OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kravunlaakso

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kravunlaakso Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosaa koskeva asemakaava 28:007 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavojen laatiminen Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosaan Kravunlaakson alueelle. 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Kravunlaakson alue sijaitsee Metsäkaltevan kaupunginosassa noin 5 km päässä Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta. Alue rajautuu pohjoisessa Kravunarkunmäkeen (asuntomessualueeseen ja Kravunrinteen asuinalueeseen), kaakossa Kaltevantiehen, etelässä (lounaassa) Vantaanjokeen ja luoteessa valtatie 25:een. Pinta-alaltaan alue on noin 54 ha ja se on tarkoitus asemakaavoittaa 2-3 osassa. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAA- VOJEN LAATIMISELLE Kravunlaakson asemakaavojen tarkoituksena on Metsäkaltevan asuntoalueen laajentaminen keskustaajaman osayleiskaavan, maankäytön toteuttamisohjelman sekä Metsäkaltevan yleissuunnitelman 2013 periaatteiden mukaisesti. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. (musta viiva = Metsäkaltevan kaupunginosa, violetti = Kravunlaakso) Metsäkaltevan uuden kaupunginosan mitoitus, liikenneverkko ja tavoitteet noudattavat hyväksytyn osayleiskaavan tavoitteita. Tavoitteiden mukaan Metsäkaltevan alue on kaupungin keskustan tiivistämis- ja eheyttämisalueiden ohella tulevien vuosien asumisen kasvusuunta. Keskustan eheyttämisalueille sijoittuu pääosin tehokasta kerrostalotuotantoon soveltuvaa rakentamista, joten painopiste Metsäkaltevan alueella on pientalorakentamisella. Maankäytön toteuttamisohjelman ( ) mukaan kaupungin omakotitontteja luovutettaisiin seuraavien lähivuosien aikana 50 kpl/vuosi. Tämän lisäksi yhtiömuotoisesti tulisi toteuttaa n. 300 asuntoa vuodessa. Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteiden mukaan Kravunlaakson alueelta on tarkoitus luovuttaa omakotitontteja vuosien aikana. Luovutettavien tonttien määrä on arviolta yhteensä n. 200 kpl. Tavoitteena on suunnitella Kravunlaaksosta viihtyisä pientaloalue, joka koostuu muutamasta yhtiömuotoisesta tontista sekä erikokoisista omakotitonteista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kooltaan perinteisten omakotitonttien lisäksi muutamia sekä pienempiä (n m2) että selvästi suurempia (n.1200 m2) tontteja. Lisäksi alueelle sijoitetaan kaksi YL-tonttia esim. päiväkoteja varten. Muita suunnittelun tavoitteita ovat luontevien virkistysalueiden ja viheryhteyksien varaaminen, viihtyisän, vaihtelevan ja turvallisen katuympäristön ja kevyen liikenteen reittien suunnittelu sekä hulevesiasioiden, energiatehokkuuden ja melun huomioiminen. 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Nykytilanne Rakennettu ympäristö Kravunlaakson alue on pääosin rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta, mutta alueen halki kulkevan Kitteläntien varrella on pientaloasutusta etenkin valtatie 25:n läheisyydessä. 1

3 Metsäkaltevan asemakaavoitus on aloitettu Kravunlaakson pohjoispuolella v Kravunharjun asuntomessualueen, Metsäkaltevansillan, Lehtikorven ja Kravunrinteen asemaakaavat ovat jo tulleet voimaan. Näiden lisäksi myös Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaava on valmistumassa. Näiden alueiden asukasmääräksi muodostuu n asukasta ja alueelle sijoittuvat myös Metsäkaltevan alueen palvelut: mm. päiväkoti, lähikauppa, koulu ja seurakuntatalo. Seuraavaksi asemakaavoitus etenee Kravunlaakson lisäksi Kaltevankulman ja Palojoen varren alueille, joiden asemakaavat ovat tulleet vireille toukokuussa Kuva 2. Metsäkaltevan maankäyttö. Kuvassa peltoalueet kuvattu vihreällä, metsä valkoisella ja oranssilla on rajattu jo rakentuneet tontit/rakennuspaikat. Kravunlaakson alue on rajattu violetilla. Asuntomessualueen ensimmäiset omakotitalot ja Aamutuulen päiväkoti ovat valmistuneet tänä vuonna. Myös Lehtikorven alueella rakentaminen on aloitettu. Kravunrinteessä tontit tulevat hakuun todennäköisesti keväällä Kunnallistekniikka Metsäkaltevan alueen läpi kulkee 1200 mm betoniviemäri sekä 160 mm PVCvesijohto osittain Kaltevantien vartta Hangonväylän ja Jokelantien liittymän suunnasta Kaltevan jätevedenpuhdistamolle. Johtoihin yhtyy Kittelän suunnasta tuleva, Kravunarkunmäen rinteen alapuolella kulkeva 1000 mm betoniviemäri sekä 160 mm PVC-vesijohto. Kaikki johdot sivuavat Kravunlaakson aluetta (kts kuva 3). Kuva 3. Kunnallistekniset johdot (punainen viiva). 2

4 Kravunlaakson itäreunalle, Kaltevantien varteen rakennetaan avo-oja Kravunrinteen alueen hulevesien viivytysaltaan vesien purkamista varten. Kaltevan jäteveden puhdistamo Kravunlaakson suunnittelualueen kaakkoispuolella runsaan kilometrin päässä sijaitsee Hyvinkään Veden Kaltevan jätevedenpuhdistamo, johon liittyy jo osittain käytöstä poistettu lietteen kompostointikenttä. Voimalinjat Metsäkaltevan läpi, Kravunlaakson itäpuolella kulkee Fortumin muuntoasemalta lähtevä kolmen voimalinjan käsittävä johtoalue (kokonaisleveys 119 m). Johtoalue sisältää lännestä lukien seuraavat johdot: 110 kv:n Hyvinkää-Nurmijärvi johto, 2x110kV:n Hikiä-Nurmijärvi johto sekä 400 kv.n Nurmijärvi-Hyvinkää johto. Kravunlaakson itäreunalla kulkenut Kopula-Hyvinkää 400 kv:n voimalinja on purettu ja siirretään vuoden 2013 vuoden aikana itäpuolen voimajohtoalueelle. Kuva 4. Vantaanjoen solmukohta. Kuva 5. Kravunlaakson peltomaisemaa. Luonnonympäristö ja maisema Kravunlaakso on nimensä mukaisesti Kravunarkunmäen vaihtelevaa rinnemaastoa alavampi Vantaanjokeen loivasti viettävä laakso, joka on osittain viljelykäytössä (kuva 6.). Peltoaluetta rajaavat erityyppiset metsäalueet. Kaltevantieltä tai peltoalueen reunoilta avautuu näkymiä avoimeen peltomaisemaan kuva 5.). Vantaanjoki ei pääosin näy maisemassa johtuen tiheästä rantapuustosta ja syvästä jokiuomasta. Jokea pääsee kuitenkin ihailemaan helposti Vantaanjoen ja Kaltevantien solmukohdassa (silta), jossa jokiuoma tekee mutkan ja siirtyy sen jälkeen kulkemaan peltomaisemassa (kuva 4). Maaperä ja rakennettavuus Maanpinta on yleisesti tasolla ja se viettää loivasti Vantaanjokeen päin. Lähellä jokea noin 30 metrin matkalla maanpinta viettää jyrkemmin jokeen päin. Joen rannassa maanpinta on n. tasolla Kalliopinta on n. tasovälillä , joen uoman kohdalla tasovälillä eli noin 0-16 m syvyydellä maanpinnasta. Kuva 6. Maasto. (Ruskea=korkeustasot (metsää), vihreä = pelto, harmaa soistuma). Kravunlaakso rajattu kuvaan violetilla. 3

5 Pohjamaa suunnittelualueella on pääosin savea, savista silttiä ja silttiä ja kerrospaksuus vaihtelee 8-17 m. Kerroksen pinnassa on yleensä noin 3-5 m paksuinen lujempi kuivakuorikerros. Näytteistä määritetty leikkauslujuus vaihteli 26,0 74,5 kpa välillä eli alueen savi on sitkeää tai kovaa. Lähempänä joen rantaa (n. 70 m rannasta) kuivakuorisavikerroksen alapuolella olevan saven leikkauslujuus oli alhaisempi noin kpa eli savi on tällä kohdin pehmeää. Kaltevantien länsipuolella on pienehkö alue, joka on maaperäkartan mukaan muusta alueesta poiketen hienoa hiekkaa/karkeaa hietaa. Kuva 7. Ote Maanmittauslaitoksen maaperäkartasta (vaaleansin.=hiesu/keski- ja hienosiltti, violetti = hieno hieta/karkeasiltti, kelt.=hieno hiekka/karkea hieta, vaaleanpun.=heikkamoreeni). Kravunlaakso rajattu sinisellä. Rakennettavuus Vantaanjoen rannassa riskinä on alueellinen stabiliteetti eli epävarmuus maapohjan mahdollisesta murtumisesta jokeen päin. Tämän vuoksi suositellaan että joen rantaan jätettäisiin noin 50 m leveä vyöhyke, jolle ei rakenneta rakennuksia tai ulkoiluteitä suurempia penkereitä. Tälle vyöhykkeelle rakentaminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempia pohjatutkimuksia ja todennäköisesti pohjavahvistustoimenpiteitä stabiliteetin saavuttamiseksi, mikä lisää rakentamisen kustannuksia. Hyvinkään Kaltevan rakennettavuusselvityksessä (SCC Viatek 2002) on määritelty rakennettavuusluokkia Metsäkaltevassa (Kuva 8.). Pääosa Kravunlaakson osasta kuuluu rakennettavuusluokkaan 4. Tämä tarkoittaa, että alueet ovat paaluperustusta edellyttäviä hienorakenteisten kivennäismaalajien alueita, joissa kantava kerros on enintään 13 m syvyydessä. Piha-alueet ja kunnallistekniikka saattavat edellyttää esirakentamista ja pohjanvahvistusta. Vantaanjoen varsi on luokiteltu luokkaan 5. Nämä alueet ovat vaikeasti rakennettavia paaluperustusta edellyttäviä hienorakenteisten kivennäismaiden alueita, joilla kantava maakerros on m:n syvyydessä. Rakennukset perustetaan jatketuille paaluille. Piha-alueet ja kunnallistekniikka edellyttävät pääsääntöisesti esirakentamista ja pohjanvahvistuksia. Kravunlaakson alueella savikerros on ohuehko. Tämän vuoksi alueilla, jotka ovat yli 50 m päässä Vantaanjoen uomasta, voidaan useassa tapauksessa kevyet rakennukset, kuten pientalot rakentaa matalaperustuksilla maanvaraan. Matalaperustaminen edellyttää kuitenkin yksityiskohtaisia pohjatutkimuksia ja rakenteen tulee sietää vähäisiä painumia. Alueelle tyypillisessä silttisessä maaperässä voi tapahtua myös rakennusaikaisia painumia. Useampikerroksiset rakennukset tai yli 2 m korkeat penkereet vaatinevat pohjanvahvistustoimenpiteitä. Lähelle joen rantaa rakennettaessa tulee ottaa huomioon, että joen läheisyydessä pengertäminen saattaa aiheuttaa stabiliteettiongelmia. Yksityis- 4

6 kohtaisemman suunnittelun yhteydessä tule varmistaa, etteivät myöskään pohjanvahvistustoimenpiteet kuten massanvaihto, stabilointi tai paalutus aiheuta stabiliteettiongelmia. Hyvinkään Kaltevan rakennettavuusselvityksessä (Scc Viatek 2002) on tutkittu painumia kahdessa pisteessä Kravunlaakson alueella (kts kuva 8). Painumat on laskettu käyttäen kuormituksena 10 kpa (kevyt 1-kerroksinen pientalo, puurakenteinen) ja 35 kpa (raskas 2-kerroksinen pientalo, betonirakenteinen). Mahdollinen pengerryksen aiheuttama kuormituksen lisäys on huomioitu vähäisenä 0,3 m täyttönä. Kairauspisteessä 9 (Kitteläntien eteläpuolella, noin 70 m Vantaanjoesta) kevytrakenteisen pientalon painuma oli 126 mm ja raskasrakenteisen 335 mm. Kairauspisteessä 16 (Kitteläntien pohjoispuolella n. 150 m etäisyydellä tiestä) kevytrakenteisen pientalon painuma oli 94 mm ja raskasrakenteisen 226 mm. Savikerroksen paksuus vaikuttaa painumanopeuteen, mitä paksumpi kerros, sitä pidempi painuma-aika. Voidaan arvioida, että ohuilla savikoilla 80 % painumista tapahtuu viidessä vuodessa. Kuva 8.Ote maaperä- ja rakennettavuuskartasta (SCC Viatek 2002).Punaisella ympäröidyissä tutkimuspisteissä on tutkittu painumia. Kravunlaakso rajattu kuvaan sinisellä. Kaltevan alueen pohjatutkimukset ja painumalaskelmat-selvityksessä (Ramboll Finland Oy 2007) on myös tehty painumalaskelmia. Laboratoriokokeiden perusteella alueen savi on voimakkaasti ylikonsolidoitunutta, jolloin painumat jäävät pieniksi. Painumisominaisuuksien perusteella katujen ja kunnallisteknisten putkistojen rakentaminen maanvaraisesti on mahdollista, mutta tulee huolehtia siitä etteivät putket jää notkolle. Orsi- ja pohjavesi haittaavat rakentamista alueella, mikäli kaivu ulottuu vesipintojen alapuolelle (pohjavesi n. 1-2,5 m maanpinnasta). Selvityksistä huolimatta rakennusten perustaminen vaatii kohdekohtaisia tutkimuksia ja perustamistavan selvitystä. Rakennuspaikan esikuormitus antaa lisävarmuutta maanvaraiseen perustamiseen. Edellä olevat tiedot on koottu alueelle vuosina 1998, 2002 ja 2007 tehdyistä pohjatutkimuksista. Syksyllä 2013 on tilattu konsultilta (Ramboll) vielä tarkentava pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys, jonka tiedot päivitetään mm. tähän osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja tulokset huomioidaan Kravunlaakson suunnittelussa. 5

7 Kasvillisuus Kravunlaakson kasvillisuus vaihtelee erityyppisistä metsäalueista avoimen peltoalueen putkilokasveihin. Peltoalue sijoittuu alueen koillis-pohjoisreunalle rajautuen Kravunarkunmäen rinteeseen. Peltoalueen pohjoispuolelle, pääosin Kravunlaakson suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuu n. 20- vuotiasta kuusikkoa, jossa on myös lehtipuustoa (raita ja koivu) sekä mäntyä. Alueen putkilokasvilajistossa näkyy, että tieuraa pitkin on levinnyt useita kulttuurikasveja (mm. vuohenputki, leskenlehti, maitohorsma, mesiangervo). Itäosassa esiintyy myös mm. valkovuokko, metsäorvokki, oravanmarja, käenkaali. Alueella on yksittäisiä huomioitavia luontoarvoja. Peltoalueen länsipäädyn ja valtatie 25:n väliin jää n vuotiasta harvaan siemenpuuasentoon hakattua männikköä, jossa sekapuustona on raita, harmaaleppä, koivu ja kuusi (paljon nuorta koivua kasvamassa). Kitteläntien pohjoispuolella asutusten välissä sijaitseva metsäalue on tiheää vuotiasta koivikkoa, jossa on myös mäntyä raitaa ja haapaa. Kosteuden vuoksi aluetta on ojitettu jonkin verran. Putkilokasveja ovat mm. vuohenputki, terttuselja, maitohorsma, mesimarja, ahomansikka ja valkovuokko. Metsä muuttuu yksittäisen asuinrakennuksen jälkeen selvemmin sekametsäksi, jossa alla kasvaa runsaasti koivua, raitaa, pihlajaa sekä myös mäntyä. Maitohorsmaa on runsaasti. Ennen kapea peltokaistaletta Kaltevantien varressa, kasvaa kolmion muotoinen metsäalue, jolla on yksittäisiä huomioitavia luontoarvoja. Metsä on vuotiasta tiheää, pääasiassa lehtimetsää (koivu, haapa, raita, pihlaja). Seassa kasvaa myös kuusta ja mäntyä. Alueen pohjoisosassa metsä muuttuu kuusivaltaisemmaksi luonnontilaisemmaksi mustikkatyypin metsäksi. Haapojen vuoksi alue voisi olla potentiaalinen liito-oravalle. Kuva 9. Metsäkaltevan luontoarvot. Turkoosi = säilytettävä liito-orava-alue, keltainen = liito-oravan ruokailualue, vihreä = mahdollinen liito-oravan ruokailualue, violetti = paikallisia luontoarvoja. Kitteläntien eteläpuolella puolestaan kasvaa vuotiaita kuusia, koivuja ja mäntyjä ja alla on runsaasti lehtipuustoa. Kitteläntien varrella kasvaa muutamia kookkaampia mäntyjä reilun 300 m etäisyydellä Kaltevantien risteyksestä (Kitteläntien tekemästä mutkasta hieman Kaltevantien suuntaan). Vantaanjoen solmukohdan läheisyydessä kasvaa 40-vuotiasta istutuskuusikkoa. Vantaanjoen varsi on paikallisesti arvokas luontokohde. Kravunlaakson puolinen ranta on vuohenputkityypin rantalehtoa. Jokirannan läheisyydessä on erittäin tiheää sekametsää (tuomi, koivu, kuusi, 6

8 harmaaleppä, pihlaja, haapa), joka muuttuu Kitteläntielle mentäessä vähitellen kuusivaltaiseksi sekametsäksi. Rantalehdossa yksittäisten kuusten ikä on noin 60 vuotta, muun puuston ollessa tätä nuorempaa. Järeiden haapojen vuoksi rantavyöhyke soveltuisi myös liito-oravan elinpiiriksi tai voisi toimia kulkuyhteytenä. Pensaskerroksen lajeina ovat mm. taikinamarja, käenkaali, sudenmarja, vadelma, terttuselja, ranta-kukka ja ranta-alpi. Kasvillisuustiedot perustuvat Luontotieto Keironin tekemään luontoselvitykseen (2005). Ekologiset yhteydet Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen mukaisesti taajamarakenne laajenee Metsäkaltevan kaupunginosana etelän suuntaan ja yleiskaavan yhteydessä ekologista yhteyksistä laadittiin selvitys (Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan eteläosien ekologinen verkosto, Sito Oy ). Selvityksen mukaan Metsäkaltevan läpi aikaisemmin kulkenut maakunnallinen ekologinen yhteys säilyy toimivana yhteytenä vaikka siirtyykin hieman etelämmäs ja kapenee n metrin levyiseksi itä-länsisuuntaiseksi yhteydeksi. Kravunlaakson kohdalla Vantaanjoen ranta on osa maakunnallista ekologista verkostoa (myös maakuntakaavassa viheryhteystarpeena osoitettu). Lisäksi vt 25 varren suojaviheralue on selvityksessä merkitty paikallisena yhteytenä. Valtatie 25:n yli on selvityksessä merkitty viheryhteystarve sekä Vantaanjoen maakunnallisen yhteyden että paikallisen yhteyden jatkumiseksi. Kuva 10. Maakunnallinen ja paikallinen ekologinen verkosto Keskustaajaman osayleiskaava-alueella (Sito Oy 2011). Kravunlaakso rajattu karttaan sinisellä. Eläimistö Metsäkaltevan alueella tiedettiin esiintyvän liito-oravia Kaltevantien länsipuolella tilan 6:126 alueella (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös) jo ennen kuin alueelle tehtiin luontoselvitys. Vuoden 2005 luontoselvityksen yhteydessä löydettiin myös kolme muuta liito-oravan asuttamaa kohdetta. Keväällä 2007 tehtiin tarkempi liito-oravaselvitys (Luontotieto Keiron). Tällöin liito-oravaa esiintyi Sokkelossa, tilan 6:126 alueella ja Palojen varressa. Kravunlaakson alueelta ei ole tavattu liito-oravia, mutta Vantaanjoen varsi sekä kolmionmuotoinen metsäkaistale Kitteläntien pohjoispuolella on luokiteltu Luontotieto Keironin tekemässä luontoselvi- 7

9 tyksessä (2007) alueiksi, joilla on liito-oravalle joitakin tärkeitä elementtejä. Vantaanjoen varsi soveltuu liito-oravan ruokailualueeksi tai tulevaisuudessa jopa potentiaaliseksi esiintymäksi. Viheryhteydet ovat kuitenkin kuviolle heikot, koska eri suuntiin on siemenpuiden takana taimikoita tai peltoja. Kolmionmuotoinen pikkumetsikkö sisältää joitakin elementtejä, mutta on kooltaan kovin pieni ja eristyksissä. Kolopuita ei havaittu ja puusto on melko nuorta ja väljää. Tämäkin alue sopii lähinnä liitooravan ruokailualueeksi. (kts. kuva 9.) Muista eläimistä ei tehty erillistä selvitystä, mutta vuoden 2005 luontoselvityksen teon yhteydessä nähtiin metsäkauris Palojoen eteläpuolella, sähkölinjojen välisellä metsäalueella. Myös hirvenjälkiä oli runsaasti. Vantaanjoen varren metsäalueen eteläpäästä havaittiin vuoden 2007 liitooravaselvitystä tehtäessä reviiriä huutava harmaapäätikka, joka on harvinaisehko lounainen laji. Se ilmentää hieman parempaa lehtimetsää ja lehtilahopuun esiintymistä. Vantaanjoessa elää vuollejokisimpukka, joka on EU-alueella erittäin uhanalainen ja rauhoitettu EU:n luontodirektiivin mukainen laji. Luonnontieteellisen museon tutkijaryhmä kartoitti simpukoiden määrää vuosina ja lajin todettiin levinneen Vanhankaupunginkoskelta Nurmijärven Nukarinkoskelle asti. Vuonna 2008 valmistuneen lisätutkimuksen mukaan vuollejokisimpukkapopulaatio on kooltaan n. 2 miljoonaa yksilöä ja siten Suomen tärkein tunnettu esiintymä. Valtioneuvos on päättänyt ehdottaa EU:n komissiolle Vantaanjoen lisäämistä Natura2000-verkostoon 59 km pituiselta osuudelta (Nukarinkosken alapuolinen osuus). Inventointien perusteella simpukkaa ei ole esiintynyt Nukarinkosken ja Kaltevan sillan välisellä alueella. Vuollejokisimpukka ei siis ainakaan toistaiseksi ole levinnyt Hyvinkäälle ja Kravunlaakson alueelle asti. Pohjavesi Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (I-Luokka, , Hyvinkää) sijaitsee noin 2 km länteen kohteesta. Ramboll Finland Oy on tutkinut Kaltevan alueen pohjavesiolosuhteita v (Kaltevan alue, pohjatutkimukset ja painumalaskelmat). Kravunlaakson alueelle asennettiin pohjavesiputket alimpiin vettä johtaviin maakerroksiin kahdessa tutkimuspisteessä. Pohjaveden pinta vaihtelee alueella n. 1-2,5 m maanpinnasta. Orsivettä esiintyi selvästi yhdessä tutkimuspisteessä Kitteläntien pohjoispuolella asuintilan läheisyydessä, missä orsivesiputkesta mitattu vedenpinta oli yli 2 m pohjaveden pintaa korkeammalla. Pintavedet ja alin suositeltu rakentamiskorkeus Kravunlaakso rajoittuu lounaisreunaltaan Vantaanjokeen, jonne alueen pintavedet laskevat. Vantaanjoki kulkee Kravunlaakson kohdalla pääosin melko tasaisessa maastossa. Uoma on suora ja melko kapea. Joen rannat ovat melko jyrkät ja vedenkorkeuden vaihtelusta johtuen eroosion syömät saviset törmät. Pitkillä matkoilla joen ranta laskee noin 15 m leveällä vyöhykkeellä 3-5 metriä. Uomaan liittyy Kravunlaakson puolelta 4 luontaista luonnonpuroa, jotka savikoilla virtaavat matalissa raviineissa. Maisemallisesti alueen merkitys on pääosin pieni. Kaltevantien sillan kohdalla joki kulkee avoimemmassa maisemassa ja muodostaa maisemallisen solmukohdan. Lisäksi alueella on peltoojia. Uudenmaan ympäristökeskukselta on saatu vuonna 2007 lausunto Vantaajoen tulvimisesta ja alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista mm. Kravunlaakson alueella. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa sitä korkeustasoa, jolle tulvavesi voi nousta ilman että se vahingoittaa rakenteita. Suositus perustuu kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvakorkeuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystarkkuuden perusteella harkinnanvarainen lisäkorkeus (tavoitteena, että suositus vastaa vähintään kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta). Kravunlaakson alueelta alimmat suositeltava rakennuskorkeudet on arvioitu kahdessa pisteessä: Hangonväylän (Vt 25) sillan kohdalla +80,64 m ja Kaltevantien sillan kohdalla + 80,34 m (N2000). Kravunlaakson alue ei ole varsinaisesti tulvalle altista aluetta, mutta alimmat rakentamiskorkeudet vaikuttavat etenkin alueen kaakkoisosassa siihen, miten lähelle Vantaanjokea voidaan rakentaa. Radon Suunnittelualue on pääasiallisesti silttiä ja savea, joka läpäisee radonia huonosti. Radonhaittojen torjuminen ei siten vaadi yhtä suuria toimenpiteitä kuin sora- tai moreenialueilla. 8

10 Liikenne ja melu Kravunlaakson alue rajautuu luoteessa valtatie 25:een ja kaakossa Kaltevantiehen. Alueen läpi kulkee Kitteläntie, joka alittaa vt 25:n ja jatkuu Kittelän alueen kautta Uudenmaankadulle asti. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Kaltevantien liikennemäärä on vuonna 2008 ollut 100 ajoneuvoa/vrk ja Kitteläntien 200 ajoneuvoa/vrk. Valtatien 25 liikenne aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Liikenneviraston mukaan Vt 25:n liikennemäärä oli vuonna ajoneuvoa/vrk. Liikenneviraston tekemän maanteiden meluselvityksessä 2012 on käytetty vuoden 2011 arvioitu liikennemäärää, joka olisi suunnittelualueen kohdalla ajoneuvoa/vrk. Tämän selvityksen mukaan päivämelun (7-22 LAeq) yli 55 db melualue ulottuu Kravunlaakson kohdalla n metrin päähän maantiestä ja yömelu (22-7 LAeq) yli 45 db alue ulottuu Vantaanjoen varressa jopa 420 m päähän maantiestä ja Kitteläntien pohjoispuolella n m päähän. Käytännössä kaikki nykyiset Kitteläntien pään asuinrakennukset sijoittuvat tälle yli 45 db yömelualueelle. (kts kuva 11) Kuva 11. Valtatie 25 melualueet v Kravunlaakson kohdalla. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on valtatien 25 liikennemääräksi Kravunlaakson kohdalla arvioitu n ajoneuvoa/vrk (Kuva 12). Aikaisempi vuonna 2008 tehty liikenne-ennuste (Vt 25 aluevaraussuunnitelma, v. 2008) oli ajoneuvoa/vrk ja johtuen mm. tästä ennusteen kasvusta, on tarkoitus teettää uusi meluselvitys, jossa tarkistetaan mm. vuoden 2030 liikenne-ennuste ja sen mukaiset melualueet alueella sekä tutkitaan mahdollisen melusuojauksen vaihtoehtoja ja kustannuksia. Uuden selvityksen perusteella arvioidaan rakentamisen sijoittamista alueelle sekä melusuojauksen tarvetta ja laajuutta. Valtatie 25 aluevaraussuunnitelma välillä Vantaanjoki - Jokelantie Valtatien 25 aluevaraussuunnitelman mukaan tie on tarkoitus leventää tulevaisuudessa kapeaksi keskikaiteelliseksi nelikaistatieksi. Vuonna 2008 tehtyjen liikenne-ennusteiden mukaan kaksikaistaisen valtatien kapasiteetti riittää suunnittelualueella vielä vuonna 2030 suhteellisen hyvin. Eritasoliittymien rakentaminen välivaiheiden kautta jo aiemmin on kuitenkin tarpeen, jotta ongelmalliset va- 9

11 semmalle kääntymiset voidaan poistaa Kalevankadun ja Jokelantien liittymistä. Uusien liikenneennusteiden mukaan liikennemäärä kasvaisi tätä arviota nopeammin, joten nelikaistaistaminen saattaa tulla nopeammin ajankohtaiseksi. Liikennemelun kannalta nelikaistaistamisen vaatimat rampit vähentävät hieman melun leviämistä Metsäkaltevan alueelle. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta Kravunlaakson alueella. Aluevaraussuunnitelmassa tavoitenopeudeksi on asetettu 100 km/h, mutta tämä ei ole realistista uuden asuinalueen kannalta. Tie kulkee tulevaisuudessa Hyvinkään taajamarakenteen läpi, joten nopeuden nostaminen ei ole perusteltua (asutuksen kannalta nopeus tulisi säilyttää 80 km/h). Kuva 12. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennemääräennuste v (ajoneuvoa/iltahuipputunti).(wsp Finland Oy ja Strafica Oy 2010) Maanomistus Kaupunki on hankkinut valtaosan Metsäkaltevan alueesta omistukseensa viimeisten 15 vuoden aikana. Yksityisen omistuksessa olevaa aluetta on vielä mm. Kaltevantien varrella lähinnä tien koillispäässä sekä Kitteläntien itäpuolella. Yksityisen omistamat maa-alueet ovat pääasiassa pienehköjä asuintiloja sekä niiden läheisyydessä sijaitsevia peltoalueita. Kravunlaakson alue on kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta Kitteläntien asuintiloja (9 kpl). Kaltevantiehen rajoittuvista peltoalueista on tehty vaihtokirja , jonka mukaisesti maanomistus on siirtynyt kaupungille Viljelijä saa kuitenkin viljellä näitä peltoalueita korvauksetta saakka ja tämän jälkeen hänellä on oikeus saada ko. peltoalueet vuokralle mikäli kaupunki ei tarvitse alueita käyttöönsä vuonna Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tavoitteita on tarkistettu Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset 10

12 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Huomioidaan joukkoliikenteenyhteydet, pyöräilyja jalankulkureitit sekä keskustan että mahdollisen Palopuron aseman suuntaan. elinkeinotoiminnat suunnataan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle; vt 25 ja Jokelantie. on luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulvin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule osoittaa tulva-alueelle. on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. huomioitava alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. turvataan taajamien alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteuttaminen. Kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat huomioitava ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. huomioitava pohja- ja pintavesien suojelun tarve ja käyttötarpeet sekä hulevesien käsittelyyn liittyvät asiat. huomioitava viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit. liito-oravalle tärkeiden alueiden säilyttäminen luonnontilaisena. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet mahdollistetaan Metsäkaltevassa kaukolämmön ja muiden energiatehokkaiden energiatuotantolähteiden käyttöedellytyksiä. Helsingin seudun erityiskysymykset - tonttimaan riittävyys on varmistettava - alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. - alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista. - alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetomaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa Metsäkalteva on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kasvusuunta Jokelan suuntaan on osoitettu erillisellä merkinnällä. Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu varaukset voimalinjoille. Vantaanjoen varteen on osoitettu vihervyöhykkeen tarve ja Kuva 13. Ote epävirallisesta Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmästä. Kravunlaakso rajattu punaisella. 11

13 itse Vantaanjoki on osoitettu vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti sen Tässä kaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa) Metsäkaltevaa koskevia tarkennuksia ovat Kopula-Hyvinkää 400 kv-voimalinjan poistaminen, uuden viheryhteystarpeen lisääminen Metsäkaltevan ja Palopuron alueiden väille sekä merkitykseltään seudullisen vähittäis-kaupan suuryksikön lisääminen Metsäkaltevansillan kohdalle. Lisäksi Vantaanjoen eteläpuoliset alueet on osoitettu taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialueeksi. Yleiskaava Kravunlaakson alueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (hyv. kv , osittainen voimaantulo kh ) Keskustaajaman osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus on määrännyt keskustaajaman osayleiskaavan tulemaan voimaan lukuun ottamatta niitä alueita, joita valitus koskee. Kravunlaakson alue kuuluu voimaan tulleeseen alueeseen, mutta sen kaakkoispuoleinen alue Kaltevantien itäpuolella odottaa yleiskaavan valituksen ratkaisua (Kuvassa 14 valitusalueet mustalla ruksilla). Kuva 14. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta 2030.(Kravunlaakso rajattu violetilla. 12

14 Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin erillispientalojen uudeksi alueeksi (AO), jonne on sijoitettu kaksi julkisten palvelujen ja hallinnon uutta aluetta (PY). Vt 25:n varteen on osoitettu uutta suojaviheraluetta (EV) ja Vantaanjoen varsi puolestaan on varattu uudeksi virkistysalueeksi (V). Vantaanjoen varteen on lisäksi osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kravunlaakson alue liittyy koillisreunaltaan jo voimaan tulleisiin Kravunharjun asuntomessualueen ja Metsäkaltevan keskustan (hyväksytty ) sekä Kravunrinteen asemakaavoihin (hyväksytty ). Kuva 15. Ote ajantasa-asemakaavasta. (Kuvaan on merkitty myös kaava-alueiden rajat, kaavanumerot ja hyväksymispäivämäärät) Metsäkaltevan yleissuunnittelu Koko Metsäkaltevan aluetta tutkittiin jo vuoden 2008 aikana yleissuunnitelmatasolla. Yleissuunnitelmatyön kuluessa tehtiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joita käsiteltiin ja vertailtiin tekniikan ja ympäristön toimialan eri yksiköistä sekä sivistystoimen liikuntapalveluista koostuvan työryhmän kokouksissa. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksen keskeneräisyyden vuoksi yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi viedä eteenpäin koska mm. liikenneverkko, tavoitteet ja mitoitus tarkentuivat vasta yleiskaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2012 lähes samalla työryhmällä, joka oli laatimassa vuoden 2008 yleissuunnitelmaa. Päivitetty yleissuunnitelma valmistui maaliskuun alussa Kuvassa 16 on esitetty koko Metsäkaltevan kaupunginosan kattava yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja, joita ei voitu ratkaista vuoden 2008 yleissuunnittelun aikana. Suunnitelmassa Vt 25 eteläpuoli ja Jokelantien varsi ovat työpaikka-alueita. Metsäkaltevan pääkatujen varsille keskittyy yhtiömuotoinen rakentaminen ja pääosa alueesta on varattu omakotiasumiselle. Kerrostaloasumista on osoitettu Metsäkaltevan keskustan tuntumaan ja Kirkulankorvenkadun päähän. Viheralueet muodostuvat yhtenäisistä jatkuvista vihernauhoista, jotka kulkevat Metsäkaltevan 13

15 läpi sekä luoteis-kaakkoissuuntaisesti että koillis-lounaissuuntaisesti. Katuverkkoa on tarkennettu niin, että korttelialueet erottuvat omina kokonaisuuksina. Kuva 16. Metsäkaltevan yleissuunnitelma Kravunlaakson alue on merkitty punaisella rajalla. (vaaleanruskea = omakotitaloalue, ruskea = rivi- tai pienkerrostaloalue, tummanruskea = kerrostaloalue, harmaa ja oranssi = työpaikka-alue, violetti = koulu-, päiväkoti tai muu julkisen hallinnon tai palvelun alue, vihreä = puisto- tai lähivirkistysalue, sinivihreä = suojaviheralue (kuvan itäreunalla olevalla pohjoiseteläsuuntaisella suojaviheralueella kulkee kohdassa 3.1 mainitut voimajohtolinjat), sininen = vesistöt.) Yleissuunnitelman perusteella on arvioitu Metsäkaltevan asukasmäärää kun kaupunginosa on kokonaisuudessaan rakentunut. Metsäkaltevan asumiseen varattuja alueita on tiivistetty tehokkuutta nostamalla, jolloin väestönmäärä on noussut aiemmin esitetyistä arvioista. Asukasmäärän kehityksessä tulee huomioida alueella nykyisin sijaitsevat kiinteistöt, joista yksi merkittävimmistä on Suomen Terästekniikka Kaltevan alueella. Nykyisten kiinteistöjen muuttaminen yleissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin voi kestää huomattavan kauan, etenkin kun asemakaavoitusta päästään aloittamaan aikaisintaan vasta kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Laskennallinen asumisväljyys yhtiömuotoisilla tonteilla henkilöä kohti vaikuttaa myös asukasmäärään. Metsäkaltevaan sijoittunee laskentatavasta riippuen arviolta n asukasta. 14

16 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Valmistelun alussa tutkitaan vaihtoehtoisia kaavarunkovaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia yleispiirteisesti. Kaavarungon pohjalta laaditaan yksityiskohtaisempi asemakaavaluonnos, jonka osalta vaikutusten arviointia tarkennetaan. Asemakaavaehdotusvaiheessa vaikutusten arviointi päivitetään ja lopullinen vaikutusten arviointi esitetään asemakaavaselostuksessa. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään erilaisiin ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin, joita on tarkemmin eritelty alla. Lueteltujen lisäksi suunnittelun aikana saattaa tulla esiin uusia arvioitavia asioita, joita tässä ei ole mainittu. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. Liikenne ja melu Melun aiheuttamat rajoitukset maankäyttöön Liikenteen melun vaikutukset, melun huomioiminen suunnittelussa sekä melusuojaus Suunniteltavan maankäytön liittyminen ulkoiseen liikenneverkkoon ja alueen liikenteen sisäinen toimivuus Kevyen liikenteen verkoston tarpeet ja yhteydet Tuleva maankäyttö ja rakennukset Tulevan maankäytön muutoksen vaikutukset olemassa olevaan maankäyttöön Uuden rakentamisen sopeutuminen ympäristöön Vantaanjoen alimpien rakennuskorkeuksien huomioiminen Maaperä ja rakennettavuus Rakentamiseen soveltumattoman joen ranta-alueen laajuus ja sen varaaminen virkistyskäyttöön Maaperän savisuuden vaikutukset rakentamiseen, perustamistapaan ja alueen suunnitteluun Maisemakuva Kravunlaakson rakentamisen vaikutukset maisemaan, erityisesti Kravunarkunmäen rinteen omakotitonteilta ja näköalapaikalta avautuviin näkymiin sekä Vantaanjoen ja Kaltevantien solmukohdassa. Luonnonympäristö Maankäytön muutoksen vaikutukset luonnonympäristöön Alueen nykyisen luonnonympäristön soveltuvuus tulevaan maankäyttöön Luonnon ja tulevan maankäytön mahdollisimman hyvän kokonaisuuden edistäminen suunnittelun keinoin Viheryhteyksien riittävyys ja luonteva jatkuvuus mm. Vantaanjoen varteen, Metsäkaltevan keskustaan ja Palopuron suuntaan sekä koko kaupungin keskustaan. Vantaanjoen varren toimivuus myös ekologisena käytävänä Hulevesiverkoston jatkuvuus ja toimivuus Mahdollisen melusuojauksen vaikutus ekologisen yhteyden toimivuuteen Energiatehokkuus Rakennusten suuntautuminen aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta optimaaliseen suuntaan Alueelle mahdollisten vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkiminen 15

17 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja Ympäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, Hyvinkään Vesi o Sivistystoimi: liikuntapalvelut, perusturva Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Liikennevirasto Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Verkonrakentajat: Fortum Sähkönsiirto Oy, Fingrid Oyj, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (syksy 2013) Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen ( 353). Asemakaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Valmisteluvaihe (syksy kevät 2014) Alueen suuresta koosta johtuen, ennen varsinaisia asemakaavoja, laaditaan koko aluetta koskeva kaavarunko. Toisistaan poikkeavia kaavarunkovaihtoehtoja on tarkoitus laittaa nähtäville alkuvuodesta Kaavarunkovaihtoehdot laitetaan nähtäville samaan tapaan kuin alla kuvattu asemakaavaluonnos ja myös niistä on mahdollista antaa mielipiteitä ja kommentteja. Joulukuussa 2013 pidetään lisäksi asukastilaisuus Metsäkaltevan yleissuunnitelmasta ja mm. Kravunlaakson suunnittelusta. Kaavanrungon valmistumisen jälkeen laaditaan alueen ensimmäinen asemakaavaluonnos, joka valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe (syksy 2014/kevät 2015) Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoitta- 16

18 neet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta ( löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, kaavasuunnittelija Charlotta Tannerille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA Kaavasuunnittelija Charlotta Tanner Yhteystiedot: p Postiosoite: s-posti: etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (II kerros) Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 11. marraskuuta