Palaute Pohjois- Savon maakuntaohjelmaan

Transkriptio

1 Palaute Pohjois- Savon maakuntaohjelmaan Mitä pitäisi korjata? Jari Jääskeläinen

2 Pohjois-Savon maakuntastrategia toimintalinjat

3 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet

4 Pohjois- Savon elinkeinoelämään kohdistuva kehi5ämisstrategia 1. Aluetalouden selkärankana kone- ja energiateollisuus, puuteollisuus ja elintarviketeollisuus Kehi(ämiskohteet mm. tuo(avuus, uusiutuminen ja innovaa5ot, uudet investoinnit ja palvelut, digitaalisten menetelmien hyödyntäminen, osaaminen ja työvoiman saatavuus 2. Investoinneilla ja puun ja biojalostuksella Puusta ja muista luonnonvaroista uusia tuo(eita markkinoille, raaka- aineita ja lisäaineita muille aloille, luonnonvarojen arvonlisäyksen nosto, työvoiman saatavuus 3. Terveysalan?eteistä yritystoimintaa Kehi(ämiskohteet mm. mi(austekniikka ja automaa5o, palvelut ja liiketoiminta, henkilökohtaiset lääkkeet ja ravitsemus 4. Vesi- ja ilmateknologia Kaivosalan, maatalouden ja teollisten prosessien veden puhdistuksen kehi(äminen, Pohjois- Savoon Suomen vahvin vesiklusteri. Energiantuotannon ilmastopäästöjen tutkimus.

5 Pohjois- Savon työvoimaan, osaamiseen ja aluerakenteeseen kohdistuva strategia (toimintalinjat 2-4) Yritysten toimintaedellytysten lisäksi toimenpiteitä ja rahoitusta kohdistetaan työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen, ihmisten hyvinvoin?in ja hyvinvoin?palvelujen kehi5ämiseen sekä liikenneinfraan 1. Koulutuksen kehi(äminen, koulupudokkuuden ehkäisy sekä koulutuksen pui(eet ja kehitysosaaminen (koneet, lai(eet, laboratoriot ) 2. Työurien pidentäminen, työelämän laatu ja yritysten uudistuminen (mm. sukupolvenvaihdokset) 3. Terveys / elämäntapaongelmien varhainen puu(uminen ja terveyspalvelujen kehi(äminen 4. Matkailukeski(ymien kasvu ja yritysalueiden infran kehi(äminen

6 Aluerahoitukset kohdentuminen

7 INNOVAATIOKÄRKIEN ALUERAHOITUS Aluerahoitus 70 M (ei FV, maa5la, Tekes yritys 19,1, liikenne 51,1) Innovaa5okärkiin ei kohdistu 22,2 M 32 % (pääosin ESR ja laaja- alaisia) 14,8 M 21 % 10,4 M 15 % 6,9 M 10 % 9,1 M 13 % 6,5 M 9 %

8 Rahoituksesta innovaa?okärkiin 68 % Tämä on hyvin suhteessa kehi(ämistavoi(eisiin. Innovaa5okärkien rahoitus paino(uu aluetalouden ja viennin tärkeiden ajojen yritysten hankkeisiin sekä osaamista ja uudistumista tukeviin T&K&I- resursseihin. Tämän lisäksi on rahoite(u uusina mahdollisuuksina pide(yjä aloja. Pääosa innovaa5okärkien rahoituksesta on TL1:n alueella. Pääosa innovaa?okärkien ulkopuolisesta rahoituksesta (ESR) kohdentuu työvoiman, osaamisen, hyvinvoinnin sekä EAKR:ssä aluerakenteen kehi(ämiseen sekä useille aloille vaiku(aviin toimiin, mitä ei voi kohdentaa yhdelle alalle. Seurannassa mukana 70 M (ei LVM, Tekes yritysrahoitus, maa5la)

9 Toimintalinjoihin (TL 1 TL 4) rahoituksesta on kohdentunut 98 % Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvas5 rahoitusta. Tässä arviossa on mukana myös LVM:n kansallinen rahoitus Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman rii(ävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Hyvinvoin5palvelut ja hyvinvoin5 TL3 5,4 M Aluerakenne ja saavute(avuus TL4 54,5 M Läpileikkaavat teemat (sis. TL 1) 7,1 M EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een. LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään. Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een.

10 Rahoitusta on kohdentunut vähän Biopol(oaineiden kehi(ämiseen (uudet pol(oaineinvestoinnit seisovat, mu(a perinteisiä bioenergialaitoksia on rahoite(u) ja tervey(ä edistävän ravitsemuksen/ruuan edistämiseen TL1:llä Maakuntaan muuton ja koulutuksen vetovoiman edistämiseen TL2:lla (yllätyskasvu maahanmuutossa ja??) Sote- palvelujen kehi(ämiseen, kotou(amisen edistämiseen ja tervey(ä edistäviin käytäntöihin TL3:lla (keskeneräinen Sote) Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehi(ämiseen (maaseutuohjelman rahoitus viivästyi MAVIn vuoksi) Liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseen EU- rahalla, mu(a LVM:n kansallista rahoitusta on 51,1 M liikenneyhteyksien kehi(ämiseen

11 Maakuntaohjelman ulkoinen arvioin? 2015 TK- EVAL (Kuopio ja Sonkajärvi) ja MDI (Helsinki)

12 Sidosryhmien arvio vaiku1avuudesta Maakuntaohjelma talouden uudistumisen edistäjänä Vaikuttanut eniten kone- ja energiateollisuuteen, mikä on linjassa rahoituksen kohdentumisen kanssa. Potentiaalisin kehittämisala on metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus. Kone- ja energiateollisuuden kehitykseen on vaikuttanut toimenpideohjelma, jonka myötä kehittämiseen saatiin sitoutettua laajasti alueen toimijoita ja alan yrityksiä Maakuntaohjelma työvoiman riittävyyden ja osaamisen edistäjänä Jonkin verran vaikutusta koulutukseen ja Kuopion alueen kasvuun, muttei niinkään maakuntaan muuton edistämiseen saati työurien pidentämiseen. Vaikutus etenkin työurien pidentämisessä jää odotettua vähäisemmäksi, suhteessa rahoitukseen. Maakuntaohjelma hyvinvoinnin edistäjänä Maakuntaohjelman vaikutus toimintalinjan painotuksiin on suhteellisen vähäinen. Ei vaikutusta elämäntapoihin ja kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Palvelutuotannossa kumppanuuden edistämisessä ja sote-alueiden vahvistamisessa ohjelman vaikutus on vaisu. Maakuntaohjelma aluerakenteen ja saavutettavuuden kohentajana Jonkin verran vaikutusta aluerakenteen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen, mutta hieman vähemmän liikennejärjestelmän toimivuuden lisäämiseen. LVM:n panostukset liikenneinfraan eivät juurikaan heijastu sidosryhmien näkemyksiin ohjelman vaikutuksista.

13 Maakuntaohjelman ulkoinen arvioin< kevät- kesä palaute Nykyisiä innovaa5okärkien valintoja ei pitäisi muu(aa - niiden kehi(ämistä tulee jatkaa Jatke(ava ak5ivista yritysten tarpeiden kuulemista maakuntaohjelman linjauksessa ja toimenpiteiden valinnassa Suurimpana vahvuutena pidetään ohjelmatyöhön lii(yvää yhteistyötä eri toimijatahojen kesken, mikä näkyy myös sitoutumisena ohjelman toteutukseen. Maakuntaohjelman linjaukset ovat linjassa muiden toimijoiden kanssa, poikkeuksena yliopisto, jonka ohjaus tulee OKM:stä Ohjelman rooli kehityksen suuntaajana näkyy etenkin hankevalinnassa. Rahoituksen suuntaamiseen maakuntaohjelman pui(eissa ollaan tyytyväisiä. Osa haluaisi vielä lisätä yrityshankkeiden rahoi(amista.

14 Kehi5ämisehdotuksia Ak5ivista kehi(ämisote(a pitää jatkaa, erityises5 tulee avata uusia teemaohjelmia ja niiden ak5voin5a ( = hyvä kokemus toteutetusta kone- ja energiateknologian teemasta ja sen ak5voinnista) Arvioinnissa nosteein uusien teemojen kehi(ämiskohteiksi teollisuuden ja palveluiden digitalisaa?o Myös kansainvälistämisen ja viennin edistämiseen on kohdenne(ava lisää voimavaroja Maakunnan kehi(ämiseksi olisi tarve saada auki eurooppalaisia rahoituskanavia rakennerahastovarojen ulkopuolelta, esim. Euroopan investoin5pankin Euroopan strategisten investoin5en rahastosta (ESIR). Maakuntaohjelmalla ei näy(äisi olevan alueellisen maaseutusuunnitelman toteutukseen liiemmin vaikutusta. (????)

15 Maakuntaohjelman ulkoisen arvioinnin palaute Ø Huomioidaan maakuntaohjelman päivityksessä Ø Reagoin5 ulkoisen arvioinnin palau(eeseen on aloite(u jo kesällä 2016 Ø Kannuste(u hakemaan uusia keinoja digitaalisuuden ja viennin käytännön edistämiseen Ø SOTE- valmistelu vastaa TL3 hyvinvoinnin tavoi(eiden ja toimenpiteiden valmistelusta Ø Uuteen ohjelmaan mukaan matkailustrategia Ø Maakuntavaltuuston palaute Ø Päivityksessä haastatellaan noin 50 yritystä ja lukuisa joukko kehi(äjäkumppaneita ja asiantun5joita. Lopulliset linjaukset MKH:ssa ja MKV:ssä

16 K I I T O S

17 Rahan lähteet seurannassa mukana 121 M EAKR ESR Kansal- linen 33,3 15,8 60,3 (+ 19,1 Tekes*) Rahoi5ajat Leader Maaseutu Energia- tuki 1 8,9 1,8 ELY- keskus 96 EAKR 17,4 ESR 15,8 Maaseutu 8,9 Energiatuki 1,8 Leader 1,0 Liikenne 51,1 Pohjois- Savon lii5o 17,8 EAKR 14,8 Kansallinen 3,0 Tekes 26,4 * Kansallinen yritys 19,1 Tutkimusrahoitus 6,2 EAKR 1,1 *Tekesin kansallista yritysrahoitusta 19,1 M ei voitu kohdentaa innovaa5okärkiin tai toimintalinjoille

18 RAHOITUS yhteensä 121 M, mistä ei kohdistu TL:lle 2,6 M (2,1 %) Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman rii5ävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Metsäteollisuus, puun uusi käy5ö ja biojalostus Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuo5avuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Työurien pidentäminen Elintarviketuotanto Läpileikkaavat 7,1 M Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Maakuntaan muuton edistäminen Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Saavute5avuu5a ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Kun?en, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Liikennejärjestelmän toimivuus - Hyvinvoin?palvelut ja hyvinvoin? TL 3 5,4 M Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavute5avuus TL 4 54,5 M

19 Rahoituksen lähteet Suurin rahoi(aja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois- Savoon vuosina on saatu 51,1 M (seurannasta puu(uvat sote ja koulutus) EU- rahasta EAKR:n osuus on 55 %, ESR:n 26 % ja maaseudun kehi(ämisen 15 %. Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehi(ämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehi(ämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Viides maaseudun kehi(äminen Rahoi5ajat Suurin osa aluekehi(ämisen rahoituksesta on kulkenut ELY- keskuksen kau(a (79 %), myös ilman LVM:n rahoitusta (37 %). ELYn EAKR- rahoitus kohdentuu pääasiassa yrityksille ja ESR- rahoitus työllisyyden ja osaamisen kehi(ämiseen Tekes on toiseksi suurin rahoi(aja (Finnvera puu(uu seurannasta), pääosa Tekesin rahoituksesta on kansallista rahoitusta, mistä yritysrahoituksen kohdentumista suhteessa tavoi(eisiin ei voida arvioida. Pohjois- Savon lii(o on kolmas merki(ävä rahoi(aja. EAKR- rahoitus kohdentuu elinkeinoelämää tukeviin kehi(ämishankkeisiin sekä osaamista ja elinkeinoelämää tukevaan tutkimusinfraan ja yritysten toimintaympäristöön

20 Suurimmat Tekesin ja ELYn rahoi(amat yrityshankkeet Tekes Euroa ELY Euroa NewIcon Oy STORA ENSO WOOD PRODUCTS OY LTD Servicepoint Kuopio Oy SEPA OY Junttan Oy PCM TECHNOLOGY OY Aurealis Oy FINNPULP OY Foster Wheeler Energia Oy OY MOREHOUSE LTD Hapella Oy RATESTEEL OY Medikro Oy FÍNPRO RY Rocsole Oy LANKARAKENNE OY Lametal Oy RD TECHNOLOGY CENTER OY Bella-Veneet Oy HÖGFORSGST OY Olvi Oyj PAAKKILAN KONEPAJA OY Ponsse Oyj SUOMEN KASSAJÄRJESTELMÄT OY Savroc Oy OY MEDFILES LTD Mega Elektroniikka Oy DIMEX OY Proxion Solutions Oy BONE INDEX FINLAND OY IroFit Technologies Oy METALMIX OY Superoperator Oy PLG-HAAPAJÄRVI OY IS-Vet Oy VA-VARUSTE OY Cool Finland Oy PAINETEHO OY Jarmat Oy AKTIIVIKLUBI OY Bone Index Finland Oy P.K. AURINGONPIMENNYS OY Oplatek Group Oy MEDIKRO OY Myontec Oy NEWICON OY Telespro Finland Oy KPA UNICON WORKS OY Experimentica Oy Led Suutari Oy NMR Solutions Oy Mobie Oy Savon Sellu Oy D Online Factory Oy Snowek Oy

21 RAHOITUS Talouden uudistuminen TL1 Metsäteollisuus, puun uusi käy5ö ja biojalostus Mekaaninen puunjalostus Biopol(oaineet Biojalostus, t&k ja uudet tuo(eet Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuo5avuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ja palvelut, innovoin Energiateknologia Sovellukset yritys- oppilaitosverkoissa Elintarviketuotanto Maitotalous ja kehi(äminen Elintarvikejalostus ja yritysten kasvu, terveysvaikutukset Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Mi5austekniikka ja kehitysympäristöt Vesi- ja kaivosturvallisuus sekä ilmatutkimus Vahvistuva terveysklusteri Lääketutkimus, valmistus ja palveluliiketoiminta Terveyden teknologia Terveyden edistäminen, ravitsemus

22 RAHOITUS Työvoiman rii5ävyys ja osaaminen TL2 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys Toimiva koulutusketju, estetään koulupudokkuus Aikuiskoulutus Työurien pidentäminen Varhainen puu(uminen kouluissa ja työpaikoilla Työelämän laadun kehi(äminen Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehi(äminen? Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa? Kasvun mahdollistaminen Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen Opiskelijoiden työllistyminen alueelle Koulutuksen vetovoiman lisääminen?

23 RAHOITUS Hyvinvoin?palvelut ja hyvinvoin? TL 3 Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Varhainen puu(uminen Terveellisiä elämäntapavalintoja ja tervey(ä edistävät käytännöt Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen? Hyvinvoin5osaamisen vahvistaminen Henkilöstön rii(ävyys ja hyvä organisaa5ojohtaminen Kun?en, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituo(ajamallit, palveluyri(äjyys ja järjestöt Palveluprosessit ja ohjaus

24 RAHOITUS Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavute5avuus TL 4 Saavute5avuu5a ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet Luonnonvara- alan liikennetarpeet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Matkailukeski(ymien kasvu Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus