SUSEL. 10 Vuotta. s. 8 OIKEESTI MARKO KERÄNEN JA SANNA HIRVASKARI FINLANDERS JOENSUUN TANSSIVIIKOLLA. s. 11. s. 12. s. 6 LAIVOILLA ORKESTERIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUSEL. 10 Vuotta. s. 8 OIKEESTI MARKO KERÄNEN JA SANNA HIRVASKARI FINLANDERS JOENSUUN TANSSIVIIKOLLA. s. 11. s. 12. s. 6 LAIVOILLA ORKESTERIN"

Transkriptio

1 TANSSINHARRASTUS- MAHDOLLISUUDET LAIVOILLA s. 4 SUSEL TANSSINOHJAAJA KOULUTUS UUDISTUU s. 11 MILJOONA TANSSIT 2006 TUURISSA s. 15 Juhlavuosi SUOMEN SEURATANSSILIITON JÄSENLEHTI 3/2006 SUSEL 10 Vuotta Maija Astikainen ja Janne Tulkki TANSSIPAIKKA LIITTEESSÄ MUKANA: Auran Nuortentalo, Aura Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Kalliojärven Viihdekeskus, Orismala Kylpylä-hotelli Rauhalahti, Kuopio Kylpylähotelli Peurunka Laukaa Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Merisärkkä, Kalajoki Mäntymotelli, Mäntyharju Naapurinvaara, Sotkamo Orimattilan Kehräämö, Orimattila Satulinna, Hattula Tanhuhovi, Lohja TANSSIPAIKKAESITTELYISSÄ HIETASAAREN TANSSIMAJAKKA KYLPYLÄ-HOTELLI RAUHALAHTI LOMAKESKUS REVONTULI ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ s. 12 MARKO KERÄNEN JA SANNA HIRVASKARI JOENSUUN TANSSIVIIKOLLA s. 8 SUSEL JUHLAVUODEN PÄÄTAPAHTUMA IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ s. 11 FINLANDERS ORKESTERIN OIKEESTI -KAPPALEEN MENESTYS s. 6

2 2 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 JULKAISUTIEDOT Julkaisija SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Puheenjohtaja Petri Riento Kankaanrannantie Harjavalta GSM Lehden toimitus ja ilmoitusmyynti Päätoimittaja/ilmoitusmyynti/taitto Jaana Vuorenpää, GSM Toimitus Kirsi Haapea, Ahti Kukkonen, Marianne Krause, Juha Lahti, Heikki Liipola, Aineiston toimitus postiosoite Painopaikka Painomäärä Kannen kuva I S S N A i k a k a u s l e h t i e n L i i t o n j ä s e n JaaMedia/SUSEL jäsenlehti PL 57, Tampere Mainostilahinnat: 1/1 sivu 6 x 375 mm 1148 eur 1/2 sivu 3 x 375 mm 725 eur 6 x 185 mm 725 eur 1/3 sivu 2 x 375 mm 562 eur 1/4 sivu 3 x 185 mm 467 eur 6 x 90 mm 467 eur 1/6 sivu 2 x 185 mm 407 eur 1/8 sivu 3 x 90 mm 314 eur 1/12 sivu 2 x 90 mm 219 eur min koko 1 x 90 mm 122 eur 2 x 45 mm 122 eur takasivu 1/1 sivu 6 x 375 mm 1462 eur 1/2 sivu 3 x 375 mm 945 eur 6 x 185 mm 945 eur I-Print Oy, Seinäjoki kpl Jaana Vuorenpää/ kuvassa Marko Keränen ja Sanna Hirvaskari Määräpaikkakorotus + 10 %. Hinnat alv (0%) ja voimassa Mainostila vain 4-väri/CMYK. Ilmoitusmyynti: Jaana Vuorenpää GSM Myyntiä myös jäsenseurojen kautta! Ilmestymiskuukaudet: helmikuu, toukokuu, elokuu, marraskuu Aineistopäivät: kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän kuun 15. pvä. Jakelu: Jäsenseuroille ja heidän toimestaan myös satunnaisesti tanssipaikoilla ja ympäri Suomen. Ilmoitusten ja mainosten suunnittelu/toteutus lisähintaan Jaamedian toimesta! Lehden 4/2006 aineistopäivä on Arvioitu ilmestymisajankohta on marraskuun 2006 loppuun mennessä (vko 47-48). AINEISTOVAATIMUKSET Suositeltavin tiedostomuoto valmiille ilmoitukselle on PDF sanomalehtiasetuksin! Myös AI-, IND-, EPStai jokin kuvamuoto (JPEG, TIFF) on mahdollinen. Kuva-aineisto: TIFF tai JPEG, resoluutio 200 ppi Juttutekstit: doc- ja rtf-tiedostot ilman muotoilua. HUOM! MS Office -ohjelmien (Word, PowerPoint, Excel) tiedostot eivät ole sopivia valmiuksiltaan suoraan taitto-ohjelmaan liitettäväksi, joten emme katso sen vastaavan valmista mainosta. Olkaa tarkkana myös Internetistä imuroitujen kuvien kanssa, sillä niiden tarkkuus ei ole suoraan käytettynä painokelpoinen. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäämisen tai julkaisun myöhästymisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, eikä lähetettyjen aineistojen sisällöstä! Tarkistakaa siten myös lähettämienne kuvien julkaisuoikeudet! PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN UUDISTUKSIEN TUULET PUHALTAVAT Kesäiset tanssilavat sulkevat pääosin nyt oviaan ja olo on ehkä siitä johtuen hieman haikea. Toisaalta eiväthän tanssit lopu kuitenkaan syksyn myötä, sillä talvilavat ovat jälleen aloittaneet tai aloittamassa toimintakauttaan. Useammat tanssipaikat pitävät tansseja lähes ympäri vuoden aina kevättalvesta pitkälle loppuvuoteen ja tanssiravintoloiden tarjonta on talvikaudella aktiivisempaa unohtamatta Ruotsin ja Viron reiteillä seilaavien laivojen tarjoamia mahdollisuuksia. Lehti on nyt muuttanut olemustaan ulkoisesti. Pitelet käsissäsi SUSEL jäsenlehden ensimmäistä tabloidi-muotoista lehteä ja myös sisus on saanut hieman uusia tuulia. Marraskuun lopulla ilmestyy näillä näkymin viimeinen ns. jäsenlehti nimikkeellä toimiva lehtemme, sillä ensi vuonna on vielä isompia muutoksia tiedossa. Lehden on tarkoitus laajentua yleisemmäksi tanssikulttuuria ja iskelmä-musiikkia käsitteleväksi lehdeksi siten, että ensimmäinen lehti ilmestyy helmikuun lopulla Haluamme tuoda näissä julkaisuissa monipuolisesti esiin tanssi- ja musiikkiaiheisia asioita ja eri tahoja, jotka toimivat tämän ainutlaatuisen kulttuurimme parissa. Lisäksi lehden nimi tulee muuttumaan ja tästä asiasta voitte lukea tarkemmin tämän kirjoituksen alapuolelta. Painos laajenee myös huomattavasti, sillä vakaana pyrkimyksenämme on tuottaa lehdestä kpl:n painos neljä kertaa vuodessa. Lehteä jaetaan ilmaisjakeluna ympäri Suomen pääasial- SUSEL MUKANA SYYSKUUTA LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ Ikaalinen kokoaa jälleen musiikin käyttäjiä ja tekijöitä yhteen. Lavakauden päättäjäisiä on juhlittu jo 16 kertaa musiikin ja median ammattilaisten kesken aina syyskuun alussa. Näistä 13. viimeisintä tapahtumaa on pidetty Ikaalisten kylpylässä, joka on pitopaikkana niin ikään myös tällä kertaa. Lauantai 9.9. on varattu erilaisille kokouksille, sunnuntaina pidetään levyjulkkareita, showcaseja ja korokekeskusteluja sekä nähdään mittava iltagaala palkitsemisineen. Palkittavien joukossa ovat mm. radioiden Kuukauden ja Vuoden levyjen tekijät sekä Vuoden Tanssittaja ja Tanssittajatulokas. Miten on yleensä mahdollista järjestää yli 50 artistin tähtiparaati? - No, eihän se helppoa ole, mutta yksinkertaista toki. Kun tapahtumaan tulee paljon median edustajia ja levyfirmojen ihmisiä, saadaan paikalle runsaasti myös taitavia artisteja. Homma toimii myös päinvastoin: kun tapahtumassa esiintyy iso lisesti jäsenseurojemme toimesta ympäri Suomen eri tanssipaikoilla, tapahtumissa, huoltoasemilla ja myös muissa mahdollisissa paikoissa, joissa se tavoittaa aivan uutta lukijakuntaa. Lisäksi suurempiin mainostilakokoihin on liitetty aina tietty määrä lehtiä mainostilan hinnalla suoraan painosta mainostajalle toimitettavaksi. Olemme suunnitelleet jakelun täydennykseksi myös kaikille avointa lehden tilausmahdollisuutta kotiin, ja siitä olemmekin saaneet jo etukäteen paljon tiedusteluita. Lehti on luonnollisesti edelleenkin SUSELin verkkosivuilta vapaasti luettavissa. Lehden pääasiallinen tarkoitus on innostaa ihmisiä tanssinharrastuksen ja musiikin pariin sekä rohkaista käymään tansseissa. Tanssipaikoilla mennään ennen kaikkea viihtymään ja pitämään hauskaa ja sinne on kuka tahansa tervetullut, vaikka ei osaisi tanssia askeltakaan. Yleisörakenne onkin vuosien saatossa muuttunut ja monipuolistunut. On aktiivitanssijoita ja harvemmin tansseissa käyviä henkilöitä, musiikin kuuntelijoita ja muuten vain viihtymään tulleita sekä kaikkea tältä väliltä. Suvaitsevuus yleisöryhmien kesken on siten tärkeää, sillä kaikkia meitä tarvitaan, jotta tanssipaikat pystyvät jatkamaan menestyksellisesti toimintaansa ja pitämään tansseja tulevaisuudessakin. Päätoimittaja Jaana Vuorenpää KEKSI UUSI NIMI SUSEL-LEHDELLE! KUVA: NICOLA OBERMEIER nippu kiinnostavia ja, paikalle saadaan paljon artistemediaa, levy-yhtiöväkeä, muusikoita, tuottajia, lauluntekijöitä ja deejiitä, valottaa tapahtuman primus motor, toimittaja Pentti Teräväinen Discopress Oy:stä. -Lavakauden päättäjäiset on aina järjestetty käytännössä ilman budjettia. Talo majoittaa ja muonittaa esiintyjät sekä maksaa tekniikan. Oheistapahtumiin, paneeleihin ja kokouksiin on alan ammattilaisilla vapaa pääsy. Juontajat ja järjestäjät ovat liikkeellä ns. pelimannihengellä. Kaikki hyötyvät verkostoitumisesta, kun tapaavat kollegoja ja yhteistyökumppaneita, vanhoja ja uusia, rennoissa tunnelmissa. Myös SUSEL on mukana laajemmin tänä vuonna tapahtumassa. Viikonlopun aikana järjestetään kaikille avoinna olevia tanssikursseja jäsenseuramme Sekahaun toimesta ja puheenjohtaja Petri Riento pitää yleisen esittäytymistilaisuuden sunnuntaina iltapäivällä sekä Jaana Vuorenpää on esittelemässä SUSEL lehden tarjontaa ja uudistuksia jakaen samalla viimeisintä lehteä. Swing-tansseihin erikoistunut tanssiryhmä Swing n and Joy esiintyy lisäksi sunnuntain iltagaalassa. Lisätietoja: SUSEL lehden nimi tulee muuttumaan ensi vuoden alusta lähtien, sillä julkaisu ei voi toimia enää jäsenlehtenä toiminnan laajuudesta johtuen. Lehden on tarkoitus käsitellä yleisemmin koko seuratanssikulttuuria ja myös nimen tulisi olla yleisluonteinen ja sen sisältöä kuvaava. Nimi ei saisi siten profiloitua liikaa yhteen kulttuurin osaalueeseen eli olla esimerkiksi pelkästään tanssi ja/tai musiikkiaiheinen. Olemme suunnitelleet lehdelle alustavasti mm. nimeä HUVITELLEN ja jonka alle tulisi alaotsikko: Suomalaisen Seuratanssikulttuurin ja Iskelmä-musiikin erikoislehti, joka määrittelee pääpiirteisesti lehden sisällön lukijoille. Otamme mielellämme vastaan muitakin nimi- ja alaotsikkoehdotelmia ja teemme niiden perusteella nähtävästi myös kyselyn verkkosivuillemme. Lopullisen nimen valitsee kuitenkin hallitus/ vuosikokous marraskuussa SUSELin juhlavuoden päätapahtuman yhteydessä Ikaalisten Kylpylässä. Huvitellen on saanut nimiehdotuksena jo aika vankan kannattajaryhmän taakseen! Nimeä puoltaa mm. ajatus, että tanssi/musiikki ovat huvia ja/tai harrastusmuotoja, ja että tanssipaikoilla mennään ennen kaikkea viihtymään ja pitämään hauskaa! Miksi iskelmä-musiikki on nostettu esiin alaotsikossa, johtuu yksinkertaisesti siitä tekijästä, että musiikki on tärkeä osa tanssia ja se kiinnostaa ihmisiä aiheena huomattavasti laajemmin kuin pelkästään tanssi ajatellen niin yhteistyökumppaneita kuin lukijoitakin. Iskelmämusiikkia käsittelevää lehteä ei ole myöskään vielä olemassa. Nimiehdotelmia voi laittaa sähköpostitse osoitteeseen: tai postitse Jaamedian osoitteeseen (kts. lehden julkaisutiedot) 9.10 mennessä!

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS MUUTOKSIA LIITON TOIMINNOISSA KUVA: JAANA VUORENPÄÄ 3 Tanssilava veden äärellä, tarjolla hyvää tanssimusiikkia, iloiset ihmiset ja hieno ilma, suomalainen seuratanssikulttuuri elää ja voi hyvin. Näin ainakin uskomme ja toivomme sen myös välittyvän tuleville sukupolville. Heinäkuussa tuli täyteen 10 vuotta, kun Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n perustamiskokous pidettiin. Toiminta on lisääntynyt vuosi vuodelta ja tällä hetkellä tarjoamme palveluja yli 40 jäsenseuralle, sekä teemme yhteistyötä useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Viime vuodet, sekä tulevaisuus ovat liiton toiminnassa suurten muutosten aikaa. OHJAAJAKOULUTUS Seuratanssiohjaajan tutkinto tulee muuttumaan vuoden 2006 alusta alkaen. Tutkintoon on lisätty niin sanottu valmistava osuus ennen varsinaista koulutusta. Valmistavan osuuden tarkoitus on edesauttaa kurssilaisia varsinaiseen koulutukseen varsinkin lajituntemuksen, sekä tanssitaidon osalta. Näin tasoitamme kurssilaisten eroja, jolloin varsinaisen opetuksen aloittaminen tehostuu. Lisäksi kurssista on ensimmäisen kerran mahdollisuus saada ammattikorkeakoulujärjestelmän opintopisteitä. Liiton koulutusohjelmassa on myös tarjolla Seuratanssiohjaajan jatkokoulutusta, sekä eri lajeihin syventyvää täydennyskoulutusta. KILPAILUTOIMINTA Neuvottelut on käyty ja vuoden 2007 aikana kokeillaan kilpailijoiden suuresti pyytämää yhteistyötä Suomen Lavatanssicup:n kanssa. Yhteistyön on tarkoitus valmistaa molempien cup:en järjestäjiä laajempaan yhteistyöhön ja ehkä lopulta cup:en yhdistymiseen. Tosiasia on, että kilpailijamäärä ei riitä kahteen eri taloudellisesti kannattavaan cup:iin. Kokeil- tava yhteistyö vuonna 2007 takaa yhteiset säännöt, pistelaskujärjestelmän, sekä osittain yhteiset pisteet ja palkinnot. SUSEL-LEHTI Liiton jäsenlehteä ollaan myös kehittämässä jäsenistön toivomalla tavalla. Kädessäsi on kyselytutkimuksen avulla tehty ensimmäinen tämän muotoinen SUSEL-lehti. Lehden vastaanotto ratkaisee mahdollisen uuden lehden tulevaisuuden. Suunniteltavia muutoskohteita ovat; lehden nimi, yhteistyökumppanit, painosmäärä, kotiin tilaus mahdollisuus, yms. Tavoitteena on myös laajentaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Näin saavutamme entistä monipuolisemman laajemman kanavan eri toimijoiden välillä. Lehti on ollut merkittävä väline viestityksessä liiton ja jäsenseurojen kesken. Uudistuksen myötä nähtäväksi tulee, tarvitseeko lehden rinnalle kehittää laajempi jäsentiedote. HISTORIIKKI Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n perustajajäsenet, sekä toiminnassa pitkään mukana olleet henkilöt valmistelevat liiton historiikkia. Tarkoituksena on tallentaa liiton perustamisesta nykypäivään kaikki hiljainen tieto tulevia sukupolvia varten. Historiikki julkaistaan 10-vuotisjuhlassa Lopuksi vielä muistutan kaikkia liiton kymmenvuotisjuhlatapahtumasta Ikaalisten Kylpylässä. Tapahtumassa on toimintaa kaikille; pääjuhla, tanssin opetusta, maaottelu, syyskokous ja paljon muuta. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet Petri Riento puheenjohtaja SISÄLLYSLUETTELO ARTIKKELIT Ruotsin ja Viron laivoilla tanssitaan huippuesiintyjien tahdissa! TANGO MERELLÄ SOI LAVATANSSI HARRASTUKSENA - MUSIIKKIIN TANSSIMISEN VAPAUS FINLANDERS ORKESTERIN OIKEESTI -KAPPALEEN SYNTY JA MENESTYS ISKELMÄN LISTAN TOIMINTA 4 MARKO JA SANNA JOENSUUN TANSSIVIIKOLLA TUNNETKO TANSSI-INTOHIMOSI JUURET JOENSUUN TANSSIVIIKON TAUSTAA AJANKOHTAISIA UUTISIA SUSEL MUKANA LAVAKAUDEN PÄÄTTÄJÄISISSÄ IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ SYYSKUUTA KEKSI UUSI NIMI SUSEL-LEHDELLE SUSEL VERKKOSIVUT UUDISTUVAT SUSELIN JUHLAVUODEN PÄÄTA- PAHTUMA IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ OHJAAJAKOULUTUS UUDISTUU MATKAMESSUILLE TAMMIKUUSSA (keskiaukeaman liite) JÄSENSEURAESITTELYT KEMIJÄRVEN SEURATANSSIJAT TANSSISEURA HURMIO FUSKAAJAT 14 ROCK N ROLL DANCE CLUB COMETS KESÄN TAPAHTUMAT TANSSIPAIKKAESITTELYT STADI TANSSII HATTULAN TANSSITAPAHTUMA TANGOMARKKINAT MILJOONA TANSSIT 2006 HIETASAAREN TANSSIMAJAKKA, OULU KYLPYLÄ-HOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ, ORIMATTILA LOMAKESKUS REVONTULI, HANKASALMI JOKA LEHDESSÄ PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama) TAPAHTUMAKALENTERI SEURAAVASSA NUMEROSSA JÄSENSEURATIEDOT YHTEISTYÖJÄSENET JÄSENETUPAIKAT

4 4 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 LAIVOILLA TANSSITAAN HUIPPUESIINTYJIEN TAHDISSA TANGO MERELLÄ SOI TEKSTI: JUHA LAHTI KUVAT: SILJALINE KUVAPANKKI VIKINGLINE KUVAPANKKI Vuositasolla laivaristeilyillä käy miljoonia ihmisiä. Eri varustamojen ylläpitämät risteilyt ovatkin melkoinen mahdollisuus sekä tanssin harrastajille että tanssimusiikin esittäjille. Aavan meren tuolle puolen halutaan yhä useammin matkustaa laadukkaan tanssimusiikin saattelemana. Myös laivayhtiöt ovat tämän huomanneet, ja tanssimusiikin kysynnän edelleen kasvaessa huutoon on myös vastattu. Taikakuu Laivayhtiöiden edustajien mukaan tanssiharrastus on selvästi lisääntymään päin. Varsinkin Tanssii tähtien kanssa - ohjelman myötä on myös laivoilla koettu paritanssin osalta uutta tulemista. - Lisää tanssimusiikkia halutaan nyt koko ajan. Laivoillamme onkin aina vähintään kaksi eri orkesteria, joten tanssimusiikkia tarjotaan ainakin 9 tuntia jokaisella risteilyllä, kertoo Kimmo Selenius Viking Linelta. - Meillä suomalaisen tanssimusiikin osuus Suomesta risteilevillä laivoilla on noin 80 prosenttia koko viihdetarjonnasta, Selenius lisää. Myös Silja Linella on kotimaisen tanssimusiikin osuus melko suuri, yli 50 prosenttia viihdetarjonnasta. - Helsinki-Tukholma väliä liikennöivillä aluksilla on yleensä kuuden hengen orkesteri, joka koostuu aina pääosin suomalaisista muusikoista. Turku-Tukholma välillä käytämme kotimaisia nimiartisteja sekä suomalaisia orkestereita, kertoo Esa Kettunen Silja Linelta. Sekä Viking Linen että Silja Linen viikottainen musiikkitarjonta mukailee matkustajien mieltymyksiä alkuviikosta tarjotaan enemmän perinteistä tanssimusiikkia ja viikonloppuina painopiste siirtyy iskelmään ja pop-musiikkiin. LAIVAYHTIÖT TYYTYVÄISIÄ MUSIIKIN TASOON Iskelmä- ja tanssimusiikin taso on tunnetusti noussut viime vuosina. Esiintyjät ovat panostaneet etenkin äänentoistoon ja esiintymiseen. Paritanssin harrastajien tanssitaidon kehittyessä ja monipuolistuessa esiintyjät ovat joutuneet kiinnittämään huomiota ohjelmistonsa kattavuuteen. Myös soittotaidon pitää tänä päivänä olla korkealla tasolla, jotta töitä riittäisi. Sekä Kimmo Selenius että Esa Kettunen ovatkin erittäin tyytyväisiä kotimaisen tanssimusiikin Yleisöpalaute on ollut oikein hyvää ja jopa kiitettävää tämänhetkiseen tasoon. - Yleisöpalaute on ollut oikein hyvää ja jopa kiitettävää, Kettunen mainitsee. - Suomessa on erittäin paljon hyviä, kehittyviä bändejä ja artisteja. Musiikin painopiste on monilla siirtynyt entistä enemmän iskelmän ja pop-musiikin puolelle, mikä on toisaalta hyvä asia meidän kannaltamme, kertoo puolestaan Kimmo Selenius. Sekä Silja Linen että Viking Linen ohjelmatarjonta muodostuu vuositasolla siten, että kesällä ei juurikaan nimekkäitä esiintyjiä laivoilla nähdä, muina vuodenaikoina kylläkin. Joidenkin suosituimpien esiintyjien on havaittu jonkin verran lisäävän matkustajamäärää, joten joskus myös tietoisesti käytetään nimiartisteja hiljaisina aikoina vetämään yleisöä laivoille. - Kaipaamme myös lisää isoja, kuuden hengen tanssibändejä. Niitä ei oikein Suomesta tahdo löytyä. Pienempiä, kuten kvartetteja, löytyy hyvinkin, Esa Kettunen Silja Linelta heittää vinkkinä. TÄHDET MEREN YLLÄ Artistit ja orkesterit ovat pääosin tyytyväisiä laivoihin esiintymispaikkoina. Laivaesiintymisissä on monia hyviä puolia paikalla on aina varmasti yleisöä, tunnelma on hyvä ja yleensä esiinnytään useampana päivänä peräkkäin, jolloin voidaan tehdä ikään kuin monta keikkaa yhdellä roudauksella. - Huonona puolena laivakeikoilla on se, että jo muutaman päivän pesti alkaa tuntua uuvuttavalta. Koska vapaa-aikaa jää esiintymisten lisäksi paljon, pitää sen kuluttamiseksi olla jotain järkevää tekemistä, kertoo Taikakuu-yhtyeen laulava basisti Janne Raappana. - Yhden risteilyn mittaisille keikoille voi sitten jo ottaa perheen mukaan, ja niitä on toki ihan mukava tehdä, Raappana lisää. Keskimäärin viisitoista keikkaa kuukaudessa tekevä Taikakuu esiintyy pääosin maissa, merellä keikkoja kertyy vuositasolla vain noin viiden risteilyn verran ja ne ajoittuvat yleensä joko syksyyn tai alkuvuoteen. - Laivoilla esiintymisympäristö on aika lailla omanlaisensa, vähän ravintolatyyppinen. Tämä sanelee myös aika pitkälle ohjelmistomme sisällön, juurikaan polkkaa ja masurkkaa ei tarvitse laivoilla soittaa. Yleisön alkoholinkäyttö vaikuttaa myös paljon tunnelmaan. Mutta keikkoina ne ovat kyllä ihan yhtä hyviä kuin mitkä tahansa muutkin keikat, Raappana analysoi. Jo pitkään maamme suosituimpiin tanssiorkestereihin lukeutunut Finlanders esiintyy myös säännöllisesti laivoilla. Keikkoja kertyy vuositasolla kymmenkunta. - Laivat ovat meille merkittävä työllistäjä. Näyttää myös siltä, että laivakeikkojen suhteellinen osuus koko keikkamäärään nähden on hieman lisääntynyt, kertoo Lasse Paasikko Finlandersorkesterista. Myös Paasikko näkee laivakeikkojen yhtenä hyvänä puolena sen, että yhdellä roudauksella voi tehdä useampia keikkoja. - Hienoa on ollut myös huomata, että laivakeikoillamme käy jonkin verran vakioporukkaa, joka muodostuu kuitenkin eri ihmisistä kuin lavakeikoilla, Paasikko kertoo. - Merellä tavoitamme muutenkin erilaisen yleisön kuin keikoilla maissa. Esimerkiksi lapsiperheitä on siellä paljon. He ovat pääosin sitä kuuntelevaa yleisöä, joka ei tanssimiseen osallistu, mutta ovat muuten menossa mukana, Lasse Paasikko lisää. Laivakeikoilla Paasikko näkee kiehtovana asiana kuulumisen siihen hieman erilaiseen työyhteisöön- ja ympäristöön, joka siellä vallitsee. - Laivoille on valikoitunut töihin ihmisiä, joille se elämäntapa sopii, Paasikko kertoo. - Myös tietynlainen kulttuurinvaihto eri kansallisuuksien kanssa on mahdollista, koska aika usein samalla aluksella esiintyy myös ulkomaalaisia artisteja ja muusikkoja. Ja siellä on erinomainen tilaisuus kuunnella muita esiintyjiä, Lasse Paasikko miettii. Vaikka vapaa-aikaa laivalla jää soittamisen lisäksi kosolti, ei se ole Paasikon mukaan mikään ongelma, Laivoille on valikoitunut töihin ihmisiä, joille se elämäntapa sopii koska nykyään niiltä löytyy paljon erilaisia palveluita, kuten vaikkapa kuntosali. - Palveluita pitää vain osata käyttää hyödykseen, Lasse Paasikko mainitsee lopuksi. Monille tanssimusiikin esittäjille laivakeikat ovat elinehto. Myös lähes kaikki nimekkäät esiintyjät vierailevat säännöllisesti niillä, ja laivakeikkojen suhteellinen osuus koko keikkamäärästä on monilla artisteilla ja orkestereilla lisääntynyt. Tulevaisuus näyttää, jatkuuko kehitys tällaisena ja siirtyykö tanssikansa jatkossa entistä enemmän maalta merelle.

5 LAVATANSSI HARRASTUKSENA MUSIIKKIIN TANSSIMISEN VAPAUS Lavatansseissa meillä on vapaus tanssia musiikkiin haluamallamme tavalla. Kaikki liikkuminen on tanssittaessa oikein, jos se tapahtuu musiikin tahtiin, eikä häiritse selkeästi muita. Väärin tanssimista ei oikeastaan ole olemassa. Musiikin ilmentämisessä on useita tasoja sen tarkkuuteen nähden, mutta tanssijat vapaina taiteilijoina voivat valita sen, mitä musiikista ilmentävät. Ei ole oikeaa eikä väärää, vaan eri näkökulmia tulkita musiikkia tanssilla. Musiikkiin tanssimisen vapauteen tarvitaan vapaata vientiä. Mies vie musiikin inspiroimien tuntemuksien mukaan ja nainen seuraa sen mukaan mitä tuntee, näkee ja kuulee jos haluaa. Mies vastaa musiikin seuraamisesta ja nainen miehen seuraamisesta, mutta ihan mustavalkoinen tilanne ei oikeasti ole. Tanssikurssit ja oppiminen on yhteisöllinen tapahtuma, jossa oppilas ja opettaja ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa yhdessä muun ryhmän kanssa. Jokaisen kurssin yhtenä lähtökohtana tulisi olla ajatus; kimppakivaa. Kursseilla lähdetään usein liikkeelle perusaskeleesta, mutta se ei tarkoita, että todellisuudessa tanssi olisi vain perusaskeleen tekemistä. Tanssijoilla on vapaus tanssia muutenkin; varsinkin jos ei osaa ko. perusaskelta tai haluaa vaihtelevuutta tanssiin ja musiikin ilmentämiseen. Oppilaille olisi hyvä saada jo ensi minuuteilla onnistumisen elämyksiä ja siihen perusaskeleeton lähestymistapa on oiva keino. Kursseille tulijat osaavat kävellä ja siitä syystä opettajankin on hyvä pitää mielessään, että kävelyaskeleeseen perustuva liikkuminen kurssilla tanssitavan lajin musiikkiin on jo tanssia. Viime tammikuussa kävimme kyseistä lähestymistapaa läpi erilaisin harjoittein SUSELin Suurleirillä. Viimeistään tämän tunnin aikana jokainen sai varmasti paljon uusia tuttavuuksia ja hymy & nauru täyttivät tanssisalin. Kysymys oli uskalluksesta ja sen kynnyksen jälkeen musiikin ilmentämisellä ei ollut rajoja. Uskallettiin lähteä bailausmeiningillä liikkeelle, toisaalta käyttää pelkästään kävelyaskeleita tai tanssia ihan tavallista Fuskua. Tanssi saattoi seurata laulajaa, eikä olla perusaskeleen orja. Tyttö saattoi tilaisuuden tullen tehdä jotain omaa, jolloin poika pääsi peesailemaan tytön liikettä. Tunti herätti varmasti meissä jokaisessa hienoja uusia ajatuksia antoisasta harrastuksestamme lavatanssista! Jutun kokosi Timo Arstilan muistiinpanojen pohjalta Eija Puranen Juttu perustuu Susel Suurleirillä 2006 Ikaalisten Kylpylässä pidettyyn leirin viimeiseen tanssituntiin, jossa käsiteltiin aihetta Lavatanssi harrastuksena. Näkökulmaksi aiheen käsittelyyn oli valittu musiikkiin tanssimisen vapaus. KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Eija Puranen ja Timo Arstila tulkitsemassa musiikkia SUSELin Suurleirillä, joka pidettiin tammikuussa 2006 Ikaalisten Kylpylässä! Alemana Dance Center, PORI puh , fax laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh tai sähköpostitse 5 Alemana Dance Center, JKL puh./fax katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme! TUTUSTU tuotteisiin TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM TERVETULOA TUTUSTUMAAN! SUSELIN VERKKOSIVUT UUDISTUVAT SUSELin verkkosivujen kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna sivuilla vieräili päivittäin 136 kävijää, tänä vuonna kävijöitä on keskimäärin ollut 232, joista uusia vierailuja 179 ja uusintavierailuja 53. Seuratanssiliiton verkkosivuilla vierailee vuosittain runsas uutta seuratanssista kiinnostunutta. Seuratanssiliitto uudistaa syksyn kuluessa verk- kosivujen ilmettä. Sivuilla kokeillaan myös vierailijoiden ja käyttäjien omaa osiota, jonne tanssinharrastajat voivat laatia tanssiaiheisia kirjoituksia. Yleensä harrastuksesta kiinnostuneet kaipaavat syventävää tietoa tanssinopetukseen, tapahtumiin, kustannuksiin ja yleiseen tanssikulttuuriin liittyen. Aloittelijan kaipaamaa tietoa on tarjolla varsin niukasti, ja useat vuosia harrastaneet puolestaan omaavat TEKSTI: HARRI KÄYHKÖ käytännön läheistä monipuolista tietoa, joita varsinaisista tanssioppaista ei löydy. Seuratanssiliitto toivoo, että mahdollisimman moni pidempään harrastanut jakaisi kokemustaan seuratanssiliiton verkkosivujen wikipediassa harrastajalta aloittelijalle. TALLUKAN Polkka-kurssi la klo 9-15 Hotelli Tallukka, Vääksy Ohjelma: klo 9-11 Polkan alkeet/ Polkan jatko klo 11-12:30 Hambo klo Swing-Polkka/ Masurkan alkeet Hinnat: 5 eur jäsenet/ 10 eur ei-jäsenet Lisätietoja: Sirpa Kivistö Puh polkka * swing-polkka * hambo * masurkka

6 6 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 FINLANDERS -ORKESTERIN OIKEESTI KAPPALE TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ / KUVAT: HARRI HINKKA JA ISKELMÄN KUVAPANKKI ON VALLOITTANUT SUOMEN KANSAN Finlanders orkesterin Seikkailija albumilta löytyvä raita Oikeesti pongahti suuren yleisön tietoisuuteen alku vuodesta ja nosti samalla oleellisesti koko levyn myyntiä. Kappaletta soitetaan edelleenkin paljon radioissa ja se kuuluu nykyään itseoikeutetusti myös Finkkujen keikkaohjelmistoon. Oikeesti herättää ihmisissä suuria tunteita ja saa heidät herkistymään laulun esiin tuoma hempeä ja romanttinen rakkaus lumoaa! Tämä upea kappale on syntynyt sanoittaja Sinikka Svärdin ja laulaja/säveltäjä Kaisa Rannan yhteistyön tuloksena ja sen sovituksesta on vastannut puolestaan Aku Toivonen. Alkuunsa kappaleen teksti oli hieman toisenlainen ja Sinikka tarjosikin sitä ensin eräälle toiselle säveltäjälle, mutta tämä ei kuitenkaan tarttunut tekstiin. Tässä alkuperäisessä sanoituksessa oli oikeesti sanan tilalla aluksi leikisti, mutta Kaisa halusi kääntää tekstin aivan päälaelleen. - Kiinnostuin heti sanoituksesta sen saatuani, mutta syntynyt melodia tuntui vaativan sitten vähän vakavampaa tekstiä, joten ehdotin Sinikalle, että vaihdettaisiin sen aihepiiriä ja muutettaisiin leikisti oikeesti sanaksi, Kaisa kertoo. Tätä valmistunutta kappaletta tarjottiin ainoastaan ja vain Finkuille, vaikka niin Sinikka kuin Kaisakaan eivät sitä tehdessään vielä tienneet, kenen esitettäväksi heidän työnsä tulos lopulta menisi. Aku sitten ehdotti, että Finlanders voisi ottaa biisin itselleen ja hyvä niin! Oikeesti oli naisten ensimmäinen yhteinen projekti. Sinikalle kappale oli myös ensimmäinen Finkkujen levylle mennyt sanoitus. Kaisa on puolestaan säveltänyt muutamia kappaleita heille jo aiemmin. Oikeesti kappaleen menestyksen takana on monia eri syitä, joista on muodostunut loistava kuuntelijoihin pureva kokonaisuus. Siinä ovat yksinkertaisesti kaikki tekijät kohdallaan. - Hieno ja herkkä sävellys, sovitus on rauhallinen ja sävellyksen herkkyyttä korostava, tekstissä on varmaan lisäksi jotain sellaista, jota jokainen ihminen kaipaa; saada oikeasti rakastaa ja olla rakastettu. Tietysti myös Jussi Lammelan lämmin koskettava ääni ja taustalla mahtavan taitavat soittajat vaikuttavat, Sinikka analysoi biisin suosiota miettiessään ja myös Kaisa liikkui samoilla linjoilla. Aku nosti esille lisäksi kappaleen aiheuttaman cross over -ilmiön eli siitä tuntuvat pitävän niin nuoret kuin vanhat sekä naiset että miehet, joka on sinänsä suhteellisen harvinaista. SANOITTAMISEN SALAT Sinikka on tehnyt jo kauan sanoituksia monien eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Esiin nousevat mm. nimet Esa Nieminen, Tomi Aholainen, Jussi Rasinkangas, mutta aina silloin tällöin löytyy myös uusia mielenkiintoisia säveltäjiä. Nykyisin Sinikka tekee usein tilaustöitä ja hänelle tarjotaan paljon sävellyksiä, joihin pyydetään kynäilemään sanat ja myös toisinpäin. Pääosin ideat kehittyvät ja nousevat pintaan työtä tehdessä, mutta joskus idea ja tekstin kulku ovat jo valmiina päässä hänen ryhtyessään varsinaiseen toimeen. Sinikka saa inspiraatiota sanoituksiinsa yksinkertaisesti elämästä; niin hänen omastaan kuin toistenkin Finlanders sekä myös luetusta ja kuvitellusta. Yleensä kappaleen aihepiiri ei ole etukäteen tiedossa. Toisinaan tehdessään tietylle artistille tekstejä, saattaa joko artisti tai säveltäjä antaa jonkun tietyn aiheen tai tunnelman/tyylilajin tekstin lähtökohdaksi mutta useimmiten Sinikka saa vapaat kädet työhönsä. Sanoittaminen on hänestä välillä aika vaikeaa. - Mitä enemmän tekstejä tekee, sitä vaikeammaksi työ toisaalta tulee, vaikka tietysti tietty rutiini ja ammattitaito helpottaakin tekemistä. Toisaalta taas tuntuu välillä, että voiko sitä keksiä enää mitään uutta. Kaikki kuulostaa moneen kertaan sanotulta. Mutta tämä on ongelma, joka on tuttu varmaan kaikille luovan työn tekijöille. Sanoitustyössä tulee ottaa huomioon mm. tekstin rytmi ja jos tietää kelle se on menossa, että teksti kuulostaisi uskottavalta laulajan suusta kuultuna, Sinikka paljastaa. Säveltämään Sinikka ei ole vielä ryhtynyt, eikä omien sanojensa mukaan myös koskaan ala. Ei edes pöytälaatikkoon omaksi ilokseen, sillä hänestä suutarin pitää pysyä lestissään! SÄVELLYSTEN SYNNYSTÄ Kaisan sävellykset syntyvät useimmiten tekstin pohjalta riippuen paljolti vallitsevasta tilanteesta. Hänen itse sanoittaessaan saattaa sävellys syntyä kuitenkin käsi kädessä tekstin kanssa. Kaisa säveltää aina oman intuitionsa kautta ja hän kertookin, että säveltämisen innostus syntyy yleensä myötäsyntyisesti tekstin tunnelmasta, sillä melodioita ei voi pakottaa tulemaan. Säveltäminen ei ole hänestä työlästä, jos vain löytyy sävelmielikuvitusta inspiroiva teksti ja vapaat kädet sen luomiseen. - Minua ei ole koskaan pyydetty säveltämään mitään tiettyä sävellystä. Laulut syntyvät jos ovat syntyäkseen. En halua, että minun säveltämistä kahlitaan joillakin etukäteen asetetuilla raameilla, vaan haluan synnyttää pyyteettömästi jotain omaa. Kaisaa ovat Sinikan tekstit kiinnostaneet aina, mutta hän on pyrkinyt löytämään tekstiaiheita lisäksi omista fiiliksistä, sillä sanoittaminen kiinnostaa häntä kovasti. Finlandersin Seikkailija-levyllä onkin mm. yksi kappale, johon Kaisa on tehnyt Iskelmän skaalassa vuoden 2005 Pro Iskelmä -palkinnolla palkittu Sinikka Svärd. itse sekä tekstin että sävelen. Kyseinen biisi on nimeltään melkoista menestystä osoittanut En. KAPPALEEN SOVITTAMINEN Aku on sovittanut kappaleita uransa aikana paljon eri tarkoituksiin ja hän tekeekin niitä hyvin mielellään, sillä se on Akusta yksi hänen ammatillisista vahvuuksistansa. Sovittaminen on voinut olla hänelle haasteellista ja aikaa vievää, mutta ei koskaan vaikeaa, vaikka siinä tulee huomioida varsin monenlaisia eri asioita. - Sovittaminen on luovaa työtä. Ihan ensin annan biisin soida mielessäni. Istun hiljaa ja kuuntelen, miltä se päässäni kuulostaa. Sitten otan huomioon esityskokoonpanon ja lisäilen sinne sen mukanaan tuomia elementtejä. Lopulta kokoan tätä soivaa ajatusta joko demoksi tai nuoteiksi tai sitten painan mieleeni tuon syntyneen sointikuvan. Kun olemme studiossa, toteutamme tätä ajatusta ihan livenä. Arvostan myös kovasti äänitystilanteessa syntyvää intuitiivista vuorovaikutuksen tuomaa panosta kaikilta soittajilta ja laulajilta, Aku kertoo. LAULAJAN VALINTA Jussi Lammela valittiin orkesterista kappaleen laulajaksi, koska se sopii parhaiten hänen äänialaansa ja Jussi kokee itsekin olevansa parhaimmillaan tämän kaltaisien romanttisien kappaleiden esittämisessä. Laulun teksti hänestä se kaikkein upein osa, joka herkistää mielen kuin mielen. Kappale on Jussista kokonaisuudessaan hyvin tunnelmallinen ja yksinkertaisen kaunis, jota on kiva esittää. Haaveena jos taito uus, siis mukaan vaan ja korjaa luus. Liikkeelle, kun lähdet, niin löydät uudet tähdet. Vaikeetahan se alussa on, mut` kokemuksena unohtumaton. Siis : Syyskuun alussa ne alkavat, tanssikurssit mahtavat. Honkalammille tai Liperiin jos emmit, niin mukaan vaan kaikki Taitot ja Semmit, joit huolet ei paina, kun mukana on Taina. Liperin lavatanssijat LiLat ry Pirjo Kettunen Lavatanssia kaiken ikäisille

7 7 TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ KUVA: ISKELMÄN KUVAPANKKI OIKEESTI MENESTYY LOISTELIAASTI MYÖS ISKELMÄN LISTALLA Oikeesti kappale on löytänyt tiensä myös Iskelmä radion kuuntelijoiden sydämiin. Kyseisestä raidasta tehtiin viime vuoden lopulla single radiosoittoon ja eikä aikaakaan, kun ahkeran soitannan ja muutaman listaviikon jälkeen kappale kohosi nopeasti Iskelmän listan kärkeen pysytellen siellä ykkösenä vakaasti 19. viikkoa putkeen. Jutun kirjoittamishetkellä on menossa jo 27. listaviikko ja kappale on edelleenkin kärkisijoilla. Miljoona kuuntelijaa viikossa tavoittavan radiokanavan kuuntelijat eivät voi olla aivan väärässä Oikeesti on oikeasti upea laulu. Mikä tekee jostakin biisistä hitin ja miksi se saavuttaa yleisön suosion, se on aina ollut ikuinen arvoitus ja tietynlainen yllätyskin tekijöilleen. Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojalan mukaan joistakin voi toki aina ounastella tulevaa suosiota, kuten esimerkiksi tästä kyseistä laulusta. - Oikeesti kappaleeseen sisältyy sinänsä hieno tarina, sillä se on nk. albumiraita ja vaikka koko levy on jo kohta vuoden vanha, niin silti sieltä nousee yksi kappale, joka nostaa koko albumin myyntiä. Tämä on hieno osoitus ja tavallaan myös merkki siitä niin iskelmän tekijöille kuin levy-yhtiöillekin, että ei kannata unohtaa levyä sen julkaisemisen jälkeen vaikka hyvin usein näin tapahtuu, Ari Ojala kertoo. Yleisesti ottaen albumien jälkimarkkinointi on Arista hyvin tärkeää, koska sillä saattaa olla suuri vaikutus niiden kokonaismenestykseen. - Yleensä ennakkoon julkaistaan muutama single ja sitten jälkeenpäin katsotaan, miten siinä kävi. Unohdetaan kaivaa levyltä lisää muita potentiaalisia kappaleita ja laittaa niitä sinkkuina esimerkiksi radiojakeluun. Levyltä saattaa hyvin nousta kuukausia levyn jul- kaisemisen jälkeen jokin biisi esiin, joka onkin kyseisen levyn ykköskappale kolahtaen kansaan kaikista eniten. Radioissa ei välttämättä aina huomata, että tällainen kappale myös levyltä löytyy, Ari pohdiskelee. Ari oli jo aiemmin jossain määrin miettinyt ennen Oikeesti singlen julkaisemista kappaleen nostamista radiosoittoon mutta sitä ei vielä silloin toteutettu, koska Finkkujen edellinen menestyskappale En oli niin vahvasti esillä. - Emme nosta kovin helpolla toista saman orkesterin kappaletta esiin yhtä aikaa tavallaan kuin syömään aikaisemman menestystä ja kilpailemaan suosiosta. On hyvä katsoa kuinka pitkään sen hetkisellä artistin ykkösbiisillä on vetovoimaa ja hittipotentiaalia, ja varsinkin silloin, jos se nousee listalle sijoittuen kympin paremmalle puolelle. Jos kappale jää leijumaan 20. sijan tienoille, se tarkoittaa yleensä sitä, että se ei välttämättä nappaa yleisöön ihan täysillä. Tällöin se voidaan vaihtaa nopeammin johonkin toiseen biisiin, joka voisi puraista paremmin. Kappaleen menestys ei johdu pelkästään sen esittäjästä, vaan paljolti biisistä itsestään ja siitä, miten se koskettaa ihmisiä. Menestyskappaleita on pääsääntöisesti kahdenlaisia; niitä jotka nousevat kuin rakettina ylös ja sitten niitä, jotka saavuttavat suosionsa pikku hiljaa tarttuen yleisöön ja nousten sen jälkeen listan kuumimpaan kärkeen. Tällaisessa tapauksessa laulun viesti on vain mennyt ehkä hitaammin perille kuuntelijoihin. Jokaisella kappaleella on aina oma tarinansa ja niiden listakäyttäytyminen kertoo tavallaan erilaisia ja hienoja asioita. - Eräänlainen Suomessa unohdettu totuus on se, että kun on jokin hittibiisi, se voi olla sitä todella kauan. Ei ole viikon tai kahden viikon mittaisia hittejä. Kun tulee kappale, joka tavoittaa kuulijat, ihmiset haluavat kuulla sitä uudestaan ja uudestaan ja vielä kuukausienkin päästä. LISTA APUVÄLINEENÄ ISKELMÄ RADION TOIMINNOISSA Iskelmän Lista on ollut jo vuodesta 2003 merkittävä osa radion ohjelmistoa, johon kuuntelijat ovat voineet vaikuttaa suoraan. Ajatus ehti muhia Arin päässä jo vuoden päivät ennen kuin se viimeinkin toteutettiin ja lopullinen listan toimintatapa muotoutui. Listan tuloa edelsi jo muutamana vuonna aiemmin tapahtunut suosituimpien kappaleiden vuosiäänestys, jonka ehdokkaat kootaan nykyään listalla menestyvien biisien joukosta, sillä ihmiset eivät äänestä niitä, joista he eivät totuudenmukaisesti pidä. Listan avulla on ylipäätään myös helppo havainnoida konkreettisesti, miten pitkää jokin kappale puree kuuntelijoihin. MITEN KAPPALEITA SITTEN NOSTETAAN LISTALLE TARJOLLE? Sen lisäksi, että Iskelmän omin voimin mietitään mahdollisia tarjokkaita listalle, myös kuuntelijat voivat vaikuttaa osaltaan valintoihin. Heillä on mahdollisuus toivoa toivekappaleita esitettäväksi ja lisäksi ehdottaa ihan konkreettisesti listaäänestyksen yhteydessä uusia kappaleita sen ehdokkaiksi Iskelmän nettisivustolla. Näiden toivomusten perusteella voidaan valita kappaleita radiosoittoon, sillä yleensä kutakin kappaletta halutaan ensin esittää muutama viikko. Tämä takaa sen, että keskimääräinen kuuntelija olisi kuullut kappaleen ja että hänellä olisi jonkinlainen mielipide siitä olemassa. Tämän jälkeen kyseinen kappale voidaan nostaa mahdollisesti listaehdokkaaksi. Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä TANSSIKURSSIT NON-STOP Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala. LISTAN TOIMINTATAPA Listaa käy viikoittain äänestämässä keskimäärin eri kuuntelijaa, joka on jo varsin huomattava määrä. Yksi henkilö voi äänestää vain kerran viikossa ja siitä pidetään tiukasti huolta niin teknisesti kuin manuaalisin toimin esimerkiksi tarkastellen äänestäjämääriä ja luetteloimalla äänestäjät aakkosten mukaan. Jos listalla tapahtuu jotain kummallisuuksia, mm. outoja kappaleen nousuja, niin sitten vielä katsellaan ihan silmämääräisesti äänestäjätietoja. Siten voidaan eliminoida esimerkiksi toisten tai jopa keksityillä nimillä äänestäminen ja tämä onkin yksi syy siihen, jonka vuoksi äänestäjiltä kysytään tarkat henkilötiedot. - Pyrimme siihen, että listan tulos olisi mahdollisimman rehellinen ja todellinen. Pidämme mieluimmin äänestäjäjoukon pienempänä, mutta että kaikki ovat eri äänestäjiä. Ihmiset ovat siten tosissaan niiden artistien ja kappaleiden puolesta, joita he äänestävät, Ari kertoo. Kaiken kaikkiaan listalla on äänestettäviä kappaleita kerrallaan noin vajaa 50 eri sävelmää, joista voi valita kolme mieleisintään. Ensimmäinen valinta saa kolme listapistettä, toinen kaksi ja kolmas yhden pisteen. Listalla on kerrallaan nähtävillä vain 30 parhaiten sijoittunutta biisiä paremmuus järjestyksessään ja loput kappaleista ovat esillä ainoastaan äänestysvalikoissa. Pudotus listalta tapahtuu esimerkiksi silloin, kun kappale on sijoittunut yli 30. sijan pitempään tai se on keikkunut lähinnä sijan välillä saavuttamatta isompaa kannatusta. Myös sekin tekijä vaikuttaa putoamiseen, miten paljon uusia ehdokkaita tulee mukaan, sillä listan toimivuuden vuoksi ei luetteloa kannata venyttää liian laajaksi. Tämä järjestelmä lisää myös kappaleiden vaihtuvuutta listalle. Uusien ehdokkaiden määrä vaihtelee viikoittain kahdesta neljään riippuen uusien kappaleiden tarjonnasta. Kevät on yleensä kulta aikaa levymarkkinoilla ja tarjolla on paljon uunituoretta materiaalia eri artisteilta ja orkestereilta. Viime vuoden lopulla tuli uutena toimintona mahdollisuus kirjoittaa kommentteja ja kuunnella katkelmia äänestettävistä kappaleista. Lisäksi joka viikko soitetaan myös iskelmänmusiikin klassikko menneiltä vuosilta. Käy äänestämässä omaa suosikkiasi listalla osoitteessa: TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN tanssikoulu PilviSteps Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh tai

8 8 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 JOENSUUN TANSSIVIIKOLLA TANSSITTIIN Viikon kestäneen Joensuun Tanssiviikkojen ohjelma sisälsi monenlaista opetusta useiden nimekkäiden tanssinopettajien johdolla. Tapahtuma sai jälleen liikkeelle tuhansia ihmisiä ja paikalla nähtiin myös tv:stä tuttuja tähtiä! TEKSTI JA KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ MARKON JA SANNAN KANSSA Tanssii Tähtien Kanssa tv-ohjelmasta koko Suomen kansalle tutuksi tulleet tanssijat Marko Keränen ja Sanna Hirvaskari opettivat tanssiviikolla mm. tanssitekniikkaa ja pitivät Joensuun urheilutalolla erikseen lapsille ja aikuisille suunnatut yleisötilaisuudet, joissa he kertoivat tanssinharrastuksestaan ja tv-ohjelman teosta sekä luonnollisesti myös tanssittivat ihmisiä. TÄHTIEN TANSSITAUSTAA Oulun Ammattikorkeasta tanssinopettajaksi valmistunut Sanna aloitti kilpatanssiuransa jo kahdeksan vuoden ikäisenä paikallisen tanssiseuran opetuksessa Raahessa. Muutto Ouluun johdatti Sannan 17-vuotiaana Telemark Team kilpatanssiseuraan ja välillä hän on edustanut myös tamperelaista Step seuraa. Seuratanssia Sanna ei harrastanut ennemmin kuin vas- Marko ja Sanna lapsille suunnatussa tanssitapahtumassa Joensuun urheilutalolla. ta opettajatutkinnon opiskeluvaiheessa, jolloin hän sai laajemmin tuntumaa myös muihin tanssimuotoihin. Markon aloitti kilpatanssiuransa hieman vanhempana ja oli jo kolmentoista liittyessään samaan oululaiseen seuraan kuin Sannakin. Melko pian uransa alkutaipaleella Marko liittyi myös Suomen nuorten maajoukkueeseen ja aloitti lisäksi Oulun konservatoriossa tanssinopettajan opinnot sekä omien sanojensa mukaan taidehörhöily alkoi kiinnostaa häntä vahvasti, vaikka kilpatanssi jatkui edelleen. Kilpailu jatkui aktiivisesti vielä toissa kevääseen asti, mutta nyt Marko on ollut jo noin vuoden ammattilaisena. Hän on tehnyt paljon erilaisia koreografioita tanssinopetuksen ja tanssijan töiden lisäksi. Syksyn tullen tanssinopetus tulee kuitenkin vähentymään oleellisesti. Marko ei ole harrastanut juurikaan seuratanssia. Tämä tanssin muoto on tullut hänellekin tutuksi lähinnä opettajan koulutuksen yhteydessä. Marko on opettanut kuitenkin jonkin verran alkeisryhmiä ja lavalattareissa jatkokursseja seuratanssin puolella, sillä varsinkin Salsa on lähellä hänen sydäntään. TIE TANSSII TÄHTIEN KANSSA -OHJELMAAN Kevättalvella MTV3 kanavalla käyntiin pyörähtänyt BBC:n kehittämä ohjelmaformaatti Tanssii Tähtien kanssa, alkuperäiseltä nimeltään Strictly Come Dancing, villiinnytti suomalaiset katselijat kokonaan, sillä jokaisen jakson katsojaluvut nousivat reilusti yli miljoonan. Ohjelman tuotantoyhtiö otti yhteyttä viime syksynä Suomen Tanssiurheilijaliittoon ja etsi liiton suosituksien perusteella tanssinammattilaisia koekuvauksiin ja haastatteluihin Helsinkiin. Marko ja Sanna olivat mukana kutsunnoissa ja selvittävät tiensä useiden ehdokkaiden joukosta mukaan ohjelmaan, jonka valtava suosio yllätti heidät molemmat. Kumpikaan heistä ei ollut aikaisemmin työskennellyt kameroiden edessä televisiossa ja alkuunsa se aiheuttikin pientä jännitystä. Tämä tunne tosin häipyi aika nopeasti pois, koska kuvaustilanteet ja tiimin työntekijät olivat hyvin rentoja ja rohkaisevia. OHJELMAN TEKO OLI TÄYTTÄ TYÖTÄ Tanssivien tähtien opettaminen oli täyttä työtä, sillä aikaa oli vain kolme kuukautta. Hyvin intensiivisen ohjaamisen kautta syntyi silti melkoisia tuloksia ja kaikilla tähdillä oli myös selkeä halu oppia tanssimaan. - Työmäärä oli aivan hirveä siihen nähden, miten vähän aikaa oli, mutta positiivisia yllätyksiä tuli kaikesta huolimatta paljon esiin. Kullakin oppilaalla oli vain yksi opettaja, joka ehti keskittyä vain opetettavaan, jolloin aikaansaannokset olivat melko pian huomattavissa, Sanna kertoo. Useiden tuntien harjoittelu päivässä ehtii nostattamaan monenlaisia tunteita pintaan mutta kaiken työnteon myötä oli myös selvästi havaittavissa, miten tanssikärpäsen purema vain vahvistui opetettavien kehittymisen ohella. Tanssijamainen suhtautuminen elämiseen kasvoi ja rankkojen tanssitreenin johdosta jokaisen tähden kunto kohosi selkeästi ja paino tippui useita kiloja. Tiukan opettelun ohella oli kuitenkin paljon hauskoja hetkiä ja tapahtumia, jotka toivat oman suolansa ahkeraan puurtamiseen. - Kaikki tähdet oppivat loppuen lopuksi hyvin tanssimaan, vaikka opeteltavat kuviot eivät olleet aina pelkkiä perusliikkeitä, vaan itse asiassa välillä aika vaikeitakin. Kunnianhimo kasvoi loppua kohden niin opettajilla kuin oppilaillakin, Marko ja Sanna pohtivat yhteen ääneen. Opetettavien musiikillinen tausta antoi myös hyvän perustan opetukselle. Niin Markon parina ollut näyttelijä Kristiina Elstelä kuin Sannankin pari toiminut laulaja Tomi Metsäketo omasivat ammattiensa vuoksi jo luonnostaan hyvät lähtökohdat, jolloin opetus oli Markon mielestä ehkä suhteessa hieman helpompaa kuin sellaisten henkilöiden kanssa, joilla tätä pohjatekijää ei ollut. - Musiikin kuuntelu ja rytmitaju olivat Kristiinalla ja Tomilla aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi Keith Keke Armstrongilla tai muilla, joilla ei ollut varsinaisesti juurikaan kokemusta tanssista tai musiikin tulkinnasta ennen ohjelman kuvausten alkua. Kaikki kilpailijat ovat ansainneet kunniakkaan hatunnoston, sillä tehtävä ei ollut suinkaan helppo. Tanssinopettelu ja kilpailu suorissa tv-lähetyksissä vaati heiltä paljon rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta sekä lisäksi sisukkuutta. Jokainen heistä laittoi itsensä likoon 100 %: sti ja onnistui missiossaan erittäin hyvin. Ainakin julkisuuteen annettujen kommenttien mukaan tanssinharrastus tulee jatkumaan vahvasti kaikkien kilpailijoiden elämässä vielä ohjelmanteon jälkeenkin. KILPATANSSI HARRASTUKSENA Kilpatanssin voi aloittaa periaatteessa missä iässä tahansa. Kaikki riippuu paljolti siitä, mihin tällä toiminolla haluaa tähdätä. Kilpatanssia voi harrastaa myös muutoin kuin pelkästään kilpailumielessä, esimerkiksi omana kuntoilu- tai treenimuotona. Mitä vanhempana harrastuksen aloittaa, sitä vaikeampi on kohota kilpailujen mestariksi. - Pitää olla todella jumalaisen lahjakas, jos haluaa kohota aikuisiällä mestaruustasolle ja siksi menestyneet kansainväliset kilpatanssijat ovat yleensä aloittaneet harrastuksen jo lapsena, Marko kertoo Sannan jatkaessa. - Jos aloittaa esimerkiksi parikymppisenä ja omaa sitä ennen jonkinlaista taustaa tanssijana tai vaikka voimistelijana, ja treenaa ahkerasti senior-ikään asti, voi saavuttaa vaikka suomenmestaruuden ja tällaisiakin tapauksia on nähty. Tanssilavoilla ja ravintoloissa lajia ei pysty sellaisenaan oikein harrastamaan, sillä kilpatanssi vaatii tilaa ja on hieman erilaista luonteeltaan verrattaessa seuratanssiin, vaikka molemmat muodot ovat sinänsä paritanssia.

9 Kilpatanssi on pääasiallisesti salitreeniä tai esiintymisareenojen ohjelmaa. - Periaatteessa niin seura- kuin kilpatanssissakin on kysymys paritanssista. Kilpatanssi pitää vain laittaa seuratanssimuotiin, jos sitä haluaa lavoilla harrastaa, Sanna miettii. - Lähtökohtaisesti molemmissa lajeissa on kysymys samoista asioista, sillä kaksi ihmistä tanssii niissä yhdessä ja liikkeellä lähdetään vastaliikkeistä, painonsiirroista ja otteista. Lopputulos on sitten eri, jos tanssin vie yleisille tanssipaikoille tai vastaavasti kilpatanssilattioille ja esiintymislavoille, Marko lisää vielä. KAIKKI PÄÄTTYY AIKANAAN VAI PÄÄTTYYKÖ? Ohjelman loppuminen aikanaan jätti hieman haikean olon jälkeensä, sillä ryhmän useamman kuukauden aktiivinen ja tiivis toiminta oli tuonut tietyn tottumuksen kunkin elämään ja näitä ihmisiä tuli nähtyä joka päivä. Toisaalta ilmeni myös tietynlainen helpotuksen tunne, koska työmäärä oli kuitenkin melkoinen ja koko ajan oli painettava täysillä. Kaikesta jäi kuitenkin Sannalle ja Markolle todella hyvä mieli, eikä mitään negatiivista noussut esiin missään ohjelmanteon vaiheessa. Julkisuus tuli ohjelman myötä osaksi heidän elämäänsä mutta alkuaikojen kiihkeä pyöritys mediassa on nyt kuitenkin jo hieman tasaantunut ja haastattelupyyntöjäkin on tullut yhä harvemmin. Toki ihmiset saattavat tunnistaa heidät kadulla kulkiessaan ja tulla juttelemaan. Työmahdollisuudet ovat myös luonnollisesti lisääntyneet. Ensi vuonna ohjelmasta alkaa toinen tuotantokausi ja uudet jaksot kerännevät ihmiset taas tv-ruutujen ääreen. Ovatko Marko ja Sanna siinä mukana, jää vielä tässä vaiheessa salaisuuden verhon taakse. Asiaa heiltä kysyttäessä, molemmat hymyilivät vain salaperäisesti. 9 OHJELMAN VAIKUTUS KATSOJIIN Yleisesti ottaen ohjelman seurauksena voisi sanoa syntyneen vahvan tanssibuumin katselijoiden ja varsinkin nuorten keskuudessa, sillä tanssikoulujen ja seurojen tarjoamat kilpatanssikurssit ovat olleet hyvin kysyttyjä sen ansiosta. Vaikka ohjelma perustuikin kilpatanssin maailmaan, on myös seuratanssi saanut samalla yhtenä paritanssimuotona paljon uusia innokkaita harrastajia. - Ohjelma antoi tavallaan tanssille yleisesti ottaen paljon hyvää mainetta, jota ei saa millään rahalla. Tilastojen mukaan joka kolmas suomalainen katsoi ohjelmaa sen rikkoessa katsojalukuja kerta toisensa jälkeen. Ohjelma toi tanssin myös helpommin lähestyttäväksi, Marko kommentoi. Kilpailijat olivat kukin hyvin erilaisia ja edustivat monenlaista julkisuudessa toimivaa ammattikuntaa. Oli rokkijätkää, jalkapallovalmentajaa, juoksijaa, missiä, toimittajaa, poliitikkoa, näyttelijää ja laulajaa. Heillä kaikilla oli yhteistä se, että kukaan heistä ei ollut harrastanut tanssia lainkaan aiemmin. Marko ja Sanna ovat saaneet yleisöltä paljon hyvää palautetta ohjelmasta. Jotkut ovat kertoneet heille mm., että jos tähtikilpailijatkin oppivat tanssimaan, niin miksei sitten itsekin voisi niin tehdä. Näinhän se on, sillä jokainen voi opetella tanssimaan niin halutessaan ja tanssiopetusta on suhteellisen helposti saatavilla melkein kaikkialla Suomessa. Kynnys lähteä opettelemaan tanssia on selkeästi madaltunut ohjelman myötä ja lisännyt harrastajamääriä entisestään! Tanssi on ennen kaikkea harrastusmuoto ja kivaa ajankulua, eikä se ole ihmisten mielikuvissa enää pelkästään varttuneimpien ihmisten huvia, vaan on suorastaan trendikästä osata tanssia! Tanssikulttuuri on elänyt viime vuosina uutta nousukautta ja sen suosio sai ohjelmasta myös hyvää lisäpotkua. Perustanssitaito kuuluu lisäksi kirjoittamattomana osana yleissivistykseen ja lähes jokainen meistä on varmasti ollut ainakin jollain tavalla kosketuksissa tanssimiseen elämänsä aikana. TUNNETKO TANSSI-INTOHIMOSI JUURET? TEKSTI: HEIKKI JA PIA KAHILA / KUVAT: KAHILA JA GUMMERUS -KUVAPANKKI Oletko koskaan lavatai tanssipaikkariennoiltasi ehtinyt ajattelemaan, mitkä ovat niiden illasta iltaan, milloin kenenkin kanssa ottamiesi askelten taustat tai noudattamiesi tanssirytmien synnyt? Jos olet kiinnostunut harrastuksestasi, niin juuri Sinulle olemme tehneet kirjamme: Kun Suomi sanoi, Saanko luvan. Kirja käsittelee yli sadan vuoden jaksoa suomalaisen paritanssin, tanssimusiikin ja kansakuntamme historiassa. Vuodet ovat Käyttämilläsi askeleilla on kiehtovat taustansa ja kaukana kotilavaltasi elävät perinteensä. Kerromme kirjassamme myös jotain siitä Suomesta, johon nuo askeleet tulivat eri tanssirytmeihin liittyen. Kaikilla meillä sielunsa paritansseille myyneillä on omat ikiaikaisesti mieleen jääneet tanssimuistomme. Niihin liittyy monin tavoin ensi kerran Kirja käsittelee sadan vuoden jaksoa, , suomalaisessa paritanssikulttuurissa. Tuolloin kaikki yli valtakunnan levinneet ja vieläkin käytettävät tanssilajit olivat jo saapuneet Suomeen. Tanssit tulivat muualta meille, mutta suomalaista on niiden ympärille syntynyt ainutlaatuinen paritanssitoiminta. Tämä teos on tanssilähtöinen. Kirjassa kerrotaan myös tanssimusiikista ja siitä Suomesta, johon nuo tanssit tulivat ja mitä niille täällä tapahtui. Suomen kansa on opetellut tanssimaan varsin omatoimisesti. Maan tapa on ollut siirtää paritanssitaito kansankoreografi oina sukupolvelta toiselle. Askeleita kerättiin ahneesti näkömuistiin, ja omatoiminen opettelu oli varsin maanläheistä. Paikat puhukoot puolestaan: talojen tuvat, riihet, suulit, navetat, sillat, laakeat kalliot, hiekkakentät, latojen lankkulattiat ja avolavat. Kun Suomi sanoi: Saanko luvan? on kirja ainutkertaisesta populaarikulttuurin lajista, suomalaisesta paritanssikulttuurista, joka on menneinä vuosikymmeninä vaikuttanut unohtumattomalla tavalla miljoonien suomalaisten elämään. Emme ole tehneet tästä tanssiopasta emmekä tanssimusiikista musiikkitiedettä. Kirja on kunnianosoitus niille ihmisille, jotka osallistumisellaan, toiminnallaan ja työllään ovat sen aikoinaan mahdollistaneet. Sitä Suomea ei enää ole, mutta tässä kirjassa kuuluu monien sen Suomen ihmisten ääni. Pia ja Heikki Kahila ainutkertaisuutta. Ensi tanssiaskeleet, ensimmäinen tanssittaja, ensi ihastus, ensikosketus tulevaan kumppaniin, ensimmäinen tanssipaikka, ensimmäinen unohtumaton tanssisävelmä, ensimmäiset saatit, ensimmäinen solisti tai orkesteri ja kuinka he soittivatkaan. Ensikertaisuuden unohtumaton hurma silloin, kun elämä oli parhaimmillaan. Kirjassamme monet tanssille sydämensä antaneet kertovat noita tarinoita. Mukana on myös nykytermeillä ilmaistuna suorastaan extreme -juttuja. Pieniä ihmeitä, mitä tanssin vuoksi tehtiin. Kirjamme kertoo ainutkertaisesta populaarikulttuurin lajista, suomalaisesta paritanssikulttuurista, joka on menneinä vuosikymmeninä vaikuttanut unohtumattomalla tavalla miljoonien suomalaisten elämään. Emme ole tehneet tästä tanssiopasta emmekä tanssimusiikista musiikkitiedettä. Kirja on kunnianosoitus niille ihmisille, jotka osallistumisellaan, toiminnallaan ja työllään ovat paritanssikulttuurin meille siirtäneet ja jättäneet vaalittavaksi sen perinnön. Sitä Suomea ei enää ole, mutta tässä kirjassa kuuluu monien sen Suomen ihmisten ääni.

10 10 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 KIRJAVA HISTORIA TEKSTI: JUHANI TAHVANAINEN / KUVAT: HARRI KÄYHKÖ JA JAANA VUORENPÄÄ HUMPPAMARATONISTA JOENSUUN TANSSIVIIKKOON Joensuun tanssileirillä oli tänä vuonna Oulun tanssiopettajakoulutuksen käyneitä mukana peräti 13, joista osa oli leirillä opettamassa ja osa oli kehittämässä ammattitaitoaan osallistumalla leirin opetukseen. Riemu oli melkoinen, kun porukka kerääntyi muistelemaan opiskeluaikojen tempauksia ja vaihtamaan kuulumisia. Maratonhumpasta se melkein alkoi ja melkein loppui. Joensuun Kilpatanssikerhosta erilleen lähtenyt lavatanssiporukka perusti v uuden tanssiseuran, Itä-Suomen Tanssimaailma ry:n ja päätti yhdessä elvyttää uudelleen aikoinaan mainetta saaneen Lappeenrannan Humppafestivaalin tapaisen tapahtuman Joensuuhun. Tapahtumalle annettiin nimeksi Joensuun Humppamarkkinat vähän Seinäjoen tangomarkkinoiden tyyliin. Samaan aikaan perustettiin myös Suomalaisen Humpan Yhdistys ry, jonka tehtäväksi jäi järjestää laulukilpailut tapahtumaan ja lisäksi vielä erään konsultin ehdotuksesta perustettiin myös osakeyhtiö, joka koordinoi näitä tapahtumia. Yläkuvassa etualalla Mika ja Anna Väisänen ohjaamassa Fusku -kurssia. Alla yleiskuva tunnilta. Ensimmäiset Humppamarkkinat pidettiin Joensuussa heinäkuun 1. viikolla v ja tunnukseksi tuli tyylitelty Karjalan villiruusu. Odotukset tapahtumasta olivat tietenkin innokkaalle porukalle suuret ja vetonauloiksi oli tilattu silloinen huippunimi Lola Odusoga ja orkestereiksi Dallape, Arttu Suuntala ja Karjalan Sotilassoittokunta, jotka esiintyivätkin torilla tuhatpäiselle ilmaisyleisölle. Mukana alussa oli myös tanssin monitoimimies Hannu Nyyssönen, joka hommasi maratoniin palkintoauton, mikäli MM toteutuu. Nyyssönen kuitenkin jättäytyi sittemmin pois yhteistyöstä ja jatkoi omien kisojensa ja tapahtumien järjestämistä. Joensuu laululavalle oli järjestetty mittava tapahtuma, jossa yritettiin rikkoa Lappeenrannan maratonhumpan maailmanmestaruutta. Nämä maksulliset tapahtumat eivät kuitenkaan vetäneet riittävästi väkeä varmasti osittain sateisen sään vuoksi ja torimyyntipaikoista jäi järjestäjille lähes mk eli yli euron luottotappiot, joita jouduttiin käräjillä asti vaatimaan takaisin. Myös maratonin MM jäi saamatta ja siitäkin kisasta tuli protestien kautta vähän fiasko. Laulukisat kuitenkin onnistuivat ja ensimmäinen Humppalaulun suomenmestari oli Kaarlo Kullervo, joka laulelee vieläkin pienemmissä piireissä. Taloudelliset tappiot kuitenkin hillitsivät suuren osan intoa jatkaa tapahtumaa edelleen ja paljon väkeä jäikin pois peläten taloudellisia vastuita jatkossa. Mukana olleet yhdistykset joutuivat tiukoille ja maksoivat jäsenmaksuistaan ja kurssituloistaan velkoja vähitellen pois ja myös kaupungin kanssa saatiin sovittua saatavien maksaminen. Humpan yhdistys jatkoi kuitenkin tapahtuman toteuttamista ja Humppamarkkinoiden nimi muutettiin Joensuun Tanssiviikoksi ja Kesäyön Auringon Tanssileiriksi. TANSSILEIRI JA OHJAAJAKOULUTUS MUUTTIVAT KAIKEN Tanssikoulu Tahvanainen ja T:mi Suomen Tanssimarkkinat järjestivät Joensuun Tanssiviikon yhteyteen tanssileirin ja myös ensimmäisen seuratanssinohjaajakoulutuksen v Juhani Tahvanainen oli tuolloin myös Suomen Seuratanssiliiton hallituksessa ja esitti siellä, että liiton profiilia voitaisiin nostaa, jos liitto olisi mukana ohjaajakoulutuksessa ainakin nimenä. Liiton hallitus myönsikin nimenkäyttöoikeuden ohjaajakoulutuksen todistuksessa. Ensimmäiset seuratanssinohjaajat, jotka saivat todistuksensa, alkoivatkin perustaa heti uusia seuroja, joissa he toimivat ja mm. Mikkelin Tanssihullut ry syntyi lähes heti koulutuksen jälkeen. Myös Kesäyön auringon tanssileiri oli järjestäjille positiivinen yllätys. Leirin idea syntyi Kuhmossa, jossa viikonlopun mittainen lavatanssileiri oli jo muutaman vuoden toiminut. Leiripaikka Joensuussa oli keskellä kaupunkia ihmiset viihtyivät väliajoilla kivenheiton päässä olevalla Joensuun torilla nautiskelemassa karjalan piirakoita ja munavoita ym. karjalaisia herkkuja. Ohjaajakoulutuksesta ja sen tuomasta lisäarvosta liitolle tuli myös menestys ja seuratanssiliiton kulmakivi ja muutama vuosi myöhemmin liitto halusikin olla myös koulutuksen toinen järjestäjä, ei vain enää nimi paperissa. Tätä yhteistyötä SUSELin kanssa tehtiin kaksi vuotta, jonka jälkeen koulutuksesta tehtiin kolmevuotinen sopimus, joka on nyt päättymässä tämän vuoden lopussa ja uutta sopimusta ollaan muotoilemassa seuraaville kausille. Entisen koulutusohjelman mukaisesti koulutettuja ohjaajia on nyt Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Sveitsissä yli 200 ja liiton jäsenseurojen määrä on noussut siitä, kun koulutus aloitettiin neljästä seurasta 40 seuraan, eli 10-kertaiseksi. PIENESTÄ LEIRISTÄ KANSAINVÄLISEKSI TAPAHTUMAKSI Joensuun Tanssiviikosta on tullut jo kansainvälinen tanssitapahtuma, kaukaisimmat osallistujat ovat olleet Intiasta, Turkista, Sveitsistä, saksasta ja Ruotsista, joista varsinkin ulkosuomalaiset ovat löytäneet Tanssiviikon kesälomakohteekseen. Ohjelman ja opettajien monipuolisuus houkuttelee Joensuuhun, teemana on ollut Tangoa, Salsaa ja lavatansseja nautiskellen ja seuratanssinohjaajakoulutuksen lisäksi Joensuussa on toteutettu myös lastentanssien, senioritanssien, latinobicin ja jenkkitanssien ohjaajakoulutusta ja onpa mukana ollut yhtenä vuotena myös kantritanssia. Vuoden 2006 kävijämäärä nousi taas entisestään ja leirille osallistui n. 400 kävijää päivässä ja iltatapahtumineen Joensuun Tanssiviikko keräsi n henkeä. HUMPPA SM-KILPAILUT, TANSSIFINLANDIA JA JOEN JATSIT Humpan SM-mestaruus on ratkottu perinteisesti Joensuussa vuodesta 1997 lähtien ja humppalaulun SM kilpailtiin vuoteen 2002 saakka. Vuoden 2001 Humppalaulun suomenmestari oli muuten Saska Helmikallio, joka voitti tuolloin ensimmäiset laulukilpailunsa. Sen jälkeen hän voitti myös Savonlinnan Olavinlinnassa järjestetyn kevyen musiikin laulumaaottelun Suomi-Ruotsi. Saska osallistui myös humppalaulun kisakiertueelle silloisen Villit Ruusut orkesterin kanssa. Humpan SM-kisojen yhteyteen kisoja monipuolistamaan aloitettiin pari vuotta sitten Tanssi-Finlandia kisa, jonka yhtenä tarkoituksena on ylläpitää ja elvyttää myös vanhaa tanssilavaperinnettä ja myös tuoda uudemman tanssipolven tietoisuuteen, miten ja mitä ennen vanhaan on lavoilla tanssittu. Hammaslahden Lemmenlavalla on pidetty mm. onestepin MM-kilpailutkin. Tänä vuonna järjestetty kisatapahtuma oli ensimmäinen uuden liperiläisen seuran Lilat ry:n kanssa yhteisesti toteutettu tanssikisa, joka pidettiin myös Lemmenlavan sijasta Liperin lavalla Liperin osittain laajennettu lava soveltuikin erinomaisesti tapahtuman toteutuspaikaksi. TALKOOTYÖTÄ JA SELKÄNAHKAA Joensuun Tanssiviikko on toteutettu edelleen pitkälti talkootyövoimin, tosin taloudellinen riski on enää vain yksillä harteilla. Talkootyökorvauksena on osallistujilla vapaa leiriviikko kaikkine lähes 300 tunnin ohjelmineen. Ilman talkootyöhenkeä tällaiset tapahtumat eivät kuitenkaan olisi mahdollista taloudellisesti kannattavana edes järjestää, sillä opettajien palkat, majoitukset ja ruokailut hotelleissa, salivuokrat, ilmoitukset jne vievät leijonan osan tuloista. Ilmojen haltija on ensimmäistä Humppamarkkinatapahtumaa lukuun ottamatta ollut varsin suosiollinen tanssiviikolle ja jo etukäteen voidaan aina luvata, että aurinko paistaa ainakin Joensuussa Tanssiviikolla! L A A J E N N E TA A N K O VAI EI? Kansainvälisen markkinoinnin kautta Tanssiviikolla olisi mahdollisuuksia vaikka miten isoksi tapahtumaksi, majoitustilat ja salit asettavat kuitenkin rajansa. Jo nyt Joensuun hotellit olivat kaikki täynnä, kun samanaikaisesti sattuu muitakin tapahtumia. Joensuun Tanssiviikko on löytänyt paikkansa karjalaisena leppoisana tanssitapahtumana tanssikansan sydämissä ja monet palaavatkin kuin muuttolinnut aina Joensuuhun heinäkuun alussa. Tanssiviikon paikka ja aika tulevat pysymään samana heinäkuun ensimmäisenä viikkona, ohjelmaa ja kisoja kehitetään edelleen.

11 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 TANSSIPAIKKA LIITE SYKSY 2006 Hiekkasärkät - Kalajoki Pakkainpolku 20 Puh. (08) Fax (08) Hankoniementie VIRKKALA Lavainfo Katso ohjelmistomme: VIIHTEEN YKKÖSPAIKKA! Parhaat artistit, tanssi, ravintolat ja hyvä palvelu odottavat sinua! Syyskausi alkaa tanssifestivaaleilla La 2.9 viihdyttämässä Charles Plogman & Tommys ja Ari Aalto & Atlantic Tanhuhovi tanssittaa taas säännöllisesti joka LAUANTAI! UUTTA - Tanssikurssit 6.9. alkaen aina keskiviikkoisin klo Alkeet klo Jatko klo Jatko 2 Kurssi-info: /Jouko Määttänen, /Jukka Kivimäki Myös KIRPPUTORI joka sunnuntai! Katso netistä lisätietoja: /tanhuhovi/ AURAN NUORTENTALO Auran Nuortentalo on Varsinais-Suomen suosituin talvitanssipaikka 9-tien varressa n. 25 km Turusta. Tanssit joka lauantai lokakuun alusta huhtikuun loppuun SYKSYN 2006 OHJELMISTOA: muutokset mahdollisia TANSSIKAUDEN AVAUS klo Finlanders Anneli Mattila & V.I.P Tomi Markkola & Fernet klo Pekka Niskan pojat Eija Kantola & Omega klo Charles Plogman & Tommys Anne Mattila & Mistral klo Syke Annika Eklund & Casino klo Varjokuva Tarja Lunnas & Rosso klo Teemu Harjukari & TRM Yölintu klo Reija Kortet & Sateliittitaivas Tunnelman takaavat: Suomen huippuartistit ja orkesterit 2 tanssiparketti n.600m nuorekas yleisö viihtyisä kahvio ja talviterassi keskiolutoikeudet ystävällinen palvelu hyvät liikenne yhteydet tilava valaistu pysäköintialue Tanssiklubi Auran Syke TERVETULOA TANSSIMAAN & VIIHTYMÄÄN! Auran Nuortentalo Kirkkotie 254, Aura kk. Gsm: LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTI TANSSI- PAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE!

12 SYYSOHJELMISTO SYYSKUU Pe Markus Sextet 10 La Lasse Hoikka & Souvarit 12 Ke Unelmavävyt 10 Pe Jorma Kääriäinen & Agents ja Markus Huitsi yhtyeineen 14 La Finlanders 12 Pe-La Ei Tansseja! La Yölintu ja Kyläsoittajat 12 La Eija Kantola & Omega ja Juha Metsäperä & Velvet 12 LOKAKUU La Tangokuningatar 06 Elina Vettenranta & Kauko Simonen & Fantasia 12 La Tommi Soidinmäki & Lumipallo ja Tanssiyhtye Suomi 12 La Saska Helmikallio 12 La Janne Tulkki & Tulinen Sydän 12 MARRASKUU La Antti Huovila & Sata Kitaraa 12 La Johanna Pakonen & Omenapuu ja Varjokuva 12 La Anne Mattila & Mistral 12 La Tarja Lunnas & Rosso 12 JOULUKUU La Taikakuu 12 Ti Kauden päätöstanssit 0 Tanssit klo Hietasaarentie 13, Oulu A-oikeudet! KALLIOJÄRVEN VIIHDEKESKUS Kortesluomantie Orismala, ISOKYRÖ Lava-info puh Tähtiesiintyjinä syyskaudella mm. Tangokuningas ja -kuningatar 2006 Marko Lämsä ja Elina Vettenranta Meillä tanssitaan Majoitusvaraukset: Kalliojärven Rantaravintolasta puh. (06) Varaukset myös netin kautta! lähes ympäri vuoden! Katso koko ohjelmisto netistä! PUUTTUVATKO TÄSTÄ TEIDÄN TANSSIPAIKKANNE YHTEYSTIEDOT?

13 HALUATKO TAVOITTAA TANSSINHARRASTAJAT YMPÄRI SUOMEN? Orimattilan Kehräämö Pakaantie 1, Orimattila Tiedustelut: ja Tanssit torstaisin klo ja lauantaisin klo Syksyn 2006 lauantaiohjelmisto Kari Hirvonen Avenue & Anniina Mattila Korsuorkesteri Tangokuningas Marko Lämsä ja Lumipallo New Harlem & Saija Varjus Neljänsuora Mutkattomat & Eki Jantunen, Öiset kitarat Pekkaniskan Pojat FBI Beat & Markus Törmälä Tanssikengät & Teuvo Oinas Unelmavävyt Syke Katso koko ohjemisto tai

14 IRROTA LIITE LEHDESTÄ JA OTA MUKAASI! SUSEL LEHTI MUKANA MATKA MESSUILLA Ensi vuoden tammikuussa pidetään jokavuotiset Matka messut Helsingin Messukeskuksessa. SUSEL on mukana ensi kertaa messuilla yhdessä Sotkamossa toimivan Naapurinvaaran Huvikeskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisellä osastolla on esimerkiksi kuhmolainen Kaesan Kotileipomo, jonka erikoisuutena ovat herkulliset paikan päällä tehdyt tuoreet leivonnaiset, jotka varmasti houkuttelevat tuoksullaan messuvieraita tutkiskelemaan koko osaston tarjontaa. SUSELin osallistumisen yhtenä päätarkoituksena on markkinoida messuilla mm. ensi vuoden alusta toimintansa näillä näkymin aloittavaa yleisempää tanssi- ja iskelmä-musiikkiaiheista lehteämme sekä samalla tietysti muutakin toimintaamme ja jäsenistöämme. Jaamme messuosastolla marraskuun jäsenlehteämme ja tarkoituksenamme on painattaa lisäksi lehden keskiaukeamalle sijoittuvaa tanssipaikkaliitettä erillinen ekstrapainos, jos saamme mukaan liitteeseen riittävästi tanssinjärjestäjiä ja muita yhteistyökumppaneita. Eri tahojen vastaanotto asiaan on ollutkin tähän mennessä hyvin kiinnostunutta ja messut on nähty merkittävänä valtakunnallisena tapahtumana tuoda esiin myös laajemmin tanssipaikkatoimintaa. Samalla meillä on myös oivallinen mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön tanssikulttuurissa vaikuttavien ryhmittymien kesken. LÄHDE MUKAAN MESSUILLE! Matkamessut ovat kävijämäärältään Pohjoismaiden suurin matkailualan tapahtuma. Messuilla vieraili tänä vuonna yli kävijää, joista vajaat oli alan ammattilaisia. Lisäksi Matkamessuihin tutustui yli akkreditoitunutta tiedotusvälineiden edustajaa. Messuvieraat tutustuivat yli näytteilleasettajan tarjontaan. Messujen kiinnostavuutta lisää myös se seikka, että Karavaanarimessut pidetään samassa yhteydessä, jolloin paikalla on runsaasti kotimaassa aktiivisesti matkailevia ihmisiä. Matkamessut tarjoaakin SUSELille ainutlaatuisen tilaisuuden saada henkilökohtaista kontaktia jo olemassa oleviin sidosryhmiin ja ennen kaikkea erityisesti uusiin mahdollisiin harrastajiin ja yhteistyökumppaneihin, sillä messut ovat huomattava suoraan kuluttajille suunnattu vuotuinen markkinointitapahtuma! Naapurinvaaran Huvikeskuksen ohjelmavastaavana toimiva Sirpa Moilanen kokee Matkamessujen olevan hyvin merkittävä yleisötilaisuus, jonka avulla voi tavoittaa uutta potentiaalista asiakasryhmää. - Naapurinvaaran Huvikeskus lähti matkamessuille mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 2001 Sotkamo- Vuokatti osastolle kuulostelemaan uusia tuulia. Heti eka kokemus oli todella myönteinen, sillä messuilla liikkuu hyvin paljon matkanjärjestäjiä ja lomailijoita, jotka etsivät uusia kohteita. Teemme paikkakunnalla toimivien matkailuyritysten kanssa paljon yhteistyötä tarjoten mm. yhteisiä majoitus/tanssipaketteja, Sirpa kertoo ja jatkaa. - Tänä vuonna 2006 päätimme ottaa oman osaston messuilta ja sen vastaanotto oli erittäin positiivinen. Saimme messuvierailta paljon kyselyitä, miksi Sotkamon Nuorisoseura/Naapurinvaaran Huvikeskus on paikalla ja mitä tarjottavaa meillä on sekä useasti tiedusteltiin myös muiden tanssipaikkojen esitteitä ja tietoja. Meillähän pyöri tänä vuonna kesäteatterissa Teatteri Havukan esittämä laulunäytelmä Kullervo ja tietysti itse tansseja on aina tarjottavana tanssikautemme puitteissa. Ensi vuonna lähdemmekin jälleen omana osastona messuille. NYT KANNATTAA MAINOSTAA MYÖS TALVEN TANSSIKURSSEJA! Halutessanne teillä on vielä mahdollisuus lähteä mukaan samalle osastolle kanssamme, ja jos ette jostain syystä pysty itse tulemaan paikalle, on Sirpa luvannut ottaa pientä korvausta vastaan myös muiden tanssipaikkojen esitteitä jaettavaksi. Tähän asiaan liittyen yhteydenotot tulee osoittaa suoraan Sirpalle! Tulemme informoimaan SUSELin matkamessuille osallistumisesta vielä syys-lokakuun aikana sähköpostitse tanssinjärjestäjiä ja muita mahdollisia tahoja marraskuun jäsenlehden tiedotteen ohessa. Jos haluatte mukaan kyseisen lehtemme yhteydessä julkaistavaan tanssipaikkaliitteeseen, ottakaa yhteys päätoimittajaan. Aineistopäivä tähän lehteen on mainostilan osalta Syysterkuin, Päätoimittaja / Jaana Vuorenpää; Naapurinvaaran Huvikeskus / Sirpa Moilanen; tai GSM tai GSM MARRASKUUN LEHDEN PAINOSMÄÄRÄ KPL! ENSI VUONNA 2007 LEHDEN PAINOS JOPA KPL!

15 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ JUHLITAAN SUSELIN 10 VUOTIS TAIVALTA Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry on saavuttanut 10 vuoden iän. Tätä saavutusta juhlimme Ikaalisten Kylpylässä marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Kylpylä ja sen ympäristö tulee täyttymään ääriään myöten, onhan ajankohta samalla myös vilkkain pikkujouluviikonloppu. Pääjuhlan ympärille tullaan rakentamaan kokonai- nen viikonlopputapahtuma tanssikursseineen ja oheisohjelmineen. Ikaalisten Kylpylä tarjoaa hienot puitteet tapahtumallemme majoituksineen, ruokailuineen ja iltatansseineen. Tanssikursseja järjestetään kolmelle tasoryhmälle: alkeet, jatko ja edistyneet. Lajeiksi olemme valinneet Valssin, Fuskun sekä Lattarit. Ikaalisten Kylpylän päärakennus järveltä kuvattuna! TEKSTI: EIJA PURANEN / KUVAT: IKAALISTEN KYLPYLÄ Valssihan on tunnetusti useiden tanssijoiden mielestä ehkä se vähiten pidetty tanssi, tai ainakin valssin aikana useimmiten käydään juomatauolla. Tämän tapahtuman valssikursseilla pyrimme nostamaan valssin arvostusta ja tuomaan esiin valssin haastavuutta sekä uusia ideoita tanssia valssia. Lattareissa tulee olemaan sinkku- sekä paritanssitunnit Miguel Verdecian johdolla ja lajeina ainakin Salsa, Rumba ja Reggaeton. Tapahtumassa on myös tanssijoille sekä tanssiseurojen aktiiveille suunnattuja luentoja. Tapahtuman kruunaa lauantain iltajuhla, Tanssiaiset, joka pidetään juhlavissa tunnelmissa kylpylän Vanhassa Ravintolassa, alkuillan ajan yksityistilaisuutena. Maittavan illallisen jälkeen pääsemme nauttimaan tanssiesityksistä, joita on luvassa muutamilta tanssiseuroilta sekä ehkäpä myös valmen- tajilta. Ilta jatkuu tanssiaisten merkeissä ja aluksi tanssitaankin muutama juhlatanssi, joita on päivän aikana mahdollisuus opetella. Näin juhlamme saa arvokkaan lisän vanhojen perinteisten juhlatanssien myötä. Matkalaukkuun kannattaa pakata myös jotain juhlavaa tanssiaisvaatetta. Tanssit jatkuvat iltamyöhään tanssiorkestereiden tahdissa kahdella parketilla. Tapahtumaan on sovittu majoituspaketit Ikaalisten Kylpylän kanssa. Huonevaraukset tehdään keskitetysti Kylpylään suoraan tapahtumamme majoitusvastaavan kautta; Anne Koivisto puh Juhlatapahtumasta saat lisätietoja syyskauden alussa tai tapahtumapäälliköltä Eija Puranen puh tai Lähde mukaan nauttimaan tanssista ja tekemään hienoa tapahtumaa Ikaalisten Kylpylään! Yksin ei ole kiva juhlia! =) SEURATANSSIN OHJAAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄ REMONTISSA TEKSTI: LIISA KONTTURI Tuskin tiesi Tahvanaisen Juhani aloittaessaan pienimuotoista ohjaajakoulutusta vuonna 1998, että vuoteen 2006 mennessä SUSELin alaisuuteen siirretty koulutus on tuottanut parisataa kentällä toimivaa ohjaajaa ja että ko. vuonna alkava koulutusputki toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Toimiva ja kattava koulutus on siis todettu tarpeelliseksi ja laadukkaaksi monella eri taholla. Koulutuksen kehittäjinä on koko sen olemassaolon 2006 ALKANEEN KOULUTUKSEN RAKENNE SEURATANSSINOHJAAJAKOULUTUS, taso 1 Ohjaajakoulutuksen taso 1 jakaantuu kahteen osaan: starttiosioon sekä varsinaiseen perusohjaajakoulutusosioon. Starttiosio Koulutuksessa keskitytään henkilökohtaisten tanssitaitojen kehittämiseen reilussa kymmenessä seuratanssilajissa käymällä läpi niiden perustekniikkaa ja kuvioita. Vienti ja seuraamistaitojen kehittäminen on avainroolissa sekä lajien alkeisopetuksen didaktiikassa. Pääpaino on viidessä perustanssissa joiden ohjaamista voi ryhtyä harjoittelemaan esimerkiksi apuohjaajana starttiosion päätyttyä. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi jonkin verran perusasioita tanssimusiikista, musiikkiin tanssimisesta, tanssimusiikin perusteita ja tutustutaan ohjaamisen perusteisiin. Koulutuksen laajuus on 96t (á45min) Perusohjaajakoulutusosio, taso 1 Koulutuksessa saa valmiudet kymmenen tanssilajin alkeis- ja alkeisjatkotason ohjaamiseen sekä runsaasti tietoa ohjaamisen perusteista, tanssimusiikista, tanssin historiasta ja nykytilasta, byrokratiasta jne. materiaaleineen. Tentin hyväksytysti suoritettuaan osallistuja saa SUSELin myöntämän ajan toiminut sama koulutustiimi: Juhani Tahvanainen, Timo Arstila ja Liisa Kontturi. Tiimin johtoajatus koulutuksen kehittämistyössä on ollut tuottaa kentälle ohjaajia, joilla on oman tanssillisen osaamisen lisäksi hyvä tietotaito seuratanssille ominaisten asioiden ohjaamisesta; viennistä ja seuraamisesta, musiikin ja tanssin yhteydestä, tanssilajien tyypillisistä ominaisuuksista. Lisäksi ohjaajat saavat teoriatietoa oppimiseen ja ohjaamiseen liittyvistä perusasioista, lajimme taustasta ja nykypäivästä sekä käytännön työelämään liittyvistä asioista. Ohjaajakoulutuspakettia on nyt uudistettu siihen suuntaan, että em. asiat ehtivät sisäistyä ohjaajille jo koulutusputken aikana entistä paremmin ja että myös oman tanssitaidon kehittymiselle saadaan lisää aikaa. Koulutus on laajentunut ajallisesti ja mahdollistaa siksi sen, että tulevaisuudessa valmistuvat perusohjaajat ja seuratanssinohjaajat ovat entistä valmiimpia ottamaan kentän haasteet vastaan. Koulutusta on laajennettu lisäämällä kokonaiskoulutusaikaa ja jaksottelemalla koulutus kahteen eri tasoon. Lisäksi on otettu käyttöön Seuratanssin perusohjaaja nimike Seuratanssinohjaaja nimikkeen lisäksi. Näkyvin ja omalla tavallaan merkittävin uudistus lienee kuitenkin se, että Oulun seudun ammattikorkeakoulu toteuttaa omia opintojaksojaan ohjaajakoulutuksen puitteissa, jolloin koulutuksen status erilaisten ohjaajakoulutusten kentässä nousee omaan luokkaansa. seuratanssin perusohjaajan todistuksen ja oikeuden käyttää Seuratanssin perusohjaaja -nimikettä. Koulutuksen laajuus on 120t. OHJAAJAKOULUTUSJÄRJESTELMÄN taso 2 Seuratanssinohjaajan jatkokoulutus Koulutuksessa saa valmiudet kymmenen perusohjaajakoulutuslajin jatkotason ohjaamiseen sekä viiden uuden lajin alkeis- ja alkeisjatkotasojen ohjaamiseen. Koulutuksen aikana syvennetään perusohjaajakoulutuksen tietotaitoa sekä oman tanssillisen osaamisen että didaktisen osaamisen kannalta. Uuden koulutusjärjestelmän mukaisesti taso 2:n kurssit ja tentin hyväksytysti suoritettuaan ohjaaja voi käyttää nimitystä seuratanssinohjaaja. Koulutuksen laajuus on 96t. Ohjaajien täydennyskoulutukset Täydennyskoulutukset ovat teemakoulutuksia, joissa keskitytään yhden teeman sisällä tanssitekniikkaan ja lajididaktiikkaan. Koulutusten laajuus on 18t ja niitä tullaan järjestämään neljä kertaan vuodessa. Lisätietoja koulutuksesta saat koulutusvastaava Liisa Kontturilta, Myös liiton nettisivuilla on tarkempaa tietoa koulutuksesta. SUSEL Seuratanssinohjaajan jatkokoulutus Koulutuksessa saa valmiudet kymmenen perusohjaajakoulutuslajin jatkotason ohjaamiseen sekä viiden uuden lajin alkeis- ja alkeisjatkotasojen ohjaamiseen. Koulutuksen aikana syvennetään perusohjaajakoulutuksen tietotaitoa sekä oman tanssillisen osaamisen että didaktisen osaamisen kannalta. Koulutusviikonloput ja -paikat Ilmajoki Ikaalinen Ilmajoki Ilmajoki Koulutusviikonlopun hinta 160 euroa (sis. opetuksen). Koulutus on tarkoitettu SUSELin seuratanssin perusohjaajakoulutuksen käyneille ohjaajille. Tule mukaan nyt, sillä jatkokoulutus alkaa seuraavan kerran vasta syksyllä Mikäli olet jo käynyt jatkokoulutuksen tai et pysty tänä vuonna sitoutumaan pitempään koulutusputkeen, voit osallistua ohjaajien täydennyskoulutukseen. Varaa jo aika kalenteristasi, koulutusviikonloput ja -paikat ovat samat kuin yllä. Koulutuksen laajuus on 18t (á 45min). Koulutuksen hinta ja viikonloppujen teemat ilmoitetaan myöhemmin. Kouluttajina toimivat vanhat tutut: Liisa Kontturi (koulutusvastaava) Eija Puranen ( koulutussihteeri, kouluttaja) Juhani Tahvanainen, kouluttaja Timo Arstila, kouluttaja Lasse Paasikko, tanssimusiikkikouluttaja Tiedustelut: Liisa Kontturi, tai Ilmoittautumiset: Eija Puranen, tai

16 12 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 TANSSIPAIKKAESITTELYT KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHDESSA TANSSITAAN JOKA ILTA Kuopiossa, Savon sydämessä sijaitseva Kylpylähotelli Rauhalahti on oikea tanssijan taivas. Sen lisäksi, että siellä voi viettää aktiivista vapaa-aikaa luonnonhelmassa keskellä kaupunkia, voi Rauhalahdessa laittaa jalalla koreasti joka ikinen ilta. - Kyllä, meillä on tanssit jokaiselle päivälle, kertoo kylpylähotellin ravintolapäällikkö Matti Ruuskanen. Meidän tanssimme ovat niin hotellin asukkaiden kuin ulkopuolelta tulevienkin suosiossa. Vaikka me olemme lomahotelli ja tarjoamme toimintaa asukkaillemme, olemme me myös monipuolinen viihdekeskus tanssia harrastaville. - Ohjelmatarjonnassamme me pyrimme runsassisältöisyyteen oman linjamme eli tanssittavan iskelmämusiikin puitteissa, hän tähdentää. Emme tietenkään tavoittele kaikkien musiikkimakujen miellyttämistä. Me haluamme olla aikuisten tanssipaikka. NOSTALGIAILLOISTA ERIKOISTAPAHTUMIIN Kylpylähotelli Rauhalahden tanssiviikko alkaa maanantain teemallisilla nostalgiailtamilla ja jatkuu tiistain levytanssien kautta Savon tulisimpiin naistentansseihin. Rauhalahden keskiviikon naistentanssit ovat jo maanlaajuinen käsite. Niissä tähtitaivaamme suurimmat tähdet ja parhaimmat artistit viihdyttävät tanssivaa yleisöä. Torstaisin on vuorossa suuren suosion saaneet radiokaraoketanssit, jonka parhaita esiintyjiä kuullaan myös Kuopion paikallisaseman Oikea Aseman aalloilla. Viikonloppuna Rauhalahden parketilla pyörähdellään maan kysytyimpien tanssiorkestereiden tahdissa ja tanssiviikon päättää sunnuntain levytanssit. - Normaalin tanssiohjelmamme lisäksi meillä on myös erilaisia te toja ja suurtapahtumia, Matti Ruuskanen lisää. Esimerkiksi tänä syksynä muistelemme seitsemänkymmentäluvun musiikkia 70 s Forever tapahtumassa mm. Menneisyyden vankien, Osmos Cosmoksen ja Kasevan tahdissa. Tapahtuma on jatkoa 50 s Forever ja 60 s Forever illoille. Myös Mamba ja Jari Sillanpää tuovat omat mausteensa syksyn ohjelmistoomme. Rauhalahden syksyn ohjelma on kuin kuka-on-kukin Suomen tähtitaivaalla. Yleisesti suosittujen Kari Tapion, Anne Mattilan, Marita Taavitsaisen ja Finlandersien lisäksi ohjelmistosta löytyy monta tanssijoiden kestosuosikkia kuten Varjokuva, Unelmavävyt ja Mikko Mäkeläinen. MUUTAKIN KUIN TANSSIA Kylpylähotelli Rauhalahti on muutakin kuin pelkkää tanssia. Rauhalahti on myös hyvää ruokaa, rentouttavia hoitoja, veden loiskeita trooppisessa kylpylässä niin sisällä kuin ulkona sekä eksoottisia elämyksiä mualiman suurimmassa TEKSTI: MAIJA VOUTILAINEN, KUVAT: RAUHALAHTI, POLARARTISTIT KUVAPANKKI savusaunassa ja tukkilaisromantiikkaa tulvillaan olevalla Jätkänkämpällä. Perinneilta Jätkänkämpällä on ainutlaatuinen kokemus nykyihmiselle. Rosvopaistia tai savulohta, hanurimusiikkia ja 1950-luvulta peräisin oleva aito tukkilaiskämppä ovat sellainen yhdistelmä, mitä ei muualta Suomesta löydy. - Kun tähän vielä lisätään meidän suomee ja savvoo sujuvasti ossoova hanuristimme Huttusen Pali on elämys mitä täydellisin, Matti Ruuskanen kuvailee Jätkänkämpän tunnelmaa. Kylpylähotelli Rauhalahti on erittäin monipuolinen vapaa-aika- ja lomakeskus. Vahvan, vipinää ja vilskettä tarjoavan iltaviihteen lisäksi yksi Rauhalahden suurimmista vahvuuksista on sitä ympäröivä luonto: Kallaveden rannat ja Rauhalahden luonnonsuojelualue. Kun tänne kerran tulee, haluaa tänne palata aina uudelleen ja uudelleen. Savolaiset juuret omaava Kari Tapio on ollut jo vuosia yksi Kylpylähotelli Rauhalahden suosituimmista esiintyjistä. TERVETULOA TANSSEIHIN HIETASAAREN MAJAKALLE! TEKSTI: TANSSIMAJAKKA / KUVA: K. ALA-LOUVESNIEMI Aivan Oulun keskustan tuntumassa sijaitsee idyllinen Hietasaaren Tanssimajakka, jossa esiintyvät maan parhaat artistit ja orkesterit taaten onnistuneen ja iloisen tanssi-illan. Hietasaaren Tanssimajakalla on suuri noin 600 m2 tanssilattia, hyvät ja nykyaikaiset ravintolatilat niin sisällä kuin ulkoalueilla ja tietysti a-oikeuksin. Karaokea voi myös lauleskella sille varatussa erillisessä tilassa illasta toiseen. Tanssimajakka on oivallinen paikka järjestää yritysja perhejuhlia niin tanssi-illan lomassa kuin yksityistilaisuutena. Rakennamme räätälöidyn paketin aina tilaisuuden koon ja luonteen mukaan, oli sitten kyseessä 700 hengen yritysjuhlat tai pienempi perhejuhla. ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖLLÄ Vuokraamme myös laista kalustoa juhlatarpei- erisiin pöytäryhmistä aina narikkaan ja juhlatelttaan asti sekä lisäksi lämmittimiä ja asuntoautoa. Hietasaaren Tanssimajakka Hieta-Viihde Oy Hietasaarentie OULU fax Toimitusjohtaja Paavo Huuskonen Puh TANSSITAAN HISTORIALLISISSA PUITTEISSA Lauantain tähtiartistit ja torstain päivätanssit vetävät väen villatehtaaseen viihtymään. Orimattilan keskustassa sijaitseva satavuotias villakehräämö heräsi ruususenunestaan muutamia vuosia sitten, kun paikalliset yrittäjät Olli ja Kalle Mäkelä sekä Hannu Tuominen ostivat rapistuvan kiinteistön ja alkoivat kehittää sitä koko kaupungin olohuoneeksi. Samassa yhteydessä myös vanhaan kutomosaliin nikkaroitiin tanssiparketti ja asianmukaiset puitteet tanssikansan viihdyttämiseksi. TEKSTI: LAURA TUOMINEN / KUVAT: ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ Lauantaitanssit nimekkäine artisteineen saivat suosiota jo avajaisillasta lähtien, ja pian parketilla alettiin pyörähdellä myös torstaisin paikallisten pelimannien tahtiin. Kehräämöllä ovatkin vierailleet lähes kaikki maamme eturivin artistit - ja lisää tangokuninkaallisia ja muita tähtiä on luvassa tänä syksynä. - Kehräämön tanssit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Lahden seudun tanssikansan mielessä erityisesti talvikauden lauantaiden menopaikkana, toteaa Hannu Tuominen tyytyväisenä. Tanssisalin yhteydessä toimii tapahtumailtaisin pubi, jossa halukkaat pääsevät esittämään karaoketaitojaan. Tiloissa järjestetään myös pikkujouluja, häitä ja muita kutsuvierastilaisuuksia. Kehräämö on kuitenkin muutakin kuin tanssitalo. Maria Drockilan kynttiläpajan tehtaanmyymälä on päiväsaikaan paikan vetonaula, ja pajan läheisyydessä toimii lukuisia muitakin putiikkeja. Ja vaikka villankehruukoneet on viety pois jo aikoja sitten, rakennuksessa on edelleen paljon pienteollisuutta. Kehräämöön on helppo löytää, sillä se sijaitsee aivan Lahden- ja Helsingintien vieressä. Karavaanareille on lisäksi tarjolla sähköllä varustettua majoitustilaa pihaalueelta tanssilipun hinnalla. Tervetuloa Kehräämön tansseihin!

17 REVONTULESSA TANSSITAAN YMPÄRI VUODEN Revontulen paikalla on järjestetty tansseja jo 70-luvulta lähtien. Uusien salien valmistumisen myötä tuli mahdolliseksi järjestää tähtitansseja, konsertteja ja erilaisia tapahtumia. L omakeskus Revontuli sijaitsee Keski-Suomessa Hankasalmella valtatie 9 varrella. Jyväskylästä matkaa on 47 km ja Kuopiosta 100 km. Revontuli on perheyritys. Yrityksen perustaja Markku Kinnunen nimittää itseään nykyisin leikkisästi ulkoasiainhoitajaksi. Tytär Tiia Valkama on toimitusjohtaja. He ovat kehittäneet Revontulen toimintaa vuodesta 1993 remontoiden ja uutta rakentaen. Vakinaista henkilökuntaa on n. 15. Tansseja järjestetään tiistaisin ja lauantaisin tähtiartistien ja orkestereiden tahdissa. Tanssijoiden käytössä on Revontuli-sali (400 m2)ja Aurora-sali (1000 m2). Missä salissa tanssit sitten järjestetään, riippuu lähinnä siitä, kuinka paljon paikalle oletetaan etukäteen väkeä saapuvan. Tanssijoita käy Revontulessa mm. Jyväskylän, Pieksämäen ja Kuopion alueilta. Myös bussiryhmät ympäri Suomea ovat ottaneet Re- L ATINOS 13 TEKSTI: JUKKA MUSTONEN / KUVAT: REVONTULI 18-reikäinen golfkenttä, joka sijaitsee aivan Lomakeskuksen vieressä. Kesällä moni retkiporukka suuntasikin päivällä golfaamaan ja vielä illalla tanssiparketille. Tavataan Revontulen tansseissa! vontulen tanssiretkikohteekseen. Tilavat salit ovat innostaneet myös tanssikurssien, kilpailujen ja leirien järjestäjät valitsemaan Revontulen tapahtumansa toteutuspaikaksi. Perinteeksi on myös muodostunut Jyväskylän Sinfonian syyskonsertti Aurora-salissa, tänä vuonna solistinaan Anneli Saaristo. Pikkujoulukaudella tanssien lisäksi järjestetään myös Teatteri Eurooppa 4:n perjantai esityksiä. Lomakeskus Revontuli tarjoaa matkailijoille majoitusta hotellihuoneissa, mukavissa lomamökeissä, rantahotellissa tai kurssikeskus Draivissa. Ravintolapalveluita tarjotaan niin yksittäisille matkailijoille kuin isoille ryhmillekin. Tärkeitä asiakkaita ovat myös yritysten kokousryhmät. Ja mikäs on sen mukavampi päätös kokouspäivälle kuin vauhdikas tanssi-ilta elävän musiikin tahdissa! Uutuutena mainittakoon Suomen Seuratanssiliitto juhlii vuotta Majoitushinnat sisältävät majoituksen, aamiaisen, Vesitropiikin 2 krt / vrk, kuntosalin käytön, tilojen käytön sekä ohjelmamaksun iltaisin tanssiravintolaan. klo Vesitropiikki aamuvirkuille klo aamiainen / ravintola Violetta Ilmoittautumiset Eija Puranen Anne Koivisto TERVETULOA VIIHTYMÄÄN TANSSILEIRI kaikki tasoluokat: Fusku, valssit ja lattarit (mm. Salsaa) sekä Juhlatanssit Pyörätuolitanssi, tanssitekniikkaa, vartalonkäyttöä, ohjaajakoulutuksia ja luentoja tanssikursseja - hauskanpitoa - ohjelmaa - maaottelu

18 14 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 UUDENLAINEN TANSSITAPAHTUMA SEURATANSSEISTA KIINNOSTUNEILLE JA MUILLE TANSSINYSTÄVILLE! STADI TANSSII TEKSTI: PIRJO KAINU / KUVAT: PERTTI VIRTANEN Oletko miettinyt, että joskus olisi kiva mennä katsomaan suomalaista paritanssia? Minkälaista se on tänään? Onko se muuttunut tai kehittynyt sitten viime vuosituhannen? Vai tekisikö mahdollisesti mieli mennä tanssimaan mukavassa seurassa? Vai haluaisitko vaikka osallistua leikkimieliseen tanssikilpailuun? Entä SM-kilpailuun? Kaikkea tätä oli mahdollisuus nähdä ja kokea toukokuun ensimmäisenä lauantaina (6.5.) Helsinki Pavilla. Stadi Tanssii työryhmä järjesti aivan uudenlaisen tanssitapahtuman. Suomalainen seuratanssi on ainutkertaista maailmassa. Se on hauskaa yhdessä oloa, johon oleellisesti liittyy musiikki. Paritanssi on liikkumista musiikin mukaan pareittain juuri sillä tavalla kuin se hyvältä tuntuu. Tanssilla ei tarvitse olla nimeä vaan voi tanssia juuri sitä rytmiä mitä oma rytmikorva sanoo siis tietysti edelleen mitä miehen rytmikorva sanoo. Tapahtuman teemana oli latinalaistanssit. Teemaan kuuluvat latinalaisrytmit kuten samba, Cha cha cha tai Rumba-bolero sekä omana suomalais-latinalaisena suomalainen Tango. Väriä ja kansainvälistä tuulahdusta mukanaan toivat Argentiinalainen tango ja Salsa. Nämä tanssit ovat mukavasti rantautuneet Suomeen ja ovat saaneet runsaasti uusia harrastajia. Tästä osoituksena ovat lukuisat uudet tanssikoulut ja seurat, jotka ovat syntyneet näiden tanssien ympärille. Kun maailma kutistuu ja kansat lähestyvät toisiaan tämä näkyy elämisen kaikilla alueilla kuten esimerkiksi harrastuksissa. Seuratansseissa kansainvälistyminen on tuonut paljon uutta ja uusia ihmisiä lajin pariin. Suomalainenkin lantio on alkanut liikkua ja hartiat täristä! SM-titteleistä kisailtiin iloisissa merkeissä. Salsa SM voittajakolmikko vauhdissa. Uuden tapahtumakonseptin tavoitteena oli tarjota huvia ja viihdettä mahdollisimman monelle, niin kisailuvietin omaaville kuin muille tanssinystäville ja yleisölle. Tapahtumassa kisailtiin Suomen mestaruuksista salsassa ja argentiinalaisessa tangossa. Lisäksi kisattiin SUSELin Lavatanssicupin Tangoa hulmuavin helmoin Helsingin Pavilla! osakilpailun merkeissä lavalattareiden SM titteleistä ja tangon taidoista. Tapahtuman aikana oli myös yleisöllä mahdollisuus tanssia ja nähdä mm. argentiinalaisen estraditangon huikeita esityksiä. Satu Markkasen johdolla kaikki halukkaat pääsivät myös itse treenaamaan latinalaisrytmejä. Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa Kilpailujen tuloksia voi käydä katsomassa osoitteesta ENSIMMÄISET SATULINNAN TANSSIPÄIVÄT JA YÖT TEKSTI: JUHANI TAHVANAINEN / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Satulinnan tanssipäivät sai alkunsa Hämeenlinnassa Tanssiseura Pivotin järjestämillä tanssikursseilla, jossa keskusteltiin Heikki Vaalannin kanssa tanssileireistä ja siitä, ettei Hämeessä ole kunnon lavatanssitapahtumaa, vaikka lähes kaikkialla muualla jo on. Ajatusta kehiteltäessä päätettiin, että sitä ei jätetä idea-asteelle, vaan katsotaan, missä tällainen voisi olla mahdollista toteuttaa. Kun Satulinnan isäntä Aaro Pesonen lämpeni ajatukselle, löytyi paikkakin itsestään ja tapahtuma sai työnimen ja myöhemmin myös toteutusnimen Satulinnan Tanssipäivät ja -yöt. Tapahtuman suunnittelu alkoi jo syksyllä Aaro hoiti orkesterivalinnat, Heikki paikalliset järjestelyt ja mainonnan sekä lehdistön tiedottamisen, Juhani Tahvanainen nettisivut ja SU- SELin kautta markkinoinnin, sekä kurssien suunnittelun ja tapahtuma pääsikin SU- SELin juhlavuoden tapahtumaksi vuosikokouksineen. Tapahtumaan osallistui yli 200 tanssileiriläistä, sekä neljän yön tanssijat mukaan lukien kokonaiskävijämäärä oli lähes 2500 henkeä. Järjestäjien puolelta oltiin positiivisesti yllättyneitä päivien saamasta suosiosta ja ensi vuoden suunnittelu on jo käynnissä. Annetusta palautteesta on iso apu seuraavien tapahtumien suunnittelussa ja paljon myös opittiin ensimmäisestä kerrasta. Ajankohtakin tuntui sopivalta, talvikauden päätöskesäkauden avaus hengessä. FBI-Beat ja Markus Törmälä, Finlanders naistentansseineen, Mikko Mäkeläinen, Pekkaniskan Pojat soittelemassa ja Jari ja Sari Aaltonen, Juhani Tahvanainen - Eija Puranen, Sulo ja Hannele Piiroinen, sekä Jarmo Piepponen ja Raija Johansson opettajina saivat tanssikansalta kovasti myönteistä palautetta, josta on hyvä jatkaa ensi vuonna taas helatorstain tienoilla. Oik. Eija Puranen ohjaamassa kurssilaisia Parolan urheilutalolla pidetyllä Bugg -kurssilla. Vas. alakuva; Jari ja Sari Aaltonen pitämässä Foksin tanssikurssia Satulinnan tanssiparketilla. Oik. alakuva; etualalla Juhani Tahvainen ja Niina Räsänen tanssin huumassa perjantain ilta-tansseissa Finlanders orkesterin soittaessa taustalla.

19 TANSSIN TAITOA ESILLÄ MYÖS FUSKAAMALLA TANGOMARKKINOILLA Seinäjoen Tangomarkkinoilla julkisuutta saa lähinnä tangolaulukilpailu, vaikka aina on kilpailtu myös tangon tanssimisessa. Tänä vuonna tanssille haluttiin lisää tilaa, ja niinpä yhdessä SU- SELin ja seinäjokisen tanssiseura Botafogon kanssa järjestettiin tangokisan lisäksi myös lava-jivekisa. Lava-jiven cup-osakilpailu oli ensimmäinen SUSEL-cupkisa tangomarkkinoilla. Kisaan osallistui 36 paria. Tuomariston jäsen, tanssinohjaaja Leila Mäenpää kertoi arvioinnin tärkeimmiksi kriteereiksi parin yhteensopivan työskentelyn ja sen, että kyseisen tanssin perusaskel löytyy sekä fusku- että jivemusiikin soidessa ja pari pystyy tanssillaan tulkitsemaan musiikin eri vivahteita. Tuomariston jäsenen Pirjo Kainun mielestä kilpailun yleisvaikutelma oli suorastaan loistava. Myös musiikki, josta vastasi Suke Huovinen, oli hyvin valittua, selkeää ja tanssittavaa kuulijoiden mielestä. Minä bongasin lattialta mielenkiintoisen, luovasti tanssivan parin, joka kisaili yhdessä ensimmäistä kertaa, ja harjoituskertojakin oli takana peräti neljä. Kummallakin on kuitenkin vahva tanssitausta; Heidi Pohjola tanssii kaikkia paritansseja ja myös kilpatanssia, Antti Packlen on tanssinut kansantansseja, balettia, hiphoppia ja lavatansseja. Heidän mielestään tanssissa pääasia on hauskuus. Tämä hauskanpito toi heti ensiyrittämällä Heidille ja Antille seitsemännen sijan. Sunnuntaina Heidi, parinaan Heikki Teljamo, otti hopeaa sekä tangon SM- että MMkisassa. Tanssiesitykseen mukavan lisän antaa ajateltu ja yhteen- TEKSTI: SEIJA HUOLMAN KUVAT: HELENA KAUNISTO-HENTILÄ sopiva puvustus. Tässä olivat erinomaisesti onnistuneet 50- sarjassa pronssin saaneet Seppo ja Tuula Klemetti. Heidän tanssissaan oli myös leikkimielisyyttä ja huumoria, mistä tuli katsojallekin hilpeä mieli. Valitettavasti yleisö ei tätä kisaa oikein löytänyt. Sen sijaan yleisölehterit MM-Tango mitalikolmikko. Avoimen SM-Tangon kilpailijoita. täyttyivät lauantaina 8.7., kun oli vuorossa lavatangon SM- ja Nordic tangon MMkilpailut. Niihin osallistui 91 paria. Kilpailun alussa suomalaisen lavatangon Grand old man, ikinuori Åke Blomqvist selitti, mitä tarkoittaa suomalainen tango: mies tekee naisen onnelliseksi ja nainen antautuu; se on lämpöä ja läheisyyttä. Tulokassarjaan oli uskaltautunut 13 paria. Timo Heiskan ja Maarit Kyrölän sai kisaan mukaan Kalajoen tangomarkkinakiertueella saama kutsu. Heidän mielestään kokemus oli avartava ja saa luultavasti tulemaan uudelleen. Erityisen iloisia he olivat siitä, että ensikertalaisten alkujännitykseen auttoi kilpakumppaneiden antama tsemppaaminen. Vaikka kilpailu venyi, jaksoivat kilpailijat säilyttää iloisuutensa helteisessä Atriahallissa. Sopivat tangontahdit soitti tanssiorkesteri Noiser. 50-sarjassa kilpailleiden Lea ja Raimo Haapasalon taidonnäyte Tangon taivutuksessa. LAVATANGON SM-KILPAILU 15 TULOKKAAT 1. Raine Ristola ja Sari Ristola 2. Jouni Salonen ja Tuija Raikko 3. Hannu Laurila ja Anita Seppänen 40-SARJA 1. Matti Tuominen ja Armi Tanskanen 2. Veijo Simi ja Pirjo Hyytiä 3. Pentti Mäkinen ja Anna-Liisa Korvala 50-SARJA 1. Raimo Haapasalo ja Lea Haapasalo 2. Kauko Heikkilä ja Anneli Arkko 3. Tapani Antikainen ja Ritva Ticklén-Perälä SENIORIT 1. Tauno Tuominen ja Rauni Pöntinen 2. Kauko Heikkilä ja Anneli Arkko 3. Jouko Tiher ja Riitta Korpimäki AVOIN 1. Matti Tuominen ja Armi Tanskanen 2. Heikki Teljamo ja Heidi Pohjola 3. Ari Vaskelainen ja Eija Puranen NORDIC TANGON MM-KILPAILU SENIORIT 1. Kari Mielonen ja Anne Vahvelainen 2. Reijo Lehtinen ja Meri Nykänen 3. Tauno Tuominen ja Rauni Pöntinen AVOIN 1. Veijo Simi ja Pirjo Hyytiä 2. Heikki Teljamo ja Heidi Pohjola 3. Hasan Yildiz ja Sini Heikkinen TUURISSA TANSSITTIIN NIIN TÄHTIEN KUIN TAVISTENKIN KANSSA Timo Arstila ja Anne Jänkälä vauhdikkaassa tanssiesityksessään. TEKSTI:PIRJO KAINU / KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Tuurin Miljoona Tansseja tanssittiin järjestyksessään jo toisen kerran. Tapahtumarikas päivä sisälsi useita tanssiesityksiä, kilpailuja, kursseja ja tietysti mukavaa yhdessäoloa tanssin merkeissä. Yleisö yritti tanssimalla rikkoa myös edellisen vuoden Kyläkaupan maailmanennätystä. Paikalla oli tuttuja huippuartisteja, maankuuluja tanssiryhmiä ja ihan tavallisia tanssin harrastajia sekä tietysti muuta yleisöä, sillä tilaisuus oli kaikille avoin. Samalla kun väki kävi Veljekset Keskisen kyläkaupassa ostoksilla, heillä oli mahdollisuus tutustua tanssin ihmeellisiin saloihin katsomalla muiden tanssia, pyörähtelemällä itsekin mukana tai vaikkapa osallistumalla ilmaisille tanssikursseille. Tapahtuma pidettiin kokonaisuudessaan ulkotiloissa tavaratalon pihalla. Aurinko paistoi koko lauantaipäivän lähes pilvettömältä taivaalta, mikä takasi omalta osaltaan jälleen Miljoona Tanssien onnistumisen. Tapahtuma starttasi kokoontumistansseilla perjantaina 21.7 Onnenkivi-ravintolassa karaoken tahdittamana. Paikalle oli kokoontunut jo varsin mukavasti yleisöä ja mm. seuraavan päivän kilpailijoita, sillä tanssinharrastajia saapui osakilpailuihin ympäri Suomea. SUSEL Lavatanssicup-osakilpailu alkoi heti aamuvarhain lauantaina. Lavatanssicupin kilpailujärjestelmä on luotu siten, että aloittelijoillakin on helppo tulla kokeilemaan kisaamista, vaikka se ei olisikaan Jatkuu seuraavalla sivulla...

20 16 SUSEL -JÄSENLEHTI 3/2006 harrastuksen pääidea. Kilpailujärjestelmä sisältää avoimen luokan lisäksi erilaisia ikäsarjoja ja lisäksi ns. Tulokkaat-luokan, jossa voivat kisata ainoastaan aloittelijat. Tulokkaita oli uskaltautunut tällä kertaa useampi pari rohkeasti mukaan. Kilpailujen tanssilajeina olivat Foksi SM ja Lavalattarit. Näyttävät Miljoona Tanssit palkinnot jaettiin iltatanssien yhteydessä ja voittajat esittelivät taitojaan vielä tämän jälkeen kiitos-tanssilla. TANSSINOPETUSTA MM. JANNE TULKIN JA MAIJA ASTIKAISEN JOHDOLLA Tapahtumassa oli mahdollisuus tanssia oikeasti Tähtien kanssa, sillä Janne Tulkki ja Maija Astikainen opettivat lavatansseja lauantaina iltapäivällä. Janne on valmentanut tanssijoita jo pitemmän aikaa yhdessä diplomi tanssinopettajana toimivan Maijan kanssa aina keikkakiireiltä ehtiessään ja kurssit ovatkin olleet huippusuosittuja. Oppilaita kertyi tälläkin kertaa koko tanssilattian täydeltä harjoittelemaan Fuskun taitoja. Juhani Tahvanainen opetti illan aikana lisäksi Humppaa Kyläkaupan mahtavalla 300 neliön tanssiparketilla, joka oli sijoitettu aivan Onnenkengän juurelle. TANSSIN HUIPPUNIMIÄ ESIINTYMÄSSÄ Viime vuoden Miljoona Tanssit kilpailun kaiken mahdollisen voittanut pari Ari Vaskelainen (Kyröskoski) ja Eija Puranen (Ikaalinen) esiintyivät päivän aikana tapahtumassa. Pari on voittanut Pohjoismaiden mestaruuden 2005 niin Jivessä kuin Lähitansseissakin. Toisessa esityksessä olivat mukana myös Timo Arstila ja Anne Jänkälä. Heidän esityksistään oli nähtävissä, miten kevyttä ja hauskaa tanssi voi parhaimmillaan olla. Paikallista väriä toivat Tuurin omat lapsitanssijat Tuurin 4H-kerhon Topitanssijat omalla ohjelmallaan. Myös paikallinen, jo kansainvälistä kokemustakin omaava nuorten esiintymisryhmä Lipparit, esiintyi iltatanssien yhteydessä omalla show-ohjelmallaan. Ryhmä kertoi olevansa varsinaisesti kansantanssiryhmä ja heidän ensimmäinen esityksensä oli hyvin monipuolinen ja sisälsi todellisen tarinan suomalaisesta lavatanssikulttuurista. Show n toinen osa oli puolestaan rytmikästä ja näyttävää Hip Hop -tanssia! Kyläkaupan maailmanennätys tanssimalla, joka oli edellisenä vuonna matkassa mitattuna Tuurista Seinäjoelle, yritettiin rikkoa joukolla. Jokainen kaupassa kävijä, ohikulkija jne voi kantaa oman kortensa ennätyksen tekemisessä kiertämällä Onnenkenkä-rataa yhden tai useamman kerran suomalaisen lavatanssimusiikin tahtiin omalla vapaalla tyylillään. Niin vain kävi, että uutta ennätystä ei tällä kerralla syntynyt. Voimaan jäi siis matka Tuurista Seinäjoelle. Lauantain iltaohjelman tunnelman ja rytmit takasivat suomalaiset tähtiartistit orkestereineen. Illanvieton aloitti Antti Huovila letkeällä menollaan. Sen jälkeen yleisö sai nauttia lavakonkari Eino Grönin komeasta esityksestä nostalgisine kappaleineen. Viimeisenä esiintynyt Janne Tulkki villitsi paikalle tulleen yleisön vielä illan lopuksi keräten lavan eteen sankan joukon kuuntelijoita että tanssijoita parketin puolelle. Yleisö viihtyikin hyvin paikalla aivan tapahtuman loppuun asti. Kaikilla tuntui olevan hauskaa ja tilaisuus tarjosi varmasti jokaiselle jotakin. Fuskun askellusta opettelemassa... Anne Koivisto ja Kimmo Laasanen MM-ennatys tanssimalla? Foksin SM -kilpailun satoa. Maija Astikainen ja Janne Tulkki Tuurin tunnelmissa. JÄSENESITTELYSSÄ KEMIJÄRVEN SEURATANSSIJAT RY SEURATANSSI SUOSIOSSA TEKSTI JA KUVAT: UNTO VIITAMÄKI Suomen Lapissa tanssitaan jo viimeisiä kesälavatansseja, mutta eipä kauaa kun talkooperiaatteella toimivan Kemijärven Seuratanssijoidem100 jäsentä pääsevät trimmaamaan taitojaan seuransa ohjaajien kanssa. Seuran puheenjohtaja Riitta Kyyhkynen ja johtokunnan jäsen Tapani Tolonen toivovat, että harjoittelupaikkaan Lepistön koululle tulisi uusiakin jäseniä syyskuun 17. päivänä. - Uusia harrastajia otamme innolla mukaan kaikille tasoille. Usein turhaan arkaillaan alkeiskurssille tuloa luullen että siellä kaikki muut osaavat jo. Järjestämme kuitenkin alkeisopetusta, jonne pääsyvaatimuksena on vain kävelytaito. Miehiä ja nuoria odotetaan kovasti mukaan lajiin. Nyt vain reilu kolmasosa on miehiä. Miesten pitäisi hoksata tämä tanssihyvä. Rohkeasti mukaan vaan, Riitta ja Tapani kannustavat. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:hyn kuuluva KEMIJÄRVELLÄ Kemijärven Seuratanssijat ry järjestää vuosittain kaksi huippu opettajien vetämää tanssileiriä. Ensimmäinen leiri on lajeina Boogie-woogie, Bugg ja Hidas valssi, opettajina miellyttävät alansa huiput Tommi ja Pirjo Koivula. Syksystä alamme harjoitella yo tansseja saadaksemme pohjaa tulla leireille lisäoppiin järjestetään pian perinteinen helmikuun tanssileiri. Silloin päälajeina ovat Samba ja Cha cha. Opettajiksi tulevat Anna ja Mika Väisänen, jotka olivat viime vuonnakin. - Porukka piti heistä valtavasti. He ovat loistavia opettajia, Riitta ja Tapani kehuvat. - Sunnuntaisin harjoituksissa käy iloksemme enimmillään yli 70 tanssijaa. Ohjaajapareja meillä on neljä ja syksyllä saadaan viides. Ohjaajamme käyvät kesäisinkin eri tanssileireillä hakemassa ohjauksen lisäkoulutusta. SUSELin ohjaajakoulutus on mielestämme maan parasta. Jäsentemme hakeutuessa sinne ohjaajakoulutukseen maksamme osan kurssimaksuista, jos henkilö sitoutuu tietyksi ajaksi seuramme ohjaajaksi, Riitta kertoo. Kesäisin tanssia harrastetaan mm. Kemijärven Perävaaran lavalla, joka Riitan ja Tapani mielestä on yksi parhaista kesätanssipaikoista. Seuratanssijoiden osana toimii myös taloudellisesti Riitta Kyyhkynen ja Tapani Tolonen kutsuvat tanssinharrastajat kauempaakin Kemijärven tanssileireille. itsenäinen argentiinalaisen tangon jaosto. Se kokoontuu tiistaisin Isokylän koululla. Vetäjänä on toiminut Pekka Kulju ja hänen jälkeensä Jukka Kortelainen. Hän on vaimonsa Tuulan kanssa menestynyt lajin kilpailuissakin melko lyhyellä harjoittelulla. TULEVAISUUS TULI ÄKKIÄ Alkuidean seuratanssijoiden toiminnalle antoi exkemijärveläinen,nykyisin Sodankylässä vaikuttava Mauri Pöyliö. Syksyllä 2000 laitettiin Kemijärven tanssiseuran perustamisesta yleiskutsu lehtiin. Paikalle tuli 30 henkilöä. Seura perustettiin SUSELliin se liittyi Mauri ja Kujalan Toini ehdottivat minulle ja vaimolleni Maijalle, että alkaisimme tulevaisuudessa ohjaajiksi. Emme aavistaneet että tulevaisuus olikin jo kahden viikon päässä jolloin meidän piti toimia ohjaajina. Ensimmäisiin fuskun harjoituksiin Kemijärven lukiolle ilmestyi 90 tanssista kiinnostunutta, eli noin prosentti kaikista kemijärveläisistä, joten alku oli tosi jännä. Tahvanaisen Juhani innosti minut ja Maijan SU- SELin perusohjaajakurssille 2001, tutkinnon suoritimme Innoissani suoritin vielä jatko-ohjaajatutkinnon 2003.Koko ajan porukka on ollut ihanan innostunutta ja huhtikuussa kauden päätyttyä huokaillaan mitä tekisi sunnuntain tyhjässä paikassa, Tapani kertoo. Hän ja useat muut ovat olleet alusta asti mukana. Riitta tuli vuotta myöhemmin. Lapin tanssiseurojen yhteistyö on tiivistä ja ohjaajat tapaavat leireilläkin ympäri maata. SUSELin jäsenseuroja on myös Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kittilässä. Myös Ivalossa on järjestäytynyttä tanssitoimintaa. Yhteiset pikkujoulutkin on järjestetty. Ensimmäinen pidettiin Saarenkylässä ja viime vuonna ne tanssittiin Kemijärven liikuntahallilla. Ne on koettu erittäin onnistuneiksi ja mukaviksi tilaisuuksiksi. Tämän vuoden seuratanssijoiden pikkujoulu vietettäneen Sodankylässä.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Ilmainen tanssikurssi BUGG alkeet

Ilmainen tanssikurssi BUGG alkeet JÄSENLEHTI 1/2016 Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry Lavatanssikurssit sunnuntaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin! Kursseilla toimiva parinvaihto, et tarvitse omaa paria! Ilmainen tanssikurssi BUGG

Lisätiedot

Jäsentiedote 3 / 2011

Jäsentiedote 3 / 2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Terveiset Tanssikkaasta! Lämmin kesä alkaa kääntyä jälleen syksyksi. Haluammekin kiittää kaikkia Tango & Tanssilavaan osallistuneita! Tapahtumaan osallistui huikeat yli 100 tanssijaa,

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 8-10.2.2013 MEDIAKORTTI 2013 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja 2013 - Messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo

Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012. Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa 10.-12.2.2012 MEDIAKORTTI 2012 Messulehti Messuopas Tuotekassi TuoteTalo Asta Rakentaja -messulehti: Painosmäärä 140.000 Lehti jaetaan Aamulehden liitteenä pirkanmaalaisiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 3 / 2014

JÄSENTIEDOTE 3 / 2014 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS RY JÄSENTIEDOTE 3 / 2014 Hallituksen tervehdys Syksyn tapahtumat Tulevan talven ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kymmenen ensimmäistä vuotta Tanssikkaan historiassa on tanssittu

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015

Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015 Lindy Hop sääntötarkennukset Lahti 2015 Karsinnat: Karsinnoissa kaikissa luokissa ja sarjoissa tanssitaan yksi kierros. Lattialla saa olla useita pareja samaan aikaan. Musiikin kesto on intro + 1,30 min

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015. Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015. Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 3 / 2015 Hallituksen tervehdys Loppuvuoden tapahtumat Puheenjohtajan tervehdys Lämpöisten kesäkelien vielä helliessä on taas se aika vuodesta kun syksyn harrasteet alkavat.

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille

Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille 1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Käyttöohje Nokia Musiikki

Käyttöohje Nokia Musiikki Käyttöohje Nokia Musiikki 1.0. painos FI Aloita Nokia Musiikki -sovelluksen käyttö Nokia Musiikki -palvelussa voit tutustua uusiin kappaleisiin ja kuunnella vanhoja suosikkejasi. Voit ladata Nokia Musiikki

Lisätiedot

Lindy Hop avoin Champion ja Lindy Hop avoin seniorit kisataan voimassaolevien WRRC:n sääntöjen mukaan.

Lindy Hop avoin Champion ja Lindy Hop avoin seniorit kisataan voimassaolevien WRRC:n sääntöjen mukaan. Virallisten luokkien sääntötarkennukset Lindy Hop avoin Champion ja Lindy Hop avoin seniorit kisataan voimassaolevien WRRC:n sääntöjen mukaan. Lindy Hop ja Rock n Roll tanssitaan järjestäjän valitsemaan

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Yleisen sarjan C-, B- ja A-luokissa tanssitaan kaksi kierrosta: hidas 30 34 t/min ja nopea 48 58 t/min. Molemmilla kierroksilla Jam session.

Yleisen sarjan C-, B- ja A-luokissa tanssitaan kaksi kierrosta: hidas 30 34 t/min ja nopea 48 58 t/min. Molemmilla kierroksilla Jam session. Lindy hop sääntötarkennukset: Karsinnat: Karsinnoissa kaikissa luokissa ja sarjoissa tanssitaan yksi kierros. Lattialla saa olla useita pareja samaan aikaan. Musiikin kesto on intro + 1,30 min ja soiva

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

4H ja osuustoiminta on POP

4H ja osuustoiminta on POP 4H ja osuustoiminta on POP 2 4H ja osuustoiminta. Miksi? Kosketuspintoja työelämään Osuustoiminta kasvattaa suosiotaan nuorten keskuudessa! Lähiruokapiirit, ohjelmatoimistot, musiikkipoppoot. 4H:lle oleellinen

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

MEDIAKORTTI KILPAILUOHJELMIIN

MEDIAKORTTI KILPAILUOHJELMIIN MEDIAKORTTI KILPAILUOHJELMIIN Cavalier ry on Järvenpääläinen vuonna 1982 perustettu tanssiurheiluseura. Yhdistyksen toiminta-alue on Keski-Uusimaa. Seuran tarkoituksena on edistää tanssiurheilua ja muuta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015

JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS JÄSENTIEDOTE 2 / 2015 Hallituksen tervehdys Jäsenedut Seuravaatteet Kesän tapahtumat Kevätkokous Syksyn tulevaa ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kurssitarjontamme jatkuu hyvin aktiivisena

Lisätiedot

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

JÄSENLEHTI 1/2011. Kevätkauden 2011 tanssikurssiohjelma. www.kestavat.fi

JÄSENLEHTI 1/2011. Kevätkauden 2011 tanssikurssiohjelma. www.kestavat.fi JÄSENLEHTI 1/2011 Kevätkauden 2011 tanssikurssiohjelma 2 Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestävät ry Hallituksen jäsenet Virve, Mikael, Päivi, Teija, Jussi, Marketta, Kauko, Pauliina, Markku, Birgitta Teija

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 1 / 2015. Hallituksen tervehdys Alkuvuoden tapahtumat Jäsenedut

LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 1 / 2015. Hallituksen tervehdys Alkuvuoden tapahtumat Jäsenedut LAVATANSSISEURA JÄSENTIEDOTE 1 / 2015 Hallituksen tervehdys Alkuvuoden tapahtumat Jäsenedut HALLITUKSEN TERVEHDYS Menestyksellisesti on juhlavuosi juhlittu! Syytä juhlaan on paljon, tanssin taito ja ilo

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot