Toivoa, tahtoa, tarmoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toivoa, tahtoa, tarmoa"

Transkriptio

1 Toivoa, tahtoa, tarmoa T e k e s 25 vuotta

2 Toivoa, tahtoa, tarmoa

3 Julkaisija Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekstit Johanna Korhonen Aineisto- ja arkistotyö Pirkko Kotila Ulkoasu ja piirrokset Susanna Raunio, Keto Design Valokuvat Tekes ja Kristian Jalava (TeliaSoneran historiallisen kokoelman esineet) ISBN Kirjapaino Erweko Painotuote Oy, 2008 Paperi Terreus Aito

4 Toivoa, tahtoa, tarmoa Tekes 25 vuotta

5

6 Keväällä 2008 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes täyttää 25 vuotta. Neljännesvuosisata ei historiankirjoituksessa ole järin pitkä aika, mutta teknologian historiassa kehitys on tänä aikana ollut huimaa luvun alun Suomessa puhuttiin lankapuhelimiin, kirjoitettiin kirjoituskoneilla ja suhtauduttiin tietokoneisiin kunnioitusta herättävinä harvinaisuuksina. Heinäkuussa 1983 Tekesin ensimmäisessä, neljätoista henkeä työllistäneessä toimistossa oli ensi alkuun ainoastaan yksi puhelin, ja kirjoituskoneetkin olivat alussa vain lainassa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Nyt tämä aika tuntuu kaukaiselta mutta siitä on vasta 25 vuotta. Tämä historiajulkaisu syntyi halusta kirjata muistiin toiveitamme, tekojamme ja muistojamme Tekesin ensimmäisen neljännesvuosisadan matkalta. Haluamme jakaa taipaleen varrella kertyneitä tarinoita asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja oman henkilöstömme kesken. Tekesin historia on työn historiaa, ja sitä työtä ovat kanssamme tehneet lukuisat ihmiset yrityksissä, tutkimusmaailmassa, valtionhallinnossa, Suomessa ja ulkomailla. Omistamme tämän julkaisun kaikille teille. Tähänastisia eväitämme toivoa, tarmoa, tahtoa ja yhdessä tekemistä tarvitaan seuraavallakin neljännesvuosisadalla. Helsingissä Veli-Pekka Saarnivaara, Pääjohtaja Laki Tekesistä annettiin Tekniikan tohtori Juhani Kuusi aloitti Tekesin ylijohtajana Tekesin toiminta käynnistyi Kuusi nimitettiin Tekesin pääjohtajaksi Tekniikan tohtori Martti Mäenpää aloitti Tekesin pääjohtajana Tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara aloitti Tekesin pääjohtajana lukijalle

7 Sisältö 005 Lukijalle I II III IV V VI VII VIII IX Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Tekes avaa ovia Suomi mukaan maailman menoon Teknologiaohjelmat yhdistivät yritykset ja tutkimusmaailman toimijat Tekes palvelee Asiakkaat kertovat Tutkimusrahoitus kasvaa Markat ja eurot vauhdittavat työtä Tekes ja vaikuttavuus: Näkyvää ja näkymätöntä hyvää Toivoa, tahtoa ja tarmoa: Vauhtia ja kannustusta sekä hyvinä että huonoina aikoina Tulevaisuuden kehittämiskeskus 101 Tekesin lyhyt historia

8 I Tekesin synty Tekesin historian ensimmäinen lehdistötiedote toimitettiin julkisuuteen 29. kesäkuuta Se kertoi Tekesin aloittavan toimintansa 1. heinäkuuta.

9 Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Toimistopuhelin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma. Puhelin soi Helsingin Kansakoulukadulla toimistohuoneistossa. Pirinän tulosuunnasta ei ollut epäselvyyttä, sillä puhelimia oli koko toimistossa vain tämä yksi. Puhelin soi jossain muuttolaatikoiden sekamelskan keskellä, ja joku noin kymmenestä paikalla olijasta pujotteli vastaamaan siihen. Mutta mitä tähän puhelimeen piti vastata? Luuria nostaessaan vastaaja vielä pikavauhtia mietti, kumpaa vastikään opettelemistaan ilmaisuista käyttäisi, Teknologian kehittämiskeskusta vai Tekesiä. Ensin keksittyä ja jo vähän mieleen painunutta lyhennettä TEKK ei ainakaan saisi päästää suustaan, koska se kuului jo vanhastaan Teatterikorkeakoululle. TKKK kuulosti kovin kulmikkaalta ja Tekeke vähän hassulta se olikin jo hylätty. Mutta Tekes, se kuulosti hyvältä. Isojen ikkunoiden ääressä mies purki viulukotelon näköisestä pelikassista samppanjalaseja. Laatikossa hänellä oli Sacher-kakku ja toisessa kassissa pullo samppanjaa. Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

10 Oli Tekesin ensimmäinen päivä, 1. heinäkuuta 1983, ja mies oli J u h a n i K u u s i, kolme kuukautta aiemmin nimitetty Tekesin ensimmäinen ylijohtaja. Nimike muuttui myöhemmin pääjohtajaksi. M a a h a n ta r v i ta a n u u t ta v o i m a a 1980-luvun alun Suomi oli verraten suljettu talous, jonka tuotantorakenne oli yksipuolinen. Vienti perustui lähinnä metalli- ja metsäteollisuuteen, Neuvostoliiton-kauppa oli talouden itsestään selvä tukijalka ja yritykset tarvitsivat ulkomaanvaluuttaoperaatioihinsa Suomen Pankin luvan. Moni asia oli hyvin: 1970-luvun lamoista ja energiakriiseistä oli selvitty, talous kasvoi ja työllisyystilanne oli varsin kohtuullinen. Kuitenkin samaan aikaan moni suomalainen ymmärsi, että maahan tarvitaan uutta voimaa, uusia moottoreita, joiden turvin suomalaiset voivat vastaisuudessakin elää hyvää elämää. Teknologiapolitiikan juuret Suomessa ovat 1960-luvulla, jolloin useat komiteat ja työryhmät jo totesivat Suomen olevan matalan teknologian maa. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat häviävän pienet. Ruotsi näytti tässäkin asiassa kiitävän kaukana Suomen edellä. Jotain oli tehtävä, ja tehtiin. Valtion budjettiin ilmestyi 1967 uusi rivi: teollisen tutkimustoiminnan määrärahat. Rahasumma oli pikkuinen, mutta sitä olennaisempaa oli budjettirivin olemassaolo. Presidentti U r h o K e k k o n e n perusteli kansalle radiopuheessa, miksi teollisuuden tutkimustoimintaa kannatti tukea verovaroin. Kekkonen vakuutti, että siitä koituisi vielä hyötyä kaikille.»kokouksen jälkeen virkamiessihteerillä oli perusteltua syytä tehdä tavanomaista pidempi juoksulenkki mielensä rauhoittamiseksi. Melkein kaksituntisen liikunnallisen pohdiskelun lopuksi hän päätyi hikisenä puiston penkille ja seuraaviin johtopäätöksiin. Ilmeisesti on niin, että talouselämän johtotehtävissä olevat ovat tottuneet tekemään päätöksiä perustaen ratkaisunsa tavoitetietoisemmin kuin valtionhallinnossa on tapana. He eivät ole tottuneet etukäteen huolehtimaan valtionhallinnon päätöksenteossa ilmenevistä vaikeuksista. He eivät näytä kovin helposti ymmärtävän sitä, että muutokset ovat julkisessa hallinnossa yleensä marginaalisia. He näyttävät lähtevän vain siitä, että» muutosten tulee vastata toiminnan vaatimuksia, olivat ne sitten suuria tai pieniä. Raaden komitean virkamiessihteerinä toiminut Markku Temmes kuvaili tunnelmia dramaattisen kokouksen jälkeen marraskuussa Jouluaaton aattona 1981 komitea esitti teknologian kehittämiskeskuksen perustamista. Temmes kirjasi muisteluksiaan 1987 Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle opetuskäyttöön. Tekesin synty

11 Tekesin johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin 30. kesäkuuta 1983: Vasemmalta ylijohtaja Juhani Kuusi, Tekes; vararehtori Jussi Hyyppä, Teknillinen korkeakoulu; tutkimusjohtaja Veikko Palva, VTT; toimitusjohtaja Yrjö Toivola, Vaisala Oy; hallintojohtaja Pentti Grönberg, Tekes (sihteeri); teollisuusneuvos Björn Blomqvist, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja); rationalisointisihteeri Antti Mattila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry; professori Bertil Roslin, Sitra; apulaisosastopäällikkö Seppo Suokko, valtiovarainministeriö ja teollisuusneuvos Seppo Hannus, kauppa- ja teollisuusministeriö.

12 1970-luvun alussa kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin teknologian linja ja toimisto. Tuotekehityksestä alettiin puhua yhä useammassa porukassa sekä virastoissa että yrityksissä; moni poliitikkokin innostui miettimään uusien teollisuustuotteiden kehittämistä. Uusi sana teknologiapolitiikka alkoi uida yhä useampiin selvityksiin, mietintöihin ja muistioihin. Julkisia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja lisättiin pitkin 1970-lukua. Niiden jakaminen oli kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä. Pian alkoi näyttää siltä, ettei ministeriön ollut mahdollista hoitaa koko ajan kasvavaa tehtävämäärää, vaan jonkinlainen erillinen toimeenpaneva organisaatio olisi tarpeen. Ministeriö selvitti asiaa ensin virkatyönä, mutta joulukuussa 1980 hallitus asetti komitean valmistelemaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisointia nimenomaan teknologian kehittämisen näkökulmasta. Komitean johtoon nimitettiin Nesteen vuorineuvos U o l e v i R a a d e. M i n i s t e r i ö n k e h i t t ä m i s t ä va i k o k o n a a n u u s i t o i m i j a? Uolevi Raadella oli teollisuuspolitiikasta sekä näkemystä että kokemusta: karismaattinen vuorineuvos oli toiminut vastaavan komitean johdossa edellisen kerran kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Komiteaa Raade johti yritysjohtajan ottein. Jäsenet olivat pääasiassa talouselämän johtohenkilöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja oli kansliapäällikkö B r o r Wa h l r o o s.»»asia teknologian kehittämiskeskuksesta on Suomessa jo ainakin 15 vuotta myöhässä. Kansanedustaja Urpo Leppänen (smp) eduskunnan käsitellessä Tekesin perustamislakia Raade ja Wahlroos kävivät kokouksissa tämän tästä kovasanaisia keskusteluja. Raade vaati selvityksiä ministeriön teknologiatoiminnan puutteista, ja Wahlroos piti väitteitä karkeana liioitteluna. Raaden komitea ei haaskannut aikaa, vaan julkisti joulukuussa 1981 mietinnön, jonka mukaan teknologiarahoitusta hoitamaan pitäisi perustaa kokonaan uusi organisaatio, teknologian kehittämiskeskus. Toinen vaihtoehto olisi ollut kehittää toimintaa ministeriön sisällä, mutta sitä komitean enemmistö ei pitänyt mielekkäänä ajatuksena. Uudenlaiseen yhteistyöhön kaivattiin Raaden komitean mielestä uudenlaista toimijaa, vaikka pääosa tehtävistä olisikin peruja kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston teknologian linjalta. Mutta millainen tuon uuden yksikön pitäisi sitten olla? Keskusvirasto, budjetin ulkopuolinen rahasto, valtion laitos vai kenties osakeyhtiö? Uolevi Raaden komitea tuki rahastomallia, koska rahasto mahdollistaisi joustavan toiminnan ja henkilöstön palkkaamisen valtion palkkataulukoista välittämättä komitea arveli, että valtion tuonaikaiset palkkataulukot voisivat tehdä pätevien ihmisten palkkaaminen vaikeaksi. Valtiovarainministeriön budjettiosasto puoles- Tekesin synty 11

13 taan vastusti rahastomallia, koska se pienentäisi eduskunnan budjettivaltaa ja vähentäisi myös valtioneuvoston vaikutusvaltaa uuden yksikön asioihin. Ministeriö korosti erikseen, että mahdollisuus joustavaan palkkaukseen ei missään tapauksessa ole riittävän painava perustelu rahastomallille. Mietinnön saama vastaanotto oli sekä myönteinen että ristiriitainen. Kauppa- ja teollisuusministeriön sisällä asiasta oli monenlaisia näkemyksiä, mutta komitean esittämiin toimiin ryhdyttiin viipymättä. Yksi hankkeen vahvimmista puolestapuhujista oli teollisuusosaston neuvotteleva virkamies C h r i s t i a n A n d e r s s o n, jonka ministeri P i r k k o T y ö l ä j ä r v i määräsi asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi.»paikalle kutsutuilla taloustoimittajilla ei ollut juuri kysyttävää, esitetyistä kysymyksistä näki, että käsillä olevaa asiaa ei oikein tunnettu. Taloustoimittajia oli paljon paikalla. Ilmeisesti komitean puheenjohtajan persoona ja maine olivat vetäneet lehdistön paikalle. Tilaisuuden vaikutelmaksi jäi, että teollisuusministeriö oli uudistumassa ja että komitean hyviä ehdotuksia lähdettäisiin toteuttamaan empimättä. Tarkempaa kuvaa» siitä, mitä todella tapahtuisi, ei kuitenkaan tilaisuuden perusteella voinut saada. Raaden komitea luovutti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvelle Tilaisuutta muisteli Markku Temmes Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin, Kalevan, Ilkan ja Kansan Uutisten otsikoita Tekesin perustamisvuodelta Talouden rakennemuutoksia uumoiltiin, ja uudet teknologiat kiinnostivat. T e k e s i s t ä t u l e e va lt i o n l a i t o s Työryhmä ryhtyi toimeen tarmokkaasti ja kokoontui lähes viikoittain. Se selvitti, mikä olisi teknologian kehittämiskeskuksen asema tutkimusrahoituksen kentässä ja miten se toimisi suhteessa jo olemassa oleviin organisaatioihin, etenkin Suomen Akatemiaan. Työryhmä laati esityksiä uuden yksikön tehtävistä ja päätyi kolmeen mahdolliseen organisaatiomalliin: rahastoon, ministeriön osastoon ja valtion laitokseen. Valmistelussa rahastomalli sai suurimman tuen, mutta K a l e v i S o r s a n IV hallitus päätti toisin. Hallituksen enemmistö kannatti teknologian kehittämiskeskuksen muodoksi valtion laitosta. Hallitus antoi lakiesityksensä Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta eduskunnalle lokakuussa Eduskunta sääti lain ja asetuksen, ja presidentti vahvisti ne helmikuussa Enää piti saada homma käyntiin. Kuka valittaisiin hanketta luotsaamaan? Keskustelua Teknologian kehittämiskeskuksen ensimmäisestä ylijohtajasta oli käyty erilaisissa porukoissa pitkin vuotta 1982, ja esillä oli ollut useitakin nimiä. Huhtikuussa 1983 presidentti M a u n o K o i v i s t o sai presidentin esittelyssä päätettäväkseen viran täyttämisen. Ministeri E s k o O l l i l a ilmoitti presidentille, että virkaan suostuvaisia oli neljä: professori, tekniikan tohtori P e n t t i K e t t u n e n, diplomi-in- 12 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

14

15 Tiede- ja teknologiapolitiikalla pitkät juuret Perustetaan Suomen Tiedeseura, joka muun muassa neuvoo valtiovaltaa tieteellisissä asioissa Perustetaan Suomalainen Tiedeakatemia Muodostetaan Tiedeseuran ja Tiedeakatemian perustalle Tieteellinen keskuslautakunta Perustetaan Valtion teknillinen tutkimuslaitos Perustetaan Suomen Akatemia Raaden komitea ryhtyy tutkimaan teollisuushallinnon kehittämistä Komitea esittää uuden, erillisen organisaation perustamista teknologian kehittämiseen Eduskunnan säätämä laki Tekesistä voimaan helmikuussa, Tekes aloittaa toimintansa heinäkuussa. Lähde: Altavastaajasta ykköskenttään Suomen teknologiapolitiikan ja sen toimijaorganisaatioiden kehitysvaiheita 1960-luvulta nykypäivään. Buntan luona Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos eli Buntta oli erittäin närkästynyt kiihkeästi kannattamansa rahastomallin hylkäämisestä. Siksi hän oli kiusaantunut myös koko Tekes-hankkeesta ja johdon valintaprosessista. Siihen aikaan ministerinä oli Esko Ollila. Hän kutsui minut puheilleen ja kysyi: Oletko puhunut Buntan kanssa? En ollut, joten Ollila soitti kansliapäällikölleen ja sopi, että menen tämän luokse saman tien. Kun olin istunut 45 minuuttia Buntan sihteerin huoneessa odottamassa, ovi avautui. Buntta ynähti minut istumaan, juteltiin jotain, ja sitten hän lausui: Ai perkele, niin saatanan pientä paskaa ei pitäis perustaa, ja toiseksi: ydinfyysikkoihin en luota ollenkaan. Buntan kunniaksi on sanottava, että pian hänen käsityksensä muuttui ja hänestä tuli Tekesin vahva tukimies. Juhani Kuusi, yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

16 sinööri N i i l o T e e r i, tekniikan tohtori J u s s i Va u - r i o ja laboratorionjohtaja, tekniikan tohtori J u - h a n i K u u s i. Näistä Ollila oli päätynyt Kuuseen, jolla oli taustaa ja verkostoja sekä teollisuudessa että tutkimusmaailmassa. Kuusi oli työskennellyt tutkijana ydinenergian kehitystyössä VTT:ssä ja tutkimusjohtajana Oy Finnatom Ab:ssä. Olin harrastanut teknologiapolitiikkaa jo pitkään, ja kun kuulin Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta, alkuvuodesta 1983 jätin paperit, Kuusi kertoo. Olin jo aiemmin työskennellyt hienoissa projekteissa fantastisten ihmisten kanssa ja ajattelin, että tästä Teknologian kehittämiskeskuksesta voi tulla loistojuttu. Tekesin johtokunnassa piti eduskunnan tahdon mukaisesti olla edustus valtionhallinnon ja teollisuuden lisäksi myös työntekijäpuolelta. Tekesin ensimmäiseen johtokuntaan nimitettiin työntekijöiden edustajaksi SAK:n teknologiasihteeri A n t t i M at t i l a. Johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 30. kesäkuuta 1983 eli Tekesin virallista aloitusta»mustavalkoisessa television uutislähetyksessä kerrottiin komitean keskeisenä tehtävänä olleen, että se pyrkii poistamaan teknologian» haittavaikutuksia! Näinkin sen oli joku onnistunut käsittämään. Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja valtioneuvoston 1979 nimittämän teknologiakomitean työn uutisoinnista.»»täytyy satsata ns. kovaan, jotta voitaisiin elää pehmeästi. Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom perusteli Tekesin ensimmäisessä julkisessa esittäytymistilaisuudessa , miksi yhteiskunta haluaa käyttää voimavaroja teknologian kehittämiseen. edeltävänä päivänä. Muistan hyvin, miten innostunut Juhani Kuusi oli. Hänen innostuksensa oli tarttuvaa, vaikka kyllä siinä kokouksessa vaikeitakin asioita käsiteltiin. Odotukset olivat silloin korkealla, Mattila sanoo. P i e n i p o r u k k a r y h t y y r a k e n ta m a a n t u l e va i s u u t ta Teknologian kehittämiskeskukseen siirtyi toistakymmentä ihmistä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ensimmäisenä toimintapäivänä heinäkuussa tekesläisiä oli yhteensä neljätoista. Tekesin irrottaminen ministeriön kyljestä onnistui loistavasti, arvioi Nokiassa teknologiapolitiikkajohtajana työskentelevä E r k k i O r m a l a, joka oli 1980-luvun alussa monin tavoin mukana Tekesiin tähtäävässä valmistelutyössä. Tärkeintä oli, että Tekes sai hyvän vetäjän, jolla oli paitsi ministeriön, myös ja ennen kaikkea teollisuuden ja tutkimusmaailman luottamus puolellaan. Alkuaikojen innostus on säilynyt ja näkynyt Tekesissä kaikki nämä vuodet, Ormala sanoo. Suhteellisen monitahoisten teknologiaharrastusteni ja -toimieni takia olin silloin ja olen Tekesin synty 15

17

18 Inkerin musta kirja oli toimistosihteeri Inkeri Karvisen työväline tietokoneen ohella alkuvuosina. Tekes on alusta lähtien hyödyntänyt omassa toiminnassaan uusinta tekniikkaa, mutta joissakin asioissa vanhat keinot olivat hyvä tuki. vieläkin eräänlainen teknologian yleismies pikemminkin kuin detaljispesialisti, Kuusi sanoo. Mutta kun on paljon puuhannut monenlaista, näkee, ketkä osaavat, ja sitten pitää antaa heidän tehdä eikä mennä itse joka paikkaan sähläämään. Näin toimin Tekesissäkin alusta asti. Meillä oli hyvä porukka, ja olimme oikeasti innostuneita. Mielessä oli, että nyt teemme jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta. Mutta heinäkuussa 1983 emme tietenkään aavistaneet, mitä kaikkea se tulevaisuus vielä voisikaan olla. Inkerin musta kirja Tekesin alkuvuosina taloushallinnon tärkeä työväline oli nimeltään Inkerin musta kirja. Toimistosihteeri Inkeri Karvinen kirjasi isoon mustaan vihkoon Tekesin tukimäärärahojen seurannan: talousarviossa myönnetyt avustus-, laina- ja tutkimusmäärärahat ja niistä tehdyt rahoituspäätökset. Oli meillä myös tietokone, mutta tiukan paikan tullen tutkittiin aina vihkoa. Toisin kuin ATK-ohjelma alkuaikoina, vihko tajusi kaikki poikkeuksetkin. Kirjasin määrärahat ja niiden käytön mustaan vihkoon siksi, että me kamreeri Vappu Mäntymäen kanssa saisimme kaiken pidetyksi pennilleen järjestyksessä. Joskus oli sähkökatkoja, eikä tietokonekaan aina pelannut. Inkeri Karvinen, Tekesin toimisto- sihteeri ja tarkastaja Tekesin synty 17

19 »Miten perustetaan virasto? Toukokuussa 1983 Pentti Grönberg, esimieheni kauppa- ja teollisuusministeriössä, tuli huoneeseeni ja kysyi: Mitä tekisit, jos Suomeen pitäisi perustaa kokonaan uusi tilivirasto? Minulla ei ollut aavistustakaan. Mietin hetken ja sanoin: Soittaisin valtiokonttoriin ja kysyisin, mitä pitää tehdä. Grönberg sanoi, että hyvä idea, ja kysyi, kiinnostaisiko minua ryhtyä soittamaan. Ensimmäinen työtehtäväni uuden Tekesin palveluksessa oli sitten soittaa se puhelu.»» Silloin 1980-luvulla, kun Tekes oli pieni, meillä oli joka maanantai kotipäivä, mikä tarkoitti sitä, että kaikki pyrkivät» olemaan toimistolla. Aamulla keitettiin kahvit, ja kaikki kertoivat toisilleen, mitä olivat tekemässä. Se loi yhteishenkeä. Kahvi auttaa tiedonkulkua Vappu Mäntymäki, Tekesin kamreeri Tekesin omaa väkeä ja vieraita ensimmäisissä toimitiloissa kesällä ja syksyllä Tekes esitteli toimintaansa kutsuvieraille 25. lokakuuta, kun uudet tilat oli saatu järjestetyiksi ja toiminta oli päässyt vauhtiin. 1 Kansakoulukatu 3:n toimiston pitkä käytävä. 2 Väinö Tuupanen vahtimestaripalveluista. 3 Tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen, hallintojohtaja Pentti Grönberg ja jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 4 DI Erkki Sirkkola (vas.) keskustelee kutsuvieraan kanssa. 5 Etualalla vasemmalla jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 6 Neuvotteleva virkamies Christian Anderson, KTM, ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 7 Tekesin toimitiloja, Kansakoulunkatu 3. 8 Keskellä ekonomi Lea Kiviharju, oikealla kauppa ja teollisuusministeri Seppo Lindblom. 9 Sihteeri Leena Hyvärinen. 10 Tekesin tupaantuliaiset Väinö Tuupanen, keskellä tekstinkäsittelijä Tuula Vuohijoki, oikealla kamreeri Vappu Mäntymäki. 12 Ylijohtaja Juhan Kuusi, selin KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 13 Kamreeri Vappu Mäntymäki. 14 Ylijohtaja Juhani Kuusi ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 15 Tästä se alkaa. 16 Merkonomi Matti Pöhö. 17 Ylijohtaja Juhani Kuusi. 18 Teknologia-asiantuntija Lauri Ala-Opas ja teknologiaasiantuntija Erkki Sirkkola. 19 Vasemmalla neuvotteleva virkamies Cristian Andersson, edessä vieras. 20 DI Esko Virtanen ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. Oikeassa reunassa jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 21 Tunnelmia tupaantuliaisista. 22 Työt käynnissä. 23 Vasemmalla erikoistutkija Pirkko Molkentin-Matilainen, keskellä sihteeri Liisa Bergman ja oikealla ekonomi Lea Kiviharju. 24 Puhujapöntössä ministeri Seppo Lindblom. 25 Vasemmalla Tekesin ylijohtaja Juhani Kuusi, oikealla KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 18 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

20

21 Teollisuus 1983 ja 2005 tuotannon jalostusarvo, % Mineraalien kaivu Elintarvike Tekstiili ja vaatetus Metsä Kemia Metallien jalostus Muut Koneet ja metallituotteet Elektroniikka ja sähkö Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Lähde: Tilastokeskus Tekesin ensimmäinen tietokonehuone pystytettiin heinäkuussa 1983 Kansakoulukadun toimistoon. Kuvassa muuttopuuhissa Matti Pöhö ja Väinö Tuupanen. 20 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

22 II Tekes oppii Lehdistötiedote vuodelta 1983: Tekes perustelee pkt-yritysten kehittämisen tärkeyttä.

23 Telex-arkkikirjoitin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma.

24 Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Kun Tekes täytti viisi vuotta 1988, se oli suurelle yleisölle vielä melko tuntematon toimija. Henkilökunta J u h a n i K u u s e n johdolla oli kiertänyt uutterasti yrityksissä. Rahoituspäätöksiä oli tehty ja tuloksiakin oli tullut: rahoitusta saaneista 36 hankkeesta 30 oli onnistuneita, kuusi epäonnistuneita. Insinööriuutiset otsikoi: Viidennes Tekesin rahoista harakoille. Kuudennes, oikaisee Juhani Kuusi. Harakoille! Tämä kuvaa hyvin sitä, miten riskinottoon 1980-luvun lopun Suomessa suhtauduttiin. Siitä ymmärrettiin paljon vähemmän kuin nykyään. Suomen taloudessa elettiin 1980-luvun lopulla uutta vaihetta, kun rahoitusmarkkinat oli avattu ja kansantalouteen alkoi virrata pääomia ulkomailta. Ajattelu laahasi jäljessä: riskin käsite liittyi suomalaisessa talouskeskustelussa lähinnä vain ulkomaisen lainarahan hintaan ja valuuttakursseihin. Ajatus siitä, että valtion eli veronmaksajien rahalla tuetaan hanketta, joka saattaa yhtä hyvin onnistua kuin epäonnistua, oli monille keskeisillekin toimijoille vielä vieras. Insinööriuutisten jutun jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö lähestyi Tekesiä kirjeellä, jossa kysyttiin, mitä aiomme tälle epäkohdalle siis joidenkin hankkeiden epäonnistumiselle tehdä. Pian sen jälkeen esittelin samoja lukuja ulkomailla. Kuulijat moittivat meitä liiasta varovaisuudesta, kun vain kuudesosa hankkeista oli epäonnistuneita. Kuusen mielestä Suomi on 2010-luvun kynnykselläkin edelleen kansakuntana liian arka riskinottaja. Suomessa arvostetaan turvaa, pysyvyyttä ja riskien välttämistä, vaikka se kokonaisuutena johtaisi huonompaan lopputulokseen kuin harkittu riskinotto. Ainakaan toistaiseksi suomalainen ei osaa vilpittömästi onnitella epäonnistujaa siitä, että tämä oli rohkeasti yrittänyt. Tekesin henkilöstö on alusta alkaen opetellut mahdollisuuksien haistamista, eikä oppimisprosessi pääty koskaan. Mielestäni Tekesin riskinotto on ollut aivan hyvällä tasolla. Joskus minusta kuitenkin tuntui siltä, että virheitä ja pettymyksiä on Tekesin historiassa ollut liian vähän. Siitä herää kysymys, Tekes oppii 23

25 onko Tekes pelannut joskus liiaksi varman päälle. Läpimurtoja tulee vain, jos on kunnianhimoisia hankkeita, riskiä, mutta myös järkeä. Lisäksi pitää olla lujasti uskoa menestykseen, sanoo M a r t t i M ä e n p ä ä, Tekesin pääjohtaja Helsingin Sanomien, Turun Sanomien, Demarin ja Uuden Suomen otsikoita 1980-luvun lopusta ja 1990-luvun alusta. U u t ta y h t e i s t y ö n k u lt t u u r i a 1970-luvun Suomessa monet ajattelivat, että tutkimusmaailma ja yritykset tuli pitää toisistaan tiukasti erillään, jotta likainen yritystoiminta ei tahraisi tiedemaailman puhtautta ja riippumattomuutta. Eristys oli niin järjestelmällistä, että pahimmillaan 1970-luvulla yritysten ja teollisuuden yhteistyölle tarvittiin joka kerta erikseen lupa opetusministeriöltä. Tekesiä perustettaessa elettiin 1980-luvun alkua, jolloin myrskyisän ja politisoituneen 1970-luvun vaikutukset vielä näkyivät ja tuntuivat. Suomi oli metalli- ja metsäteollisuustuotteiden viejä, joka kävi runsaasti kauppaa länsimaiden kanssa. Myös idänkaupan merkittävä rooli heijastui koko talouteen. Juhani Kuusella oli taustansa perusteella hyvät suhteet sekä teollisuuteen että tutkimusmaailmaan. Hän piti alusta alkaen selviönä, että elinkeinoelämän ja tiedemaailman edustajat on saatava samaan neuvotteluhuoneeseen, jotta Suomi kokonaisuutena menestyisi. Kolmas ulottuvuus oli veronmaksajien rahoja hallitseva poliittinen järjestelmä. Vaikka teknologiapolitiikka onkin Suomessa perinteisesti ollut politiikkaa ilman puoluepolitiikkaa, näiden yhteensovittaminen ei aina ollut help- Onko Tekes virasto? Muodoltaan Tekes on valtion tilivirasto, mutta sanaa kuulee Tekesissä harvoin. Moni tekesläinen tähdentää päinvastoin, että täällä ei ole mitään virastomeininkiä, vaan me hoidamme asiat joustavasti ja nopeasti, käytämme omaa järkeämme ja ajattelemme ensisijaisesti asiakkaan etua. Me nimenomaan pyrimme tehokkuuteen ja toimintatapaan, jota voi sanoa mieluummin yritys- kuin virkamiesmäiseksi. Alkuaikoina jouduin kyllä perustelemaan eräälle toiselle viranomaiselle, että myös nopeasti tehty päätös voi olla pätevä, kertoo Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

26 Tekes oppii 25

27 »Upeinta Tekesissä työpaikkana on juuri se, että ohjakset eivät ole liian kireällä, vaan» olet antanut vapauden kokeilla joskus huimiltakin tuntuvia juttuja. Anne Palkamo Juhani Kuuselle tämän läksiäisissä maaliskuussa 1995 poa, Kuusi muistelee. Häntä itseäänkin epäiltiin aina välillä poliittisista kytköksistä, vaikka hänellä ei ollut minkään sortin poliittisia harrastuksia. E r k k i O r m a l a arvioi, että vaikka uudentyyppinen toimintatapa 1980-luvulla herätti monissa vielä epäilyksiä, sen aloitusajankohta osui silti nappiin. Julkinen ja yksityinen kohtasivat juuri oikeaan aikaan luvun vastakkainasettelut ja retoriikka hiipuivat, ja 1980-luvulla Suomessa kasvoi uusi konsensus. Vähitellen alettiin ymmärtää, että laajaan Neuvostoliiton-kauppaan perustuva talousmalli ei voinut olla pitkällä aikavälillä kestävä. Ainoa vaihtoehto oli nostaa jalostusastetta. Se taas onnistui vain, jos osaamispohjaa saataisiin laajennettua, Ormala sanoo. Ormalan mukaan kehitystä ja asennemuutosta tuki suomalaisten teknologiamyönteisyys. Teknologiaa arvostava ja sitä hyödyntävä kulttuuri vaikutti ja vaikuttaa edelleen Suomessa myös poliittisen järjestelmän kautta, Ormala sanoo. Yhteistyöhakuiselle organisaatiolle oli luvun Suomessa sosiaalinen tilaus. Tekes täytti sen tilauksen. Tekesin hallituksessa työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatiojohtaja H a n n e l e P o h j o l a tiivistää: Tekes on valtion virasto, joka seurustelee yritysten kanssa ja ohjaa yrityksiä ja tutkimusmaailmaa yhteistyöhön. Se on yhtä lailla tärkeää kuin rahoituksen myöntäminen. Vuorovaikutussuhde yritysmaailman kanssa näkyy myös siinä, että Tekesin henkilökunnasta suurella osalla on yritystausta. Moniin muihin valtion virastoihin verrattuna Tekesin toiminta on erilaista. Tekesissä ymmärretään yritystoimintaa. Kun tavoitteena on yrityksien ja kansantalouden kilpailukyvyn tukeminen, jokainen ymmärtää, että perinteinen virastomainen toimintatapa olisi mahdoton, Pohjola sanoo. H a l l i t u k s e n n ä k ö k u l m a l a a j e n e e Juhani Kuusen pääjohtajakauden jälkeen tehtävään valittiin 1995 teollisuusneuvos Martti Mäenpää kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Mäenpään siirryttyä Metalliteollisuuden Keskusliiton (2003 alkaen Teknologiateollisuus ry) johtoon Tekesin pääjohtajaksi nousi johtoryhmän jäsen, tuotekehityshankkeiden rahoituksen johtajana toiminut V e l i - P e k k a S a a r n i va a r a tammikuussa Jokainen pääjohtaja on tuonut Tekesiin omat hyvät osaamisensa, Pohjola sanoo. Juhani Kuusi oli voimakas visionääri, ja hän loi Tekesin aseman. Mäenpää vahvisti strategiaprosessia ja selkeytti Tekesin hallinnon toimintatapoja. Saarnivaaran ansiot ovat myös strategiaajattelussa ja johtamisessa, Pohjola arvioi. 26 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

28 Hallitustyöskentely on Pohjolan mukaan vuosien mittaan kehittynyt oikeaan suuntaan. Alkuvuosina rahoituspäätökset teki johtokunta virkamieskokoonpanossa. Me muut johtokunnan jäsenet emme voineet osallistua rahoituspäätösten tekemiseen. Entisenä virkamiehenä ymmärsin ajatuksen, mutta ymmärsin senkin, ettei käytäntö toiminut. Rönsyjä ja ryhtiä Toimintatavan muutos on 25 vuoden aikana ollut mittava. Ideoivasta, rönsyävästä, runsaasta ja määrittelemättömästä on menty suunniteltuun, normatiiviseen ja strategisesti ajateltuun suuntaan. Näin on pitänyt tehdä, kun organisaatio on kasvanut ja tehtävät lisääntyneet. Markus Koskenlinna, vaikuttavuusarviointiyksikön johtaja, Tekesissä 1983»»Kuusen lähtö oli yllätys ja shokki. Mutta sitten elämä jatkui. Inkeri Karvinen, toimistosihteeri ja tarkastaja Se muuttuikin vuodenvaihteessa , jolloin johtokunnasta tuli hallitus, Pohjola sanoo. Virkamiesmäisyys vaivasi 1990-luvun alkupuolella hallitustyöskentelyä Pohjolan mukaan muutenkin. Usein puhuimme yksityiskohdista, emme päämääristä ja tavoitteista luvulta asti näkökulmat ovat laajentuneet, ja erityisesti luvulla hallitus on päässyt keskustelemaan nimenomaan suurista linjoista. Stakesin pääjohtaja Va p p u Ta i pa l e työskenteli Tekesin hallituksessa Hän ei ole aina vakuuttunut siitä, että hallituksen keskustelu johtaisi käytännön toimiin. Tekesin hallituksessa voidaan hyvin käyttää puoli päivää keskusteluun, ja se on erittäin kiinnostavaa. Erilaisille näkemyksille on tilaa, mutta joskus mietin, jääkö niistä mitään jälkeä, Taipale sanoo. Nykyään Tekesissä on selkeä päätöksentekojärjestelmä, ja sitä johdetaan hyvin. Tekesin organisaatiota on vuosien mittaan uudistettu jatkuvasti. Suuria organisaatiouudistuksia on toteutettu kolme. Taipale pitää tuoreinta, kuusiulotteista organisaatiomallia lupaavana. Tekes oppii 27

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot