Toivoa, tahtoa, tarmoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toivoa, tahtoa, tarmoa"

Transkriptio

1 Toivoa, tahtoa, tarmoa T e k e s 25 vuotta

2 Toivoa, tahtoa, tarmoa

3 Julkaisija Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekstit Johanna Korhonen Aineisto- ja arkistotyö Pirkko Kotila Ulkoasu ja piirrokset Susanna Raunio, Keto Design Valokuvat Tekes ja Kristian Jalava (TeliaSoneran historiallisen kokoelman esineet) ISBN Kirjapaino Erweko Painotuote Oy, 2008 Paperi Terreus Aito

4 Toivoa, tahtoa, tarmoa Tekes 25 vuotta

5

6 Keväällä 2008 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes täyttää 25 vuotta. Neljännesvuosisata ei historiankirjoituksessa ole järin pitkä aika, mutta teknologian historiassa kehitys on tänä aikana ollut huimaa luvun alun Suomessa puhuttiin lankapuhelimiin, kirjoitettiin kirjoituskoneilla ja suhtauduttiin tietokoneisiin kunnioitusta herättävinä harvinaisuuksina. Heinäkuussa 1983 Tekesin ensimmäisessä, neljätoista henkeä työllistäneessä toimistossa oli ensi alkuun ainoastaan yksi puhelin, ja kirjoituskoneetkin olivat alussa vain lainassa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Nyt tämä aika tuntuu kaukaiselta mutta siitä on vasta 25 vuotta. Tämä historiajulkaisu syntyi halusta kirjata muistiin toiveitamme, tekojamme ja muistojamme Tekesin ensimmäisen neljännesvuosisadan matkalta. Haluamme jakaa taipaleen varrella kertyneitä tarinoita asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja oman henkilöstömme kesken. Tekesin historia on työn historiaa, ja sitä työtä ovat kanssamme tehneet lukuisat ihmiset yrityksissä, tutkimusmaailmassa, valtionhallinnossa, Suomessa ja ulkomailla. Omistamme tämän julkaisun kaikille teille. Tähänastisia eväitämme toivoa, tarmoa, tahtoa ja yhdessä tekemistä tarvitaan seuraavallakin neljännesvuosisadalla. Helsingissä Veli-Pekka Saarnivaara, Pääjohtaja Laki Tekesistä annettiin Tekniikan tohtori Juhani Kuusi aloitti Tekesin ylijohtajana Tekesin toiminta käynnistyi Kuusi nimitettiin Tekesin pääjohtajaksi Tekniikan tohtori Martti Mäenpää aloitti Tekesin pääjohtajana Tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara aloitti Tekesin pääjohtajana lukijalle

7 Sisältö 005 Lukijalle I II III IV V VI VII VIII IX Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Tekes avaa ovia Suomi mukaan maailman menoon Teknologiaohjelmat yhdistivät yritykset ja tutkimusmaailman toimijat Tekes palvelee Asiakkaat kertovat Tutkimusrahoitus kasvaa Markat ja eurot vauhdittavat työtä Tekes ja vaikuttavuus: Näkyvää ja näkymätöntä hyvää Toivoa, tahtoa ja tarmoa: Vauhtia ja kannustusta sekä hyvinä että huonoina aikoina Tulevaisuuden kehittämiskeskus 101 Tekesin lyhyt historia

8 I Tekesin synty Tekesin historian ensimmäinen lehdistötiedote toimitettiin julkisuuteen 29. kesäkuuta Se kertoi Tekesin aloittavan toimintansa 1. heinäkuuta.

9 Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Toimistopuhelin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma. Puhelin soi Helsingin Kansakoulukadulla toimistohuoneistossa. Pirinän tulosuunnasta ei ollut epäselvyyttä, sillä puhelimia oli koko toimistossa vain tämä yksi. Puhelin soi jossain muuttolaatikoiden sekamelskan keskellä, ja joku noin kymmenestä paikalla olijasta pujotteli vastaamaan siihen. Mutta mitä tähän puhelimeen piti vastata? Luuria nostaessaan vastaaja vielä pikavauhtia mietti, kumpaa vastikään opettelemistaan ilmaisuista käyttäisi, Teknologian kehittämiskeskusta vai Tekesiä. Ensin keksittyä ja jo vähän mieleen painunutta lyhennettä TEKK ei ainakaan saisi päästää suustaan, koska se kuului jo vanhastaan Teatterikorkeakoululle. TKKK kuulosti kovin kulmikkaalta ja Tekeke vähän hassulta se olikin jo hylätty. Mutta Tekes, se kuulosti hyvältä. Isojen ikkunoiden ääressä mies purki viulukotelon näköisestä pelikassista samppanjalaseja. Laatikossa hänellä oli Sacher-kakku ja toisessa kassissa pullo samppanjaa. Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

10 Oli Tekesin ensimmäinen päivä, 1. heinäkuuta 1983, ja mies oli J u h a n i K u u s i, kolme kuukautta aiemmin nimitetty Tekesin ensimmäinen ylijohtaja. Nimike muuttui myöhemmin pääjohtajaksi. M a a h a n ta r v i ta a n u u t ta v o i m a a 1980-luvun alun Suomi oli verraten suljettu talous, jonka tuotantorakenne oli yksipuolinen. Vienti perustui lähinnä metalli- ja metsäteollisuuteen, Neuvostoliiton-kauppa oli talouden itsestään selvä tukijalka ja yritykset tarvitsivat ulkomaanvaluuttaoperaatioihinsa Suomen Pankin luvan. Moni asia oli hyvin: 1970-luvun lamoista ja energiakriiseistä oli selvitty, talous kasvoi ja työllisyystilanne oli varsin kohtuullinen. Kuitenkin samaan aikaan moni suomalainen ymmärsi, että maahan tarvitaan uutta voimaa, uusia moottoreita, joiden turvin suomalaiset voivat vastaisuudessakin elää hyvää elämää. Teknologiapolitiikan juuret Suomessa ovat 1960-luvulla, jolloin useat komiteat ja työryhmät jo totesivat Suomen olevan matalan teknologian maa. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat häviävän pienet. Ruotsi näytti tässäkin asiassa kiitävän kaukana Suomen edellä. Jotain oli tehtävä, ja tehtiin. Valtion budjettiin ilmestyi 1967 uusi rivi: teollisen tutkimustoiminnan määrärahat. Rahasumma oli pikkuinen, mutta sitä olennaisempaa oli budjettirivin olemassaolo. Presidentti U r h o K e k k o n e n perusteli kansalle radiopuheessa, miksi teollisuuden tutkimustoimintaa kannatti tukea verovaroin. Kekkonen vakuutti, että siitä koituisi vielä hyötyä kaikille.»kokouksen jälkeen virkamiessihteerillä oli perusteltua syytä tehdä tavanomaista pidempi juoksulenkki mielensä rauhoittamiseksi. Melkein kaksituntisen liikunnallisen pohdiskelun lopuksi hän päätyi hikisenä puiston penkille ja seuraaviin johtopäätöksiin. Ilmeisesti on niin, että talouselämän johtotehtävissä olevat ovat tottuneet tekemään päätöksiä perustaen ratkaisunsa tavoitetietoisemmin kuin valtionhallinnossa on tapana. He eivät ole tottuneet etukäteen huolehtimaan valtionhallinnon päätöksenteossa ilmenevistä vaikeuksista. He eivät näytä kovin helposti ymmärtävän sitä, että muutokset ovat julkisessa hallinnossa yleensä marginaalisia. He näyttävät lähtevän vain siitä, että» muutosten tulee vastata toiminnan vaatimuksia, olivat ne sitten suuria tai pieniä. Raaden komitean virkamiessihteerinä toiminut Markku Temmes kuvaili tunnelmia dramaattisen kokouksen jälkeen marraskuussa Jouluaaton aattona 1981 komitea esitti teknologian kehittämiskeskuksen perustamista. Temmes kirjasi muisteluksiaan 1987 Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle opetuskäyttöön. Tekesin synty

11 Tekesin johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin 30. kesäkuuta 1983: Vasemmalta ylijohtaja Juhani Kuusi, Tekes; vararehtori Jussi Hyyppä, Teknillinen korkeakoulu; tutkimusjohtaja Veikko Palva, VTT; toimitusjohtaja Yrjö Toivola, Vaisala Oy; hallintojohtaja Pentti Grönberg, Tekes (sihteeri); teollisuusneuvos Björn Blomqvist, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja); rationalisointisihteeri Antti Mattila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry; professori Bertil Roslin, Sitra; apulaisosastopäällikkö Seppo Suokko, valtiovarainministeriö ja teollisuusneuvos Seppo Hannus, kauppa- ja teollisuusministeriö.

12 1970-luvun alussa kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin teknologian linja ja toimisto. Tuotekehityksestä alettiin puhua yhä useammassa porukassa sekä virastoissa että yrityksissä; moni poliitikkokin innostui miettimään uusien teollisuustuotteiden kehittämistä. Uusi sana teknologiapolitiikka alkoi uida yhä useampiin selvityksiin, mietintöihin ja muistioihin. Julkisia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja lisättiin pitkin 1970-lukua. Niiden jakaminen oli kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä. Pian alkoi näyttää siltä, ettei ministeriön ollut mahdollista hoitaa koko ajan kasvavaa tehtävämäärää, vaan jonkinlainen erillinen toimeenpaneva organisaatio olisi tarpeen. Ministeriö selvitti asiaa ensin virkatyönä, mutta joulukuussa 1980 hallitus asetti komitean valmistelemaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisointia nimenomaan teknologian kehittämisen näkökulmasta. Komitean johtoon nimitettiin Nesteen vuorineuvos U o l e v i R a a d e. M i n i s t e r i ö n k e h i t t ä m i s t ä va i k o k o n a a n u u s i t o i m i j a? Uolevi Raadella oli teollisuuspolitiikasta sekä näkemystä että kokemusta: karismaattinen vuorineuvos oli toiminut vastaavan komitean johdossa edellisen kerran kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Komiteaa Raade johti yritysjohtajan ottein. Jäsenet olivat pääasiassa talouselämän johtohenkilöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja oli kansliapäällikkö B r o r Wa h l r o o s.»»asia teknologian kehittämiskeskuksesta on Suomessa jo ainakin 15 vuotta myöhässä. Kansanedustaja Urpo Leppänen (smp) eduskunnan käsitellessä Tekesin perustamislakia Raade ja Wahlroos kävivät kokouksissa tämän tästä kovasanaisia keskusteluja. Raade vaati selvityksiä ministeriön teknologiatoiminnan puutteista, ja Wahlroos piti väitteitä karkeana liioitteluna. Raaden komitea ei haaskannut aikaa, vaan julkisti joulukuussa 1981 mietinnön, jonka mukaan teknologiarahoitusta hoitamaan pitäisi perustaa kokonaan uusi organisaatio, teknologian kehittämiskeskus. Toinen vaihtoehto olisi ollut kehittää toimintaa ministeriön sisällä, mutta sitä komitean enemmistö ei pitänyt mielekkäänä ajatuksena. Uudenlaiseen yhteistyöhön kaivattiin Raaden komitean mielestä uudenlaista toimijaa, vaikka pääosa tehtävistä olisikin peruja kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston teknologian linjalta. Mutta millainen tuon uuden yksikön pitäisi sitten olla? Keskusvirasto, budjetin ulkopuolinen rahasto, valtion laitos vai kenties osakeyhtiö? Uolevi Raaden komitea tuki rahastomallia, koska rahasto mahdollistaisi joustavan toiminnan ja henkilöstön palkkaamisen valtion palkkataulukoista välittämättä komitea arveli, että valtion tuonaikaiset palkkataulukot voisivat tehdä pätevien ihmisten palkkaaminen vaikeaksi. Valtiovarainministeriön budjettiosasto puoles- Tekesin synty 11

13 taan vastusti rahastomallia, koska se pienentäisi eduskunnan budjettivaltaa ja vähentäisi myös valtioneuvoston vaikutusvaltaa uuden yksikön asioihin. Ministeriö korosti erikseen, että mahdollisuus joustavaan palkkaukseen ei missään tapauksessa ole riittävän painava perustelu rahastomallille. Mietinnön saama vastaanotto oli sekä myönteinen että ristiriitainen. Kauppa- ja teollisuusministeriön sisällä asiasta oli monenlaisia näkemyksiä, mutta komitean esittämiin toimiin ryhdyttiin viipymättä. Yksi hankkeen vahvimmista puolestapuhujista oli teollisuusosaston neuvotteleva virkamies C h r i s t i a n A n d e r s s o n, jonka ministeri P i r k k o T y ö l ä j ä r v i määräsi asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi.»paikalle kutsutuilla taloustoimittajilla ei ollut juuri kysyttävää, esitetyistä kysymyksistä näki, että käsillä olevaa asiaa ei oikein tunnettu. Taloustoimittajia oli paljon paikalla. Ilmeisesti komitean puheenjohtajan persoona ja maine olivat vetäneet lehdistön paikalle. Tilaisuuden vaikutelmaksi jäi, että teollisuusministeriö oli uudistumassa ja että komitean hyviä ehdotuksia lähdettäisiin toteuttamaan empimättä. Tarkempaa kuvaa» siitä, mitä todella tapahtuisi, ei kuitenkaan tilaisuuden perusteella voinut saada. Raaden komitea luovutti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvelle Tilaisuutta muisteli Markku Temmes Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin, Kalevan, Ilkan ja Kansan Uutisten otsikoita Tekesin perustamisvuodelta Talouden rakennemuutoksia uumoiltiin, ja uudet teknologiat kiinnostivat. T e k e s i s t ä t u l e e va lt i o n l a i t o s Työryhmä ryhtyi toimeen tarmokkaasti ja kokoontui lähes viikoittain. Se selvitti, mikä olisi teknologian kehittämiskeskuksen asema tutkimusrahoituksen kentässä ja miten se toimisi suhteessa jo olemassa oleviin organisaatioihin, etenkin Suomen Akatemiaan. Työryhmä laati esityksiä uuden yksikön tehtävistä ja päätyi kolmeen mahdolliseen organisaatiomalliin: rahastoon, ministeriön osastoon ja valtion laitokseen. Valmistelussa rahastomalli sai suurimman tuen, mutta K a l e v i S o r s a n IV hallitus päätti toisin. Hallituksen enemmistö kannatti teknologian kehittämiskeskuksen muodoksi valtion laitosta. Hallitus antoi lakiesityksensä Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta eduskunnalle lokakuussa Eduskunta sääti lain ja asetuksen, ja presidentti vahvisti ne helmikuussa Enää piti saada homma käyntiin. Kuka valittaisiin hanketta luotsaamaan? Keskustelua Teknologian kehittämiskeskuksen ensimmäisestä ylijohtajasta oli käyty erilaisissa porukoissa pitkin vuotta 1982, ja esillä oli ollut useitakin nimiä. Huhtikuussa 1983 presidentti M a u n o K o i v i s t o sai presidentin esittelyssä päätettäväkseen viran täyttämisen. Ministeri E s k o O l l i l a ilmoitti presidentille, että virkaan suostuvaisia oli neljä: professori, tekniikan tohtori P e n t t i K e t t u n e n, diplomi-in- 12 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

14

15 Tiede- ja teknologiapolitiikalla pitkät juuret Perustetaan Suomen Tiedeseura, joka muun muassa neuvoo valtiovaltaa tieteellisissä asioissa Perustetaan Suomalainen Tiedeakatemia Muodostetaan Tiedeseuran ja Tiedeakatemian perustalle Tieteellinen keskuslautakunta Perustetaan Valtion teknillinen tutkimuslaitos Perustetaan Suomen Akatemia Raaden komitea ryhtyy tutkimaan teollisuushallinnon kehittämistä Komitea esittää uuden, erillisen organisaation perustamista teknologian kehittämiseen Eduskunnan säätämä laki Tekesistä voimaan helmikuussa, Tekes aloittaa toimintansa heinäkuussa. Lähde: Altavastaajasta ykköskenttään Suomen teknologiapolitiikan ja sen toimijaorganisaatioiden kehitysvaiheita 1960-luvulta nykypäivään. Buntan luona Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos eli Buntta oli erittäin närkästynyt kiihkeästi kannattamansa rahastomallin hylkäämisestä. Siksi hän oli kiusaantunut myös koko Tekes-hankkeesta ja johdon valintaprosessista. Siihen aikaan ministerinä oli Esko Ollila. Hän kutsui minut puheilleen ja kysyi: Oletko puhunut Buntan kanssa? En ollut, joten Ollila soitti kansliapäällikölleen ja sopi, että menen tämän luokse saman tien. Kun olin istunut 45 minuuttia Buntan sihteerin huoneessa odottamassa, ovi avautui. Buntta ynähti minut istumaan, juteltiin jotain, ja sitten hän lausui: Ai perkele, niin saatanan pientä paskaa ei pitäis perustaa, ja toiseksi: ydinfyysikkoihin en luota ollenkaan. Buntan kunniaksi on sanottava, että pian hänen käsityksensä muuttui ja hänestä tuli Tekesin vahva tukimies. Juhani Kuusi, yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

16 sinööri N i i l o T e e r i, tekniikan tohtori J u s s i Va u - r i o ja laboratorionjohtaja, tekniikan tohtori J u - h a n i K u u s i. Näistä Ollila oli päätynyt Kuuseen, jolla oli taustaa ja verkostoja sekä teollisuudessa että tutkimusmaailmassa. Kuusi oli työskennellyt tutkijana ydinenergian kehitystyössä VTT:ssä ja tutkimusjohtajana Oy Finnatom Ab:ssä. Olin harrastanut teknologiapolitiikkaa jo pitkään, ja kun kuulin Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta, alkuvuodesta 1983 jätin paperit, Kuusi kertoo. Olin jo aiemmin työskennellyt hienoissa projekteissa fantastisten ihmisten kanssa ja ajattelin, että tästä Teknologian kehittämiskeskuksesta voi tulla loistojuttu. Tekesin johtokunnassa piti eduskunnan tahdon mukaisesti olla edustus valtionhallinnon ja teollisuuden lisäksi myös työntekijäpuolelta. Tekesin ensimmäiseen johtokuntaan nimitettiin työntekijöiden edustajaksi SAK:n teknologiasihteeri A n t t i M at t i l a. Johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 30. kesäkuuta 1983 eli Tekesin virallista aloitusta»mustavalkoisessa television uutislähetyksessä kerrottiin komitean keskeisenä tehtävänä olleen, että se pyrkii poistamaan teknologian» haittavaikutuksia! Näinkin sen oli joku onnistunut käsittämään. Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja valtioneuvoston 1979 nimittämän teknologiakomitean työn uutisoinnista.»»täytyy satsata ns. kovaan, jotta voitaisiin elää pehmeästi. Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom perusteli Tekesin ensimmäisessä julkisessa esittäytymistilaisuudessa , miksi yhteiskunta haluaa käyttää voimavaroja teknologian kehittämiseen. edeltävänä päivänä. Muistan hyvin, miten innostunut Juhani Kuusi oli. Hänen innostuksensa oli tarttuvaa, vaikka kyllä siinä kokouksessa vaikeitakin asioita käsiteltiin. Odotukset olivat silloin korkealla, Mattila sanoo. P i e n i p o r u k k a r y h t y y r a k e n ta m a a n t u l e va i s u u t ta Teknologian kehittämiskeskukseen siirtyi toistakymmentä ihmistä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ensimmäisenä toimintapäivänä heinäkuussa tekesläisiä oli yhteensä neljätoista. Tekesin irrottaminen ministeriön kyljestä onnistui loistavasti, arvioi Nokiassa teknologiapolitiikkajohtajana työskentelevä E r k k i O r m a l a, joka oli 1980-luvun alussa monin tavoin mukana Tekesiin tähtäävässä valmistelutyössä. Tärkeintä oli, että Tekes sai hyvän vetäjän, jolla oli paitsi ministeriön, myös ja ennen kaikkea teollisuuden ja tutkimusmaailman luottamus puolellaan. Alkuaikojen innostus on säilynyt ja näkynyt Tekesissä kaikki nämä vuodet, Ormala sanoo. Suhteellisen monitahoisten teknologiaharrastusteni ja -toimieni takia olin silloin ja olen Tekesin synty 15

17

18 Inkerin musta kirja oli toimistosihteeri Inkeri Karvisen työväline tietokoneen ohella alkuvuosina. Tekes on alusta lähtien hyödyntänyt omassa toiminnassaan uusinta tekniikkaa, mutta joissakin asioissa vanhat keinot olivat hyvä tuki. vieläkin eräänlainen teknologian yleismies pikemminkin kuin detaljispesialisti, Kuusi sanoo. Mutta kun on paljon puuhannut monenlaista, näkee, ketkä osaavat, ja sitten pitää antaa heidän tehdä eikä mennä itse joka paikkaan sähläämään. Näin toimin Tekesissäkin alusta asti. Meillä oli hyvä porukka, ja olimme oikeasti innostuneita. Mielessä oli, että nyt teemme jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta. Mutta heinäkuussa 1983 emme tietenkään aavistaneet, mitä kaikkea se tulevaisuus vielä voisikaan olla. Inkerin musta kirja Tekesin alkuvuosina taloushallinnon tärkeä työväline oli nimeltään Inkerin musta kirja. Toimistosihteeri Inkeri Karvinen kirjasi isoon mustaan vihkoon Tekesin tukimäärärahojen seurannan: talousarviossa myönnetyt avustus-, laina- ja tutkimusmäärärahat ja niistä tehdyt rahoituspäätökset. Oli meillä myös tietokone, mutta tiukan paikan tullen tutkittiin aina vihkoa. Toisin kuin ATK-ohjelma alkuaikoina, vihko tajusi kaikki poikkeuksetkin. Kirjasin määrärahat ja niiden käytön mustaan vihkoon siksi, että me kamreeri Vappu Mäntymäen kanssa saisimme kaiken pidetyksi pennilleen järjestyksessä. Joskus oli sähkökatkoja, eikä tietokonekaan aina pelannut. Inkeri Karvinen, Tekesin toimisto- sihteeri ja tarkastaja Tekesin synty 17

19 »Miten perustetaan virasto? Toukokuussa 1983 Pentti Grönberg, esimieheni kauppa- ja teollisuusministeriössä, tuli huoneeseeni ja kysyi: Mitä tekisit, jos Suomeen pitäisi perustaa kokonaan uusi tilivirasto? Minulla ei ollut aavistustakaan. Mietin hetken ja sanoin: Soittaisin valtiokonttoriin ja kysyisin, mitä pitää tehdä. Grönberg sanoi, että hyvä idea, ja kysyi, kiinnostaisiko minua ryhtyä soittamaan. Ensimmäinen työtehtäväni uuden Tekesin palveluksessa oli sitten soittaa se puhelu.»» Silloin 1980-luvulla, kun Tekes oli pieni, meillä oli joka maanantai kotipäivä, mikä tarkoitti sitä, että kaikki pyrkivät» olemaan toimistolla. Aamulla keitettiin kahvit, ja kaikki kertoivat toisilleen, mitä olivat tekemässä. Se loi yhteishenkeä. Kahvi auttaa tiedonkulkua Vappu Mäntymäki, Tekesin kamreeri Tekesin omaa väkeä ja vieraita ensimmäisissä toimitiloissa kesällä ja syksyllä Tekes esitteli toimintaansa kutsuvieraille 25. lokakuuta, kun uudet tilat oli saatu järjestetyiksi ja toiminta oli päässyt vauhtiin. 1 Kansakoulukatu 3:n toimiston pitkä käytävä. 2 Väinö Tuupanen vahtimestaripalveluista. 3 Tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen, hallintojohtaja Pentti Grönberg ja jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 4 DI Erkki Sirkkola (vas.) keskustelee kutsuvieraan kanssa. 5 Etualalla vasemmalla jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 6 Neuvotteleva virkamies Christian Anderson, KTM, ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 7 Tekesin toimitiloja, Kansakoulunkatu 3. 8 Keskellä ekonomi Lea Kiviharju, oikealla kauppa ja teollisuusministeri Seppo Lindblom. 9 Sihteeri Leena Hyvärinen. 10 Tekesin tupaantuliaiset Väinö Tuupanen, keskellä tekstinkäsittelijä Tuula Vuohijoki, oikealla kamreeri Vappu Mäntymäki. 12 Ylijohtaja Juhan Kuusi, selin KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 13 Kamreeri Vappu Mäntymäki. 14 Ylijohtaja Juhani Kuusi ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 15 Tästä se alkaa. 16 Merkonomi Matti Pöhö. 17 Ylijohtaja Juhani Kuusi. 18 Teknologia-asiantuntija Lauri Ala-Opas ja teknologiaasiantuntija Erkki Sirkkola. 19 Vasemmalla neuvotteleva virkamies Cristian Andersson, edessä vieras. 20 DI Esko Virtanen ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. Oikeassa reunassa jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 21 Tunnelmia tupaantuliaisista. 22 Työt käynnissä. 23 Vasemmalla erikoistutkija Pirkko Molkentin-Matilainen, keskellä sihteeri Liisa Bergman ja oikealla ekonomi Lea Kiviharju. 24 Puhujapöntössä ministeri Seppo Lindblom. 25 Vasemmalla Tekesin ylijohtaja Juhani Kuusi, oikealla KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 18 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

20

21 Teollisuus 1983 ja 2005 tuotannon jalostusarvo, % Mineraalien kaivu Elintarvike Tekstiili ja vaatetus Metsä Kemia Metallien jalostus Muut Koneet ja metallituotteet Elektroniikka ja sähkö Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Lähde: Tilastokeskus Tekesin ensimmäinen tietokonehuone pystytettiin heinäkuussa 1983 Kansakoulukadun toimistoon. Kuvassa muuttopuuhissa Matti Pöhö ja Väinö Tuupanen. 20 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

22 II Tekes oppii Lehdistötiedote vuodelta 1983: Tekes perustelee pkt-yritysten kehittämisen tärkeyttä.

23 Telex-arkkikirjoitin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma.

24 Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Kun Tekes täytti viisi vuotta 1988, se oli suurelle yleisölle vielä melko tuntematon toimija. Henkilökunta J u h a n i K u u s e n johdolla oli kiertänyt uutterasti yrityksissä. Rahoituspäätöksiä oli tehty ja tuloksiakin oli tullut: rahoitusta saaneista 36 hankkeesta 30 oli onnistuneita, kuusi epäonnistuneita. Insinööriuutiset otsikoi: Viidennes Tekesin rahoista harakoille. Kuudennes, oikaisee Juhani Kuusi. Harakoille! Tämä kuvaa hyvin sitä, miten riskinottoon 1980-luvun lopun Suomessa suhtauduttiin. Siitä ymmärrettiin paljon vähemmän kuin nykyään. Suomen taloudessa elettiin 1980-luvun lopulla uutta vaihetta, kun rahoitusmarkkinat oli avattu ja kansantalouteen alkoi virrata pääomia ulkomailta. Ajattelu laahasi jäljessä: riskin käsite liittyi suomalaisessa talouskeskustelussa lähinnä vain ulkomaisen lainarahan hintaan ja valuuttakursseihin. Ajatus siitä, että valtion eli veronmaksajien rahalla tuetaan hanketta, joka saattaa yhtä hyvin onnistua kuin epäonnistua, oli monille keskeisillekin toimijoille vielä vieras. Insinööriuutisten jutun jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö lähestyi Tekesiä kirjeellä, jossa kysyttiin, mitä aiomme tälle epäkohdalle siis joidenkin hankkeiden epäonnistumiselle tehdä. Pian sen jälkeen esittelin samoja lukuja ulkomailla. Kuulijat moittivat meitä liiasta varovaisuudesta, kun vain kuudesosa hankkeista oli epäonnistuneita. Kuusen mielestä Suomi on 2010-luvun kynnykselläkin edelleen kansakuntana liian arka riskinottaja. Suomessa arvostetaan turvaa, pysyvyyttä ja riskien välttämistä, vaikka se kokonaisuutena johtaisi huonompaan lopputulokseen kuin harkittu riskinotto. Ainakaan toistaiseksi suomalainen ei osaa vilpittömästi onnitella epäonnistujaa siitä, että tämä oli rohkeasti yrittänyt. Tekesin henkilöstö on alusta alkaen opetellut mahdollisuuksien haistamista, eikä oppimisprosessi pääty koskaan. Mielestäni Tekesin riskinotto on ollut aivan hyvällä tasolla. Joskus minusta kuitenkin tuntui siltä, että virheitä ja pettymyksiä on Tekesin historiassa ollut liian vähän. Siitä herää kysymys, Tekes oppii 23

25 onko Tekes pelannut joskus liiaksi varman päälle. Läpimurtoja tulee vain, jos on kunnianhimoisia hankkeita, riskiä, mutta myös järkeä. Lisäksi pitää olla lujasti uskoa menestykseen, sanoo M a r t t i M ä e n p ä ä, Tekesin pääjohtaja Helsingin Sanomien, Turun Sanomien, Demarin ja Uuden Suomen otsikoita 1980-luvun lopusta ja 1990-luvun alusta. U u t ta y h t e i s t y ö n k u lt t u u r i a 1970-luvun Suomessa monet ajattelivat, että tutkimusmaailma ja yritykset tuli pitää toisistaan tiukasti erillään, jotta likainen yritystoiminta ei tahraisi tiedemaailman puhtautta ja riippumattomuutta. Eristys oli niin järjestelmällistä, että pahimmillaan 1970-luvulla yritysten ja teollisuuden yhteistyölle tarvittiin joka kerta erikseen lupa opetusministeriöltä. Tekesiä perustettaessa elettiin 1980-luvun alkua, jolloin myrskyisän ja politisoituneen 1970-luvun vaikutukset vielä näkyivät ja tuntuivat. Suomi oli metalli- ja metsäteollisuustuotteiden viejä, joka kävi runsaasti kauppaa länsimaiden kanssa. Myös idänkaupan merkittävä rooli heijastui koko talouteen. Juhani Kuusella oli taustansa perusteella hyvät suhteet sekä teollisuuteen että tutkimusmaailmaan. Hän piti alusta alkaen selviönä, että elinkeinoelämän ja tiedemaailman edustajat on saatava samaan neuvotteluhuoneeseen, jotta Suomi kokonaisuutena menestyisi. Kolmas ulottuvuus oli veronmaksajien rahoja hallitseva poliittinen järjestelmä. Vaikka teknologiapolitiikka onkin Suomessa perinteisesti ollut politiikkaa ilman puoluepolitiikkaa, näiden yhteensovittaminen ei aina ollut help- Onko Tekes virasto? Muodoltaan Tekes on valtion tilivirasto, mutta sanaa kuulee Tekesissä harvoin. Moni tekesläinen tähdentää päinvastoin, että täällä ei ole mitään virastomeininkiä, vaan me hoidamme asiat joustavasti ja nopeasti, käytämme omaa järkeämme ja ajattelemme ensisijaisesti asiakkaan etua. Me nimenomaan pyrimme tehokkuuteen ja toimintatapaan, jota voi sanoa mieluummin yritys- kuin virkamiesmäiseksi. Alkuaikoina jouduin kyllä perustelemaan eräälle toiselle viranomaiselle, että myös nopeasti tehty päätös voi olla pätevä, kertoo Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

26 Tekes oppii 25

27 »Upeinta Tekesissä työpaikkana on juuri se, että ohjakset eivät ole liian kireällä, vaan» olet antanut vapauden kokeilla joskus huimiltakin tuntuvia juttuja. Anne Palkamo Juhani Kuuselle tämän läksiäisissä maaliskuussa 1995 poa, Kuusi muistelee. Häntä itseäänkin epäiltiin aina välillä poliittisista kytköksistä, vaikka hänellä ei ollut minkään sortin poliittisia harrastuksia. E r k k i O r m a l a arvioi, että vaikka uudentyyppinen toimintatapa 1980-luvulla herätti monissa vielä epäilyksiä, sen aloitusajankohta osui silti nappiin. Julkinen ja yksityinen kohtasivat juuri oikeaan aikaan luvun vastakkainasettelut ja retoriikka hiipuivat, ja 1980-luvulla Suomessa kasvoi uusi konsensus. Vähitellen alettiin ymmärtää, että laajaan Neuvostoliiton-kauppaan perustuva talousmalli ei voinut olla pitkällä aikavälillä kestävä. Ainoa vaihtoehto oli nostaa jalostusastetta. Se taas onnistui vain, jos osaamispohjaa saataisiin laajennettua, Ormala sanoo. Ormalan mukaan kehitystä ja asennemuutosta tuki suomalaisten teknologiamyönteisyys. Teknologiaa arvostava ja sitä hyödyntävä kulttuuri vaikutti ja vaikuttaa edelleen Suomessa myös poliittisen järjestelmän kautta, Ormala sanoo. Yhteistyöhakuiselle organisaatiolle oli luvun Suomessa sosiaalinen tilaus. Tekes täytti sen tilauksen. Tekesin hallituksessa työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatiojohtaja H a n n e l e P o h j o l a tiivistää: Tekes on valtion virasto, joka seurustelee yritysten kanssa ja ohjaa yrityksiä ja tutkimusmaailmaa yhteistyöhön. Se on yhtä lailla tärkeää kuin rahoituksen myöntäminen. Vuorovaikutussuhde yritysmaailman kanssa näkyy myös siinä, että Tekesin henkilökunnasta suurella osalla on yritystausta. Moniin muihin valtion virastoihin verrattuna Tekesin toiminta on erilaista. Tekesissä ymmärretään yritystoimintaa. Kun tavoitteena on yrityksien ja kansantalouden kilpailukyvyn tukeminen, jokainen ymmärtää, että perinteinen virastomainen toimintatapa olisi mahdoton, Pohjola sanoo. H a l l i t u k s e n n ä k ö k u l m a l a a j e n e e Juhani Kuusen pääjohtajakauden jälkeen tehtävään valittiin 1995 teollisuusneuvos Martti Mäenpää kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Mäenpään siirryttyä Metalliteollisuuden Keskusliiton (2003 alkaen Teknologiateollisuus ry) johtoon Tekesin pääjohtajaksi nousi johtoryhmän jäsen, tuotekehityshankkeiden rahoituksen johtajana toiminut V e l i - P e k k a S a a r n i va a r a tammikuussa Jokainen pääjohtaja on tuonut Tekesiin omat hyvät osaamisensa, Pohjola sanoo. Juhani Kuusi oli voimakas visionääri, ja hän loi Tekesin aseman. Mäenpää vahvisti strategiaprosessia ja selkeytti Tekesin hallinnon toimintatapoja. Saarnivaaran ansiot ovat myös strategiaajattelussa ja johtamisessa, Pohjola arvioi. 26 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

28 Hallitustyöskentely on Pohjolan mukaan vuosien mittaan kehittynyt oikeaan suuntaan. Alkuvuosina rahoituspäätökset teki johtokunta virkamieskokoonpanossa. Me muut johtokunnan jäsenet emme voineet osallistua rahoituspäätösten tekemiseen. Entisenä virkamiehenä ymmärsin ajatuksen, mutta ymmärsin senkin, ettei käytäntö toiminut. Rönsyjä ja ryhtiä Toimintatavan muutos on 25 vuoden aikana ollut mittava. Ideoivasta, rönsyävästä, runsaasta ja määrittelemättömästä on menty suunniteltuun, normatiiviseen ja strategisesti ajateltuun suuntaan. Näin on pitänyt tehdä, kun organisaatio on kasvanut ja tehtävät lisääntyneet. Markus Koskenlinna, vaikuttavuusarviointiyksikön johtaja, Tekesissä 1983»»Kuusen lähtö oli yllätys ja shokki. Mutta sitten elämä jatkui. Inkeri Karvinen, toimistosihteeri ja tarkastaja Se muuttuikin vuodenvaihteessa , jolloin johtokunnasta tuli hallitus, Pohjola sanoo. Virkamiesmäisyys vaivasi 1990-luvun alkupuolella hallitustyöskentelyä Pohjolan mukaan muutenkin. Usein puhuimme yksityiskohdista, emme päämääristä ja tavoitteista luvulta asti näkökulmat ovat laajentuneet, ja erityisesti luvulla hallitus on päässyt keskustelemaan nimenomaan suurista linjoista. Stakesin pääjohtaja Va p p u Ta i pa l e työskenteli Tekesin hallituksessa Hän ei ole aina vakuuttunut siitä, että hallituksen keskustelu johtaisi käytännön toimiin. Tekesin hallituksessa voidaan hyvin käyttää puoli päivää keskusteluun, ja se on erittäin kiinnostavaa. Erilaisille näkemyksille on tilaa, mutta joskus mietin, jääkö niistä mitään jälkeä, Taipale sanoo. Nykyään Tekesissä on selkeä päätöksentekojärjestelmä, ja sitä johdetaan hyvin. Tekesin organisaatiota on vuosien mittaan uudistettu jatkuvasti. Suuria organisaatiouudistuksia on toteutettu kolme. Taipale pitää tuoreinta, kuusiulotteista organisaatiomallia lupaavana. Tekes oppii 27

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA

INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Loppuseminaarin paneelikeskustelu Irma Ylikangas, Ilmatieteen laitos 14.06.2011 Paneelikeskustelu TERVETULOA TEKNIIKAN TESTAUS

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon - informaatiotilaisuus henkilöstölle 7.5.2014 Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ammattina johtaminen Kommenttipuheenvuoro Tehy:n johtajuusseminaarissa Helsinki, 5.2.2009

Ammattina johtaminen Kommenttipuheenvuoro Tehy:n johtajuusseminaarissa Helsinki, 5.2.2009 Ammattina johtaminen Kommenttipuheenvuoro Tehy:n johtajuusseminaarissa Helsinki, 5.2.2009 Ainomaija Haarla, Dr(Tech.), MBA Toimitusjohtaja, ProConsilium Oy Tehy:n johtajuusseminaari 5.2.2009: Ammattina

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot