Selvitys kuntakohtaisista etenemismahdollisuuksista energia- ja ilmastokysymyksissä

Transkriptio

1 Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan kunnissa ja yrityksissä 6/ 2011 Selvitys kuntakohtaisista etenemismahdollisuuksista energia- ja ilmastokysymyksissä Toteutus yhteistyössä Novaco yrityskehitys Oy Senior&Sons Oy Reijo Laine Espoo

2 Selvityksessä mukana olevat kunnat Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi- Pusula Raasepori Siuntio

3 Selvitykseen haastatellut yritykset ja yhteisöt Hanko Raseborgs Trä FN Steel Teollisuusyhd. Pj Karkkila Componenta Helvar Lohja Loher Rosk n Roll Elinkeinojohtaja Yrittäjäyhdistyksen PJ Nummi- Pusula A.Lundell Nurmi Hydraulics MTK:n ja energiaosuuskunnan edustaja Raasepori Raaseporin energia Länsi- Uudenmaan kauppakamarin johtaja Helsinki ST1 tuulivoimaasiantuntija

4 Energiatehokkuus Kilpailukyky Kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen, Uudet liiketoiminnat Kuntien ja yritysten tapaamiset selvityksen pohjana Käsiteltäviä asioita: kysymykset ennakkoon Kunnassa olevat ilmastotavoitteet ja strategiat Elinkeinopolitiikka ja sitä kautta vaikuttaminen Kaavoitus ja rakentaminen Energiantuotanto, meneillään oleva kehitys Suurimmat yritykset kunnan alueella ja niiden merkitys energia- ja ilmastokysymyksissä Mielenkiintoisimmat yritykset kunnan kannalta Ilmastoteknologian yritykset ja niiden tuotteet sekä kehitysmahdollisuudet Kunnan tahtotila sitoutua päästöjen alentamiseen aktiivisesti Kiinnostus osallistua Hinku- Hankkeeseen

5 Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli arvioida yhdessä kuntakohtaiset kehittämismahdollisuudet tavoitteissa mainituissa osa-alueissa Löytää ilmasto- ja energiakysymysten kautta: Lisää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä Löytää keinoja millä parantaa alueen imagoa ilmastoasiat huomioivina toimijoina Miten tavoitella yrityksiä ja toimialoja alueelle ja sitä kautta lisää työpaikkoja ja tuloja yrityksille Tuotteistaa konsepti keinoista, joiden kautta voitaisiin edetä hiilineutraaliin suuntaan ja mahdollisesti valtakunnalliseen Hinku-hankkeeseen Edellytykset olla merkittävänä toimijana kansallisten ympäristötavoitteiden toteuttamisessa Saada aikaan mahdollisimman laaja sitoutuminen kunta- ja yritystasolla

6 Hankkeen esimerkkikuntana Uusikaupunki Osana kilpailukykyohjelmaa KOKO Länsi- Uusimaan puitteissa järjestettiin kuntavierailu Uuteenkaupunkiin, joka on yksi Hinku- hanke kunnista ja panostanut ilmasto- ja energiakysymyksiin hankkeen puitteissa merkittävästi Kiinnostusta aiheutti Ukissa saadut tulokset ja konsepti jossa energiakysymykset ovat hyvin mukana kaupungin lisäksi yritysten ja kuntalaisten osalta. Ukin toiminnasta tarkempi kuvaus muistiossa ja kaupunginjohtaja Kosken esityksessä

7 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Hanko (9700) Hangolla on kirjallinen strategia, mutta ei ilmasto-ohjelmaa Elinkeinopolitiikan strategiaa ollaan valmistelemassa Energia ja ilmastokysymykset hyvin esillä toimintaa kehitettäessä Julkisuusprofiili painottuu matkailuun ja satamaan Kaavoituksen avulla ja rakentamisen ohjeistuksella ohjataan kaupungin energiaratkaisuja Hangolla ei ole erillistä kirjattua strategiaa voimassa olevasta elinkeinopolitiikasta Elinkeinopolitiikkaa ollaan kehittämässä tavoitteena kaupungin ja yritysten yhteistyön lisääminen ja yhteisten tavoitteiden edistäminen Tärkeitä painopistealueita Hangon osalta ovat matkailun kehittäminen ja sataman strategian vahvistaminen Elinkeinotoimintaa vahvasti tukevaa olisi Hanko- Lohja radan sähköistäminen, sitä pyritään edistämään

8 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Hanko (9700) Hangon alueen CO2 päästöt 2007 olivat tn Korkea kuntakohtainen päästötaso vaatii alentuakseen suuria muutoksia erityisesti teollisuuteen ja energiantuotantoon yritysten ja asukkaitten kanssa on päästy ratkaisuihin, jossa kaukolämpöverkko laajenee Energia kaukolämpöön tuotetaan jatkossa metsäbioenergialla Pientaloihin asennetaan pääasiassa maalämpöpumppuja, mutta myös varaava takka tai ilmalämpöpumppuja, sekä aurinkokeräimiä Paikallisesta kaukolämpöverkosta esimerkki on Lappohjan alueella, jossa toimii paikallinen hakelämpölaitos energian tuottajana. Yritysten osalta on myös meneillään merkittäviä uusiutuvan energian käyttöä lisääviä hankkeita ( päästöt vähenevät)

9 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Inkoo (5600) Inkoon kunnan toimesta on kuluvan vuoden aikana valmistunut Inkoon kunnan energia- ja ilmasto-ohjelma Eri asiakokonaisuuksiin on hyvin kerätty energiatehokkuutta parantavia ja päästöjä vähentäviä asioita. Kullekin osa-alueelle on asetettu tavoitteet ja määritelty ne toimenpiteet, joilla asiaa edistetään. Ohjelmassa on mainittu myös seuranta ja vastuutahot. Varsinaista tavoitetta muutoksen määristä ja aikatavoitteista CO2 osalta ei ole konkretisoitu. Ohjelmasta saa kuitenkin selvän kuvan kunnan tilanteesta ja hyvistä mahdollisuuksista parantaa energiatehokkuutta ja kilpailukykyä, sekä alentaa CO2 päästöjä merkittävästi

10 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Inkoo Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan yhtenä lähtökohtana on toiminnan edistäminen kestävän kehityksen periaattein. Suuri huomio on kiinnitetty paikallisten olosuhteiden antamien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Erityisesti tavoitteena on saada tuulivoimahankkeita eteenpäin Yrityksille suositellaan energiakatselmuksia ja energiansäästösopimusten solmimista Yritysten kuntaan sijoittumista edesauttaa hyvä maantieteellinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet Tilojen järjestämisessä kunnalla on välittäjän rooli Asian edistäminen on tärkeä osa koko organisaation työstä

11 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Karjalohja (1500) Karjalohjan kunnalla on kirjallinen kuntastrategia ohjelma vuoteen 2013 Energiatehokkuus ja ilmastoasiat eivät ole mainittu painopisteasioissa. Kunnan toiminnoissa ja käytännön suunnitelmissa ympäristöasiat ovat kuitenkin mukana Joittenkin yritysten ratkaisut perustuvat uusiutuvan energian käyttöönottoon Maataloutta ja sen monimuotoisuutta korostetaan mm. luomutuotantoa edistämällä. Matkailu on myös tärkeässä osassa kunnan luonnonkauniiden maisemien ja tarjolla olevien palvelujen johdosta. Kaikkea tulevaa toimintaa ohjaa ajatus tulossa olevasta kuntaliitoksesta

12 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Karkkila (9000) Strategiat ja suunnitelmat Karkkilan kunnalla on vision pohjalta laadittu kaupungin strategia, joka ulottuu vuoteen 2016 Strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategiaa täydentää vuosille tehty elinkeinoohjelma. Tavoitteiden ja mittareita on asetettu, lisäksi voisi olla määritelty lisää toimenpiteitä joilla tavoitteen mukaisiin tuloksiin päästään? Kaupungilla on energiatehokkuussopimus TEM:n kanssa, jossa energiasäästötavoitteet vuodesta 2008 vuoteen 2016 mennessä ovat 9 %

13 Karkkila Energiatehokkuutta seurataan aktiivisesti kaupungin energiansäästön ohjausryhmässä Uusiutuvan energian edistäminen, cleantec teknologian tuotteiden edistäminen ja päästöjen vähentämistavoitteet eivät näy selkeinä suunnitelmissa Karkkilan monipuolinen paljolti metalliteollisuuteen painottunut yritysrakenne antaa hyvän pohjan kehittää yhdessä kunnan ja yritysten kanssa toimintaa ja pyrkiä löytämään lisää kilpailuedellytyksiä parantavaa liiketoimintaa Kunnan sijainti on hyvä ajatellen teollisten toimijoiden ja asunpaikkaa valitsevien perheiden kannalta

14 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Lohja (40000) Lohjan kaupungille on tehty kokonaisuutta koskeva strategia vuosille Strategia on hyväksytty valtuustossa Strategian toteuttamisen yksityiskohtaiset suunnitelmat valmistellaan eri toimialojen toimesta ja toteutumista seurataan karkeasti ottaen kahden vuoden jaksoissa Strategiassa tuodaan esille ilmastomuutoksen huomioimisen tärkeys ja uusiutuvaan energiaan panostaminen tulevaisuudessa TEM:n kanssa, jossa energiatehokkuuden parantamistavoite vuoteen 2016 on 9 %

15 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Lohja Ilmasto ja ympäristötavoitteita on tarkemmin käsitelty Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelmassa Ohjelman mukaan tavoitteena on, että Lohja olisi hiilineutraali v (- 30 % V. 2020) Kaupungin strategiassa on tulevaisuuden avaintekijöiksi mainittu toimialoista tietointensiivinen teollisuus, hitechyritykset, nanoteknologia, PK- sektorin kasvuyritykset, teknologiateollisuuden yritykset ja biotekniikka Kaupungin strategiasta on tiedotettu asukkaille joka kotiin tapahtuneella esitteellä Kaupunki ei ole kovin voimakkaasti tiedotuksella sitoutunut ympäristötavoitteisiin. Asumisympäristö ja viihtyvyys sen sijaan ovat johtavana asiana esillä

16 Elinkeinopolitiikkaa ollaan uudistamassa Lohja Elinkeinopoliittista ohjelmaa ovat mukana rakentamassa yritysvaltuuskunta ja uuden ohjelman kokoamatyöhön osallistuu yrittäjät järjestönä. Uudesta ohjelmasta halutaan entistä käytännönläheisempi. Ohjelmasta odotetaan yhteen kokoavaa voimaa joka tuottaisi kehittämisimpulssit ja tulosten seurannan Hyvässä yhteistyössä käydään yritystoiminnan ja kaupungin menossa tai tulossa olevia yhteisiä asioita. Energiansäästöön ohjaavia yhteisiä hankkeita ei ole toteutettu yrittäjien kanssa Yritykset näkisivät kannustavana, jos kaupunki lähtisi toteuttamaan energia- ja ilmastohankkeita ja ottaisi niissä vetovastuun Myös ilmastomyönteisen imagon luomista alueelle ja yrityksille pidetään tärkeänä ja yrityskohtaisesta energia- ja päästötaseesta ollaan kiinnostuneita

17 Energiapolitiikka Lohja Lohjan alueella energiantuotantoa on kehitetty monimuotoisessa yhteistyössä Kaupungin kannalta energia-asioita on ohjattu ja toteutettu kaupungin omistaman Loher yhtiön toimesta painopiste on ollut uusiutuvan energian tuotannon lisäämisessä ja kaukolämpökapasiteetin kasvattamisessa Kaupunkiin rakennettava uusiutuvan energian CHP sähkön ja lämmön tuotantolaitos nostaa uusiutuvan energian määrää MWh vuodessa ja alentaa päästöjä lisää n tn vuoden 2013 aikana Tämän jälkeen uusiutuvan energian osuus nousee tuotannosta yli 70 %, päästöt alenevat yhteensä n tn ja tämän toteutuessa Lohjan CO2 päästöt alenevat n.12,8 %

18 Jätehuolto/ Rosk n Roll Lohja Lohjan kaupungin alueelle perustettiin Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisesti omistama jäteyhtiö Rosk n Roll (9 kuntaa) Rosk n Roll palvelee n asukkaan aluetta ja on toiminnallisesti yhdenmukaistanut alueen jätehuoltotoiminnot Kuljetus kunnissa olevista keräilypisteistä tapahtuu keskitetysti Rosk n Rollin toimesta Yhtiön keskuspaikan olosuhteet ja ympäristö ovat hyvin asiallisesti rakennettu ja hoidettu Tämän mukainen ympäristöstä huolehtiminen olisi tärkeää kaikenlaisten yritysalueiden osalta kilpailukyvyn alueen kiinnostavuuden ja asiallisen viihtyvyyden parantajana

19 Jätehuolto/ Rosk n Roll Lohja Merkittävin muutos energian hyödyntämisen ja myös päästöjen vähentämiseen on yhtiön mukaanmeno Vantaan energian jätteenpolttolaitokseen hyödynnettävä energiamäärä on n MWh vuodessa ja uusiutuvan energian osuus on siitä n. 70 %. Päästöjen alenema on n tn ja energian taloudellinen arvo n. 5,5 milj. euroa Tällä hetkellä Rosk n Roll hyödyntää jo mm. kierrätyspuun ja biokaasun kautta energiaa n MWh. ja sen arvo on n. 2 milj. euroa. Energian arvo kirjoittajan arvio

20 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Nummi- Pusula (6200) Nummi-Pusulan kunnalle on valmisteltu kirjallinen Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 Tehdyssä suunnitelmassa annetaan suuri painoarvo yritystoiminnan kehittämiselle ja kaavoitukselle Uusiutuvan energiantuotannon kehittämiselle on asetettu tavoitteita ja kehittämissuunnitelmat ovatkin menossa Varsinaisesti ilmastotavoitteita, eikä aktiviteetteja siihen ole ohjelmoitu Strategian toteuttamiseksi sovitut vuonna 2010 tehtävät toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat ovat osin keskeneräisiä ja asioiden konkreettinen eteneminen näyttää sattumanvaraisemmalta, kuin strategiassa on kuvattu

21 Energiaratkaisut Nummi-Pusula Nummi-Pusulassa on jo vuosia panostettu uusiutuvaan energiaan. Painopisteenä on metsäbioenergian hyödyntäminen Kunnan omistuksessa on kaksi hakelämpölaitosta ja suunnitteilla on metsäbioenergiaan perustuva yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos Kunnan alueella toimii lisäksi energiaosuuskunta, jolla on neljä hakelämpölaitosta pienien kaukolämpöverkkojen energialähteenä. Osuuskunnan laitokset ovat pieniä ja paljon työtä vaativia. Meneillään on kehityssuunnittelu asian parantamiseksi Kunnan alueella on käynnistetty pieni vesivoimala

22 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Raasepori (29000) Raaseporin kaupungilla on valtuustokauden mittainen strategia joka hyväksytään ja toteutetaan valtuutettujen myötävaikutuksella Strategiassa painotetaan edelläkävijyyttä, ihmisten hyvinvointia, ympäristöä ja kestävää kehitystä sekä taloutta Strategia on vuodesta 2001 asti sisältänyt panostamisen kaukolämpöön, jossa käytetään polttoaineena metsäbiohaketta Tämän toiminnan kuvaamiseksi on lanseerattu Ekomerkki Systemaattisella ohjelmalla on päästy uusiutuvan energian käytössä n. 40 %:n osuuteen kaupungin alueen koko energiatarpeesta

23 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Raasepori Em. toiminnalla on saatu CO2 päästöjä alenemaan n tn fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna Toteutettu strategia on tuonut n. 20 paikallista työpaikkaa Taloudellisesti strategia on osoittautumassa menestykselliseksi. Vuotuisen energialaskun arvioidaan olevan tällä hetkellä n. 20 % muita vaihtoehtoja edullisempi. (n. 100 euroa per asukas) Energiatehokkuuden edistämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edelleen ollaan valmistelemassa kaupungille energia- ja ilmasto-ohjelma

24 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Raasepori Yritystoiminta on hyvin monipuolista ja kattaa lähes kaikki toiminnat Yritysten toimialojen painopiste on metalliteollisuudessa. Sen perusteella voidaan ajatella jatkossa kehittää toimintaa klusterin pohjalta Useat yritykset ovat kilpailukyvyn parantamiseksi kehittäneet energiatehokkuuttaan tai niiden tuotteiden käyttämä energia on uusiutuvaa. Sijaintinsa ja loistavan maisemaympäristön johdosta matkailuala on kaupungille tärkeä Toiminnallisesti se tarkoittaa energiapolitiikan tapaisia todellisia muutoksia toimintaan kaupungin ja yritysten toimesta Raaseporin alueella on n.350 maatilaa. Tuotantomuotona on lähes yksinomaan kasvinviljely. Energiatehokkuuden parantamiseksi maatiloilla on kaupunkiin palkattu maatalouden energianeuvoja Jätehuolto erityistoimenpide Matkailijoita ja veneileviä asukkaita varten on järjestetty jätteiden vastaanotto pienistä aluksista

25 Kuntien strategiat ja energiapolitiikka Siuntio Kunnalla ei ole tuoretta päivitettyä kokonaisstrategiaa. Selvitysvaiheessa oleva kuntaliitos ohjaa ainakin jossain määrin toimintaa Kunnalla on elinkeinopoliittinen ohjelma. Suunnitelman mukaan kunta panostaa edellytysten luomiseen asuntotuotannolle ja yritystoiminnalle Siuntion kunnan ilmastostrategia on vuodelta Ohjelmassa on yksityiskohtaisesti osin yleisluoteisesti määritelty tavoitteet ja myös toimenpiteitä. Suunnitelma on käsitelty valtuustossa 10/2006. Toteutumisen seurannasta ei ole kirjallista raporttia. Siuntion uuden kuntakeskuksen alueelle on tehty pitkän tähtäimen suunnitelma Siuntion Sydän nimisen asuinalueen rakentamisesta. Ohjelma sisältää kaikkiaan 517 asunnon rakentamissuunnitelman

26 Asukkaitten energiaratkaisut päästöjä alentajana Pientalojen lämmönlähdemuutokset hyvin yleisiä Taloudelliset perusteet lähtökohtana Tekniset uusiutuvan energian ratkaisut kehittyneet toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi öljylle ja sähkölle Puu. Pelletti, maalämpö, ilmalämpö, aurinko Energiatuet kohdistettu uusiutuvan energian lähteisiin ARA- tukia 2011 haettiin alueella n.250, kunnasta riippuen Uudis- ja korjausrakentamisessa haja-alueilla maalämpö tai uusiutuvan hybridiratkaisu yleinen Taloyhtiöillä myös vastaavia muutoksia Rakennusten tiiveysvaatimukset parantavat tilannetta osaltaan Neuvonnalla tärkeä rooli hyvän laadun varmistajana

27 Energiatehokkuusvaatimusten muutos asuntorakentamisessa Suomessa

28 Maataloussektorin rooli uusiutuvan energian edistämisessä Mukana paikallisen metsähakkeen Käyttäjänä Toimittajana Jalostajana Energian toimittaja yrittäjänä Lämmönlähdemuutoksia lähinnä hakkeelle Investoinnit uusiutuvaan kun tehdään korjauksia, laajennuksia tai uutta Maataloudelle oma Motivan vapaaehtoinen Maatilojen energiaohjelma Sisältää energiakatselmuksen ( kustannuksiin tukea) Liittyneitä vuoden aikana n. 200 tilaa koko maassa!

29 Yritysten energiatehokkuus ratkaisevassa asemassa kuntien CO2 päästöjen vähentämisessä Kun tehdään kuntakohtaisia tavoitteita koskien energian säästöjä, uusiutuvaa energiaa ja materiaalisäästöjä, korostuu yhteistyön välttämättömyys kunnan ja yritysten kanssa ja kesken kuntien omat saavutukset jäävät laihoiksi, ellei koko kunnassa tapahtuva toiminta ole aktivoitu mukaan (10%) Materiaalisäästöt saavutetaan lähinnä teollisessa toiminnassa. Myös uusien tuotteiden kehittäminen ja valmistaminen tapahtuu yrityksissä Uusiutuvan energian tuotanto energialähdekohtaisesti toteutuu energiayhtiöiden, kansalaisten, yritysten ja kunnan toimesta. Kaikissa näissä kunta lupaviranomaisena on itseoikeutetusti ja vastuullisesti mukana. Kunta on myös muutosten käynnistäjä

30 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Componenta Karkkila Componenta suurimpana metallialan yrityksenä on suuri energiankäyttäjä Yrityksellä on selkeät tavoitteet energiankäytön tehostamisesta ja alentaa kulutusta 20 % n. 200 GWh:n määrästä 160 GWh. Energian käyttö jakautuu n. 75 % sähköä ja 25% lämpöä RPÖ:llä Yrityksen mukaan säästöt syntyvät pienistä virroista ja vaikuttavat talouden lisäksi työolosuhteisiin ja ympäristön laatuun. Tuotteet valmistetaan pääosin vientimarkkinoille. Vaativimmat asiakkaat ovat luoneet standardin, jossa energian käytön ja tuotantotapaselvitys tarvitaan aina, jos energian kulutuksen arvo ylittää 9 % tuotteen myyntihinnasta. Kaikessa viennissä ympäristön huomioiva dokumentoitu toiminta on välttämätöntä (viesti myös kotimarkkinoille!?)

31 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Helvar Karkkila Kuristimia ja valonohjaustekniikkaa valmistava Helvar tuottaa cleantec tuoteryhmään tuotteita ja myy tuotteet n. 95 % vientiin Valaistusalalla on meneillään suuri kehitysvaihe, kun uutta teknologiaa käyttämällä voidaan saavuttaa jopa %:n energiansäästöjä. Investointien takaisinmaksuaika on yleisesti 1-3 vuotta kohteesta riippuen Energiasäästön tehokas toteuttaminen edellyttää tehtaan mukaan asiallisen energiakatselmuksen tekoa kulutuksen seurantaa ajantasaisella mittauksella Omassa toteutuksessaan he ovat päässeet laitoksen valaistuskulujen osalta n. 70 % alenemaan

32 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Nurmi yhtiöt Nummi- Pusula Paikallinen metallialan konserni Nurmi yhtiöt on merkittävä paikallinen toimija, jolla on yli 50 vuoden historia Nurmella energiatehokkuuteen oli kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2008 tehdyn energiakatselmuksen perusteella lämmityksessä siirryttiin polttoöljystä pellettilämmitykseen Teknisillä ratkaisuilla, kuten ovien avautumisen järjestelyillä ja lämmön talteenotolla, sekä ilmastoinnin ohjauksen tehostamisella saavutettiin merkittäviä säästöjä. CO2 Päästöt alentuivat n 40%. Määrä on n. -25 % Nummi- Pusulan teollisuuden CO2 päästöistä Kunnan edustajille annettiin palaute, että tervetuloa käymään. Kerromme mielellään mitä yritykselle kuuluu

33 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Aulis Lundell Oy Nummi- Pusula Lundell oy valmistaa teräksestä talonrakentamiseen tarvittavia teräsosia ja elementtejä ja uusimpana tuotteena pientaloja avaimet käteen periaatteella Yrityksen vahvuus on rakennettu energiatehokkuuden ja laajemminkin ekosysteemiin perustuvaksi Tuotteiden argumentit asiakkaille ovat energiatehokkuus, laatu ja luotettavuus toimituksissa Tuotteiden laatu perustuu aktiiviseen tuotekehitykseen ja innovatiivisiin uusiin ratkaisuihin Materiaalin säästö on yrityksen kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeätä Lundell oy:n tuotantotiloissa on hyödynnetty työstökoneiden lämpöä työtilojen lämmityslähteenä. Peruskomponentteja valmistavan tehtaan n. 400 m2 hallia lämmitetään vain koneiden hukkalämmöllä

34 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä FN Steel Hanko Merkittävä energian kuluttaja on FN Steel. Sen masuuneissa tuotetaan energiaa kivihiilellä ja osin raskaalla polttoöljyllä Tehtaan kokonaispäästöt ovat n tn/a Meneillään olevilla teknisillä muutoksilla energiankäytön hyötysuhde paranee niin, että CO2 ekv päästöt pienenevät n tn Suunnitelmissa on tehtaan konvertteriprosessin uusiminen. Sitä kautta voitaisiin saada talteen n. 10MW:n teho. Sen merkitys olisi n MWh energiaa vuodessa ja päästöalenema n tn Lisäksi alueelle on suunniteltu 4-6 tuulivoimalaa

35 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Raaseborg Trä Yrityksen toiminta perustuu ideaan uusiutuvan energian tuotannosta Lappohjan alueen n. 4 km:n kaukolämpöverkko on esimerkki hajautetun kaukolämmön tuottamisesta ja jakelusta Ympäristönäkökulmat = vihreät arvot, paikallisuus= liiketoimintaa ja työpaikkoja (syntynyt yli 10) antavat perusteet kehittää toimintaa edelleen Puupohjainen bioenergia onkin selvästi nopeimmin käynnistynyt uusiutuvan energia tuotantomuoto alueella

36 Yritysten energiatehokkuus ja sen rooli kilpailukykytekijänä Raaseporin energia Oy Edellä kuvatun energiastrategian toteuttaminen aloitettiin Tammisaaresta ja sitä on sen jälkeen kokonaissuunnitelmaan perustuen laajennettu kaupungin muihin taajamiin Hake- tai pellettilämpölaitosten rakentamisen yhteydessä on rakennettu paikallisia kaukolämpöverkkoja sopiville käyttökohteille Tammisaaren laitoksen laajentamisen yhteydessä siellä toteutettiin lämmön ja sähkön CHP yhteistuotantolaitos investointi Muita alueita, joille on rakennettu tai tehty rakentamispäätös ovat Pohjan, Horsbäkin, Karjaan ja Fiskarsin hakelämpölaitokset ja Snappertuunan ja Billnäsin pellettilaitokset Tarvittava hake hankintaan mahdollisimman paljon lähialueelta n. 80 km:n sisältä. Toiminnan voi havaita tienvarsille sijoitettujen puuvarastojen määrästä Kustannustehokas! Ei korotuksia kaukolämmön hintaan

37 Hinku- laskelmat CO2 ekv päästöt

38 Muutoksen laskenta Miten saadaan tehtyjen toimenpiteiden merkitys esille? Yllä olevat luvut sisältävät tiedon kokonaisuudesta, mutta eivät anna kosketusta siihen, mitä on tapahtunut lähimpien vuosien aikana ja kertovat sitten trendeistä joskus myöhemmin. Tehtävää työtä ja sen merkitystä voidaan seurata laskemalla muutosta, jonka toimenpide saa aikaan tapauskohtaisesti ja rekisteröimällä tapahtumat esim. kumulatiivisesti kuntakohtaisesti. Muutoslaskentaan tulee sisällyttää myös päästöjä lisäävät ratkaisut

39 Kuntakohtaiset päästömuutokset toteutuneista ja toteutuksessa olevista ratkaisuista CO2 päästöt 2007/1000tn vähennykset 2015 muutos % Hanko ,8-7,5 Inkoo ,2-5,7 Karkkila 62 17,7-28,5 Lohja ,8 Nummi-Pusula 60 4,7-7,9 Raasepori ,3 (57,3) -51,8 (27,2) Yhteensä ,7-11,5 Arvio kustannusvaikutuksesta n. 15 milj. euroa (kirjoittajan oma arvio)

40 Hanko esimerkki muutoksen sisällöstä CO2 päästöt tn Teollisuus 65% Voimalaitokset 25% Muut 10% Muutokset uusiutuvaan ja säästöihin Hakkeen avulla Maalämpö ym FN Steel prosessin tehostaminen Mailman energiatehokkaimpien joukkoon 105 GWh/a n. 2 GWh/a n.176 GWh/a Koverharin 4 tuulivoimalaa (suunnitelma) n. 26 GWh/a Jätehuollon tehostus n. 2 GWh/a CO2 alenemassa muutosten jälkeen n tn = 7,5 %

41 Tuulivoima Suomessa Vuoden 2010 lopussa asennettu kapasiteetti 197 MW Sähköntuotanto 0,4 TWh Suomen tavoite 2020 mennessä 6 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä vuodessa Asennettu kapasiteetti MW Syöttötariffi Kesto 12 vuotta, ensimmäiset 3 vuotta 105,3 /MWh, seuraavat 9 vuotta 83,5 /MWh

42 Tämän päivän maa-aluehankinta Tuuliwatti Oy etsii nopeasti toteutettavia kohteita, jotka sisältävät noin 2-8 voimalaa (max 4 voimalan ryppäissä) luvitus suunnittelutarveratkaisulla verkon läheisyydessä maanomistus 1-3 omistajalla maa-alueita etsitään rannikolta ja rannikon läheisyydestä, mutta myös sisämaasta osin Konseptin aikataulutus: - alueen valinta: tuotantopotentiaalin ja rakentamisen arviointi - vuokrasopimukset: alueen varausmaksu, varsinainen vuokra, kun luvitus valmis - lupa-asioiden selvittäminen, luvitus - tuulisuuden mittaaminen - rakentaminen

43 Tuulivoimalat Tärkeä vaihe edessä Suomessa Tuulivoimaloiden määrällinen rakentaminen on vasta alkamassa Suomessa Tuulivoimayrittäjät korostavat kuntien aktiivisen mukanaolon tärkeyttä hankkeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi sopiville paikoille Monet yritykset saattavat olla kiinnostuneita samasta alueesta. Tällöin ongelmien välttämiseksi on tärkeää olla selvät pelisäännöt siitä miten luvat tullaan antamaan Uusiutuvaa energiaa ja työtä Tarvitaan suunnittelija paikan ja rakenteiden suunnitteluun, turbiinivalmistaja, mastovalmistaja, sähköalan yritys, liittämään voimalat oleviin sähköverkkoihin ja niiden luvat, pystyttäjä ja projektin vastuullinen johtoyritys

44 Tuulivoimaloiden rakentamisen tilanne Länsi- Uudenmaan kunnissa Pisimmällä olevat suunnitelmat lienevät Inkoossa, Raaseporissa ja Hangossa. Lisäksi Raaseporin ja Perniön rajalle on tulossa maa-alueelle voimaloita. Suurin hanke on Inkoon- Raaseporin merialueelle suunniteltu 60 voimalan tuulivoimapuisto. Hankkeen mahdollinen toteuttaja on Suomen Merituuli Oy. Puisto sijaitsee n. 20 km etäisyydellä rannasta ja sille on tehty ympäristönvaikutusten arviointi 2010 Rakentamisajaksi on suunniteltu 2014 ja 2015 Energiantuotannoltaan määrä on merkittävä. Se vastaa n. 20 % Helsingin sähköntarpeesta Inkoon osalta se korvaisi hiilivoimalaa lukuun ottamatta muut kunnan päästöt ( 30 voimalaa)

45 Merituulivoimapuiston sijainti Inkoo- Raasepori

46 Energian kulutuksen alentaminen käytännön keinoja 1. energiansäästösopimukset Tavoite -9% 2016 mennessä Yksityiskohtainen suunnitelma ja seuranta Useilla sektoreilla omat Elinkeinoelämä, kunta-ala, maatalous, liikenne, kiinteistöt 2. energiatehokkuuden parantaminen rakentamisessa Eristys, lämmönlähteet, ilmastointi 3. Teollisuuden prosessien kehittäminen 4. Energian kulutuksen ajantasainen mittaaminen 5.Tuotteiden materiaalivalinnat ja käyttömäärät Laajemmin raportissa

47 Iso kuva (1) Aleen kokonaisuutta katsottaessa, uusiutuva energia on hyvässä kehitysvaiheessa Erityisesti tämä koskee metsäbioenergian hyödyntämistä. Suurimmat muutokset on saatu ja saadaan aikaan siirtymällä kaukolämmön tuotannossa hakkeen käyttöön ja laajentamalla tai perustamalla uusia taajainkohtaisia kaukolämpöverkkoja. Myös pellettiratkaisuja on toteutettu Muut uusiutuvat vaihtoehdot ovat kehitysvaiheessa Maalämpö kasvaa ja laajenee suurempiin kohteisiin Tuulivoima, hyviä paikkoja, investointeina suuria, etenemistä helpottaa, jos säännöt ovat selvät Aurinkoenergia vasta tulossa, tuotteet kehittyvät edelleen Jätehuolto, energiantuotanto mahdollinen, mallit kehittynevät edelleen

48 Iso kuva (2) Yritysten ja kuntien yhteistyön onnistuminen Yritystoiminnan ja kuntien yhteistyö ei ole energiatoimintoihin verrattuna vastaavassa vauhdissa Useat viime vuosikymmenen aikana tehdyt visiot ja arviot kehityksestä ovat jääneet toteutumatta Vahvoja teollisia klustereita ei ole syntynyt ja esim. ilmastoklusteriin kuuluvaa tuotantoa ei juuri ole toteutunut Alueelta näyttäisi puuttuvan selkeä kehittyvä PK- yritysten sektori 2008 alkaneen taantuman aiheuttamia muutoksia ei ole huomioitu reaalitoiminnassa. (dokumentoituja tietoja ei tullut esille)

49 Kommentteja 1. Kilpailukyky Alueen kilpailukyky on saanut parhaan edun energiapolitiikan muutoksista 2. Uuden liiketoiminnan kehittyminen ilmastoklusterin tuotantoon Ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian tuomiin mahdollisuuksiin sen sijaan alueella ei ole metsäbioenergiaa lukuun ottamatta laajasti tartuttu 3. Osaamispalvelut elinkeinoelämälle tärkeitä Paljon uusia mahdollisuuksia, mutta ei osaamista riittävästi Tuotteiden ja toiminnan elinkaarilaskennan kautta voidaan selvittää ja arvioida yrityksen kilpailukykyä (esim. Neapo) 4. Toiminnan ympäristöarvot kiinnostavat Haastatellut yritykset olivat kiinnostuneita hiilijalanjäljen laskemisesta oman toimintansa ja tuotteittensa osalta

50 Vertailu: Energiankulutus ja CO2 päästöt Fixcel verrattuna vastaavaan betonirakenteeseen Laskenta tehty 116 m2:n asunnon runkorakenteeseen Energian kulutus CO2-päästöt [MJ] Erotus MJ =36,2% [kg] 8000 Erotus 9366 kg =57,4% Fixcel Betoni 0 Fixcel Betoni senior&sons oy

51 Nykytilanne: Ollaanko liikaa erillään? oppilaitokset kunnat tiedotus Energia-asiat palvelut ja osaaminen yritykset Energiasektorilla on vetovoimaa valtio ja viranomaiset senior&sons oy

52 Kunta Koordinoi kokonaisuutta Konsepti: kokonaisuus joka on toiminnallisesti yhdistetty Johtaminen, seuranta ja tiedotus avainasioita Prosessin toteuttajiksi kaikilta osapuolilta parhaat resurssit Kunta ja kuntalaiset Palvelujen Tuottajat Koulutus Energiatehokkuus -uusiutuva energia -alueelliset laitokset -energian säästö -materiaalin säästö -mittaukset Vihreä Ilmastoteknologian energia tuotteet -tuotekehitys -tutkimushankkeet -elinkaarilaskenta -kuntien tuki yrityks. Uusiutuva energia Investoinnit uusiutuviin -tuulivoima -maalämpö -aurinkoenergia -pelletti ym. Rakentaminen -kaavoitus -eristykset -Ilmastointi -energiaratkaisut Hankkeet Kehitysyhtiöt Tukimahdollisuuksihyödyntäm. Tutkimuslaitos yhteistyö Tiedotus Yritykset senior&sons oy Sitoutuminen kuntatasolla, yhteistyö laajemmin tarpeen mukaan