyttö ja hyödyntäminen työssä 3. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä ympäristöjohtaminen ja toiminta 4. Ympäristöasiat päivittäisessä työssä ja työskentelypaikalla 5. Ympäristöasiat osana järkevää ja järjestelmällistä toimintatapaa 6. Ympäristöasiat osana seurakunnan sanomaa 7. Ympäristöasioista viestiminen seurakuntayhtymässä ja sen ulkopuolella. 8. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa työpaikalla tehtävien ratkaisujen perusteella. 9. Ympäristöriskien ja tavanomaisesta poikkeavan toiminnan vaikutus ympäristöön sekä niiden ennalta ehkäiseminen. Niille työntekijöille, jotka osallistuvat suoraan organisaation ympäristöasioiden hallintatoimien toteuttamiseen esimerkiksi yhteisissä työryhmissä, olisi annettava nykyistä perusteellisempaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuksen aihepiireihin olisi sisällytettävä esimerkiksi, ympäristöpolitiikat, hyvät toimintatavat ja ympäristöviestintä. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 7

8 Erityistä ympäristökoulutusta tarvitaan henkilöille, joiden tehtävät voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Heidän täytyy olla päteviä tehtävään soveltuvan koulutuksen, perehdyttämisen ja / tai riittävän kokemuksen perusteella. Tästä syystä seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien on huolehdittava henkilöstölle suunnatun ympäristöasioita koskevan tiedotuksen ja koulutuksen jatkuvuudesta. Perustiedot ja -koulutus on annettava kaikille työntekijöille. Johdon koulutus on keskeinen osa muutoksen hallintaa. Työntekijöiden ja johdon ympäristökasvatukseen vähimmäisvaatimuksena kuuluu: 1. Tieto ympäristöpolitiikan ja parhaiden menettelytapojen sekä Kirkon ympäristödiplomin vaatimusten noudattamisen tärkeydestä. 2. Ymmärrys oman toiminnan todellisista ja mahdollisista merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä parantuneen henkilökohtaisen toiminnan tuomista ympäristöeduista. 3. Vastuu omasta roolistaan ja vastuistaan ympäristöpolitiikan ja menettelytapojen sekä Kirkon ympäristödiplomin mukaisten vaatimusten saavuttamisessa. 4. Työntekijän tulee ymmärtää vastuunsa, kun poiketaan ennalta määritellyistä toimintatavoista ja käsitys poikkeamien mahdollisista haitallisista seurauksista. Erityisesti pitää ymmärtää oma vastuu ja olla valmis toimimaan poikkeus- ja hätätilanteissa. 5. Edistää jokaisen aktiivista osallistumista seurakunnassa tai toimintayksikössä ja edistää asianmukaista perus- ja jatkokoulutusta, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen ympäristöstä käytävään keskusteluun seurakunnan toiminnassa Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen Oman henkilöstön kouluttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön omaehtoiseen ja aktiiviseen osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä soveltuvia osallistumismuotoja, kuten aloitelaatikkoa tai hankekohtaisia ympäristötyöryhmiä. Organisaatioiden on otettava huomioon tiedot ja kokemukset alan parhaista kotimaista ja ulkomaisista käytännöistä. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 8

9 Jatkuvan kehittämisen periaate ympäristökasvatuksessa ja -toiminnassa TOIMI ja KORJAA Tee suunnitelmaan tarvittavat korjaukset ja toteuta korjaukset, tee pysyväispäätöksiä ACT SUUNNITTELE Kerää tiedot, joiden perusteella voidaan laatia suunnitelma. Analysoi tietoa ja laadi toimintasuunnitelma. PLAN DO TEE, TOTEUTA Toteuta suunnitelma (pienessä mittakaavassa) ja testaa toimivuus. CHECK TARKISTA Tarkkaile ja seuraa toiminnan vaikutuksia, mittaa välituloksia. 4.2.a. Jatkuvaan parantamiseen kuuluvat: 1. tavoitteiden ja mittareiden avulla tapahtuva parantaminen 2. suorituskykyvajeiden tunnistamiseen perustuva parantaminen vertaamalla nykytilan ja tavoitetilan välistä eroa 3. palautejärjestelmiin perustuva parantaminen 4. sisäisiin arviointeihin perustuva parantaminen (esim. Kirkon ympäristödiplomin sisäinen auditointi, työpaikan ympäristökatselmus tai johdon ympäristökatselmus.) 5. itsearviointeihin perustuva parantaminen 4.2.b. Jatkuvan ympäristöparantamisen kohde voi olla: 1. yksittäinen haitallinen seikka 2. kokonainen tuote- tai palveluprosessi 3. jatkuvasti toistettavan prosessin ympäristövaikutukset 4. johtamisjärjestelmän vaikutus ympäristöön Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 9

10 5. seurakunnan vastuu yhteistyökumppanuuksista ja alihankinnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista 6. energiatehokkuuden parantaminen 7. rakennusten energian, veden ja sähkön käyttö 8. materiaalinen käytön vähentäminen 9. jätemäärän vähentäminen 10.uudelleenkäytön tehostaminen 11.kierrätys 12. päästöjen vähentäminen 13. liikenteen ja kuljetusten suunnittelu, polttoainetalouden parantaminen 14. toimisto- ja atk-laitteiden energiatehokkuus (esim. Energy-star 2007) 4.2.c. Jatkuva parantaminen voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin: 1. johdon ympäristöasioihin sitoutumisen kehittämiseen 2. ohjeistuksen ja perehdyttämisen kehittämiseen 3. tietämyksen ja toiminnan kehittämiseen 4. ympäristöön liittyvien dokumenttien laatimiseen 5. resurssien (henkilöt, laitteet, informaatio, työympäristö) kehittämiseen 6. ympäristöriskien havaitsemisen ja ehkäisemisen kehittämiseen 4.3. Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten arviointi Ympäristötyön ja -kasvatuksen arvioinnissa voidaan tutkia miten uudet toimintatavat ovat vaikuttaneet tai tulevat vaikuttamaan seuraaviin asioihin: 1. vähentynyt raaka-aineiden ja resurssien tarve 2. vähentynyt energiankulutus 3. kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen ja ilmastonmuutos 4. tehostuneet työtavat 5. jätteen vähentäminen ja sen käsittelystä aiheutuvien kulujen pienentäminen 6. raaka-aineiden ja tavaroiden uusikäyttö 7. taloudellisuus ja turvallisuus 8. ympäristön kannalta epäedullisten matkustustapojen arviointi (esim. lentäminen). 9. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja säilyttäminen Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 10

11 10. Globaalin oikeudenmukaisuuden kehittäminen 4.4. Reilu kauppa ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus Henkilökunnalle on annettava sellaista koulutusta, että se työssään pystyy havaitsemaan ympäristökysymyksiä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, jotta henkilöstö pystyy toimimaan niin, että toiminnalla on myönteinen vaikutus niin omassa lähipiirissä kuin myös koko maapalloa koskevissa kysymyksissä. Reiluksi kaupaksi nimitetään kaupankäyntiä, jossa pyritään ottamaan huomioon tuottajien ja työntekijöiden taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Sen avulla pyritään suurempaan tasa-arvoon kansainvälisessä kaupassa. Sen tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä tarjoamalla tuottajille ja työntekijöille paremmat kaupankäyntimahdollisuudet ja parantaa heidän oikeusturvaansa kansainvälisillä markkinoilla. Tuote, jossa on Reilun kaupan merkki takaa oikeudenmukaisen korvauksen viljelijöille ja työntekijöille. Merkittävin ero Reilun kaupan merkin ja muiden eettisten merkkien välillä on se, että Reilun kaupan merkkiin liittyy tuottajalle maksettava kohtuullisen toimeentulon takaava takuuhinta. Lisäksi tuotteen hintaan sisältyy sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin tarkoitettu Reilun kaupan lisä. Reilun kaupan tuotteita suosimalla voi parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä elämää. Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on seurakunnille selkeä ja helppo tapa toimia kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja kaukaisen lähimmäisen hyväksi. Seurakunta tai seurakuntayhtymän osasto voi päättää sitoutua Reilun kaupan tuotteiden käyttöön ja siten ne voivat saada Reilun kaupan seurakunnan arvonimen Muut ympäristökasvatuksen muodot Työntekijöiden ja johdon ympäristökasvatukseen voidaan soveltaa koulutusmuotoja, joita käytetään seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatukseen. Nämä menetelmät löytyvät tämän suunnitelman pääluvussa 5 Seurakuntalaisten ja muiden sidosryhmien ympäristökasvatus. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 11

12 5. SEURAKUNTALAISTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN YMPÄRISTÖKASVATUS Kristillisen ympäristökasvatuksen tulee painottaa ihmisen vastuullisuutta Jumalan edessä, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi seurakunnan jäseneksi. Seurakuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin kohdistuva ympäristökasvatus on seurakuntayhtymän ulkoista ympäristökasvatusta. Maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus merkitsee, että ihmisen tulee kantaa vastuunsa suhteessa lähimmäiseen sekä lähellä että kaukana. Ihminen on vastuussa niin tekemisistään kuin tekemättä jättämisistään. Kristillisen oikeudenmukaisuuden pohjana on Uuden testamentin sanoma, jossa kristittyjä kehotetaan keskinäiseen jakamiseen ja vastuuseen kaikista lähimmäisistä. Lapset 0-3v Ympäristökasvatuksen tulisi olla koko elämän kestävä prosessi, joka soveltuu kullekin kasvukaudelle. Varhaislapsuus muodostaa tärkeän ajan oppia arvoja ja elämäntapaa. Kasvatuksessa tulee olla ajallinen ja paikallinen läheisyys sekä havainnollisuus. Kasvatuksessa tulee huomioida, että tiedollisen aineksen lisäksi tuetaan myönteisiä tunteita luontoa kohtaan, kokemuksellisuutta ja luontoherkkyyttä. Ympäristökasvatuksen tulee siis olla osa lapsen kokonaisvaltaista kasvamista vastuulliseen aikuisuuteen. Tästä syystä lasten vanhempien rooli ympäristökasvattajina on ratkaiseva ja sitä tulee varhaiskasvatuksessa tukea. Pieni lapsi kokee ympäröivän maailman aistien kautta. (Haistaa, maistaa, koskettaa). Tärkeää on turvallisuudentunteen ja luottamuksen syntyminen. Aikuisten myönteinen usko tulevaisuuteen ja ympäristöuhkiin antaa lapsellekin rohkeutta kohdata tuleva elämä myönteisenä mahdollisuutena. Lapselle tulisi antaa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuus oppia mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaan elämisen malliin. Lapsen tulisi oppia arvostamaan omaa elinympäristöään ja hänen tulisi saada mahdollisuus tutustua omaan lähiympäristöönsä luontoon. Lapsi oppii liikkumalla kasvattajansa kanssa ympäristössä ja tekemällä siitä konkreettisia havaintoja. Ensimmäisten ikävuosiensa aikana lapsi oppii mm. tunnistamaan esineitä ja olentoja (kasveja ja eläimiä), hahmottamaan niiden välisiä suhteita ja havainnoimaan niiden muutosta ja liikettä. Lapsen omista kysymyksistä lähtien voidaan päätellä millaista ympäristökasvatusta lapselle tulisi antaa. Lapset 3-7 v Tässä iässä lapsi tutkii uteliaana ympäristöään ja hänen eläytymiskykynsä on suuri. Lapsen oppiminen tapahtuu aikuisten antaman mallin mukaisesti. Kasvatuksessa tulee välttää liiallisia uhkakuvia. Ympäristönsuojelun syy-seuraus suhteiden ymmärtäminen ei ole Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 12

13 helppoa lapselle. Tärkeimmän lähteen lasten ympäristökuvalle muodostavat lapsen koti ja päivähoitopaikka sekä toveripiiri. Lapsi oppii yhdessä tekemällä ja leikkimällä. Ympäristöasioiden opettaminen tapahtuu helposti kytkemällä ne lapsen luontaiseen elinympäristöön esim. lajittelun opettelemisena tai ettei osteta mitään turhaa. Lapsi pystyy jo muutaman vuoden ikäisenä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen suhteen. He pystyvät oppimaan uutta koko ajan. Oppimisessa on tärkeää elämyksellisyys ja yksilölliset kokemukset luonnosta. (esim. metsäretkellä). Tärkeää olisi, että lapsi oppisi nauttimaan luonnosta ja ihmettelemään sen monimuotoisuutta. Samalla vahvistettaisiin lapsen luonto- ja Jumala-suhdetta. Lapsi ymmärtää, että Jumala on luomakunnan Luoja ja ylläpitäjä. Lapsi ymmärtää, että ympäröivällä luonnolla on hänelle henkilökohtaista arvoa. Tämä saa hänet käyttäytymään vastuullisesti suhteessa ympäristöön. Lapsen tulisi oppia myös näkemään miten luonnon suojeleminen ja varjeleminen kuuluvat Raamatun sisältöön Koululaiset 7-10v Lapsi saa myönteisiä kokemuksia luonnosta vuorovaikutuksessa sen kanssa ja oppii tunnistamaan kotinsa lähellä olevan keskeisen lajiston. Hän oppii ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen kuten metsän, pellon, kaupungin merkityksen eläimille, kasveille ja ihmisille. Lapsi oppii näkemään ympäristössä olevia kauneusarvoja. Lapsi tietää miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Hän oppii toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa sekä tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Hän ymmärtää myös, että ympäristöä suojeleva elämäntapa on arvokas ja se on opeteltavissa. Lapsi tuntee Raamatun kertomuksia luonnosta ja sen käytöstä. Lapsi ymmärtää, että kristillinen ihmiskäsitys ja luonnon kunnioittaminen liittyvät toisiinsa. Lapsi oppii tulkitsemaan omaa ja läheistensä luontosuhdetta Raamatun ja kristillisen perinteen näkökulmasta 5.4. Nuoret v Tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan yleisimpiä kotimaisia eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luomakunnan monimuotoisuutta. Nuori oppii liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa eri vuodenaikoina. Ulkona tapahtuvassa oppimisessa nuoren tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä, niin että hänen ympäristölukutaitonsa kehittyy ja hän harjaantuu ympäristöystävällisen toimintaan ymmärtäen luonnon monimuotoisuuden merkityksen. Nuori ymmärtää itsensä oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana sekä oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla. Hän ymmärtää, että luonnolla ei ole vain käyttöarvoa, vaan myös itseisarvo, joka perustuu Jumalan luomistyöhön ja vaikutukseen koko luomakunnassa. Nuori tunnistaa kristilliset eettiset normit, periaatteet ja arvot sekä osaa pohtia ja soveltaa niitä arkipäivän elämäntilanteissa. Nuori osaa Raamattua lukiessaan tehdä havaintoja Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 13

14 luonnon ja ihmisen suhteesta Raamatussa. Nuori oppii ymmärtämään kristillisen uskon käsityksen luonnon pyhyydestä ja koskemattomuudesta. Hän myös ymmärtää valitun elämäntavan merkityksen luonnonsuojelun kannalta ja hän oppii vaikuttamaan kristillisen arvopohjan perustalta yhteiskunnallisissa ympäristönsuojelun kysymyksissä Aikuiset 18- Ympäristökasvatuksen tarkoituksena on, että seurakuntalainen ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi luomakuntaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Kasvatuksen tulisi kehittää seurakuntalainen teologista ajattelua, herättää kiinnostusta luonnonympäristöön sekä edistää seurakuntalainen luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä. Seurakuntalainen ymmärtää mikä on ihmisen ja luonnon suhde, luonnon merkitys ihmiselle ja oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä. Seurakuntalainen tuntee ja osaa soveltaa erilaisia ympäristöteologisia suuntauksia tehdessään valintoja omassa elämässään. Seurakuntalainen ymmärtää kestävä kehityksen ja tulevaisuuden vaativan nykyhetken ratkaisuja, joihin vaikuttavat ekologisesti kestävän kehityksen mahdollisuudet ja yksilön valinnat, rakennettua ympäristöä ja kaupunkiekologiaa koskevat päätökset sekä kotimaassa että ulkomailla, ekologisesti kestävä tuotanto sekä uudet ympäristötekniikan mahdollisuudet. Hän ymmärtää myös energiantuotannon vaikutuksen ympäristöön ja tuntee erilaisia vaihtoehtoja tuottaa ja säästää energiaa. Seurakuntalainen käsittää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ja ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Hän osaa hahmottaa erilaisten ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ihmisten elämässä ja ekosysteemeissä. Hän tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia. Seurakuntalainen osaa itsenäisesti kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hän ymmärtää Suomen luonnon erityisesti haavoittuvat alueet (pohjoiset metsät ja järvet, soiden kuivatus ja käyttö energianlähteenä, Itämeren suojelu ym.) Ympäristöetiikan alalla seurakuntalainen voi ymmärtää ihmisen aseman luonnon ja rakennetun ympäristön historiassa sekä ihmisen eettisenä ja vastuullisena olentona. Seurakuntalainen pystyy tunnistamaan ihmisen erilaisia luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistamia intressejä ja näkemään niiden seurauksia sekä kykenee tekemään eettisesti ja teologisesti perusteltuja valintoja ihmisen ja luonnon suhteen tasapainottamiseksi. Hän ymmärtää kristillisen käsityksen kohtuudesta ja yksinkertaisesta elämäntavasta. Seurakuntalainen käsittää oman toimintansa ja kristillisen uskon merkityksen kansainvälisen ja maailmanlaajan oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa. Seurakuntalaisella on syvällinen kyky omakohtaiseen kristillisten eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistamiseen, pohtimiseen ja soveltamiseen omassa elämässä sekä työ- ja harrastuselämässä. Seurakuntalaisella on valmius tunnistaa teologisia ja eettisiä kysymyksenasetteluja ympäristökysymyksissä. Seurakuntalainen voi olla perehtynyt geenitekniikan etiikkaan ja lainsäädäntöön. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 14

15 Yritysten ja organisaatioiden yhteiskunnallinen vastuu Yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnallisella vastuulla ymmärretään vastuuta, joka käsittää yrityksen toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Kansainvälisessä kaupassa joudutaan toisinaan tekemisiin sellaisten käytäntöjen kanssa, jotka eivät ole moraalisesti hyväksyttäviä. Kansainvälisistä ihmisoikeuksista piittaamattomat käytännöt ovat arkipäivää useissa tuotantolaitoksissa, joiden valmistamia tuotteita ostamme. Ostajan on yhä vaikeampaa seurata tuotteen valmistuksen eettisyyttä, koska alkuperämaan tai -tehtaan merkintä ei nykyään ole EU-maissa pakollista. Eettisesti ongelmallisia asioita ovat mm. lapsityövoiman käyttö, pakottaminen ylityöhön, terveydelle vaaralliset työolot, pakkotyö, riippumattomien ammattiyhdistysten kieltäminen, syrjintä tai alipalkattu työ. Maahantuojat pyrkivät toisinaan selvittämään tehtaiden työoloja, mutta valvonta on vaikeaa. Maahantuojien, suurten kauppaketjujen tai yritysten omat sosiaalisen vastuun standardit ovat saaneet kritiikkiä seurannan puutteesta. Seurakunnan toiminnassa tulee olla tietoinen yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä ja välttää ennakolta sellaisia toimia, jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnalliseen vastuuseen liittyviä ristiriitoja. Katso myös kohta 5.4. ***** Liite 1 Ympäristötyön teologista perustaa KIRKON YMPÄRISTÖTEOLOGIAA Evankelis-luterilaisen kirkon ympäristöstrategia rakentuu Raamatun opettamien arvojen tulkinnalle. Valistuksen aikana 1700-luvulla Pielisjärven kirkkoherrat Korpi-Jaakko (Jaakko Stenius vanh.) ja hänen poikansa Koski-Jaakko neuvoivat kansaa raivaamaan lisää peltoa korpeen ja perkaamaan koskia. Ajan hengen mukaisesti he toteuttivat Raamatun sanaa...lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. (1 Moos 1:28). Luonto oli voimavara, joka tuli valjastaa ihmisen täysimääräiseen käyttöön. Vuoden 1948 katekismuksen kristinopissa neuvotaan Siihen kuuluu myös, että suojelemme luontoa ja kohtelemme eläimiä lempeästi. Tätä luonnonsuojelun vaatimusta perustellaan raamatunlauseella Herra Jumala asetti ihmisen Edenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. (1 Moos 2:15). Ihmisen tulee vastuullisena taloudenhoitajana varjella maailmaa eikä sortua luonnon tai eläinten riistämiseen. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 15

16 Riemuvuonna 2000 ilmestyneessä uudessa Katekismuksessa opastetaan seitsemännessä käskyssä: Älä varasta. Tätä käskyä selitetään, siten että Ympäristön turmeleminen ja luonnon tasapainon järkyttäminen on varastamista tulevilta polvilta. Ihmisen suhde luomakuntaan on siis tasavertaista vuorovaikutusta, koska ihminen on osa Jumalan luomaa maailmaa. Seitsemännessä käskyssä tuodaan myös esille maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus, josta todetaan: Jumalan luoma hyvyys on tarkoitettu kaikille. Rakkaus velvoittaa meitä huolehtimaan kaikkien toimeentulosta. Yhteinen vastuumme ulottuu koko ihmiskuntaan. Jos etsimme itsekkäästi omaa etuamme köyhien kustannuksella, varastamme niiltä, joiden elinehdot ovat kaikkein huonoimmat. Meidän on oltava valmiit tinkimään sekä henkilökohtaisesta että kansallisesta hyvinvoinnistamme. Tämä globaali oikeudenmukaisuus ja sen toteuttaminen seurakunnan toiminnassa on tärkeä osa Kirkon ympäristödiplomia. Luomakunnan varjelemisen apuna on Kirkon ympäristödiplomi, jonka ensimmäinen versio kehitettiin Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunnallisen työn osastolla Diplomin sisältö vastaa ISO ja EMAS -normeja. Sen lisäksi olennaisena kirkollisena osana on korostettu eettistä sijoittamista ja ympäristökasvatusta. Seurakunnissa tulee viettää luomakunnan sunnuntaita. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian ja tukeminen on myös tärkeää ja sen tulee sisältyä seurakuntien toimintaan.. Liite 2 Suunnitelman kasvatuskäsitys Tässä Ympäristökasvatussuunnitelmassa kasvatus ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen kehittymisenä, jossa oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, ohjaajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa ohjaajan ja vertaisryhmän kanssa. Opetuksen lähtökohtana ovat tiedot, taidot ja kokemukset. Tarkoituksena on ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet, jotka huomioidaan yksityiskohtaisessa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppiminen on seurausta oppijan toiminnasta, jossa hän aiempien tietojen ja osaamisen pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen on tilannesidonnaista (kontekstuaalisuus), joten kasvatusympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Hyvä oppiminen on: 1. motivoivaa 2. hyvin suunniteltua 3. perustuu oppijan omaan aktiivisuuteen Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 16

17 4. tuottaa oppimismenetelmien hallintaa 5. antaa muutosvalmiuksia 6. antaa tiimityön ja itsenäisen työskentelyn taitoja 7. antaa vapauden valita ja suunnitella itse 8. antaa mahdollisuuden edetä oman lahjakkuustason mukaisesti opettaa vastuullisuutta Liite 3 Ympäristökasvatus strategisena valintana Ympäristöstrategia on jokaisen organisaation tietoinen valinta. Jokainen organisaatio joutuu ottamaan kantaa ympäristöjohtamiseen, koska ekologinen paradigma on muuttumassa. Ympäristöstrategian tehtävänä on hahmottaa uudessa tilanteessa miten ihmisen ja luonnon välinen suhde järjestetään yrityksen toiminnassa. Siis miten luonnontalous (ekologia) ja ihmisen talous (ekonomia) liitetään toisiinsa. Jos seurakunta valitsee välinpitämättömän ympäristöstrategian, niin se katsoo, että ympäristöarvoilla ei ole sille mitään merkitystä. Elinympäristömme ei kestä nykyistä ympäristörasitusta, joten välinpitämättömyys ympäristön tilasta on kestämätön valinta. Puolustava strategia pyrkii säilyttämään nykyisen tilanteen. Ympäristönsuojelussa tehdään vain se minkä laki vaatii ja yritetään hidastaa tiukempien ympäristönormien syntyä. Kehittyneemmässä versiossa kartetaan ympäristöriskejä, jotta vältyttäisiin yllättäviltä lisäkustannuksilta. Puolustava strategia aiheuttaa muutostilanteessa lisäkustannuksia, kun suojelutoimia joudutaan kalliisti paikkailemaan. Miksi et tekisi tänään sitä, minkä laki vaatii huomenna? Sosiaalisen vastuun strategiassa seurakunta on kunnon kansalainen, joka huolehtii vastuullisesti myös ympäristöstä. Toimintatapana voi olla yhteisten ympäristöstandardien kehittäminen tai pyrkimys olla yksi alan parhaista toimijoista ympäristönsuojelussa. Tässä ympäristö- ja laatujärjestelmät kohtaavat toisensa. Laatutyöstä tuttu jatkuvan parantamisen periaate luo hyvän pohjan ympäristöjärjestelmien kehittämiselle. Mahdollistava strategia näkee ympäristöasioissa tilaisuuden luoda uutta seurakuntatoimintaa tai asemoida seurakunta uudella tavalla suhteessa ympäristöönsä. Tuotteet ja palvelut muunnetaan ympäristöä vähemmän kuormittaviksi tai toimimaan uudella tavalla sopusoinnussa luonnon kanssa. Seurakunnan toiminnassa tämä merkitsee, että toiminnalle hankitaan ympäristösertifikaatti eli Kirkon ympäristödiplomi. Ympäristövaatimukset luovat myös uusia markkinoita, koska tarvitaan innovatiivista, tehokkaampaa puhdistustekniikkaa ja ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja. Jotka ymmärtävät ympäristöarvojen muutoksen tarjoamat mahdollisuudet ensimmäisenä, korjaavat parhaan sadon myös ideologioiden ja aatteiden markkinoilla. Kestävän kehityksen strategiat ovat enemmän kuin ympäristönormien täyttämistä. Niissä seurakunnan toimintaprosessit muunnetaan ympäristölle sopiviksi. Monissa ympäristö- Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 17

18 ohjelmissa mainitaan kestävä kehitys, mutta vain harvat organisaatiot pystyvät soveltamaan sitä täysimittaisesti päivittäiseen toimintaan. Käytännössä on ongelmallista määritellä mikä on kestävää kehitystä ja mikä ei. Syvän ekologian strategiassa ytimenä on liikeajatuksen ja -toiminnan äärimmäinen luonnonmukaisuus. Tämä edellyttää suuria muutoksia länsimaisessa, kulutuskeskeisessä ja talouskasvuun perustuvassa yhteiskunnassa ja ajattelutavassa. Ihmisen ja yhteiskunnan olemassa olon perusta ei ole aineellisen vaurauden luominen, vaan kaiken elämän perustana on luonto ja sen elinvoimaisuus. Ihmisten luontosuhteen tulee muuttua siten, että luonnolla on itseisarvo eikä vain käyttöarvo ihmisen rajattomana hyödykkeenä. Ihmisen eikä yhteiskunnan tulisi aiheuttaa luonnolle korjaamattomia muutoksia eikä kuluttaa luontoa enemmän kuin se voi uusiutua. Luonto ei ole rajaton raaka-aineiden lähde eikä loputon jätteiden kaatopaikka. Tämä merkitsee luopumista uusiutumattomien tai pitkäaikaisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä. (esim. öljy, hiili ja ydinvoima). Nykyisten sukupolvien ei tule käyttää tulevien sukupolvien luonnonvaroja eikä tuhota niiden luonnon monnimuotoisuutta. Kristillisillä kirkoilla ja teologialla on ympäristökeskustelussa merkittävä tehtävä, sillä kirkot tulkitsevat arvoja ja välittävät niitä eteenpäin jäsentensä parissa ja yhteiskunnassa. Kristillisen ympäristökasvatuksen ja -toiminnan tulee painottaa ihmisen vastuullisuutta ei vain lähimmäisensä, vaan myös Jumalan edessä. Strategian toteuttaminen käytännössä Strategian laatiminen ei riitä, vaan se on liitettävä luontevasti seurakunnan päivittäiseen toimintaan jokaisessa toimipaikassa. Valittu ympäristöpolitiikka on viestittävä, viestittävä ja vielä kerran viestittävä jokaiselle työntekijälle ja seurakuntalaiselle. Käytännön toteutumisen ratkaisevat yksilön arvot, motivaatio ja sitoutuminen. Jos halutaan kestäviä tuloksia, tarvitaan ympäristökasvatusta, sillä pelkkä julkisivun viherpesu ei riitä. Ympäristöön panostaminen maksaa, mutta hyvä ympäristötyö, -kasvatus ja -strategia tarjoavat hyviä etuja. Resurssien käytön tehokkuus ja toiminnan laatu paranevat. Tuotantoja palveluprosesseissa kuluu niukemmin arvokasta energiaa ja syntyy vähemmän kalliisti hävitettävää jätettä. Samalla ympäristövahinkojen riski pienenee, joten vakuuttaminen ja rahoitus voi olla edullisempaa. Yrityksen suhteet sidos- ja painostusryhmiin paranevat. Ennen kaikkea ympäristöjohtamisen avulla kyky reagoida nykyisiin ja tuleviin ympäristövaatimuksiin paranee. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 18

19 Liite 4 Seurakunnan ympäristökasvatuskohteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Seurakunnassa tai yhtymän yksikössä ei yhtenä vuotena pystytä toteuttamaan kaikkia Ympäristökasvatussuunnitelman tavoitteita. Myös seurakuntien ja yksiköiden erilaiset toimintaympäristöt nostavat esille erilaisia kehityskohteita. Yhtenä vuotena on hyödyllistä valita 1-3 erilaista kehitysprojektia ja seurata niiden vaikutusta. Näistä seikoista johtuen ympäristökasvatuskohteet kannattaa asettaa tärkeysjärjestykseen. 1. Kartoitetaan yhdessä kehittämiskohteet esim. siten, että jokainen työntekijä / seurakuntalainen kirjoittaa ainakin yhden kehittämiskohteen. Tässä vaiheessa ei arvioida kehittämiskohteiden merkitystä, vaan pyritään löytämään ideariihessä mahdollisimman monta kehittämiskohdetta. 2. Arvioidaan ja järjestetään kaikki tulokset esim. oheisen taulukon mukaisesti. Aihe Ympäristökasvatuksen teemoja vaativuus- arvio vaikuttavuus-ar- 1-4 vio 1-4 Aikataulu Kun kaikki ehdotukset on taulukoitu, ne voidaan sijoittaa vaativuus- ja vaikuttavuuspisteiden mukaisesti seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon, jonka jälkeen valitaan toteutettavat ympäristökasvatusteemat. Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 19

20 Ympäristökasvatuskohteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen Toimenpiteen vaativuus D Suuri vaativuus + pieni vaikuttavuus = toteuta myöhemmin, jos kriittinen ympäristötekijä, niin toteuta kiireellisenä. B Pieni vaativuus + Pieni vaikuttavuus = Toteuta pikkuasiat pois tieltä ennen suurempia kokonaisuuksia C Suuri vaativuus + Suuri vaikuttavuus = Toteuta huolellisesti suunnitellen, jos kriittinen ympäristötekijä, niin toteuta kiireellisenä. A Pieni vaativuus + Suuri vaikuttavuus = Toteuta helpot ja vaikuttavat asiat ensimmäiseksi Toimenpiteen vaikuttavuus 3. Kasvatusteemojen järjestämisen jälkeen laaditaan toimintasuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet, tarvittavat toimenpiteet, kasvatuskohteen toteuttamisen aikataulu ja määritellään vastuuhenkilöt ja muut tarvittavat voimavarat (esim. talousarvioon varattava määräraha). Lisäksi on syytä miettiä, mistä tiedetään, että ympäristökasvatustavoite on saavutettu. 4. Kun kehittämishankkeet on saatu päätökseen, niin tulee käydä arviointikeskustelu kasvatushankkeen onnistumisesta ja sen aikana opituista asioista. Arviointikeskustelun päivämäärä on syytä varata jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. 5. Valitaan uudet kehittämiskohteet seuraavaksi vuodeksi ja alustavasti suunnitellaan kehittämiskohteet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. ***** Ympäristökasvatussuunnitelma 2008, sivu 20

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot