Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007"

Transkriptio

1 Henkiriepu Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007

2 SISÄLLYS 3/ TOIVON PÄIVÄ 5 TOIMISTON KUULUMISIA 6 TOIVON PÄIVÄN VERENPUNAISIA RUUSUJA: Sairaanhoitaja Eija Eklund-Mähönen 8 Infektiolääkäri Esa Rintala 10 Kutsumusammatissaan sairaanhoitajana 11 Nukkuva ballerina apteekin odotustilassa 13 Helsingin Sanomat, globaali aids-artikkeleiden sarja 15 EUROOPPALAISTEN POTILAS- JÄRJESTÖJEN TAPAAMINEN 18 TULEVIA TAPAHTUMIA 19 KALENTERI Henkiriepu POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE TOIMITUS Sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä PAINO Painotalo Casper Oy POSITIIVISET RY Paciuksenkaari Helsinki puh. (09) fax (09) Pankkiyhteys: Handelsbanken

3 Toiv oivon on päivä Viidettä Toivon päivää vietettiin aurinkoisena maanantaina Helsingissä ravintola Kahdessa Kanassa. Tänä vuonna yhdistys päätti jakaa ruusuja niille ihmisille, jotka ovat työssään toimineet esimerkillisesti hiv-positiivisten hyväksi. Halusimme muistaa punaisin ruusuin ystävällisiä kasvoja, kuulevia korvia, rautaista ammattitaitoa ja asiallista tiedottamista. Valitettavasti kaikki ei ole kuitenkaan niin ruusuista. Asenteellisuudesta ja epäasiallisista kommenteista jaettiin verilettuja. Verilettupinot kommentteineen edustivat kaikkea sitä missä parantamisen varaa vielä on. Ruusun ovat ansainneet monet muutkin toimijat, mutta erityisen paljon myönteistä palautetta on saatu seuraavista toimijoista. Vuoden 2007 ruusujen saajat ovat: Sairaanhoitaja Eija Eklund-Mähönen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Lääkäri Esa Rintala Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitaja Maija Sarajärvi Aids-tukikeskus, Helsinki Helsingin Sanomat / globaali Aids-artikkeleiden sarja Meilahden sairaalan avoapteekin henkilökunta Ruusujen saajista voit lukea lisää sivulta 6 alkaen. Henkiriepu 3

4 Vuonna 2007 verilettuja saavat: Hiv-positiivisille suunnattujen palvelujen tarjoajat Palveluja on karsittu. Heikoimmassa asemassa olevien, köyhien ja yksinäisten auttaminen vaikeutuu, jos ei ole mitään ennalta sovittua säännöllistä toimintaa, johon kaikki voivat halutessaan osallistua. Yksityiset hammaslääkärit, jotka syrjivät hiv-positiivisia asiakkaita Me emme hoida teidän kaltaisianne. Lisämaksut hiv-positiivisille asiakkaille siivouskuluihin vedoten (eikö muiden asiakkaiden kohdalla siivota?). Lääkäri: Ratkaisu hiviin ja hiv-positiivisten hoitoon: Leima otsaan, munat pois ja kioski kiinni. Lääkärit ja sairaanhoitajat, jotka ovat tätä mieltä Eivät meidän potilaat tarvitse mitään tukipalveluja. He ovat normaaleja työssä käyviä ihmisiä. Kätilö Eikö aina suojauduta mahdollisia tarttuvia tauteja vastaan? Sitten pannaan paksummat kumihanskat käteen, jos tiedetään potilaalla olevan hivtai hepatiittitartunta. Entä jos ei tiedetä, onko vai ei? Syvä hiljaisuus. Sairaanhoitajan kommentti Koskaan en ole kysynyt lupaa hiv-testiin enkä kysy. Me otamme hiv-testin suojellaksemme hoitohenkilökuntaa tartunnalta. Asennoituminen erityisesti ongelma homoja, narkomaaneja ja neekereitä kohtaan. Positiiviset ry heittää myös yleisesti lettuja ympäri Suomea kaikkiin niihin sairaanhoitopiireihin, joissa henkilökunnalla on tiedonpuutteesta johtuvia asenteita hiv-positiivisia asiakkaita kohtaan. Tänä päivänä ajanmukaista tietoa on saatavilla, ja jokaisen ammatikseen hiv-positiivisia ihmisiä hoitavan on mahdollisuus ja myös velvollisuus ottaa asioista selvää. Vaitiolovelvollisuuden merkitystä hiv-positiivisten asiakkaiden hoidossa ei vieläkään ymmärretä täysin. Sama koskee ensimmäisten kohtaamisten merkitystä hoitoon sitoutumisen kannalta. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Vuorinen ja Tuula Seppänen Aids-tukikeskukselta Sini Pasanen ja tilaisuudessa musisoinut Arto Vilkko 4 Henkiriepu

5 Toimiston kuulumisia Sini Pasanen järjestöpäällikkö Helteisestä alkukesästä huolimatta olemme ahertaneet toimistossa ja suunnitelleet jo tulevaa syksyä. Elokuussa vanhat tutut ryhmät jatkavat toimintaansa ja uusia ryhmiä kehitellään koko ajan. Vertaistukiryhmille on myös löytynyt vetäjiä ja heille järjestetään ensimmäinen koulutus elokuussa. Mikäli olet jatkossa kiinnostunut ryhmän vetäjänä toimimisesta, ota yhteyttä toimistolle. Ryhmistä ja tapaamisista voit lukea lisää sivulta 18. Yhdysvaltoihin matkustamiseen liittyen kirjoitimme kirjeen ulkoministeri Ilkka Kanervalle ja pyysimme häntä huomioimaan työssään hiv-positiivisiin kohdistuvat matkustusrajoitukset. Viittasimme samalla pohjoismaisten ministerien Condoleezza Ricelle lähettämään kirjeeseen. Hiv-positiivisten kriminalisointia on selvitetty koko kevään ajan. Nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa, jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi. Työstämme parhaillaan paperia kriminalisointiin liittyvistä asioista hiv-positiivisten oikeuksien kannalta. Hiv Europe kokous järjestettiin toukokuussa Zurichissä. Kokoukseen osallistuivat Sini Pasanen ja Kimmo Karsikas. Kokouksessa käsiteltiin mm. eri järjestöjen ja maiden kuulumisia, kriminalisointia, Bremenin ministeritason konferenssia (jossa oli sekä Hiv Europen edustaja että Kari Tuhkanen yhdistyksen edustajana), muiden verkostojen kuten Civil Society Forumin, GNP+:n ja Aids Action Europen kuulumisia ja Lontoossa järjestettyä lainsäädäntö ja oikeus seminaaria. Bremenin konferenssia ei koettu varsinaisesti ministeritason konferenssiksi vaikka sen piti sitä olla. Myös eri maiden lähestyminen koettiin vaikeaksi. Hyvänä asiana oli, että Saksa haluaa viedä asioita eteenpäin. Jo olemassa olevien deklaraatioiden lisäksi myös Bremen sai omansa. Bremenin deklaraatio on ehkä hyvä muistuttaja, mutta pitää olla varovainen ettei ole liikaa deklaraatioita eikä lainkaan toimintaa! Kuluneella viikolla olemme saaneet myös päiväkeskukseemme uudet sohvat ja matot. Lattiatkin on vahattu, ja koko tila näyttää lähes uudelta.tervetuloa katsomaan ja ihastelemaan elokuussa! Positiiviset ry onnittelee lämpimästi entistä järjestöpäällikköämme Sari Pyrhöstä nykyistä Sari Valoahoa ja puolisoaan Markusta! Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille! Sini ja Kari T. Henkiriepu 5

6 Toivon päivän verenpunaisia ruusuja Leelia Eija Eklund-Mähönen toimii sairaanhoitajana Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sisätautien poliklinikalla yhtenä vastuualueena infektiosairauksien vastaanotto, jossa myös alueen hiv-potilaita hoidetaan. Yhdistyksemme päätti Toivon päivänä 2007 ensimmäisen kerran palkita verenpunaisin ruusuin niitä ihmisiä, jotka ovat toiminnallaan tavalla tai toisella vaikuttaneet stigman vähenemiseen ja poistaneet esteitä hiv-positiivisten elämästä. Toisin sanoen kohdanneet ihmisen ihmisenä, eikä vaikkapa vain potilaana tai pelkkänä tukitoimien passiivisena kohteena. Miljoona, miljoona, miljoona ruusua Yhdistyksemme hallituksen itäsuomalaisedustus ei hetkeäkään miettinyt, kenelle ruusuja Toivon päivänä 2007 tulisi jakaa. Eija on omalla työllään pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti puolustanut tartunnansaaneiden oikeuksia aivan normaaliin, ihmisarvoiseen elämään jo yli 15 vuotta. Hän aloitti sisätautienpoliklinikalla vuonna 1991 ja on siitä alkaen työskennellyt useilla eri vastaanotoilla. Sairaalan saatua infektiolääkärin 1996 alkoi myös infektiosairauksien vastaanotto vakiintua. Hän kertoo huomanneensa pian, että hiv- potilaiden hoito vaati yhä enemmän panostusta ja myös kiinnostus ja tarve kehittyä työssä heräsi vaatimusten kasvettua. Asiakkaan kannalta myönteistä on se, että sairaalassa on ainoastaan yksi henkilö, johon tarvitsee ja saa ottaa yhteyttä tilanteen niin vaatiessa. Toisaalta vastaanotolle mennessään tietää tapaavansa saman hoitajan ja saman lääkärin, jolloin asioita voi jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Olet toiminut hoitajana alalla jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kuinka oma työsi ja samalla hiv-hoito on kehittynyt vuosien aikana? Erikoistuminen eri sisätautien erikoisalojen kesken on edennyt melkoista vauhtia, johtuen ehkä hoitojen ja lääketieteellisen tietämyksen nopeasta kehityksestä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös hoitotyöntekijöille. Esimerkiksi hiv:n lääkehoito on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tuonut haasteita potilaiden ohjaukseen. 6 Henkiriepu

7 Usein Suomen hiv-toimintaa syytetään pääkaupunkikeskeisyydestä, johtuen tietenkin siitä, että valtaosa tartunnansaaneista elää, saa hoitoa ja vastaanottaa palveluja aika pienellä maantieteellisellä alueella eteläisessä Suomessa. Oletko sinä työssäsi huomannut sitä ja jos, niin millä tavalla? Ehkä tästä pienestä pääkaupunkiseutukeskeisyydestä ei ole välttämättä haittaa, koska siellä on kertynyt paljon tietotaitoa ja kokemuksen tuomaa viisautta, jota voimme hyödyntää myös täällä Itä- Suomessa. Esimerkiksi verkostoituminen Hiv/aids sairaanhoitajayhdistyksen avulla on auttanut luomaan toimivia yhteistyösuhteita toisiin hoitajiin ja tässä eteläinen Suomi on ollut aktiivinen toimija. Kuinka olet itse pystynyt kohtaamaan tartunnansaaneen ja millaisia muutoksia potilaan kohtaamisessa on tapahtunut aikojen kuluessa? Vaikka ahdistus alkuvaiheessa tartunnan toteamisen yhteydessä onkin monelle suuri, on lääkehoidon kehittyminen antanut potilaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Myös moniammatillinen yhteistyö on antanut hoitajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa potilaita selviytymään eteenpäin. Työsi täytyy olla ajoittain raskasta. Kuinka jaksat työssäsi ja millä keinoin pystyt itse edesauttamaan jaksamistasi? Toimivat yhteistyösuhteet niin potilaiden kuin työtovereidenkin kanssa antavat työlle mielekkyyttä ja mahdollisuuden auttaa potilaita heidän ongelmissaan. Myös pienet onnistumisen kokemukset aivan arkisessa työssä ja tyytyväiset potilaat ovat ilon aihe. Kiire on tietysti työn ikäviä puolia. Tämän kokoisella poliklinikalla hoitajalla on päivittäin useampia vastuualueita ja potilaskontakteja. Usein tuntuu ettei ole mahdollisuutta antaa potilaalle riittävästi aikaa, vaan on yritettävä jotenkin ehtiä hoitaa edes ne kiireisimmät asiat. Usein voi olla niin, että tartunnansaaneet tuntevat olevansa hyvin erilaisia tai heitä pidetään toisenlaisina muihin poliklinikan potilaihin verrattuna. Ovatko he sinusta sitä? Hiv-potilaat ovat aivan tavallisia ihmisiä ja pitkäaikaisen sairauden mukanaan tuomat ongelmat samanlaisia kuin muillakin. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa hiv olisi sairaus muiden joukossa, mutta se vaatii asenteiden muuttumista ja turhien pelkojen poistamista asiallisella tiedolla. Myös meille ominainen turhan syyllisyyden kantaminen ja toisten syyllistäminen hidastaa kehitystä kohti avoimempaa suhtautumista. Täytyy todeta, että Positiiviset ry on tehnyt hyvää työtä tiedon jakajana ja vertaistuen antajana. Käsikirja hiv-positiivisille on tervetullut tietolähde niin potilaille kuin muillekin. Henkiriepu 7

8 Toivon päivän ruusun saajana Infektiolääkäri Esa Rintala Satakunnan Keskussairaala, Pori Infektiolääkäri Esa Rintala on kunnostautunut viimeisen vuoden aikana ansiokkaasti monessa hiv-positiivisia koskettavassa asiassa. Esa Rintala vastaa Satakunnan alueella asuvien hiv-positiivisten hoidosta Porin sairaalassa. Hän oli myös aktiivisesti mukana hiv-käsikirjan lääketieteellisten osioiden kirjoittajana, sekä luennoitsijana viime syksynä yhdistyksemme järjestämässä kansainvälisessä hiv-konferenssissa Majvikissa. Yhdistys haluaa erityisesti huomioida Esa Rintalan aktiivisuuden Porin sairaalan henkilökunnan kouluttajana. Satakunnan alueen asiakkailta on tullut pelkästään positiivista palautetta saamastaan kohtelusta omassa hoitoyksikössään. Esa Rintala Syntynyt: Porissa Valmistui lääkäriksi: v.1982 Turun yliopistosta. Mikä sai sinut kiinnostumaan juuri infektiosairauksista? Alun perin olin kiinnostunut akuuttilääketieteestä ja tehohoidosta ja samaan aikaan sisätaudeista. Kun aikani olin kamppaillut näiden kahden vaihtoehdon välillä, kallistuin sisätaudeille. Siinä erikoistumisvaihtoehtona oli aluksi reumataudit, mutta vähitellen infektiotaudit alkoi kiteytyä varteenotettavana vaihtoehtona, kiitos silloisen opettajani professori Jukka Nikoskelaisen. Kiinnostukseen infektioita kohtaa vaikutti myös toimiminen vapaaehtoisena Turun Aids-tukikeskuksessa luvun vaihteessa. Siihen vaikutti osaltaan myös se, että hyvä ystäväni menehtyi aids:iin luvun vaihteessa, kun vielä ei ollut tehokkaita lääkkeitä käytössä. Mikä on parasta työssäsi? Parasta työssäni on mahdollisuus vaikuttaa ja mahdollisuus auttaa. Asiantuntijana voin vaikuttaa oman alueeni ja ehkä kansallisellakin tasolla infektiotauteihin liittyvissä kysymyksissä; miten infektiotauteja hoidetaan tässä maassa ja miten niihin pitäisi suhtautua. Voin auttaa ihmisiä varsin konkreettisesti ja aika perustavaa laatua olevissa kysymyksissä. Mukavaa on myös, jos saa positiivista palautetta ja kiitosta potilaalta. Mikä vaikeinta? Vaikeinta ovat tilanteet, joissa ei voi tehdä mitään, joissa mitkään toimet eivät enää potilasta auta. On vaikea itsekin myöntää se ja vielä vaikeampaa kertoa se potilaalle tai omaisille. Mitä muuta tekisit jos et olisi lääkäri? Tätä olen miettinyt viime vuosina usein! Oikeasti minun on vaikea mieltää itseäni muuna kuin lääkä- 8 Henkiriepu

9 rinä. Aikanaan halusin kovasti kirjailijaksi, olisin halunnut kirjoittaa romaaneja tai novelleja. Ehkä olisin halunnut olla enemmän yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja ja seurata isäni jälkiä, joka oli toimittaja ja aikanaan poliittisesti aktiivinen. Miten kasvaviin hiv-tartuntojen määriin tulisi mielestäsi reagoida? Väestön asenteellisuutta hiviä kohtaa pitäisi voida muuttaa; asennoitumista hiviin pitäisi normalisoida niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jokaisen kuuluisi tietää oma hiv-statuksensa. Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä; lääkärin ja toisaalta myös potilaiden/asiakkaiden pitäisi rohkeasti ottaa puheeksi hiv-tartunnan riskitilanteet. Sukupuolitautien ehkäisystä kondomin käytöstä erityisesti pitäisi tehdä normaali, jokaista koskeva asia. Voisi sanoa, että asenteet hiv-infektiota kohtaan kuvastavat erityisen hyvin yhteiskunnan arvorakennetta, suhdetta erilaisuuteen ja vähemmistöihin yleiselläkin tasolla. Vaikka arvomaailma on Suomessa joissakin asioissa avartunut, asenteet eivät ole syvissä kansankerroksissa juurikaan muuttuneet. Pelkään, että me näemme moniarvoistumiskehityksen liian valoisana; todellinen asenneilmasto on paljon ankarampi. Kehityssuunta tässä suhteessa voi myös olla toisenlainen kuin me oletamme; luulen että asenneilmasto voi muuttua konservatiivisemmaksi. Tässä kehityksessä poliitikoilla ja vaikuttajilla on keskeinen asema. Väestön tietoisuuden ylläpitämiseksi hiviä tulisi pitää jatkuvasti esillä. Hiviä on käsitelty viime vuosina tärkeimmissä medioissa asiallisesti. Toisin on iltapäivälehdissä, sensaatiomediassa tai pienten paikkakuntien lehdissä, joissa hiv pysyy edelleen hävettävänä ja stigmatisoivana sairautena ja sitä voidaan käyttää lyömäaseena. Terveydenhuollon henkilöstön asenteet hiviä kohtaan ovat päällisin puolin korjautuneet sitten 80-luvun. Hiv-tartunnan pelko elää kuitenkin edelleen melko voimakkaana hoitohenkilökunnan keskuudessa. Ilahduttavia poikkeuksia lukuun ottamatta lääkäreiden asenteet ovat edelleen erittäin konservatiiviset. Olen hiukan skeptinen lääkäreiden asenneilmaston muutoksen suhteen. Koulutuksella todennäköisesti kyetään puuttumaan hoitohenkilöstön asenteisiin paremmin kuin lääkäreiden. Mitä terveisiä antaisit muille lääkäreille ja hoitohenkilökunnan edustajille kun he kohtaavat hiv-positiivisia asiakkaita työssään? Hoitosuhteesta pitäisi tehdä niin normaali kuin mahdollista. Peloille ja ennakkoasenteille ei pitäisi antaa sijaa, vaan potilas/asiakas pitäisi nähdä hiv-positiivisuutensa takaa. Hiv-positiivisilla voi olla monia muitakin hiv:stä riippumattomia ongelmia tai sairauksia, jotka voivat jäädä itse hiv:n hoidon varjoon. Potilas/asiakas olisi nähtävä kokonaisuutena. Lisäksi ylilyöntejä suojautumisessa ja verivarotoimissa pitäisi välttää. Minkä ohjeen antaisit potilaalle, joka kokee saavansa huonoa tai asenteellista kohtelua omassa hoitopaikassaan? Huonoa tai asenteellista kohtelua ei tarvitse sietää. Kuitenkin parhaaseen lopputulokseen päästään, jos kanteluiden tai prosessien sijasta pyritään rakentavaan kritiikkiin. Olisi pyrittävä tuomaan ongelma esille ja puhumaan siitä rakentavasti mieluimmin ao. toimijan tai jos se ei onnistu, hänen esimiehensä kanssa. Usein kysymys on joko väärinkäsityksistä tai ajattelemattomuudesta, mutta taustalla voi myös olla monenlaisia pelkoja. Henkiriepu 9

10 Kutsumusammatissaan sairaanhoitajana Haastattelun pohjalta: Kari Tuhkanen Sairaanhoitaja Maija Sarajärvi sai ruusun ja halauksen Toivon päivänä Maija on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö sekä pari- ja seksuaaliterapeutti. Maija aloitti Aids-tukikeskuksen työntekijänä huhtikuussa 2005 ja on osoittanut lyhyessä ajassa olevansa nainen paikallaan toimiessaan testaajana ja asiakastyöntekijänä. Maijan suora ja kursailematon lähestymistapa vaikeidenkin asioiden kohtaamisessa on saanut kiitosta niin testissä kävijöiltä, kuin henkilökohtaisissa keskusteluissa käyneiltä hiv-positiivisilta asiakkailta. Maija kertoo, että parasta työssä on juuri asiakkaiden kohtaaminen. Maijan luona käy keskimäärin 4 8 hiv-positiivista viikossa henkilökohtaisessa keskustelu- tai terapiaistunnossa. Suuria tunteita Maija ottaa keskimäärin noin 100 hiv-testiä kuukaudessa. Tämä tarkoittaa myös 100 vastausta. Hiv-testiin meneminen on pelottava asia vieläkin monelle, mutta vastauksen kuuleminen on vielä pelottavampaa. Syyllisyys, häpeä, katumus voivat olla hiv-pelon taustalla ja testiin hakeutumisen oikea syy. Monet pelot ruumiillistuvat hivin peloksi, Maija pohtii. Ennen oli kaksi pelkoa syöpä ja kuolema, nyt on hiv. Maija työskenteli aikaisemmin Tikkurilan terveyskeskuksessa ja vertaillessaan asiakkaita siellä ja Tukikes- Ruusunsa ansainnut kuksessa Maija on huomannut, että Tukikeskuksen asiakkaat ovat suuremmilla peloilla varustettuja kuin terveyskeskuksen asiakkaat. Ehkä tukikeskuksen testissä käyvillä asiakkailla on ollut myös enemmän todellisia riskitilanteita. Onneksi suurin osa testissä kävijöistä lähtee hymyillen ovesta ulos helpottuneena negatiivisen hiv-testituloksen saatuaan. Monet halaavat lähtiessään. Media vaikuttaa Jos lehdessä on juttu esim. Thaimaan hiv-tilanteesta tai potenssihäiriöistä tulee asiakkaaksi selvästi vanhempia miehiä. Keskimäärin asiakkaat ovat aika nuoria. Naiset ja miehet vuotiaita. 10 Henkiriepu

11 Maija haastaa kaikkia menemään itseensä. Vieläkin yli 40-vuotiaat ehkäisevät vain raskautta, eivät tauteja. Vapaa seksi on oman aikakautensa ilmiö. Viestinä eteenpäin Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla rohkeutta ottaa vaikeatkin asiat esille. Lääkäreiden ja hoitajien tulisi ehdottaa rohkeammin hiv-testiä potilailleen/asiakkailleen. Myös asiakkaiden tulee ymmärtää oma vastuu elämästään. On asiakkaan oma etu kertoa rohkeasti todellisista ongelmistaan asioidessaan ammattiauttajan luona. Yhdessä ongelmia työstäen saadaan paljon parempia tuloksia aikaan. Hiv on asia, jota ei pitäisi salata ainakaan itseltä. Uskalla hankkia tietoa, miten tämän viruksen kanssa elät. Mitä se tarkoittaa tässä hetkessä juuri sinulle? Faktatieto ja tieto ettei ole yksin auttaa hyväksymään tilanteen. Nukkuva ballerina apteekin odotustilassa Kari Tuhkanen Meilahden sairaalan avoapteekki Avoinna arkisin klo 8 16 osoitteessa Stenbäckinkatu 9C, Helsinki Meilahden apteekista on luovutettu hiv-lääkkeitä Runebergin päivästä lähtien. Meilahden apteekissa on 75 vakanssia, joista proviisoreja on 8, farmaseutteja 30. Lisäksi apteekissa työskentelee farmanomeja, lääketyöntekijöitä ja huoltomiehiä. Avoapteekissa käy vuosittain noin 1500 potilasta ja sieltä toimitetaan noin reseptiä. Yhden Toivon päivän ruusuista saavat tänä vuonna Meilahden avoapteekin työntekijät. Yhdistyksemme kotisivuilla on annettu palautetta eri apteekkien palveluista. Meilahden apteekin henkilökunta on saanut kiitosta monelta asiakkaalta. Kävimme jututtamassa apteekin henkilökuntaa ja kyselimme työstä apteekissa ja potilaiden kohtaamisesta. Vastaamassa olivat farmaseutti Minna Hoppania-Koivula, farmaseutti Tia Aaltonen ja toimistosihteeri Anja Kivelä. Vastaukset tulivat - kuin apteekin hyllyltä. Vaikeinta työssä on pieni potilastila, jossa asiakkaiden intimiteetin säilyttäminen voi olla haastavaa. Mukavinta on, että asiakkaat ovat potilaiden parhaimmistoa. Tavallisen apteekin ongelmat puuttuvat. Asiakaskunta on selkeästi rajattu. Hauskin ja samalla yllättävin tilanne oli kun yksi asiakas nukahti tuolille kesken asioinnin. Henkiriepu 11

12 Valikoimassa on noin 30 eri HIV-lääkettä Meilahden apteekissa asioidaan soittamalla ovikelloa, minkä jälkeen asiakas päästetään sisään. Sisääntulon jälkeen on hyvä esittää Kela-kortti tunnistamisen varmistamiseksi. Meilahden apteekista jaetaan muitakin lääkkeitä, esimerkiksi hepatiitti- ja tuberkuloosilääkkeet, sekä harvinaisempia trooppisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Auroran ohjeistus on ollut niin hyvää, että mitään isompia ongelmia ei ole ollut. Henkilökunnan pelot eivät niinkään liity tartuntapelkoon kuin siihen, ettei osata vastata kaikkiin kysymyksiin, joita esitetään. Apteekissa luullaan asiakkaiden olettavan, että kaikki vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. Asiakkaan kannattaa aina kysyä rohkeasti, jos on jotakin, mitä ei ole ymmärtänyt, tai on epävarma esimerkiksi annostuksesta, tai siitä, mitä lääkäri on tarkoittanut jollain sanomisellaan. Tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä lääkäriin ja varmistaa asia. Jos ei itse pääse jostain syystä hakemaan lääkkeitä, kannattaa apteekkiin soittaa ja ilmoittaa, että joku toinen tulee hakemaan lääkkeet. Silloin on hyvä antaa oma Kela-kortti mukaan lääkkeitä hakevalle henkilölle. Asiakkaat tulevat tutuiksi ja lääkäri määrää balettia? Hiv-lääkkeet jaetaan keskitetysti Meilahden sairaalasta lähinnä kustannussyistä. Jos lääkkeet jaettaisiin yksityisistä apteekeista niiden hinta voi lähes kaksinkertaistua. Henkilökunta toteaa, että asiakkaat ovat muuttuneet vuosien varrella tutuiksi, jopa läheisiksi ja paljon rennommiksi. Lääkärit kirjoittavat välillä vaikeasti ymmärrettäviä reseptejä. Vuonna 2004 käyttöön otettu sähköinen lääkemääräys on helpottanut ja nopeuttanut reseptien toimittamista kun käsialojen tulkinta on jäänyt pois. Edelleen lääkkeiden määrissä on virheitä. Yleinen hymyilyä aiheuttava virhe on annosohjeeseen lipsahtanut 1 baletti 2 kertaa päivässä. Aika kultturellia sakkia nuo lääkärit. Baletti kaksi kertaa päivässä pitää kenet tahansa solakkana ja notkeana. Varsinkin jos se pitää nauttia tyhjään vatsaan. Ei ihme jos tekee mieli ottaa päiväunet lääkkeitä odotellessa. Seuraavalla kerralla apteekissa asioidessasi tutu päälle ja reseptin kanssa oopperan kulmille hengailemaan Henkiriepu

13 Helsingin Sanomat / Globaali aids-artikkeleiden sarja Inka Kovasta haastatteli Kari Tuhkanen Artikkelisarjaan osallistuneet kirjoittajat: Inka Kovanen Tiina Rajamäki Heli Suominen Jenni Leukumaavaara Virve Kähkönen Riikka Haikarainen Lähtölaskenta tähän artikkeli sarjaan alkoi vuoden 2006 alussa, kun Inka ehdotti ideaa pomolleen, joka hyväksyi sen heti. Juttuja aloitettiin jo keväällä 2006, mutta totiseen työhön päästiin vasta viime kesänä. Inka olisi halunnut mukaan artikkelin esimerkiksi USA:n hiv-tilanteesta tai muista länsimaista. Onneksi mukaan mahtui suomalaisen hiv-positiivisen Niinan tarina. Inka Kovanen 33v. Syntynyt: Espoossa Koulutus: Opiskellut Kuopiossa tekstiili artesaaniksi 5v. Jyväskylässä opiskellut journalistiikkaa, mutta opinnot vielä kesken. Tuli Helsingin Sanomiin kesätoimittajaksi Vuodesta 2006 toiminut vakituisena toimittajana. Artikkeli sarjan tekeminen vaati Inkalta tutustumista muun muassa Aasian ja Afrikan hiv tilanteisiin. Onko oma käsityksesi muuttunut tästä sairaudesta tutustuessasi tarkemmin maailman hiv-tilanteeseen? Konkreettiset syyt epidemiaan ovat auenneet. Esim. Et. Afrikassa hoidetaan hiviä vihanneksilla tai kun Etelä-Afrikan presidentin mielestä hivillä ja aidsilla ei ole mitään yhtymäkohtaa. Aikaisemmin suhtauduin, että se ei kosketa minua, on enemmän muiden ongelma, mutta voisi hyvin koskettaa itseänikin tai ystäviäni kun tiedän miten ihmiset käyttäytyvät seksisuhteissaan. Poikkeaako Suomen tilanne mielestäsi jotenkin muun maailman tilanteesta? Hiv näkyy esimerkiksi Etelä-Afrikassa paljon laajemmin kuin Suomessa. Mitä sinulle on jäänyt hivin yli kolmenkymmenen vuoden historiasta parhaiten mieleen? 30% EU:n kansalaisista uskoo, että hiv tarttuu vessanpöntöstä, sitä on vaikea uskoa todeksi, mutta näin EU-barometri kertoi viime vuonna. Henkiriepu 13

14 Suomessa hiv ei kiinnosta enää mediaa, miksi? Uutisarvoa on vain jos tulee jotain uutta. Toisaalta ei aina haluaisi kertoa vain ikäviä asioita, mutta valitettavasti hivin ympärillä on pääasiassa aina vain jotain ikävää sanottavaa. Potut pottuina mitä hiv-positiivisilta aina kysytään Mistä tiesit saaneesi toimittaja tartunnan? Kangaspuut ei enää riittäneet, halusin vaikuttaa Ensi vaiheen oireita: Kypsyminen, en halunnut työskennellä yksin, halu vaikuttaa ja kertomisen halu. Lääkityksen sivuoireita: Ulkomaan matkat Mitä perheesi ajatteli kun kerroit alkavasi toimittajaksi? Kritiikkiä tulee. Äidin mielestä en kirjoita tarpeeksi lasten asioista. Kotiväki nurisee kun olen liikaa pois kotoa. Minkälaista palautetta tulee? Palautetta tulee ylipäätään liian vähän. Suurin osa tulee sähköpostilla ja virheitä korjataan. Mitä haluaisit sanoa toisille toimittajille? Mikä minä olen muille sanomaan? Sanoisin itselleni, että pitäisi kyseenalaistaa enemmän. Suomesta pitäisi tehdä enemmän juttuja. Paras tekemäsi juttu? Vielä tekemättä. Minkälaisesta jutusta haaveilet? Että olisi kuukausi aikaa tehdä yhtä juttua. Esimerkiksi rikollisuudesta Et. Afrikasta. Rasismista. Haluaisin oikeasti ymmärtää näitä asioita paremmin. Toivon päivän tilaisuudessa pitivät puheenvuorot yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Vuorinen ja järjestötyöntekijä Kari Tuhkanen. Esa Rintalan puolesta ruusun vastaanotti Matti Ristola Aurorasta, ja sanoi samalla, että ruusu meni täysin oikeaan osoitteeseen. Pienet Toivon päivän puheenvuorot tilaisuudessa pitivät myös Birgitta Rantakari Diakonissalaitokselta, Anneli Milen Stakesista ja Corinne Björkenheim Aids-tukikeskukselta. Kiitokset kaikille Toivon päivän viettoon osallistuneille! Kiitämme myös Bristol-Myers Squibb - lääkeyhtiötä yhteistyöstä, joka mahdollisti tilaisuuden järjestämisen. Kari Tuhkanen ojentaa ruusut Helsingin Sanomien toimittajille. 14 Henkiriepu

15 Eurooppalaisten potilasjärjestöjen tapaaminen Leelia ja Sini Pasanen Allekirjoittanut ja järjestöpäällikkö Sini Pasanen edustivat yhdistystämme potilasjärjestöjen yhden päivän mittaisessa tapaamisessa Amsterdamissa tammikuussa. Kokouksen järjestäjänä toimi lääkeyritys Abbott ja kokousta isännöi alankomaalainen sisarjärjestömme Hiv-Vereniging Holland. Viime vuonna vastaava kokous järjestettiin Kööpenhaminassa ja sielläkin yhdistyksemme oli edustettuna. Kokouksen aiheina oli kolme teemaa: Ennaltaehkäisy, hiv-hoitoon sitoutuminen ja hiv-verkostojen luominen. Paikalla olleiden potilasjärjestöjen, lääkeyritysten ja erilaisten hankkeiden edustajat nostivat lyhyissä esityksissään kaksi jälkimmäistä teemaa tärkeimpään asemaan juuri tässä tapaamisessa. Toisaalta voidaan ajatella, että asioilla on kuitenkin aina yhteys ja mitä paremmin ihmiset sitoutuvat hoitoonsa ja mitä parempia tukiverkostoja heillä on ympärillään, sitä paremmin myös positiivinen ennaltaehkäisy pääsee toteutumaan. Kokemuksia matalan kynnyksen liikkuvasta testausklinikasta Päivän sai kunnian aloittaa J. Defourny Sid Actionista Belgiasta. Belgiassa 5-6 % väestöstä testauttaa verensä hiv-vasta-aineet vuosittain. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on noin 3 %. Suomessa uskoisimme luvun olevan vielä alhaisempi. Euroopan unionin kotimaassa hivtartuntoja esiintyy eniten Antwerpenissa, Brysselissä ja Liègessä. J. Defourny kertoi pilottiprojektista Liègessä. Projektissa tarjotaan anonyymiä ja vapaaehtoisia hivin ja muiden sukupuolitautien testausta ja tukikeskusteluja sekä ennen että jälkeen testauksen. Toiminta tapahtuu bussissa, joka kiertää öisin. Tämä mobiili klinikka on ihan oikea linja-auto, joka saapuu paikkoihin, joissa laittomat maahanmuuttajat, seksityöläiset, heidän palvelujaan käyttävät, kodittomat ja muut vaikeasti saavutettavat ryhmät oleskelevat. Bussista myös ohjataan ihmisiä sosiaalisten, lääketieteellisten ja lainopillisten palvelujen piiriin. Bussissa asioivilla on pääsy tarvittavan hoidon piiriin ja heidän sosiaaliset oikeutensa pyritään takaamaan. Hankkeessa on mukana useita eri yhdistyksiä ja myös terveydenhuoltohenkilökuntaa. Vuodessa hiv-tartuntoja oli bussissa testatuilla todettu kolme, C-hepatiittia 20 ja joitakin tapauksia muita veneerisiä sairauksia. Ainoastaan 15 kaikista klinikalla vierailleista henkilöistä ei ollut altistanut itseään mahdolliselle hiv-tartunnalle. Projektissa mukana olleet ovat kokeneet bussin erinomaiseksi ennaltaehkäisymenetelmäksi. Hiviä, elämää ja hoitoa Tanskalaisen Hiv-Danmark-yhdistyksen puheenjohtaja Henrik Arildsen kertoi heidän kokemuksistaan Hiv, elämä ja hoito-kursseilta (Hiv, Liv og Behandling). Kurssi koostuu kolmesta neljästä iltakokoontumisesta, joissa tartunnan saaneet keskustelevat yhdessä eri aiheista: hiv-diagnoosista, hiv-hoidosta, turvallisesta seksistä sekä tulevaisuuden näkymistä. Yli 250 hiv-positiivista ja enemmän kuin 80 läheistä on osallistunut kursseille. Kurssin antiin ollaan yleisesti ottaen oltu tyytyväisiä ja kurssista on myös seurannut se, että osanottajat ovat jatkaneet yhteydenpitoa myös Henkiriepu 15

16 kurssin jälkeen. Tanskassa on tällä hetkellä 4500 hiv-positiivista ja arvion mukaan noin 1000, jotka eivät tiedä olevansa hiv-positiivisia. Hoitoa on, mutta ei hoidettavia Sergey Smirnov venäläisten hiv-järjestöjen yhteenliittymästä kertoi puolestaan itäisen naapurimaamme tilanteesta, jonka voidaan monellakin tapaa todeta olevan hyvin erilainen länsieurooppalaiseen verrattuna. Venäjällä on virallisesti hiv-tartunnan kantajaa, mutta lähempänä totuutta olevan luvun uskotaan kuitenkin olevan jopa yhden miljoonan luokkaa. Vaikka Venäjälläkin tarjotaan ilmainen hiv-hoito kaikille sitä tarvitseville, ainoastaan tartunnansaanutta on hoidon piirissä. Virallisestikin oletetaan, että hoitoa tarvitsisi lähemmäs henkilöä (siis noin :sta virallisesti diagnostisoidusta). Ongelmana ei Venäjällä tällä hetkellä enää ole se, että hoitoa ei olisi saatavilla, vaan ihmisiä ei saada hoitoon. Suurimpana syynä tähän Sergei piti huumeiden käytön laittomuutta. 80%:lla kaikista tartunnansaaneista on taustallaan huumausaineiden käyttöä. Metadon- tai muut korvaushoidot eivät Venäjällä ole myöskään laillisia. Tämän vuoksi huumeiden käyttäjät eivät rekisteröinnin ja rangaistuksen pelossa hakeudu hivhoitoon. Toinen haaste on se, että hiv-hoidolle ei valtakunnallisesti ole annettu edes suosituksenomaisia suuntaviivoja. Tämän vuoksi vaarana on, että hoito vastoin eurooppalaisia yhdistelmälääkityssuosituksia koostuu vain yhdestä lääkkeestä. Ongelmana on myös luottamuspula lääketieteellisiä palveluja kohtaan. Sergei totesi kuitenkin hivin ja tuberkuloosin vastaisen maailmanlaajuisen säätiön toiminnasta olevan tukea ja apua 10 provinssissa Venäjän kaikkiaan 88:sta. Sergey Smirnov teki myös muutamia huomioita, jotka ehkä kuvastavat hyvin Venäjän tilannetta ja monien muidenkin maiden tilannetta: Hoidon yleinen saatavuus ja mahdollisuus hoitoon sekä palveluihin edellyttävät niin poliittista, sosiaalista, julkista, infrastruktuurista ja henkilökohtaista tahtoa. Nämä samaiset tekijät toimivat myös esteinä hoidon mahdollistamiselle. Lääkitykseen ja hoitoon on vaikea sitoutua ellei lääkitystä ole, ja lääkitystä ei tule ilman poliittista tahtoa. Sosiaaliset palvelut eivät ole johdettu potilaiden tarpeista eivätkä näin ollen voi vastata olemassa olevia tarpeita. Stigma ja syrjintä ovat vahvasti esillä tiedon puute on suuri. Potilaat eivät myöskään osaa vaatia heille kuuluvia oikeuksia. Lääkityksen saaminen riippuu hyvin pitkälti potilaan tietoisuudesta asioista ja siitä, luottaako hän lääkäriin. Avointen sydänten talo Ihastuttavat irlantilaiset ystävämme tutustuttivat meidät James O Carrollin johdolla heidän Open Heart House- konseptiinsa. OHH on talo, joka on avoin kaikille tartunnansaaneille ja heidän läheisilleen. Talossa ylläpidetään toivon ja hyväksynnän henkeä. Talon toimintaa pyörittävät menestyksekkäästi hiv-tartunnan saaneet eli kyseessä on aitoakin aidompi vertaistuki. Talossa tarjotaan olkapään ja edunvalvonnan ohella myös mahdollisuus erilaisiin vaihtoehtoisiin hoitoihin aina healingista akupunktioon. Irlantilaisten mielestä vaihtoehtoiset hoidot ovat hyvä lisä perinteiseen hiv-lääkehoitoon. Saarivaltakunnassa on myös juuri tällä hetkellä menossa syrjinnän vastainen kampanja: Stamp out Stigma. Kampanjassa pyritään lopettamaan hiv-positiivisiin kohdistuva syrjintä sekä taistellaan hiviin ja aidsiin liittyvää stigmaa vastaan. Samalla vertaistuen avulla tuetaan hivpositiivisia kertomaan statuksestaan ilman pelkoa. Kampanja aloitettiin Maailman aids-päivän yhteydessä Itämeren vastarannalta Kokouksessa oli myös läsnä edustajia Virosta, jotka kertoivat lyhyesti veljeskansamme kokemuksista hiv-saralla. Ensimmäinen hiv-tapaus Virossa todettiin Maassa arvioidaan tällä hetkellä olevan hieman alle tartunnan saanutta, joista oletetaan olevan hoidon tarpeessa. Aivan kuten Venäjällä myös Virossa uskotaan tartuntojen suurimmaksi osaksi olevan seurausta suonensisäisten huumeiden käy- 16 Henkiriepu

17 töstä. Päinvastoin kuin Venäjällä on Virossa metadon-hoito kuitenkin sallittua korvaavana vaihtoehtona huumeille. Sairaalat antavat ainoastaan hiv-hoitoa, kansalaisjärjestöjen vastuulle jää huumeiden korvaushoito. Viron vankiloissa on hieman alle 600 tartunnansaanutta, joista 130 saa hiv-hoitoa. Kerrothan kaverillekin Järjestöpäällikkömme Sini kertoi yhdistyksen juuri käyntiin polkaistusta valtakunnallisesta verkostoitumishankkeesta. Hän pyrki tuomaan esiin niitä haasteita, joita tartunnansaaneiden leimaaminen ja syrjinnän pelko, tartuntojen keskittyminen muutamiin sairaanhoitopiireihin sekä pitkät välimatkat maassamme aiheuttavat. Lisäksi Sini toivoi muilta eurooppalaisilta järjestöiltä hyviä neuvoja ja vinkkejä siihen, kuinka hankkeestamme tulisi mahdollisimman onnistunut- ja niitä hänen ei pitkään tarvinnut kalastella. Monissa maissa ollaan jossain vaiheessa oltu samassa tilanteessa kuin meillä ollaan nyt. Hiviltä hivistä hiville Russian Association of People Living with HIV: Andy Grysbæk Hiv-Danmark-yhdistyksestä kertoi hiv til hiv-hankkeesta, jolla myös on vuosien aikana eri tavoin pyritty luomaan tartunnansaaneille erilaisia verkostoja Juutinrauman tuolla puolen. Tanskalainen sisarjärjestömme toimi aikoinaan koordinoijana hankkeelle, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa samanlaisessa elämäntilanteessa elävien hiv-positiivisten tapaaminen. Hankkeessa tartunnansaanut pystyi anonyymisti kohtaamaan toisen vastaavassa tilanteessa olevan henkilön kokemusten jakamisen merkeissä. Nykyisin hiv til hiv - hankkeen merkitys ja tehtävä on muuttunut. Vapaaehtoiset hakevat itse rahoitusta hankkeelle eivätkä enää niinkään toimi virallisina henkilökohtaisina tukihenkilöinä toisille tartunnansaaneille. Hiv til hiv-henkilöitä käytetäänkin tällä hetkellä kokemustensa ja osaamisensa pohjalta voimavarana muissa hankkeissa ja toiminnoissa, kuten kurssien järjestäjinä, keskustelujen vetäjinä tai viikonlopputapaamisten voimavarahenkilöinä. Illoista on ilmoitettu boyfriend.dk-kotisivuilla, mikä on tehnyt yhdistystä tunnetummaksi hiv-tartunnansaaneiden homojen keskuudessa. Päivän päätteeksi potilasyhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön vastuuhenkilö Paul Schaper Abbott Chigagosta kertoi heidän toiminnastaan. Hänen mielestään potilasjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Lääkeyritykset saavat tietoa omien tuotteidensa merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisten elämään ja toisaalta lääkkeiden käyttäjät saavat laajemman kuvan lääketieteen edistymisestä ja yritysten toiminnasta. Yhteistyön merkitys on siis kaksisuuntainen ja tarkoituksena on tietenkin se, että molemmat osapuolet pääsisivät hyötymään keskinäisestä yhteydenpidosta, jota ilman luonnollisten verkostojen luomista ihmisten välille ei voida saavuttaa. Kaiken takana ei aina ole nainen, mutta yhteistyökumppaneillakin on kasvot ja niiden takana taas ihan oikeita ihmisiä. Valitettavasti Positiivinen kirjelaatikko ei mahtunut tähän lehteen. Kirjelaatikko on taas seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy syyskuun alkupuolelle. Henkiriepu 17

18 Tulevia tapahtumia Elokuussa jatkuvat tiistai-kahvilat normaaliin tapaan klo Lauantailounas järjestetään edelleen elokuusta lähtien joka lauantai klo Paitsi lounasta ei ole, koska on Vertikoulutus ja hallituksen vetäytymiskokous. Elokuun 30. päivä käynnistyy Omatoimitorstai. Torstaisin järjestetään lounas vapaaehtoisvoimin yhdistyksen päiväkeskuksen tiloissa klo Lounaalle ilmoittaudutaan etukäteen ja jäsenet valmistavat lounaan itse. Ruokatarvikkeet haetaan läheisestä kaupasta. Ilmoittautumiset viimeistään saman viikon keskiviikkoon klo 15 mennessä. Toimistolta voit varata itsellesi sopivan torstain, jos haluat tulla valmistamaan jotain tiettyä ruokaa esimerkiksi ystäväsi kanssa. Nuorten ryhmä kokoontuu suunnittelemaan syksyn toimintaa Positiiviset ry:n toimistolle keskiviikkona klo Syksyn muut nuorten ryhmän kokoontumisajat ovat klo 18, klo 17.30, klo 18 ja pikkujoulut klo 18 alkaen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja osallistumaan toimintaan! Kesäkuun tapaamisessa kieputtiin laitteissa ja syötiin makkaraperunoita Linnanmäellä Läheisten ryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo Poikkeuksena on syyskuu, jolloin hiv-positiivisten läheisille on järjestetty pyöräretki Ahvenanmaalle. Pyöräretki järjestetään syyskuuta. Retkelle ovat kaikki läheiset tervetulleita. Osallistuminen ei edellytä sitä, että olisi ollut mukana ryhmässä aikaisemmin. Ilmoittautumiset toimistolle mennessä. Kansainvälinen naisten ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Tampereella. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki hiv-positiiviset naiset. Lisätietoja tulee lähiaikoina. International get-together for women living with hiv starts on 12 th of September in Tampere. Every hiv-positive women is welcome to this get-together. More information is coming soon. Perjantaina vertaistukitapaaminen Turussa teatteri-illan merkeissä. Lippuja on seitsemälle nopeimmalle ilmoittautujalle. Ensisijaisesti mukaan pääsevät Turun alueella tai lähistöllä asuvat. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut toimistolta järjestetään vertaistuki-viikonloppu Pohjois-Pohjanmaalla. Viikonloppu on tarkoitettu ensisijaisesti Pohjois-Suomessa asuville hiv-positiivisille. Mukaan mahtuu 10 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset toimistolle elokuun loppuun mennessä. Taaperot aloittaa keskiviikkona klo Helsingissä. Taaperot-ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille ja heidän hiv-positiivisille vanhemmilleen. Kokoontumistila on lapsiystävällinen. Lisätietoja toimistolta. Miesten ryhmän kokoontuminen on suunnitteilla lokakuulle. Muistathan, että yhdistys tukee matkakustannuksissa kauempaa matkustavia! 18 Henkiriepu

19 Kalenteri eri 7.7. Lauantailounas klo Naisten ja lapsiperheiden rantapäivä Merihiekassa Heinäkuun ajan toimisto on suljettu Elokuu 2.8. torstai Läheisten ryhmä lauantai Ei ole lounasta keskiviikko Nuorten ryhmä klo torstai Omatoimitorstai klo Aids-tukikeskus järjestää voimvarakurssin naisille Aulangolla Syyskuu Läheisten pyöräretki Ahvenanmaalle keskiviikko Kv-naisten ryhmä Tampereella perjantai Nuorten ryhmä klo perjantai Vertaistukitapaamisen Turussa, teatteri Vertaistukiviikonloppu Oulussa keskiviikko Taaperot-ryhmä Elämänhallintakurssi Kotorannassa perjantaista sunnuntaihin. Viikonloppu on tarkoitettu vain aikuisille. Voit ilmoittautua toimistolle Helsingin Aids-tukikeskus muuttaa! Uusi osoite lähtien on Unioninkatu 45 K, HKI Helsingin päiväkeskus on kiinni Tampereen Aids-tukikeskus on kiinni Aids-tukikeskus järjestää liikunta- ja terveyskurssin Varalan urheiluopistossa. Hakemukset mennessä. Positiiviset ry:n tapahtumista lisätiedot puh. (09) Aids-tukikeskuksen tapahtumista puh

20 Positiiviset ry:n toimisto ja päiväkeskus ovat suljettuina heinäkuun ajan.

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot