Lausunto uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamishankkeen periaatepäätöshakemuksesta Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamishankkeen periaatepäätöshakemuksesta Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry."

Transkriptio

1 Lausunto uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamishankkeen periaatepäätöshakemuksesta Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry

2 2 Tämä on Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry:n lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle Teollisuuden Voima Oy:n jättämään ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevaan periaatepäätöshakemukseen. Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry. Vironkatu Helsinki Yhteyshenkilöt: Simo Kyllönen: , Raino Vastamäki: Tiivistelmä Ympäristöjärjestö Dodo ry:n mielestä TVO:n jättämää viidettä ydinvoimalayksikköä koskevaa periaatepäätöshakemusta ei varovaisuusperiaatteen pohjalta tule hyväksyä. Varovaisuusperiaatteen mukaan potentiaalisesti ympäristölle tai ihmisille suurta vahinkoa aiheuttavaa toimintaa ei tule tehdä, mikäli kyseistä toimintaa koskeva tieto on epävarmaa, epätäydellistä tai riittämätöntä. Periaatetta noudatetaan erityisesti silloin, jos toiminnasta saatavat hyödyt ovat pieniä tai epävarmoja. Varovaisuusperiaatteen mukaan puhtaasti taloudelliset hyödyt eivät riitä perusteluksi varovaisuusperiaatteen sivuuttamiseen. Lisäksi hakija ei ole osoittanut, että ydinvoimasta olisi merkittävää hyötyä Suomen taloudelle (vrt. KTM 2001a). Ydinvoima voi aiheuttaa suurta vahinkoa sekä ympäristölle että ihmisille. Ydinvoimaloiden ja ydinjätteen riskeihin liittyvät tiedot ja todennäköisyysarviot ovat epävarmoja, epätäydellisiä ja riittämättömiä. Lisäksi ydinvoiman hyödyt kansantaloudelle tai ilmastonmuutoksen torjumiselle ovat epävarmoja ja korkeimmillaankin pieniä. Tämän takia uutta ydinvoimalayksikköä ei tule rakentaa. Ydinvoiman koko elinkaari uraanikaivoksista loppusijoitukseen on haitallinen, riskialtis ja täynnä epävarmuuksia. Viidennen ydinvoimalan elinkaari on noin sadan vuoden mittainen ja ydinjätteen elinkaari noin vuoden mittainen, eli ydinjäte on vaarallista suunnilleen yhtä pitkän ajan kuin nykyihminen on ollut olemassa. Muun muassa tämän takia ydinvoimaan liittyy hallitsemattomia ja ennakoimattomia riskejä ja erityisiä eettisiä ongelmia. Tässä lausunnossa tarkastellaan varovaisuusperiaatteen soveltamista ydinvoimaan, esitellään erilaisia ydinvoimaan liittyviä riskejä ja haittoja sekä pohditaan ydinvoimaan liittyviä eettisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Lisäksi näkökulmat nivotaan yhteen laadullisilla skenaariotarkasteluilla, joiden tarkoituksena on osoittaa ydinvoimaan liittyvät riskiskenaariot uskottaviksi ja laskennalliset todennäköisyysarviot epävarmoiksi. Ydinvoimaa ei tule tarkastella pelkästään kansallisena kysymyksenä. Ydinonnettomuus missä päin maailmaa tahansa tai pienetkin onnettomuudet kotimaassa voivat keskeyttää voimalayksikön käytön ja aiheuttaa poliittisen paineen muidenkin yksikköjen sulkemiseen. Tämä voi aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä ja ongelmia energiahuoltoon. Poliittiset syyt voivat ilman onnettomuuksiakin johtaa ydinvoimaloiden käytön lopettamiseen ennen niiden käyttöiän päättymistä Dodo ry:n puolesta Simo Kyllönen, hallituksen puheenjohtaja

3 3 Sisältö Johdanto... 4 Varovaisuusperiaate ja ydinvoima... 5 Ydinvoima voi aiheuttaa suurta vahinkoa... 6 Ydinvoimaan liittyvä tieto on epävarmaa... 6 Ydinvoiman riskien todennäköisyydet ovat epävarmoja... 6 Ydinvoiman riskit koskevat tuleviakin sukupolvia... 7 Ydinvoiman hyödyt eivät ole merkittäviä... 8 Ydinvoiman riskit ja haitat... 8 Ydinvoima ja ilmastonmuutos... 8 Työllisyysvaikutukset Tuotanto- ja huoltovarmuus Kilpailukykyisyys ja vakaa hinta Loppusijoitus ratkaisematta Uraanin louhinta Uraanin väkevöinti Voimalan turvallisuus Ydinvoiman eettinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu Laadullinen riskien skenaariotarkastelu Suurriskiskenaariot Pienriskiskenaariot Uutisskenaariot Lähteet:... 23

4 4 Johdanto Ympäristöjärjestö Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry:n (Dodo ry.) mielestä Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) jättämää uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevaa periaatepäätöshakemusta ei tule hyväksyä, koska ydinvoiman riskit ja haitat ovat liian suuret. TVO on jättänyt uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle 15. marraskuuta Uuden yksikön sijaintipaikaksi on suunniteltu joko Eurajoen Olkiluotoa tai Loviisan Hästholmenia. Ydinvoiman kohdalla pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta, koska ydinvoiman aikajänne on pitkä ja riskit ovat erittäin suuret sekä ihmisille että muulle luonnolle. Kaikkia ydinvoiman suurriskien todennäköisyyksiä on mahdotonta tieteellisesti määritellä. Riskejä ja ydinvoiman hyötyjä verrattaessa ydinvoiman potentiaaliset hyödyt eivät oikeuta riskinottoa. Varovaisuusperiaatteen mukaan puhtaasti taloudelliset hyödyt eivät riitä perusteluksi varovaisuusperiaatteen sivuuttamiseen. Lisäksi ei ole edes pystytty osoittamaan, että uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä olisi mitään merkittävää hyötyä Suomen taloudelle (vrt. mm. KTM 2001b: KIO1 ja KIO2, joiden kansantaloudelliset erot jäävät virhemarginaaliin 1 ). Turvallisuuspolitiikassa lähdetään usein varovaisuusperiaatteesta. Hyvinkin epätodennäköisiin skenaarioihin valmistaudutaan varmuuden vuoksi miljardien investoinneilla, esimerkiksi helikopteri- tai hävittäjähankkein (esim. Hornet-hankinta maksoi noin 18 miljardia markkaa). On omituista, että yhteiskunta luo vastaavia riskejä vapaaehtoisesti rakentamalla ydinvoimaa. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ydinvoimaloiden rakentamatta jättäminen ei ole kallista riskien välttämistä. Lisäksi sota- ja kriisiaikoina ydinvoimaloiden riskit ovat erityisen suuria ja niiden huoltoon ja polttoaineen saatavuuteen voi tulla vakavia häiriöitä. Julkinen keskustelu ydinvoimasta ja sen vaihtoehdoista on viime aikoina keskittynyt lähinnä taloudellisiin hyöty-panos -tarkasteluihin. Dodo ry. haluaa korostaa, että ydinvoiman riskit ja haitat ovat varovaisuusperiaatteen valossa riittävä perustelu sille, että ydinvoimaa ei rakenneta eikä käytetä. Taloudelliset tarkastelut ovat toissijaisia, vaikkakin ydinvoiman potentiaalisten taloudellisten hyötyjen pienuus ja epävarmuus tukevat varovaisuusperiaatteen käyttöä. Lisäksi ydinvoiman seuraamusten ja riskien aikajänne on todennäköisesti pitempi kuin minkään muun inhimillisen toiminnan, mikä lisää riskejä ja tieteellisten ennusteiden epävarmuutta. Suunnitellun uuden voimalayksikön elinkaari rakentamisesta purkamiseen on noin sata vuotta (tekninen käyttöikä [60 v.] + ns. viivästetty purkaminen [30 v.] ) ja ydinjäte on vaarallista ainakin vuotta. Ydinvoimalan käyttö, huolto, purkaminen ja jätteen käsittely vaativat hyvin organisoitunutta ja vakaata yhteiskuntaa sekä huipputeknistä osaamista. Ydinvoimaloiden rakentaminen perustuu olettamukselle, että voimaloiden yhteiskunnallinen ja fyysinen ympäristö säilyy vakaana vähintään sata seuraavaa vuotta. Tällaisella olettamukselle ei ole riittäviä perusteita puhumattakaan tieteellisestä näytöstä, varsinkaan ympäristömuutosten ja väestönkasvun maailmassa. Vakaan yhteiskunnan olettamus perustuu jatkuvuuden illuusioon ja kapeaan historialliseen näkemykseen. Dodo ry:n mielestä varsinaisten ydinvoiman riskien ja haittojen lisäksi ydinvoima on kyseenalaista eettisestä näkökulmasta ja sen vaikutukset kulttuuriin ja yhteiskuntaan ovat negatiivisia. Eettisestä näkökulmasta on esimerkiksi ongelmallista, että yksi sukupolvi tekee päätöksiä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia tuhansiksi sukupolviksi eteenpäin. Kulttuuriin ja yhteiskuntaan ydinvoimalla voi olla haitallisia vaikutuksia monella tasolla. Asiantuntijakeskeisyys, harkittu riskien otto ja ydinvoiman vaatimat turvallisuusjärjestelyt vaikuttavat kansalaisten yleiseen asennoitumiseen muihinkin riskeihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Ydinriskien ottaminen voi lisätä ihmisten illuusiota ihmisen kyvystä hallita teknisin ratkaisuin kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia, luonnonilmiöitä ja ympäristöongelmia. Lisäksi ydinvoimalla voi olla negatiivinen vaikutus ihmisten asennoitumiseen politiikkaan ja demokratiaan ainakin siinä tapauksessa, että ydinvoimaa rakennetaan lisää kansalaisten enemmistön sitä vastustaessa (vrt. Taloustutkimus Oy:n uusimmat tulokset, joiden mukaan 54% suomalaisista vastustaa ydinvoiman käyttöä ja käytön lisäämistä). 1 Valitettavasti Kansallisessa ilmastostrategiassa (KTM 2001a) ja sen taustaselvityksessä (KTM 2001b) ei käsitellä lainkaan laskennallisia virhemarginaaleja eikä tilastollisia merkitsevyyksiä. Vaikka ero olisikin merkitsevä se ei ole merkittävä. Ei ainakaan varovaisuusperiaatteen rikkomiseen.

5 5 Suoranaisten ydinvoimaan liittyvien ongelmien ohella ydinvoima hidastaa ilmastonmuutoksen torjumista. Ydinvoimakeskustelun vuoksi Suomen energiatulevaisuutta ei ole voitu johdonmukaisesti suunnitella, ja investoinnit energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin ovat hidastuneet. Jos valtioneuvosto hyväksyy TVO:n hakemuksen viidennestä ydinvoimalasta, nämä investoinnit hidastuvat entisestään. Vuosikausia jatkunut ydinvoimakeskustelu on saanut aikaan ainoastaan sen, että Suomen energiapolitiikkaan on jätetty ydinvoimalan mentävä aukko. Kasvihuonekaasujen vähentämisessä ydinvoimalla voi parhaimmillaankin toimia pitemmällä aikaperspektiivillä tarkasteltuna vain hyvin lyhytaikaisena siirtymäajan osaratkaisuna. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ydinvoima voi toimia lyhyelläkin aikavälillä vain marginaalisena ilmiönä. Jos ydinvoiman määrää moninkertaistettaisiin, sen ongelmatkin moninkertaistuisivat. Viimeistään uraanin hupeneminen tekee ydinvoimasta lyhytaikaisen ilmiön ihmiskunnan historiassa. Ydinjätteistä taas on jo tullut ihmiskunnan näkövinkkelistä ikuinen ongelma. Mikään ei oikeuta tämän ongelman jatkuvaa kasvattamista. Ydinvoiman haittoja ei pidä tarkastella pelkästään kansallisena kysymyksenä, vaan ylikansallisena yritystoimintana ja maailmanlaajuisena ongelmavyyhtinä. Esimerkiksi ydinvoiman rakentaminen Suomessa tukee ydinvoimateknologiaan liittyviä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia ja ydinvoiman rakentamista muualla. Toisaalta ydinonnettomuus missä päin maailmaa tahansa voi aiheuttaa ydinvoimalan rakentamisen tai käytön keskeytymisen, mistä taas voi seurata suuria taloudellisia tai poliittisia ongelmia. Dodo ry:n mielestä energiapolitiikka tulee suunnata energian säästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin. Muun muassa hallituksen ilmastostrategiassa (KTM 2001a, KTM 2001b) ja ympäristöjärjestöjen raportissa Uusiutuva energiapolitiikka (Dodo ry. ym. 2000) on riittävästi osoitettu, että kasvihuonekaasujen vähentäminen ilman uutta ydinvoimaa on täysin realistista ilman merkittäviä taloudellisia riskejä tai kustannuksia yhteiskunnalle. Tässä lausunnossa tarkastellaan ensin varovaisuusperiaatteen soveltamista ydinvoimaan. Sen jälkeen esitellään tiivistetysti erilaisia ydinvoimaan liittyviä riskejä ja haittoja. Tämän jälkeen pohditaan ydinvoiman eettisiä, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Lopuksi nämä näkökulmat nivotaan yhteen hypoteettisilla skenaariotarkasteluilla. Skenaarioiden tarkoituksena on osoittaa, että monenlaiset ja eri vakavuusasteiset ydinvoimaan liittyvä riskiskenaariot ovat uskottavia ja mahdollisia, vaikka niiden kvantitatiivista todennäköisyyttä on mahdotonta arvioida. Yksittäisesti tarkasteltuna jokainen skenaario lienee epätodennäköinen, mutta kokonaisuutena tarkasteluna on riittävän todennäköistä, että jokin niistä tai jotain vastaavaa voi tapahtua, jotta varovaisuusperiaatetta tulee ydinvoiman kohdalla noudattaa eikä ydinvoimaa tule käyttää. Varovaisuusperiaate ja ydinvoima Varovaisuusperiaate (Precautionary Principle. Vrt. mm. Rion julistus 1992 ja Communication from the Commission, COM[2000]1) on riskienhallinnassa käytetty periaate, jonka mukaan potentiaalisesti suurta vahinkoa aiheuttavaa toimintaa ei tule tehdä, mikäli kyseistä toimintaa koskeva tieto on epävarmaa, epätäydellistä tai riittämätöntä. Periaatetta noudatetaan erityisesti silloin, jos toiminnasta saatavat hyödyt ovat pieniä tai epävarmoja. Dodo ry:n mielestä varovaisuusperiaatetta tulee noudattaa ydinvoimaa tarkasteltaessa ja ydinvoimaa ei periaatteen mukaan tule käyttää, koska: Ydinvoima voi potentiaalisesti aiheuttaa suurta vahinkoa ympäristölle, ihmisille, elämille ja kasveille. Ydinvoimaa koskeva tieteellinen tieto on monilta osin epävarmaa, epätäydellistä ja riittämätöntä. Erityisesti ydinvoimaan liittyvien riskien todennäköisyyttä ei pystytä täsmällisesti määrittämään ja riskien määrittely on epävarmaa, epätäydellistä ja riittämätöntä. Lisäksi on huomioitava, että: Varovaisuusperiaate ulottuu lyhyen tähtäimen riskien lisäksi tuleviin sukupolviin, ja ydinvoiman riskit koskevat nykysukupolvien lisäksi tuhansia tulevia sukupolvia.

6 6 Varovaisuusperiaatetta on usein syytä noudattaa myös silloin kun potentiaaliset vahingot ovat pieniä, ainakin jos hyödyt ovat pieniä tai epävarmoja. Suurriskien lisäksi ydinvoimaan liittyy runsaasti pienempiä riskejä, joista voidaan esimerkiksi mainita pienet ydinonnettomuudet, jotka aiheuttavat vähintään ydinvoimalan sulkemisen ja siten ydinvoimalan kokoisen aukon energiansaantiin. Usein nollariskitaso on mahdoton, ja tällöin hyväksyttävä riskitaso pitää suhteuttaa asiaan liittyviin potentiaalisiin hyötyihin. Yleisenä periaatteena voidaan pitää, että asian hyötyjen pitää olla todella merkittäviä, jotta varovaisuusperiaate voidaan ohittaa. Todella merkittävinä hyötyinä voidaan pitää esimerkiksi muiden merkittävien ympäristöriskien välttämistä. Esimerkiksi puhtaasti taloudellisia hyötyjä, merkittäviäkään, ei voida pitää riittävinä perusteina varovaisuusperiaatteen ohittamiseen. Lisäksi ydinvoiman mahdolliset taloudelliset hyödyt ovat pieniä ja epävarmoja. Ydinvoiman mahdolliset hyödyt ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat samalla tavoin spekulatiivisia ja korkeimmillaan marginaalisia. Muun muassa KIO1 ja KIO2 -skenaarioiden vertailussa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ydinvoimalla vähemmän kuin silloin, jos lisäydinvoimaa ei rakenneta. Riskejä tulee arvioida sekä laskennallisesti (kvantitatiivisesti) että laadullisesti (kvalitatiivisesti). Ydinvoiman riskejä arvioitaessa tulevaisuuden olosuhteita koskevat laadulliset tarkastelut on yleensä sivuutettu merkityksettöminä. Laadullisten tarkastelujen ohittaminen johtuu siitä, että tulevaisuustarkastelut jäävät helposti teoreettisiksi visioiksi, joiden todennäköisyyksiä ei voida kvantitatiivisesti määritellä. Tämän epävarmuuden vuoksi varovaisuusperiaatetta tulisikin käyttää pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavan ydinvoiman kohdalla. Ydinvoima voi aiheuttaa suurta vahinkoa Esimerkiksi ytimen sulaminen tai voimalapalo voivat aiheuttaa katastrofaalisen ydinonnettomuuden. Onnettomuuden seuraamukset ovat potentiaalisesti katastrofaalisia: jopa satojatuhansia kuolleita tai sairaita, satoja neliökilometrejä menetettyä maa-alaa, kansantalous voi kärsiä tai romahtaa. Vaikutukset voivat lisäksi ylittää maiden rajat. Ainakin Tshernobylissä tapahtuneen ydinonnettomuuden terveyshaitat ja ympäristöseuraukset ovat olleet erittäin suuria. Pienemmissäkin ydinonnettomuuksissa taloudelliset kustannukset ovat olleet miljardeja dollareita. (Suurista ja pienemmistä ydinvoiman riskeistä ks. tarkemmin s Laadullisista riskiskenaarioista ks. s. 15.) Ydinvoimaan liittyvä tieto on epävarmaa Ydinvoimaloihin, ydinjätteisiin ja säteilyyn liittyvä tieteellinen ja tekninen tieto on monin paikoin epävarmaa ja epätäydellistä. Esimerkiksi ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyy paljon tieteellistä epävarmuutta esimerkiksi suojakapseleiden korroosio-ominaisuuksista, maankuoren liikkeistä ja kallioperän ominaisuuksista - puhumattakaan ilmastonmuutoksien (esim. jääkausien) aikatauluista. Ydinvoimaloissa suurimmat epävarmuustekijät liittyvät ennakoimattomiin inhimillisiin tekijöihin ja ydinvoimaloiden ulkoisiin muuttujiin. Tulevia yhteiskunnallisia tai ympäristöolosuhteita on mahdotonta määritellä edes ydinvoimalan käyttöiän ajalta puhumattakaan ydinjätteiden aikaperspektiivistä. Ydinvoiman riskien todennäköisyydet ovat epävarmoja Ensinnäkin ydinvoiman riskien todennäköisyyksien laskennallinen tai teoreettinen määritteleminen on useasta syystä hankalaa, kiistanalaista, epävarmaa ja epätäydellistä. Toiseksi teoreettisesti hyvin epätodennäköisiä asioita tapahtuu. On esimerkiksi teoreettisesti hyvin epätodennäköistä, että nykyaikainen ydinsukellusvene törmää kalastusalukseen tai että autolautta uppoaa Itämerellä. Tämän vuoksi Dodo ry arvioi, että ydinvoiman suhteen ainoa järkevä, eettinen ja poliittisesti oikeutettu suhtautumistapa on noudattaa varovaisuusperiaatetta ja olla käyttämättä ydinvoimaa. Osa ydinvoiman riskien analyysiin liittyvistä ongelmista on tieteenfilosofisia ja osa laskennallisia. Tulokset riippuvat lähtöoletuksista (premisseistä), todennäköisyystulkinnoista ja laskennallisista malleista. Mitään ainoaa oikeaa tapaa todennäköisyyden arviointiin ei ole ja asiasta onkin laajaa erimielisyyttä myös tiedeyhteisön sisällä.

7 7 Vakavat ydinvoimalaonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta niitä on kuitenkin tapahtunut useita ydinvoiman lyhyen olemassaolon aikana (Windscale 1957, Kyshytym 1957, Three Mile Island 1979, Tshernobyl 1986). Pienempiä onnettomuuksia (ja oletettavasti läheltä piti -tilanteita) on ollut moninkertainen määrä. Tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella laskettuna (frekvenssitulkinta) on varsin todennäköistä, että jossakin päin maailmaa tapahtuu vakava ydinonnettomuus, joskin yhtä laitosyksikköä kohden vakava onnettomuus on suhteellisen epätodennäköinen. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että vakava ydinonnettomuus missä tahansa maapallolla voi poliittisen paineen myötä aiheuttaa viidennen voimalan rakentamisen keskeyttämisen tai jo käynnissä olevan yksikön sulkemisen. Frekvenssitulkinta on oikeastaan ainoa tarkka tapa määritellä ydinvoimaloiden onnettomuuksien todennäköisyyksiä, vaikka sitä on kritisoitu muun muassa sen vuoksi, ettei nykyaikaisia tai länsimaisia ydinvoimaloita voi verrata onnettomuusvoimaloihin. Osittain tämä kritiikki onkin perusteltua. Muiden todennäköisyyslaskentatapojen ongelma kuitenkin on, että ne ovat teoreettisia tai mallinnettuja eivätkä empiirisiä. On myös otettava huomioon, että uuteen teknologiaan liittyy uusia ennakoimattomia epävarmuustekijöitä ja että teknisten ja inhimillisten virheiden todennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa systeemin monimutkaisuuteen. Lisäksi ydinvoimaloiden määrä kasvaa yhä, mikä nostaa ydinonnettomuuden todennäköisyyttä. Ydinvoiman kannattajien on tietenkin vaikea hyväksyä frekvenssitulkintaa, koska silloin ydinonnettomuuden todennäköisyys muodostuu varsin suureksi. Todennäköisyysperustaisissa turvallisuusanalyyseissä (PSA) osa mallien lähtökohdista perustuu empiriaan. Suurin osa ydinonnettomuusanalyyseistä koskee ns. normaaliin käyttöön liittyviin riskejä. Laskennallisten simulaatioiden perusteella nykyaikaisessa ydinvoimalassa tapahtuvan ytimen sulaminen on varsin epätodennäköinen tapahtuma ainakin yhtä voimalaitosyksikköä kohden. Kuitenkin monimutkaisten mallien pätevyyttä on vaikea arvioida ilman lopputulosten vertailua todelliseen tilanteeseen. Todellisen tilanteen tarkasteluun taas ei ole vielä riittävää aikajanaa. Simulaatioiden luotettavuutta saattaa lisäksi laskea se, että suurin osa laskelmista tapahtuu ydinvoimayhtiöiden sisällä tai niiden toimeksiannosta tai muuten ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvien taholta. On vaarana, että tällaiset laskelmat ovat vääristyneitä, koska on haettu ydinvoimaa tukevaa positiivista evidenssiä tietoisesti tai tiedostamatta. Ulkoisia uhkia (esim. kriisejä, sotia, terrori-iskuja) PSA malleissa ei voida perustellusti ottaa huomioon, koska niiden todennäköisyyksistä ei voida sanoa mitään varmaa. Laskennallisesti on mahdotonta arvioida odottamattomia tapahtumasarjojen, inhimillisten tekijöiden tai ulkoisten uhkien, esimerkiksi onnistuneen terrori-iskun, todennäköisyyksiä. Ydinvoimalan ympäristön olosuhteista ei voida pitkällä aikaperspektiivillä sanoa mitään varmaa. Perustellusti voidaan kuitenkin väittää, että muun muassa luonnonympäristön muutokset kuten ilmastonmuutos sekä väestönkasvu aiheuttavat yleistä yhteiskunnallista epävakautta ja terrorismi-, sota- ja kriisialttiutta maailmassa. Kuluva vuosisata saattaa olla paljon epävakaampi kuin viime vuosisadan jälkipuolisko. Ydinvoiman riskit koskevat tuleviakin sukupolvia Mahdollisen viidennen ydinvoimalayksikön riskit pitäisi arvioida sen koko satavuotisen elinkaaren ajalta, jolloin ne koskevat noin neljää tulevaa sukupolvea. Ydinjätteiden käsitteleminen ja loppusijoittaminen jätetään pääosin tulevien sukupolvien huoleksi. Voimalan purkaminen taas jätetään kokonaisuudessaan vielä syntymättömien sukupolvien vastuulle. Ydinjätteen loppusijoituksessa pitää ottaa huomioon vähintään vuoden aikajänne, jolloin se koskee noin 4000 tulevaa ihmissukupolvea. Ydinjäte tulee siis olemaan vaarallista suunnilleen yhtä kauan kuin nykyihminen (homo sapiens sapiens) on ollut tähän saakka olemassa. TVO:n suunnitteleman viidennen voimalayksikön olisi tarkoitus olla rakennettuna noin vuonna Voimalan tekninen käyttöikä on 60 vuotta ja sen purkaminen kestäisi noin 30 vuotta. Viides ydinvoimala olisi siis poissa maankamaralta noin vuonna Itse ydinvoimalaa pitäisi täten valvoa ja vartioida satakunta vuotta. Maailman tai Suomen olosuhteita ei voida ennustaa sataa vuotta eteenpäin. On syytä muistaa, että taaksepäin tarkasteltuna sataan vuoteen mahtuu muun muassa kaksi maailmansotaa.

8 8 Ydinvoimalan purkaminen vaatii suurta teknistä tietämystä ja taitotietoa 2, joten voimalan elinkaariajattelu perustuu olettamukselle, että maailman ja Suomen olosuhteet ovat vakaat, yhteiskunta on organisoitunut ja riittäviä tiedollisia, teknisiä ja taloudellisia resursseja on yhä sadan vuoden päästä käytettävissä. Edelleen oletetaan, että sadan vuoden aikana ei tapahdu sotia, suurepidemioita, yhteiskunnan hajoamista, nälänhätiä. Yhteiskuntakehityksen jatkuminen vakaana seuraavan sadan vuoden ajan on tietenkin toivottavaa, mutta nykyisessä väestökasvun ja ilmastonmuutoksen maailmassa epävarmaa. Pienempi uhka on, että voimalan teknisen käyttöiän aikana ydinvoima menettää suosionsa ja voimaloita aletaan sulkea etuajassa. On myös mahdollista, että ydinvoimalaa purettaessa yhteiskunnan pitääkin osallistua ydinvoimalan purkamisen tai jätteiden käsittelyn kustannuksiin. Ydinvoiman hyödyt eivät ole merkittäviä Suurien riskien kohdalla varovaisuusperiaatetta tulee noudattaa puhtaasti taloudellisista hyötynäkökohdista huolimatta. Viidennen ydinreaktorin rakentamisen kohdalla taloudelliset hyödyt ovat myös epävarmoja ja potentiaalisestikin pieniä suhteessa skenaarioihin, joissa ydinvoimaa ei käytetä. Ydinvoiman hyödyt ilmastonmuutoksen torjumisessa ovat epävarmoja ja parhaimmillaankin marginaalisia. Ydinvoima itse asiassa hidastaa ilmastonmuutoksen torjumista vähentämällä investointeja energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin. Ei siis ole perusteltua ottaa ydinvoimaan liittyviä riskejä vetoamalla siihen, että sen avulla voidaan välttää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. (Ydinvoiman merkityksestä ilmastonmuutokseen ja talouteen seuraavassa kappaleessa.) TVO:n hakemuksessa ei riittäviä riskianalyysejä TVO:n hakemus on puutteellinen, koska hakemuksessa ei käsitellä lainkaan varovaisuusperiaatetta. Tämä on ristiriidassa sekä Rion julistuksen että Euroopan komission tiedonannon kanssa (Rio declaration 1992 ja Communication from the Commission, COM[2000]1). Hakemus on puutteellinen myös, koska siinä ei riittävästi käsitellä laadullisia riskiskenaarioita eikä niiden laadullisia ja laskennallisia todennäköisyysarvioita. Erityisesti tulevaisuuden olosuhteita koskevia riskianalyysejä ei ole käsitelty, esimerkiksi poikkeusolosuhteiden (sodat, kriisit, luonnonkatastrofit jne.) vaikutusta ydinvoiman tuotantoon ja jätteiden varastointiin ei ole pohdittu. Ydinvoiman riskit ja haitat Ydinvoima ja ilmastonmuutos Periaatepäätöksen hakija perustelee hakemustaan ydinvoiman ilmastomyötäisyydellä ja pitää ydinvoiman lisärakentamista tärkeimpänä yksittäisenä osakeinona energia- ja ympäristöpoliittisessa kokonaisratkaisussa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Myös Suomen ilmastostrategian toisessa skenaariovaihtoehdossa Suomelle Kioton pöytäkirjassa asetetut tavoitteet toteutetaan pääosin uudella ydinvoimakapasiteetilla. Näkemys ydinvoiman ilmastomyötäisyydestä on perusteltua vain kun sitä tarkastellaan hiilidioksidipäästöttömänä energiantuotantomuotona. Mikäli ydinvoiman tuotantoa tarkastellaan kokonaisuudessaan (keskitetty, suuri ja tasainen sähköntuotanto, polttoaineen koko elinkaari) ovat sen vaikutukset yhteiskunnalle pikemminkin ilmastonmuutoksen torjuntaa hidastavia: uuden ydinvoimatuotannon rakentaminen ei tue yhteiskunnan elinkeinorakenteen väistämätöntä sopeutumista ilmastomuutoksen aktiivisempaan torjuntaan eikä Rion ilmastosopimuksen kestävän kehityksen ajatusta. Kuten hakijakin toteaa, on Kioton sopimus on vasta ensimmäinen vaihe kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvaatimusten asteittaisessa kiristämisessä. Dodo ry:n mielestä on tämän vuoksi ristiriitaista siirtää yhteiskunnan rakennemuutosta myöhemmäksi, jotta ensimmäisen sitoumuskauden tavoitteista selvittäisiin pienemmin kustannuksin. Mitenkään ei ole voitu osoittaa, että näin helpotetaan Suomen kykyä selviytyä mahdollisista jatkotavoitteista. Tässä suhteessa Dodo ry. haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: 2 Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, mitä arkikielessä kutsutaan tietotaidoksi.

9 9 1) Suuren sähköntuotantoyksikön rakentaminen ohjaa Suomen elinkeinorakennetta energiaintensiiviseen suuntaan. Hakijan mukaan voivat eräät metsä- ja metalliteollisuuden energiaintensiiviset investoinnit Suomeen jäädä toteutumatta, mikäli ydinvoimalahanketta ei toteuteta. Myös kansallisen ilmastostrategian ydinvoiman rakentamisvaihtoehdossa KIO2 sähköintensiivinen teollisuus kasvaa voimakkaammin kuin KIO1-vaihtoehdossa, jossa lisäydinvoimaa ei rakenneta (KTM 2001b). Hakemuksessa esitetyissä sähkön kulutuksen kasvuennusteissa on myös arvioitu sähkölämmityksen markkinaosuuden säilyvän pientalotuotannossa %:ssa. Kansallisessa ilmastostrategian KIO1-skenaariossa kaukolämmityksen osuuden ennustetaan kuitenkin kasvavan ja myös polttopuun käyttö lisääntyy sen kilpailuaseman parantuessa energianverotuksen seurauksena. Myös maalämmön ja lämpöpumppujen hyödyntäminen kasvaa voimakkaasti. Nämä energiavaihtoehdot kohdistuvat nimenomaan juuri pientalojen lämmitykseen. Näin ollen näyttäisikin siltä, että ydinvoimakapasiteetin lisärakentaminen olisi ristiriidassa myös tämän kehitysten kanssa. Ilmastonmuutoksen torjuminen Kansainvälisen ilmastonpaneelin edellyttämällä tavalla vaatii paitsi voimakasta panostamista uusiutuviin energiamuotoihin, myös yhteiskunnan energiaintensiivisyyden pienentämistä voimakkaasti tulevien vuosikymmenten aikana. Koska ydinvoima ei ilmastomuutoksen torjunnassa voi kaiken kaikkiaan muodostaa kuin pienen lyhyen aikavälin osaratkaisun, hidastaa nyt tehty suurinvestointi yhteiskunnan rakennemuutosta suurempaan energiatehokkuuteen antamalla markkinoille täysin vastakkaisen signaalin. Lyhyttä käyttöikää tukee myös uraanin riittävyys: tämän hetkisellä globaalilla käyttötasolla polttoainetta riittää nykyisillä hyödyntämiskustannuksilla vuodeksi (Euroopan yhteisöjen komissio 2000) eli sitä ei riitä hakijan esittämälle ydinvoimalan käyttöajalle, ellei uusia varantoja löydetä tai ydinvoiman globaali käyttö vähene. Hakijan näkemyksestä poiketen energiatehostamisen mahdollisuuksista on Suomessa vieläkin valtaosa käyttämättä ja tutkimusten mukaan energiansäästöinvestoinnit ovat jo tällä hetkellä kahdesta kymmeneen kertaa kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen. (Motiva 1999, ETLA 1999, VTT 1999, Keskuslaboratorio Oy 1998, KTM 1997a, KTM 1995, KTM 1991.) 2) Suuren pääomantarpeen vuoksi uuden ydinvoimalan rakentaminen sitoisi Suomen energia- ja elinkeinopolitiikkaa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. Tämä pääoma olisi osittain pois uusien ilmastomyötäisten energiateknologioiden kehittämisestä, joiden markkinat kasvavat jo tällä hetkellä keskimäärin 30% vuodessa. Esimerkiksi tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana 40% vuodessa. Viime vuonna tämä merkitsi n MW kapasiteetin lisäystä. Vastaavat investoinnit olivat tällöin n. 28 miljardia markkaa. Suomalaisilla komponenttivalmistajilla on näistä markkinoista paikoin lähes neljänneksen osuus (ABB Motors Oy 24 % tuulivoimageneraattorien maailmanmarkkinoista). Nopea kotimainen panostus uusiutuviin energialähteisiin, etenkin biopolttoaineisiin, parantaisi suomalaisten kilpailuasemaa näillä kasvavilla markkinoilla. Pääoman keskittäminen väistyvään ydinenergiateknologiaan on Suomen pienillä pääomamarkkinoilla vahva signaali edellä mainittua kehitystä vastaan. Ydinvoimalaitoshankkeen suunnitelman olemassaolokin on jo vaikeuttanut Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman toteuttamista. Koska tämä hanke voisi tukkia sähkömarkkinat muilta vaihtoehdoilta, odottavat voimalaitosinvestoijat tämän hakemuksen käsittelyä ennen omia investointipäätöksiään. Uusiutuva energia on luonteeltaan pienimuotoista ja hajautettua. Hajautetun energiatuotannon sarjavalmistusetu on paljon merkittävämpi kuin suurten voimalaitosten skaalaetu. Taloudellisesti hajautettu energiantuotanto on siis paljon halvempaa kuin keskitetty, kunhan suurten sarjojen valmistus saadaan toteutettua. Energiantuotantoteollisuus tullee läpikäymään samanlaisen kehityksen kuin tietokoneteollisuus, jossa siirryttiin suurista keskustietokonejärjestelmistä hajautettuun tietojenkäsittelyyn. Se tarkoittaa energiamarkkinoiden moninkertaistumista. Esillä oleva hanke vaikeuttaisi merkittävästi Suomen energiateollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän maailmanlaajuiseen energiasektorin rakennemuutokseen ja sitä kautta avautuviin vientimarkkinoihin. Ko. alalla vientimarkkinat varsinkin kehitysmaihin olisivat varsin merkittävät; yhtenäisten sähkönsiirtoverkkojen puuttuessa ja tuontipolttoaineen ollessa suhteessa erittäin kallista, olisi monessa kehitysmaassa kotimaiseen biomassaan perustuva hajautettu energiahuolto hyvin kannattavaa. Siten riittävä valtiollinen panostus tähän sektoriin,

10 10 ja riittävä määrä kotimaisia referenssejä voisi poikia merkittävät vientimarkkinat. Jos tuulivoimalan lisärakentamisesta tehtäisiin suuren mittakaavan kehityshanke sisältäen myös kotimaisen, suuren tuulivoimalan kehittämisen, olisi merkittävienkin vientimarkkinoiden saavuttaminen edelleen mahdollista myös tällä alalla. 3) Perusteita ydinvoiman edullisuudesta CO2-päästöjen vähentämisessä ei ole riittävästi esitetty. Hakijan mukaan lisäydinvoiman rakentaminen on vaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan tehokkain tapa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Perusteet tälle näkemykselle on esitetty varsin pintapuolisesti. Vaihtoehtojen mahdollisuudet on myös käsitelty toisistaan irrallaan eikä koottuna yhdeksi kokonaiseksi vaihtoehdoksi hankkeelle. Uusiutuvat energianlähteet sivuutetaan väitteellä, ettei yksikään niistä ole vaihtoehto suunnittelun ydinvoimalaitosyksikön tuotantoa vastaavan perusvoiman tuotantoon. Sen sijaan uusiutuvien energianlähteiden yhteenlaskettuja mahdollisuuksia ei arvioida. Hallituksen ilmastostrategia ei kuitenkaan tue hakijan näkemystä: vaihtoehto KIO1:ssa, jossa päästöt vähenevät ydinvoimaskenaariota KIO2 enemmän, ovat kustannukset vain vähän suuremmat kuin ydinvoimavaihtoehdossa (KTM 2001a). 3 Myöskään VTT:n aiempien tutkimusten valossa ei ydinvoima osoittaudu merkittävästi halvemmaksi tavaksi vähentää hiilidioksidipäästöjä (VTT 1999). Ympäristöjärjestöjen raportissa Uusiutuva energiapolitiikka (Dodo ry. ym. 2000) on myös osoitettu, että hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 40 % vuoteen 2030 mennessä lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja energiatehokkuutta. Suomen uusiutuvan energian edistämisohjelman mukaisesti uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön kapasiteetti nousee yli 2000 MW:lla vuoteen 2010 mennessä ja mahdollisuuksia kapasiteetin nostamiseen on vielä tämänkin lisäksi. EU:n uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön direktiivissä Suomi velvoitetaan nostamaan uusiutuvan sähkön osuutta 10 % -yksikköä. Puuhakkeen käyttöä voidaan VTT:n mukaan vielä lähes kaksinkertaistaa ja tekniset mahdollisuudet ovat vielä suuremmat (KTM 1996, KTM 1997b). Vaikka puuenergia on jo nykyään hyvin kilpailukykyistä, sen kustannusten odotetaan pienenevän useita kymmeniä prosentteja korjuumenetelmien tehostuessa. Useissa Euroopan maissa ydinvoimasta luopuminen ei myöskään ole noussut esteeksi kansallisten Kiototavoitteiden savuttamiseen. Päinvastoin muun muassa Saksan hallitus on ydinvoiman sulkemissuunnitelmista huolimatta asettanut oman kansallisen tavoitteensa varsin tiukaksi: tavoitteena on 25% vähennys vuoden 1990 tasoon jo vuoteen 2005 mennessä (EU:n sisäisessä jaossa Saksan tavoitteeksi asetettiin 21%). Saksassa keinot tavoitteen toteuttamiseen ovat etenkin uusiutuvat energialähteet: muun muassa tuulivoimaa Saksa rakensi viime vuonna ennätykselliset 1660 MW (Suomen uusiutuvien energiamuotojen edistämisohjelman tavoite tuulivoimalle 2010 mennessä on 500 MW). Ilmastostrategiansa myötä Saksa aikoo työllistää vähintään ihmistä lähivuosina (Bundesministerium für Umwelt 2000). Työllisyysvaikutukset Yhteiskunnan kokonaisetua arvioitaessa työllistäminen on erittäin tärkeää. Hakemuksen mukaan hankkeella merkittäviä työllistämisvaikutuksia. Dodo ry. haluaa kuitenkin muistuttaa, että uusiutuvien energiamuotojen työllistämisvaikutus on ydinvoimaan verrattuna vähintään 2-5 -kertainen (vrt. mm. EU Commission 1998). Uuden ydinvoimalan rakentamisen ja käytön työllistämisvaikutuksia pitäisikin verratta vaihtoehtoisiin skenaarioihin. Esimerkiksi Saksassa tuotettiin vuonna ,5 % sähköstä tuulella ja se työllisti henkilöä. Ydinvoimalla puolestaan tuotettiin 33 % sähköstä ja työllistettiin henkilöä. Uusiutuvien energialähteiden käytön työllistävyys kohdentuisi lisäksi koko Suomeen ja erityisesti maaseudun pahimmille työttömyysalueille. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvissa vaihtoehdoissa tärkein tuotantopanos on ihmistyö, ydinvoimavaihtoehdossa tärkein tuotantopanos on pääoma. Ensin mainitun vaihtoehdon työllistävä vaikutus on huomattavasti suurempi, sillä palkkatulot ja puunmyyntitulot jäävät pyörimään kansantaloudessa, kun taas pääoman korkotulot menevät suurelta osin ulkomaille. Hankkeen toteuttaminen tarkoittaisi, että menetettäisiin kotimaisen energiantuotannon korkeampi työllistävyysvaikutus sekä sähkömarkkinoiden täyttyessä ja todennäköisen ylituotantotilanteen syntyessä kotimaisten energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto vaikeutuisi pitkälle tulevaisuuteen. Samalla 3 Lopulliset VATT:n, VTT:n ja ETLA:n laskelmat skenaarioiden kansantaloudellisista vaikutuksista eivät olleet lausunnon jättöpäivään mennessä valmistuneet, mikä tietysti vaikeuttaa eri vaihtoehtojen edullisuuden arviointia.

11 11 menetettäisiin uusiutuvien energiamuotojen hyötyvaikutukset monilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten kauppasektorilla. Hakemuksessa arvioidut rakentamisaikaiset työllistämisvaikutukset saattavat jäädä huomattavasti esitettyä alhaisemmiksi, koska EU:n kilpailulainsäädännön mukaan ydinvoimalaitoksen rakentamishanke on kilpailutettava EU:n alueella. Siten kotimaisen työn osuus saattaa jäädä huomattavasti esitettyä alhaisemmaksi. Ympäristöjärjestöjen esittämässä hajautettuun energiantuotantoon perustuvassa mallissa vastaavaa vaaraa ei ole. Hakija ei pidä hajautettua energiantuotantoa toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona muun muassa, koska se edellyttäisi useita erillisiä voimaloita eri puolille Suomea ja siitä aiheutuvaa byrokratiaa ja yhtiön organisatorisia muutoksia. Yhteiskunnan kannalta hajasijoitus, joka vielä painottuu kehitysalueille, olisi kuitenkin kannattavampaa etenkin työllisyyssyistä. Tuotanto- ja huoltovarmuus Hakija perustelee ydinvoiman lisärakentamista sähkön tuotantovarmuudella, vaikka se muuttaisi energian tuotantorakennetta entistä keskittyneemmäksi. Keskitetty voimantuotanto sisältää merkittävän huoltovarmuusriskin, sillä asiakkaat ovat riippuvaisia harvoista, usein kaukana sijaitsevista suurista voimalaitosyksiköistä sekä sähköverkosta. Äärimmäiset sääilmiöt ovat Suomessakin osoittaneet sekä verkon että tuotantoyksiköiden haavoittuvuuden. Hankkeen mukainen voimalaitosyksikkö vastaisi noin kymmenesosasta Suomen sähkön tuotannosta ja yhdessä sijoituspaikkansa kahden muun reaktorin kanssa jopa viidesosasta Suomen sähkön tuotannosta. Sähköverkko ei pysty sopeutumaan nopeasti näin suuren yksikön äkilliseen putoamiseen verkosta, vaan seurauksena olisivat toimitusseisokit. Toipuminen pitemmälläkin tähtäimellä edellyttää vastaavan suuruisen varakapasiteetin olemassaolon. Hakemuksessa ei kerrota, miten näin mittava varakapasiteetti varmistetaan. Ainakaan kokonaan ei voida luottaa tuontiin vaan varavoimakapasiteettia olisi rakennettava kotimaahan. Uuden ydinvoimalaitoksen kooksi on esitetty jopa 1600 MW. Näin suuren yksikön sijoittaminen Suomen sähköverkkoon vaatii myös monia verkon ja sen säätö- ja häiriövarmuuden vahvistamistoimenpiteitä, jotka on jätetty TVO:n hakemuksessa huomioimatta ja oletettu yhteiskunnan hoitavan ne ilman lisäkustannuksia ydinvoimahankkeelle. Markkinataloudessa näin ei ole oikein menetellä eikä yhteiskunnan tule sallia, että TVO voisi vyöryttää näitä ja muita ulkoisia kustannuksia muiden kannettaviksi. Tuotantovarmuutta heikentää myös käytettävän polttoaineen tunnettujen resurssien rajallisuus. Nykyisellä globaalilla käyttötasolla polttoainetta nykyisillä hyödyntämiskustannuksilla riittää vuodeksi (Euroopan yhteisöjen komissio 2000) eli sitä ei riitä hakijan esittämälle ydinvoimalan käyttöajalle, ellei uusia varantoja löydetä tai ydinvoiman globaali käyttö vähene. Tuotantovarmuutta heikentää myös se, että reaktoritekniikka samoin kuin polttoaine tulevat ulkomailta. Suuren energiatiheyden takia ydinpolttoainetta on helpompi varmuusvarastoida kuin muita ulkomaisia polttoaineita. Käytännössä varmuusvarastointi on kuitenkin Suomessa ollut vain 2 vuoden kulutuksen suuruinen. Hakemuksessa ei esitetä, miten ydinpolttoaineen saanti turvataan pidemmissä kriisitilanteissa. Ydinreaktori sekä käytettävä polttoaine ovat ulkomaisia, joten tuontiriippuvuutemme sekä energiatekniikan että polttoaineen osalta lisääntyvät entisestään. Tämä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ottaen huomioon vaikutukset mm. vaihtotaseeseen. Tällä hetkellä riippuvuutemme ulkomaisesta energiasta on jo 70 % eikä sitä pitäisi enää lisätä. EU:n energiapolitiikassa huoltovarmuus merkitsee kotimaisen uusiutuvan energian käytön edistämistä. EU:n uusiutuvan energian ja energian säästön edistämisohjelmat johtuvat paljolti siitä, että EU ei halua kasvattaa tuontiriippuvuuttaan enää nykyisestä 50 %:sta. Yllä olevista syistä johtuen esitetty hanke tuottaisi sähkön huoltovarmuusriskin, joka ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Sähköntuotannon varmuuden edistämiseksi tuotannon hajauttaminen on oleellisen tärkeää. Se on nykytekniikalla mahdollista aina yksittäisen talon tasolle asti. Tuotantovarmuuden kannalta paras vaihtoehto on hajautettujen järjestelmien kytkeminen yleiseen sähköverkkoon, jolloin sähköverkko toimii tarvittaessa varavoiman lähteenä ja toisaalta sähkön toimittajien määrän lisääntyessä yksittäisen tuotantolaitoksen kaatumisen riski sähköverkolle pienenee. Uusiutuvista vaihtoehdoista sekä tuulivoiman että yhteistuotantovoiman tuotanto seuraa luonnollisesti vuodenaikaista kulutusvaihtelua eli ne tuottavat talvella huomattavasti enemmän sähköä kuin kesällä. Nekin kuitenkin vaativat säätökapasiteettia, jota verkossa riittää ainakin ensi vuosikymmenelle asti. Yhteistuotantovoimala voidaan halutessa saada toimimaan myös säätövoiman tuottajana. Yhteistuotannon kapasiteettia on Suomessa mahdollista kasvattaa kotimaisin energiavaroin moninkertaiseksi parantamalla voimaloiden rakennusastetta, ottamalla

12 12 käyttöön pienimuotoisempaa tekniikkaa sekä käyttämällä tuotettua lämpöä myös muuhun kuin lämmityskäyttöön. Kilpailukykyisyys ja vakaa hinta Tuotantohinta on tärkeä tekijä sekä yhteiskunnan että tuotantoyhtiön kannalta. Siksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun diplomityönä tehty laskelma ydinvoiman, kivihiilen, maakaasun ja turpeen kustannusrakenteista ja tuotantokustannuksista, johon hakijan väite ydinvoiman taloudellisuudesta perustuu, olisi tullut sisällyttää hakemukseen. Erityisesti laskelmassa tulisi näkyä se syy, miksi uuden ydinvoiman tuotanto on Suomessa maailman halvinta, siis halvempaa kuin esimerkiksi kehitysmaissa tai maissa, joilla on oma ydinreaktori- ja polttoaineteollisuus sekä omat polttoainevarat. Hakemuksen hintavertailussa kilpailevina vaihtoehtoina on esitetty ainoastaan kivihiili-, maakaasu- ja turvelauhdevoima. Nämä ovat tuhlaavia tapoja polttoaineen käyttöön, joten on luonnollista, että niiden tuotantohinta on korkea. Yhteistuotannossa polttoaineen käytön hyötysuhde on noin kaksinkertainen ja sähkön tuotantohinta on alempi kuin ydinvoimalla. Vertailusta jätetään pois mm. biomassa, joka myöskin on yhteistuotannossa ydinvoimaa halvempi vaihtoehto. Ja kuten Loviisa 3:n YVA-raportissa mainitaan, tuulivoiman ennustetaan olevan tukemattomanakin kilpailukykyinen jo tämän vuosikymmenen loppupuolella eli 5. ydinreaktorin valmistumisaikana. Tuettuna sen hinta on nytkin kilpailukykyinen kaikkien hakemuksessa esitettyjen vaihtoehtojen kanssa. Energiasektorin kustannusarvioissa on tyypillistä, että energian tuotantokapasiteetin, erityisesti keskitetyn, sallitaan maksavan investointinsa takaisin hyvin hitaasti, n vuodessa tai tässä hakemuksessa mahdollisesti vieläkin hitaammin (tämä toteutetaan laskelmissa alhaisella pääoman korkovaatimuksella). Energiansäästöinvestointien puolestaan vaaditaan maksavan itsensä takaisin kuukausissa tai korkeintaan parissa vuodessa. Hajautetun energiantuotannon takaisinmaksuaikavaatimus on näiden välissä. Tämä laskentatapa edistää voimakkaasti uutta, erityisesti keskitettyä, tuotantoa ja siis tuhlausta energiansäästön kustannuksella. Hakemuksessa ei myöskään eritellä korkotason mahdollisten vaihtelujen vaikutusta kustannuksiin. Suurista pääomakustannuksista johtuen korkotason vaihteluilla on hyvin suuri vaikutus ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannuksiin, sillä energian hinnasta 60 % koostuu pääoman hinnasta. Kaikki ydinvoiman hyvät puolet ovat saavutettavissa myös energiansäästön ja uusiutuvan energian avulla, jolloin vältetään myös ydinvoiman huonot puolet. EU:n laajuisten analyysien mukaan näiden vaihtoehtojen hyödyt kansantaloudelle ovat paljon niiden kustannuksia suuremmat eli kun yhteiskunnan eri sektorit otetaan huomioon, niin uusiutuvien ja energiansäästön hinta on negatiivinen (IPSEP 1999). Ne ovat siis taloudellisesti ylivoimaisen kilpailukykyisiä, mikäli kustannusarviossa otetaan huomioon kaikki sektorit, joihin energian tuotanto vaikuttaa, siis mm. työllisyys-, kauppa-, terveys- ja ympäristösektorit. Hakemuksessa sanotaan, että polttoaineen hinnalla on erittäin pieni osuus tuotetun sähkön hintaan. Väite pitää paikkansa nykyisellä hintatasolla, mutta hakijan pitäisi hakemuksessaan ottaa huomioon, että resurssien vähetessä hinta voi nousta voimakkaastikin. Tällöin kyse ei olisi enää marginaalisesta osasta tuotantohintaa eikä voitaisi puhua vakaasta tuotantohinnasta. Yllä olevista syistä johtuen tämä hanke tuottaisi merkittäviä taloudellisia riskejä, jotka eivät ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia. Loppusijoitus ratkaisematta Hakemuksessa esitetään näkemys, että "käytettävissä on turvalliset menetelmät uuden ydinvoimalaitosyksikön koko ydinjätehuollon järjestämiseksi". Näkemys on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä sekä Suomessa että muualla maailmassa tutkimukset ovat pahasti kesken. Loppusijoitukseen liittyy kuitenkin runsaasti ratkaisemattomia ongelmia, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton geologian konsultilta Philip J. Richardsonilta tilaamasta raportista käy ilmi (Suomen luonnonsuojeluliitto1998). Loppusijoitukseen liittyvät ongelmat sivuutetaan hakemuksessa lähes tyystin. Käytetyn ydinpolttoaineen sijoitushankkeen keskeisin ja todennäköisin vakava ympäristöuhka syntyy radioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta pohjavesien mukana pintavesiin ja sitä kautta luontoon ja ihmisiin. Ratkaisemattomia ongelmia liittyy mm. säilytyskapseleiden korroosio-ongelmiin, veden virtaukseen kallionhalkeamissa ja halkeamien tunnistamiseen. Mikäli loppusijoituksessa edetään Posivan esittämässä tahdissa, Suomi olisi ensimmäinen valtio maailmassa, jossa loppusijoitetaan korkea-aktiivista ydinjätettä. Aikaisempien kokemusten puuttuminen saattaa aiheuttaa suuria yllätyksiä toteuttamisvaiheessa, joilla voi olla suuria vaikutuksia muun muassa kustannuksiin. Vaarana on, että yhteiskunta joutuu maksumieheksi tai turvallisuudesta tingitään, mikäli ydinjätehuoltoon varatut rahastot

13 13 osoittautuvat alimitoitetuiksi. Uraanin louhinta Hakija mainitsee uraaninhuollon vaihtoehtoina: Kanadasta, Australiasta ja Venäjältä saatavan uraanin. Uraania on hankittu nykyisiin voimalaitoksiin myös ainakin Nigeristä, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Uraanin louhintaan ja erotukseen malmista liittyy suuria ympäristöongelmia, joiden olemassaolo jätetään hakemuksessa täysin vaille huomiota ja sivutetaan myös YVA-selvityksissä. Yhdestä uraanimalmi tonnista saadaan normaalisti 200 g - 2 kg luonnonuraania. Uraanin erottamiseksi malmi murskataan ja liuotetaan rikkihappoon. Erotuksessa syntyy noin 3 tonnia liejumaista jätettä, joka sisältää paitsi kemikaaleja ja raskasmetalleja, lähemmäs 90 % malmin alkuperäisestä radioaktiivisuudesta. Kanadan Saskatchewanista löytyy erityisen rikkaita malmiesiintymiä joista saadaan yli 100 kg uraania malmitonnia kohti. Erotusjätteiden määrä on tuolloin luonnollisesti alhaisempi, mutta vastaavasti säteilyn määrä volyymiyksikköä kohti on suurempi. Suuri osa jätteestä on nestemäistä, koska erottaminen tapahtuu yleensä liuottamalla jauhettu malmi rikkihappoon. Lieju lasketaan jätealtaisiin, jossa kiinteät jätteet laskeutuvat pohjaan ja nestemäiset jätteet valuvat alapuolisiin vesistöihin. Alueilla, jossa haihdunta on suuri jätealtaat saattavat kuivua ja radioaktiivista ainesta kulkeutuu tuulen mukana. Uraaninlouhintaan liittyy usein myös ihmisoikeusongelmia, sillä alkuperäiskansojen ääni ei ole louhoksista päätettäessä kuulunut, eivätkä ne juurikaan ole louhoksista hyötyneet. Aktiivisimpia uraaninlouhinnan vastustajia ovatkin alkuperäiskansojen edustajat, joiden alueilla louhitaan valtaosa ydinvoimaloiden polttoaineesta. Suomeenkin tuotavaa uraania louhitaan kanadalaisten intiaaniheimojen ja Australian aboriginaalien alueilla. Etelä-Australiassa sijaitsevan Olympic Dam -kaivoksen uraani louhitaan 500 metrin syvyydestä maan alta. Uraaninerottelussa syntyvät nestemäiset jätteet, joissa on jäljellä 80% malmin radioaktiivisuudesta, varastoidaan avoimessa ja aitaamattomassa altaassa, jonne eläimet pääsevät vapaasti. Tämä kenties maailman laajin radioaktiivisen jätteen säilytyspaikka sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Roxbyn kaivoskaupungista. Vuonna 1994 kaivosyhtiö raportoi itse, että viimeisen kahden vuoden aikana altaasta oli vuotanut jopa 5 miljoonaa kuutiometriä nestettä. Ongelmia on myös Pohjois-Australiassa Kakadun kansallispuiston keskellä sijaitsevalla Rangerin avolouhoksella. Kaivos sijaitsee trooppisella alueella, jolla on runsaat sateet sadekauden aikana. Suurimmillaan sateet ovat tammikuussa, jolloin sataa yli 350 mm kuukaudessa. Sadesesongin aikana jätealtaat täyttyvät, sillä altaiden mitoituksessa tehtiin laskuvirhe. Altaiden ylivuodot ovat saastuttaneet läheistä Magelajokea, josta aboriginaalit kalastavat merkittävän osan ravinnostaan. Valtion määräyksestä aluetta tutkivat tiedemiehet ovat havainneet muutoksia joen simpukoissa. Kaivoksen laajentaminen uhkaa parhaillaan tämän maailmanperintökohteen tulevaisuutta, sillä laajentamisen myötä jokeen tulevat vuodot kaksinkertaistuisivat. Suomen kannalta merkittävä on myös Krasnokamenskin uraanikaivos Venäjän Uralilla, josta Fortumin ydinpolttoaineen uraani louhitaan. Alueella on satoja metrejä korkeat kasat radioaktiivista hiekkaa, jotka pölyävät läheisiin kyliin. Lisäksi radioaktiivista nestemäistä jätetttä on vuotanut ympäristöön useita kertoja. Kaikkein suurin ongelma alueella ovat kaivoksen aiheuttamat radon-kaasu päästöt. Alue oli pitkään aseteollisuuden palveluksessa ja terveystiedot olivat salaisia. Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65 % kuoli ennen 60 vuoden ikää. Miesten syöpätapaukset olivat lisääntyneet alueella 3,2 kertaisiksi. Myös keskenmenot ja sikiöiden epämuodostumat olivat lisääntyneet. Tulevaisuuden uraaninlouhintamenetelmänä hakija mainitsee liuosuuttomenetelmän. Kyseinen menetelmä on käytössä mm. Beverleyn ja Honeymoonin kaivoksissa Etelä-Australiassa. Tässä In Situ Leaching (ISL) -menetelmässä pumpataan happoa uraania sisältävään kallioperään. Uraani liukenee pohjaveteen, joka pumpataan ylös. Uraanin erottamisen jälkeen vesi pumpataan takaisin maahan. Halpuutensa vuoksi yhtiöt haluaisivat käyttää ISL-menetelmää laajemminkin. Ongelmana on, ettei voida olla varmoja siitä, mitä tapahtuu maan alla, sillä liuenneessa muodossa oleva uraani saattaa liikkua kallioperässä. Pohjaveden liikkeistä ei ole myöskään tehty tutkimuksia. Menetelmä on pilannut pohjavettä monilla seuduilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tulevaisuudessa uraaninlouhinta saattaa uhata myös Suomenlahtea, sillä Venäjän Karjalaan Äänisniemelle on suunnitteilla uraanikaivos. Rikastuksessa syntyvät jätevedet valuisivat Äänisjärveen ja sieltä edelleen Syväriä ja Nevaa pitkin Laatokan kautta Suomenlahteen. Kaivoksen välittömällä vaikutusalueella asuu noin 7000 henkeä.

14 14 Uraanin väkevöinti Suurin osa sekä Olkiluodon että Loviisan voimaloiden uraanista väkevöitetään jollakin Venäjän neljästä (MINATOMin hallinnoimista) väkevöintilaitoksesta. Olkiluodon voimala ostaa lisäksi väkevöintipalveluja jonkin verran myös Keski-Euroopasta. Nykyään Venäjän laitokset käyttävät sentrifugierottelua, joka kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä kuin vanhempi kaasudiffuusioprosessi. Väkevöintiin liittyvät vakavammat ongelmat on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Väkevöintiprosessin ajaksi uraanidioksidi muutetaan uraaniheksafluoridiksi, joka on myrkyllistä ja helposti leviävää kaasua. Rikastuslaitoksiin tuodusta uraanista ainoastaan yksi seitsemäsosa päättyy valmiiseen polttoaineeseen, loput on jätettä ilman merkittävää siviilikäyttöä. Voimalan turvallisuus Voimalaan liittyvät turvallisuuskysymykset käsitellään hakemuksessa hyvin ylimalkaisesti. YVAraportissa turvallisuusteknologian väitettiin tekevän suuronnettomuuden mahdottomaksi, mutta tekniset perustelut eivät ole riittäviä. Raportissa väitetään, että Tšernobylin tyyppinen onnettomuus ei ole mahdollinen Olkiluoto 3:ssa, koska reaktori on rakenteeltaan erilainen. Rakenteen erilaisuus tarkoittaa tietenkin, ettei teknisesti samanlaista onnettomuutta voi syntyä, mutta Tšernobylin onnettomuudessa olennaisinta onkin, että turvajärjestelmät kytkettiin pois päältä ja reaktoria käytettiin sääntöjen vastaisesti, koska kokenut henkilökunta piti määräyksiä turhan rajoittavina eikä tiennyt onnettomuudelle olennaisten määräysten ydinfysikaalista syytä. Inhimillisiä erehdyksiä on tapahtunut myös länsimaisissa ydinvoimalaitoksissa, joten niitä ei voida sivuuttaa vetoamalla venäläisen ja länsimaisen turvallisuuskulttuurien eroavaisuuksiin. Myös suomalaisissa ydinvoimaloissa on tapahtunut häiriöitä, vaikkakin niiden luonne ei ole ollut erityisen vakava. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten niitä pyritään vastaisuudessa ehkäisemään. Hakemuksessa esitetty ydinvoimalaitosyksikön suunniteltu käyttöikä 60 vuotta on erittäin pitkä, mihin myös ydinturvallisuusneuvottelukunta kiinnittää huomiota. Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa on jo nyt esiintynyt metalleissa korkeasta paineesta ja lämpötilasta johtuvaa väsymistä. Varsinkin paineastiat joutuvat kovalle rasitukselle ja niissä mahdollisesti esiintyvien hiushalkeamien tutkiminen luotettavasti on erittäin vaikeaa. Vakiintuneen tavan mukaan käyttöluvat on myönnetty huomattavaksi lyhyemmäksi ajaksi. Useat reaktorit Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa on suljettu jo vuoden käytön jälkeen joko taloudellisista syistä tai turvallisuussyistä. Vaarana on, että yhteiskunta jää maksumieheksi, mikäli voimaloita joudutaan sulkemaan aikaisemmin turvallisuussyistä, kuten on käymässä Ruotsissa. Suomessa voimassa olevat turvallisuusvaatimukset ovat maanjäristysten ja lentokonetörmäysten osalta lievempiä kuin Länsi-Euroopassa on tavanomaista. Varsinkin lentokonetörmäysten osalta vaatimukset tulisi nostaa länsieurooppalaiselle tasolle, sillä turvallisuusmääräykset tulisi mitoittaa poikkeustilanteiden varalle, eikä normaaliolojen mukaan. Esimerkiksi mahdollisen terroristihyökkäyksen kannalta vaatimus on aivan liian lievä. Lentokonetörmäyksenä oletetaan Suomessa yksimoottorinen pienlentokone, kun esimerkiksi Saksassa oletetaan suihkuhävittäjä. Monissa maissa on ydinvoimalaitoksille säädetty huomattavasti suuremmat korvausvastuut mahdollisen ydinvahingon varalta. Lähivuosina näköpiirissä on kuitenkin korvausvastuiden minimimäärien nostaminen. Turvallisuusmääräysten tiukentamisen ja korvausvastuiden nostamisen vaikutuksia ydinvoimalan kustannuksiin ei kuitenkaan hakemuksessa käsitellä. Hankeen turvallisuusselvitys on teetettävä hakijasta riippumattomilla asiantuntijoilla eikä tyydyttävä myyjien vakuutteluihin. On oleellista että katastrofaalisten seurausten korvausasiat ovat kunnossa myös meillä, ennen kuin uusia riskejä rakennetaan yhteiskunnan kannettaviksi. Riskin suuruutta ei voidakaan typistää pelkäksi todennäköisyysluvuksi, kuten hakemusasiakirjoissa pyritään tekemään, vaan rationaalisen päätöksenteon teorian mukaan ja ihmisten rationaalisen käyttäytymisen perusteella riskin suuruuteen kuuluvat oleellisina komponentteina myös odotettavissa olevien seurausten vakavuus ja korvausmenettelyn kattavuus, luonne ja toteutus. Näin arvioiden ydinvoimaan liittyvä riski ei ole pieni vaan katastrofaalinen, kuten USA:n turvallisuusasiakirjoissa todetaan. TVO:n hakemus ei täytä kansalaisten oikeutettuja odotuksia uuden ydinvoimalaitoksen riskien arvioinnin ja korvausvelvollisuuden suhteen. Nykyinen ydinvastuulaki asettaa riskin kansalaisten kannetavaksi ja siten samalla vääristää myös vertailulaskelmia, joista riskin seurausten vastuu täten ulkoistetaan.

15 15 Ydinvoiman eettinen ja yhteiskunnallinen tarkastelu Dodo ry:n mielestä varsinaisten ydinvoiman riskien ja haittojen lisäksi ydinvoima on kyseenalaista eettisestä näkökulmasta ja sen vaikutukset kulttuuriin ja yhteiskuntaan ovat negatiivisia. Periaatepäätöshakemuksessa ei ole pohdittu lainkaan ydinvoiman hyväksyttävyyteen liittyviä eettisiä ongelmia, vaikka mielipideilmastolla maailmanlaajuisesti laaja merkitys hankkeen kannalta. Eettisillä mielipiteillä voi olla nopeitakin taloudellisia vaikutuksia, jos ydinenergiaa käyttäviä yrityksiä ja niiden tuotteita aletaan eettisin perustein boikotoida. Mielipideilmaston muutos voi keskeyttää ydinvoimalan rakentamisen tai sen käytön ennen teknisen käyttöiän päättymistä, kuten Itävallassa ja Thaimaassa, mistä taas voi seurata taloudellisia tappioita ja ongelmia energiahuoltoon. Eettisestä näkökulmasta on ensinnäkin ongelmallista, että yksi sukupolvi tekee päätöksiä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia tuhansiksi sukupolviksi eteenpäin. Varovaisuusperiaatteen soveltaminen on osa rationaalista eettistä harkintaa: jos ei tiedetä onko teko moraalisesta näkökulmasta oikein vai väärin (mm. rikkovatko teon seurauksen joidenkin asianosaisten oikeuksia, esim. aliperäisasukkaiden oikeuksia uraanikaivosalueilla) ja teon tekemättä jättämisestä ei aiheudu eettisiä ongelmia tai vahinkoa, niin tekoa ei silloin tule tehdä. Erityisesti tulevien sukupolvien oikeuksien huomioonottaminen on hankalaa, sillä vaikka tulevat sukupolvet ovat eettisiä subjekteja, he eivät voi olla ottamassa osaa päätöksentekoon. Täten varovaisuusperiaatteen noudattaminen heidän oikeuksiensa huomioimiseksi on ydinvoiman suhteen ainoa järkevä eettinen ratkaisu. Ydinvoimantuotannolla ja sitä koskevalla päätöksenteolla on ollut ja tulee olemaan vaikutuksia yhteiskunnan useilla eri tasoilla. Ydinvoima edellyttää pitkälle vietyä keskitettyä asiantuntemusta ja laajoja turvallisuusjärjestelyjä. Näiden lisääminen voi lisätä ihmisten illuusiota yhteiskunnan kyvystä hallita teknisin ratkaisuin kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia, luonnonilmiöitä ja ympäristöongelmia. Tällä asiantuntijakeskeisyydellä, harkitulla riskienotolla ja ydinvoiman vaatimalla turvallisuusjärjestelyillä on vaikutuksensa kulttuurimme yleiseen asennoitumiseen muihinkin riskeihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Ydinenergiapäätös ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden ratkaistavissa oleva tekninen ongelma, vaan ydinenergiasta vallitsee niin Suomessa kuin useissa muissakin maissa laaja polarisoitunut arvoristiriita. Eri intressiryhmien näkemykset hankkeen hyväksyttävyydestä eroavat jyrkästi. Legitiimien demokraattisten päätösten aikaansaaminen tällaisen arvoristiriidan vallitessa on ajankohtainen teoreettinen ongelma poliittisessa teoriassa. Yleisesti ajatellaan arvoristiriidan edellyttävän, että poliittisen päätöksenteon julkisuuteen, avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan osallistumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Siitäkään huolimatta ei ole todennäköistä, että päätöksen jälkeen hankkeen julkinen tuki säilyisi kaikissa tilanteissa. Niukan kansanedustajaenemmistön turvin tehdyn poliittisen päätöksen julkinen tuki voidaan hyvin helposti menettää pientenkin vaaratilanteiden vuoksi. Laadullinen riskien skenaariotarkastelu Tässä luvussa tarkastellaan erilaisia tilanteita tai olosuhteita, jotka voivat aiheuttaa ydinonnettomuuden tai riskeerata ydinturvallisuuden. Tarkastelussa keskitytään sellaisiin skenaariovaihtoehtoihin, jotka ovat mahdollista Suomessa, vaikka samat skenaariot voivat tapahtua missä päin maailmaa tahansa. Esitettyjen skenaarioiden ohella maanjäristys lienee muualla maailmassa suuri ydinturvallisuusriski. Kuten aiemmin on mainittu, missä tahansa tapahtuva ydinonnettomuus voi aiheuttaa poliittisen paineen ydinvoimaa vastaan myös Suomessa. Aluksi esitellään skenaarioavaruuksia ja lopuksi nostetaan esille joitakin yksittäisiä riskejä fiktiivisten uutisskenaarioiden avulla. Esille tuodut skenaarioavaruudet eivät ole kattavia vaan esimerkinomaisia. Koska ydinjätteen riskit ovat suurelta osin samoja kuin ydinvoimalaskenaarioissa, ydinjäteskenaariota ei tässä erikseen tarkastella. Ydinjätteisiin liittyy kuitenkin lisäksi omia, erityisesti jätteen kuljetukseen liittyviä riskejä. Tuhansien vuosien päähän yltävät ydinjäteskenaariot taas ovat niin epävarmoja ja spekulatiivisia, että niiden yksityiskohtainen kuvaaminen uskottavasti olisi hankalaa. On kuitenkin mahdollista kuvitella lähes rajattomasti tilanteita, joiden kautta ihmiset tai ympäristö joutuvat ydinjätteelle alttiiksi tuhansienkin vuosien päästä.

16 16 Erityisen poikkeuksellisten tilanteiden (kuten sodan, suurepidemian, nälänhädän) aikana tai niiden jälkeisessä maailmassa elävillä ihmisillä ydinvoimaloihin liittyvät ongelmat ja riskit ovat erityisen suuria, koska heillä ei välttämättä ole enää tiedollisia tai materiaalisia resursseja käsitellä ydinvoimaloita tai jätteitä. Usein tällaiset skenaariot ohitetaan argumentoimalla, että erittäin suurien tai maailmanlaajuisten katastrofien sattuessa asioilla ei juuri enää ole mitään väliä, kun ongelmia on muutoinkin riittävästi tai peli on jo menetetty. Tällaisessa argumentoinnissa katastrofeista selviytyneet ihmiset nähdään jollakin tavalla vähemmän arvokkaina ja heidän ongelmiaan vähätellään vielä suurempien ongelmien vuoksi. Erilaisten mahdollisten skenaarioiden avaruuden laadullisella tarkastelulla pyritään osoittamaan, että varovaisuusperiaatetta tulee ydinvoiman kohdalla noudattaa: Kaikkien ydinvoiman riskien todennäköisyyttä ei pystytä millään keinoilla arvioimaan eli ydinvoiman riskien todennäköisyyksiä koskeva tieto on epävarmaa. Ydinvoimaan liittyvä riskiavaruus on suuri. Useat esitetyistä skenaarioista ovat uskottavia 4, vaikka niiden todennäköisyyksiä ei pystytäkään laskennallisesti määrittelemään. Kaikkia riskejä ei kyetä hallitsemaan eikä niihin voida käytännössä varautua ilman, että kustannukset kasvavat hallitsemattomiksi. Hyvinkin epätodennäköisiä ilmiöitä tapahtuu. Aluksi listataan joukko tilanteita, jotka voivat aiheuttaa pienen tai suuren ydinonnettomuuden tai vaarantaa merkittävästi ydinturvallisuutta. Jälleen on syytä muistaa, että ydinturvallisuuden pelkkä merkittävä vaarantuminen voi aiheuttaa uuden voimalayksikön rakentamisen tai käytön lopettamisen. Suurriskiskenaariot Tässä kappaleessa esitetyt riskit voivat toteutuessaan aiheuttaa suurta vahinkoa ihmiselle tai ympäristölle. Samat skenaariot voivat kuitenkin aiheuttaa pienempiä vahinkoja, kuten pieniä päästöjä tai voimaloiden sulkemisia. Suuronnettomuus: satoja tai tuhansia kuolleita, suuria menetettyjä alueita (esim. Rauman seutu tulee asuinkelvottomaksi), suuria ympäristö- ja terveyshaittoja Suomessa ja naapurimaissa. Poliittinen kriisi: hallitus saattaa kaatua, suurmielenosoituksia. Taloudelliset menetykset suuria, talouden romahtaminen (puhdistus ja terveydenhoitokulut, maatalous kärsii, Suomen maine kärsii, HEX-indeksi voi romahtaa, vientiin voi tulla häiriöitä, energiahuoltoon tulee suuria ongelmia). (Suuronnettomuusskenaariosta esimerkkinä ks. uutisskenaario 1. s. 19.) Pieni onnettomuus tai ydinturvallisuuden merkittävä vaarantuminen: poliittinen kriisi, voimala suljetaan, ydinvoiman ja hallituksen suosio laskee. Kaikki voimalat voidaan sulkea. Talouteen voi tulla ongelmia (energiahuoltoon tulee ongelmia, Suomen maine kärsii, HEX-indeksiin voi tulla häiriöitä). (Pienonnettomuusskenaariosta esimerkkinä uutisskenaariot 2. ja 3. s. 20.) 4 "Uskottavuudella" tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti sitä, että tapahtumat ovat mahdollisia sen tiedon perusteella mitä yhteiskunnallisista ja luonnontieteellisistä ilmiöistä on olemassa. Kuvatut ilmiöt eivät myöskään ole äärimmäisen epätodennäköisiä sen historiallisen kokemuksen valossa, jota meillä on. Skenaariot eivät riko tunnettuja luonnonlakeja, ja ne kuvaavat ilmiöitä ja tapahtumakulkuja, joista on olemassa historiassa runsaasti esimerkkejä. Joidenkin skenaarioiden taustalla olevat hahmotelmat tulevaisuuden joistakin olosuhteista pohjautuvat myös rationaalisesti perusteltuihin skenaarioihin (esim. ilmastonmuutos on hyvin todennäköinen, epidemiat saattavat lisääntyä lähitulevaisuudessa matkustamisen lisääntyessä ja lääkkeiden menettäessä tehoaan, väestö kasvaa jne.) Koska täsmällistä laskennallista tasoa ei kyetä tässä esitellyissä skenaarioissa ilmoittamaan ilmiöiden luonteen vuoksi, on uskottavuuden taso pääsoin kunkin yksilön (lukijan) subjektiivisen arvion varassa. Subjektiivinen arvio voi kuitenkin perustua kokemusperäiseen tai historialliseen tietoon maailmassa tapahtuvista ilmiöistä. Tässä kohden on vielä muistutettava, että juuri skenaarioita koskeva epävarmuus on Dodo ry:n perustelu varovaisuusperiaatteen käytölle.

17 17 Perinteiset onnettomuusskenaariot Perinteiset onnettomuusskenaariot ovat normaalikäyttöön liittyviä onnettomuuksia. Tällaiset onnettomuudet ovat frekvenssitulkinnan mukaan todennäköisiä, vaikka useiden laskentamallien mukaan hyvin epätodennäköisiä. Ennakoimattomien tapahtumasarjojen ja inhimillisten virheiden vaikutusten todennäköisyyksiä on kuitenkin mahdotonta arvioida laskennallisesti. Tunnistettuja onnettomuussyitä voivat normaalikäytössä olla esimerkiksi höyrygeneraattorin rappeutuminen, reaktorinpaineastian haurastuminen, ytimen vaipan halkeamat, tulipalot, useiden komponenttien (esim. venttiilien) tai järjestelmien (kuten tietokoneiden tai turvajärjestelmien) yhtäaikaiset häiriöt sekä monenlaiset inhimilliset virheet kuten huoltovirheet tai unohtamiset (esim. turvajärjestelmien jättäminen pois päältä). Poikkeustilanteisiin tai tulevaisuuteen liittyvät suurriskiskenaariot Sodat tai sodan tyyppiset kriisitilanteet Voimaloiden huolto - ja toimintavarmuus sekä polttoaineen saatavuus voivat kärsiä sodista vaikka Suomi ei olisikaan sodan osapuolena. Suurina tuotantoyksikköinä ydinvoimalat ovat todennäköisiä hyökkäysten kohteita monenlaisissa sotaskenaarioissa, koska niillä on keskeinen merkitys energiantuotannossa. Sotien ja kriisien kannalta hajautetut yksiköt ovat vaikeammin eliminoitavissa. Ydinreaktorit tuskin ovat todennäköisiä kohteita tavanomaisilla aseilla käytävässä sodassa, mutta niiden toiminnan eliminointi voi olla nopea keino lamaannuttaa Suomen sähkönsaanti. Ydinvoimala voidaan yrittää lamaannuttaa esimerkiksi kommandoiskulla tai täsmäohjuksin. Myös muualle kuin voimalaan tarkoitettu harhautunut ohjus voi osua reaktoriin tai voimalaan pitkänkin matkan päästä. Taistelutoiminta ydinvoimalan alueella tai lähituntumassa aiheuttaa suuria riskejä. Mahdollisia sodan aikana käytettyjä keinoja ydinvoimaloiden valtaamiseksi tai lamaannuttamiseksi. Lentokone tai helikopterihyökkäys Ohjusisku (tavanomaiset tai ydinkärjet) Kommandoisku Iskuilla uhkaaminen Taisteluiden ajautuminen voimala-alueelle Harhautuneet ohjukset, pommit, tykistökeskitykset Joukkotuhoaseet (ydinaseet, biologiset tai kemialliset aseet) voivat aiheuttaa ydinonnettomuuksia ja siten lisätä joukkotuhoaseiden tehoa tarkoituksellisesti tai sattumalta. Epidemiat Nopeasti leviävät epidemiat voivat aiheuttaa ydinturvallisuuden vaarantumisen. Epidemiat voivat sairastuttaa tai surmata ydinvoimalatyöntekijöitä tai muita ydinturvallisuuteen liittyviä avainhenkilöitä. Tämä voi vähintään aiheuttaa ydinvoimaloiden sulkemisen. Suurepidemian aikana yllättävä energiapula voi edelleen halvaannuttaa yhteiskuntajärjestelmää. Terrorismi ja panttivankidraamat Ydinvoimalat ovat houkuttelevia terroristi-iskun kohteita, koska niiden avulla voi saada aikaan sekä suurta vahinkoa että suurta huomiota. Terroristit (uskonnolliset tai poliittiset ryhmät, ekoterrorismi) Hyökkäys tai kommandoisku Panttivankien ottaminen Onnettomuudella uhkaaminen Pommit Ohjukset

18 18 Kemialliset tai biologiset aseet Iskuilla uhkaaminen Voimalan työntekijät (mielenterveydelliset syyt, ekoterrorismi) Tahallinen ydinvoimalan toimintahäiriön aiheuttaminen Pommit Panttivankien ottaminen Onnettomuudella uhkaaminen Yleisen maailman tilan vaikutus ydinturvallisuuteen Tässä ei erityisesti käsitellä useita mahdollisia kriisiskenaarioita, vaan argumentoidaan lyhyesti, että ydinvoima ei ole turvallinen energiantuotantotapa kriisien, sotien tai yleisen yhteiskunnallisen epäjärjestyksen aikana. Kun yhteiskuntien vakaus on heikentynyt, on ydinvoiman käyttö erityisen riskialtista, ydinvoimaloiden purkaminen ja ydinjätteiden käsittely hankalaa tai mahdotonta. Kriisiaikoina ydinvoimaloissa voi ilmetä ongelmia huollossa sekä varaosien ja polttoaineen saatavuudessa. Lisäksi voimalan ulkoiset uhat kasvavat huomattavasti. Yleinen epävakaus ja kriisialttius voi kuluvan vuosisadan aikana lisääntyä merkittävästi. Tätä ei voi jättää huomioimatta, kun arvioidaan ydinvoiman turvallisuusseikkoja. Yleinen epävakaus lisää terrorismin ja sotien mahdollisuutta. Länsimainen tekno- ja taloussysteemi voi romahtaa ja länsimainen elämäntapa joutua ennennäkemättömään kriisiin. Tässä esitellään tärkeimpiä seikkoja, jotka voivat tehdä kuluvasta vuosisadasta erityisen epävakaan. Ruoan tuotannon ongelmat. Ruoan tuotanto ei kasva yhtä nopeasti kuin väestö, mikä lisää maailman yleistä epävakautta ja kriisialttiutta. Maailmanlaajuinen nälänhätä ei ole mahdoton. Väestönkasvu lisää yleistä resurssipulaa. Ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos lisää maailman yleistä kriisialttiutta, vaikuttaa talouden ja ruokahuollon vakauteen. Väestönkasvu. Väestönkasvu lisää materiaalista resurssipulaa. Se voi aiheuttaa suuria väestönsiirtoja, sotia ja kriisejä. Energiakriisi. Yleinen ympäristön tilan heikkeneminen. Hyvin epätodennäköiset, mutta mahdolliset onnettomuudet Tässä esitellään esimerkkeinä joitakin äärimmäisen epätodennäköisiä tapahtumia. Näitä tapahtumia pidetään niin epätodennäköisinä, että niistä ei esitetä uutisskenaarioesimerkkejä, mutta niitä esitetään tässä muutamia, koska hyvin epätodennäköisiäkin ilmiöitä tapahtuu. Asteroidi, meteori tai meteorisade osuu voimalaan tai sen tuntumaan. Varsin pienikin taivaankappale voi aiheuttaa voimalalle vaurioita. Meteorin tai asteroidin osumisen todennäköisyys on lähtökohtaisesti äärimmäisen pieni, mutta esimerkki ilmiöstä, jota vastaan ydinvoimaloita ei voi suojata. Maassa, merellä tai ilmassa räjähtävä asteroidi, joka ei omasta voimastaan olisikaan suurkatastrofi, voi aiheuttaa suuronnettomuuden ydinvoimalassa. Suurehko asteroidi voi taas aiheuttaa useita ydinonnettomuuksia eri puolella maailmaa esimerkiksi paineaallon tai hyökyaaltojen myötä. Jos asteroidin törmäyksen jälkeen on eloonjääneitä, heidän joukossaan ei välttämättä ole ihmisiä, joilla on kykyä tai välineitä sulaneiden ytimien peittämiseen tai palavien voimaloiden sammuttamiseen. Asteroidin törmäyksen (kuten myös ydinsodan) jälkeisessä maailmassa ydinvoimalat ja ydinjätteet ovat mahdollisten eloonjääneiden suurimpia huolia.

19 19 Lentokone tai avaruusromua putoaa voimala-alueelle. Lentokoneen putoaminen voimala-alueelle on hyvin epätodennäköistä pelkästään senkin vuoksi, että lentoreitit voidaan sijoittaa kauas voimalaalueelta. Sota- tai kriisiaikana todennäköisyys voi kuitenkin hiukan kasvaa. Ydinreaktorin suojakuori todennäköisesti kestää isonkin lentokoneen osumisen, mutta muut voimalan rakenteet voivat vaurioitua. Pienriskiskenaariot Pienriskiskenaarioissa tarkastellaan sellaisia riskiskenaarioita, jotka eivät itsessään aiheuta ydinturvallisuuden vaarantumista, mutta jotka voivat aiheuttaa ydinvoimaloiden sulkemisia, ja siten aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä tai ongelmia sähköverkkoon, energiansaantiin, energiapolitiikkaan tai talouteen. Näitä skenaarioita tulee lukea sadan vuoden aikaperspektiiviä ajatellen. Ydinvoiman vastustus kasvaa kotimaassa niin suureksi, että ydinvoimalayksikön rakentaminen tai käyttö keskeytetään. Ympäristöpuolueen kannatus kasvaa kotimaassa erittäin suureksi tai sellainen saa hallituksessa vetovastuun. Ympäristöpuolueen johdolla ydinvoimaloita aletaan sulkea etuajassa, tai ympäristöpuolueen vaikutusvaltaa vähentääkseen muistakin puolueista tulee ydinvoiman vastustajia. Ydinvoiman vastustus kasvaa niin suureksi EU:n alueella tai maailmanlaajuisesti, että ydinvoimalayksikön rakentaminen tai käyttö keskeytetään tai ydinenergian käytöstä on haittaa suomalaisille yrityksille. Ydinvoimaloista voi tulla taloudellisia tappioita. Esimerkiksi uusiutuvat energianlähteet ja energiansäästö osoittautuvat ydinsähköä halvemmaksi tai ulkomailta ostettava sähkö on erittäin edullista. Ydinjätteiden loppusijoituksesta tai ydinvoimaloiden purkamisesta tulee ennakoitua kalliimpaa. Uutisskenaariot Uutisskenaarioiden tarkoituksena on valaista joitakin mahdollisia skenaarioita todentuntuisilla fiktiivisillä uutisilla. Uutisskenaariot antavat käsityksen tapahtumien uskottavuusasteesta ja siitä, miltä vastaavan uutisen lukeminen voisi tuntua. Jotkut niistä voivat vaikuttaa joidenkin mielestä naiivilta, hauskoilta tai epäuskottavilta, mutta toteutuessaan ne tuskin sitä olisivat. Uutisskenaario 1: Suuronnettomuus. Mikäli Tšernobyl-luokan ydinonnettomuus tapahtuisi Suomen alueella, satoja tai tuhansia ihmisiä voi saada välittömästi surmansa. Tuhannet ihmiset voivat sairastua syöpään ja satoja neliökilometrejä voi jäädä asuinkelvottomiksi. Sähkeuutisia Ydinreaktori räjähtänyt Olkiluodossa. Rauman, Eurajoen ja lähikuntien alueella uskotaan tuhansien ihmisten saaneen surmansa tai voimakkaan säteilyannoksen. Voimala on yhä tulessa ja kaikkien voimalatyöntekijöiden uskotaan menehtyneen. Alueella riehuva ukkosmyrsky haittaa pelastustoimia ja on aiheuttanut useita auto-onnettomuuksia paniikissa pakenevien ihmisten ruuhkauttaessa teitä koko Länsi- Suomen alueella. Raumalta paenneiden järkyttyneiden silminnäkijöiden mukaan Rauma on menetetty kaupunki. Pohjoistuuli työntää ydinlaskeumaa kohti Turun seutua. Ihmisiä pyydetään pysymään sisätiloissa Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen läänien alueella. Eurajoen ja lähialueiden evakuointi on käynnissä. Puolustusvoimien ja pelastuslaitosten yksiöitä on jo saapunut alueelle. Länsi-Suomen läänissä ihmisiä pyydetään hakeutumaan välittömästi lähimpiin väestönsuojiin tai pysymään sisätiloissa. Koko eteläisen Suomen alueella ihmisiä pyydetään pysymään sisätiloissa ja valmistautumaan väestönsuojiin siirtymiseen.

20 20 Hallitus on säätänyt poikkeustilan ja muistuttaa, että poikkeustilalainsäädäntö astuu välittömästi voimaan. Viranomaiset ovat antaneet seuraavat ohjeet kaikille eteläisen Suomen asukkaille: Kuuntele radiota, koska kaikki toimintaohjeet tulevat radiosta. Yleiset toimintaohjeet löytyvät puhelinluettelon alkusivuilta. Mene sisätiloihin tai väestönsuojaan. Erityisesti älä lähde liikenteeseen. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmastointi. Varaa ruokaa ja juotavaa viikoksi sekä suojaa ne tiiviisiin astioihin. Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta. Älä käytä puhelinta. Noudata poliisin, pelastuslaitoksen sotilaiden ja muiden viranomaisten käskyjä ja määräyksiä. Uutisskenaario 2: Läheltä piti -tilanne. Läheltä piti -tilanne tai pienikin onnettomuus ydinvoimalassa tai merkittävä ydinturvallisuuden vaarantuminen voi aiheuttaa ydinvoimalayksikön sulkemisen, kaikkien voimala-alueen yksiköiden sulkemisen tai jopa kaikkien voimaloiden sulkemisen kokonaan tai merkittäväksi aikaa. Tästä voi seurata suuria taloudellisia tappioita ja energiahuollon ongelmia sekä poliittinen kriisi. Sähkeuutisia, Loviisa Loviisassa tapahtuneen läheltä piti -tilanteen takia uuden ydinvoimalayksikön rakentaminen on pysähdyksissä. Loviisan ykkösreaktori on yhä käynnissä, mutta poliittinen paine sen sulkemiseen kasvaa yhä. Loviisan kakkosreaktorissa viime viikonloppuna tapahtunut turvallisuusjärjestelmien ja reaktorin ytimen yhtaikaisen kuumenemisen aiheuttama poliittinen kriisi on johtanut myös hallitusrintaman rakoiluun. Oppositio vaatii kaikkien ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista. Pääministeri Kukkonen on luvannut antaa tiedonannon asiasta vielä tämän illan kuluessa. Uutisskenaario 3: Reaktorin sydän sulaa osittain, mutta päästöjä ei tule ympäristöön. Sähkeuutisia, Eurajoki Olkiluodon kolmosreaktorissa tapahtunut ydinonnettomuus on hallinnassa. Ympäristöön ei ole päässyt terveydelle vaarallisia määriä radioaktiivisia aineita. Viranomaisten mukaan ydinvoimalan suojakuoren paine on saatu hallintaan ja mitään vaaraa ei ihmisille tai ympäristölle onnettomuudesta ole. Ihmisiä kehotetaan kuitenkin yhä puhelimen käyttöä. Väestönsuojissa tai sisätiloissa ei tarvitse enää olla, mutta valmiutta on syytä pitää yhä yllä. Olkiluodossa sattuneen onnettomuuden takia kaikki Suomen ydinvoimalayksiköt on ainakin toistaiseksi pois käytöstä. Hallituksen mukaan on todennäköistä, että ainakaan Olkiluodossa ei enää käynnistetä ainuttakaan reaktoria. Oppositio vaatii hallituksen eroa ja sanoo, että Loviisaan juuri rakennettua uutta ydinvoimalaitosyksikköäkään ei tule lainkaan käynnistää. Onnettomuuden syystä ei ole vieläkään tietoa. Onnettomuustutkintolautakunta on luvannut antaa asiasta tiedonannon ennen ensi sunnuntaita. Viime keskiviikkona tapahtuneesta onnettomuudessa ei tapahtunut kuolonuhreja. Onnettomuutta seuranneessa paniikissa tapahtui kuitenkin useita auto-onnettomuuksia, joissa kuoli yhteensä 14 ihmistä ja loukkaantui kymmeniä. Raumalla tapahtuneeseen epäselvään väestönsuojakuolemaan ei poliisin mukaan liity rikosta. Uutisskenaario 4: Sota. Puolustusvoimien tiedonanto nro Urhoolliset sotilaamme ovat onnistuneet torjumaan vihollisen maahanlaskujoukot Kuoreveden Hallissa. Vihollisella suuria tappioita. Maihinnousu Loviisan edustalla on torjuttu. Tuhansia vihollisen sotilaita on tuhottu.

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015 Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot