18. Laatija(t) yhteystietoineen Mika Rantala, p , Stefan Lindholm p ,

Transkriptio

1 LIITE Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Keskuspaloasema, peruskorjaus ja laajennus 2. Toimiala / tulosyksikkö Länsi-Uudenmaan pelastulaitos 3. Kaupunginosa Käyntiosoite Palomiehentie 1 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) Uudisrakennus Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite PL 6700, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Tontin pinta-ala m² Laajennus/lisärakennus ,6 Muutos/peruskorjaus ,1 Rakennusoikeus kem² Käyttötarkoitus kaavassa Y 8. Hankkeen kuvaus Peruskorjaus koskee ainoastaan päärakennusta sekä siihen liittyviä piha-alueita. Rakennuksen peruskorjauksen ja sen yhteyteen rakennettavan laajennuksen suunnittelussa huomioidaan pelastustoimessa ajan kuluessa tapahtuneet muutokset ja uudet vaatimukset. Rakennussuunnittelun pääpaino on kohteen toiminnallisuudessa ja sen tilallisessa selkeyttämisessä. Laajennustarve koskee pääosin hallinnontiloja sekä korjaamotoimintaa. Kohteen talotekniikka uusitaan kauttaaltaan. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Paloasemarakennus on pelastustoimen alueen huonoimmassa kunnossa oleva, jatkuvasti miehitetty paloasema. Rakennus on työpaikkana epäterveellinen, ahdas, epäkäytännöllinen ja lisäksi rakennus on tekniseltä kunnoltaan huono. Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelma ja toiminta on siirretty korjaamoa lukuun ottamatta väistötiloihin 5/2013 alkaen. Rakennuksen talotekniikka on pääosin alkuperäistä sekä täysin vanhentunutta ja se tulee kokonaisuudessaan uusia. Rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma on hyväksytty 1. kerran jo v Tarveselvityksen on hyväksynyt LUPin johtokunta lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika /2014-6/2016 Käyttöönotto 7/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke. Pääurakka alistetuin sivu-urakoin. 12. Liittyminen muihin hankkeisiin Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 15,0 M 14. Käyttökustannukset / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 15,9 (kl 83,7 8/2013) M 16. Ensikertainen kalustaminen / oppilas - / hoitopaikka 17. Lisätietoja

2 18. Laatija(t) yhteystietoineen Mika Rantala, p , Stefan Lindholm p , Päiväys TEKE / TS / RLu Päivitetty

3 LIITE 2

4 LIITE 4

5 LIITE 5 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem² ref m² huomioitavaa 1.KOULUTUS- JA ESITTELYTILAT 752 perinnehuone WC-tilat 752 koulutus varasto 1 17

6 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem² ref m² huomioitavaa PELASTUSTOIMINNAN TILAT varasto-ja huoltotilat autopaikkaa , valvomo laitetiloineen sis.laitetilan 778 sammutusvarusteet kalustovarasto/kalustohuolto kuntosali/testaus b letkuvarasto pyykin pesutila(likainen) käynti hallista ja käynti letkuhuoltoon 135b pyykin pesutila(puhdas) WC käynti hallista(m ja N) 767 siivous kuivaus(likainen) b kuivaus (puhdas) letkuhuolto hengityssuojainhuolto h.suojainhuollon toimisto h.suojainhuollon varasto ,788 letkutorni 1 20,5 20,5 valmiustilat 840 päivystävä palomestari ,5 huoneet kalustetaan kahdelle 847 paloesimiehet 2// ,5 " palomiehet 12// " 819 WC ja eteinen 8 5,5 kioski keittiö/kaapistot ruokailu keittiö-,ruokailu-,oleskelu yhtenäistä tilaa 232 oleskelu WC sosiaalitilat 234 pesuhuone löylyhuone saunan pukuhuone pukuhuone,miehet tarvitaan mikäli valmiushuone 13,5 m2 1495,5 1418

7 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem² ref m² huomioitavaa ENSIHOIDON TILAT varasto-ja huoltotilat hallipaikkaa päiv.esimiehen tsto 1// hoitotarvikevar.+huolto koulutustila väline-ja kalustovar happipullot siivous WC valmiustilat 846 sair.kulj.esimiehet 1// ,5 845 sairaankuljettajat 2// ,5 818 harjoittelija naiset

8 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 ref. M2 huomioitavaa Tilannekeskus ja PELJOKE 795 tilannekeskus toimii myös PELJOKEn viestikeskuksena 797 lepo tilannekeskuksen vieressä 796 WC 1 3 2,5 tilannekeskuksen vieressä päiv. palomestari huomioi hälytykseen lähtö laitehuone tilannekeskuksen vieressä operaatiohuone tilannekeskuksen vieressä johtoryhmän huone johtokunnan kokoushuone taukotila palvelee tike ja joke ,5

9 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 refm2 huomioitavaa KEITTIÖ- JA RUOKAILUTILAT 229 keittiö omat sos.tilat+sk ruokailu d varasto kuiva-aine varasto

10 huone no huone hlö määrä huonemäärä tavoite m2 ref. M2 huomioitavaa 6.TOIMISTO-JA HALLINTOTILAT 6.1.hallintotilat 801 neuvottelu 6-8 hlö neuvottelu 6-8 hlö ,5 799 neuvottelu hlö ,5 828 siviilipalvelusmiehet materiaalivarasto palomestari aseman palomestari pelastusjohtaja itäpäätyyn onnettomuuksien ehkäisy riskienhallintapääll.+4 pelastustoiminta(pel.päällikkö+ 4 pääll PELJOKEN yhteydessä(esikuntapäällikkö) ensihoito eh päällikkö+lääkäri+eh mestari palvelutuotanto itäpäätyyn:päällikkö+päällikkö itäinen tukipalvelut itäpäätyyn:tukip.pääll+hallintop+tietoh.p tilanneyksikkö PELJOKEN läheisyydessä tekninen yksikkö itä tai läsipääty.tekn.pääll+kiint.pääll kehittämisyksikkö itäpääty:päällikkö+suunnittelijat itäpääty:controlleri,tstosihteerit tiedottaja PELJOKEn läheisyydessä projektityö 1 12 PELJOKEn läheisyydessä 6.2.asiakaspalvelu-kenttätyö 829 palotarkastajat turvallisuuskouluttajat ,5 831 neuvottelu 8-10 hlö korjausmestari länsipäätyyn kalustomestari länsipäätyyn toimistosihteeri länsipäätyyn suunnittelija länsipäätyyn projektihuone länsipäätyyn viestiasentajat länsipäätyyn neuvottelu länsipäätyyn 849 paloesimiehet 1// ,5 281 ensihoitoesimies ja ensihoitaja ensihoitoesimiehet 1// ,5 725

11 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 refm2 huomioitavaa KORJAAMOTILAT asentajien työpiste ATK-pisteet 2:lle asentajalle,korjaamon väl.läheisyys työnjakotila/taukotila viestiasennuspaikka pit.16m, puhdas tila(esd),erotettu korjaamosta verholla pilarinosturipaikka pit 16m,,3- ja 4-akselisille paloautoille pylväsnosturipaikka pit. 16m,henkilö- ja pakettiautoille pesuhalli pit 16m,karkeapesupaikka painepesuri 1 8 vaahtonesteet,autokemikaalit tulityöt 1 10 voi olla myös hallin päästä erotettu tila maalaustila 1 10 varasto 1 30 kunnossapitovarasto + keskusvarasto palavat nesteet 1 6 osastoitu tila öljyvarasto 1 15 öljypumput viestikaluston korjaustila 1 20 puhdas tila viestikalustovarasto 1 10 kompressorihuone IV-konehueneeseen? siivous 1 4 suojavarusteiden säilytys suojavarusteiden säilytys,sos.tilat muualla WC 2 6 rengasvarasto 1 50 kylmää tilaa,yhteys korjaamoon 619

12 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 refm2 huomioitavaa SOSIAALITILAT 822,823,243 pukuhuone,miehet päivätyöntekijät 236 WC pukuhuone,naiset ,5 36 päivätyöntekijät WC inva wc wc miehet wc naiset lepo ,5 118

13 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoite m2 ref m2 huomioitavaa MUUT TILAT 226,228,805 postihuone lokerot n.40 kpl voi sijaita myös aulassa/käytävällä 237,238 siivouskeskus ,5 283 talonvarasto mm.pehmopaperisäilytys 222,223 aula ja odotus toimii myös PELJoken vastaanottotilana kopiointi 1 15 hallintotilojen yhteyteen varasto 1 10 siivous varustehuolto varustehuollon tsto ,756 tavaran vastaanotto KELLARI sulkuhuone 2 14 puhdistushuone 2 14 varasto 5 62 suojahuone/ kerhohuone 1 80 varavoima 1 24 tekniset tilat

14 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 refm2 huomioitavaa TEKNISET TILAT 792 lämpökeskus 1 57 uusi lämpökeskus pienempi 790 pumput 1 13 uusi tila,uusi paikka? 791 nousukeskus 1 8 uusi tila uusi paikka? IV-konehuoneet mihin ATK mihin 78

15 huone no huone hlömäärä huonemäärä tavoitem2 refm2 huomioitavaa PIHA-ALUE autokatos 12 autoa 200 henkilö-ja pakettiautomitoitus jätekatos 1 15 yläpiha:keittiö ja siivousjäte,polkupyörät jätekatos 2 30 alapiha:korjaamo yms.jäte 245

16 LIITE 6

17

18

19

20

21

22 LIITE 9 LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: (10) päivitetty Espoon kaupunki keskuspaloasema, laajennus ja peruskorjaus L1-LUONNOS LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Alustava Wise Group Finland Oy Espoo Helsinki Kotka Kouvola Kotipaikka Kotka etunimi.sukunimi@wisegroup.fi (09) (029) (05) (05) Y-tunnus

23 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) 1. YLEISTÄ Yleistietoja kohteesta LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET ENERGIANKULUTUS NYKYISTEN LVI-JÄRJESTELMIEN KUVAUS JA UUSIMISTARPEET JÄRJESTELMÄKUVAUKSET Yleistä Energiaratkaisut ja ekologisuus Liittymistiedot Lämpölaitos Vesilaitos Viemärilaitos Rakennusautomaatiojärjestelmä Varautuminen laajennuksiin Lämmitysjärjestelmät Lämmönjakokeskukset ja lämmönsiirtimet Paisunta- ja varolaitteet Lämmitysverkostot Kauko- ja aluelämpöjohdot Maahan asennettavat lämpöjohdot Lämmönluovuttimet Putkistovarusteet Erillislämmitykset Lumensulatusverkosto Vesi- ja viemärilaitteet Talousvesiverkostot Lämpimän veden valmistus Pumppaamot Paine- ja vesisäiliöt Vedenkäsittelylaitteet Muut talousvesilaitteet Viemäriverkostot Erottimet Pienpuhdistamot Vesi- ja viemärikalusteet Ilmastointi Muunneltavuus Ilmastointilaitteiden sijoittelu ja konehuoneratkaisut Ilmavirrat Kojeistus Ilmanjakojärjestelmät / huonelaitteet Säätövyöhykkeet Ilmastointijärjestelmän rakenteet Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Rakennusautomaatio LVI-eristykset erityiset LVI-tekniset järjestelmät Palonsammutusjärjestelmät Koneellinen savunpoisto Kylmälaitteet (keittiökylmiöt tms.) Kaasuverkostot, paineilma, höyry yms Keskussiivousjärjestelmä Jatkosuunnittelussa selvitettäviä asioita... 10

24 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) 1. YLEISTÄ 1.1. Yleistietoja kohteesta Rakennuskohde Keskuspaloasema laajennus ja peruskorjaus Yleistä Kohde on keskuspelastusasema, joka käsittää pelastuslaitoksen kalustohalleja ja muita ajoneuvo / korjaamotiloja sekä miehistön majoitustiloja, koulutustilan, ruokalan ja valmistuskeittiön sekä pelastuslaitoksen toimistotiloja. Pelastusasema on rakennettu Peruskorjaustoimenpiteitä ei ole tähän mennessä suoritettu. Nyt suunnitellaan nykyisen pelastusaseman peruskorjausta ja laajennusta. Osoite Palomiehentie 1, Espoo Hankkeen laajuustiedot Peruskorjauksen 1 bruttoala on 4196 br-m2 Laajennuksen bruttoala on 2487 br-m2 Yhteensä bruttoala on 6683 br-m2 2. LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET nittelutavoitteet. Suunnittelun lähtökohtana olevat sisäilman tavoitearvot ovat seuraavat: jäähdytetyt toimistot majoitustilat aulat, ruokala yms. keittiö kalusto- ja koraamohallit huonelämpötila talvella o C o C o C o C o C huonelämpötila kesällä 22-(27) o C 22-(27) o C 22-(27) o C o C 22-(25 *)-35 ilman suhteellinen ei kostutusta (=n.5%) kosteus talvella (minimi) ilman suhteellinen ei kuivatusta (=n.80%) kosteus kesällä (maksimi) äänitaso (maksimi 33 db(a) 28 db(a) 38 db(a) 38 db(a) 40 db(a) kesällä) muilta osin noudatettava S2 S2 S2 S2 S3 sisäilmaluokka jäähdytys kyllä kyllä kyllä kyllä ei n- = Sisäilmaluokan S3 hyväksymä poikkeus: huonelämpötila voi nousta yli tämän arvon ulkolämpötilan ylittäessä 15 o C, ei kuitenkaan missään ulkoilmaolosuhteissa yli 35 o C.

25 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) Mitoitusulkolämpötilat LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhteiden mukaan alin ulkoilman lämpötila talvella ympäristöministeriön mitoitusohjeen mukaan kesätilanteen mitoitusulko-olosuhteeksi valitaan päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus ovat mitoitustilanteessa yön alin ulkolämpötila ja kosteus ovat mitoitustilanteessa Rakennus- ja ilmanvaihtotöille asetettavat vaatimukset B -26 o C 25 o C /50%RH 15 o C /95%RH Rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokitus on P2 ja rakennusmateriaaleina tulee käyttää pääosin M1-luokiteltuja materiaaleja. 3. ENERGIANKULUTUS Energiankulutustavoitteet esitetään energiatehokkuussuunnitelmassa. 4. NYKYISTEN LVI-JÄRJESTELMIEN KUVAUS JA UUSIMISTARPEET Kaikki LVI järjestelmät uusitaan kokonaisuudessaan. 5. JÄRJESTELMÄKUVAUKSET 5.1. Yleistä Seuraavassa on käsitelty LVI-järjestelmien rakennetta yleisesti. Osa järjestelmävalinnoista ja päätöksistä suoritetaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa Energiaratkaisut ja ekologisuus 5.3. Liittymistiedot Energiankäytön minimoimiseen tähtääviä LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm. lämmöntalteenotto yleisilmanvaihdon lisäksi likaisten tilojen poistoilmasta tarpeenmukaisen ilmastoinnin automatiikka väljä mitoitus ilmanvaihtokojeissa ja kanavissa tilannekeskuksen, toimistojen sekä ruokalan iv-koneiden jäteilman hyödyntäminen letkutornin ilmastoinnissa ja letkujen kuivauksessa tilannekeskuksen jäähdytyksen lauhdelämmön hyödyntäminen letkutornin lisälämmityksessä (letkujen kuivaus) Lämpölaitos Rakennus on liitetty Fortum Espoon kaukolämpöverkostoon Vesilaitos Käyttövesi on liitetty paikalliseen kunnallistekniikkaan Viemärilaitos Jätevesi on liitetty paikalliseen kunnallistekniikkaan Rakennusautomaatiojärjestelmä Rakennusautomaatiojärjestelmä on DDC-pohjainen järjestelmä. Järjestelmään kuuluu keskusyksikkö, valvomo, itsenäiset alakeskukset sekä anturit ja toimilaitteet. Järjestelmä liitetään Espoon kaupungin sisäisen tietoverkon välityksellä Espoon kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään. Valvomossa on selainpohjainen käyttöliittymä.

26 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) Kohteessa ei varauduta laajennuksiin 5.4. Lämmitysjärjestelmät Varautuminen laajennuksiin Lämmönjakokeskukset ja lämmönsiirtimet Rakennuksen mahdollinen maalämmön käyttö lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä selvitetään jatkosuunnittelussa. Lämmitysenergia tuotetaan kaukolämmöllä. Tehot täsmentyvät jatkosuunnittelun aikana. Kalvopaisunta-astiat Paisunta- ja varolaitteet Lämmitysverkostot Rakennukseen rakennetaan uudet patterilämmitys- ja ilmastoinninlämmitysverkostot. Lämpöjohdot ovat vaihdettavasti (=näkyviin) asennettavaa teräsputkea Kauko- ja aluelämpöjohdot Nykyinen kaukolämmön tonttijohto jatketaan uuteen lämmönjakohuoneeseen. Lämpöjohtoja ei asenneta maan alle Maahan asennettavat lämpöjohdot Lämmönluovuttimet Lämmönluovuttimet ovat pääosin vakiomallisia levypattereita. Patterit maalataan arkkitehdin määräämään RAL-värikartan vakiovärisävyyn. Sosiaali- ja saunatilat varustetaan lattialämmityksellä, joka toteutetaan omalla matalalämpöverkostolla. Lattialämmityksen säätö liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään tiloissa, joissa on ilmamääränsäätö. Vessoja ei varusteta lattialämmityksellä. Kalusto- ja korjaushallien ovet varustetaan kierrätysilmalämmittimillä (oviverhokojeet) Kaikki radiaattorit varustetaan omavoimaisilla pattereihin integroiduilla termostaattisilla patteriventtiileillä. Niiden huonetilojen lämmityspatterit, joissa on jäähdytys, varustetaan elektronisin patteriventtiilein Putkistovarusteet Patteriverkostojen ja ilmastoinnin lämmitysverkoston pumput ovat taajuusmuuttajakäytöllä ja painesäädöllä varustettua mallia. Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat tavanomaisia teräksisiä tai messinkisiä palloventtiilejä. Muut putkistovarusteet ovat tavanomaisia Erillislämmitykset Sadevesikourut varustetaan sähköisin saattolämmityksin Lumensulatusverkosto Kalustohallin ovien edustat varustetaan lumensulatuksella (sähköiset ovisulatukset).

27 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) 5.5. Vesi- ja viemärilaitteet Talousvesiverkostot Tavanomaiset kylmä- ja lämmin käyttövesi kiertojohtoineen. Vesijohdot ovat kuparia Lämpimän veden valmistus Lämpimän käyttöveden valmistus tapahtuu kaukolämmöllä lämmönjakohuoneessa. Koko rakennuksen kylmän ja lämpimän veden kulutus mitataan. Lisäksi myös keittiön kylmän ja lämpimän veden kulutus mitataan erikseen. ei ei ei ei Pumppaamot Paine- ja vesisäiliöt Vedenkäsittelylaitteet Muut talousvesilaitteet Viemäriverkostot Pohjaviemärit muovia. Kerroksissa sijaitsevat viemärit ovat ääniteknisten seikkojen vaatiessa pääsääntöisesti valurautaa ja tarvittavin osin lisä-äänieristettynä. Rakennuksessa on ulkopuoliset sadevesikourut kattovesien poisjohtamiseksi Erottimet Keittiön jätevedet johdetaan viemäriverkkoon rasvanerottimen kautta. Kalusto- ja korjaamohallien jätevedet johdetaan viemäriverkkoon hiekan- ja bensiininerottimien kautta. ei 5.6. Ilmastointi Pienpuhdistamot Vesi- ja viemärikalusteet Altaat ja WC-istuimet ovat valkoista posliinia ja hanat pääosin yksiotemallisia, elektronisia hanoja mm keittiötiloissa Muunneltavuus Ilmastointiratkaisuissa pyritään varautumaan muunneltavuuteen. Tähän kuitenkin aiheuttaa rajoituksia nykyiset ahtaat tilat. Valmius- ja toimistohuoneiden osalta muunneltavuus on sidottu nykyisiin palkkirakenteisiin

28 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) Raitisilma Poistoilma Ilmastointilaitteiden sijoittelu ja konehuoneratkaisut Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat rakennuksen itäpäädyssä uudessa osassa ja 1 kerroksen pohjoissivulla. Ulkoilma otetaan raitisilmakammion avulla uuden IV-konehuoneen pohjoissivuilta ja 1kerroksen iv-konehuoneen raitisilma otetaan vesikatolta. Konehuoneiden vapaakorkeus vaihtelee, uudessa konehuoneessa vapaakorkeus on pääsääntöisesti 4,5m. 1kerroksen konehuoneessa vapaakorkeus on noin 4m. Ulkoilmakammio on yhteinen kaikille samassa konehuoneessa sijaitseville koneille. Kammio mitoitetaan riittävän väljäksi (ilmannopeus enintään n. 2 m/s) ja sen suunnittelussa on huomioidaan erityisesti pohjan vedeneristys, vedenpoisto ja kylmäsillat muihin rakenteisiin. Ulkosäleikköinä käytetään ns. lumisäleikköjä ja niiden otsapintanopeus on oltava alle 1,5 m/s. Pääkoneiden poistoilma johdetaan konehuoneiden katosta ulos vesikatolle käyttäen joko tavanomaista ulospuhallushajottajaratkaisua tai erikseen suunniteltavaa poistoilmapiippua. Erityistä huomiota kiinnitetään 4-luokan poistoilman (keittiön, teknisen työn jne. poistoilma) poistoilma-aukkojen sijoitukseen, jotta etäisyydet avattaviin ikkunoihin ja raitisilmasäleikköihin toteutuvat Ilmavirrat Ilmavirrat on mitoitettu pääasiassa varmistamaan S2 sisäilmaluokan mukaisen ilman laadun ja toisaalta antamaan ilmalla jäähdytetyille tiloille normaalisti riittävän jäähdytystehon. Ilmavirrat ovat seuraavat: toimistot 2 dm 3 /sm 2 kalusto- ja korjaamohallit 3 dm 3 /sm 2 ruokala 5 dm 3 /sm 2 tauko- ja kokoustilat 5 dm 3 /sm 2 tauko- ja kokoustilat 5 dm 3 /sm 2 koulutustilat 10 dm 3 /s/hlö käytävätilat, aulat 1 dm 3 /sm 2 keittiö lämpökuormien mukaan n. 25 dm 3 /sm 2 valmiustilat 2 dm 3 /sm Kojeistus Ilmastointikojeistot toteutetaan keskuskojeperiaatteella siten, että erilaisia tiloja palvellaan yhdellä ilmastointikojeistolla. Kojeistus: TK1 kalusto- ja korjaamohallit 6,0 m 3 /s TK2 toimistot 3,0 m 3 /s TK3 valmiustilat 0,8 m 3 /s TK4 ruokala ja keittiö 1,3 m 3 /s TK5 sauna ja kuntosali 0,8 m 3 /s TK6 korjaamon ja huollon toimistot 1,0 m 3 /s TK7 WC- ja sostilat 0,6 m 3 /s TK8 WC- ja sostilat 0,3 m 3 /s Likaisten tilojen tuloilmaa ei ole laskettu mukaan, koska se on osa tuloilmasta ja vähentää muun tuloilman tarvetta.

29 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) Koteloidut kojeet Huippuimurit Aksiaalipuhaltimet Erikoispuhaltimet Ilmastoinnin keskuskojeiden ilmavirta on tilanteen mukaan automaattisesti muuttuva taajuusmuuttajakäyttöjen avulla. Kojeet mitoitetaan siten, että kaikissa tiloissa voi olla maksimiilmavirta päällä samanaikaisesti. Ilmastointikojeiden mitoituksessa otetaan lisäksi huomioon muunneltavuuden vaatimus siten, että jossakin määrin ilmavirtoja on myöhemmin mahdollista kasvattaa. Puhaltimien sähkötehokkuuden mitoitusarvona käytetään SFP-lukua 1,8 kw/m 3 /s uudessa konehuoneessa ja nykyiseen rakennukseen sijoitettavassa konehuoneessa 2 kw/m 3 /s Ilmanjakojärjestelmät / huonelaitteet Ilmanjako toteutetaan pääsääntöisesti sekoittavalla periaatteella. Pääsääntöisesti kaikissa huoneissa ilmanvaihdon avulla toteutetaan ilman vaihtamisen lisäksi lämpökuormien hallinta. Yöaikaisella ilmanvaihdon avulla tapahtuvalla tuuletuksella saadaan rakennuksen lämpötilaa laskettua, jolloin myös päivällä lämpötilat pysyvät paremmin alhaalla. Päätelaitteet maalataan arkkitehdin määräämään RAL-värikartan vakiovärisävyyn Säätövyöhykkeet Ilmastointi pyritään toteuttamaan siten, että ilmastoinnin tehokkuutta voidaan säätää tarkoituksenmukaisissa tilayksiköissä automaattisesti tarpeen mukaan. Eri tiloissa kuormitus saattaa olla eriaikaista ja erisuuruista, esim. auringon paiste kohdistuu eri julkisivuille eri aikaan. Keskusilmastointikojeilta jaetaan tuloilma alilämpöisenä kaikkiin tiloihin Ilmastointijärjestelmän rakenteet Ilmastointikojeet ovat tehdastekoisia ns. koteloituja ilmastointikojeita. Huippumureita käytetään erillispoistoissa. Lämpökuorman poistopuhaltimina käytetään aksiaalipuhaltimia. Savunpoistopuhaltimien tarve ja lukumäärä tarkentuu jatkosuunnittelussa. Lämmöntalteenotto Suodattimet Kostutus Kierrätysilmalaitteet Kalusto- ja korjaamohallit varustetaan pakokaasunpoistojärjestelmällä Kaikki ilmastointikoneet varustetaan lämmöntalteenotolla. Lämmöntalteenotot on esitetty ilmastoinnin periaatekaaviossa Pääilmastointikojeissa tavanomaiset pussisuodattimet. Tulopuolella hienosuodattimet (EU7) ja poistopuolella karkeasuodattimet (EU5). Ilmastointia ei varusteta kostutuksella, ei myöskään huonetiloja. Kokoustilat, lämpökuormaa tuottavat sähkötekniset laitetilat ja muut tilat joita ei voida ulkoilmalla jäähdyttää sekä kiinteistövalvomo varustetaan kiertoilmajäähdyttimillä.

30 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) Kanavat Kanavat ovat pääosin peltisiä standardikanavia. Kanavat ovat mahdollisimman laajalti pyöreää kierresaumakanavaa. Tilan ahtaussyistä joudutaan käyttämään myös erikoismitoitettuja suorakaidekanavia. Jäähdytetyn tuloilman runkokanavat eristetään 20 mm mineraalivillaeristeellä. Näkyvissä olevat eristettyt kanavat pellitetään. Ulkoilmakanavat eristettään 100 mm mineraalivillaeristeellä. Jäteilma kanavat eristetään 50 mm mineraalivilla. Äänenvaimennusverhoukset Tuloilmaelimet Poistoilmaelimet Kohdepoistolaitteet Iv-kojeiden kammioissa käytetään äänenvaimennusverhouksia Ä100, muilta osin äänenvaimennukset toteutetaan pääasiassa tehdastekoisilla äänenvaimentimilla. Tehdasvalmisteisia säleikköjä, reikäkanavia ja tuloilma-anemostaatteja. Tehdasvalmisteisia säleikköjä ja poistoilmaventtiilejä. Huoltotilojen vaatimat kohdepoistot tarkentuvat suunnittelun edetessä Väestönsuojan ilmastointilaitteet Radon-poistopuhaltimet S1-luokan ilmanvaihtolaitteistot Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet Rakennus varustetaan jäähdytyksellä. Kokonaisjäähdytysteho tarkentuu suunnittelun edetessä. Jäähdytys toteutetaan siten, että vedenjäähdytyskojeella jäähdytetään jäähdytysvesiverkostoa, josta jäähdytystä tarvitsevat kojeet sitä saavat. Jäähdytys jaetaan pääjäähdytysvesiverkoston avulla ilmastoinnin tuloilmakojeille, sekä tarvittavin osin teknisiin tiloihin. Vedenjäähdyttimenä käytetään ruuvikompressoreilla varustettua nestelauhdutteista tehdastekoista vedenjäähdytintä. Kylmäaineena ympäristöystävällistä R134a tai vastaavaa. Vedenjäähdytinyksikkö asennetaan uuteen iv-kojehuoneeseen ja liuosjäähdyttimet vesikatolle, niille rakennettavalle alustalle. Jäähdytysverkoston päärunkolinjan putket ovat pintaan asennettavaa RFe-putkea, samoin lauhdutusnesteputki ulkona olevalta osaltaan. Jäähdytyspalkkiverkoston runkoputki on Rfeputkea Rakennusautomaatio Kiinteistö varustetaan ajanmukaisella rakennusautomaatiolla. Kiinteistöautomaatiojärjestelmä varustetaan myös keskitetyllä pääkäyttöpaikalla (ns. kiinteistövalvomo). Sähkö- lämpö- vesi- ja alamittareiden etäluenta selvitetään jatkosuunnittelussa (esim. kulutetut sähköenergiamäärät eri tariffiaikoina, laskutettavat sähkökeskituntitehot, lämpöenergiamäärä, kl-vesimäärä, kk-lämpökeskiteho, kulutetut vesikuutiot yms.) Rakennusautomaatiojärjestelmä on DDC-pohjainen järjestelmä. Järjestelmään kuuluu keskusyksikkö, valvomo, itsenäiset alakeskukset sekä anturit ja toimilaitteet. Järjestelmä liitetään Espoon kaupungin sisäisen tietoverkon välityksellä Espoon kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään. Järjestelmässä on selainpohjainen käyttöliittymä.

31 Wise Group Finland Oy LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS Työ nro: päivitetty (10) 5.9. LVI-eristykset Huonetilojen ilmavirransäätö toteutetaan huonelämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden mittauksen mukaan tauko- ja kokoustiloissa. Lisäksi ilmastoinnin päällä oloaikaa ohjataan tarpeenmukaisesti läsnäoloantureilla. Lattialämmityksen säätö liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään tiloissa, joissa on ilmamääränsäätö. Putkistojen eristykset mineraalivillamatolla + PVC muovipinnoitteella, Ilmastointikanavien eristeet ovat mineraalivillaa, keittiön jäähdytetyt tuloilmakanavistot ovat höyrytiiviitä erityiset LVI-tekniset järjestelmät Palonsammutusjärjestelmät Rakennus varustetaan tavanomaisin pikapalopostein. Rakennukseen ei tule sprinklausta Koneellinen savunpoisto Savunpoistopuhaltimien tarve ja lukumäärä tarkentuu jatkosuunnittelussa Kylmälaitteet (keittiökylmiöt tms.) Keittiön kylmiöt sekä pakastevarasto varustetaan kylmälaittein. Kylmälaitteiden lauhduttimet ovat ilmalauhdutteisia. Höyrystinpiirin kylmäaineina käytetään ympäristöystävällisiä tuotteita Kaasuverkostot, paineilma, höyry yms. Paineilmaverkosto 10bar rakennetaan halleihin ja huoltotiloihin sisältäen putket, kompressorin, säiliön ja ulosottopisteet. Putkiston materiaali on tehdaspestystä kuparista tai ruostumattomasta teräksestä. Paineilmalaitteisto on automaattinen, täysin tehdasvalmisyksikkö varustettuna kuivaimella, suodattimella ja vedenerottimella. Rakennukseen rakennetaan hengityspaineilmaverkosto 300bar hengitysilmapullojen täyttöä varten. Hengitys paineilman putket AISI 316 RA 1 = haponkestävä teräs, putken sisäpuolinen pinnankarheus max. Ra = 1 m, pesty ja tulpattu esim. TCC laatu Tekno Haus Oy ei Keskussiivousjärjestelmä Jatkosuunnittelussa selvitettäviä asioita Öljybaarin putkistot ja laitteet (RU/tilaaja?) Painepesurit (tilaaja/käyttäjä?) Kuivaushuoneiden ilmankuivaimet (PU?) Tilannekeskuksen ja laitetilan varajäähdytys? Rakennuksen mahdollinen maalämmön käyttö lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä selvitetään jatkosuunnittelussa? Mahdollinen uusi tonttijohto ja vesimittari ja niiden sijainti?

32 LIITE 10 Hankenumero: 1001 Työnumero: ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEET Keskuspaloasema Palomiehentie 1 FI ESPOO Päiväys: Suunnitteluvaihe: Selostuksen tekijä: Hanke-/ehdotussuunnittelu (L1) Mika Strachan, DI johtava asiantuntija Wise Group Finland Oy etunimi.sukunimi@wisegroup.fi Y-tunnus

33 Sivu 2 / 38 Versio: B3 Työnumero: VERSIOSEURANTA Versio Kuvaus Päiväys Tekijä B1 Toimistorakennusten energiatehokkuustavoitteet Mika Strachan B2 Moottoriajoneuvosuojien energiatehokkuustavoitteet lisätty Mika Strachan B3 Energiatehokkuustavoitteita tarkennettu tilaajan ja LVI-suunnittelijan kanssa pidetyn palaverin perusteella Mika Strachan

34 Työnumero: Versio: B3 Sivu 3 / 38 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITTELUN MITTARIT RAKENNE KÄYTTÖTARKOITUSLUOKAT TOIMISTORAKENNUS, KORJAUSRAKENTAMINEN MÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUS RAKENNUSOSAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANNUSKEINOT YHTEENVETO JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE TOIMISTORAKENNUS, UUDISRAKENTAMINEN MÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUS RAKENNUSOSAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANNUSKEINOT YHTEENVETO JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE MOOTTORIAJONEUVOSUOJAT, KORJAUSRAKENTAMINEN MÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUS RAKENNUSOSAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANNUSKEINOT YHTEENVETO JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE MOOTTORIAJONEUVOSUOJAT, UUDISRAKENTAMINEN MÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUS RAKENNUSOSAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANNUSKEINOT YHTEENVETO JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITE YHTEENVETO ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEISTA... 37

35 Sivu 4 / 38 Versio: B3 Työnumero: JOHDANTO 1.1 Yleistä Tämän selvityksen tulosten avulla asetetaan energiatehokkuustavoitteet Espoon keskuspaloaseman peruskorjaukselle ja laajennukselle. Keskuspaloasema toimii Länsi-Uudenmaan pelastustoimen aluekeskuksena, jonne on keskitetty pelastuslaitoksen johto, keskeiset omaa toimintaa ja alueen kuntia tukevat toiminnot sekä paikalliset lähialuetta palvelevat toiminnot. 1.2 Energiatehokkuussuunnittelun mittarit Rakennusten suunnittelua varten Ympäristöministeriö on julkaissut oivallisen työkalun rakennuksen ominaisuuksien energiatehokkuuden varmistamiseen. E-lukulaskenta ja varsinkin energiatodistus on ollut väärinymmärrysten vuoksi huonossa valossa. Tämän vuoksi, perustelut E-luvun käyttämisen nerokkuudesta suunnittelupöydällä olevan kohteemme energiatehokkuuden ohjaamisessa, ovat paikallaan. E-lukulaskentaa voidaan verrata uusien autojen tyyppihyväksyttyihin polttoainekulutuksiin. Uusille autoille on annettu standardiolosuhteissa mitatut polttoaineen kulutukset. Jokainen tyyppihyväksytty polttoineen kulutuksen mittaus on tehty vakio-olosuhteissa, vakioidulla matkan pituudella, nopeudella jne., jotta eri automerkkien ja -mallien polttoaineen kulutusta voitaisiin verrata toisiinsa. Tuo tyyppihyväksytty polttoaineen kulutus ei tarkoita sitä, että kun hyppäät rattiin, polttoaineen kulutus kolahtaa samaksi. Tyyppihyväksytystä polttoaineen kulutuksesta on otettu erilaiset ajotavat ja ajajat pois. Näin pystytään vertaamaan ostotilanteessa eri autojen polttoaineen kulutusta toisiinsa ja valitsemaan omalle kukkarolle parhaiten sopiva auto. E-luku on tarkoitettu samaa tarkoitusta varten kuin autojen tyyppihyväksytty polttoaineen kulutus. Eri käyttäjien käyttötottumuksen poistaminen mahdollistaa rakennusten ominaisuuksien vertaamisen kokonaisuudessaan toisiinsa. E-luvussa on huomioitu myös energiantuotannon luonnonvarojen kulutus laskennassa käytetyillä energianmuodon kertoimilla. Suunnitteluun E-luku tuo standardoidun työkalun, jonka avulla rakennusta voidaan ohjata energiatehokkaaksi rakennuksen ominaisuuksien osalta. Kun tällä tavalla on varmistettu paras mahdollinen projektin budjettiin sopiva energiatehokkuusaste, antaa se oivalliset eväät käytönaikaisen energiatehokkuuden luomiseen. Näistä syistä energiatehokkuussuunnittelussa yhtenä tärkeimmistä laskettavista suureista on E-luku ja sen pienentäminen projektin mahdollistamissa raameissa. E-lukutavoite on tässä selvityksessä asetettu toimistorakennusosille ja moottoriajoneuvosuojaosille jaettuna uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen on osoitettu laskemalla eri energiatehokkuutta parantavia vaihtoehtoja ja valitsemalla niistä parhaat realistisen E-lukutavoitteen saavuttamiseksi. Laskenta on tehty versiopuumenetelmällä. Tutkitut vaihtoehdot on jaettu yhteen pääoksaan ja tutkittuihin vaihtoehtohaaroihin. Kukin tutkittu vaihtoehto on laskettu muuttamalla määräysten mukaisen rakennuksen kyseistä tutkittua arvoa. 1.3 Rakenne Kappaleessa 2 on käsitelty kohteen eri käyttötarkoitusluokat ja niiden jakaminen korjaus- ja uudisrakentamiseen. Kappaleessa 3 tutkitaan korjausrakennettavaa ja kappaleessa 4 uudisrakennettavaa toimistorakennusosaa. Kappaleessa 5 tutkitaan korjausrakennettavaa ja kappaleessa 6 uudisrakennettavaa moottoriajoneuvosuojaa. Kappaleissa 3.1, 4.1, 5.1 ja 6.1 on määritelty määräysten mukainen rakennus, johon energiatehokkuusvaihtoehtoja verrataan. Määräysten mukaisen rakennuksen mukaan lasketaan myös kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaiset laskennalliset energiasäästöt. Kappaleissa 3.2, 4.2, 5.2 ja 6.2 käydään läpi laskettavat vaihtoehdot rakennusvaihtoehtojen energiatehokkuuden parantamiseksi ja esitetään laskennan tulokset. Kappaleissa 3.3, 4.3, 5.3 ja 6.3 kootaan yhteen käsitellyt asiat. Kappaleessa 7 ehdotetaan kootusti energiatehokkuustavoitteet kullekin rakennusosalle.