UUDENMAAN MERKITTÄVÄT TULVARISKIALUEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENMAAN MERKITTÄVÄT TULVARISKIALUEET"

Transkriptio

1 UUDENMAAN MERKITTÄVÄT TULVARISKIALUEET - kuuleminen ehdotuksesta merkittäviksi tulvariskialueiksi lausunnot ja niiden käsittely - ehdotettavat tulvariskialueet perusteluineen ja aluerajauksineen UUDELY/44/07.02/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsinki 2011

2 Sisältö 1. Tulvariskien alustava arviointi Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset Kuuleminen Kuulemisesta saatu palaute Palautteen käsittely Yleistä Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Loviisan rannikkoalue ja ydinvoimala Porvoon Sannaisten vedenottamo Muut tulvariskialueet Ehdotus Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Muut tulvariskialueet... 20

3 3 1. Tulvariskien alustava arviointi Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (2007/60/EC). Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä riskienhallintasuunnitelmien tekeminen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) teki toimialueensa tulvariskien alustavat arvioinnit vuoden 2010 aikana. Arvioinnissa pyrittiin etsimään alueita, joille tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa. Erityisesti pyrittiin löytämään alueita, joilla tulvariski olisi yleiseltä kannalta merkittävä, ts. laissa tarkoitettuja merkittäviä tulvariskialueita. Selvityksessä pyrittiin nostamaan esiin myös kansallisella tasolla merkittäviä tulvariskialueita, joille ELY-keskukset voivat laatia tulvariskien hallintaa palvelevia suunnitelmia yhdessä kuntien kanssa. Uudenmaan ELY-keskus teki arvioinnin yhdeksällä päävesistöalueella (vesistöaluenumerot 15-23) sekä rannikon pienillä valuma-alueilla. Lisäksi arvioitiin merivesitulvista aiheutuvat riskit. Niiltä osin, kuin vesistöalueet ulottuivat muiden ELY-keskusten alueelle, selvitettiin tulvariskejä yhteistyössä naapurikeskusten kanssa. Alustavan arvioinnin tuloksena valmistui Uudenmaan alueelta 11 raporttia, jotka käännettiin myös ruotsinkielelle. Raportit toimivat tausta-asiakirjoina ehdotukselle merkittäviksi tulvariskialueiksi.

4 4 2. Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain (2010/620) 8 mukaan alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä valtakunnallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on linjannut merkittävän tulvariskialueen kriteerit. Näitä ovat mm: - enemmän kuin vakituista asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella - useita terveydenhuoltorakennuksia tai huoltolaitosrakennuksia, joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulva peittämällä alueella - alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo harvinaisen tulvan peittämällä alueella - jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla - merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia harvinaisen tulvan peittämällä alueella - useita maanteitä, katuja, rautatieosuuksia tai vesiliikennereittejä katkeaa harvinaisella tulvalla Arvioinnin pohjalta Uudenmaan ELY-keskus ehdotti toimialueensa merkittäviksi tulvariskialueiksi Helsingin ja Espoon sekä Loviisan rannikkoalueita. Perustelut olivat seuraavat: Helsingin ja Espoon rannikkoalueet: yli asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella useita terveydenhuoltorakennuksia sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulvan peittämällä alueella jätevedenpuhdistamo tie- ja raideliikenneyhteydet merkittävät kaavoituspaineet

5 5 Loviisan rannikkoalue: n. 500 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä alueella ydinvoimala tieliikenneyhteydet Yleiseltä kannalta merkittäviä tulvariskialueita ei löytynyt vesistökohtaisista tarkasteluista. Muiksi tulvariskialueiksi, joilla ELY-keskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, todettiin vesistöittäin seuraavat alueet: 18. Porvoonjoki: Porvoon keskusta (asukasmäärä, kaavoituspaineet, kulttuuriympäristö) 21. Vantaanjoki: Oulunkylän siirtolapuutarha ja Savelan asuinalue, Pirttirannan loma-asuntoalue, Myyraksen asuinalue, Nikinmäki-Jokivarren alue, Silvolan tekoaltaan pato (asukasmäärä, tunnettu tulva-alue, padon sortumariski) 23. Karjaanjoki: Lohjanjärven ranta-alueet (asukasmäärä, teollisuuslaitos, vapaa-ajan asutuksen määrä) 81. Suomenlahden rannikkoalueen pienet valuma-alueet: Espoonjoki, Mätäoja (asukasmäärä, tieliikenneyhteydet)

6 6 3. Kuuleminen Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain (620/2010) 17 mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varattava kaikille mahdollisuus tutustua ehdotukseen merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi ja ehdotukseen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi sekä niiden tausta-asiakirjoihin ja varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista kirjallisesti tai sähköisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lisäksi tarvittavat lausunnot. Valtakunnallinen kuuleminen ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi pidettiin Uudenmaan aluetta koskeva ehdotus oli nähtävillä toimialueen kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Ehdotuksen tausta-asiakirjat (vesistöalueille ja merenrannikolle laaditut tulvariskien alustavat arvioinnit) olivat nähtävillä sähköisesti ELYkeskuksen verkkopalvelussa. Kuulemisprosessissa annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä. Mielipiteitä toivottiin erityisesti siitä, sisälsikö ELYkeskuksen ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi ne alueet, joille vesistö- ja meritulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Tulvariskien arvioinneista sekä ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi tiedotettiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti julkaistuilla tiedotteilla. Yleisen kuulemisen lisäksi Uudenmaan ELY-keskus pyysi lausuntoa ehdotuksesta merkittäviksi tulvariskialueiksi toimialueensa kunnilta, pelastuslaitoksilta, Etelä- Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan liitolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä, Helsingin Energialta, Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ja Suomenojan voimalaitoksilta sekä Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamolta. Yhteensä lausuntopyyntöjä lähetettiin 39 kappaletta. Lausunnot pyydettiin toimittamaan ELY-keskukselle mennessä.

7 7 4. Kuulemisesta saatu palaute Uudenmaan ELY-keskus sai 27 lausuntoa tai vastausta ehdotuksesta Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi. Erikseen lähetettyihin lausuntopyyntöihin jätti vastaamatta yhdeksän kuntaa sekä neljä muuta tahoa. Helsingin kaupunki esittää tulvariskialueluokan II määrittämistä siten, että luokkaan kuuluville tulvariskialueille tulee kuntien toimesta tehdä tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat, tarvittaessa ELY-keskuksen avustuksella. Vaikutuksia pidetään paikallisina ja kuntien rajojen sisällä olevina, joten ylikunnallisia organisaatioita ei tarvittaisi. Kaupungin mukaan I-luokkaan nimettävien kohteiden tulisi painottua kohteisiin, joissa tulvariskien paikallinen hallinta ei ole vielä riittävällä tasolla. Helsingin tulvariskikohteista usealle on joko tehty tulvasuojauksia ja on laadittu tai laaditaan tulvasuojelusuunnitelmia meriveden nousun estämiseksi alueelle (mm. Kaitalahti, Marjaniemi, Sarvastonlahti ja Vartiokylänlahti). Kaupunki katsoo, että tällaiset alueet eivät enää kuulu laissa tarkoitettuihin tulvariskialueisiin. Uusilla alueilla merivesitulvariski otetaan aina kaavavaiheessa alueiden suunnittelussa huomioon. Kaupunki katsoo, että Helsingin rannikkoalue ei muodosta yhtä kokonaista tulvariskialuetta, vaan tulvariskialueet ovat pienimuotoisia ranta-alueita eri puolilla kaupunkia, joiden käsittely on aina tehtävä aluekohtaisesti. Rannikon maankäyttömuotojen ei katsota olevan sellaisia, että toimintojen joutuminen tulvan kohteeksi voisi aiheuttaa tulvariskilain tarkoittamia erittäin laaja-alaisia, pitkäkestoisia ja korjaamattomia seuraamuksia. Helsingin kaupunki on hyväksynyt ja ottanut käyttöön oman tulvastrategiansa vuonna Se sisältää toimenpidesuunnitelman merivesitulvien torjumiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä tulviin varautumiseksi. Strategia sisältää yhdeksän eri hallintokunnille osoitettua kehitystoimenpidettä. Toimenpiteiden toteuttamista seuraa Helsingin tulvatyöryhmä, joka myös seuraa jatkuvasti asiantuntijoiden tekemiä ennusteita meriveden korkeusmuutoksista. Tulvastrategiaa tarkennetaan ennusteiden perusteella. Kaupunki katsoo tulvastrategian vastaavan hyvin lain tarkoittamaa tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Tulvastrategian toimenpiteiden toteuttamisen katsotaan riittävän Helsingin alueella sijaitsevien tulvariskialueiden hallintaan. Helsingin kaupunki katsoo omaavansa parhaan asiantuntemuksen sekä riittävät edellytykset tulvariskien arviointiin ja tulvien hallintatoimenpiteiden määrittämiseen myös jatkossa omalla alueellaan. Helsingin kaupunki esittää, että Helsingin rannikkoalueen tulvariskialueet nimetään IIluokkaan kuuluviksi alueiksi ja Helsingin kaupunki vastaa näiden alueiden tulvavaara- ja tulvakarttojen tekemisestä ja tulvariskien hallintasuunnittelusta.

8 8 Karkkilan kaupungilta (/tekninen ja ympäristötoimiala/maankäyttö) tulleen palautteen mukaan Karjaanjoen vesistöalueen selvityksestä puuttuu tulvariskialueita. Puuttuvina alueina mainitaan Saavajoen suistoalue Tuorilantien varrella Pyhäjärven itäpäässä, Sudetin länsialue sekä Karkkilan jätevedenpuhdistamon alue Karjaanjoen varrella. Keravan kaupunki korostaa lausunnossaan tulvariskien huomioimisen tärkeyttä osoitettaessa rakentamista Keravanjoen läheisyyteen. Kaupunki esittää Keravanjokeen laskevaa Nissinojaa III-luokan tulvariskialueeksi. Kirkkonummen kunta kiinnittää huomiota Espoonlahteen laskeviin Kirkkonummen Sundetiin sekä Mankinjokeen. Meritulvariskin katsotaan kohdistuvan Kehä III:seen ja rantarataan Espoon lisäksi myös Kirkkonummen puolella. Tulva aiheuttaisi huomattavaa haittaa sekä tie- että raideliikenteelle, joten kohteisiin tulisi kiinnittää huomiota tulvariskien estämisessä ja suunnittelussa. Loviisan kaupunki pitää tulviin varautumista erittäin tärkeänä ja pitää tärkeänä myös, että varaudutaan taloudellisiin panostuksiin tulvasuojauksien toteuttamiseksi. Kaupungille on epäselvää, onko tulvariskien hallintasuunnitelmien tekemiseen käytettävissä valtion rahoitusta. Tulvariskit huomioidaan uusien kaavojen laadinnassa sekä uudessa rakennusjärjestyksessä. Porvoon kaupunki katsoo, että Uudenmaan ELY-keskuksen ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi ei ole Porvoon osalta huomioitu riittävällä riskiluokituksella kaikkia rannikon merkittäviä kohteita. Ehdotusta on kaupungin mukaan syytä tarkentaa luokittelemalla Sannaisten tärkeän pohjavedenottamon alue merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vedenoton pitkäaikainen keskeytys on tulvatilanteessa mahdollinen. Kaupungin mukaan Sannaisissa pitäisi lisäksi huomioida meritulvan ja Ilolanjoen tulvan mahdollinen samanaikaisuus. Porvoon keskustan alue on kaupungin mukaan perustellusti mukana luokassa "muut tulvariskialueet", mutta jatkotoimenpiteiden järjestäminen tulisi esittää tarkemmin. Myöskään tulvariskien hallintasuunnitelmien maksajataho ei selviä ehdotuksen taustaasiakirjoista. Raaseporin kaupunki ehdottaa, että ehdotusta merkittäviksi tulvariskialueiksi täydennetään Tammisaaren Vanhalla kaupungilla ja Pursitiellä. Kyseiset asuinalueet ovat kaupungin mukaan alttiita tulville. Muutoin Raaseporin alueen tulvien todetaan kohdistuvan lähinnä peltoalueille, ja haittana nähdään lähinnä ravinteiden kulkeutuminen vesistöön.

9 9 Vantaan kaupunki kehottaa huomioimaan, että keskimäärin kerran 200 vuodessa tapahtuvan meritulvan aikana tulvavesi ulottuu luonnonpuroja ja avo-ojia pitkin Vantaan Västerkullan ja Västersundomin alueille. Kyseisiä alueita ehdotetaan otettavaksi mukaan kohtaan "Muut tulvariskialueet". Kaupunki ehdottaa lisättäväksi "Muihin tulvariskialueisiin" Vantaanjoen valumaalueella huolen tieliikenne- ja kulttuurikohteiden turvallisuudesta tulvatilanteessa, erityisesti mainitaan Hämeenlinnan väylän alimmat kohdat. Vihdin kunta totesi vastauksessaan lausuntopyyntöön, ettei kunta anna lausuntoa ehdotuksesta Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on ollut mukana valmistelemassa Helsingin kaupungin tulvaryhmän valmistelemaa Helsingin kaupungin lausuntoa. Pelastuslaitoksen lausunto on Helsingin kaupungin lausunnon mukainen. Etelä-Suomen aluehallintovirastosta annettiin lausunto pelastustoimi ja varautuminen vastuualueelta, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueelta sekä ympäristölupa vastuualueelta. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueella ei ole lausuttavaa ehdotuksessa esitettyihin tulvariskialueisiin. Vastuualueen mukaan pelastuslaitosten tulisi kuitenkin saada riittävän tarkkaa aineistoa tulva-alueista ja niiden vaikutusalueilla asuvien ihmisten ja rakennusten määrästä, jotta ne voisivat ennakkosuunnittelulla varautua tulviin. Vastuualueen mukaan jatkossa tarvitaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä pelastuslaitosten tiivistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue pitää esitettyjä merkittäviä ja muita tulvariskialueita tärkeinä tulvasuunnittelun kohteina myös ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle tulvasta aiheutuvien vahingollisten seurausten kannalta. Esitettyjen alueiden lisäksi voi olla tarpeen nimetä muitakin tulvariskialueita, joilla tulvavesi voi aiheuttaa merkittäviä, sekä välittömiä että välillisiä haittoja tai vaaroja ihmisten, eläinten ja elinympäristön terveydelle ja turvallisuudelle. Vastuualue pitää tarpeellisena, että selvitystyön osin epätarkkoja ja puutteellisia tietoja tarkennetaan riskikohteiden kartoittamiseksi. Myös elintarviketuotantokohteiden kartoitus ja niiden merkittävyyden arviointi tulvariskin kannalta nähdään tarpeelliseksi. Vastuualue pitää tärkeänä, että tulvariskien hallinnan valmiutta parannetaan eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa myös erikseen nimeämättömillä tulvariskialueilla. Kuntien terveydensuojelu-, terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten mukanaoloa tulvariskien hallinnan suunnittelussa pidetään tärkeänä, koska meriveden nousun ja vesistötulvien on todettu kuormittavan runsaasti myös näitä viranomaistahoja. Ympäristölupavastuualue ei ota kantaa tulvariskien arviointiperusteisiin ja eri kohteiden nimeämiseen, mutta pitää hyvänä, että koko Suomen tulvariskeistä on tehty laajaalaiset ja kokonaisvaltaiset selvitykset. Vastuualue katsoo, että tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi suunniteltavien toimenpiteiden mahdollinen vesilain mukainen lu-

10 10 vantarve tulee ottaa huomioon ja lupaprosessin läpiviemiselle tulee varata riittävästi aikaa. Lisäksi voimassaolevien lupien muutos- ja päivitystilanteissa voitaisiin harvinaiset tulvat mahdollisesti ottaa huomioon jo lupamääräyksissä, jolloin poikkeuslupien tarvetta voitaisiin vähentää. Uudenmaan liitto toteaa Espoon kaupunginvaltuuston päättäneen siirtää nykyisen jätevedenpuhdistamon pois Suomenojan tulvariskialueelta. Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa Helsingin ja Espoon muodostaman tulvariskialueen rajoittuvan kuntarajoihin, vaikka merkittäviä kasvupaineita on myös Kirkkonummen ja Sipoon alueilla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) toteaa, että ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi olisi hyvä esittää perustelut sille, miksi sen perusteena käytetään harvinaista keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvaa, vaikka maankäytön suunnittelu ja kaavoitus perustuvat keskimäärin kerran 200 vuodessa toistuvaan tulvaan. Kuntayhtymän mukaan keskimäärin kerran 200 vuodessa toistuvaa tulvaa käyttämällä Helsingin ja Espoon rannikkoalueet kuuluisivat tulvariskiluokkaan II (kansallisesti merkittävät tulvariskialueet). HSY esittää, että tulvariskiluokka II voitaisiin määritellä siten, että II-luokkaan kuuluvat tulvariskialueet ovat paikallisesti merkittäviä ja sen tähden tulvariskialueille tulee tehdä kuntien toimesta tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja HSY ovat laatimassa yhteistä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan merenpinta voi nousta Helsingissä cm tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tällöin myös tulvariski Helsingin ja Espoon rannikkoalueilla on merkittävästi suurempi kuin arvioitaessa riskiä nykyilmastossa. HSY esittää, että se pääkaupunkiseudun keskeisenä vesihuollon toimijana ja Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian kokoajana osallistuu Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimaan tulvariskien kartoituksen ja riskien ehkäisyn suunnittelun jatkotyöhön. Helsingin Energian varautumistoimet on kirjattu Helsingin kaupungin tulvastrategiaan. Yhtiön edustaja on mukana kaupungin tulvatyöryhmässä, joka on valmistellut Helsingin kaupungin lausunnon ehdotukseen tulvariskialueista. Helsingin energia ei erikseen ota kantaa ehdotukseen. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen mukaan laitoksen reaktoriyksiköille on myönnetty käyttöluvat vuosien 2027 (Loviisa1) ja 2030 (Loviisa2) loppuun asti. Voimalaitoksen riskitekijöitä arvioidaan laitoksen omassa riskitutkimuksessa, jonka tulva-arvio perustuu Merentutkimuslaitoksen selvitykseen. Sen mukaan keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuva merivedenkorkeus olisi +2,00 metriä. Arvion mukaan maanpinnan nousu kumoaa meriveden pinnannousun noin 2050 asti. Laitoksella voimassaolevan ohjeiston mukaisesti varautumistila julistetaan meriveden pinnankorkeudessa +1,75 m. Mikäli tuulennopeus on yli 25 m/s ja meriveden pinta yli

11 11 1,85 m tai meriveden pinta yli +1,95 m ajetaan laitos seisokkitilaan. Sähköntuotanto voidaan palauttaa vuorokauden kuluessa vedenpinnan laskettua. Huoltotoimenpiteiden aikana laitoksen merivesivesiputkien ollessa avoimina voisi yli +2,00 m korkuisesta tulvasta päästä vettä laitokselle, minkä seurauksena olisi todennäköisesti pitkäaikainen tuotannon keskeytys. Vasta +3,00 m korkeudelle yltävä tulva vioittaa voimalaitoksen järjestelmiä siten, että ydinturvallisuus vaarantuu. Matalammat tulvakorkeudet edellyttävät tulvan lisäksi muita samanaikaisia vikoja ydinvoimalaitosonnettomuuden tapahtumiseen. Voimalaitos pitää kulkuyhteyksien säilymistä tärkeänä häiriöttömän toiminnan kannalta. Etenkin Loviisan Määrlahdessa tie jäisi harvinaisen tulvan sattuessa veden alle. Fortumin arvion mukaan harvinaisen suuri kerran 1000 vuodessa toistuva tulva ei aiheuta ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta vahingollista seurausta ympäristölle. Lisäksi voimalaitoksen sähköntuotannon kahden vuorokauden keskeytystä ei Fortumin mukaan voida pitää pitkäkestoisena välttämättömyyspalvelun keskeytyksenä, sillä sähköverkossa ylläpidetään varakapasiteettia häiriötilanteiden varalle. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä esitys on hyvä, perusteltu ja kannatettava. Ympäristönsuojelupiirin mukaan alimmat rakentamiskorkeussuositukset tulisi päivittää Uudenmaan kunnissa. Etenkin Östersundomin yhteistä yleiskaavaa suunniteltaessa tulva-asiat tulee huomioida. Espoon, Hyvinkään ja Kauniaisten kaupungilla sekä Askolan, Karjalohjan, Lapinjärven, Myrskylän, Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan kunnilla sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta.

12 12 5. Palautteen käsittely 5.1 Yleistä Tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytettiin harvinaista, keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Paikkatietoanalyysissä käytetyn poikkeuksellisen suuren tulvan peittävyyden avulla voitiin riittävällä varmuudella rajata tarkastelun ulkopuolelle alueet, joilla tulvariskiä ei ole. Toisaalta lähtöaineistojen epätarkkuuksista johtuen menettelyllä saatiin varmemmin mukaan tarkasteluun sellaiset kohteet, joissa tulvariski on mahdollinen. Käytännössä kerran 200 ja vuodessa toistuvien tulvakorkeuksien ero on kuitenkin pieni. Esimerkiksi Helsingissä alin suositeltava rakentamiskorkeus on N 60 +2,60 metriä, kun tulvariskien alustavassa arvioinnissa käytetty tulvataso oli N 60 +2,80 metriä. Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset korostuvat etenkin meritulvariskiä arvioitaessa, koska toteutuessaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulvavedenkorkeuksiin enemmän meressä kuin vesistöissä. Merivedennousua arvioivat ennusteet viittaavat huomattavaan nousuun jo tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on otettava huomioon erityisesti uusia asuinalueita kaavoitettaessa ja uutta rakennuskantaa suunniteltaessa. Uusien ja tarkentuvien ennusteiden myötä alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet merenrannikolla tullaan päivittämään lähitulevaisuudessa. Ennakkoarvion mukaan suosituskorkeudet tulevat uusimpien ennusteiden mukaan nousemaan jonkin verran; nousun suuruusluokka tarkentuu jatkotarkastelujen pohjalta. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin pääosin olemassa olevaa paikkatietoaineistoa hyödyntäen. Tarkastelussa käytiin läpi mm. ympäristöriskikohteet, joista voi aiheutua vahinkoa tai vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle ja turvallisuudelle. Tulvan vaikutusta elintarviketuotantokohteiden (mm. pellot) tuotantoon ei tässä yhteydessä varsinaisesti käsitelty, koska esim. paikallisten tulvavahinkojen seurauksena menetetty sato ei aiheuta merkittävää yhteiskunnallista riskiä. Merkittäviksi tulvariskialueiksi nimetyille alueille perustetaan maa- ja metsätalousministeriön nimeämät tulvaryhmät, joihin kuuluu edustajia maakuntien liitoista, ELYkeskuksista, kunnista sekä alueellisista pelastustoimista. Suunnittelutyössä voidaan hyödyntää eri alojen erityisasiantuntemusta mm. terveydensuojelu-, terveydenhuoltoja sosiaalialoilta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä on alueensa merkittävä tulvariskien asiantuntijataho. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on tulvariskien hallinnasta säädetyn lain mukaan mm. laatia vesistöalueiden ja merenrannikon tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäville tulvariskialueille sekä valmistella ehdotukset näiden tulvariskien hallintasuunnitelmiksi. Lisäksi ELY-keskus mm. huolehtii vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Muiden tulvariskialueiden tulvakartoitukset ja riskienhallinnan suunnittelu tapahtuvat resurssien mukaisesti ilman erikseen laadittua aikataulua.

13 13 Meritulvariskialueista ELY-keskus osallistuu vain merkittävien tulvariskialueiden tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Muiden kuin merkittävien meritulvariskialueiden tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja toimenpiteistä vastaavat kunnat. Tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 23 :n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön ja kunnan hyväksymät tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmien huomioon ottamisessa noudatetaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään. 5.2 Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Helsingin kaupunki esittää, että kaupungin rannikkoalueita ei nimettäisi merkittäviksi tulvariskialueiksi, vaan Helsingin kaupunki huolehtisi itse tulvavaara- ja tulvariskikartoituksesta. Kaupungin mukaan sen oma tulvastrategia soveltuu laissa tarkoitetuksi tulvariskienhallintasuunnitelmaksi. Tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella Helsingissä asuu harvinaisen tulvan vaikutuspiirissä n ihmistä. Kaupungin lausunnossaan ilmoittamat tehdyt ja suunnitellut tulvasuojaukset koskevat tästä n henkilöä. Tehdyt tulvasuojaukset eivät poista alueen tulvariskiä, koska vedenpinnan ylittäessä tulvapenkereen tai suojaavan rakenteen murtuessa suojattu alue joutuisi tulvan alle. Rakennukset ja toiminnot eivät kuulu tulvariskin piiriin, mikäli ne on sijoitettu riittävän korkealle. Helsingin alueella tulvariskikohteet ovat pääasiassa alueellisesti rajattavissa olevia kokonaisuuksia, joissa tulvariskien hallinnan toimenpiteitä voidaan suunnitella tapauskohtaisesti. Kaupungin alueelta tutkittiin alustavan arvioinnin yhteydessä yhteensä 13 rajattua aluetta. Näiden lisäksi alueella on lukuisia pienialaisempia tulvariskikohteita. Meritulva vaikuttaa koko alueella samanaikaisesti, jolloin tulvavahinkoa voidaan pitää erittäin laaja-alaisena ja merkittävänä. Helsingin ja Espoon kohdalla erityisen suuri tulvariski kohdistuu myös tie-, raide- ja vesiliikenteeseen. Harvinaisella meritulvalla ainakin Kehä I:n liikennöitävyys Otaniemen kohdalla katkeaa. Länsiväylällä Lauttasaaren kohdalla sekä Sörnäisten rantatiellä tulva todennäköisesti katkaisisi liikenteen. Myös useat muut pienemmät tiet ja kadut altistuisivat tulvalle. Tulvaveden purkautuessa metrotunneliin Helsingissä tai (linjaston laajentuessa) Espoossa olisi odotettavissa huomattavan pitkä katko koko metroliikenteelle. Harvinaisella meritulvalla lauttaliikenne Suomenlinnaan tulisi todennäköisesti pysähtymään. Tehdyn alustavan arvioinnin perusteella Helsingin ja Espoon rannikkoalueet täyttävät valtakunnallisen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmän merkittävälle tulvariskialueelle asettamat tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 8 :n mukaiset kriteerit. Lain mukaan alue, jolla todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vaikka Helsingin kaupunki on erityisen sitoutunut ja paneutunut alueensa tulvariskien hallintaan, ei ns.

14 14 tarkoituksenmukaisuusperiaate kumoa lain asettamaa velvoitetta tulvariskialueen nimeämisestä. Helsingin kaupungin tulvastrategia ja tulvakartoitusaineisto toimivat hyvänä pohjana tulvariskien hallinnan jatkotoimenpiteille. Kaupunki tuo asiantuntemuksellaan alueensa tulvariskeistä erityisen merkittävän panoksen tulvaryhmän toimintaan. Tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat toimivat hyvinä esimerkkeinä uusien alueiden tulvariskien hallintaa suunniteltaessa. Helsingin ja Espoon rannikkoalueiden tulvariskien hallinnan suunnittelu voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhden tulvaryhmän koordinoimana. 5.3 Loviisan rannikkoalue ja ydinvoimala Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan laitoksen arvion mukaan harvinainen tulva ei aiheuta ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta vahingollista seurausta ympäristölle. Yhtiö ei myöskään pidä laitoksen sähköntuotannon väliaikaista keskeytymistä merkittävänä välttämättömyyspalvelun keskeytyksenä. Ilmatieteenlaitoksen havaintoihin perustuvan laskelman mukaan keskimäärin kerran 1000 vuodessa toistuva merivedenkorkeus on Loviisan kohdalla N 60 +2,06 metriä. Voimalaitoksen ilmoituksen mukaan yli +2,00 korkuisesta tulvasta voi päästä vettä laitokselle, mistä todennäköisesti aiheutuisi pitkäaikainen tuotannon keskeytys. Useamman päivän mittainen sähköntuotannon seisaus aiheuttaisi valtakunnallisessa verkossa merkittävän kapasiteetin laskun. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa Loviisan alueen tulvariskejä tarkasteltiin merivedenkorkeudella N 60 +3,0 metriä. Loviisan laitoksen antaman lausunnon mukaan ydinturvallisuus vaarantuu +3,00 metrin korkeudelle yltävällä tulvalla. Mikäli laitoksella esiintyy muita samanaikaisia vikoja, myös tätä matalammat tulvat voivat aiheuttaa ydinvoimalaitosonnettomuuden. Loviisan ydinvoimalan reaktorien käyttöluvat on myönnetty vuosien 2027 ja 2030 loppuun asti. Vaikka ilmastonmuutoksen ei voida tuolloin arvioida nostaneen merivedenkorkeutta alustavassa arvioinnissa esitetylle tasolle, harvinaisen tulvan voidaan olettaa olevan korkeamman kuin nykypäivänä. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa sitä korkeutta, jolle vedenpinta voi nousta ilman, että se aiheuttaa vahinkoa rakenteille. Loviisan kohdalla voimassa oleva suositus merivesitulvan osalta on n. N 60 +2,80 metriä, sisältäen minimiaaltoiluvaran. Uusien ennusteiden perusteella rannikkoalueiden rakentamiskorkeussuosituksia ollaan nostamassa. Meritulvaan on varauduttu Loviisan keskustan kohdalla pengerryksin.

15 Porvoon Sannaisten vedenottamo Porvoon kaupungin mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen ehdotusta on syytä tarkentaa luokittelemalla Sannaisten pohjavedenottamon alue merkittäväksi tulvariskialueeksi. Riskinä nähdään poikkeuksellisen meritulvan aiheuttama meriveden imeytyminen harjun pohjaveteen ja tämän aiheuttama vedenoton pitkäaikainen keskeytyminen. Varsinainen kaivoalue jäisi kuitenkin erittäin harvinaisellakin meritulvalla tulvaveden yläpuolelle. Lisäksi kaupungin mukaan tulisi huomioida meritulvan ja Ilolanjoen tulvan samanaikaisuus. Samanaikaisen Ilolanjoen suurtulvan ja meriveden poikkeuksellisen suuren nousun todennäköisyys on hyvin pieni. Ilolanjoen ranta-alueet ovat Jakarintien sillan alapuolisella osuudella hyvin alavat, ja tulvavesi levittäytyy laajalle alueelle. Samanaikaisella tulvalla vedenkorkeus vedenottamon alueella olisi riippuvainen pääosin merivedenkorkeudesta. Vuoden 2005 loppiaistulvalla merivedenpinta nousi Porvoossa n. tasolle N 60 +1,7 m. Tällöin merivettä ei imeytynyt Sannaisten harjun pohjaveteen, mutta vedenottokaivot olivat vähällä jäädä tulvaveden alle. Tapahtuneen seurauksena kaivorakenteita on korotettu n. metrillä, samoin kuin maanpintaa kaivojen ympärillä. Sannaisten tekopohjavedenottamo on Saksanniemen vedenottamon ohella olennainen osa Porvoon vedenhankintajärjestelmää. Häiriötilanteen sattuessa tai tulvan uhatessa vedenotto Sannaisissa voidaan keskeyttää, ja Linnanmäen varavedenottamo joudutaan ottamaan käyttöön 1-2 päivän viiveellä. Porvoon alueella on lisäksi useita pienempiä vedenottamoita (mm. Mickelsböle, Norike ja Ilola). Pitkän tähtäimen suunnitelmia ovat mm. veden hankkiminen Päijänne-tunnelista tai liittyminen Hausjärven tekopohjavesihankkeeseen. Porvoon veden verkostoon pumpataan vettä n m 3 päivässä. Tämä on n. 70 % vedenottamoiden luontaisesta antoisuudesta, kun varavedenottamoita ei lasketa mukaan. Sannaisten vedenottamon lupaehdon mukaan laitokselta saa ottaa vettä m 3 /d. Saksanniemen vedenottamon lupa on m 3 /d. Varavedenottamona toimivalta Linnanmäen vedenottamolta voidaan lupaehdon mukaan ottaa m 3 /d. Valtakunnallisen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmän mukaan ihmisten terveydelle aiheutuu merkittävä tulvariski, jos alueen kannalta merkittävää asukasmäärää palveleva vedenottamo sijaitsee harvinaisen tulvan peittämällä alueella tai vedenjakelulle aiheutuu pitkäaikainen keskeytyminen. Sannaisten vedenoton keskeytyessä puuttuva kapasiteetti voidaan Porvoon veden mukaan korvata muilla vedenottamoilla sekä varavedenottamoilla, joten vedenjakelulle ei voida arvioida aiheutuvan pitkäaikaista keskeytymistä. Vedenlaadun muutoksen arvioidaan olevan lähinnä esteettinen Linnanmäen ottamon vedestä tulevan raudan ja mangaanin takia. Sannaisten vedenottamon tulvariskiä voidaan jatkossa pienentää paikallisilla tulvasuojaustoimenpiteillä.

16 Muut tulvariskialueet Raaseporin kaupunki on ehdottanut Tammisaaren Vanhan kaupungin ja Pursitien lisäämistä merkittäviin tulvariskialueisiin. Meritulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä Vanhan kaupungin alueelta tehtiin paikkatietoaineiston perusteella tunnuslukulaskenta. Aineiston mukaan harvinaisen meritulvan vaikutuspiirissä asuu hieman yli 100 ihmistä. Alueella on runsaasti suurehkoja rakennuksia. Lisäksi karkean tason tulvaalueella sijaitsee yksi pesula sekä veneiden polttoaineenjakelupiste. Vaikka tulvariskiä voidaan pitää paikallisesti huomattavana, aluetta ei kuitenkaan voida pitää laissa tarkoitettuna erityisen merkittävänä tulvariskialueena. Pursitie ei noussut esiin paikkatietoanalyysissä. Karkean tason tulva-aluetta tarkasteltaessa harvinainenkaan tulva ei näyttäisi ulottuvan Pursitiestä luoteeseen oleviin rakennuksiin saakka, joten merkittävyyden kriteerit eivät täyty tämän alueen osalta. Karkkilan kaupungilta tulleen palautteen mukaan Saavajoen suualue sekä Karjaanjoen varrella sijaitseva jätevedenpuhdistamo puuttuvat Karjaanjoen vesistöalueen tulvariskien alustavasta arvioinnista. Arvioinnin yhteydessä tehdyssä paikkatietoanalyysissä nousi koko vesistöalueelta esiin 23 erillistä tulvariskialuetta, joista kaikki kuuluivat luokkaan IV (vähäinen riski). Alueet on esitetty Karjaanjoen tulvariskien alustavan arvioinnin raportin liitteessä 2. Saavajoen suualue kuuluu näihin alueisiin, joiden kohdalla tulvariskin siis todettiin kuitenkin olevan vähäinen. Tarkemman laskennan perusteella karkean tason tulva-alueella on alle 20 asuinrakennusta, joissa asuu alle 80 vakituista asukasta. Alustavassa arvioinnissa määritetty karkean tason tulva-alue käsittää todennäköisesti todellista suuremman tulvan peittävyyden, joten todellinen rakennus- ja asukasmäärä lienee mainittua pienempi. Saavajoen suualue on kuitenkin syytä lisätä ehdotuksen kohtaan "muut tulvariskialueet". Jätevedenpuhdistamolla tulvariskit liittyvät lähinnä sadevesijärjestelmän tukkeutumiseen ja puhdistetun veden purkuputkien vetokyvyn heikkenemiseen. Kaupungin antaman lisäselvityksen ja ELY-keskuksen tietojen mukaan varsinaiselle puhdistusprosessille ei aiheutuisi ongelmia joesta tulvivan veden takia. Viemärijärjestelmän vuotovesien mahdollisesti aiheuttama puhdistuskapasiteetin ylittyminen ei kuulu tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 8 :ssä tarkoitettuihin tulvariskeihin. Keravan kaupunki esittää Nissinojaa (Keravanjokeen laskevan Rekolanojan latva) IIIluokan tulvariskialueeksi. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa ns. kolmannen luokan tulvariskialueita ei ole erikseen nimetty. Nissinojan valuma-alue on Keravan kohdalla niin pieni, että kyse on hulevesitulvariskialueesta. Hulevesitulvat johtuvat pääasiassa rankkasateista johtuvasta virtaaman äkillisestä noususta ja uomien heikosta vedenvälityskyvystä. Pienillä valuma-alueilla myös lumen nopea sulaminen ja samanaikainen uomien tukkoisuus voi aiheuttaa tulvan äkillistä nousua. Vaikka hulevesitulvariskien arviointi on lain mukaan kuntien vastuulla, ELY-keskus voi jatkossa tarvittaessa avustaa Nissinojan tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Kirkkonummen kunta toteaa meritulvan vaikuttavan Kehä III:seen ja rantarataan Kirkkonummen alueella. Harvinaisella meritulvalla vesi voi nousta Kehä III:lle sen länsipäässä Sundetin kohdalla. Väylä kuitenkin todennäköisesti säilyisi liikennöitävässä

17 17 kunnossa. Rantaradan ratapenger on kauttaaltaan niin korkealla, ettei meritulva katkaise radan liikennöitävyyttä. Vantaan kaupungin mukaan muihin tulvariskialueisiin tulisi lisätä huoli tieliikenne- ja kulttuurikohteiden turvallisuudesta. Hämeenlinnan väylän liikennöitävyys katkeaisi vasta poikkeuksellisen suurella tulvalla. Luhtaanmäenjoen silta-aukon vedenvälityskykyä voidaan pitää riittävänä. Kaupungin esiin nostamista kulttuurikohteista Vantaan viilatehdas sekä Tikkurilankosken Vernissa ovat yksittäisiä kohteita, joiden tulvasuojaukset tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Uudenmaan liitto kiinnittää huomiota Espoon ja Helsingin tulvariskialueen rajaukseen, joka noudattelee kuntarajoja. Liiton mukaan myös Kirkkonummen ja Sipoon puolella on merkittäviä kasvupaineita. Liitto toteaa, että Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta tulee loppumaan samalla kun Blominmäen uusi puhdistamo otetaan käyttöön. Sipoon puolella on käynnissä kaksi yleiskaavaa, joihin sisältyy merenrantaalueita: Eriksnäsin osayleiskaava sekä kolmen kunnan yhteinen Östersundomin yleiskaava. Alustavan arvioinnin yhteydessä Kirkkonummen ja Sipoon ranta-alueilta ei noussut esiin erityisiä tulvariskialueita nykyisen rakennuskannan perusteella. Käytännössä tulvariskit otetaan huomioon jo kaavoitusvaiheessa; esimerkiksi Eriksnäsin osayleiskaavaan merkittiin erikseen alueet, joilla tulvariskiä tulee erityisesti arvioida. Tulvariskialueen rajauksen laajentaminen Kirkkonummen ja Sipoon alueille ei ole tässä yhteydessä välttämätöntä, koska Helsingin ja Espoon tulvariskienhallintasuunnitelman tuloksia voidaan hyödyntää myös em. kuntien alueilla. Suomenojan puhdistamon toiminnan lakkaaminen poistaa yksittäisen tulvariskikohteen Helsingin ja Espoon rannikoiden merkittävältä tulvariskialueelta.

18 18 6. Ehdotus Uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ehdottaa edellä esitettyyn viitaten seuraavia alueita nimettäväksi tulvariskien hallinnasta säädetyn lain 620/ :ssä tarkoitetuiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi: Helsingin ja Espoon rannikkoalueet Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: yli asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella useita terveydenhuoltorakennuksia sekä lasten päiväkoteja harvinaisen tulvan peittämällä alueella Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: tie- ja raideliikenneyhteydet Muut perusteet: merkittävät kaavoituspaineet Kuva 1. Helsingin ja Espoon rannikkoalueiden tulvariskialueen rajaus.

19 19 Loviisan rannikkoalue Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: n. 500 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä alueella Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle: ydinvoimala Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: ydinvoimala tieliikenneyhteydet Kuva 2. Loviisan rannikkoalueen tulvariskialueen rajaus.

20 20 7. Muut tulvariskialueet Muita tulvariskien alustavassa arvioinnissa esiin tulleita tulvariskialueita, joilla ELYkeskus huolehtii tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, ovat: 18. Porvoonjoki: Porvoon keskusta (asukasmäärä, kaavoituspaineet, kulttuuriympäristö) 21. Vantaanjoki: Oulunkylän siirtolapuutarha ja Savelan asuinalue, Pirttirannan loma-asuntoalue, Myyraksen asuinalue, Nikinmäki-Jokivarren alue, Silvolan tekoaltaan pato (asukasmäärä, tunnettu tulva-alue, padon sortumariski) 23. Karjaanjoki: Lohjanjärven ranta-alueet, Saavajoen suualue (asukasmäärä, teollisuuslaitos, vapaa-ajan asutuksen määrä) 81. Suomenlahden rannikkoalueen pienet valuma-alueet: Espoonjoki, Mätäoja (asukasmäärä, tieliikenneyhteydet (vt 1)) Helsingissä , Olli Jaakonaho Suunnitteluinsinööri

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi

Lisätiedot

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI 11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan

Lisätiedot

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo

Lisätiedot

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.

LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella

Lisätiedot

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Valtatie 8, Vöyri (Unto Tapio, 2004). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta

Lisätiedot

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 22.12.2010 Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (7) 32 Yleisten töiden lautakunnan lausunto ELY-keskuksen ehdotukseen Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan 2016-2021 HEL 2014-014325 T 11

Lisätiedot

Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu Vaaralliset säätilanteet, Ilmatieteen laitos 11.4.2013 yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus 10.4.2013 Havaittuja muutoksia ääriarvoissa Ilmatieteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.03.2015 305 HAMELY/1743/2014 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015 Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa Kuntaliiton koulutuspäivät 29.3.2011 1 Tulvariskien hallintalaki (620/2010) 4 ELY-keskuksen tehtävät avustaa kuntia

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Tampereen kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Tampereen kaupunki Tekijä: vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman Pvm: 12.10.2011 Diaarinumero:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (8) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (8) Yleisten töiden lautakunta Ka/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (8) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto ehdotuksesta Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 HEL 2015-000978

Lisätiedot

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

Kuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien vastuulla oleva tulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2010 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto 1. Tulvalainsäädännön toimenpiteet kunnille 5.4.2011 2 LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Näkymiä lokakuu 204 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki Johdanto Turku,

Lisätiedot

Pyhäjoen tulvariskien hallinta

Pyhäjoen tulvariskien hallinta Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Tervajoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Tervajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Hydrologia... 4 2.2 Maankäyttö... 5

Lisätiedot

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma RAPORTTEJA 97 2015 Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021 OLLI JAAKONAHO TUUKKA JUSSILA KARI RANTAKOKKO Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Lisätiedot

Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi

Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi Lausuntojen koonti LAPELY/29/07.02/2011 07.10.2011 Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi Lapin ELY-keskus on järjestänyt tulvariskilain (620/2010 17 ) mukaisen

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Johdanto Kuva: Juha Hyvärinen Turku, Raisio, Naantali

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma RAPORTTEJA 99 2015 Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016 2021 OLLI JAAKONAHO TUUKKA JUSSILA KARI RANTAKOKKO Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille

Lisätiedot

Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi

Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Päiväys Datum 29.07.2011 Seinäjoki Dnro Dnr EPOELY/75/07.02/2011 Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Asia / Ärende

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi

Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 2016-2021 Hämeen ELY-keskus on pyytänyt Riihimäen kaupungin lausuntoa ja kaupunginkanslia edelleen Riihimäen ympäristölautakunnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Äänekoski Tekijä: Jukka Karppinen Pvm: 15.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: Sisältö 1. TAUSTA...

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hounijoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hounijoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hounijoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 5

Lisätiedot

Liite 2: Terminologia

Liite 2: Terminologia Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden

Lisätiedot

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma, palauteyhteenveto

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma, palauteyhteenveto Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma, palauteyhteenveto 1. Kuulemisen taustaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on yhteistyössä Loviisan rannikkoalueen

Lisätiedot

Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi

Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Ehdotus Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Uudenmaan ELY -keskus RAPORTTEJA XX 2014 EHDOTUS HELSINKI-ESPOON RANNIKKOALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI

Lisätiedot

Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista sekä ELY-keskuksen vastine

Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista sekä ELY-keskuksen vastine Tulvariskialueiden nimeämisehdotuksen kuuleminen Dnro POPELY/1/07.02/2011 Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista sekä Kuuleminen ehdotuksesta

Lisätiedot

Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Kaakkois-Suomen rannikon mereen laskevat sekä raja-alueen pienet valuma-alueet Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖJEN

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus

RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6 Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella

Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Tulvariskien alustava arviointi Perämeren pohjoisella rannikkoalueella Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 7 2.4 Suojelualueet

Lisätiedot

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Juustilanjoen vesistöalue

Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Juustilanjoen vesistöalue Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Juustilanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Ivalojoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja (TARKASTAMATON)

Ivalojoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja (TARKASTAMATON) Ivalojoen tulvaryhmä Pöytäkirja 2/2012 19.10.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Ivalojoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja (TARKASTAMATON) Paikka: Ivalo, elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: 11.9.2012,

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 5 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 5.3.2012, kello 16.30 18.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus. 1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 13:00 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4krs Aika: 30.5.2012 klo 13:00-15:05 Läsnä:

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueella Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Hydrologia... 5 2.2 Asutus ja maankäyttö... 7 2.3 Kaavoitus... 8 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintökohteet...

Lisätiedot

Tulvariskien alustava arviointi. Vehkajoen vesistöalue

Tulvariskien alustava arviointi. Vehkajoen vesistöalue Tulvariskien alustava arviointi Vehkajoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö... 5 2.3 Asutus ja

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunnassa Aihe: Alue: Tekijä(t): Hulevesitulvariskien alustava arviointi Laukaan kunta Erkki Leinonen, vesihuoltopäällikkö Mari Holmstedt, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista

Lisätiedot