Toivoa, tahtoa, tarmoa

Transkriptio

1 Toivoa, tahtoa, tarmoa T e k e s 25 vuotta

2 Toivoa, tahtoa, tarmoa

3 Julkaisija Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekstit Johanna Korhonen Aineisto- ja arkistotyö Pirkko Kotila Ulkoasu ja piirrokset Susanna Raunio, Keto Design Valokuvat Tekes ja Kristian Jalava (TeliaSoneran historiallisen kokoelman esineet) ISBN Kirjapaino Erweko Painotuote Oy, 2008 Paperi Terreus Aito

4 Toivoa, tahtoa, tarmoa Tekes 25 vuotta

5

6 Keväällä 2008 Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes täyttää 25 vuotta. Neljännesvuosisata ei historiankirjoituksessa ole järin pitkä aika, mutta teknologian historiassa kehitys on tänä aikana ollut huimaa luvun alun Suomessa puhuttiin lankapuhelimiin, kirjoitettiin kirjoituskoneilla ja suhtauduttiin tietokoneisiin kunnioitusta herättävinä harvinaisuuksina. Heinäkuussa 1983 Tekesin ensimmäisessä, neljätoista henkeä työllistäneessä toimistossa oli ensi alkuun ainoastaan yksi puhelin, ja kirjoituskoneetkin olivat alussa vain lainassa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Nyt tämä aika tuntuu kaukaiselta mutta siitä on vasta 25 vuotta. Tämä historiajulkaisu syntyi halusta kirjata muistiin toiveitamme, tekojamme ja muistojamme Tekesin ensimmäisen neljännesvuosisadan matkalta. Haluamme jakaa taipaleen varrella kertyneitä tarinoita asiakkaidemme, yhteistyökumppaniemme ja oman henkilöstömme kesken. Tekesin historia on työn historiaa, ja sitä työtä ovat kanssamme tehneet lukuisat ihmiset yrityksissä, tutkimusmaailmassa, valtionhallinnossa, Suomessa ja ulkomailla. Omistamme tämän julkaisun kaikille teille. Tähänastisia eväitämme toivoa, tarmoa, tahtoa ja yhdessä tekemistä tarvitaan seuraavallakin neljännesvuosisadalla. Helsingissä Veli-Pekka Saarnivaara, Pääjohtaja Laki Tekesistä annettiin Tekniikan tohtori Juhani Kuusi aloitti Tekesin ylijohtajana Tekesin toiminta käynnistyi Kuusi nimitettiin Tekesin pääjohtajaksi Tekniikan tohtori Martti Mäenpää aloitti Tekesin pääjohtajana Tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara aloitti Tekesin pääjohtajana lukijalle

7 Sisältö 005 Lukijalle I II III IV V VI VII VIII IX Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Tekes avaa ovia Suomi mukaan maailman menoon Teknologiaohjelmat yhdistivät yritykset ja tutkimusmaailman toimijat Tekes palvelee Asiakkaat kertovat Tutkimusrahoitus kasvaa Markat ja eurot vauhdittavat työtä Tekes ja vaikuttavuus: Näkyvää ja näkymätöntä hyvää Toivoa, tahtoa ja tarmoa: Vauhtia ja kannustusta sekä hyvinä että huonoina aikoina Tulevaisuuden kehittämiskeskus 101 Tekesin lyhyt historia

8 I Tekesin synty Tekesin historian ensimmäinen lehdistötiedote toimitettiin julkisuuteen 29. kesäkuuta Se kertoi Tekesin aloittavan toimintansa 1. heinäkuuta.

9 Tekes perustetaan vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi Toimistopuhelin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma. Puhelin soi Helsingin Kansakoulukadulla toimistohuoneistossa. Pirinän tulosuunnasta ei ollut epäselvyyttä, sillä puhelimia oli koko toimistossa vain tämä yksi. Puhelin soi jossain muuttolaatikoiden sekamelskan keskellä, ja joku noin kymmenestä paikalla olijasta pujotteli vastaamaan siihen. Mutta mitä tähän puhelimeen piti vastata? Luuria nostaessaan vastaaja vielä pikavauhtia mietti, kumpaa vastikään opettelemistaan ilmaisuista käyttäisi, Teknologian kehittämiskeskusta vai Tekesiä. Ensin keksittyä ja jo vähän mieleen painunutta lyhennettä TEKK ei ainakaan saisi päästää suustaan, koska se kuului jo vanhastaan Teatterikorkeakoululle. TKKK kuulosti kovin kulmikkaalta ja Tekeke vähän hassulta se olikin jo hylätty. Mutta Tekes, se kuulosti hyvältä. Isojen ikkunoiden ääressä mies purki viulukotelon näköisestä pelikassista samppanjalaseja. Laatikossa hänellä oli Sacher-kakku ja toisessa kassissa pullo samppanjaa. Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

10 Oli Tekesin ensimmäinen päivä, 1. heinäkuuta 1983, ja mies oli J u h a n i K u u s i, kolme kuukautta aiemmin nimitetty Tekesin ensimmäinen ylijohtaja. Nimike muuttui myöhemmin pääjohtajaksi. M a a h a n ta r v i ta a n u u t ta v o i m a a 1980-luvun alun Suomi oli verraten suljettu talous, jonka tuotantorakenne oli yksipuolinen. Vienti perustui lähinnä metalli- ja metsäteollisuuteen, Neuvostoliiton-kauppa oli talouden itsestään selvä tukijalka ja yritykset tarvitsivat ulkomaanvaluuttaoperaatioihinsa Suomen Pankin luvan. Moni asia oli hyvin: 1970-luvun lamoista ja energiakriiseistä oli selvitty, talous kasvoi ja työllisyystilanne oli varsin kohtuullinen. Kuitenkin samaan aikaan moni suomalainen ymmärsi, että maahan tarvitaan uutta voimaa, uusia moottoreita, joiden turvin suomalaiset voivat vastaisuudessakin elää hyvää elämää. Teknologiapolitiikan juuret Suomessa ovat 1960-luvulla, jolloin useat komiteat ja työryhmät jo totesivat Suomen olevan matalan teknologian maa. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat häviävän pienet. Ruotsi näytti tässäkin asiassa kiitävän kaukana Suomen edellä. Jotain oli tehtävä, ja tehtiin. Valtion budjettiin ilmestyi 1967 uusi rivi: teollisen tutkimustoiminnan määrärahat. Rahasumma oli pikkuinen, mutta sitä olennaisempaa oli budjettirivin olemassaolo. Presidentti U r h o K e k k o n e n perusteli kansalle radiopuheessa, miksi teollisuuden tutkimustoimintaa kannatti tukea verovaroin. Kekkonen vakuutti, että siitä koituisi vielä hyötyä kaikille.»kokouksen jälkeen virkamiessihteerillä oli perusteltua syytä tehdä tavanomaista pidempi juoksulenkki mielensä rauhoittamiseksi. Melkein kaksituntisen liikunnallisen pohdiskelun lopuksi hän päätyi hikisenä puiston penkille ja seuraaviin johtopäätöksiin. Ilmeisesti on niin, että talouselämän johtotehtävissä olevat ovat tottuneet tekemään päätöksiä perustaen ratkaisunsa tavoitetietoisemmin kuin valtionhallinnossa on tapana. He eivät ole tottuneet etukäteen huolehtimaan valtionhallinnon päätöksenteossa ilmenevistä vaikeuksista. He eivät näytä kovin helposti ymmärtävän sitä, että muutokset ovat julkisessa hallinnossa yleensä marginaalisia. He näyttävät lähtevän vain siitä, että» muutosten tulee vastata toiminnan vaatimuksia, olivat ne sitten suuria tai pieniä. Raaden komitean virkamiessihteerinä toiminut Markku Temmes kuvaili tunnelmia dramaattisen kokouksen jälkeen marraskuussa Jouluaaton aattona 1981 komitea esitti teknologian kehittämiskeskuksen perustamista. Temmes kirjasi muisteluksiaan 1987 Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle opetuskäyttöön. Tekesin synty

11 Tekesin johtokunnan ensimmäinen kokous pidettiin 30. kesäkuuta 1983: Vasemmalta ylijohtaja Juhani Kuusi, Tekes; vararehtori Jussi Hyyppä, Teknillinen korkeakoulu; tutkimusjohtaja Veikko Palva, VTT; toimitusjohtaja Yrjö Toivola, Vaisala Oy; hallintojohtaja Pentti Grönberg, Tekes (sihteeri); teollisuusneuvos Björn Blomqvist, kauppa- ja teollisuusministeriö (puheenjohtaja); rationalisointisihteeri Antti Mattila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry; professori Bertil Roslin, Sitra; apulaisosastopäällikkö Seppo Suokko, valtiovarainministeriö ja teollisuusneuvos Seppo Hannus, kauppa- ja teollisuusministeriö.

12 1970-luvun alussa kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin teknologian linja ja toimisto. Tuotekehityksestä alettiin puhua yhä useammassa porukassa sekä virastoissa että yrityksissä; moni poliitikkokin innostui miettimään uusien teollisuustuotteiden kehittämistä. Uusi sana teknologiapolitiikka alkoi uida yhä useampiin selvityksiin, mietintöihin ja muistioihin. Julkisia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja lisättiin pitkin 1970-lukua. Niiden jakaminen oli kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä. Pian alkoi näyttää siltä, ettei ministeriön ollut mahdollista hoitaa koko ajan kasvavaa tehtävämäärää, vaan jonkinlainen erillinen toimeenpaneva organisaatio olisi tarpeen. Ministeriö selvitti asiaa ensin virkatyönä, mutta joulukuussa 1980 hallitus asetti komitean valmistelemaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisointia nimenomaan teknologian kehittämisen näkökulmasta. Komitean johtoon nimitettiin Nesteen vuorineuvos U o l e v i R a a d e. M i n i s t e r i ö n k e h i t t ä m i s t ä va i k o k o n a a n u u s i t o i m i j a? Uolevi Raadella oli teollisuuspolitiikasta sekä näkemystä että kokemusta: karismaattinen vuorineuvos oli toiminut vastaavan komitean johdossa edellisen kerran kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Komiteaa Raade johti yritysjohtajan ottein. Jäsenet olivat pääasiassa talouselämän johtohenkilöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön edustaja oli kansliapäällikkö B r o r Wa h l r o o s.»»asia teknologian kehittämiskeskuksesta on Suomessa jo ainakin 15 vuotta myöhässä. Kansanedustaja Urpo Leppänen (smp) eduskunnan käsitellessä Tekesin perustamislakia Raade ja Wahlroos kävivät kokouksissa tämän tästä kovasanaisia keskusteluja. Raade vaati selvityksiä ministeriön teknologiatoiminnan puutteista, ja Wahlroos piti väitteitä karkeana liioitteluna. Raaden komitea ei haaskannut aikaa, vaan julkisti joulukuussa 1981 mietinnön, jonka mukaan teknologiarahoitusta hoitamaan pitäisi perustaa kokonaan uusi organisaatio, teknologian kehittämiskeskus. Toinen vaihtoehto olisi ollut kehittää toimintaa ministeriön sisällä, mutta sitä komitean enemmistö ei pitänyt mielekkäänä ajatuksena. Uudenlaiseen yhteistyöhön kaivattiin Raaden komitean mielestä uudenlaista toimijaa, vaikka pääosa tehtävistä olisikin peruja kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston teknologian linjalta. Mutta millainen tuon uuden yksikön pitäisi sitten olla? Keskusvirasto, budjetin ulkopuolinen rahasto, valtion laitos vai kenties osakeyhtiö? Uolevi Raaden komitea tuki rahastomallia, koska rahasto mahdollistaisi joustavan toiminnan ja henkilöstön palkkaamisen valtion palkkataulukoista välittämättä komitea arveli, että valtion tuonaikaiset palkkataulukot voisivat tehdä pätevien ihmisten palkkaaminen vaikeaksi. Valtiovarainministeriön budjettiosasto puoles- Tekesin synty 11

13 taan vastusti rahastomallia, koska se pienentäisi eduskunnan budjettivaltaa ja vähentäisi myös valtioneuvoston vaikutusvaltaa uuden yksikön asioihin. Ministeriö korosti erikseen, että mahdollisuus joustavaan palkkaukseen ei missään tapauksessa ole riittävän painava perustelu rahastomallille. Mietinnön saama vastaanotto oli sekä myönteinen että ristiriitainen. Kauppa- ja teollisuusministeriön sisällä asiasta oli monenlaisia näkemyksiä, mutta komitean esittämiin toimiin ryhdyttiin viipymättä. Yksi hankkeen vahvimmista puolestapuhujista oli teollisuusosaston neuvotteleva virkamies C h r i s t i a n A n d e r s s o n, jonka ministeri P i r k k o T y ö l ä j ä r v i määräsi asiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi.»paikalle kutsutuilla taloustoimittajilla ei ollut juuri kysyttävää, esitetyistä kysymyksistä näki, että käsillä olevaa asiaa ei oikein tunnettu. Taloustoimittajia oli paljon paikalla. Ilmeisesti komitean puheenjohtajan persoona ja maine olivat vetäneet lehdistön paikalle. Tilaisuuden vaikutelmaksi jäi, että teollisuusministeriö oli uudistumassa ja että komitean hyviä ehdotuksia lähdettäisiin toteuttamaan empimättä. Tarkempaa kuvaa» siitä, mitä todella tapahtuisi, ei kuitenkaan tilaisuuden perusteella voinut saada. Raaden komitea luovutti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvelle Tilaisuutta muisteli Markku Temmes Valtionhallinnon kehittämiskeskukselle Helsingin Sanomien, Hufvudstadsbladetin, Kalevan, Ilkan ja Kansan Uutisten otsikoita Tekesin perustamisvuodelta Talouden rakennemuutoksia uumoiltiin, ja uudet teknologiat kiinnostivat. T e k e s i s t ä t u l e e va lt i o n l a i t o s Työryhmä ryhtyi toimeen tarmokkaasti ja kokoontui lähes viikoittain. Se selvitti, mikä olisi teknologian kehittämiskeskuksen asema tutkimusrahoituksen kentässä ja miten se toimisi suhteessa jo olemassa oleviin organisaatioihin, etenkin Suomen Akatemiaan. Työryhmä laati esityksiä uuden yksikön tehtävistä ja päätyi kolmeen mahdolliseen organisaatiomalliin: rahastoon, ministeriön osastoon ja valtion laitokseen. Valmistelussa rahastomalli sai suurimman tuen, mutta K a l e v i S o r s a n IV hallitus päätti toisin. Hallituksen enemmistö kannatti teknologian kehittämiskeskuksen muodoksi valtion laitosta. Hallitus antoi lakiesityksensä Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta eduskunnalle lokakuussa Eduskunta sääti lain ja asetuksen, ja presidentti vahvisti ne helmikuussa Enää piti saada homma käyntiin. Kuka valittaisiin hanketta luotsaamaan? Keskustelua Teknologian kehittämiskeskuksen ensimmäisestä ylijohtajasta oli käyty erilaisissa porukoissa pitkin vuotta 1982, ja esillä oli ollut useitakin nimiä. Huhtikuussa 1983 presidentti M a u n o K o i v i s t o sai presidentin esittelyssä päätettäväkseen viran täyttämisen. Ministeri E s k o O l l i l a ilmoitti presidentille, että virkaan suostuvaisia oli neljä: professori, tekniikan tohtori P e n t t i K e t t u n e n, diplomi-in- 12 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

14

15 Tiede- ja teknologiapolitiikalla pitkät juuret Perustetaan Suomen Tiedeseura, joka muun muassa neuvoo valtiovaltaa tieteellisissä asioissa Perustetaan Suomalainen Tiedeakatemia Muodostetaan Tiedeseuran ja Tiedeakatemian perustalle Tieteellinen keskuslautakunta Perustetaan Valtion teknillinen tutkimuslaitos Perustetaan Suomen Akatemia Raaden komitea ryhtyy tutkimaan teollisuushallinnon kehittämistä Komitea esittää uuden, erillisen organisaation perustamista teknologian kehittämiseen Eduskunnan säätämä laki Tekesistä voimaan helmikuussa, Tekes aloittaa toimintansa heinäkuussa. Lähde: Altavastaajasta ykköskenttään Suomen teknologiapolitiikan ja sen toimijaorganisaatioiden kehitysvaiheita 1960-luvulta nykypäivään. Buntan luona Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos eli Buntta oli erittäin närkästynyt kiihkeästi kannattamansa rahastomallin hylkäämisestä. Siksi hän oli kiusaantunut myös koko Tekes-hankkeesta ja johdon valintaprosessista. Siihen aikaan ministerinä oli Esko Ollila. Hän kutsui minut puheilleen ja kysyi: Oletko puhunut Buntan kanssa? En ollut, joten Ollila soitti kansliapäällikölleen ja sopi, että menen tämän luokse saman tien. Kun olin istunut 45 minuuttia Buntan sihteerin huoneessa odottamassa, ovi avautui. Buntta ynähti minut istumaan, juteltiin jotain, ja sitten hän lausui: Ai perkele, niin saatanan pientä paskaa ei pitäis perustaa, ja toiseksi: ydinfyysikkoihin en luota ollenkaan. Buntan kunniaksi on sanottava, että pian hänen käsityksensä muuttui ja hänestä tuli Tekesin vahva tukimies. Juhani Kuusi, yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

16 sinööri N i i l o T e e r i, tekniikan tohtori J u s s i Va u - r i o ja laboratorionjohtaja, tekniikan tohtori J u - h a n i K u u s i. Näistä Ollila oli päätynyt Kuuseen, jolla oli taustaa ja verkostoja sekä teollisuudessa että tutkimusmaailmassa. Kuusi oli työskennellyt tutkijana ydinenergian kehitystyössä VTT:ssä ja tutkimusjohtajana Oy Finnatom Ab:ssä. Olin harrastanut teknologiapolitiikkaa jo pitkään, ja kun kuulin Teknologian kehittämiskeskuksen perustamisesta, alkuvuodesta 1983 jätin paperit, Kuusi kertoo. Olin jo aiemmin työskennellyt hienoissa projekteissa fantastisten ihmisten kanssa ja ajattelin, että tästä Teknologian kehittämiskeskuksesta voi tulla loistojuttu. Tekesin johtokunnassa piti eduskunnan tahdon mukaisesti olla edustus valtionhallinnon ja teollisuuden lisäksi myös työntekijäpuolelta. Tekesin ensimmäiseen johtokuntaan nimitettiin työntekijöiden edustajaksi SAK:n teknologiasihteeri A n t t i M at t i l a. Johtokunta piti ensimmäisen kokouksensa 30. kesäkuuta 1983 eli Tekesin virallista aloitusta»mustavalkoisessa television uutislähetyksessä kerrottiin komitean keskeisenä tehtävänä olleen, että se pyrkii poistamaan teknologian» haittavaikutuksia! Näinkin sen oli joku onnistunut käsittämään. Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja valtioneuvoston 1979 nimittämän teknologiakomitean työn uutisoinnista.»»täytyy satsata ns. kovaan, jotta voitaisiin elää pehmeästi. Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom perusteli Tekesin ensimmäisessä julkisessa esittäytymistilaisuudessa , miksi yhteiskunta haluaa käyttää voimavaroja teknologian kehittämiseen. edeltävänä päivänä. Muistan hyvin, miten innostunut Juhani Kuusi oli. Hänen innostuksensa oli tarttuvaa, vaikka kyllä siinä kokouksessa vaikeitakin asioita käsiteltiin. Odotukset olivat silloin korkealla, Mattila sanoo. P i e n i p o r u k k a r y h t y y r a k e n ta m a a n t u l e va i s u u t ta Teknologian kehittämiskeskukseen siirtyi toistakymmentä ihmistä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ensimmäisenä toimintapäivänä heinäkuussa tekesläisiä oli yhteensä neljätoista. Tekesin irrottaminen ministeriön kyljestä onnistui loistavasti, arvioi Nokiassa teknologiapolitiikkajohtajana työskentelevä E r k k i O r m a l a, joka oli 1980-luvun alussa monin tavoin mukana Tekesiin tähtäävässä valmistelutyössä. Tärkeintä oli, että Tekes sai hyvän vetäjän, jolla oli paitsi ministeriön, myös ja ennen kaikkea teollisuuden ja tutkimusmaailman luottamus puolellaan. Alkuaikojen innostus on säilynyt ja näkynyt Tekesissä kaikki nämä vuodet, Ormala sanoo. Suhteellisen monitahoisten teknologiaharrastusteni ja -toimieni takia olin silloin ja olen Tekesin synty 15

17

18 Inkerin musta kirja oli toimistosihteeri Inkeri Karvisen työväline tietokoneen ohella alkuvuosina. Tekes on alusta lähtien hyödyntänyt omassa toiminnassaan uusinta tekniikkaa, mutta joissakin asioissa vanhat keinot olivat hyvä tuki. vieläkin eräänlainen teknologian yleismies pikemminkin kuin detaljispesialisti, Kuusi sanoo. Mutta kun on paljon puuhannut monenlaista, näkee, ketkä osaavat, ja sitten pitää antaa heidän tehdä eikä mennä itse joka paikkaan sähläämään. Näin toimin Tekesissäkin alusta asti. Meillä oli hyvä porukka, ja olimme oikeasti innostuneita. Mielessä oli, että nyt teemme jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta. Mutta heinäkuussa 1983 emme tietenkään aavistaneet, mitä kaikkea se tulevaisuus vielä voisikaan olla. Inkerin musta kirja Tekesin alkuvuosina taloushallinnon tärkeä työväline oli nimeltään Inkerin musta kirja. Toimistosihteeri Inkeri Karvinen kirjasi isoon mustaan vihkoon Tekesin tukimäärärahojen seurannan: talousarviossa myönnetyt avustus-, laina- ja tutkimusmäärärahat ja niistä tehdyt rahoituspäätökset. Oli meillä myös tietokone, mutta tiukan paikan tullen tutkittiin aina vihkoa. Toisin kuin ATK-ohjelma alkuaikoina, vihko tajusi kaikki poikkeuksetkin. Kirjasin määrärahat ja niiden käytön mustaan vihkoon siksi, että me kamreeri Vappu Mäntymäen kanssa saisimme kaiken pidetyksi pennilleen järjestyksessä. Joskus oli sähkökatkoja, eikä tietokonekaan aina pelannut. Inkeri Karvinen, Tekesin toimisto- sihteeri ja tarkastaja Tekesin synty 17

19 »Miten perustetaan virasto? Toukokuussa 1983 Pentti Grönberg, esimieheni kauppa- ja teollisuusministeriössä, tuli huoneeseeni ja kysyi: Mitä tekisit, jos Suomeen pitäisi perustaa kokonaan uusi tilivirasto? Minulla ei ollut aavistustakaan. Mietin hetken ja sanoin: Soittaisin valtiokonttoriin ja kysyisin, mitä pitää tehdä. Grönberg sanoi, että hyvä idea, ja kysyi, kiinnostaisiko minua ryhtyä soittamaan. Ensimmäinen työtehtäväni uuden Tekesin palveluksessa oli sitten soittaa se puhelu.»» Silloin 1980-luvulla, kun Tekes oli pieni, meillä oli joka maanantai kotipäivä, mikä tarkoitti sitä, että kaikki pyrkivät» olemaan toimistolla. Aamulla keitettiin kahvit, ja kaikki kertoivat toisilleen, mitä olivat tekemässä. Se loi yhteishenkeä. Kahvi auttaa tiedonkulkua Vappu Mäntymäki, Tekesin kamreeri Tekesin omaa väkeä ja vieraita ensimmäisissä toimitiloissa kesällä ja syksyllä Tekes esitteli toimintaansa kutsuvieraille 25. lokakuuta, kun uudet tilat oli saatu järjestetyiksi ja toiminta oli päässyt vauhtiin. 1 Kansakoulukatu 3:n toimiston pitkä käytävä. 2 Väinö Tuupanen vahtimestaripalveluista. 3 Tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen, hallintojohtaja Pentti Grönberg ja jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 4 DI Erkki Sirkkola (vas.) keskustelee kutsuvieraan kanssa. 5 Etualalla vasemmalla jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 6 Neuvotteleva virkamies Christian Anderson, KTM, ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 7 Tekesin toimitiloja, Kansakoulunkatu 3. 8 Keskellä ekonomi Lea Kiviharju, oikealla kauppa ja teollisuusministeri Seppo Lindblom. 9 Sihteeri Leena Hyvärinen. 10 Tekesin tupaantuliaiset Väinö Tuupanen, keskellä tekstinkäsittelijä Tuula Vuohijoki, oikealla kamreeri Vappu Mäntymäki. 12 Ylijohtaja Juhan Kuusi, selin KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 13 Kamreeri Vappu Mäntymäki. 14 Ylijohtaja Juhani Kuusi ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. 15 Tästä se alkaa. 16 Merkonomi Matti Pöhö. 17 Ylijohtaja Juhani Kuusi. 18 Teknologia-asiantuntija Lauri Ala-Opas ja teknologiaasiantuntija Erkki Sirkkola. 19 Vasemmalla neuvotteleva virkamies Cristian Andersson, edessä vieras. 20 DI Esko Virtanen ja tutkimusjohtaja Heikki Kotilainen. Oikeassa reunassa jaostopäällikkö Markus Koskenlinna. 21 Tunnelmia tupaantuliaisista. 22 Työt käynnissä. 23 Vasemmalla erikoistutkija Pirkko Molkentin-Matilainen, keskellä sihteeri Liisa Bergman ja oikealla ekonomi Lea Kiviharju. 24 Puhujapöntössä ministeri Seppo Lindblom. 25 Vasemmalla Tekesin ylijohtaja Juhani Kuusi, oikealla KTM:n teknologian toimiston toimistopäällikkö Björn Blomqvist. 18 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

20

21 Teollisuus 1983 ja 2005 tuotannon jalostusarvo, % Mineraalien kaivu Elintarvike Tekstiili ja vaatetus Metsä Kemia Metallien jalostus Muut Koneet ja metallituotteet Elektroniikka ja sähkö Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Lähde: Tilastokeskus Tekesin ensimmäinen tietokonehuone pystytettiin heinäkuussa 1983 Kansakoulukadun toimistoon. Kuvassa muuttopuuhissa Matti Pöhö ja Väinö Tuupanen. 20 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

22 II Tekes oppii Lehdistötiedote vuodelta 1983: Tekes perustelee pkt-yritysten kehittämisen tärkeyttä.

23 Telex-arkkikirjoitin 1980-luvulta. TeliaSoneran historiallinen kokoelma.

24 Tekes opettelee haistamaan tuulia ja ottamaan riskejä Kun Tekes täytti viisi vuotta 1988, se oli suurelle yleisölle vielä melko tuntematon toimija. Henkilökunta J u h a n i K u u s e n johdolla oli kiertänyt uutterasti yrityksissä. Rahoituspäätöksiä oli tehty ja tuloksiakin oli tullut: rahoitusta saaneista 36 hankkeesta 30 oli onnistuneita, kuusi epäonnistuneita. Insinööriuutiset otsikoi: Viidennes Tekesin rahoista harakoille. Kuudennes, oikaisee Juhani Kuusi. Harakoille! Tämä kuvaa hyvin sitä, miten riskinottoon 1980-luvun lopun Suomessa suhtauduttiin. Siitä ymmärrettiin paljon vähemmän kuin nykyään. Suomen taloudessa elettiin 1980-luvun lopulla uutta vaihetta, kun rahoitusmarkkinat oli avattu ja kansantalouteen alkoi virrata pääomia ulkomailta. Ajattelu laahasi jäljessä: riskin käsite liittyi suomalaisessa talouskeskustelussa lähinnä vain ulkomaisen lainarahan hintaan ja valuuttakursseihin. Ajatus siitä, että valtion eli veronmaksajien rahalla tuetaan hanketta, joka saattaa yhtä hyvin onnistua kuin epäonnistua, oli monille keskeisillekin toimijoille vielä vieras. Insinööriuutisten jutun jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriö lähestyi Tekesiä kirjeellä, jossa kysyttiin, mitä aiomme tälle epäkohdalle siis joidenkin hankkeiden epäonnistumiselle tehdä. Pian sen jälkeen esittelin samoja lukuja ulkomailla. Kuulijat moittivat meitä liiasta varovaisuudesta, kun vain kuudesosa hankkeista oli epäonnistuneita. Kuusen mielestä Suomi on 2010-luvun kynnykselläkin edelleen kansakuntana liian arka riskinottaja. Suomessa arvostetaan turvaa, pysyvyyttä ja riskien välttämistä, vaikka se kokonaisuutena johtaisi huonompaan lopputulokseen kuin harkittu riskinotto. Ainakaan toistaiseksi suomalainen ei osaa vilpittömästi onnitella epäonnistujaa siitä, että tämä oli rohkeasti yrittänyt. Tekesin henkilöstö on alusta alkaen opetellut mahdollisuuksien haistamista, eikä oppimisprosessi pääty koskaan. Mielestäni Tekesin riskinotto on ollut aivan hyvällä tasolla. Joskus minusta kuitenkin tuntui siltä, että virheitä ja pettymyksiä on Tekesin historiassa ollut liian vähän. Siitä herää kysymys, Tekes oppii 23

25 onko Tekes pelannut joskus liiaksi varman päälle. Läpimurtoja tulee vain, jos on kunnianhimoisia hankkeita, riskiä, mutta myös järkeä. Lisäksi pitää olla lujasti uskoa menestykseen, sanoo M a r t t i M ä e n p ä ä, Tekesin pääjohtaja Helsingin Sanomien, Turun Sanomien, Demarin ja Uuden Suomen otsikoita 1980-luvun lopusta ja 1990-luvun alusta. U u t ta y h t e i s t y ö n k u lt t u u r i a 1970-luvun Suomessa monet ajattelivat, että tutkimusmaailma ja yritykset tuli pitää toisistaan tiukasti erillään, jotta likainen yritystoiminta ei tahraisi tiedemaailman puhtautta ja riippumattomuutta. Eristys oli niin järjestelmällistä, että pahimmillaan 1970-luvulla yritysten ja teollisuuden yhteistyölle tarvittiin joka kerta erikseen lupa opetusministeriöltä. Tekesiä perustettaessa elettiin 1980-luvun alkua, jolloin myrskyisän ja politisoituneen 1970-luvun vaikutukset vielä näkyivät ja tuntuivat. Suomi oli metalli- ja metsäteollisuustuotteiden viejä, joka kävi runsaasti kauppaa länsimaiden kanssa. Myös idänkaupan merkittävä rooli heijastui koko talouteen. Juhani Kuusella oli taustansa perusteella hyvät suhteet sekä teollisuuteen että tutkimusmaailmaan. Hän piti alusta alkaen selviönä, että elinkeinoelämän ja tiedemaailman edustajat on saatava samaan neuvotteluhuoneeseen, jotta Suomi kokonaisuutena menestyisi. Kolmas ulottuvuus oli veronmaksajien rahoja hallitseva poliittinen järjestelmä. Vaikka teknologiapolitiikka onkin Suomessa perinteisesti ollut politiikkaa ilman puoluepolitiikkaa, näiden yhteensovittaminen ei aina ollut help- Onko Tekes virasto? Muodoltaan Tekes on valtion tilivirasto, mutta sanaa kuulee Tekesissä harvoin. Moni tekesläinen tähdentää päinvastoin, että täällä ei ole mitään virastomeininkiä, vaan me hoidamme asiat joustavasti ja nopeasti, käytämme omaa järkeämme ja ajattelemme ensisijaisesti asiakkaan etua. Me nimenomaan pyrimme tehokkuuteen ja toimintatapaan, jota voi sanoa mieluummin yritys- kuin virkamiesmäiseksi. Alkuaikoina jouduin kyllä perustelemaan eräälle toiselle viranomaiselle, että myös nopeasti tehty päätös voi olla pätevä, kertoo Juhani Kuusi, Tekesin yli- ja pääjohtaja Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

26 Tekes oppii 25

27 »Upeinta Tekesissä työpaikkana on juuri se, että ohjakset eivät ole liian kireällä, vaan» olet antanut vapauden kokeilla joskus huimiltakin tuntuvia juttuja. Anne Palkamo Juhani Kuuselle tämän läksiäisissä maaliskuussa 1995 poa, Kuusi muistelee. Häntä itseäänkin epäiltiin aina välillä poliittisista kytköksistä, vaikka hänellä ei ollut minkään sortin poliittisia harrastuksia. E r k k i O r m a l a arvioi, että vaikka uudentyyppinen toimintatapa 1980-luvulla herätti monissa vielä epäilyksiä, sen aloitusajankohta osui silti nappiin. Julkinen ja yksityinen kohtasivat juuri oikeaan aikaan luvun vastakkainasettelut ja retoriikka hiipuivat, ja 1980-luvulla Suomessa kasvoi uusi konsensus. Vähitellen alettiin ymmärtää, että laajaan Neuvostoliiton-kauppaan perustuva talousmalli ei voinut olla pitkällä aikavälillä kestävä. Ainoa vaihtoehto oli nostaa jalostusastetta. Se taas onnistui vain, jos osaamispohjaa saataisiin laajennettua, Ormala sanoo. Ormalan mukaan kehitystä ja asennemuutosta tuki suomalaisten teknologiamyönteisyys. Teknologiaa arvostava ja sitä hyödyntävä kulttuuri vaikutti ja vaikuttaa edelleen Suomessa myös poliittisen järjestelmän kautta, Ormala sanoo. Yhteistyöhakuiselle organisaatiolle oli luvun Suomessa sosiaalinen tilaus. Tekes täytti sen tilauksen. Tekesin hallituksessa työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliiton innovaatiojohtaja H a n n e l e P o h j o l a tiivistää: Tekes on valtion virasto, joka seurustelee yritysten kanssa ja ohjaa yrityksiä ja tutkimusmaailmaa yhteistyöhön. Se on yhtä lailla tärkeää kuin rahoituksen myöntäminen. Vuorovaikutussuhde yritysmaailman kanssa näkyy myös siinä, että Tekesin henkilökunnasta suurella osalla on yritystausta. Moniin muihin valtion virastoihin verrattuna Tekesin toiminta on erilaista. Tekesissä ymmärretään yritystoimintaa. Kun tavoitteena on yrityksien ja kansantalouden kilpailukyvyn tukeminen, jokainen ymmärtää, että perinteinen virastomainen toimintatapa olisi mahdoton, Pohjola sanoo. H a l l i t u k s e n n ä k ö k u l m a l a a j e n e e Juhani Kuusen pääjohtajakauden jälkeen tehtävään valittiin 1995 teollisuusneuvos Martti Mäenpää kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Mäenpään siirryttyä Metalliteollisuuden Keskusliiton (2003 alkaen Teknologiateollisuus ry) johtoon Tekesin pääjohtajaksi nousi johtoryhmän jäsen, tuotekehityshankkeiden rahoituksen johtajana toiminut V e l i - P e k k a S a a r n i va a r a tammikuussa Jokainen pääjohtaja on tuonut Tekesiin omat hyvät osaamisensa, Pohjola sanoo. Juhani Kuusi oli voimakas visionääri, ja hän loi Tekesin aseman. Mäenpää vahvisti strategiaprosessia ja selkeytti Tekesin hallinnon toimintatapoja. Saarnivaaran ansiot ovat myös strategiaajattelussa ja johtamisessa, Pohjola arvioi. 26 Tekes 25 vuotta toivoa, tahtoa, tarmoa

28 Hallitustyöskentely on Pohjolan mukaan vuosien mittaan kehittynyt oikeaan suuntaan. Alkuvuosina rahoituspäätökset teki johtokunta virkamieskokoonpanossa. Me muut johtokunnan jäsenet emme voineet osallistua rahoituspäätösten tekemiseen. Entisenä virkamiehenä ymmärsin ajatuksen, mutta ymmärsin senkin, ettei käytäntö toiminut. Rönsyjä ja ryhtiä Toimintatavan muutos on 25 vuoden aikana ollut mittava. Ideoivasta, rönsyävästä, runsaasta ja määrittelemättömästä on menty suunniteltuun, normatiiviseen ja strategisesti ajateltuun suuntaan. Näin on pitänyt tehdä, kun organisaatio on kasvanut ja tehtävät lisääntyneet. Markus Koskenlinna, vaikuttavuusarviointiyksikön johtaja, Tekesissä 1983»»Kuusen lähtö oli yllätys ja shokki. Mutta sitten elämä jatkui. Inkeri Karvinen, toimistosihteeri ja tarkastaja Se muuttuikin vuodenvaihteessa , jolloin johtokunnasta tuli hallitus, Pohjola sanoo. Virkamiesmäisyys vaivasi 1990-luvun alkupuolella hallitustyöskentelyä Pohjolan mukaan muutenkin. Usein puhuimme yksityiskohdista, emme päämääristä ja tavoitteista luvulta asti näkökulmat ovat laajentuneet, ja erityisesti luvulla hallitus on päässyt keskustelemaan nimenomaan suurista linjoista. Stakesin pääjohtaja Va p p u Ta i pa l e työskenteli Tekesin hallituksessa Hän ei ole aina vakuuttunut siitä, että hallituksen keskustelu johtaisi käytännön toimiin. Tekesin hallituksessa voidaan hyvin käyttää puoli päivää keskusteluun, ja se on erittäin kiinnostavaa. Erilaisille näkemyksille on tilaa, mutta joskus mietin, jääkö niistä mitään jälkeä, Taipale sanoo. Nykyään Tekesissä on selkeä päätöksentekojärjestelmä, ja sitä johdetaan hyvin. Tekesin organisaatiota on vuosien mittaan uudistettu jatkuvasti. Suuria organisaatiouudistuksia on toteutettu kolme. Taipale pitää tuoreinta, kuusiulotteista organisaatiomallia lupaavana. Tekes oppii 27