Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007"

Transkriptio

1 Henkiriepu Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2007

2 SISÄLLYS 3/ TOIVON PÄIVÄ 5 TOIMISTON KUULUMISIA 6 TOIVON PÄIVÄN VERENPUNAISIA RUUSUJA: Sairaanhoitaja Eija Eklund-Mähönen 8 Infektiolääkäri Esa Rintala 10 Kutsumusammatissaan sairaanhoitajana 11 Nukkuva ballerina apteekin odotustilassa 13 Helsingin Sanomat, globaali aids-artikkeleiden sarja 15 EUROOPPALAISTEN POTILAS- JÄRJESTÖJEN TAPAAMINEN 18 TULEVIA TAPAHTUMIA 19 KALENTERI Henkiriepu POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE TOIMITUS Sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä PAINO Painotalo Casper Oy POSITIIVISET RY Paciuksenkaari Helsinki puh. (09) fax (09) Pankkiyhteys: Handelsbanken

3 Toiv oivon on päivä Viidettä Toivon päivää vietettiin aurinkoisena maanantaina Helsingissä ravintola Kahdessa Kanassa. Tänä vuonna yhdistys päätti jakaa ruusuja niille ihmisille, jotka ovat työssään toimineet esimerkillisesti hiv-positiivisten hyväksi. Halusimme muistaa punaisin ruusuin ystävällisiä kasvoja, kuulevia korvia, rautaista ammattitaitoa ja asiallista tiedottamista. Valitettavasti kaikki ei ole kuitenkaan niin ruusuista. Asenteellisuudesta ja epäasiallisista kommenteista jaettiin verilettuja. Verilettupinot kommentteineen edustivat kaikkea sitä missä parantamisen varaa vielä on. Ruusun ovat ansainneet monet muutkin toimijat, mutta erityisen paljon myönteistä palautetta on saatu seuraavista toimijoista. Vuoden 2007 ruusujen saajat ovat: Sairaanhoitaja Eija Eklund-Mähönen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Lääkäri Esa Rintala Satakunnan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitaja Maija Sarajärvi Aids-tukikeskus, Helsinki Helsingin Sanomat / globaali Aids-artikkeleiden sarja Meilahden sairaalan avoapteekin henkilökunta Ruusujen saajista voit lukea lisää sivulta 6 alkaen. Henkiriepu 3

4 Vuonna 2007 verilettuja saavat: Hiv-positiivisille suunnattujen palvelujen tarjoajat Palveluja on karsittu. Heikoimmassa asemassa olevien, köyhien ja yksinäisten auttaminen vaikeutuu, jos ei ole mitään ennalta sovittua säännöllistä toimintaa, johon kaikki voivat halutessaan osallistua. Yksityiset hammaslääkärit, jotka syrjivät hiv-positiivisia asiakkaita Me emme hoida teidän kaltaisianne. Lisämaksut hiv-positiivisille asiakkaille siivouskuluihin vedoten (eikö muiden asiakkaiden kohdalla siivota?). Lääkäri: Ratkaisu hiviin ja hiv-positiivisten hoitoon: Leima otsaan, munat pois ja kioski kiinni. Lääkärit ja sairaanhoitajat, jotka ovat tätä mieltä Eivät meidän potilaat tarvitse mitään tukipalveluja. He ovat normaaleja työssä käyviä ihmisiä. Kätilö Eikö aina suojauduta mahdollisia tarttuvia tauteja vastaan? Sitten pannaan paksummat kumihanskat käteen, jos tiedetään potilaalla olevan hivtai hepatiittitartunta. Entä jos ei tiedetä, onko vai ei? Syvä hiljaisuus. Sairaanhoitajan kommentti Koskaan en ole kysynyt lupaa hiv-testiin enkä kysy. Me otamme hiv-testin suojellaksemme hoitohenkilökuntaa tartunnalta. Asennoituminen erityisesti ongelma homoja, narkomaaneja ja neekereitä kohtaan. Positiiviset ry heittää myös yleisesti lettuja ympäri Suomea kaikkiin niihin sairaanhoitopiireihin, joissa henkilökunnalla on tiedonpuutteesta johtuvia asenteita hiv-positiivisia asiakkaita kohtaan. Tänä päivänä ajanmukaista tietoa on saatavilla, ja jokaisen ammatikseen hiv-positiivisia ihmisiä hoitavan on mahdollisuus ja myös velvollisuus ottaa asioista selvää. Vaitiolovelvollisuuden merkitystä hiv-positiivisten asiakkaiden hoidossa ei vieläkään ymmärretä täysin. Sama koskee ensimmäisten kohtaamisten merkitystä hoitoon sitoutumisen kannalta. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Vuorinen ja Tuula Seppänen Aids-tukikeskukselta Sini Pasanen ja tilaisuudessa musisoinut Arto Vilkko 4 Henkiriepu

5 Toimiston kuulumisia Sini Pasanen järjestöpäällikkö Helteisestä alkukesästä huolimatta olemme ahertaneet toimistossa ja suunnitelleet jo tulevaa syksyä. Elokuussa vanhat tutut ryhmät jatkavat toimintaansa ja uusia ryhmiä kehitellään koko ajan. Vertaistukiryhmille on myös löytynyt vetäjiä ja heille järjestetään ensimmäinen koulutus elokuussa. Mikäli olet jatkossa kiinnostunut ryhmän vetäjänä toimimisesta, ota yhteyttä toimistolle. Ryhmistä ja tapaamisista voit lukea lisää sivulta 18. Yhdysvaltoihin matkustamiseen liittyen kirjoitimme kirjeen ulkoministeri Ilkka Kanervalle ja pyysimme häntä huomioimaan työssään hiv-positiivisiin kohdistuvat matkustusrajoitukset. Viittasimme samalla pohjoismaisten ministerien Condoleezza Ricelle lähettämään kirjeeseen. Hiv-positiivisten kriminalisointia on selvitetty koko kevään ajan. Nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa, jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi. Työstämme parhaillaan paperia kriminalisointiin liittyvistä asioista hiv-positiivisten oikeuksien kannalta. Hiv Europe kokous järjestettiin toukokuussa Zurichissä. Kokoukseen osallistuivat Sini Pasanen ja Kimmo Karsikas. Kokouksessa käsiteltiin mm. eri järjestöjen ja maiden kuulumisia, kriminalisointia, Bremenin ministeritason konferenssia (jossa oli sekä Hiv Europen edustaja että Kari Tuhkanen yhdistyksen edustajana), muiden verkostojen kuten Civil Society Forumin, GNP+:n ja Aids Action Europen kuulumisia ja Lontoossa järjestettyä lainsäädäntö ja oikeus seminaaria. Bremenin konferenssia ei koettu varsinaisesti ministeritason konferenssiksi vaikka sen piti sitä olla. Myös eri maiden lähestyminen koettiin vaikeaksi. Hyvänä asiana oli, että Saksa haluaa viedä asioita eteenpäin. Jo olemassa olevien deklaraatioiden lisäksi myös Bremen sai omansa. Bremenin deklaraatio on ehkä hyvä muistuttaja, mutta pitää olla varovainen ettei ole liikaa deklaraatioita eikä lainkaan toimintaa! Kuluneella viikolla olemme saaneet myös päiväkeskukseemme uudet sohvat ja matot. Lattiatkin on vahattu, ja koko tila näyttää lähes uudelta.tervetuloa katsomaan ja ihastelemaan elokuussa! Positiiviset ry onnittelee lämpimästi entistä järjestöpäällikköämme Sari Pyrhöstä nykyistä Sari Valoahoa ja puolisoaan Markusta! Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille! Sini ja Kari T. Henkiriepu 5

6 Toivon päivän verenpunaisia ruusuja Leelia Eija Eklund-Mähönen toimii sairaanhoitajana Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sisätautien poliklinikalla yhtenä vastuualueena infektiosairauksien vastaanotto, jossa myös alueen hiv-potilaita hoidetaan. Yhdistyksemme päätti Toivon päivänä 2007 ensimmäisen kerran palkita verenpunaisin ruusuin niitä ihmisiä, jotka ovat toiminnallaan tavalla tai toisella vaikuttaneet stigman vähenemiseen ja poistaneet esteitä hiv-positiivisten elämästä. Toisin sanoen kohdanneet ihmisen ihmisenä, eikä vaikkapa vain potilaana tai pelkkänä tukitoimien passiivisena kohteena. Miljoona, miljoona, miljoona ruusua Yhdistyksemme hallituksen itäsuomalaisedustus ei hetkeäkään miettinyt, kenelle ruusuja Toivon päivänä 2007 tulisi jakaa. Eija on omalla työllään pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti puolustanut tartunnansaaneiden oikeuksia aivan normaaliin, ihmisarvoiseen elämään jo yli 15 vuotta. Hän aloitti sisätautienpoliklinikalla vuonna 1991 ja on siitä alkaen työskennellyt useilla eri vastaanotoilla. Sairaalan saatua infektiolääkärin 1996 alkoi myös infektiosairauksien vastaanotto vakiintua. Hän kertoo huomanneensa pian, että hiv- potilaiden hoito vaati yhä enemmän panostusta ja myös kiinnostus ja tarve kehittyä työssä heräsi vaatimusten kasvettua. Asiakkaan kannalta myönteistä on se, että sairaalassa on ainoastaan yksi henkilö, johon tarvitsee ja saa ottaa yhteyttä tilanteen niin vaatiessa. Toisaalta vastaanotolle mennessään tietää tapaavansa saman hoitajan ja saman lääkärin, jolloin asioita voi jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Olet toiminut hoitajana alalla jo lähes kaksikymmentä vuotta. Kuinka oma työsi ja samalla hiv-hoito on kehittynyt vuosien aikana? Erikoistuminen eri sisätautien erikoisalojen kesken on edennyt melkoista vauhtia, johtuen ehkä hoitojen ja lääketieteellisen tietämyksen nopeasta kehityksestä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös hoitotyöntekijöille. Esimerkiksi hiv:n lääkehoito on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tuonut haasteita potilaiden ohjaukseen. 6 Henkiriepu

7 Usein Suomen hiv-toimintaa syytetään pääkaupunkikeskeisyydestä, johtuen tietenkin siitä, että valtaosa tartunnansaaneista elää, saa hoitoa ja vastaanottaa palveluja aika pienellä maantieteellisellä alueella eteläisessä Suomessa. Oletko sinä työssäsi huomannut sitä ja jos, niin millä tavalla? Ehkä tästä pienestä pääkaupunkiseutukeskeisyydestä ei ole välttämättä haittaa, koska siellä on kertynyt paljon tietotaitoa ja kokemuksen tuomaa viisautta, jota voimme hyödyntää myös täällä Itä- Suomessa. Esimerkiksi verkostoituminen Hiv/aids sairaanhoitajayhdistyksen avulla on auttanut luomaan toimivia yhteistyösuhteita toisiin hoitajiin ja tässä eteläinen Suomi on ollut aktiivinen toimija. Kuinka olet itse pystynyt kohtaamaan tartunnansaaneen ja millaisia muutoksia potilaan kohtaamisessa on tapahtunut aikojen kuluessa? Vaikka ahdistus alkuvaiheessa tartunnan toteamisen yhteydessä onkin monelle suuri, on lääkehoidon kehittyminen antanut potilaille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Myös moniammatillinen yhteistyö on antanut hoitajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa potilaita selviytymään eteenpäin. Työsi täytyy olla ajoittain raskasta. Kuinka jaksat työssäsi ja millä keinoin pystyt itse edesauttamaan jaksamistasi? Toimivat yhteistyösuhteet niin potilaiden kuin työtovereidenkin kanssa antavat työlle mielekkyyttä ja mahdollisuuden auttaa potilaita heidän ongelmissaan. Myös pienet onnistumisen kokemukset aivan arkisessa työssä ja tyytyväiset potilaat ovat ilon aihe. Kiire on tietysti työn ikäviä puolia. Tämän kokoisella poliklinikalla hoitajalla on päivittäin useampia vastuualueita ja potilaskontakteja. Usein tuntuu ettei ole mahdollisuutta antaa potilaalle riittävästi aikaa, vaan on yritettävä jotenkin ehtiä hoitaa edes ne kiireisimmät asiat. Usein voi olla niin, että tartunnansaaneet tuntevat olevansa hyvin erilaisia tai heitä pidetään toisenlaisina muihin poliklinikan potilaihin verrattuna. Ovatko he sinusta sitä? Hiv-potilaat ovat aivan tavallisia ihmisiä ja pitkäaikaisen sairauden mukanaan tuomat ongelmat samanlaisia kuin muillakin. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa hiv olisi sairaus muiden joukossa, mutta se vaatii asenteiden muuttumista ja turhien pelkojen poistamista asiallisella tiedolla. Myös meille ominainen turhan syyllisyyden kantaminen ja toisten syyllistäminen hidastaa kehitystä kohti avoimempaa suhtautumista. Täytyy todeta, että Positiiviset ry on tehnyt hyvää työtä tiedon jakajana ja vertaistuen antajana. Käsikirja hiv-positiivisille on tervetullut tietolähde niin potilaille kuin muillekin. Henkiriepu 7

8 Toivon päivän ruusun saajana Infektiolääkäri Esa Rintala Satakunnan Keskussairaala, Pori Infektiolääkäri Esa Rintala on kunnostautunut viimeisen vuoden aikana ansiokkaasti monessa hiv-positiivisia koskettavassa asiassa. Esa Rintala vastaa Satakunnan alueella asuvien hiv-positiivisten hoidosta Porin sairaalassa. Hän oli myös aktiivisesti mukana hiv-käsikirjan lääketieteellisten osioiden kirjoittajana, sekä luennoitsijana viime syksynä yhdistyksemme järjestämässä kansainvälisessä hiv-konferenssissa Majvikissa. Yhdistys haluaa erityisesti huomioida Esa Rintalan aktiivisuuden Porin sairaalan henkilökunnan kouluttajana. Satakunnan alueen asiakkailta on tullut pelkästään positiivista palautetta saamastaan kohtelusta omassa hoitoyksikössään. Esa Rintala Syntynyt: Porissa Valmistui lääkäriksi: v.1982 Turun yliopistosta. Mikä sai sinut kiinnostumaan juuri infektiosairauksista? Alun perin olin kiinnostunut akuuttilääketieteestä ja tehohoidosta ja samaan aikaan sisätaudeista. Kun aikani olin kamppaillut näiden kahden vaihtoehdon välillä, kallistuin sisätaudeille. Siinä erikoistumisvaihtoehtona oli aluksi reumataudit, mutta vähitellen infektiotaudit alkoi kiteytyä varteenotettavana vaihtoehtona, kiitos silloisen opettajani professori Jukka Nikoskelaisen. Kiinnostukseen infektioita kohtaa vaikutti myös toimiminen vapaaehtoisena Turun Aids-tukikeskuksessa luvun vaihteessa. Siihen vaikutti osaltaan myös se, että hyvä ystäväni menehtyi aids:iin luvun vaihteessa, kun vielä ei ollut tehokkaita lääkkeitä käytössä. Mikä on parasta työssäsi? Parasta työssäni on mahdollisuus vaikuttaa ja mahdollisuus auttaa. Asiantuntijana voin vaikuttaa oman alueeni ja ehkä kansallisellakin tasolla infektiotauteihin liittyvissä kysymyksissä; miten infektiotauteja hoidetaan tässä maassa ja miten niihin pitäisi suhtautua. Voin auttaa ihmisiä varsin konkreettisesti ja aika perustavaa laatua olevissa kysymyksissä. Mukavaa on myös, jos saa positiivista palautetta ja kiitosta potilaalta. Mikä vaikeinta? Vaikeinta ovat tilanteet, joissa ei voi tehdä mitään, joissa mitkään toimet eivät enää potilasta auta. On vaikea itsekin myöntää se ja vielä vaikeampaa kertoa se potilaalle tai omaisille. Mitä muuta tekisit jos et olisi lääkäri? Tätä olen miettinyt viime vuosina usein! Oikeasti minun on vaikea mieltää itseäni muuna kuin lääkä- 8 Henkiriepu

9 rinä. Aikanaan halusin kovasti kirjailijaksi, olisin halunnut kirjoittaa romaaneja tai novelleja. Ehkä olisin halunnut olla enemmän yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja ja seurata isäni jälkiä, joka oli toimittaja ja aikanaan poliittisesti aktiivinen. Miten kasvaviin hiv-tartuntojen määriin tulisi mielestäsi reagoida? Väestön asenteellisuutta hiviä kohtaa pitäisi voida muuttaa; asennoitumista hiviin pitäisi normalisoida niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jokaisen kuuluisi tietää oma hiv-statuksensa. Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä; lääkärin ja toisaalta myös potilaiden/asiakkaiden pitäisi rohkeasti ottaa puheeksi hiv-tartunnan riskitilanteet. Sukupuolitautien ehkäisystä kondomin käytöstä erityisesti pitäisi tehdä normaali, jokaista koskeva asia. Voisi sanoa, että asenteet hiv-infektiota kohtaan kuvastavat erityisen hyvin yhteiskunnan arvorakennetta, suhdetta erilaisuuteen ja vähemmistöihin yleiselläkin tasolla. Vaikka arvomaailma on Suomessa joissakin asioissa avartunut, asenteet eivät ole syvissä kansankerroksissa juurikaan muuttuneet. Pelkään, että me näemme moniarvoistumiskehityksen liian valoisana; todellinen asenneilmasto on paljon ankarampi. Kehityssuunta tässä suhteessa voi myös olla toisenlainen kuin me oletamme; luulen että asenneilmasto voi muuttua konservatiivisemmaksi. Tässä kehityksessä poliitikoilla ja vaikuttajilla on keskeinen asema. Väestön tietoisuuden ylläpitämiseksi hiviä tulisi pitää jatkuvasti esillä. Hiviä on käsitelty viime vuosina tärkeimmissä medioissa asiallisesti. Toisin on iltapäivälehdissä, sensaatiomediassa tai pienten paikkakuntien lehdissä, joissa hiv pysyy edelleen hävettävänä ja stigmatisoivana sairautena ja sitä voidaan käyttää lyömäaseena. Terveydenhuollon henkilöstön asenteet hiviä kohtaan ovat päällisin puolin korjautuneet sitten 80-luvun. Hiv-tartunnan pelko elää kuitenkin edelleen melko voimakkaana hoitohenkilökunnan keskuudessa. Ilahduttavia poikkeuksia lukuun ottamatta lääkäreiden asenteet ovat edelleen erittäin konservatiiviset. Olen hiukan skeptinen lääkäreiden asenneilmaston muutoksen suhteen. Koulutuksella todennäköisesti kyetään puuttumaan hoitohenkilöstön asenteisiin paremmin kuin lääkäreiden. Mitä terveisiä antaisit muille lääkäreille ja hoitohenkilökunnan edustajille kun he kohtaavat hiv-positiivisia asiakkaita työssään? Hoitosuhteesta pitäisi tehdä niin normaali kuin mahdollista. Peloille ja ennakkoasenteille ei pitäisi antaa sijaa, vaan potilas/asiakas pitäisi nähdä hiv-positiivisuutensa takaa. Hiv-positiivisilla voi olla monia muitakin hiv:stä riippumattomia ongelmia tai sairauksia, jotka voivat jäädä itse hiv:n hoidon varjoon. Potilas/asiakas olisi nähtävä kokonaisuutena. Lisäksi ylilyöntejä suojautumisessa ja verivarotoimissa pitäisi välttää. Minkä ohjeen antaisit potilaalle, joka kokee saavansa huonoa tai asenteellista kohtelua omassa hoitopaikassaan? Huonoa tai asenteellista kohtelua ei tarvitse sietää. Kuitenkin parhaaseen lopputulokseen päästään, jos kanteluiden tai prosessien sijasta pyritään rakentavaan kritiikkiin. Olisi pyrittävä tuomaan ongelma esille ja puhumaan siitä rakentavasti mieluimmin ao. toimijan tai jos se ei onnistu, hänen esimiehensä kanssa. Usein kysymys on joko väärinkäsityksistä tai ajattelemattomuudesta, mutta taustalla voi myös olla monenlaisia pelkoja. Henkiriepu 9

10 Kutsumusammatissaan sairaanhoitajana Haastattelun pohjalta: Kari Tuhkanen Sairaanhoitaja Maija Sarajärvi sai ruusun ja halauksen Toivon päivänä Maija on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja, kätilö sekä pari- ja seksuaaliterapeutti. Maija aloitti Aids-tukikeskuksen työntekijänä huhtikuussa 2005 ja on osoittanut lyhyessä ajassa olevansa nainen paikallaan toimiessaan testaajana ja asiakastyöntekijänä. Maijan suora ja kursailematon lähestymistapa vaikeidenkin asioiden kohtaamisessa on saanut kiitosta niin testissä kävijöiltä, kuin henkilökohtaisissa keskusteluissa käyneiltä hiv-positiivisilta asiakkailta. Maija kertoo, että parasta työssä on juuri asiakkaiden kohtaaminen. Maijan luona käy keskimäärin 4 8 hiv-positiivista viikossa henkilökohtaisessa keskustelu- tai terapiaistunnossa. Suuria tunteita Maija ottaa keskimäärin noin 100 hiv-testiä kuukaudessa. Tämä tarkoittaa myös 100 vastausta. Hiv-testiin meneminen on pelottava asia vieläkin monelle, mutta vastauksen kuuleminen on vielä pelottavampaa. Syyllisyys, häpeä, katumus voivat olla hiv-pelon taustalla ja testiin hakeutumisen oikea syy. Monet pelot ruumiillistuvat hivin peloksi, Maija pohtii. Ennen oli kaksi pelkoa syöpä ja kuolema, nyt on hiv. Maija työskenteli aikaisemmin Tikkurilan terveyskeskuksessa ja vertaillessaan asiakkaita siellä ja Tukikes- Ruusunsa ansainnut kuksessa Maija on huomannut, että Tukikeskuksen asiakkaat ovat suuremmilla peloilla varustettuja kuin terveyskeskuksen asiakkaat. Ehkä tukikeskuksen testissä käyvillä asiakkailla on ollut myös enemmän todellisia riskitilanteita. Onneksi suurin osa testissä kävijöistä lähtee hymyillen ovesta ulos helpottuneena negatiivisen hiv-testituloksen saatuaan. Monet halaavat lähtiessään. Media vaikuttaa Jos lehdessä on juttu esim. Thaimaan hiv-tilanteesta tai potenssihäiriöistä tulee asiakkaaksi selvästi vanhempia miehiä. Keskimäärin asiakkaat ovat aika nuoria. Naiset ja miehet vuotiaita. 10 Henkiriepu

11 Maija haastaa kaikkia menemään itseensä. Vieläkin yli 40-vuotiaat ehkäisevät vain raskautta, eivät tauteja. Vapaa seksi on oman aikakautensa ilmiö. Viestinä eteenpäin Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla rohkeutta ottaa vaikeatkin asiat esille. Lääkäreiden ja hoitajien tulisi ehdottaa rohkeammin hiv-testiä potilailleen/asiakkailleen. Myös asiakkaiden tulee ymmärtää oma vastuu elämästään. On asiakkaan oma etu kertoa rohkeasti todellisista ongelmistaan asioidessaan ammattiauttajan luona. Yhdessä ongelmia työstäen saadaan paljon parempia tuloksia aikaan. Hiv on asia, jota ei pitäisi salata ainakaan itseltä. Uskalla hankkia tietoa, miten tämän viruksen kanssa elät. Mitä se tarkoittaa tässä hetkessä juuri sinulle? Faktatieto ja tieto ettei ole yksin auttaa hyväksymään tilanteen. Nukkuva ballerina apteekin odotustilassa Kari Tuhkanen Meilahden sairaalan avoapteekki Avoinna arkisin klo 8 16 osoitteessa Stenbäckinkatu 9C, Helsinki Meilahden apteekista on luovutettu hiv-lääkkeitä Runebergin päivästä lähtien. Meilahden apteekissa on 75 vakanssia, joista proviisoreja on 8, farmaseutteja 30. Lisäksi apteekissa työskentelee farmanomeja, lääketyöntekijöitä ja huoltomiehiä. Avoapteekissa käy vuosittain noin 1500 potilasta ja sieltä toimitetaan noin reseptiä. Yhden Toivon päivän ruusuista saavat tänä vuonna Meilahden avoapteekin työntekijät. Yhdistyksemme kotisivuilla on annettu palautetta eri apteekkien palveluista. Meilahden apteekin henkilökunta on saanut kiitosta monelta asiakkaalta. Kävimme jututtamassa apteekin henkilökuntaa ja kyselimme työstä apteekissa ja potilaiden kohtaamisesta. Vastaamassa olivat farmaseutti Minna Hoppania-Koivula, farmaseutti Tia Aaltonen ja toimistosihteeri Anja Kivelä. Vastaukset tulivat - kuin apteekin hyllyltä. Vaikeinta työssä on pieni potilastila, jossa asiakkaiden intimiteetin säilyttäminen voi olla haastavaa. Mukavinta on, että asiakkaat ovat potilaiden parhaimmistoa. Tavallisen apteekin ongelmat puuttuvat. Asiakaskunta on selkeästi rajattu. Hauskin ja samalla yllättävin tilanne oli kun yksi asiakas nukahti tuolille kesken asioinnin. Henkiriepu 11

12 Valikoimassa on noin 30 eri HIV-lääkettä Meilahden apteekissa asioidaan soittamalla ovikelloa, minkä jälkeen asiakas päästetään sisään. Sisääntulon jälkeen on hyvä esittää Kela-kortti tunnistamisen varmistamiseksi. Meilahden apteekista jaetaan muitakin lääkkeitä, esimerkiksi hepatiitti- ja tuberkuloosilääkkeet, sekä harvinaisempia trooppisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Auroran ohjeistus on ollut niin hyvää, että mitään isompia ongelmia ei ole ollut. Henkilökunnan pelot eivät niinkään liity tartuntapelkoon kuin siihen, ettei osata vastata kaikkiin kysymyksiin, joita esitetään. Apteekissa luullaan asiakkaiden olettavan, että kaikki vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. Asiakkaan kannattaa aina kysyä rohkeasti, jos on jotakin, mitä ei ole ymmärtänyt, tai on epävarma esimerkiksi annostuksesta, tai siitä, mitä lääkäri on tarkoittanut jollain sanomisellaan. Tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä lääkäriin ja varmistaa asia. Jos ei itse pääse jostain syystä hakemaan lääkkeitä, kannattaa apteekkiin soittaa ja ilmoittaa, että joku toinen tulee hakemaan lääkkeet. Silloin on hyvä antaa oma Kela-kortti mukaan lääkkeitä hakevalle henkilölle. Asiakkaat tulevat tutuiksi ja lääkäri määrää balettia? Hiv-lääkkeet jaetaan keskitetysti Meilahden sairaalasta lähinnä kustannussyistä. Jos lääkkeet jaettaisiin yksityisistä apteekeista niiden hinta voi lähes kaksinkertaistua. Henkilökunta toteaa, että asiakkaat ovat muuttuneet vuosien varrella tutuiksi, jopa läheisiksi ja paljon rennommiksi. Lääkärit kirjoittavat välillä vaikeasti ymmärrettäviä reseptejä. Vuonna 2004 käyttöön otettu sähköinen lääkemääräys on helpottanut ja nopeuttanut reseptien toimittamista kun käsialojen tulkinta on jäänyt pois. Edelleen lääkkeiden määrissä on virheitä. Yleinen hymyilyä aiheuttava virhe on annosohjeeseen lipsahtanut 1 baletti 2 kertaa päivässä. Aika kultturellia sakkia nuo lääkärit. Baletti kaksi kertaa päivässä pitää kenet tahansa solakkana ja notkeana. Varsinkin jos se pitää nauttia tyhjään vatsaan. Ei ihme jos tekee mieli ottaa päiväunet lääkkeitä odotellessa. Seuraavalla kerralla apteekissa asioidessasi tutu päälle ja reseptin kanssa oopperan kulmille hengailemaan Henkiriepu

13 Helsingin Sanomat / Globaali aids-artikkeleiden sarja Inka Kovasta haastatteli Kari Tuhkanen Artikkelisarjaan osallistuneet kirjoittajat: Inka Kovanen Tiina Rajamäki Heli Suominen Jenni Leukumaavaara Virve Kähkönen Riikka Haikarainen Lähtölaskenta tähän artikkeli sarjaan alkoi vuoden 2006 alussa, kun Inka ehdotti ideaa pomolleen, joka hyväksyi sen heti. Juttuja aloitettiin jo keväällä 2006, mutta totiseen työhön päästiin vasta viime kesänä. Inka olisi halunnut mukaan artikkelin esimerkiksi USA:n hiv-tilanteesta tai muista länsimaista. Onneksi mukaan mahtui suomalaisen hiv-positiivisen Niinan tarina. Inka Kovanen 33v. Syntynyt: Espoossa Koulutus: Opiskellut Kuopiossa tekstiili artesaaniksi 5v. Jyväskylässä opiskellut journalistiikkaa, mutta opinnot vielä kesken. Tuli Helsingin Sanomiin kesätoimittajaksi Vuodesta 2006 toiminut vakituisena toimittajana. Artikkeli sarjan tekeminen vaati Inkalta tutustumista muun muassa Aasian ja Afrikan hiv tilanteisiin. Onko oma käsityksesi muuttunut tästä sairaudesta tutustuessasi tarkemmin maailman hiv-tilanteeseen? Konkreettiset syyt epidemiaan ovat auenneet. Esim. Et. Afrikassa hoidetaan hiviä vihanneksilla tai kun Etelä-Afrikan presidentin mielestä hivillä ja aidsilla ei ole mitään yhtymäkohtaa. Aikaisemmin suhtauduin, että se ei kosketa minua, on enemmän muiden ongelma, mutta voisi hyvin koskettaa itseänikin tai ystäviäni kun tiedän miten ihmiset käyttäytyvät seksisuhteissaan. Poikkeaako Suomen tilanne mielestäsi jotenkin muun maailman tilanteesta? Hiv näkyy esimerkiksi Etelä-Afrikassa paljon laajemmin kuin Suomessa. Mitä sinulle on jäänyt hivin yli kolmenkymmenen vuoden historiasta parhaiten mieleen? 30% EU:n kansalaisista uskoo, että hiv tarttuu vessanpöntöstä, sitä on vaikea uskoa todeksi, mutta näin EU-barometri kertoi viime vuonna. Henkiriepu 13

14 Suomessa hiv ei kiinnosta enää mediaa, miksi? Uutisarvoa on vain jos tulee jotain uutta. Toisaalta ei aina haluaisi kertoa vain ikäviä asioita, mutta valitettavasti hivin ympärillä on pääasiassa aina vain jotain ikävää sanottavaa. Potut pottuina mitä hiv-positiivisilta aina kysytään Mistä tiesit saaneesi toimittaja tartunnan? Kangaspuut ei enää riittäneet, halusin vaikuttaa Ensi vaiheen oireita: Kypsyminen, en halunnut työskennellä yksin, halu vaikuttaa ja kertomisen halu. Lääkityksen sivuoireita: Ulkomaan matkat Mitä perheesi ajatteli kun kerroit alkavasi toimittajaksi? Kritiikkiä tulee. Äidin mielestä en kirjoita tarpeeksi lasten asioista. Kotiväki nurisee kun olen liikaa pois kotoa. Minkälaista palautetta tulee? Palautetta tulee ylipäätään liian vähän. Suurin osa tulee sähköpostilla ja virheitä korjataan. Mitä haluaisit sanoa toisille toimittajille? Mikä minä olen muille sanomaan? Sanoisin itselleni, että pitäisi kyseenalaistaa enemmän. Suomesta pitäisi tehdä enemmän juttuja. Paras tekemäsi juttu? Vielä tekemättä. Minkälaisesta jutusta haaveilet? Että olisi kuukausi aikaa tehdä yhtä juttua. Esimerkiksi rikollisuudesta Et. Afrikasta. Rasismista. Haluaisin oikeasti ymmärtää näitä asioita paremmin. Toivon päivän tilaisuudessa pitivät puheenvuorot yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Vuorinen ja järjestötyöntekijä Kari Tuhkanen. Esa Rintalan puolesta ruusun vastaanotti Matti Ristola Aurorasta, ja sanoi samalla, että ruusu meni täysin oikeaan osoitteeseen. Pienet Toivon päivän puheenvuorot tilaisuudessa pitivät myös Birgitta Rantakari Diakonissalaitokselta, Anneli Milen Stakesista ja Corinne Björkenheim Aids-tukikeskukselta. Kiitokset kaikille Toivon päivän viettoon osallistuneille! Kiitämme myös Bristol-Myers Squibb - lääkeyhtiötä yhteistyöstä, joka mahdollisti tilaisuuden järjestämisen. Kari Tuhkanen ojentaa ruusut Helsingin Sanomien toimittajille. 14 Henkiriepu

15 Eurooppalaisten potilasjärjestöjen tapaaminen Leelia ja Sini Pasanen Allekirjoittanut ja järjestöpäällikkö Sini Pasanen edustivat yhdistystämme potilasjärjestöjen yhden päivän mittaisessa tapaamisessa Amsterdamissa tammikuussa. Kokouksen järjestäjänä toimi lääkeyritys Abbott ja kokousta isännöi alankomaalainen sisarjärjestömme Hiv-Vereniging Holland. Viime vuonna vastaava kokous järjestettiin Kööpenhaminassa ja sielläkin yhdistyksemme oli edustettuna. Kokouksen aiheina oli kolme teemaa: Ennaltaehkäisy, hiv-hoitoon sitoutuminen ja hiv-verkostojen luominen. Paikalla olleiden potilasjärjestöjen, lääkeyritysten ja erilaisten hankkeiden edustajat nostivat lyhyissä esityksissään kaksi jälkimmäistä teemaa tärkeimpään asemaan juuri tässä tapaamisessa. Toisaalta voidaan ajatella, että asioilla on kuitenkin aina yhteys ja mitä paremmin ihmiset sitoutuvat hoitoonsa ja mitä parempia tukiverkostoja heillä on ympärillään, sitä paremmin myös positiivinen ennaltaehkäisy pääsee toteutumaan. Kokemuksia matalan kynnyksen liikkuvasta testausklinikasta Päivän sai kunnian aloittaa J. Defourny Sid Actionista Belgiasta. Belgiassa 5-6 % väestöstä testauttaa verensä hiv-vasta-aineet vuosittain. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on noin 3 %. Suomessa uskoisimme luvun olevan vielä alhaisempi. Euroopan unionin kotimaassa hivtartuntoja esiintyy eniten Antwerpenissa, Brysselissä ja Liègessä. J. Defourny kertoi pilottiprojektista Liègessä. Projektissa tarjotaan anonyymiä ja vapaaehtoisia hivin ja muiden sukupuolitautien testausta ja tukikeskusteluja sekä ennen että jälkeen testauksen. Toiminta tapahtuu bussissa, joka kiertää öisin. Tämä mobiili klinikka on ihan oikea linja-auto, joka saapuu paikkoihin, joissa laittomat maahanmuuttajat, seksityöläiset, heidän palvelujaan käyttävät, kodittomat ja muut vaikeasti saavutettavat ryhmät oleskelevat. Bussista myös ohjataan ihmisiä sosiaalisten, lääketieteellisten ja lainopillisten palvelujen piiriin. Bussissa asioivilla on pääsy tarvittavan hoidon piiriin ja heidän sosiaaliset oikeutensa pyritään takaamaan. Hankkeessa on mukana useita eri yhdistyksiä ja myös terveydenhuoltohenkilökuntaa. Vuodessa hiv-tartuntoja oli bussissa testatuilla todettu kolme, C-hepatiittia 20 ja joitakin tapauksia muita veneerisiä sairauksia. Ainoastaan 15 kaikista klinikalla vierailleista henkilöistä ei ollut altistanut itseään mahdolliselle hiv-tartunnalle. Projektissa mukana olleet ovat kokeneet bussin erinomaiseksi ennaltaehkäisymenetelmäksi. Hiviä, elämää ja hoitoa Tanskalaisen Hiv-Danmark-yhdistyksen puheenjohtaja Henrik Arildsen kertoi heidän kokemuksistaan Hiv, elämä ja hoito-kursseilta (Hiv, Liv og Behandling). Kurssi koostuu kolmesta neljästä iltakokoontumisesta, joissa tartunnan saaneet keskustelevat yhdessä eri aiheista: hiv-diagnoosista, hiv-hoidosta, turvallisesta seksistä sekä tulevaisuuden näkymistä. Yli 250 hiv-positiivista ja enemmän kuin 80 läheistä on osallistunut kursseille. Kurssin antiin ollaan yleisesti ottaen oltu tyytyväisiä ja kurssista on myös seurannut se, että osanottajat ovat jatkaneet yhteydenpitoa myös Henkiriepu 15

16 kurssin jälkeen. Tanskassa on tällä hetkellä 4500 hiv-positiivista ja arvion mukaan noin 1000, jotka eivät tiedä olevansa hiv-positiivisia. Hoitoa on, mutta ei hoidettavia Sergey Smirnov venäläisten hiv-järjestöjen yhteenliittymästä kertoi puolestaan itäisen naapurimaamme tilanteesta, jonka voidaan monellakin tapaa todeta olevan hyvin erilainen länsieurooppalaiseen verrattuna. Venäjällä on virallisesti hiv-tartunnan kantajaa, mutta lähempänä totuutta olevan luvun uskotaan kuitenkin olevan jopa yhden miljoonan luokkaa. Vaikka Venäjälläkin tarjotaan ilmainen hiv-hoito kaikille sitä tarvitseville, ainoastaan tartunnansaanutta on hoidon piirissä. Virallisestikin oletetaan, että hoitoa tarvitsisi lähemmäs henkilöä (siis noin :sta virallisesti diagnostisoidusta). Ongelmana ei Venäjällä tällä hetkellä enää ole se, että hoitoa ei olisi saatavilla, vaan ihmisiä ei saada hoitoon. Suurimpana syynä tähän Sergei piti huumeiden käytön laittomuutta. 80%:lla kaikista tartunnansaaneista on taustallaan huumausaineiden käyttöä. Metadon- tai muut korvaushoidot eivät Venäjällä ole myöskään laillisia. Tämän vuoksi huumeiden käyttäjät eivät rekisteröinnin ja rangaistuksen pelossa hakeudu hivhoitoon. Toinen haaste on se, että hiv-hoidolle ei valtakunnallisesti ole annettu edes suosituksenomaisia suuntaviivoja. Tämän vuoksi vaarana on, että hoito vastoin eurooppalaisia yhdistelmälääkityssuosituksia koostuu vain yhdestä lääkkeestä. Ongelmana on myös luottamuspula lääketieteellisiä palveluja kohtaan. Sergei totesi kuitenkin hivin ja tuberkuloosin vastaisen maailmanlaajuisen säätiön toiminnasta olevan tukea ja apua 10 provinssissa Venäjän kaikkiaan 88:sta. Sergey Smirnov teki myös muutamia huomioita, jotka ehkä kuvastavat hyvin Venäjän tilannetta ja monien muidenkin maiden tilannetta: Hoidon yleinen saatavuus ja mahdollisuus hoitoon sekä palveluihin edellyttävät niin poliittista, sosiaalista, julkista, infrastruktuurista ja henkilökohtaista tahtoa. Nämä samaiset tekijät toimivat myös esteinä hoidon mahdollistamiselle. Lääkitykseen ja hoitoon on vaikea sitoutua ellei lääkitystä ole, ja lääkitystä ei tule ilman poliittista tahtoa. Sosiaaliset palvelut eivät ole johdettu potilaiden tarpeista eivätkä näin ollen voi vastata olemassa olevia tarpeita. Stigma ja syrjintä ovat vahvasti esillä tiedon puute on suuri. Potilaat eivät myöskään osaa vaatia heille kuuluvia oikeuksia. Lääkityksen saaminen riippuu hyvin pitkälti potilaan tietoisuudesta asioista ja siitä, luottaako hän lääkäriin. Avointen sydänten talo Ihastuttavat irlantilaiset ystävämme tutustuttivat meidät James O Carrollin johdolla heidän Open Heart House- konseptiinsa. OHH on talo, joka on avoin kaikille tartunnansaaneille ja heidän läheisilleen. Talossa ylläpidetään toivon ja hyväksynnän henkeä. Talon toimintaa pyörittävät menestyksekkäästi hiv-tartunnan saaneet eli kyseessä on aitoakin aidompi vertaistuki. Talossa tarjotaan olkapään ja edunvalvonnan ohella myös mahdollisuus erilaisiin vaihtoehtoisiin hoitoihin aina healingista akupunktioon. Irlantilaisten mielestä vaihtoehtoiset hoidot ovat hyvä lisä perinteiseen hiv-lääkehoitoon. Saarivaltakunnassa on myös juuri tällä hetkellä menossa syrjinnän vastainen kampanja: Stamp out Stigma. Kampanjassa pyritään lopettamaan hiv-positiivisiin kohdistuva syrjintä sekä taistellaan hiviin ja aidsiin liittyvää stigmaa vastaan. Samalla vertaistuen avulla tuetaan hivpositiivisia kertomaan statuksestaan ilman pelkoa. Kampanja aloitettiin Maailman aids-päivän yhteydessä Itämeren vastarannalta Kokouksessa oli myös läsnä edustajia Virosta, jotka kertoivat lyhyesti veljeskansamme kokemuksista hiv-saralla. Ensimmäinen hiv-tapaus Virossa todettiin Maassa arvioidaan tällä hetkellä olevan hieman alle tartunnan saanutta, joista oletetaan olevan hoidon tarpeessa. Aivan kuten Venäjällä myös Virossa uskotaan tartuntojen suurimmaksi osaksi olevan seurausta suonensisäisten huumeiden käy- 16 Henkiriepu

17 töstä. Päinvastoin kuin Venäjällä on Virossa metadon-hoito kuitenkin sallittua korvaavana vaihtoehtona huumeille. Sairaalat antavat ainoastaan hiv-hoitoa, kansalaisjärjestöjen vastuulle jää huumeiden korvaushoito. Viron vankiloissa on hieman alle 600 tartunnansaanutta, joista 130 saa hiv-hoitoa. Kerrothan kaverillekin Järjestöpäällikkömme Sini kertoi yhdistyksen juuri käyntiin polkaistusta valtakunnallisesta verkostoitumishankkeesta. Hän pyrki tuomaan esiin niitä haasteita, joita tartunnansaaneiden leimaaminen ja syrjinnän pelko, tartuntojen keskittyminen muutamiin sairaanhoitopiireihin sekä pitkät välimatkat maassamme aiheuttavat. Lisäksi Sini toivoi muilta eurooppalaisilta järjestöiltä hyviä neuvoja ja vinkkejä siihen, kuinka hankkeestamme tulisi mahdollisimman onnistunut- ja niitä hänen ei pitkään tarvinnut kalastella. Monissa maissa ollaan jossain vaiheessa oltu samassa tilanteessa kuin meillä ollaan nyt. Hiviltä hivistä hiville Russian Association of People Living with HIV: Andy Grysbæk Hiv-Danmark-yhdistyksestä kertoi hiv til hiv-hankkeesta, jolla myös on vuosien aikana eri tavoin pyritty luomaan tartunnansaaneille erilaisia verkostoja Juutinrauman tuolla puolen. Tanskalainen sisarjärjestömme toimi aikoinaan koordinoijana hankkeelle, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa samanlaisessa elämäntilanteessa elävien hiv-positiivisten tapaaminen. Hankkeessa tartunnansaanut pystyi anonyymisti kohtaamaan toisen vastaavassa tilanteessa olevan henkilön kokemusten jakamisen merkeissä. Nykyisin hiv til hiv - hankkeen merkitys ja tehtävä on muuttunut. Vapaaehtoiset hakevat itse rahoitusta hankkeelle eivätkä enää niinkään toimi virallisina henkilökohtaisina tukihenkilöinä toisille tartunnansaaneille. Hiv til hiv-henkilöitä käytetäänkin tällä hetkellä kokemustensa ja osaamisensa pohjalta voimavarana muissa hankkeissa ja toiminnoissa, kuten kurssien järjestäjinä, keskustelujen vetäjinä tai viikonlopputapaamisten voimavarahenkilöinä. Illoista on ilmoitettu boyfriend.dk-kotisivuilla, mikä on tehnyt yhdistystä tunnetummaksi hiv-tartunnansaaneiden homojen keskuudessa. Päivän päätteeksi potilasyhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön vastuuhenkilö Paul Schaper Abbott Chigagosta kertoi heidän toiminnastaan. Hänen mielestään potilasjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Lääkeyritykset saavat tietoa omien tuotteidensa merkityksestä ja vaikutuksesta ihmisten elämään ja toisaalta lääkkeiden käyttäjät saavat laajemman kuvan lääketieteen edistymisestä ja yritysten toiminnasta. Yhteistyön merkitys on siis kaksisuuntainen ja tarkoituksena on tietenkin se, että molemmat osapuolet pääsisivät hyötymään keskinäisestä yhteydenpidosta, jota ilman luonnollisten verkostojen luomista ihmisten välille ei voida saavuttaa. Kaiken takana ei aina ole nainen, mutta yhteistyökumppaneillakin on kasvot ja niiden takana taas ihan oikeita ihmisiä. Valitettavasti Positiivinen kirjelaatikko ei mahtunut tähän lehteen. Kirjelaatikko on taas seuraavassa lehdessä, joka ilmestyy syyskuun alkupuolelle. Henkiriepu 17

18 Tulevia tapahtumia Elokuussa jatkuvat tiistai-kahvilat normaaliin tapaan klo Lauantailounas järjestetään edelleen elokuusta lähtien joka lauantai klo Paitsi lounasta ei ole, koska on Vertikoulutus ja hallituksen vetäytymiskokous. Elokuun 30. päivä käynnistyy Omatoimitorstai. Torstaisin järjestetään lounas vapaaehtoisvoimin yhdistyksen päiväkeskuksen tiloissa klo Lounaalle ilmoittaudutaan etukäteen ja jäsenet valmistavat lounaan itse. Ruokatarvikkeet haetaan läheisestä kaupasta. Ilmoittautumiset viimeistään saman viikon keskiviikkoon klo 15 mennessä. Toimistolta voit varata itsellesi sopivan torstain, jos haluat tulla valmistamaan jotain tiettyä ruokaa esimerkiksi ystäväsi kanssa. Nuorten ryhmä kokoontuu suunnittelemaan syksyn toimintaa Positiiviset ry:n toimistolle keskiviikkona klo Syksyn muut nuorten ryhmän kokoontumisajat ovat klo 18, klo 17.30, klo 18 ja pikkujoulut klo 18 alkaen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja osallistumaan toimintaan! Kesäkuun tapaamisessa kieputtiin laitteissa ja syötiin makkaraperunoita Linnanmäellä Läheisten ryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo Poikkeuksena on syyskuu, jolloin hiv-positiivisten läheisille on järjestetty pyöräretki Ahvenanmaalle. Pyöräretki järjestetään syyskuuta. Retkelle ovat kaikki läheiset tervetulleita. Osallistuminen ei edellytä sitä, että olisi ollut mukana ryhmässä aikaisemmin. Ilmoittautumiset toimistolle mennessä. Kansainvälinen naisten ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Tampereella. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki hiv-positiiviset naiset. Lisätietoja tulee lähiaikoina. International get-together for women living with hiv starts on 12 th of September in Tampere. Every hiv-positive women is welcome to this get-together. More information is coming soon. Perjantaina vertaistukitapaaminen Turussa teatteri-illan merkeissä. Lippuja on seitsemälle nopeimmalle ilmoittautujalle. Ensisijaisesti mukaan pääsevät Turun alueella tai lähistöllä asuvat. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut toimistolta järjestetään vertaistuki-viikonloppu Pohjois-Pohjanmaalla. Viikonloppu on tarkoitettu ensisijaisesti Pohjois-Suomessa asuville hiv-positiivisille. Mukaan mahtuu 10 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset toimistolle elokuun loppuun mennessä. Taaperot aloittaa keskiviikkona klo Helsingissä. Taaperot-ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille ja heidän hiv-positiivisille vanhemmilleen. Kokoontumistila on lapsiystävällinen. Lisätietoja toimistolta. Miesten ryhmän kokoontuminen on suunnitteilla lokakuulle. Muistathan, että yhdistys tukee matkakustannuksissa kauempaa matkustavia! 18 Henkiriepu

19 Kalenteri eri 7.7. Lauantailounas klo Naisten ja lapsiperheiden rantapäivä Merihiekassa Heinäkuun ajan toimisto on suljettu Elokuu 2.8. torstai Läheisten ryhmä lauantai Ei ole lounasta keskiviikko Nuorten ryhmä klo torstai Omatoimitorstai klo Aids-tukikeskus järjestää voimvarakurssin naisille Aulangolla Syyskuu Läheisten pyöräretki Ahvenanmaalle keskiviikko Kv-naisten ryhmä Tampereella perjantai Nuorten ryhmä klo perjantai Vertaistukitapaamisen Turussa, teatteri Vertaistukiviikonloppu Oulussa keskiviikko Taaperot-ryhmä Elämänhallintakurssi Kotorannassa perjantaista sunnuntaihin. Viikonloppu on tarkoitettu vain aikuisille. Voit ilmoittautua toimistolle Helsingin Aids-tukikeskus muuttaa! Uusi osoite lähtien on Unioninkatu 45 K, HKI Helsingin päiväkeskus on kiinni Tampereen Aids-tukikeskus on kiinni Aids-tukikeskus järjestää liikunta- ja terveyskurssin Varalan urheiluopistossa. Hakemukset mennessä. Positiiviset ry:n tapahtumista lisätiedot puh. (09) Aids-tukikeskuksen tapahtumista puh

20 Positiiviset ry:n toimisto ja päiväkeskus ovat suljettuina heinäkuun ajan.

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia

Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö. Toiminnan tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot