2/2008 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI 17.6.2008"

Transkriptio

1 2/2008 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI Reserviläisliiton kevätkokouksen lippulinna Kuusamossa. Sotilaskotityötä Suomessa...s. 3 Rele... s. 4 Yli-Iin reserviläisten kuulumisia... s. 5 Kotikylä ja kotipesä... s. 5 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uusi piiripäällikkö nimitetty... s. 6 Polkupyörämarssi... s. 7 Reserviläisliitto Kuusamossa... s. 8 Jalkaväkitaktiikan kehittäminen... s. 10

2 2 Yhteisöllisyys ja yhteiset arvot Kari Ahokas Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Yhteisten arvojen, yleisen asevelvollisuuden ja laajapohjaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiosta meillä on korkea maanpuolustustahto ja halu tehdä yhteistyötä kokonaismaanpuolustuksen hyväksi. Näitä asioita ihmetellään ja ihaillaan hyvin monissa maissa. Avaan Maanpuolustusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Hallbergin ajatuksia. Suomalainen oikeusvaltio on vuosien saatossa rakentunut taloksi, jonka nurkkapaaluina ovat lakisidonnaisuus, vallanjaon tasapaino, perusoikeuksien ja -velvollisuuksien toteuttaminen ja järjestelmän toimivuus. Ongelmat ovat lähinnä arkisissa asioissa, perusturvallisuudessa, järjestelmän monimutkaisuudessa, byrokratiassa ja asioiden viipymisessä. Yhteiskunnan kestävyys edellyttää, että nurkkapaalut sidotaan toisiinsa tukirakenteilla. Yhteisöllisyydestä ja yhteisistä arvoista käytetään nimitystä sosiaalinen pääoma. Se ei ole lakipykälillä ja käskyillä pystytettävissä vaan perustuu keskinäiseen luottamukseen. On alettu puhua yhteiskunnan sisäisestä luottamuspääomasta. Arvojen vahvistamista tarvitaan kaiken aikaa. Arvokeskustelu on kuitenkin hiipunut viime aikoina. Onnettomuudet ja uutiset maailmalta pysäyttävät miettimään oman maamme vahvuuksia kohdata mahdollisia isojakin muutoksia. Yhteiskunta, jossa ei ole aitoa yrittämistä, kunnon palkkaa tehdystä työstä tai toisaalta välittämistä ja sosiaalista turvallisuutta, mukana pysymisen turvaa, ei voi menestyä. Paraskaan osaaminen ei riitä, ellei sitä voi turvallisesti harjoittaa muiden kanssa. Itsenäisen Suomen vahvuus on ollut yhdessä toimimisen edellytyksissä. Yhteisöllisyys rakentuu kanssaihmisten tuntemisesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Olennaisia rakennusaineita ovat koulutusjärjestelmän ohella yleinen asevelvollisuus ja yhteinen maanpuolustushenki. Turvallisuusasioissa yhteistyötä on voitu lujittaa kokonaismaanpuolustuksen pohjalta. Tällä tavoin koko yhteiskunta saadaan tarvittaessa nopeasti mukaan laajaankin kriisinhallintaan. Varauduttaessa ja toimeen ryhdyttäessä on olennaista yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden noudattaminen. Asioiden hoitaminen vaikeissakin tilanteissa tuttujen toimintamallien ja toimivaltuuksien pohjalta lisää luottamusta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kokonaismaanpuolustukseen eivät sovi hallinnonalojen tai intressiryhmien kiistat. Kysymys on kaikille kuuluvasta yhteisestä asiasta. Tältä pohjalta on tavoiteltava eri toimijoiden, julkisen vallan, elinkeinoelämän ja kansalaispiirien yhteistyötä kokonaisturvallisuuden hyväksi. Se on samalla suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin tärkeitä tukirakenteita. Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti 26. vuosikerta Päätoimittaja: Markku Holopainen Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet Soili Laakso, (09) , RESL:n jäsenet: Joanna Hellforf, (09) , Materiaalin toimitus: Postiosoite: Aihe: Pohjanpoika TAI mail.suomi.net Aihe: Pohjanpoika Seuraavat aineistopäivät: nro nro Suomenmaa-Yhtiöt Oy Lekatie 4, OULU Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12, OULU Painopaikka: SUOMENMAA-YHTIÖT OY Tulevaisuuteen tähdäten Olemme kesän kynnyksellä. Kuluva vuosi on Liiton kannalta hyvin merkityksellinen. Ensimmäistä kertaa on jäsenyhdistyksille ja piireille suunnattu Maanpuolustusnaisten aivan oma Suvi-koulutus, joka toteutetaan nyt valtakunnallisena. Odotamme mielenkiinnolla koulutuksen vaikutuksia, sillä jokainen alueemme yhdistys kuten myös koko maan alueella, kamppailee naisten vapaa-ajan käytöstä. Toivon, että kurssilla saatiin naisiin tarmoa toimintaan ja intoa uusien jäsenten hankintaan! Kuluva vuosi on omistettu jäsenhankintaan ja siihen on panostettu todella niin, että eniten jäseniä hankkinut henkilö, yhdistys ja piiri palkitaan. Kannattaa todella panostaa naisten mielenkiinnon herättämiseen. Pudasjärven yhdistyksessä mietimme todella, mikä saisi naiset liikkeelle. MPN yhtenä tavoitteenahan on henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Jotta naiset voisivat hyvin ja jaksaisivat kouluttautua ja toimia, he tarvitsevat itselleen aikaa. Kesää odotellessa MESSUT AVOINNA: ke klo to klo pe klo la klo su klo Puheenjohtajan puheenvuoro Mervi Sammelvuo Maanpuolustusnaisten Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja Järjestöissä muutosten aika Timo Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Talvi meni ja kesä näyttää tulevan ajallaan kuten muinakin vuosina. Kevään aikana on tapahtunut monenlaista. Kesän myötä on aikaa taasen kerätä voimia heinäkuun lopun rutistukseen jolloin järjestämme RESUL:n palvelusammunnan mestaruuskilpailut Hiukkavaarassa. Keväällä kokoontui Reserviläisliiton väki Kuusamoon viettämään liittokokousta, kokouksesta toisaalla lisää. Kevään aikana olemme saaneet tutustua Puolustusvoimien uudistuneeseen organisaatioon, mikä on osaltaan aloittanut toimintansa myös Oulussa. Vuosien varrella tutuksi tulleet henkilöt ovat osittain vaihtuneet uusiin kasvoihin, samoin myös yhteistyö on hakenut vielä muotoansa, kun entisen yhteisen toimijan sijaan on useampi taho joiden kanssa joudutaan käymään keskusteluja. Samalla myös MPK:n asema muuttui. Oulussa viime aikoina on tällä sektorilla ollut henkilövaihdoksia kovin usein ja välillä piiripäällikön tehtäviä on hoidettu jopa etätyönä. Se näkyy alkuvuoden osalta eräänlaisena notkahduksena kurssitoiminnassa. Nyt piiripäällikön paikka on onneksi jälleen täytetty. Toivotamme uudelle päällikölle intoa pitkäjänteiseen työskentelyyn vapaaehtoisen Oulun Suurmessut ke 6.8. su Pidimme huhtikuun lopussa naisten hemmotteluillan, jossa tutustuttiin hermorata- ja intialaiseen päähierontaan, tehtiin ihoanalyysejä, mitattiin verenpainetta ja -sokeria, saatiin hyviä vinkkejä kehon kuona-aineista puhdistautumiseen jne. Odotimme 20, korkeintaan 30 naista. Paikalle tuli 80! Asialle oli todellinen tilaus. Alussa tietenkin kerroin MPN Liiton ja oman yhdistyksemme toiminnasta, periaatteista, koulutuksesta jne. Saimme välittömästi 10 uutta jäsentä. Jäsenhankinnassa on oleellista se, mikä saa naiset liikkeelle ja heihin kontaktin, siis ne, jotka eivät ole vielä toiminnassamme mukana, sillä kynnys lähteä eri tapahtumiin on todella korkea. Kannattaa kokeilla erilaisia tempauksia. Maanpuolustusnaisten Liitto ry:n alueellinen koulutuspäivä, Älypäivä, on yhden tai useamman piirin yhteinen, yhdistys-, piiri- ja liittotason "tapa toimia" -asioiden koulutuspäivä. Tavoitteena on paneutua asioihin, jotka ovat yhdistystoiminnan kulmakiviä tai muuten piirin kannalta tärkeitä. Älypäivän tarkoitus on toimia yhteishengen lujittajana, sosiaalisena tapahtumana. Tulevana syyskautena on suunnitelmissa järjestää Kainuun ja meidän Pohjois-Pohjanmaan yhteinen älypäivä Kainuun alueella, sillä edellinen järjestettiin meidän alueellamme Kuusamossa. Ladataan akkuja ja nautitaan kesästä! koulutuksen eteen. Onhan MPK: n osalta odotettavissa edessä suuria haasteita lähivuosina kun sotilaallisen koulutuksen lisäksi ollaan kehittämässä koulutusta myös kuntien poikkeusolojen tilanteisiin varautumisessa. Meillä järjestöissä on myös edessä muutoksen aika toimintojen suunnittelussa siltä osin kun tarvitsemme tapahtumien järjestämisessä PV:n tukea tai tiloja. Joudumme nimittäin jatkossa toimittamaan jopa lähes kaksi vuotta aiemmin heille tiedot tulevista tapahtumista joissa tarvitsemme PV:n tukea. Joten voi sanoa, että totuttuja viime hetken tukitarpeita ei ole jatkossa mahdollista saada. Näin ollen miettikää kesän aikana mitä tarpeita on tulossa Kesän tapahtumakalenteria katsoessa huomaa, että yhdistykset toimivat myös suven aikana, joten osallistukaa ja nauttikaa kesästä. Yhdistykset ja kerhot voivat varata reserviläisten yhteisosastolta päivystysvuoroja suoraan osastonjohtajalta: gsm: TOIMI VÄLITTÖMÄSTI!

3 3 Sotilaskotityötä Suomessa 90 vuotta Pitkät perinteet Oulussa sotilaskotityö jatkuu aktiivisena Puolustusvoimien rajuista järjestelyistä ja saneerauksista huolimatta. Olemassaolonsa aikana Oulun Sotilaskotiyhdistys on kokenut monia muutoksia. Ensimmäinen toimintakausi kesti vuodesta 1918 vuoteen Pohjanmaan Jääkäripataljoonan lakkauttamisen vuoksi toiminta lopetettiin Toiminta aloitettiin uudelleen vuonna 1944, kun sodasta kotiutuvia joukkoja sijoitettiin Ouluun. Näin ollen Oulun Sotilaskotiyhdistys on toiminut yhtäjaksoisesti 64 vuotta. Laajimmillaan yhdistyksellämme oli vuosikymmenien ajan Oulussa 4 sotilaskotia ja Rovajärven ampuma-alueella 2 leirisotilaskotia. Monipuolista toimintaa Vuonna 1998 varusmieskoulutus päättyi Oulussa, mutta yhdistyksemme toiminta jatkuu edelleen vireänä ja monipuolisena. Tällä hetkellä Oulun Sotilaskotiyhdistyksellä on kaksi toimipistettä, joista ensimmäinen on oma toimisto ja sisarten kokoontumispaikka Torikadulla sekä toinen yhteiskäytössä oleva palvelutoiminnan tukipiste Ampumaradan paviljongilla. Ampumaradalla toimimisessa on osittain jopa nostalgista paluuta entiseen. Paviljongilla toimi sotilaskoti vuosina suurvaruskunnan aikana. Ampumaradan sotkun Kahvin keittoa maastossa. Sotilaskotijärjestö ja sen sotilaskotisisaret juhlivat kuluvana vuonna sotilaskotityön 90-vuotistaivalta. Järjestö on maamme vanhin, vuodesta 1918 yhtäjaksoisesti toiminut, vapaaehtoisuuteen perustuva maanpuolustusjärjestö. Sotilaskotiaate tuli Suomeen Saksasta kotiutuneiden jääkäreiden mukana 1918, jolloin ensimmäiset sotilaskotiyhdistykset perustettiin 16 paikkakunnalle, niin myös Ouluun. Nyt sotilaskotityötä tehdään Suomessa 39 yhdistyksen ja yli 6000 sisaren voimin eri varuskunnissa niin maalla, rajalla kuin rannikolla huimat vapaaehtoista työtuntia vuodessa suomalaisen asevelvollisen hyväksi. Sotkun munkit maistuvat niin juhlissa kuin sotaharjoituksissakin. muistaa varmaan moni Oulussa palvellut sotilas. Nykyinen toimintamme on Oulun alueella vahvasti painottunut liikkuvaan sotilaskotityöhön. Toimintamme siirtyy sinne, missä asiakaskin on. Meillä on lisäksi perinteikkäät leirisotilaskodit Maijanlammella ja yhteisvastuussa Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen kanssa Sarriojärvellä. Toiminta leirisotilaskodeissa kouluttaa tehokkaalla tavalla jäseniämme poikkeusolojen sotilaskotitoimintaan aidoissa puitteissa. Leirillä ja sotaharjoituksissa jokainen saa tuntumaa siihen, millaista toimiminen on arjen rutiinien ulkopuolella osana suurempaa organisaatiota. Poikkeusoloissa toimiminen vaatii hyvää stressin sietokykyä, oma-aloitteisuutta ja käytännön ongelmanratkaisukykyjä. Näistä ominaisuuksista on kovasti hyötyä myös siviilissä työelämänkin koukeroissa. Palvelujen liikkuvuus on entistä selvemmin toiminnan peruskivi. Yhdistyksellämme on nykyaikainen myyntiauto, joten osallistumme tuttuun tapaan ampumaleireille, sotaharjoituksiin, messuille ja maanpuolustustapahtumiin. Kanttiinitoiminta eli perinteisen munkin ja kahvin myynti on ydinosaamisaluettamme. Lisäksi muonitamme tilauksen mukaan erilaisia yhteistyöverkostomme kursseja ja tilaisuuksia. Vihreisiin sotilaskotiasuihin pukeutuneita sisaria voi nähdä erilaisissa tapahtumissa ja ihan oululaisessa katukuvassakin. Nostalgisia kuparipannuja sotilaskotityön 90-vuotisjuhlanäyttelyssä Oulun pääkirjastossa. Juhlavuoden kunniaksi järjestimme Oulun kaupungin kirjaston näyttelytiloissa paljon kiitosta saaneen Sotilaskotityö 90 vuotta -näyttelyn, jossa vieraili runsaasti kävijöitä omia kokemuksiaan sekä varusmiesaikojaan muistellen ja Oulun Sotilaskotiyhdistyksen sekä varuskunnan historian polveilua kommentoiden. Valitettavasti yhdistyksen toimintatilat ovat supistuneet viime vuosien aikana rajusti. Tämä on välillä asettanut toimintamme mahdollisuuden ja tarkoituksen kyseenalaiseksi. Kaikesta huolimatta palvelemme edelleen yhteistyökumppaneitamme parhaamme mukaan. Suurista muutoksista huolimatta yhteys asevelvollisiin on säilynyt palvelumuotoja kehittämällä. Merkittävä osa yhdistyksen tuotosta lahjoitetaan edelleen varusmiehille, ja se on vihreille sisarille kunniakysymys, koska varusmiehet ovat perustehtävämme tärkein kohde. Tärkeä tehtävä Sotilaskotijärjestöllä on tehtävä niin rauhan kuin sodankin aikana. Järjestömme on perustamisestaan asti kouluttanut ja valmentanut sisariaan mahdollisten kriisien ja poikkeusolojen varalle, sillä sotilaskotijärjestö huolehtii ja vastaa Puolustusvoimien kanttiinitoiminnasta poikkeusoloissa. Sotilaskotijärjestön perustehtävä, huolehtiminen suomalaisen asevelvollisen hyvinvoinnista, on vuosikymmenten saatossa pysynyt muuttumattomana. Perustehtävämme toteuttamisessa meidän on jatkuvasti otettava huomioon Puolustusvoimissa tapahtuvat muutokset. Sotilaskotitoiminnan elinvoima ilmenee siinä, että kehitämme jatkuvasti toimintaamme vastaamaan muuttuvia odotuksia ja haasteita. Sotilaskotityö tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä omaa osaamista monipuolisesti hyödyntäen. Oulussa 162 vapaaehtoisen sotilaskotisisaren joukko on motivoitunutta ja arjen haasteita pelkäämätöntä. Oulun Sotilaskotiyhdistys Yhdessä oleminen on hauskaa! Iloiset sisaret virkistäytymässä. Hanna Hiltula koulutusvastaava Salla Mäntyniemi tiedottaja

4 4 Puheenjohtajan kynästä Hyvät reserviupseerit, Koivujen odottaessa vielä täyttä lehteä on taas aika tarkastella mennyttä kevätkautta ja hieman tulevaa lomien jälkeistä loppukesääkin. Kevät meni huristen, ja ORUK: n toiminnasta voisin poimia muutamia otteita. Kerhon kevätkokous pidettiin ke Aleksanterinkadun kerhohuoneistolla. Kokouksessa palkittiin aktiivisimmat urheilijat, ja tällä kertaa kunniamiekka päätettiin luovuttaa kerhon toiselle ammunnasta vastaavalle upseerille eli Pertti Seppäselle. Urheilu- ja liikuntapäivä pidettiin perinteiseen tapaan Rokulissa 8.3. ja osallistujia oli aivan mukavasti. Sen sijaan tänä keväänä emme poikkeuksellisesti saaneet kasaan yhtään partiota Sujakkaan, mikä on ilmoitettava pienenä miinuksena toiminnassamme. Toivottavasti ensi keväänä tapahtumaan osallistuu kaksi ORUK:n porukkaa, niin saamme keskiarvot kohdilleen! Yleisemminkin voidaan sanoa, että näihin tapahtumiin, samoin kuin esim. lipunkantajiksi juhlapäivinä, olisi jäsenistömme syytä aktivoitua paremmin, ettei sama pieni porukka joutuisi hoitamaan koko 550 upseeriveljen tehtäviä. Tämä tuntuu olevan "ikuisuuskysymys", mutta tahtoisin aina välillä muistuttaa siitä, että kyseiset tehtävät eivät vaadi juuri minkäänlaista ponnistelua tai oman ajan uhrausta, ja ne tuovat yleensä aina osallistujilleen hyvän mielen ja hieman poikkeavuutta arkisiin askareisiin. Pyrimme ilmoittamaan aina heti kun tarvitsemme kerhon edustajia tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Yksi sellainen tapahtuma on järjestettäviin Oulun Suurmessuihin liittyvä tehtävä, eli maanpuolustusjärjestöjen osastolle tarvitaan henkilöitä, jotka vuorottelevat osastolla ja kertovat reserviläistoiminnasta osastolla vieraileville. Mikäli olet halukas kyseiseen tehtävään, ilmoittaudu allekirjoittaneelle mielellään kesäkuun aikana (p ). Lopuksi haluan onnitella lippujuhlapäivänä ylennettyjä upseereita, ja toivotan kaikille oikein hyvää kesää. Rokuli, maja Rokualla Majamme täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Viime syksynä huomasimme, että saunan katto vuotaa. No sehän oli jossain vaiheessa jo pelättävissäkin. Teimme ns. hätäpaikkauksen", jolla pääsimme talven yli. Talven aikana pohdimme eri vaihtoehtoja ja päädyimme peltikatteeseen, kuten pääpirtissäkin on. Reserviupseeriliiton sääntöjen mukaan tällaisiin korjauksiin on saatavissa liiton avustusta, joten hakemus liikkeelle. Se tärppäsi. Muutama roponen tulee, kunhan teemme laskun. Majatoimikunta on ollut aina se toimikunta, jonka jäsenet ovat ymmärtäneet, mihin he ovat sitoutuneet. Niin nytkin, yhdessä teimme sen. Asensimme Rokulin saunan katolle uuden katteen ja samalla, kun huomasimme pömpelin jo savuttavan, niin suurenmoisten yhteistyökumppaneiden avulla pömpelikin on entistä ehompi. Kari Kanniainen Puheenjohtaja Ja valmis antamaan makoisat löylyt Rokulissa kävijöille. Kerhomme jäsenmäärä on merkittävä. Toivoisin lisää aktiivisuutta erilaisiin tapahtumiin ja tervemenoa vaikka perheen kanssa luonnonhelmaan Rokuliin. Rokuli vaatii hieman omatoimisuutta, mutta sitähän meissä reserviupseereissa vielä löytyy. Majatoimikunta Ampumavuorot 2008 Vuoden 2008 ampumavuorot löytyvät kerhon web-sivuilta osoitteesta: Ammuttajina toimivat Petteri Närä ( ) sekä Pertti Seppänen ( ). Ammuntoihin tulee ilmoittautua edeltävään torstaihin mennessä. Käynti Valkeisjärventien kautta, henkilötodistus ja kerhonjäsenyys todistetaan tarvittaessa, varsinkin mikäli ammunta tapahtuu ilman ammuttajien läsnäoloa. Jäseniltä vaaditaan voimassaoleva ammuntavakuutus. Radat ovat usein Puolustusvoimien käytössä, joten muutoksia ja peruutuksia ammuntavuoroihin saattaa esiintyä. Rajoituksista ilmoitetaan erikseen ampumaradoille sijoittavissa infotauluissa sekä osoitteessa: > ajankohtaista. Rokuli Oulun Reserviupseerikerhon maja Rokualla Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo on avoinna arkisin , lauantaisin ja sunnuntaisin Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista, mikäli havaitsit puutteita. MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlöä) Sähköpostilista Oulun Reserviupseerikerho kokoaa jäsenistään sähköpostilistaa ja pyrkii siten tehostamaan ja nopeuttamaan tiedonkulkua kerhomme toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Toivomme, että kaikki jäsenemme ilmoittaisivat nykyisen sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: Oulun Reserviupseerikerho ry:n hallitus 2008 Kari Kanniainen Tornihaukantie 6 B 9 Puheenjohtaja Oulu Risto Virtanen Ratapostinkuja 11 Varapuheenjohtaja Oulu Markku Mikkonen Oivantie 12 Talousupseeri Oulu Marko Kivimäki Iltatähdentie 2 B 9 Urheilu-upseeri Oulu Matti Kuonanoja Puulinnankatu 7 d 14 Tiedotusupseeri Oulu Jari Maljanen Kangasrouskuntie 1 Koulutusupseeri Oulu Paavo Niskala Ahventie 11 B 5 Jäsenupseeri Oulu Kalevi Siipola ja Markus Pakonen Rokulin saunamajan vesikaton uusimistalkoissa Juha Jalkanen Pyrytie 2 C 10 Sihteeri Oulu

5 5 Yli-Iin reserviläisten kuulumisia Tervehdys Yli-Iistä, arvoisat lehden lukijat. Kun luette tätä lehteä, on takana juuri suoritettu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Yli-Iin reserviläisten polkupyörämarssi kaikkine riemuineen, iloineen ja huolineen. Yli-Iissä jäsenkehitys on ollut suotuisa jo monen vuoden ajan. Tällä hetkellä maksaneita jäseniä on noin 120, joten voitaneen todeta, että 1990-luvulla tehty sääntömuutos aliupseeripohjalta avoimenpaan suuntaan on ollut oikea vaihtoehto ainakin meidän pienen kunnan kannalta, sillä nyt kaikki halukkaat voivat osallistua reserviläistoimintaan. Yhdistyksen jäsenistö koostuukin nyt miehistöjäsenistä, aliupseereista ja upseereista sekä naisjäsenistä. Kaikki 18 vuotta täyttäneet voivat hakea jäsenyyttä, vaikka eivät olisikaan vielä asevelvollisuuttaan suorittaneet. Toiminnasta tiedottaminen jäsenille on ollut hankalaa, koska kaikilla jäsenillä ei ole ollut sähköpostia käytettävissä, mutta nyt, kun yhdistyksellä on omat nettisivut, voivat kaikki asiasta kiinnostuneet hakea tapahtumat yhdistyksen omilta sivuilta. Yhdistyksen toiminta on vakiintunut oikeastaan kolmeen eri osa-alueeseen: Veteraanitytöhön, johon kuuluu kunniavartiot sankarihaudalla, erilaiset veteraanikeräykset, ja talkoot, joita on tehty veteraanien kodeissa mm. halonteko. Veteraanityötä koordinoi veteraanivastaava, joka on hallituksen jäsen. Ampumatoiminta on vilkastunut sen jälkeen, kun yhdistys nimesi ampumajaoston, joka on saanut vapaat kädet järjestää haluttuja ammuntatapahtumia, joita on ollut noin viidet/vuosi. Meillä on käytössämme Tannilan Metsästysseuran omistama ampumarata joka on mahdollistanut ampumaharrastuksen erilaisilla aseilla. Yhdistys hankki muutama vuosi sitten Noptel-laitteen joka on ollut varsinkin nuorison suosiossa, ja syksyisin metsästysseurat ovat vuokranneet sitä ahkerasti. Liikuntaharrastuksen vetäjiksi päätettiin valita kaksi henkilöä, koska se on keskeinen osa meidän toimintaamme ja oikeastaan koko reserviläistoiminnan runko. Talvella on pyritty järjestämään kaksi hiihtotapahtumaa. Viikolla 10, jolloin hiihtolomalaiset ovat maisemissa on hiihdetty perinteinen Halajärvihiihto. Reitti kulkee valmista kuntolatua pitkin Halajärven kodalle, jossa reserviläiset ovat myyneet makkaraa ja mehua. Tapahtuman tuotto on jo useana vuonna lahjoitettu veteraaneille. Toinen vaativampi hiihtotapahtuma on ns. Saunajärvijotos, joka on hiihdetty umpihankityyppisenä hiihtona kevättalven aikana. Hiihdon ovat mahdollistaneet Iiseudun kelkkailijat, jotka ovat huolehtineet kelkoilla matkanaikaisen huollon ja varmistaneet reitin jo etukäteen. Hiihtoreitti on pituudeltaan noin km. Alkaen Yli-Iin kirkonkylästä, ja päättyen majallemme Saunajärvelle. Tänävuonna tapahtuma jouduttiin perumaan lauhan talven ja aikaisen kevääntulon vuoksi. Syksyllä on patikoitu jo perinteeksi tullut kuutamokävely Halajärvelle, noin 10 km:n matka soihtujen valaisemaa polkua pitkin. Jääkäripolku-kävelytapahtuma on ollut suosittu koko perheen kävelytapahtuma, reitti kulkee Ylikiimingin Arkalasta Yli- Iin kautta, jatkuen kuivaniemen kautta Simoon. Meidän patikointiosuutemme on Arkalasta Iijokivarteen Yli-Iin Hirvelään. Jääkäripolku on järjestetty kolmena keväänä peräkkäin ja osallistujia on ollut useita kymmeniä. Tänä keväänä se päätettiin jättää väliin, koska alussa mainitsemani polkupyörämarssi olisi ollut yhtäaikaa. Polkupyörämarssi oli Yli-Iin reserviläisten juhlapyöräily, sillä yhdistyksemme täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tapahtumasta on juttua toisaalla tässä lehdessä. Puheenjohtajana haluankin tässä yhteydessä antaa nöyrän kiitoksen kaikille Teille arvoisat veteraanit, jotka olette taistelemalla mahdollistaneet meidän olemassaolon. Samalla kiitän eri yhteistyötahoja, niin yksityisiä ihmisiä kuin eri yhteisöjä, ja liikeyrityksiä, jotka olette olleet tukemassa yhdistyksen toimintaa näiden 40:n vuoden aikana, ja näin olette mahdollistaneet maanpuolustustyön jatkumisen kotiseudullamme Yli-Iissä. Erikseen haluan antaa kiitokset Yli-Iin kunnalle ja seurakunnalle, ilman heidän myötämielistä asennetta olisi tämän työn tekeminen todella vaikeaa. Samalla kiitän teitä yhdistyksen toimihenkilöitä aktiivisesta toiminnasta yhdistyksen hyväksi eri vuosikymmenillä. Hyvää kesää kaikille lehden lukijoille! Esko Ahola Yli-Iin Reserviläiset r.y. Puheenjohtaja "Kotikylä ja kotipesä täällä vasta täällä on kesä" Satunnainen kesäkulkija lähestyy Yli-Iin kirkonkylää kulttuurimaiseman halki niin pohjoisesta kuin etelästä. Leveä Iijoki halkoo maisemaa, pellot vihertävät, laajan peltoaukean takaa metsän reunaan vilahtelevat emolehmien selkämykset. Vilkkaiden valtateiden jälkeen täällä liikenne on verkkaisempaa, maisema ehtii puhua kulkijalle. Kotikylä ja kotipesä kulkevat täältä lähteneiden mielissä maailmalla ja saavat kenties joskus palaamaan ja kuuntelemaan kevätkiurua, ja koskien kohinaa. Yli-Ii on noin 2200 asukkaan maalaispitäjä Pohjois-Pohjanmaalla Ii- ja Siuruanjokien varsilla. Kuntakeskuksesta on Oulun keskustaan 50 km, Iihin 25 km, Kiiminkiin 27 ja Pudasjärvelle 60 km. Kuntalaiset saavat elantonsa maa- ja metsätaloudesta, kaupanja kunnan palveluista, pienyrittäjyydestä tai pendelöiden töihin Oulun alueelle. Nuoria ja lapsia on neljännes asukkaista. Kuntakeskuksessa kirkon vierellä on sodissa kaatuneiden muistomerkki. Sen läheisyydessä lepääville 105 viime sotien uhrille ja neljälle vapaussodan uhrille osoitetaan kunniaa niin itsenäisyyspäivänä kuin kansallisena veteraanipäivänä ja sankarivainajien päivänä. Viime vuosina kunnianosoitukset ovat olleet erityisen juhlallisia, ovathan paikkakunnan aktiiviset reserviläiset seisseet kunniavartiossa muistomerkin äärellä. Näky pysäyttää ajattelemaan, mitä merkitsee vapaa itsenäinen isänmaa. Koulujen opettajat ovat halunneet osaltaan pitää yllä itsenäisyyden merkitystä. Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhla oli erityisen vaikuttava. Koululaiset olivat valmistaneet juhlan. Kun neljäsataa lasta ja nuorta kohtasi monisataisen kuntalaisten juhlaväen, syvä yhteenkuuluvuuden tunne jäi monelle pitkäksi aikaa mieleen. Pienen pitäjän elinvoiman ylläpitäminen on merkittävin osin kuntalaisten vapaaehtoisen yhdistystoiminnan varassa. Marttojen, useiden maa- ja kotitalousseurojen, kyläyhdistysten SPR:n, yrittäjä-, veteraani-, eläkeläis-, ja reserviläisjärjestöjen tempauksiin saavat kuntalaiset osallistua vuoden mittaan sekä kesällä että talvella. Esimerkillisesti toimivien reserviläisten arkipäiväistenkin tapahtumien yhteydessä vahvistetaan kansalaisten puolustustahtoa ja pidetään yllä isänmaan arvostusta. Äsken toteutettu polkupyörämarssi halki kesäisen kunnan keräsi yli 100 osallistujaa. Kotiseutuneuvos, rovasti Toivo Hyyryläisen sanoittama ja säveltämä Yli-Iin laulu alkaa sanoin Sinä tunnethan ystävä Yli-Iin, kotiseudun lapsuuden kehdon. Olisiko Yli-Iissä myös jotakin sellaista, josta vierailija voisi tunnistaa tämän pohjoispohjalaisen maaseutupitäjän. Ehkä se on Kierikkikeskus, kivikauden asuinpaikkojen löydöksille perustettu arkeologinen museo ja matkailukeskus. Kun jääkausi noin vuotta sitten alkoi väistyä, muodostui jään jälkeen tänne pohjoiseen merenlahtia. Kivikaudella noin 6000 vuotta sitten, Kierikissä asui ja siirtyi rannan mukana länteen ihmisyhteisö, joka harrasti hylkeenpyyntiä. Hylkeen nahka ja muut osat käytettiin sekä ravinnoksi että kauppatavaraksi. Kauppaa käytiin esimerkiksi nykyisen Baltian alueelle, koska Kierikin löytöjen mukana on meripihkakoruja. Vuosittain lähes kävijää ihmettelee ennen eläneiden elämää. Tänäkin keväänä tuhannet koululaiset opiskelivat esihistorian jakson vierailemalla Kierikissä. On suorastaan taianomaisen vangitsevaa seistä Kierikin kankaalla ja kuvitella, miten useita tuhansia vuosia sitten täällä asuneet ihmiset asuivat ja elivät. Nykyajan Yli-Ii on ollut edistyksellinen mm. alueensa kaavoituksessa: yli 90 % kunnan väestöstä asuu kuntakeskuksen asemakaava-alueella tai Ii- ja Siuruanjokivarsien osayleiskaavoilla. Kierikkikeskus on kivikauden asuinpaikkojen löydöksille perustettu arkeologinen museo ja matkailukeskus. Näillä kaavoilla, tosin yksityisten mailla, on yhteensä yli 300 merkittyä rakennuspaikkaa, jotka odottavat rakentajia ja asukkaita. Kunnan tavoite on saavuttaa 2500 asukkaan raja vuoteen 2010 mennessä. Asukasmäärän kasvu ei edellytä lisäinvestointeja palvelurakenteisiin; kuntakeskuksessa on tarjolla lähipalveluja eri elämänvaiheisiin. Yli-iiläiset ovat aina halunneet aktiivisesti vaikuttaa omaan elämäänsä. Siitä kertovat sekä itsenäisen kunnan että seurakunnan irrottaminen emäpitäjä Iistä 1924, ja sitkeä pitäytyminen itsenäisenä voimalaitosrakentamisen vuosien jälkeen 1970-luvulla. Niin toimintaympäristön kuin väestön rakenteen raju muutos ovat täällä kuten muuallakin Suomessa johtaneet 2000-luvulla siihen, että kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi on ryhdytty etsimään yhteistyökumppaneita naapurikunnista ja laajemmaltikin. Parasta aikaa Yli-Iin kunta tekeekin kuntaliitosselvitystä Oulun kaupungin kanssa tavoitteena liitos vuoden 2013 alusta. Hallinnollisten rajojen mahdolliset muutokset eivät himmennä kotiseutulaulun sanojen voimaa. Kotikylä ja kotipesä kulkevat täältä lähteneiden mielissä maailmalla ja saavat kenties joskus palaamaan ja kuuntelemaan kevätkiurua, ja koskien kohinaa. Ja tänne muuttava saa ne huomenlahjaksi; siis tervetuloa Pohjan pojat ja tytöt Yli-Iihin asumaan ja elämään. Rauni Nokela Yli-Iin kunnanjohtaja

6 6 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta vakiintunut Yli-Iissä Maanpuolustuskoulutus ry on toiminut Yli-Iissä vuodesta 2004 alkaen säännöllisesti. Jo edellisenä vuonna paikallisen yksikön toiminnan kehittelyä viriteltiin Yli- Iihin Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajien Pentti Leikkaan ja Heikki Hiltulan toimesta. Mukana osaston muodostamisessa oli myös reservinupseerien piiritason johto. Pohjois-Pohjanmaan piirin avustuksella kurssitoiminta vakiintui vuodesta 2004 alkaen. Tavoitteena on pidetty 2-3 kurssin järjestäminen vuodessa. Osanottajien määrä on ollut yllättävän runsasta ja aktiivisia osallistujia lähes jokaiselle kurssille on myös lähikunnista. Rekisteröidystä yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi toimijaksi Maanpuolustuskoulutus elää parhaillaan voimakasta muutoksen aikaa. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta on tullut voimaan vuoden alusta ja entistä yhdistystä ollaan parhaillaan reivaamassa julkisoikeudelliseen formaattiin. Kestää pari vuotta ennen kuin suuri organisaation on saatettu lain vaatimalle tasolle. Muutos on merkittävä, se antaa ryhtiä toiminnalle ja myös taloudellista turvaa. MPK:n toiminta uuden lain myötä jatkuu myös poikkeusoloissa ja puolustusvoimien tilaama reserviläisten koulutus lisääntyy. Se merkitsee käytännössä sitä, että tilatuille kursseille osallistujat tulevat puolustusvoimien valitsemina. Se merkitsee myös koulutuksen tasolle ja laadulle uusia haasteita. Muu koulutus tapahtuu entiseen tapaan eli kansalaiset voivat hakea kursseille ja mm kansalaisten yleistä turvakoulutusta voidaan antaa mm. kouluikäisille. MPK antaa mahdollisuuden edelleenkin naisille hankkia maanpuolustukseen liittyvää teoreettista ja käytännön tietoa. Maanpuolustuskoulutus on myös Yli-Iissä verkostoitunut Maanpuolustuskoulutus ei voi toimia yksinään, vaan sen verkostoiduttava ympäröivään yhteiskuntaan. Vahvin tukija sen toiminnalle on paikallinen reserviläisjärjestö, mistä saadaan käytännön järjestelyihin osaavia ja palveluun tottuneita ihmisiä oman johtoryhmän lisäksi. Yli-Iin kunta ja seurakunta ovat luovuttaneet tiloja ja välineitä kohtuullisin kustannuksin. Luennoitsijoita ja kouluttajia on saatu puolustusvoimista ja paikalliset yritykset ovat tukeneet toimintaa ja koulutustilaisuuksia monipuolisesti. Tannilan metsästysseuran ampumarata on ollut tarvittaessa korvauksetta käytössä. Lähiajan koulutustapahtumia Kuluvalle vuodelle on jo järjestetty "turvallisen aseen käsittelyn kurssi" ja kesäkuussa on suuren suosion saanut polkupyörämarssi. Marraskuulla on maatalouden varautumiskoulutus Kierikki-keskuksessa. Vuodelle 2009 tarjotaan kesäkuussa "jääkäripolkua sotilasrastein" Arkalan - Haapakosken reitillä ja syksyllä annetaan jatkokoulutusta kunnan poikkeusolojen toimintaa varten suojeluyksikön johtajille. Maanpuolustuskoulutuksessa otetaan mielellään vastaan hyviä ehdotuksia koulutuksen tarpeista. Maanpuolustusaate on kaikkien kansalaisten yhteinen asia. Matti Kakko Yli-Iin paikallisosaston päällikkö kapteeni reservissä Veteraanit tarvitsevat tukeamme Olemme viime vuonna viettäneet itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlia. Keskellämme elävä veteraanisukupolvi alkaa olla samaa ikäluokkaa. Kuluvana vuonna muistelemme Suomen sotaa vuosina Mainitun sodan ikivihreä veteraanikirja on Vänrikki Stoolin tarinat. Suomen sodan vaiheet koskettavat syvältä uurtaen maakuntaamme. Runeberg on Vänrikeissään niitä sivunnut. Oulu on ollut esimerkiksi merkittävä haavoittuneiden ja sairaiden hoivapaikka, kun väsyneet joukot ovat vetäytyneet pohjoiseen kohti Ruotsin rajaa. Maaherra Siuruaisen johdolla loppuun saatetun veteraanikirjaprojektin ohella Veteraanin Joulu ja veteraanien omat julkaisut ovat maakuntien veteraaniperinteen merkittäviä tallettajia. Veteraanit ovat talkoilla tehneet Joululehteä julkaisutoimikunnan puheenjohtajan Onni Toljamon johdolla vuosittain vuodesta 1975 alkaen. Näin lehdessä on säilynyt omakohtaisesti eletyn kokemuksen ja aikakauden autenttisuus ja tuoreus. Veteraanien rivit harvenevat kuitenkin ja voimat ehtyvät. Lehti on heille edelleen tärkeä yhdysside. Se tuo aseveljeltä toiselle jouluterveiset eri puolilta maakuntaa, jopa kauemmaksikin. Ympäröivää yhteiskuntaa se olemassa olollaan muistuttaa veteraanien joukon elävän vielä keskellämme. Olemme heille paljosta kiitollisia, maamme ja kotiseutumme itsenäisyydestä ja vapaudesta. Paitsi henkisellä tasolla Veteraanin Joulu on Oulun piirin Rintamaveteraaneille taloudellisesti tärkeä. Sen tuotolla osaltaan pidetään yllä Oulussa keskustoimistoa ja toimistosihteeriä. Lehden tuotto muodostuu ilmoitushankinnasta ja lehden myynnistä eli markkinoinnista. Veteraanit itse ovat pääasiassa kaiken tämän talkoilla suorittaneet, mutta kuinka kauan voimat riittävät vaikka intoa olisi. Yli-Iissä koulut ovat näyttäneet esimerkkiä. Koululaiset myyvät lehteä pienellä provisiolla leirikoulutoimintansa hyväksi. Yli-Iin yhdistyksen veteraanien puheenjohtaja Hemmi Jaara yhteistyössä rehtori Paula Taskilan kanssa ovat organisoineet lehden myynnin. Toivomme että koulut eri puolilla maakuntaa tarjoavat veteraaneille apua myös tänä jouluna lehden myynnissä saman mallin mukaan. Omalla paikkakunnallamme on koettu ensiarvoisen tärkeänä reserviläisten mukana olo veteraanien juhlissa huolehtimassa mm. sankarihautausmaan kunniavartiosta, seppelepartioista ja avustamassa ja palvelemassa veteraaneja juhlatilaisuuksissa. Kun Kiestingistä tuotiin sankarivainajia Yli-Iihin haudattavaksi kotiseudun sankarihautausmaahan reserviläiset huolehtivat suuresta osasta juhlan käytännöllisistä toimista. Reserviläiset jatkavat ja pitävät yllä maanpuolustustahtoa veteraanien perinteitä noudattaen tänä päivänä. Työtä ja tehtäviä riittää. Veteraanin Joulun ilmoitushankinta- ja myynti kutsuu myös reserviläisiä vapaaehtoiseen talkootoimintaan. Luonnollisesti seurakuntien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen tuki otetaan myös kiitollisuudella vastaan. Paikallisen veteraaniyhdistyksen edustajille suoraan voi vapaaehtoista tukea tarjota lehden ilmoitusmyynti- ja valmiin lehden markkinoinnissa. Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon kertosäkeessä sanan ja sävelten voimin vedotaan juuri meihin: Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, kertokaa, heille kallis on maa, kertokaa lasten lapsille lauluin: himmetä ei muistot koskaan saa. Veteraanit tarvitsevat juuri nyt tukeamme. Toivo Hyyryläinen rovasti, kotiseutuneuvos Veteraanin Joulun päätoimittaja Katse tulevaisuuteen PÄIN! Luottavaisin mielin aloitan uudessa tehtävässäni Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pohjois- Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkönä lukien. Synnyin Helsingissä 55 vuotta sitten ja pian sen jälkeen muutin Kajaaniin, jossa vietin nuoruuteni, kävin kouluni ja suoritin varusmiespalveluni. Varusmiespalvelu Kainuun Prikaatissa hyvien esimiesten alaisuudessa innoitti minut sotilasuralle ja niinpä 1978 valmistuin Kadettikoulusta. Virkaurani olen rakentanut Oulussa eri joukko-osastoissa. Aloitin kouluttajana Pohjan Prikaatin Kranaatinheitinkomppaniassa, jossa toimin myös päällikkönä myöhemmin. Esikuntaurani käsittää tehtäviä Pohjan Prikaatin, Oulun Sotilaspiirin, Oulun Sotilasläänin ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnissa. Timo Kesäläinen Kansainvälisissä tehtävissä olen palvellut Makedoniassa, Bosnia- Herzegovinassa ja Libanonissa. Siirryin reserviin everstiluutnantin virasta Uskon, että monipuolinen virkaurani ja siihen liittyen yhteistyö ja kanssakäyminen useiden maanpuolustushenkisten ihmisten kanssa Pohjois-Pohjanmaalla tukee piiripäällikön tehtävän hoitamista. Me kaikki tarvitsemme valmistautumista ja varautumista tämän päivän uhkia vastaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa myös Sinulle mahdollisuuden työskennellä turvallisemman huomisen hyväksi. Uusi tehtäväni on luonteva jatkumo sille työlle, jota tein Puolustusvoimissa kolmekymmentä vuotta. Odotan uuden tehtäväni antavan minulle lukuisan joukon uusia mahdollisuuksia rakentaa tämän maan turvallisuutta ja komentaa yhä lisääntyvälle joukolle: Katse tulevaisuuteen PÄIN!

7 7 Pyörämarssi parhaasta päästä Kesäkuun 14. päivän aamutuimaan kokoontui Yli-Iin Kierikkikeskuksen parkkipaikalle satapäinen reserviläisjoukko yhteistyökumppaneineen ja tukijoukkoineen. Oli alkamassa pyörämarssi. Marssi juhlisti ennen kaikkea Yli-Iin Reserviläiset ry:n 40-vuotis juhlavuotta. Samalla juhlittiin myös itsenäisen Suomen Puolustusvoimien 90. juhlavuotta suorittamalla pyörämarssi pääosin armeijan pyörillä, jotka Puolustusvoimat ystävällisesti oli osoittanut marssijoiden käyttöön. Marssilla oli mukana myös Ruotsin armeijan hiukkasen modifioitu ajopeli sekä lukuisa joukko siviilipyöriä. Marssin suunnittelusta vastannut Yli-Iin paikallisosaston päällikkö Matti Kakko vas. ja reserviupseeripiirin puheenjohtaja Kari Ahokas sovittavat turvavarusteita. Marssikäskyn antoi juhlivan Yli-Iin Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Esko Ahola. Juhlavuotensa kunniaksi Puolustusvoimat luovutti marssijoiden käyttöön sotaväen polkupyörät. Omansa on kuitannut myös kunnanjohtaja Rauni Nokela. Yli-Iin Reserviläiset ry:n sihteerin Jari Turtisen johtama ryhdikäs osasto siellä jossakin. Reitti Kierikkikeskuksesta marssijat kuljetettiin linja-autokuljetuksena Yli-Tannilaan, jossa tapahtui joukkojen jakaminen marssiosastoihin ja pyörittäminen. Matkalle lähti kaikkiaan viisi osastoa kokeneiden reserviläisten toimiessa osastojen johtajina. Reitti kulki Yli-Tannilasta Tannilan Leuanniemen Yli-Iin kuntakeskuksen ja Puusaaren kautta Maalismaantietä Jakkukylän Rajalaan, josta edelleen oijustettiin Raasakan patosillalle. Marssi päättyi patosillan kupeessa olevalle Marion-kaivurin kauhamuistomerkille. Reitin valinta oli täysi kymppi ottaen huomioon tapahtuman luonne ja osallistujien kirjo. Turvallisuus ja huolto Marssin järjestäjät olivat erityisen huolellisesti paneutuneen osallistujien henkilökohtaiseen turvallisuuteen.jokaiselle matkaan lähteneelle pyöräilijälle annettiin järjestäjien toimesta pyöräilykypärä ja turvaliivi käytettäväksi myös jokapäiväisillä pyöröretkillä. Marssin mallikkaasti johtanut YliIin Reserviläisten puheenjohtaja Esko Ahola piti myös huolen siitä, että turvavälineitä käytettiin asiaankuuluvasti koko marssin ajan. Jokaisen marssiosaston mukana polki myös koulutettu ensiauttaja. Marssi oli rytmitetty 25 min ajoa 5 min lepoa- sykkeelle, joka sopi vallan erinomaisesti myös vähemmän pyöräilyä harrastaneen pirtaan. Myös ruoka- ja juomahuolto oli hanskassa. Marssitauoilla oli tarjolla mehua ja muuta juotavaa osastojen johtajien huolehtiessa jakelusta. Leuanniemen leirikeskuksessa oli tarjolla Yli-Iin Reserviläisten ikiomalla soppatykillä keitetty maukas jauhelihasoppa lisukkeineen ja jälkiruokineen. Matkan loppupuolella siellä jossakin tarjottu iltapäiväkahvi auttoi kummasti matkalaisia jaksamaan viimeisen etapin rasitukset. Raasakasta joukot siirtyivät linja-autoilla takaisin Kierikkikeskukseen, jossa sään suosiossa ollutta tapahtumapäivää jatkettiin makkaranpaiston ja saunomisen merkeissä. Jokaiselle osallistujalle jaettiin myös kunniakirja seinälle ripustettavaksi kannustimeksi säännölliseen liikuntaan. Marssin mahdollisti omalta osaltaan laaja tukijajoukko. Vasemmalla marssin varajohtaja Timo Heinonen. Yli-Iin reserviläisten ikioma ruotsalaisvalmisteinen soppatykki takasi maittavan lounaan Leuanniemessä. Reissu on tehty. Vasemmalta Esko Ahola, Kari Ahokas, Markku Holopainen, Rauni Nokela, Timo Heinonen ja Matti Kakko.

8 8 Reserviläisliiton kevätkokous Kuusamossa Reserviläisliitto piti kevätliittokouksen piirimme alueella Kuusamossa. Kuusamon Reserviläiset vastasivat tapahtuman järjestämisestä. Samalla Kuusamon Reserviläiset juhlivat toimintansa 50-vuotisjuhlaa. Paikalle oli saapunut lähes sata kokousvierasta nauttimaan Kuusamon keväisestä luonnosta. Reserviläisliiton puheenjohtaja Matti Niemi vasemmalla kiitti kaupungin vastaanotolla isännöinyttä kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Timo Majavaa. Varsinainen kokouspäivä oli lauantai. Päivä alkoi hyvin juhlavasti, ilmoittautumisten jälkeen suoritetulla Suomen lipun nostolla salkoon hotellin pihalla. Varsinainen kevätkokous sujui hyvin jouhevasti ja asiallisessa hengessä, vaikka liiton talous oli takavuosien hyvän tuloksen jälkeen notkahtanut. Muutoin toiminnan todettiin olleen edellisenä vuonna vilkasta. Kansainvälinen toiminta on saamassa vakiintuneempaa suuntaa, onhan liitto menossa mukaan jäseneksi AESOR:n. Muutoin vastuuvelvolliset saivat toimistaan kokousväeltä vastuuvapauden. Ennen varsinaista kevätkokousta piti kokouksensa myös senioriklubi, eli aikaisemmin liiton hallituksessa työskennelleet reserviläiset. Heidän vieraanaan oli maakuntaneuvos Pauli Saapunki. Samaan aikaan kokouksen kanssa oli seuralaisille järjestetty tutustumista Hannu Hautalan valokuvanäyttelyyn sekä Riista Riipiselle, mistä osa oli löytänyt maukkaita kotiinviemisiä. Ennen lauantain illanviettoa kokousväki kävi Kuusamon kaupungintalolla kaupungin vieraana. Isäntänä toimi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Majava, joka esitteli kokousvieraille tämän päivän Kuusamoa ja eritoten matkailua. Ilta huipentui Hotelli Kuusamon Kuusamosalissa vietettyyn iltajuhlaan, missä maukkaiden pöydän antimien lisäksi saimme kuulla Heikki Siikaluoman esityksen. Tilaisuudessa palkittiin vuoden Reserviläisyhdistyksenä Pietarsaaren Reserviläiset ry, että vuoden reserviläisenä ampumahiihdossa menestystä niittänyt Keijo Kuntola. Samoin iltajuhlassa Reserviläispiiri ojensi liiton puheenjohtaja Matti Niemelle piirien hopeisen ansiomerkin. Juhlapuheen piti maakuntaneuvos Pauli Saapunki. Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin piirihallituksen jäsen Sakari Sumén (vas.) ja piirin puheenjohtaja Timo Ronkainen luovuttavat piirien kultaisen ansiomitalin Reservilaisliiton puheenjohtajalle Matti Niemelle. Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Timo Ronkainen onnittelee.takana vuoroaan odottavat Kainuun Rajavartoston komentaja eversti Ismo Kurki ja Kuusamon Rajavartioalueen päällikkö majuri Jarkko Kolehmainen. Sunnuntai alkoi Kuusamon kirkossa vietetyllä jumalanpalveluksella, jonka jälkeen laskettiin seppeleet sodissa kaatuneiden muistomerkille. Seppeleenlaskun jälkeen lippulinna suoritti marssin läpi Kuusamon keskustan Kuusamotalolle. Siellä oli maanpuolustusjuhla, juhlassa piti juhlapuheen maakuntaneuvos Pauli Saapunki. Juhlan yhteydessä palkittiin myös Reserviläisliiton ansiomerkein ansioituneita Kuusamon Reserviläisiä. Juhlien jälkeen isännät ottivat vastaan onnitteluita yhdistyksen 50-juhlavuoden merkeissä. Kokousviikonloppu oli erittäin hyvin hoidettu kokeneiden järjestäjien toimesta, mistä kaikilla järjestelyissä mukana olleille suurkiitos. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Raimo Sevón. NYT ON AIKA KÄÄRIÄ HIHA. Ojenna kätesi. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Oulun veripalvelutoimisto Isokatu 32 C, p , ma, ke, to klo 11 18, ti, pe klo OTA VIRALLINEN, KUVALLINEN HENKILÖTODISTUS MUKAASI. Maksuton luovuttajainfo p , arkisin klo

9 9 Vaihtoehto vireillä Moni varttunut reservin johtaja on vuosia turhaan odottanut kutsua kertausharjoituksiin. Jossakin vaiheessa on selvinnyt, ettei sodan ajan sijoitusta enää ole. Sodan ajan joukkojen lisäsupistuksista puhutaan koko ajan. Eikö isänmaa siis enää tarvitse hänen palveluksiaan? Väärin, väärin Valtioneuvosto julkaisi vuoden 2006 lopulla asiakirjan Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia 2006 (löytyy internetistä osoitteesta YETT 2006). Siinä korostetaan ns uusien uhkamallien kasvanutta merkitystä yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta perinteiseen sotilaalliseen uhkaan verrattuna sitä kuitenkaan unohtamatta. Haasteet kohdistuvat kokonaismaanpuolustukseen ja siinä erityisesti ihmisten arkipäivän turvallisuudesta vastaaviin organisaatioihin, joiden voimavaroja on tarvittaessa kyettävä nopeasti lisäämään normaaliajan vahvuuksista. Useat läheltä piti -tilanteet ovat osoittaneet ongelmia tässä kyvyssä. Pelkät suunnitelmat eivät riitä. Hyväkin suunnitelma ilman sen koulutettuja toteuttajia on kuin katteeton shekki pankin tiskillä täyttää muodolliset vaatimukset, mutta on tosi paikassa arvoton. Minimissään tarvitaan tehtäviinsä koulutettuja johtajia, jotka organisaation toiminnan käynnistyessä pikakouluttavat alaisensa tarvittaviin tehtäviin. Mukana olivat Kempeleen kunnantalolla pidetyssä kokouksessa mm RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen, RUL:n koulutustoimikunan puheenjohtaja Tuomo Erkkola, MPK:n koulutuspäällikkö Antti Nieminen sekä lääninhallituksen, pelastusalueen ja puolustusvoimien edustajat. Suomen Reserviupseeriliitto on useiden vuosien ajan kehittänyt reservin päällystön vapaaehtoista johtajakoulutusta. Työtä jatketaan uuden Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK eli entinen MPK ry) kanssa tavoitteena luoda kattava kolmiportainen johtamiskurssijärjestelmä (perus-, jatko- ja erikoistaso). Jatkotasolle ollaan rakentamassa varautumisjohtamisen jatkokursseja, jotka on tarkoitettu etenkin kuntien valmiusorganisaation toimielimien johtajille. Yleisen osan päämääränä on perehdyttää kurssilaiset kuntien varautumisjärjestelyihin ja esimerkiksi evakuointitilanteen tuomiin haasteisiin. Tehtäväkohtaisilla kursseilla perehdytään syvällisemmin oman toimielimen yksityiskohtiin ja voidaan jopa laatia osia toimintasuunnitelmasta. Koulutetuilla reservin johtajilla on tässä erinomainen tilaisuus jatkaa sa-sijoitusten päätyttyä maanpuolustushengen mukaista toimintaansa kotiseudun turvallisuuden hyväksi. Sotilaskoulutuksessa saadusta kokemuksesta on Kirkkojuhla veti Tuomiokirkon täyteen Puolustusvoimat juhlisti 90-vuotisjuhlavuottaan perinteikkäällä kirkkojuhlalla, joka järjestettiin Oulun Tuomiokirkossa perjantaina 11. huhtikuuta. Juhla oli samalla niin ikään 90- vuotissjuhliaan viettävän puolustusvoimien kirkollisen työn Pohjois-Suomen päätapahtuma. Suuri reserviläiskuoro ja Pohjan Sotilassoittokunta vastasivat kirkkojuhlan musiikillisesta annista. Jo perinteeksi muodostunut kirkkojuhla veti tälläkin kertaa Twuomiokirkon täyteen yleisöä. Tarjolla olikin tasokas ja monipuolinen ohjelmisto. Juhlassa tervehdyksen esitti Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Puonti ja puhujana toimi kenttäpiispa Hannu Niskanen. Evankeliumin luki tuomiorovasti Matti Pikkarainen. Juhlan musiikista vastasivat Pohjan Sotilassoittokunta sekä varta vasten kirkkojuhlaa varten harjoitettu suuri reserviläiskuoro, jonka laulajat oli koottu Oulun ja sen ympäristökuntien ammattimuusikoista. Kuoron johtajana toimi Olli Heikkilä. Uruissa kuultiin Ismo Hintsalaa ja Juha Sorantaa. näissä tehtävissä suurta hyötyä. Tapahtuuhan toiminta poikkeustilanteessa erilaisten ristipaineiden alaisena usein epäselvässä tilanteessa Kempeleen kunnantalolla tarkasteltiin Varautumisjohtamisen jatkokurssin järjestelyjä. Mukana olivat mm RUL: n toiminnanjohtaja Janne Kosonen, RUL:n koulutustoimikunan puheenjohtaja Tuomo Erkkola, MPK:n koulutuspäällikkö Antti Nieminen sekä lääninhallituksen, pelastusalueen ja puolustusvoimien edustajat. Kunnanjohtaja (RUL:n koulutustoimikunnan jäsen) Kari Ahokkaan ja aineiston laatijan eversti evp Pentti Leikkaan vetämässä tilaisuudessa todettiin kurssi ilmeisen tarpeelliseksi. Jatkotoimina todettiin kurssin pilotointi sekä aineiston hiominen ja virallistaminen laajempaan käyttöön Pelastusopiston myötävaikutuksella. Pentti Leikas Juhlassa kuultiin mm. oululaisen Lauri Nurkkalan puolustusvoimille tilaustyönä säveltämä kantaatti Sun kätes, Herra, voimakkaan. Juhlan musiikkiohjelma äänitettiin ja siitä on tarkoitus julkaista äänite, jonka tuotto käytetään sotiemme veteraanien hyväksi. Maanpuolustuksen tukena KATRI ANTELL OY KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA ARINA OSUUSKAUPPA TAPIOLA-YHTIÖT AUTO ÅSTRÖM KALEVA KUSTANNUS OY VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ POHJOLA KESKO OYJ DNA OY POHJOIS-SUOMI OULUN KORU OY SUOMENMAA-YHTIÖT OY OULUN DIAKONISSALAITOS CCC-YHTIÖT OY OULUN OSUUSPANKKI PÖLKKY OY KUUSAMON UISTIN RANNIKON KONETEKNIIKKA OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY SAH-KO OY AMMATTIOPPILAITOS LUOVI ASUNTOPALETTI OY LKV ELECTROBIT OY ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY M-FILTER OY YIT-YHTYMÄ OYJ POLAR ELECTRO OY SCANDO OY INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY SMILE-INVEST OY INSINÖÖRITOIMISTO PONVIA BEST WESTERN HOTEL APOLLO WETTERI OY RAUTARUUKKI OYJ POHJOIS-SUOMEN MESSUT POLARHEAT OY INFRAHEAT KEMIRA OYJ PUB GRAALI IIN KONEPAJA OY KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KUNTOKESKUS SPECIAL P&S LUMIAHO OY LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA OULUN KAUPPAKAMARI POCAL OY T HILDEN CONLOG OY FENNIA TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ MARSH OY RAKENNUS-FORUM OY OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY KUUSAMON OSUUSPANKKI

10 10 Eversti evp Heikki Hiltula Alueellisten joukkojen jalkaväen organisaatioiden ja taktiikan kehittäminen Perusteita Alueellisten joukkojen organisaatio ja taktiikka ovat jääneet ajastaan jälkeen. Puolustusvoimat aloittaa näiden joukkojen kehittämisen vuoden 2009 kuluessa. Artikkelissa käsitellään alueellisten joukkojen jääkäriryhmän jääkäripataljoonan organisaatioiden ja taktiikan kehittämistä kirjoittajan omien kokemusten ja näkemysten mukaan. Näiden jääkärijoukkojen on kyettävä taistelemaan suomalaisissa maastoissa ja taajamissa kesällä ja talvella. Joukot liikkuvat nyt hyvin harvoin telakuorma-autolla, aika usein ottoajoneuvoilla kuten 4x4 maastoautoilla, 4x4 pyörätraktoreilla perävaunuineen tai huonoimmissa tapauksissa maastokelvottomilla maantieautoilla. Tavoitteena tulee olla, että joukot liikkuvat maastokelpoisilla ajoneuvoilla ja kykenevät riittävän tulivoimaisina itsenäiseen taisteluun ilman taistelujaotuksen muutoksia. Tarkoituksena on esittää yleisorganisaatio, jossa vain ajoneuvojen sekä taisteluvälineiden nykyaikaisuus vaihtelee joukon varustamisasteen mukaan. Esimerkiksi telakuormaauto vaihtuu 4x4 pyörätraktoriin ja panssarintorjuntaohjus vaihtuu raskaaseen sinkoon. Esityksessä ei käsitellä taistelukentän tärkeitä sivujuonteita kuten viestitoimintaa, elektronista sodankäyntiä, verkottumista, sähkömagneettista spektriä, pimeätoimintaa, naamiointia ynnä muuta, vaan keskitytään jääkärijoukon organisaatioihin, perusaseistukseen, taistelutekniikan sekä taktiikan peruskuvioihin. Vihollinen Moottoroitu jalkaväki liikkuu panssaroiduissa ajoneuvoissa taistelupanssarivaunujen tukemana. Olipa taistelulajina hyökkäys tai puolustus, niin taistelukentällä on runsaasti vihollisen panssarivaunuja. Meidän panssarintorjuntamme tulee olla kunnossa. Moottoroitu jalkaväki kykenee hyökkäämään sekä valoisalla että pimeällä. Uintikykyisillä keveillä panssarivaunuillaan se kykenee hyödyntämään vesistöjä koukkauksissaan. Sen hyökkäystaktiikka on aktiivista ja iskut pyritään suuntaamaan puolustajan sivustoihin ja selustaan. Hyvän tiedustelun ja alueen valvonnan lisäksi meiltä vaaditaan aktiivista puolustusta ja todella ympäripuolustettavia tukikohtia sekä puolustuskeskuksia, myös selustassa. Esikunta- ja aselajijoukoillakin on oltava lähipuolustukseen tulivoimaa ja panssarintorjuntakykyä. Hyökätessään jalkaväkemme voi kohdata vihollisen liikkeellä olevia joukkoja, mutta vaativimmissa tapauksissa nopeasti puolustukseen ryhmittyneitä joukkueita tai pahimmassa tapauksessa puolustusjärjestelmän linnoitettuja tukikohtia, joissa joukkueella on jalkaväen lisäksi kolme rynnäkköpanssarivaunua ja taistelupanssarivaunu tai kolme taistelupanssarivaunua ja rynnäkköpanssarivaunu jalkaväkiryhmineen. Meidän jalkaväeltämme vaaditaan tarkkaa tiedustelua, harhautuskykyä, hyökkäyksen nopeutta, hyvää panssarintorjuntaa, voimakasta epäsuoraa tulitukea ja iskuosastomaista taistelutekniikkaa. Vihollisen tykistömassaa vastaan meillä pitää olla jalkaväkeä tukevan epäsuoran tulen lisäksi riittävästi kauaskantoista kalustoa vastatykistötoimintaa varten. Moottoroidun jalkaväen taistelua tukevat taisteluhelikopterit, rynnäkköhävittäjät ja erilaiset miehittämättömät ilma-alukset sekä lennokit. Meidän ilmasuojelumme ja -torjuntamme merkitys kasvaa. Taktiset ja pienehköt operatiiviset maahanlaskut kuuluvat vihollisen toimintaperiaatteisiin ja niissäkin esiintyy panssaroituja ajoneuvoja. Tämä vaatii maahanlaskujen torjujilta tulivoiman ja ilmatorjuntakyvyn lisäksi myös panssarintorjuntakykyä. Vahvuus: Iskupartio 1+5, tukipartio 1+2 ja kuljettaja Aseet: rk 8, kvkk 2, krpist 1 ja kvksko 4 Ajoneuvo: tka 1 tai korvaavana msptr+vetävä pv 1 Jääkäriryhmän organisaatio ja taistelutekniikka Ryhmän kokoa ja tulivoimaa tulee kasvattaa. Sopivin on kymmenen hengen ryhmä (au 2 + mieh 8), joka jakaantuu iskupartioon (rjoht 1 + mieh 5) ja tukipartioon (rvarajoht 1 + mieh 2 + kuljettaja). Tulivoiman lisäämiseksi ryhmällä on kaksi kevyttä konekivääriä, kranaattipistooli, kaksi kiväärikaukoputkea ja kertasingot. Kummankin partion johtajana on aliupseeri, konekivääriampujien taistelijapareilla on rynnäkkökivääreissä kiväärikaukoputket, ryhmänjohtajan taistelijaparilla on kranaattipistooli ja yksi taistelijapari on koulutettu kertasinkosinkoampujiksi. (Kuva 1) Hyökkäyksessä tuli ja liike tapahtuu partioittain, iskupartiossa tarvittaessa myös taistelijapareittain. Kiväärikaukoputkella varustettu konekivääriampujan taistelijapari ampuu tarkkaa tulta, suojaa konekivääriampujaa ja kantaa osansa konekiväärin patruunoista. Iskuosastohyökkäyksessä kumpikin konekivääri on tulitukiasemassa. Paksun lumen aikana ryhmän tuli ja liike rakentuu vaiheittaisista iskuosastomaisista hyökkäyksistä, koska voimakkaan tulituen merkitys kasvaa liikkeen hidastuessa. Ryhmän hyökkäys tulisi ymmärtää järjestelmälliseksi tulella tuetuksi eteenpäin syöksyiksi tai liikkumiseksi tuliasemasta toiseen, joista edessä oleva vihollinen tuhotaan tulella. Hyökkäyksen ongelmaksi ryhmässä voi tulla ampumatarvikkeiden ja taisteluvälineiden mukana kuljettaminen. Ryhmän puolustus perustuu konekiväärien ja kertasinkojen taisteluteknisesti oikeaan ryhmittelyyn. Konekiväärit ja rynnäkkökiväärit on saatava pesäkkeessä ampumaan ristitulta tulentiheyden lisäämiseksi. Konekiväärit ryhmitetään sivustatuliasemaan ja alas. Sivustatuliasema suojaa niitä vihollisen suora-ammuntatulelta, ja alas ne on saatava tulen pyyhkäisyalan kasvattamiseksi. Kertasinkoampujat ryhmitetään todennäköisen passarivaunujen etenemisuran sivulle ja ylös. Sivustatuliasemasta singoilla on suurempi maalipinta-ala ja vaunuilla on keulapanssaria heikommat sivupanssarit. Singot on saatava ylös, jotta ontelokranaatin iskukulma olisi edullinen. Siilipuolustustilanteessa toinen konekivääri on tuliasemassa ja toinen vaihtoasemassa, jonne on valmisteltu myös sinkopartiolle asemat. Ryhmällä voi olla pesäkkeessä vara-asema, josta esimerkiksi taistelu aloitetaan, jonka jälkeen se muuttuu harhauttavaksi valeasemaksi. Ryhmän taistelutekniikka vaatii aliupseerit ryhmän johtajaksi ja varajohtajaksi. Jääkärijoukkueen organisaatio ja taistelutekniikka Jääkärijoukkueen on kyettävä omalla organisaatiollaan (ups 3 Aseet: rk 39, kvkk 6, krpist 3, vilpist 6 ja kvksko 12, rsksko 10 ja telam 20 Ajoneuvot: tka 3 + pv 2, (msptr 3 + vetävä pv 3), msmtp 1, mönkijä 1, mtkks 2 + au 10 + mieh 32) itsenäiseen taisteluun. Jääkärijoukkueessa on kolme upseeria johtaja, varajohtaja sekä tulenjohtaja. Joukkue käsittää viisi ryhmää: komentoryhmä (2+4), jossa on komentopartio (1+2 = lähettiau, lähetti ja lääkintämies) ja tulenjohtopartio (tulenjohtoau 1+ tulenjohtomies 2), kolme jääkäriryhmää (á 2+8) ja sinkoryhmä (2+4). Tällä organisaatiolla on isku-, panssarintorjunta- ja tulenjohtovoimaa. Jokainen jääkärijoukkue komppaniassa selvää kaikista tavanomaisista hyökkäys-, puolustus- ja viivytystehtävistä sekä myös kärki- ja reservijoukkueen vaativista toiminnoista. Joukkueessa on kolme telakuorma-autoa, joista kahdessa perävaunu, kesällä maastomoottoripyörä sekä mönkijä perävaunuineen ja talvella kaksi moottorikelkkaa rekineen. Kaikkien telakuorma-autojen katolla tulee olla ilmatorjuntajalusta. Marssilla kärkitelakuorma-auton jalustaan kiinnitetään joukkueen 12,7 ilmatorjuntakonekivääri ja muihin ajoneuvojen jalustoihin kevyet konekiväärit marssien aikaista ilmatorjuntaa varten. Mikäli ajoneuvotappioita tulee, niin tuhoutuneet telakuorma-autot korvataan 4x4 pyörätraktoreilla perävaunuineen. Telakuorma-auton ja pyörätraktorin operatiivinen liikkuvuus on sama, ja 4x4 pyörätraktorin maastoliikkuvuus on ylivoimainen verrattuna kuormatai pakettiautoon. Ottoajoneuvojen lavoille on kehitettävä konekiväärijalusta tai valmiin jalustan kiinnitystapa (itkk 12,7 tai kvkk 7,62) ilmatorjuntaa varten. Mönkijällä tai moottorikelkalla kuljetetaan eteen joukkueen tarvitsemia ampumatarvikkeita ja taisteluvälineitä. Sinkoryhmällä tulisi olla käytössään asejärjestelmä, jolla kyetään tuhoamaan taistelupanssarivaunut. Jalkautetun ilmatorjuntakonekiväärin miehistönä toimivat telakuorma-autojen kuljettajat.(kuva 2) Jääkärijoukkueen hyökkäys on tavanomainen, mutta iskukyky ja tulivoima on kasvanut merkittävästi. Sinkoryhmä on koossa tai se voidaan jakaa partioittain tulitukiosan ja iskevänosan kesken. Tulenjohtopartio ampuu maalin sisään tulitukiosaston luota ja johtaa tulivalmistelun lähtöasemasta sekä rytmittää hyökkäyksen etenemisen tulisuunnitelman mukaan. Hyökkäyksen suuri ongelmana on, millä taistelutekniikalla saadaan tuhottua vihollisen panssarivaunut? Ilmatorjuntakonekiväärin päätehtävä on ilmatorjunta, ja sitä ei kannata raahata suora-ammuntatehtäviin joukkueen hyökkäyksen mukana maastossa. Jääkärijoukkueen iskuosastohyökkäyksessä saadaan tulitukiosasto koottua jääkäriryhmien tukipartioista, ilmatorjuntakonekivääristä ja sinkoryhmästä tai -partiosta. Puolustuksessa siilitukikohdan tuliverkon runkona ovat jääkärijoukkueen sivustatuliasemista ristiin ampuvat konekiväärit. Vapaata tilaa tukikohdan edessä saa olla vain panssarintorjuntaaseiden tehokkaan ampumaetäisyyden verran. Tulenjohtajan on paikannettava epäsuoran tulen maaleja myös tukikohdan sivuja takamaastoon. Suuren aukean reunalla oleva tukikohta on sijoitettava noin 300 metriä metsän tai taajaman sisään. Taistelu aloitetaan aukean reunalta taitavasti maastoutettujen tulenjohtajien, panssarintorjunta-aseiden, tarkka-ampujien ja konekiväärien tulella. Aukion reuna-alueelle rakennetaan valeasemia vihollisen harhauttamiseksi. Linnoittaminen on aivan välttämätöntä, mutta nykyinen tukikohdan linnoittamismalli on liian aikaa vievä ja suuritöinen. On tutkittava, miten saadaan tukikohdan pesäkkeiden taisteluhautojen ja pesäkkeiden välisten yhdyshautojen kaivettava metrimäärä minimiin. Viivytyksessä tukikohdan irtautumista tai välialueen tuliylläköstä irtautumista voidaan suojata epäsuoran tulen lisäksi ryhmien toisilla konekivääreillä sijoittamalla ne taaemmaksi suojaustuliasemiin. Jääkärikomppanian organisaatio ja taistelutekniikka Itsenäiseen taisteluun kykenevän komppanian vahvuus on 206 sotilasta ( ).Komppa-

11 11 nialla on päällikkö, varapäällikkö, tulenjohtopäällikkö, komento- ja huoltojoukkue ( ), kolme jääkärijoukkuetta (yhteensä ) ja tukijoukkue (1+5+26). Komento- ja huoltojoukkuetta johtaa komppanian vääpeli, ja varajohtajana toimii varavääpeli. Joukkueessa on komentoryhmä, joka jakautuu lähettipartioon (1+2), viestipartioon (1+2), tulenjohtopartioon (1+2), tiedustelupartioon (1+3) ja tarkkaampujapartioon (1+3). Lähettipartio toimii myös komppanian suojeluryhmä. Tiedustelupartio ja tarkka-ampujapartio ovat komentopaikalla vain käskynantoja, huoltoa ja lepoa varten. Huollon osina joukkueeseen kuuluu täydennys- ja kunnossapitoryhmä (3+3), lääkintäryhmä (1+4) ja huoltopalveluryhmä (1+5). Suomalaisen tavan mukaan komppanian komentopaikalla toimivat komppanian vääpeli, taisteluvälinepaikka ja sidontapaikka eli vanhan huoltojoukkueen pääosa, siksi on edullista yhdistää jo organisaatiossa sekä komento- että huoltojoukkue yhdeksi joukkueeksi. Huoltopalveluryhmä ja kuljetusvälinehuollon osat voidaan sijoittaa toiminnan aikana joko komppanian komentopaikalle tai huoltokomppaniaan, koska muualla yksinäisenä pesäkkeenä ne eivät selviä hengissä. Päätehtävien lisäksi komento- ja huoltojoukkueen voima riittää hyvin itsepuolustukseen. Tukijoukkueeseen (1+5+26) on koottu komppanian taistelua tukevat osat. Joukkueeseen kuuluu johtajana tulijoukkueenjohtaja, tasoryhmä (1+2), kolme kevyttä kranaatinheitinryhmää (yhteensä 3+15) ja ilmatorjuntaryhmä (1+9). Keveitten kranaatinheittimien (3 kpl) on kyettävä tukemaan komppanian taistelua suora-ammunta-, lyhytkanta- tai koordinaattimenetelmällä. Tarvittaessa voidaan alistaa heitinryhmä jääkärijoukkueelle, jolloin sen tulta voidaan käyttää tulenjohtopartion johdolla joko lyhytkanta- tai suora-ammuntamenetelmällä. Nykyaikaisimpien yksiköiden keveitä kranaatinheittimiä tulisi kehittää asemanvaihtojen nopeuttamiseksi ja tulinopeuden kasvattamiseksi telakuorma-autokantoiseen tai automaattiseen Nemo-tyypin suuntaan. Ilmatorjuntaryhmänjohtaja toimii komppanian ilmapuolustusaliupseerina. Ryhmällä on ilmapuolustuksen viestiyhteys. Ryhmän kolme ilmatorjuntakonekivääriä ryhmitetään komppanian alueella edullisimpaan ilmatorjunta-asemaan. Ryhmän henkilöstön tulee olla ilmatorjuntakoulutettuja. Mikäli käyttöön saadaan olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia, niin niitä voidaan jakaa tarvittaessa ilmatorjuntaryhmiin komppaniatasolle asti. Komento- ja huoltojoukkueen sekä tukijoukkueen panssarintorjuntakyky perustuu kertasinkoihin ja panssarimiinoihin. (Kuva 3) Hyökkäystekniikka on tavanomainen, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä hyökkäyksen nopeuteen ja hyökkäyssuunnan harhauttamiseen. Hyökkäys on edullisinta suunnata suojaisen maaston kautta vihollisen sivustaan tai selustaan. On myös harkittava hyökätäänkö tien katkaisemiseksi helposti puolustettavaan vihollisista tyhjään maaston kohtaan. Silloin päästään tilanteeseen, jossa olemme paikallaan puolustuksessa torjumassa irtautuvaa tai vastahyökkäävää liikkeellä olevaa vihollista. Nopean hyökkäyksen on oltava sekä talvella että kesällä rutiinisuoritus, jonka nopeus on saavutettu tiukalla äksiisikoulutuksella. Suorituksen kokonaiskuvion pitää olla selvillä viimeistä jääkäriä myöten. Tavoitteen tiedustelee joko komppanian tiedustelupartio tai tarkka-ampujapartio. Tiedustelupartion päätehtävä on vihollistiedustelu. Hyökkäysreitin tiedustelun voi suorittaa komppanian varapäällikön tai joukkueen varajohtajan johtama partio. Tarkka-ampujapartio voi toimia tulpassa, pääjoukon tulitukitehtävässä, pääjoukon sivustan suojauksessa tai siirtyä tiedustellen avoimen sivustan kautta tarkkaampujatehtäviin vihollisen selustaan. Ilmatorjuntaryhmä on ilmatorjuntaryhmityksessä esimerkiksi tulpan tai ajoneuvoaseman alueella. Kranaatinheitinjoukkue ryhmittyy tuliasemaan, josta se voi tukea sekä tulpan että pääjoukon taistelua. Sirpalekranaateilla pidetään jalkautunut puolustaja pitkään matalana, nykyaikaisilla savukranaateilla sokaistaan vaunut ja pimeällä valoammuksilla tasoitetaan mahdollista alivoimaisuutta pimeänäkölaitteiden määrässä. Kranaatinheitinjoukkueella varustetulla komppanialla on aina oma tykistö mukana. Hyökkäävän pääjoukon taakse muodostuu kaksi puolustuskykyistä siilitukikohtaa, toinen tulppaan ja toinen Aseet: rk 184, kvkk 21, tarkkiv 4, itkk 6, krpist 9, kvksko 88, rsksko 58, kvkrh 3 ja telam 80 Ajoneuvot: tka 16 + pv 9, (msptr 16 + vetävä pv 16), msha 1, mska 4, msmtp 7, mönkijä 7, mttkka 14 ajoneuvoasemaan. Puolustuksessa on tärkeää muodostaa puolustuskeskuksesta todellinen ympäripuolustettava siiliasema. Yksi jääkärijoukkueista sijoitetaan siten, että sitä voidaan käyttää puolustustehtävän lisäksi vastahyökkäyksiin tai vaihtotukikohtien miehittämiseen. Taempien tukikohtien (krhj, itkkr sekä knto- ja hj) tärkein suunta on joko taakse tai sivulle komppanian tärkeimpään suuntaan nähden, mutta nekin tukikohdat ovat aina siilitukikohtia. Vaihtotukikohtien sekä -pesäkkeiden ja valetukikohtien sekä -asemien käyttö on suunniteltava ja toteutettava. Aktiivisen puolustuksen periaatteita on kehitettävä joustavammaksi ja liikkuvammaksi siten, että kyetään torjumaan yllättävistäkin suunnista tulevat hyökkäykset nopeilla ryhmityksen muutoksilla tai vastahyökkäyksillä. Vihollisen ensimmäinen kärkihyökkäys torjutaan vara-asemista ja sitä seuraava tulivalmistelu sekä uusi hyökkäys vara-asemiin väistetään varsinaisiin asemiin, joissa uusi hyökkäys torjutaan. Staattisessa puolustuksessakin ongelmana on linnoittamisen hitaus ja suuritöisyys. Aktiivisessa puolustuksessa linnoittamista ja valelaitteiden rakentamista on paljon enemmän. Hyvänä periaatteena olisi työnjako, jossa jalkaväki raivaa puuston ja poistaa pintaturpeen työalueelta. Pioneerikoneet kaivavat poterot ja taisteluhaudat jalkaväkijohtajien käskyjen mukaan. Jalkaväki viimeistelee asemat sekä naamioi ne pintaturpeella. Tämä linnoittamista tai liikkeenedistämistä nopeuttava pioneerivoima tulisi sijoittaa mieluimmin pataljoonakuin prikaatitasolle. Jääkäripataljoonan organisaatio ja taktiikka Itsenäiseen taisteluun kykenevän jääkäripataljoonan nykyisten organisaatioiden pahin puute on neljännen jääkärikomppanian puuttuminen, mikä vaikeuttaa pataljoonan taktikointia. Puute voitaisiin korvata lisäämällä organisaatioon panssarintorjuntapainotteinen raskas komppania. Raskaassa komppaniassa olisi jääkärikomppanian komento- ja huoltojoukkue, kolme panssarintorjuntapainotteista jääkärijoukkuetta, kevyt kranaatinheitinjoukkue lähipuolustus-, valaisu- ja savutustehtäviin ja ilmatorjuntatykkijaos, jossa kolme 23 mm:n ilmatorjuntakanuunaa tulevaisuudessa täydennettynä olkapääohjuksilla. Raskaan komppanian jääkärijoukkueissa olisi tavanomainen jääkärijoukkueen komentoryhmä, kaksi jääkäriryhmää ja kaksi sinkoryhmää. Kolmannessa jääkärijoukkueessa kahden panssarintorjuntaryhmän aseistuksena olisi panssarintorjuntaohjukset (4 ampumalaitetta) tai raskaat singot (2 kpl). Esikuntakomppaniassa on muun muassa taistelupioneerijoukkue, johon liitettään monipuolinen koneryhmä sulutus-, liikkeenedistämis- ja linnoittamistehtäviä varten. Joukkue toimisi panssaritorjunnan varareservinä ja yksi taistelupioneeriryhmä olisi nimetty pataljoonan suojeluryhmäksi. Jos halutaan painottaa liikkeen edistämistä ja linnoittamista, niin koneryhmä tulisi organisoida konejoukkueeksi. Pataljoonan esikunnan pioneeriupseerilla ja ilmatorjuntaupseerilla olisi aselajinmukaiset työkalut pataljoonassa. (Kuva 4) Jääkäripataljoonan taktiikassa keskitytään muutamalla esimerkillä selvittämään raskaan komppanian käyttöä. Jääkäripataljoonan hyökkäyskärkenä tiensuunnassa on jääkärikomppania. Jos kohdataan vihollinen meille edullisessa maastossa, niin hyökätään nopeasti. Epäedullisessa maastossa (laaja aukea) voidaan joutua irtautumaan taakse tai sivulle, jolloin raskas komppania ryhmittyy kärkikomppanian takana tulpaksi ja pitää saavuttamansa tasan. Jos ei ole välitöntä viholliskosketusta, niin raskas komppania ryhmitetään tulpaksi pataljoonan pääosan hyökätessä. Mikäli pataljoonan tavoitealueella on panssareille edullista maastoa, niin raskas komppania on hyökkäyksessä pääosan mukana, jossa se ryhmitetään sulkemaan todennäköistä panssariuraa. Raskas komppania tai sen osa soveltuu suojaamaan myös pataljoonan hyökkäyksen panssariuhan alaista sivustaa. Kranaatinheitinkomppanian ampuman tulivalmistelun viimeisten kranaattien tulisi olla panssaria murtavia kuormaammuksia. Tulivalmistelu repii vaunujen päältä naamioverkot ja suojat, jolloin kuorma-ammusten tytärkranaatit osuvat tai hakeutuvat tarkemmin vaunuihin. Kun pataljoonalla on kranaatinheitinkomppania ja jääkärikomppanioilla sekä raskaalla komppanialla on kranaatinheitinjoukkueet, niin pataljoonan epäsuorantulen järjestelmää on vaikea tuhota vastatykistötoiminnalla. Ilmatorjuntajaosta käytetään tulpan tai lähtöaseman alueella. Puolustuksessa raskas komppania sijoitetaan joko eteen sulkemaan tärkeitä panssariuraa tai pataljoonan tulipussia muodostettaessa raskas komppania sijoitetaan pussin perälle pidettävään maastonkohtaan. Jos vihollisen hyökkäyksen painopiste muuttuu, niin uuden painopisteen suunnassa taistelevaa jääkärikomppaniaa voidaan tukea alistamalla sille raskaasta komppaniasta 1 3 sinkoryhmää tai panssarintorjuntavarareservistä 1 3 taistelupioneeriryhmää tai sille voidaan alistaa tehtävällä maaston salliessa raskaan komppanian 1 2 ohjusryhmää. Ilmatorjuntajaos sijoitetaan edullisimpaan ilmatorjunta-asemaan edessä olevien jääkärikomppanioiden taakse. Yhdistelmä Alueellisten joukkojen pääosaa käytetään taistelukentällä aktiiviseen puolustukseen, maahanlaskujen torjuntaan ja rajoitettuihin hyökkäystehtäviin. Joukkojen kykyä itsenäisiin tehtäviin on Kuva 4 lisättävä ja tulivoimaa sekä liikkuvuutta on kasvatettava. Itsenäinen toimintakyky lisääntyy, kun organisaatiossa on riittävä määrä johtajia ja organisaatiossa on valmiiksi sijoitettuna tarvittavat koulutushaara- ja aselajijoukot. Joukkojen todellinen tulivoima kasvaa, kun hankitaan käyttökelpoisia aseita joukkojen tarvitsema määrä eikä kalliita huippujärjestelmiä muutamaa näytekappaletta messukäyttöön. Taktinen liikkuvuus paranee, jos kyetään hankkimaan uintikykyisiä, sirpalesuojattuja telakuorma-autoja tai 6x6 Pasityyppisiä mahdollisimman halpoja panssariajoneuvoja. Maataloustraktori 4x4-vetoisena on kohtuullinen väline kunhan siinä olisi sotaväen käyttöön soveltuva perävaunu, mutta pullanjakeluun tehdyt 4x2 katuautot ovat täysin sopimattomia sotaväen joukkojen käyttöön. Vihollinen käyttää aina runsaasti panssarivaunuja, epäsuoraa tulta ja voimakasta ilmatukea. Joukkojen organisaatioissa ja aseistuksessa on huomioitava kasvava panssarintorjunnan ja ilmatorjunnan tarve. Nykyaikaisesta taistelukentästä puhutaan paljon, mutta taistelijat ryhmän tai pataljoonan tasolla eivät kohtaa verkottunutta taistelukenttää tai sähkömagneettista spektriä vaan hyökkääviä vihollissotilaita, panssarivaunuja ja rynnäköiviä lentokoneita, joita vastaan on oltava käyttökelpoiset välineet. Piirrokset: Tuula Lampela Tuemme turvallisuutta!

12 12 TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA Lakeus-Cup Lumijoki, Res.kivääri 100m Y: 1. Laukka Jari Haapaveden res 99, 2. Lehtonen Risto Lakeuden res 95, 3. Tervo Pekka Lakeuden res 95, 4. Pitkänen Tero Muhoksen res 95, 5. Haapa-aho Ari Haapajärven res. 93. Res.kivääri 100m Y50: 1. Pelttari Markku Pyhäjoen res 91, 2. Jääskeläinen Matti Oulun res 88, 3. Paakkonen Raimo Rantsilan res 86, 4. Juola Pertti Tyrnävän res 86, 5. Mattila Markku Raahen res 83. Sot.pistooli 25m Y: 1. Järvinen Kari Raahen res 91, 2. Junttila Jukka Muhoksen res 90, 3. Palovaara Ilpo Muhoksen res 87, 4. Haapa-aho Ari Haapajärven res. 86, 5. Kauttio Arto Raahen res 86. Sot.pistooli 25m Y50: 1. Mattila Markku Raahen res 83, 2. Molander Tapio Oulun res 81, 3. Pihlajaniemi Martti Tyrnävän res 78, 4. Juola Pertti Tyrnävän res 73, 5. Paakkonen Raimo Rantsilan res 73. Tilanne 1. osak. jälkeen: 1. Raahen res 681, 2. Haapaveden res 659, 3. Tyrnävän res 629, 4. Oulun res 592, 5. Lakeuden res 555, 6. Muhoksen res 504, 7. Rantsilan res 317, 8. Kempeleen res 267, 9. Pyhäjoen res Eskon Malja kilpailut Tyrnävän ampumaradalla. Reserviläiskivääri 10 laukausta makuulta, matka 100 m joukkuekilpailu 3 parasta kustakin yhdistyksestä. Joukkuekilpailun tulokset: 1. Muhoksen res. 293 pist. (Pitkänen Tero MuRes, 99 Palovaara Ilpo MuRes 97, Junttila Jukka MuRes 97), 2) Lakeuden Res 291 pist. (Lehtonen Risto LaRes 98, Tervo Pekka LaRes 98, 3) Lehtonen Pasi LaRes 95), 3) Oulun res 286 pist. (Heikkilä Petri OuRes 98, Molander Tapio OuRes 95, Hiltunen Arto OuRes 93), 4) Tyrnävän res 280 pist. (Juola Pertti TyRes 97, Keränen Eero TyRes 92, Pihlajaniemi Martti TyRes 91), 5) Res yhdistelmä 214 pist. (Ruotoistenmäki Res 93, Kiviniemi Tuomo Res 70, Rantanen Otso Res 51), 6) Rantsilan res 286 pist, 7) Rantsilan res 236 pist, 8) Haukiputaan resup 230 pist. Reserviläiskivääri 10 laukausta makuulta, matka 100 m/1 min ja 10 ls/20 s, M: 1) Pitkänen Tero MuRes 99, 2) Laukka Jari HaapavRes 98, 3) Heikkilä Petri OuRes 98, 4) Lehtonen Risto LaRes 98, 5) Tervo Pekka LaRes 98. M50: 1) 1) Juola Pertti TyRes 97, 2) Torvinen Aimo KempRes 95, 3) Molander Tapio OuRes 95, 4) Lehtonen Pasi LaRes 95, 5) Jääskeläinen MattiOuRes 93. Pistooliammunta kilpailu 5 tauluun+5 keiloihin. Miehet yleinen: 1) Haapa-aho Ari Haapaj 84, 2) Koskenkorva Kimmo Haapav.res 82, 3) Pitkänen Tero MuRes 81, 4) Lehtonen Risto LaRes 77, 5) Laukka Jari Haapav res 77. M50: 1) Pihlajaniemi Martti TyRes 63, 2) Pekkala Juhani OuRes 55, 3) Kuorilehto Matti KempRes 52, 4) Kauppi Tapio OuRes 49, 5) Paakkonen Raimo Rantsilan 41. Taistelupariammunta liikkuvaan maaliin 100 m:n matkalta 8 laukausta 4 juoksua. Yleinen: 1) Palovaara Ilpo MuRes 70, 2) Kansanoja Arto Siikaj. res 67, 3) Lydman Kimmo TyRes 67, 4) Pitkänen Tero MuRes 60, 5) Hiivala Jussi TyRes 57. M50: 1) Pekkala Juhani OuRes 52, 2) Jääskeläinen Matti OuRes 49, 3) Torvinen Aimo Kempeleen res 41, 4) Molander Tapio OuRes 40, 5) Paakkonen Raimo Rantsilan Res 35. Sovellettu trap-ammunta 10 kiekkoa. Tulokset: yleinen: Tyrnävän ja Kempeleen paikallisosastojen johtoryhmät järjestivät perinteisen ampumakilpailun jossa päätettiin siitä missä kiertopalkinto seuraavan vuoden ajan säilytetään. Kaiverrettava tykinhylsy tuntuu viihtyvän hyvin Tyrnävän maisemissa, niin tänäkin vuonna. Kuvassa voittajat sekä toisen sijan voittaneet. Tyrnävän ampumarata klo Reserviläiskivääri 10 laukausta, 100m makuu, (pistoolitaulu). Tyrnävä Kempele Pertti Juola 86 Tarmo Turunen 78 Ari Vastola 86 Raimo Heiskari 72 Aki Pitkäaho 72 Tapio Turunen 71 Asmo Saarela 70 Pentti Kari 68 Jukka Kangas-Hynnilä 64 Pauli Koponen 63 Martti Pihlajaniemi ei ampunut Mika Putila 21 Yht. 378 Yht. 373 Neljä parasta tulosta muodostaa joukkuetuloksen. Tyrnävän joukkue: 314 pist. Kempeleen joukkue: 289 pist. Sotilaspistooli 25m, 10 laukausta Pertti Juola 76 Tarmo Turunen 76 Aki Pitkäaho 75 Raimo Heiskari 68 Martti Pihlajaniemi 75 Tapio Turunen 54 Jukka Kangas-Hynnilä 63 Pauli Koponen 45 Asmo Saarela 63 Pentti Kari 44 Ari Vastola 27 Mika Putila 11 Yht. 379 Yht. 298 Neljä parasta tulosta muodostaa joukkuetuloksen. Tyrnävän joukkue: 289 pist Kempeleen joukkue: 243 pist. Reserviläiskivääri + sotilaspistooli joukkuetulokset yhteensä. 1. Tyrnävä 603, 2. Kempele ) Mäntyniemi Jarkko OuRes 8, 2) Uhre Arto Rantsilan res 7, 3) Koskenkorva Kimmo Haapav res 6, 4) Heikkilä Petri OuRes 6, 5) Pitkänen Tero MuRes 5. M50:) Molander Tapio OuRes 5, 2) Paakkonen Raimo Rantsilan res 5, 3) Kauppi Tapio OuRes 4, 4) Tervo Aarne Lakeuden res 3, 5) Juola Pertti TyRes 3. Kranaatinheitto 3 kranaattia 25 m, 3 poteroa. Tulokset: 1) Kansanoja Arto Siikaj.latvan res 12, 2) Molander Tapio OuRes 11, 3) Laukka Jari Haapav. res 10, 4) Paakkonen Raimo Rantsilan res 10, 5) Uhre Arto Rantsilan res 9. Tyrnävä Kempele Jory ammunnat 2008 KUTSU piirien mestaruusammuntoihin Hiukkavaarassa Lajit: klo 17 alkaen: pienois- ja isopistooli (koulu ja kuvio 30+30ls) Lajit: klo 10 alkaen: palvelusammunta 2 (RA7) ja palvelusammunta 4 (sotpist.), pienoiskivääri Ennakkoilmoittautuminen: pe mennessä: RES-piirin kotisivun kilpailukalenterin kautta. Osallistumismaksu: 5 /laji. Mestaruussuunnitus Oulun reserviläisurheilijoiden mestaruussuunnistus pidetään Oulurastien yhteydessä torstaina Oulun Valkeisjärvellä. Metsään pääsee klo välisenä aikana. Tervetuloa! KILPAILUKUTSU Oulun Reserviläiset järjestää la kello alkaen "vapaakivääri" 300m, sotilaskivääri 300m (PM) ja reserviläiskivääri 300m. Kaikissa lajeissa ammutaan 10 kilpalaukausta, laukausten ampumiseen on aikaa 2 minuuttia. HUOM. vapaakiväärikilpailussa ei sallita aseenperän alle erillistä tukea. Ennakkoilmoittautuminen pe mennessä: TERVETULOA! KILPAILUKUTSU ResUl:n sääntöjen mukainen palvelusammunta 3 ja 4 harjoituskilpailu Hiukkavaarassa ti 8.7. klo Ilmoittautuminen paikalla klo alkaen. Kyseessä ovat pistoolilajit. Ase vähintään 9mm. Osallistuminen on maksuton. Tervetuloa ampumaan laji on mielenkiintoinen. Järjestää ORes ORuk Pam. Lisätietoa: Auvo Mattila p KILPAILUKUTSU ResUl:n sääntömääräinen palveluaseammunta 1 ja 2 harjoituskilpailu Hiukkavaarassa radalla 3, torstaina kello 18. Ilmoittautuminen paikalla kello 17 alkaen. Ase itselataava kertatulikivääri kal mm. Ei osallistumismaksua, eikä palkintoja. Testataan lähinnä palveluaseammuntojen SM kilpailujen organisaation toimivuutta. Tiedustelut: Tapio Molander, Eskon Malja 2008 sotilaallisena harjoituksena läpiviedyn ampumakilpailun voittanut Muhoksen Reserviläiset ry:n joukkue, vasemmalta: Jukka Junttila, Tero Pitkänen, Ilpo Palovaara.

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2010

SR ry. Jäsentiedote 1/2010 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2010 Kesä kolkuttelee jo ovilla. Kesällä ja etenkin syksyllä on tiedossa paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa pieni

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

sp-tiedotteen sisältö

sp-tiedotteen sisältö PORVOON RESERVIUPSEERIKERHO - BORGÅ RESERVOFFICERSKLUBB r.y. 19.2.2013 Sp-tiedote 2/2013 Piilojakeluna 137 /203 jäsentä sekä 38 sidosryhmää Arvoisat Jäsenet ja Hyvät Yhteistyökumppanit PRUK ry Kerhon puheenjohtaja:

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset

Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset TOIMINTAKERTOMUS Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset Toimintakertomus 1.1.2013 31.12.2013 Yhdistys on katsottu toimineen epävirallisesti jo vuodesta 1935 lähtien.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 29.11.2006 Sivu 1/6 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 RUL:n painopisteet RUL on ilmoittanut painopistealueikseen vuonna 2007: Reservin päällystön koulutusjärjestelmän kehittäminen - johtamisen peruskurssit

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

N:o 2/2006 toukokuu 2006

N:o 2/2006 toukokuu 2006 N:o 2/2006 toukokuu 2006 Numero 2/2006 Sivu 1 (8) Vierailu Keski-Suomen ilmailumuseoon! Tiistaina 30.5.06 klo 18.00 Kokoontuminen ilmailumuseon pihassa klo 17.45 Omat (kimppa) kyydit, sovi ajoissa Yhdistys

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n Tapiolan Reserviupseerit r.y. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Sivu 1 ( 5 ) Tapiolan Reserviupseerit r.y:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Tapiolan Reserviupseerit ry, josta myöhemmin käytetään sanaa

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Kurssipäivät ovat: La-su 13.04. - 14.04.2013 Lauantai 27.4.2013 Lauantai 11.5.2013 1 Ampumakorttikoulutuksen tavoitteet Ampumakorttikurssi on peruskoulutus turvalliseen

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1(6) Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 28.10.2014 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 58. toimintavuosi on Reserviläisliitto

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

ORUK - jäsenkirje 12-2013

ORUK - jäsenkirje 12-2013 ORUK - jäsenkirje 12-2013 HYVÄT RESERVIUPSEERIT Lähestyn teitä vuoden viimeisellä jäsenkirjeelläni. Seuraavassa aika paljon asiaa, haluaisin erityistä huomiotanne tulevan jäsenhankintakilpailumme osalta.

Lisätiedot

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö:

PRUK ry:n sähköpostitiedotteen sisältö: PORVOON RESERVIUPSEERIKERHO - BORGÅ RESERVOFFICERSKLUBB r.y. 14.2.2013 Piilojakeluna 147/212 jäsentä / Sidosryhmät 30 Sp-tiedote 2/2014 PRUK ry Kerhon puheenjohtaja: Sihteeri: Erkki Naumanen Juha Liukkonen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015 Jäsentiedote 2 JÄÄHDYS-JM Kilpailun johtaja antoi tehtäväksi kirjoittaa hänen ajatuksiaan, minun kirjoittamana, joten tässä niitä nyt sitten tulee. 9.5.2015 kaasuteltiin jälleen kerran Jäähdysradalla jokkis-kisa,

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista.

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. 18.8.2010 Jakelussa mainituille KUTSU LAPIN KUNTAPÄIVÄÄN 22.9.2010 Arvoisa vastaanottaja, Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. Tilaisuus järjestetään

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus

Reserviläisliitto 60 vuotta. Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta Liiton historian näyttävin tapahtuma- ja juhlakokonaisuus Reserviläisliitto 60 vuotta 2015 11.-12.4. Liiton vuosikokous, seppeleenlasku, tervehdysten vastaanotto Helsingissä

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden kolmannet valtakunnalliset Partneripäivät järjestetään

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2011 Tässä numerossa: - Puheenjohtajan sana - Vuosikokouskutsu - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen päätöksiä - Stipendin luovutus 17.8.2011 Kartta- ja suunnittelutekniset KST

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 1/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 1/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 21.5.2011 KESKI-SUOMEN RU PIIRIN ALKUVUODEN TOIMINTAA Arvoisat reservinupseerit! Kevät on edennyt vauhdilla, saunavastan tekoon päästäneen totuttua aikaisemmin! Kuten tiedämme

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 9.10.2010 klo 15.15 Paikka: Läsnä: Hirsiaho, Toivakka Jukka Heinonen Kirsi Rutajärvi Venla Rutajärvi Juha Lampinen Heimo Nieminen Tuomas Hokkanen Sari Puikkonen Ronja Hokkanen

Lisätiedot