Varhaisen vanhemmuuden tukemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaisen vanhemmuuden tukemisesta"

Transkriptio

1 Varhaisen vanhemmuuden tukemisesta

2 Vanhemmuutta vahvistavan neuvolatyön lähtökohdat 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Kaikki se, mitä neuvolatyössä tehdään voidaan katsoa olevan ennaltaehkäisevää toimintaa. 3. Kevyet toimenpiteet laajalle väestölle ja kohdennetut riskissä oleville muodostavat ennaltaehkäisyn 4. Neuvolatyö hyväksytty ja saavuttaa myös riskissä olevia MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke

3 Vanhemmuuteen liittyvä stressi liittyy sosiaalisen tuen puutteeseen vaikuttaa vauvan terveyteen Copeland D & Harbaug BL Differences in Parenting Stress between Married and Single First Time Mothers at Six to Eight Weeks After Birth. Issues in Comprehensive Pediatric Nursing Vol. 28, No. 3, Pages Sepa A, Wahlberg J, Vaarala O, Frodi A, Ludvigsson J. (2005).Psychological Stress May Induce Diabetes-Related Autoimmunity in Infancy. Diabetes Care. (vanhemmuuteen liittyvä stressi ja sosiaalisen tuen puute) Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012).First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, Alatunnistetiedot tähän

4 Havainto 1: huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johtopäätös: vahva universaalinen tuki + kohdennettu neuvolasta annettu tuki (esim. kotikäynnit) Milloin: kun perhe odottaa ensimmäistä lastaan Millä tavalla: perhevalmennus, perheryhmät vauvan syntymän jälkeen, laajat terveystarkastukset, erityishuomio perheisiin, jotka eivät hakeudu ryhmiin, ovat yksinäisiä, eristäytyneitä, huomio masennukseen, päihteisiin ym. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 4

5 Havainto 2: varhaisvuosilla suuri merkitys lapsen kehityksen kannalta Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä. Johtopäätös: Vahva vanhemmuuden tuki, laadukas ja monimuotoinen varhaiskasvatus. Nopea puuttuminen lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 5

6 Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -hanke Toteutuksesta vastaava projektiryhmä MLL:ssa Marie Rautava, ohjelmajohtaja Anne Viinikka, projektipäällikkö Johanna Sourander, erityissuunnittelija MLL:n viiden vastuupiirin vastuuhenkilöt: Lisäsin tähän projektiryhmän tiedot piirien esittelyjä varten, onko OK? Johanna Franska, Airi Kananen, Tuulikki Matero, Päivi Naukkarinen, Eila-Mari Väätäinen Hankkeen ohjausryhmä Tuovi Hakulinen-Viitanen, THL Marjaana Pelkonen, STM Leena Repokari, HUS Matti Klockars, HY/Folkhälsan Marjukka Pajulo, TYKS Mirjam Kalland

7 Hankkeen tavoitteet Kehittää neuvola- ja perhepalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli Kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi Levittää ja juurruttaa toimintamallia koko maahan yhteistyössä neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa Vahvistaa perheiden polkua neuvolasta ja perheryhmistä paikalliseen perheiden verkostoitumista edistävään avoimeen toimintaan (esim. MLL:n perhekahvilat ja vertaisryhmät)

8 Perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa menetelmä on ollut käytössä Ensi- ja turvakotien liitossa sekä Folkhälsanilla Hankkeeseen liittyy Folkhälsanin ja Gyllenbergsäätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus 8

9 Perheryhmän tavoitteet Perheryhmässä käytävien keskustelujen tavoitteena on vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä (kykyä pohtia omaa ja toisen näkökulmaa) suunnata vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin rohkaista vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin 9

10 Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän

11 Kaksi keskeistä asiaa Yksilön ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ei perustu yhtälöön Tästä seuraa että Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on mentalisaation ytimessä Alatunnistetiedot tähän

12 Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen ryhmässä Reflektio Peilaaminen Pohtiminen

13 Vanhemman mentalisaatiokyky tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. on edellytys sille, että hän voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti vauvansa kanssa mahdollistaa myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. 13

14 Hankkeen käytännön toteutus Keskusjärjestö johtaa hanketta yhteistyössä kaikkien piirijärjestöjen kanssa Viisi vastuupiiriä huolehtii koulutusten organisoinnista ja vastaa aiemmin koulutettujen ohjaajien jatkotapaamisista Kaikki piirit keräävät seurantatietoja ja pitävät yhteyttä oman alueensa mukana oleviin kuntiin ja koulutettuihin perheryhmänohjaajiin 2012 loppuun mennessä on toteutettu 14 ryhmänohjaaja-koulutusta eri puolilla maata ja koulutettu noin 230 perheryhmänohjaajaan. 230 koulutettua perheryhmänohjaajaa: - terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia, psykologeja sekä muita eri nimikkeillä työskenteleviä kunnan ja MLL:n työntekijöitä Lähes 80 kumppanuuskuntaa eri puolilla maata 14

15 VV hankkeen kumppanuuskunnat vuoden 2013 alussa (sinisellä ne joissa oli aktiivista VV -perheryhmätoimintaa v. 2012) Häme Etelä-Savo: Keski-Suomi: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: (Järvi-Suomi) Kainuu Kymi Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Jyte-liikelaitos (Jyväskylä; Muurame; Uurainen; Hankasalmi); Äänekoski; Pihtipudas, Viitasaari Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Maaninka; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi; Suonenjoki; Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi; Sonkajärvi; Vieremä Seutu 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi Seutu 2: Kuhmo; Sotkamo Seutu 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Imatra; Kotka; Lappeenranta Rovaniemi; Kittilä Lapua, Vaasa Oulu (Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii); Muhos, (neuvottelut: Raahe, Liminka) Helmen seutukunta: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Pulkkila Rauma; Eura; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Helsinki; Espoo; Kirkkonummi; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karviainen: Karkkila, Vihti, Nummi-Pusula, Kerava Turku; Laitila; Naantali; Raisio

16 VV perheryhmät tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 113 Tapaamiskertoja 890 Perheitä 484 Henkilöitä yhteensä 1401 joista äitejä 485 joista isiä 425 joista vauvoja 486 tukihenkilöt 5 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) Ryhmiä (lkm.) 125 Tapaamiskertoja 963 Perheitä 551 Henkilöitä yhteensä 1581 joista äitejä 552 joista isiä 473 joista lapsia 551 tukihenkilöt 5

17 Perheryhmän lähtökohdat Ensimmäisen lapsensa saaneille perheille Ammatillisesti ohjattu suljettu ryhmä Koostuu 12 tapaamisesta, joilla kullakin on oma teemansa Ryhmäkerrat etenevät joka kerta saman perusrungon mukaisesti yhteinen välipalahetki, keskustelua kotitehtävästä, ryhmäkeskusteluun johdatteleva teeman pohjustus, keskustelua päivän teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean aukaiseminen, yhteinen lopetus Ohjaajat eivät luennoi tai anna valmiita neuvoja ja ratkaisuja Jokaisella tapaamiskerralla perheet saavat 2 esittelylehtistä, joista toisessa keskusteluteemaan liittyvää tausta-ajattelua ja toisessa kotitehtävä ja sen idea 17

18 Perheryhmän 12 tapaamista 1. Olen oma vauvasi 2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun 5. Joskus tunnen,että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan 7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani 11. Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! Seuraavaksi keskitytään tarkkailemaan sekä vauvan että omia ja toisten perheenjäsenten tunteita ja ajatuksia. Lopputapaamisissa pohditaan eri perheenjäsenten tunnetilojen vaikutusta toisten käyttäytymiseen. Käännetään katse tulevaisuuteen 18

19 Perheiden palautteet v alusta palautetta on kerätty perheryhmän päättymisen jälkeen vanhemmille lähetettävällä webropol lomakkeella alkuvuoden aikana syyskuuhun mennessä perheryhmiin oli osallistunut 466 henkilöä (162 äitiä, 139 isää, 163 vauvaa ja 2 tukihenkilöä) näiltä vanhemmilta (N=301) oli saatu 189 (n) vastausta = 62% vastanneista 68% oli naisia ja 31 % miehiä vuotaita oli 70% vastanneista ja alle 25-v oli 17% 19

20 Palautekyselyyn vastanneiden taustatietoja Vastaajien koulutustausta, % Ylempi korkeakoulututkinto 21 Alempi korkeakoulututkinto Ammatillinen tutkinto tai ylioppilas Peruskoulu 4 20

21 Ryhmään hakeutumisen syyt: 1. Sosiaaliset suhteet ja vertaistuki % kaikista % naisista % miehistä Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa Halusin tutustua muihin vauvaperheisiin Voidakseni jakaa kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa Saadakseni uusia ystäviä

22 2. Halu oppia tuntemaan omaa vauvaa ja vauvan kanssa eläminen Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauvaarkeen Halusin syventää ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä Saadakseni tukea vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Halusin oppia tuntemaan vauvani paremmin Muut syyt: Saadakseni tukea parisuhteeseen: kaikista 6 %; naisista 4 %; miehistä 10 % 22

23 Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % kaikista % naisista % miehistä Ymmärrän paljon paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Suhteeni vauvaan vahvistui paljon Sain paljon lisää varmuutta lapsen hoitoon

24 Perheryhmän koettu vaikutus vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Sain paljon vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi paljon Ryhmään osallistuminen edisti paljon tasavertaista vanhemmuutta perheessämme

25 Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % kaikista % naisista % miehistä Ryhmällä oli paljon vaikutusta hyvinvointiini Ryhmällä oli paljon vaikutusta perheeni hyvinvointiin Ryhmällä oli paljon vaikutusta puolisoni hyvinvointiin Ryhmällä oli paljon vaikutusta parisuhteeseeni Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. 25

26 Perheryhmän vaikutus puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen % kaikista % naisista % miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona paljon Minun on paljon helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Minun on paljon helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... 26

27 Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % kaikista % naisista % miehistä Vanhemmuus Arjen ilot Arjen vaikeat tilanteet Lapsen ymmärtäminen Lapsen kehitys Parisuhde

28 Tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen on havainnut omia heikkouksia lapsen hoidossa ja parisuhteessakin harvoin keskustelu aukeaa kotona noin vain Nautin tosi paljon siitä, että isät olivat mukana. Teemojen pohdiskelu yhdessä antaa tukea vanhemmuuteen. Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut antoivat ehkä minulle eniten tärkeänä koin sen, että sain nähdä ettei muidenkaan elämä ole vaaleanpunaista unelmaa

29 Vanhempien keskinäinen yhteydenpito % kaikista % naisista % miehistä Ryhmä jatkaa tapaamisia vapaamuotoisesti Pidämme yhteyttä esim. Facebookissa tai sähköpostitse Tapaan joitain ryhmässäni olleita perheitä melko säännöllisesti Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa kunnan, seurakunnan tai jonkin muun Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa MLL:n perhekahvilaan tai muuhun MLL:n

30 Perheryhmämallin juurtumisen esteitä Useimmissa kumppanuuskunnissa johto on sitoutunutta, koulutetut innokkaita ja toiminta jatkuu ja laajenee kunnassa. Esteenä voi olla mm: Työaika- ja työvoimaresurssit, iltatyö, ohjaajien oma jaksaminen jne. työparityöskentely (mistä resurssit) korjaavaa työtä pidetään arvokkaampana (resursoidaan sinne) Omasta työstä irtaantuminen Esimiesten ja työkavereiden vahvat ennakkoasenteet työyhteisön muutosvastarinta (onko meidänkin pakko ) ei haluta tietää hyvistä kokemuksista => vaikeuttaa uusien työntekijöiden rekrytointia koulutuksiin ja ryhmien markkinointia perheille Käytännön järjestelyt (ryhmän markkinointi, kokoaminen ja välipalatarjoilun järjestäminen) Vähäinen ryhmänohjauskokemus ja epävarmuus omista taidoista 30

31 Hankkeessa kehitettävän interventiomallin vaikuttavuustutkimuksen tutkimusryhmä Tutkimuksen johtaja (10%): dosentti Mirjam Kalland Päätutkija Åse Fagerlund (100%), Folkhälsan Tutkija, dosentti Marjukka Pajulo, Tyks Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen, THL Tutkimuskoordinaattori (80%) Martina Salvén Tutkimusassistentti (60%) Mari Laakso Pro-gradu opiskelija: Eliisa Roine Mirjam Kalland

32 VV -interventiomallin vaikuttavuustutkimus Vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla interventioryhmien perheitä (n=200 perhettä) ja kontrolliryhmien perheitä (n=1000 perhettä) toisiinsa. Menetelminä käytetään kansainvälisesti tunnettuja lomakemittareita. Mirjam Kalland

33 Tutkimukseen mukaanottokriteerit: Mukaanottokriteerit: tutkimukseen osallistumista tarjotaan perheille, joissa 1) odotetaan (äidin) ensimmäistä vauvaa 2) odotetaan vain yhtä vauvaa (ensimmäisen ultraäänitutkimuksen perusteella) 3) vanhemmat ovat suomen- ja/tai ruotsinkielisiä. Interventioon eli perheryhmään voivat osallistua kaikki perheet, joissa odotetaan äidin tai isän ensimmäistä vauvaa tai vauvoja. Mirjam Kalland

34 Menetelmät ja mittausajankohdat Tutkimus tehdään kyselylomakkein (web-pohjaisesti tai paperiversiona) 1. raskausaikana (rvk 28-32) 2. syntymän jälkeen (1 kk) ennen ja jälkeen intervention (3kk ja 1v) 5. seurannassa lapsen kahden ikävuoden kohdalla. Interventio- ja kontrolliryhmille (sekä äideille että isille) tehdään samat arvioinnit, samoissa aikapisteissä. Mukaan kutsutaan vanhempia MLL:n yhteistyökunnista (noin 80) sekä Folkhälsanin yhteistyökunnista (ruots.) Mirjam Kalland

35 Tutkimuksen 1. hypoteesi Kontrolliryhmän vanhempiin verrattuna interventioon osallistuneissa perheissä: 1) vanhemmuus koetaan vähemmän stressaavana ja mielikuva lapsesta on positiivisempi 2) vanhemmat voivat psyykkisesti ja fyysisesti paremmin 3) vanhemmat ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa 4) vanhemmat kokevat paremmin voivansa vaikuttaa elämäänsä ja sen laatuun 5) lasten terveys on parempi 6) lasten kehitys on edennyt paremmin Mirjam Kalland

36 Tutkimuksen 2. hypoteesi: Vanhemman korkeampi mentalisaatiokyky toimii keskeisenä välittävänä tekijänä (mediating factor) vanhemman ja lapsen parempaan vointiin. Mirjam Kalland

37 Interventioryhmän ja vertailuryhmän väliset erot Tutkimuksessa arvioidaan sekä äidin että isän: Masennusoireita (EPDS) Parisuhdetyytyväisyyttä (IMS) Reflektiivistä kykyä (PRFQ) Koherenssia (SOC) Kokemuksia omista vanhemmista (PBI) Vanhemmuuteen liittyvää stressiä (Sw-PSI) Lapsen kehitystä (BITSEA) Mielikuvia vauvasta Mirjam Kalland

38 Tilanne vanhempaa on antanut kirjallisen suostumuksensa Prenatalivaihe 237 (161 äitiä ja 76 isää) 1kk 160 (112 äitiä ja 48 isää ) 3kk 105 (80 äitiä ja 25 isää) Mirjam Kalland

39 Tutkimuksen vahvuudet: Selkeä kohderyhmä Vahva teoreettinen tausta lupaavia tuloksia Pilottia arvioitu sekä käyttäjien että ohjaajien näkökulmasta Koulutus Manuaali Interventioon osallistuvien kuntien kirjallinen sitoumus Taloudellisesti edullinen, nivoutuu neuvolatyöhön Tutkimusasetelma mahdollistaa matched case-control Mirjam Kalland

40 Tutkimuksen haasteet ja heikkoudet Interventiomallin pysyminen riittävän samanlaisena Osaamisen kartuttaminen ja pysyminen kunnissa Mallin levittäminen, kenellä vastuu tulevaisuudessa? Vahva tieteellinen tutkimusnäyttö universaalina, ennaltaehkäisevänä interventiona puuttuu vielä Ryhmätoimintaan liittyvien tärkeiden mutta universaalien vaikutusten erottaminen Vahvuutta vanhemmuuteen mallin uniikeista vaikutuksista Perheiden rekrytoiminen ja pysyminen tutkimuksessa Mirjam Kalland

41 Acknowledgments: Research team: Principal Investigator and Leader of the project Mirjam Kalland, Ph.D., Docent, Associate Professor, University of Helsinki, and Secretary General in Mannerheim League of Child Welfare Researcher: Åse Fagerlund, Neuropsychologist, University of Åbo Akademi Co-PI: Marjukka Pajulo, M.D., Ph.D., University of Turku, Dept. of Child Psychiatry Co-PI: Tuovi Hakulinen-Viitanen, Adj. Prof., Ph.D., National Institute for Health and Welfare Research Coordinator: Martina Salven, student in Psychology, University of Helsinki Reseach Asssistant: Mari Laakso, Itä-Suomen yliopisto Master Student: Eliisa Roine, Itä-Suomen yliopisto Project team: At Mannerheim Legue for Child Welfare: Anne Viinikka, Johanna Sourander Marie Rautava At Folkhälsan: Malin von Koskull, Karola Forstén, Gun Andersson Project financing: Finnish Slot Machine Association. Research Funding: mm. Folkhälsan Research Center, Gyllenbergin säätiö, Niilo Helanderin säätiö Mirjam Kalland

42 Tarvitaan validoituja tai hyviksi koettuja menetelmiä Tutkimustietoa on, mutta sitä tarvitaan lisää Hyvien (validoitujen) mallien levittäminen ei tapahdu itsestään, horisontaalista oppimista ei juuri tapahdu On syytä unohtaa romanttiset ajatukset informaatioohjauksen toimivuudesta Tarvitaanko vahvempaa kehittämistyön ohjaamista nykyisin joku hyötyy jossain, hetkellisesti? Suomen nykykehitys malliesimerkki siitä, miten ei tule toimia? Alatunnistetiedot tähän

43 Kiitos! Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen yhteyshenkilöt: Marie Rautava, ohjelmajohtaja p ; Anne Viinikka, päällikkö p ;

Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä

Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä Esityksen sisältö Lyhyt kuvaus Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeesta Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli Vanhempien palautteet perheryhmistä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen

Vahvuutta vanhemmuuteen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 VV -perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa

Lisätiedot

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä

Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Anne Viinikka Päällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Eväitä mentalisaatioon Vahvuutta vanhemmuuteen - perheryhmästä Esityksen sisältö Kehittämistyön käynnistyminen

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen - kutsuseminaari. 28.9.2011, Folkhälsan

Vahvuutta vanhemmuuteen - kutsuseminaari. 28.9.2011, Folkhälsan Vahvuutta vanhemmuuteen - kutsuseminaari 28.9.2011, Folkhälsan 1 Päivän tavoitteet Esitellä Vahvuutta vanhemmuuteen / Föräldraskapet Främst -perheryhmätoimintaa Tukea perheryhmätoiminnan kehittämistä kunnissa

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

25.10.2012 Mirjam Kalland. Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen 25.10.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Projektin lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen

Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen 27.2.2013 Mitä vauva toivoo - hanke Mirjam Kalland Näkökulmia vuorovaikutukseen ja varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat Yhteiskunnalliset lähtökohdat Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta Me kaikki toivomme elämältä hyviä, turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita Ne ovat erityisen tärkeitä pienelle lapselle ja hänen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Helsinki Helsingin VOK, Kaarlenkatu Helsingin kaupunki hvok.kaarlenkatu@hel.fi YHTEYSTIETOJA 29.12.2015 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665 180 espoo.keskus@luona.fi Espoo, Siikajärvi 050 467 1862 vok.siikajarvi@luona.fi

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti

Lahti 1 106,8 Heinola Esan Kirjapaino Oy, Iskelmä Lahti Iskelmä, populaari, varttunut väestö 103,0 Lahti Alueelliset ja paikalliset taajuuskokonaisuudet Alueet Taajuudet Hakijat pääasiallinen kohderyhmä tai suuntaus Etelä- ja Pohjois-Savo Kuopio-Iisalmi 89,5 Iisalmi Kevyt Kanava Oy, (Iskelmä Oikea Asema)

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Heinola Heinola Setlementtiliitto/Viittakivi oy heinolavok@setlementti.fi YHTEYSTIETOJA 4.1.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Asikkala Vääksy Kotouma oy 050 412 1605 vok.vaaksy@kotouma.fi Espoo Espoo, Nihtisilta 050 467 2631 vok.kutoja@luona.fi Espoo, Otaniemi 050 4665

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot