SAK ry LAUSUNTO 1 YPO/MV Kauppa- ja teollisuusministeriö PL VALTIONEUVOSTO. Viite: Lausuntopyyntö 4/330/2000 KTM,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK ry LAUSUNTO 1 YPO/MV 28.2.2001. Kauppa- ja teollisuusministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO. Viite: Lausuntopyyntö 4/330/2000 KTM, 27.11."

Transkriptio

1 SAK ry LAUSUNTO 1 YPO/MV Kauppa- ja teollisuusministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö 4/330/2000 KTM, UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMINEN TVO: n periaatepäätöshakemus Loviisa 3 / Olkiluoto 3 Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt SAK:lle lausuntoa varten Teollisuuden Voima Oy:n uutta ydinvoimayksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen. SAK:n hallitus käsitteli edellisen kerran lisäydinvoiman rakentamista vuonna Hallitus totesi, että taloudelliset ja ympäristöpoliittiset näkökohdat asettavat ydinvoimalla tuotetun sähkön kiivihiilellä tuotetun edelle. Kannanotossa viitattiin myös tarpeeseen edistää työllisyyttä sekä varmistaa energian saatavuus. SAK korosti painokkaasti ydinvoimaan liittyvien riskien eliminoimisen tärkeyttä ja edellytti, että korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitus on ratkaistu kestävällä tavalla ennen voimalan rakennuslupaa. Tuolloin hanke kuitenkin raukesi eduskunnan kielteiseen kannanottoon ja Imatran Voima Oy sekä Teollisuuden Voima Oy vetivät lupahakemuksensa pois. Käsillä olevaan hakemukseen otetaan kantaa monilta osin muuttuneessa tilanteessa. Energiaratkaisua joudutaan tarkastelemaan nyt erityisesti ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen rajoittamisen sekä Suomen energiahuollon monipuolisuuden ja omavaraisuuden turvaamisen näkökulmasta. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen on lisännyt sähkön tuontimahdollisuuksia ja ydinvoimaloiden tehoja on nostettu. Energian saatavuus ei siksi ole välitön ongelma. Mutta kyse on sähkön hinnasta ja sen toimitusvarmuudesta sekä siitä miten Suomi täyttää kansainväliset ilmastonsuojelua koskevat velvoitteensa. Kioton ilmastosopimus edellyttää, että Suomi vähentää hiilidioksidi- ja muita kasvihuonepäästöjään. Energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden käyttö, jossa maamme on edelläkävijä, ovat yksi tärkeä keino vähentää päästöjä. Yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä puun, biomassan ja tuulivoiman hyödyntämisessä kehitetyllä teknologialla on myös huomattavia vientimahdollisuuksia. Korkean teknologian maana Suomi voikin paitsi ratkoa omia ympäristö- ja energiaongelmiaan myös auttaa muita maita parhaiden käytäntöjen omaksumisessa.

2 2 SAK:n kanta Suomen sähköntuotannon vahvuus on sen monipuolisuus, nojautuminen useampaa energialähteeseen. Vaikka sähkönkulutus energiatehokkuuden paranemisen ansiosta kasvaakin vähemmän kuin kansantulo, tarvitaan Suomeen uutta voimalaitostehoa. Pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston takia energianhinta on pidettävä kohtuullisena ja sen saanti on turvattava kaikissa oloissa tuotannon riittävällä omavaraisuusasteella. Perussähkön tuotannossa valinta on tehtävä kivihiilen, maakaasun ja sähkön lisätuonnin tai lisäydinvoiman rakentamisen välillä. Ympäristö- ja hintasyistä sekä ilmastosopimuksen toteuttamiseksi ydinvoiman lisärakentaminen on hyväksyttävää osana kokonaisvaltaista energiaratkaisua. Samalla on edistettävä energiansäästöä sekä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, ennen muuta puun ja biomassan hajautettua käyttöä. Ydinvoimaloiden turvallisuudesta sekä ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta on huolehdittava tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen. Suomen omien voimaloiden lisäksi ydinturvallisuuden edistäminen on välttämätöntä myös lähialueilla. Ydinvoiman käyttöön kriittisesti suhtautuvia mielipiteitä on kuultava ja varauksia sisältävät näkökohdat otettava huomioon voimaloiden turvallisuusratkaisuissa ja jätteiden loppusijoituksesta päätettäessä. Ydinvoimaan varauksellisesti tai kokonaan kielteisestikin suhtautuvia näkemyksiä on myös SAK:n jäsenistön keskuudessa. Ilmasto- ohjelmaa ja Suomen energiaratkaisua käsitellään toukokuun lopussa pidettävässä SAK:n edustajakokouksessa. Lausunnon peruslinjat pohjautuvat edustajakokoukselle valmisteltuun asiakirjaluonnokseen. Tämän lausunnon on hyväksynyt SAK:n hallitus kokouksessaan SAK ry pitää TVO:n hakemusta uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta SAK:n jäsenistön etujen sekä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena. Maan hallituksen tulisi esittää eduskunnalle lupahakemusta koskevan myönteisen periaatepäätöksen vahvistamista. Perustelemme kantaamme yksityiskohtaisemmin seuraavasti: 1. Suomen on noudatettava Kioton sopimusta Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan maapallon keskilämpötila uhkaa kohota 2-3 astetta jo vuoteen 2050 mennessä, ellei hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti rajoiteta. Odotettavissa on merkittäviä muutoksia merenpinnan tasossa, sademäärissä ja muissa sääolosuhteissa. Tämä huolestuttava kehitys on pysäytettävä. Suomen on omalta osaltaan täytettävä Kioton sopimuksen vaatimus kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta vuoden 1990 tasolle vuoteen mennessä. Hakemus ja hallituksen oma ilmasto-ohjelma osoittavat, että var-

3 3 mimmin ja taloudellisimmin tähän tavoitteeseen päästään energiapoliittisella kokonaisratkaisulla, jonka osana on ydinvoiman lisärakentaminen. Uusi ydinvoimalaitos vähentäisi vuotuisia hiilidioksidipäästöjämme tuntuvasti. 2. Sähköntarve lisääntyy Hakemuksessa todetaan, että sähköntuotantoa tarvitaan lisää sekä talouskasvun turvaamiseksi että vanhenevan voimalakapasiteetin korvaamiseksi. Sähkön lisätarve on kiistaton, mikäli kansantalouden myönteisestä kehityksestä halutaan pitää kiinni. Viime vuosikymmenellä, jolloin Suomi kohtasi syvän laman, sähköntarve kasvoi keskimäärin 1,9 % vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä Suomeen tarvitaan noin 4000 MW uutta voimalaitostehoa. ETLAn tuoreimmassa arvioissa päädytään tosin tätäkin suurempaan lisätarpeeseen. Tutkimuslaitos arvioi energiaintensiivisten teollisuuden toimialojen kasvavan nopeammin maailmanmarkkinoilla kuin kansallisessa ilmasto-ohjelmassa tai hakemuksessa arvioidaan. Suomessa on ydinvoimaa nyt noin 2600 MW ja sillä katetaan vajaa 30 % sähkön tarpeestamme. Hakemuksen mukaisen laitosyksikön teho olisi suuruusluokkaa MW, joten kotimaisella ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus säilyisi jatkossakin korkeintaan kolmasosan tasolla. Euroopan unionissa ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus on noin 35 %. Rakentamalla lisää ydinvoimaa ei muuteta Suomen noudattamaa useiden energialähteiden varaan rakentuvaa energiastrategiaa. 3. Riittävä omavaraisuus turvattava Kolmas näkökohta hakemuksen hyväksymisen puolesta on riittävän omavaraisuuden turvaaminen sähköntuotannossa. Vuonna 2000 sähköä tuotiin noin 15 % kokonaistarpeesta. Sähkömarkkinoiden vapautuminen sinänsä mahdollistaa tuonnin ja viime vuosina se on ollut taloudellisestikin järkevää Norjan ja Ruotsin runsaiden sateiden ansiosta. Talven muutamat kylmät päivät ovat kuitenkin osoittaneet, että hinta nousee rajusti kulutuspiikkien aikana ja lähes koko varavoima joudutaan ottamaan käyttöön. Tuontiriippuvuutta ei pitäisi siksi enää lisätä vaan vahvistaa omavaraisuutta energiantuotannossa. Se voi tapahtua sekä kotimaisten polttoaineiden että ydinvoiman avulla. Ilmasto-ohjelmassa ydinvoiman vaihtoehdoksi esitetty maakaasuskenaario johtaisi siihen, että Suomen sähkön tuotannosta noin 40 % olisi suoraan riippuvainen kaasun ja sähkön tuonnista Venäjältä. Maan oloihin ja voimaloiden turvallisuuteen liittyy eräitä epävarmuustekijöitä. Siksi hallituksen ja eduskunnan tulisi harkita huolella omavaraisuusnäkökohtaa tehdessään päätöstä TVO:n lupahakemuksesta. SAK:n mielestä Suomi ottaa huomattavan riskin, mikäli kielteisen ydinvoimapäätöksen seurauksena maamme energiahuolto ja sen hinta tehtäisiin hyvin

4 4 Kokonaisratkaisu suuressa määrin riippuvaiseksi yhdestä maasta ja käytännössä monopoliasemassa olevista yhtiöistä (OAO Gazprom ja RAO EES). 4. Taloudellinen ja työllisyyden kannalta parempi vaihtoehto Neljänneksi lisäydinvoimaa puoltavat taloudelliset näkökohdat. Mikäli Kioton velvoitteet pyritään toteuttamaan maakaasuvaihtoehdolla, nousee energianhinta selvästi enemmän kuin siinä vaihtoehdossa, että TVO:n lupahakemukseen suostutaan. Tämä johtuu sekä veronkorotuksista että maakaasun myyjän pääsystä asemaan, jossa se voi hinnoitella tuotteensa lähes monopoliasemasta käsin. Maakaasuvaihtoehdossa sekä palkansaajaperheet että yritykset joutuisivat maksamaan käyttämästään energiasta enemmän. Kuten VATT:n selvitykset osoittavat, kallistuva energia olisi epäedullista nimenomaan pienituloisimpien kannalta. Heidän asumiskustannuksensa nousisivat tuloihin nähden suhteellisesti enemmän. Kallistuva energia voi johtaa myös hitaampaan talouskasvuun, millä olisi kielteisiä työllisyysvaikutuksia. SAK katsoo, että korkeana jatkuva työttömyys on edelleen yhteiskuntamme pahin epäkohta. Siksi työttömyyden lievittämistä ei pitäisi tietoisesti haitata päätöksillä, joiden seurauksena kansantalouden yleensä ja varsinkin vientiteollisuuden toimintaedellytykset heikentyvät. Energiavaltaisen teollisuuden tehtaat sijaitsevat muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ne luovat työtä ja hyvinvointia useissa pienemmissä kaupungeissa ja ovat siksi tärkeitä myös aluepoliittisen tasapainon kannalta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen viennistä on noussut viime vuosina nopeasti. Silti energiavaltaisen teollisuuden merkitystä työllisyyden ja kansantalouden kannalta ei pidä aliarvioida. Oulun yliopiston tekemän selvityksen mukaan yksi energiavaltaisen teollisuuden työpaikka työllistää noin 4,5 muuta ihmistä (henkilötyövuotta). Eräiden arvioiden mukaan energiavaltaiset yritykset työllistävät suoraan noin suomalaista ja välillisesti yli kansalaista. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus olisi noin henkilötyövuotta. Siksi teollisuuden toimintaedellytyksiin vaikuttava energiaratkaisu on myös tärkeä päätös työllisyyden ja maan tasapainoisen alueellisen kehittämisen kannalta. Energiaratkaisussa ympäristö- ja työllisyys- sekä aluepoliittiset näkökohdat eivät ole toistensa vastakohtia vaan täydentävät toisiaan. Tavoitteena on oltava kasvihuoneilmiön torjuminen, monipuolisen energiatuotannon turvaaminen sekä kannattavan tuotannon harjoittaminen myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella. Energiapoliittisen kokonaisratkaisun osana tulee lisäydinvoiman ohella rakentaa myös lisää yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa sekä siirtyä käyttämään siinä biopolttoaineita sekä maakaasua. Maakaasuputken jatkaminen Turun

5 5 Turvallisuus seudulle ja Länsi-Suomeen on siksi perusteltua. Turvetta on voitava käyttää puun ohessa yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Samoin on jatkettava tutkimuksen ja tuotekehittelyn sekä vero-ohjauksen keinoilla energiansäästöön ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön tähtääviä toimenpiteitä. Kuten edellä jo todettiin, Suomi onkin edelläkävijä monien modernien energiateknologioiden kehittelyssä ja viennissä (sähkön ja lämmön yhdistetty tuotanto, kaukolämpö, tuulivoima jne.). Ilmasto-ohjelman mukaisesti säästöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvia toimia tehostetaan sekä ydinvoima- että maakaasuskenaariossa. Toimet edellyttävät julkisen rahoituksen lisäämistä. Niiden avulla ei kuitenkaan ratkaista kysymystä perussähkön tuotannosta. Se on tehtävä joko ydinvoimalla tai lisäämällä tuntuvasti tuontisähköä ja maakaasun käyttöä. Edullisempi ja omavaraisuutta vahvistava ydinvoimavaihtoehto tarjoaa paremmat edellytykset lisätä voimavaroja biopolttoaineiden hyväksikäyttöön ja hajautettuun energiantuotantoon. Siksi lupahakemuksen hyväksyminen on perusteltua myös energiansäästön ja uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisen näkökulmasta. Suomen neljä käytössä olevaa ydinvoimalaa ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi ja turvallisiksi. Niissä on pätevä ja vastuunsa tunteva henkilökunta, jonka ammattitaito on korkeaa luokkaa. Voimaloiden käyttöaste on tämän takia ollut maailman korkein ja vikojen aiheuttamia laitosten alasajoja on ollut vähän. Sähkön hinta on korkean käyttöasteen ansiosta voitu pitää varsin edullisena. On järkevää, että vaativaa ydinvoimateknologiaa hyödynnetään ensi sijassa niissä maissa, joissa turvallisuuskulttuuri ja teknologinen osaaminen on korkealla tasolla ja myös radioaktiivisten jätteiden loppusijoitus on asianmukaisesti ratkaistu. Uusiutumattomat energialähteet ovat maapallolla rajallinen luonnonvara ja niiden käyttöä kehittyneissä maissa on pyrittävä määrätietoisesti vähentämään. Hakemuksessa tuodaan esiin, että käynnistämällä rakennushanke esitetyssä aikataulussa voitaisiin itse rakennustyössä käyttää vielä niitä henkilöitä, jotka osallistuivat nykyisten laitosten rakentamiseen 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Heidän mukanaan rakennusaikana kertynyttä tietoa voitaisiin siirtää nuoremmille sukupolville ja uuden laitoshankkeen hyväksi. Uusi laitos olisi hakemuksen mukaan sellainen, että sen rakentamisessa noudatettaisiin kaikkein ankarimpia turvallisuusvaatimuksia. Rakenteissa otettaisiin huomioon myös varautuminen pahimpaan mahdolliseen ydinvoimalaonnettomuuteen. Varsinaisessa lupapäätöksessä on edellytettävä, että laitos rakennetaan huomioiden ne kokemukset, joita on saatu ydinvoimaloissa sattuneista onnettomuuksista. Suojakuvun ja jäähdytysjärjestelmän on estettävä radioaktiivisen

6 6 Lisänäkökohtia säteilyn pääsy ympäristöön myös siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tilanteessa, että reaktorin sydän sulaisi. Turvallisuuden maksimointia ei saa vaarantaa esimerkiksi vetoamalla kustannussyihin. Säteilyturvakeskuksen on voitava kaikin osin varmistua turvallisuusjärjestelmien toimivuudesta sekä valvoa niitä. Ilmasto-ohjelman edellyttämä valinta kahden vaihtoehdon välillä tehdään, kun TVO:n lupahakemuksesta päätetään. Mikäli hakemus myönteisestä periaatepäätöksestä hylätään, jäljelle jää vain maakaasuun ja sähköntuontiin sekä energiaverojen korotuksiin perustuva vaihtoehto. Ydinvoiman lisärakentamisen salliva ratkaisu on parempi vaihtoehto. Kokonaisratkaisu jatkaa sähkön tuotannossa noudatettua monipuolista linjaa, turvaa riittävän omavaraisuuden ja ilmastosopimuksen noudattamisen sekä edistää paremmin uusiutuvien energialähteiden ja maakaasun lisäkäyttöä. Se on palkansaajaperheiden asumiskustannusten kannalta sekä veronmaksajien näkökulmasta hinnaltaan edullisempi. Lisärakentaminen mahdollistaa sen, että kivihiilen polttaminen voidaan käytännössä lopettaa ja jättää kivihiilivoimalat pelkäksi varavoimaksi. Valintaa tehtäessä on huomattava, että vuoden 2010 jälkeen maakaasulla ei enää voitaisi korvata hiiltä. Sen jälkeen kaasun lisääminen johtaisi uudelleen hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen, jolloin olisimme taas saman ongelman edessä. Kioton sopimushan on vasta välttämätön alku kasvihuonekaasujen rajoittamisessa. Kaasuvaihtoehtoon liittyy myös epävarmuus siitä kuka kaasulauhdevoimaa rakentaisi nykyisillä kaasun ja sähkön hinnoilla. Todennäköisempää onkin, että energiayhtiöt panostaisivat ydinvoiman hylkäämisen jälkeen ainakin lyhyellä tähtäimellä enemmän tuonnin lisäämiseen kuin oman lauhdevoiman rakentamiseen. Ilmasto-ohjelman laskelmien perustana oleva noin 2,5 %:n talouskasvu on vaatimaton ja selvästi viime vuosina toteutunutta alhaisempi. Työllisyyssyistä talouskasvun tulisi olla ripeämpää. Tämä edellyttää, että kohtuuhintaista energiaa on riittävästi ja toimitusvarmoin ehdoin saatavilla. Maakaasu on tässä suhteessa ydinvoimaan verrattuna epävarmempi vaihtoehto. SAK katsoo, että Teollisuuden Voima Oy:n periaatepäätöshakemus on riittävä peruste päätöksenteolle. Energiapoliittinen linjavalinta on tehtävä ilman lisäviivytystä, jotta ympäristön, kansantalouden ja työllisyyden kannalta keskeinen reunaehto sähkön lisätuotannon energialähde ja hinta- on ajoissa eri toimijoiden tiedossa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* 11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin. KIO*

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

1/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

1/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 1/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta Sisällys Energiaratkaisun perustuttava monipuolisuuteen 4 Sähköstä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SAK:n malli Suomen energiaratkaisuksi

SAK:n malli Suomen energiaratkaisuksi 2/2002 SAK:n malli Suomen energiaratkaisuksi SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 31.1.2002 Lisätietoja: Matti Viialainen puh. (09) 7721 323 matti.viialainen@sak.fi SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki SAK:n

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä

Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Lisätiedot: energiavastaava Lauri Myllyvirta, 050 3625 981 reenpeace kiittää lausuntopyynnöstä, ja vetoaa talousvaliokuntaan, jotta se ei puoltaisi

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita

Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita Lauri Myllyvirta energiavastaava, VTM Yli 30 000 sitoumusta äänestää ydinvoiman vastustajaa, määrä nousee Kaikki sitoumuksen tehneet saavat vaalien

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1312 Energia-asennetutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

YDINVOIMA ENERGIAPOLITIIKAN KOKONAISUUDESSA Suomen ja EU:n energiapolitiikkaa tarkistettava uudessa tilanteessa omavaraisuuden vahvistamiseksi

YDINVOIMA ENERGIAPOLITIIKAN KOKONAISUUDESSA Suomen ja EU:n energiapolitiikkaa tarkistettava uudessa tilanteessa omavaraisuuden vahvistamiseksi Entinen pääministeri Paavo Lipponen TVO:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 4.9.2008 1(11) YDINVOIMA ENERGIAPOLITIIKAN KOKONAISUUDESSA Suomen ja EU:n energiapolitiikkaa tarkistettava uudessa tilanteessa

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot