Alkuperäisrotujen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. kasvattaminen

Transkriptio

1 Alkuperäisrotujen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET kasvattaminen 2007

2 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. Suomen ympäristötukijärjestelmä käsittää ohjelmakauden Valtioneuvoston elokuussa 2006 hyväksymän manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaan EU rahoittaa ympäristötuen kustannuksista 28 % vuonna Maatalouden ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympä ristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu- ja -hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin. Erityistukisopimuksia ovat: - suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito - monivaikutteisen kosteikon hoito - pohjavesialueiden peltoviljely - luonnonmukainen tuotanto - luonnonmukainen kotieläintuotanto - lannan käytön tehostaminen - perinnebiotooppien hoito - luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen - alkuperäisrotujen kasvattaminen - alkuperäiskasvien viljely Ympäristötukijärjestelmää täydentää ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna Sen avulla voidaan perustaa monivaikutteisia kosteikkoja sekä toteuttaa arvokkaiden perinnebiotooppien alku - raivaus ja aitaaminen. Alkuperäisrotujen kasvattaminen Alkuperäisrodut ovat sellaisia suomalaista alkuperää olevia kotieläinrotuja, joiden eläinmäärä on vähentynyt niin, että ne ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Maamme paikalliset alkuperäisrodut ovat osa kansallista perintöämme, jonka säilyttäminen on kulttuurimme ja näiden eläinrotujen geeniperimän säilyttämistä myös tuleville sukupolville. Tukea alkuperäisrotujen kasvattajille Alkuperäisrotujen säilyttämiseen on mahdollista saada rahallista tukea. Tuki on yksi maatalouden ympäristötuen erityistukimuoto, jonka tarkoituksena on auttaa viljelijöitä turvaamaan taloudellisesti, tieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikallisten rotujen ja niiden erityisominaisuuksien sekä näiden rotujen perinnöllisen muuntelun säilyminen. Erityistuen piiriin hyväksyttyjä rotuja Suomessa ovat länsi-, itä- ja pohjoissuomenkarja, suomenlampaat (mustat, ruskeat ja valkeat), kainuunharmaat- ja ahvenanmaanlampaat, suomenhevoset, suomenvuohet ja maatiaiskanat. Tuen saanti edellyttää eläinten kasvatusta koskevan erityistukisopimuksen tekemistä TE-keskuksen maaseutuosaston kanssa. Alkuperäisrodut sopivat hyvin esimerkiksi perinnemaisemien hoitoon. Niiden avulla voidaan hoitaa luonnonlaitumia, hakamaita, metsälaitumia ja niittyjä. Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on maamme harvinaisin alkuperäisrotu. Niitä arvioidaan olevan noin 400 yksilöä. Kaikki lapinlehmät eivät ole väriltään valkeita. Tapani Lepistö/PJP 2

3 Kari Koskela/Kuvaliiteri Kenelle tukea maksetaan? Tukea voi saada viljelijä tai puutarhatalouden harjoittaja. Viljelijällä tulee olla viljelyksessään vähintään kolme hehtaaria tukikelpoista peltoa tai puutarhatilalla puutarhakasvien viljelyksessä olevaa tukikelpoista peltoa vähintään puoli hehtaaria koko sopimuskauden ajan. Hakijan tai hänen puolisonsa on oltava sopimuksen tekemistä edeltävän vuoden lopussa vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulu- eikä vankilatilaa. Tuen hakija sitoutuu kasvattamaan tilallaan lisäämistarkoituksessa viiden vuoden ajan tukeen oikeuttavia eläimiä. Hänellä tulee olla joko omistusoikeus tai koko sopimuskauden kestävä hallintaoikeus sopimuksen kohteena oleviin eläimiin. Erityistukisopimuksen tekemisen ehtona on, että hakija on sitoutunut tai sitoutuu ympäristötukijärjestelmään. Jos ympäristötukisitoumus päättyy sopimuskaudella, viljelijän on sitouduttava uudelleen ympäritötukijärjestelmään. Tukeen oikeuttavat eläimet Alkuperäisrotujen tuki koskee länsi- (LSK), itä- (ISK) tai pohjoissuomenkarjaa (PSK), suomenvuohia, suomenhevosia (siitostammat ja kantakirjatut oriit), suomenlampaita (mustia, ruskeita ja valkeita), kainuunharmaita- ja ahvenanmaanlampaita tai maatiaiskanoja ja -kukkoja. Erityistukisopimus voidaan tehdä vain puhdasrotuisista eläimistä. Kanojen ja kukkojen tulee olla sopimuskauden alussa vähintään puolen vuoden ikäisiä. Nautojen, lampaiden ja vuohien on oltava vähintään yhden vuoden ikäisiä sopimuskauden alkaessa. Sopimukseen hyväksyttävän suomenhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa suomenhevosen rekisteriin merkitty siitostamma, joka on sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna varsonut, astutettu tai keinosiemennetty, tai kantakirjattu ori. Sopimus lampaista Itäsuomenkarjan lehmillä on tyypillisimmillään valkea selkä, valkea mahanalus ja punaruskeat kyljet. 3

4 Pirjo Mälkiä Länsisuomenkarja on maamme yleisin nautojen alkuperäisrotu. tai vuohista voidaan tehdä, kun eläimiä on vähintään kolme ja naudoista ja hevosista silloin, kun eläimiä on vähintään yksi. Kanoja ja kukkoja on oltava yhteensä vähintään 20. Sopimuseläimiä on kasvatettava tilalla kyseisen rodun lisäämiseksi eli tuen edellytyksenä on astutus- ja jalostuskäyttö. Lisäämiseen on käytettävä samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä tai sellaisen spermaa. Ennen sopimuskauden loppua sopimuseläimestä on lähetettävä TEkeskukseen selvitys, että sitä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen (astutuskäyttö, poikiminen, varsominen, haudottaminen tai karitsoiminen). Suomenvuohia on tällä hetkellä noin 7000 kpl. Tuula Tavi/Kuvaliiteri 4

5 Alkuperäisrotusopimuksen ehdot rotupuhtauden osoittamiseksi Rotu Edellytyksenä kuuluminen koko sopimuskauden ajan Rotupuhtaustodistuksen antaja Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja Faba Jalostuksen kantakirja Faba Jalostus Suomen- ja kainuunharmaslammas Ahvenanmaanlammas Suomenvuohi ProAgria Maaseutukeskuksen Lampaiden tuotosseurantarekisteri ProAgria Maaseutukeskuksen Lampaiden tuotosseurantarekisteri tai Föreningen Ålandsfår rf:n ylläpitämä rekisteri ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Maaseutukeskukset tai Föreningen Ålandsfår rf Viljelijän oma ilmoitus Suomenhevonen Suomen Hippoksen rekisteri Suomen Hippos Suomalainen maatiaiskana Maatiaiskanojen säilyttämisohjelman rekisteri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Nautojen osalta edellytetään lisäksi Nautaeläinluettelon toimittamista ja lampaiden ja vuohien osalta lammas- ja vuohirekisterin valmistuttua rekisterin tietojen toimittamista. Tukea maksetaan sekä uros- että naaraspuolisista eläimistä. Jokaisesta eläinlajista ja -rodusta tehdään erillinen sopimus. Mitä tietoja sopimuseläimistä tarvitaan? Sopimukseen haetut nautaeläimet on merkittävä ja rekisteröitävä voimassa olevien säädösten mukaisesti. Naudoista on esitettävä ajan tasalla oleva Nauta eläin luet - teloasiakirja. Lampaista ja vuohista on esitettävä ajan tasalla oleva pitopaikkakohtainen eläinluettelo. Hevosten on oltava rekisteröityjä, josta todisteena esitetään Suomen Hippoksen antama rekisteritodistus tai hevospassi. Eläinten on kuuluttava luotettavaan tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään polveutumisen selvittämiseksi koko sopimuskauden ajan. Hyväksyttävät rekisterit kunkin eläinlajin osalta on esitetty yllä olevassa taulukossa. Miten tukea haetaan? Hakemus sopimukseksi jätetään työvoimaja elinkeinokeskuksen (TE-keskuksen) maaseutuosastolle (Lnro 218). Hakuaika on keväisin kerran vuodessa. Sopimus - kausi alkaa 1.5. ja se on viisivuotinen. Hakemukseen on liitettävä ylläolevan taulukon mukaisen rotupuhtaustodistuksen antajan todistus eläimen polveutumisesta. Naudoilla identifiointia varten tarvitaan lisäksi nautaeläinluettelo. Tar kem - mat tiedot hyväksyttävistä todistuksista on sopimusehdoissa. Tuen maksaminen Alkuperäisrotujen kasvattamiseen tarkoitettu tuki maksetaan vuosittain aikaisintaan syyskuussa. Tuen maksatusta on haettava vuosittain tukihakemuksella (Lnro 101B) ja toimittamalla erillinen ilmoitus (Lnro 218M) TE-keskukseen. Tuki maksetaan sopimuseläimistä sopimuksen mu - kaisten eläinyksiköiden ja ilmoituksen 5

6 Lisätietoja Lisätietoja sopimuksen tekemisestä saa TE-keskuksista (yhteystiedot takakannessa). Lisätietoja alkuperäisroduista ja eläinten rekistereistä: Juha Kantanen (kaikki eläinlajit) MTT/Biotekniikka ja elintarviketutkimus Jokioinen puh. (03) Faba Jalostus Kaarina Ketola (nautakarja) Urheilutie 6, PL Vantaa puh Terttu Peltonen (hevoset) Suomen Hippos Tulkinkuja Espoo puh Ulla Savolainen (lampaat ja vuohet) ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Urheilutie 6, PL Vantaa puh Suomenhevosen käyttö työhevosena on lisääntynyt viime vuosina. Rodun työhevostyyppi on lukumääräisesti uhanalaisin. perusteella, ellei valvonnassa ole havaittu sopimuksesta poikkeamista. Eläinten eläinyksikkökertoimet ja tuen suuruus kerrotaan sopimusehdoissa. Tilan ympäristötukien yhteismäärälle on asetettu katto. Tukea ympäristötuen perus-, lisä- ja erityistukeen maksetaan yh teensä enintään yksivuotisille viljelykasveille 600, monivuotisille puutarhakasveille 900 ja muille viljelykasveille kuten heinänurmille 450 euroa/ha/v. Voiko sopimusta muuttaa? Sopimuksen tehdessään tuen hakija sitoutuu pitämään sopimuksessa mainitun eläinmäärän sopimuskauden loppuun asti. Poistettavien ja kuolleiden eläinten tilalle tulee ottaa samaan alkuperäisrotuun kuuluvia, tukiehdot täyttäviä eläimiä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Jos eläinmäärä kuitenkin muuttuu viljelijästä riippumattomasta syystä, sopimusta voidaan tältä osin tarkistaa. Myös siinä tapauksessa, että uuden eläimen hankinta ei ole mahdollista eläimen saantivaikeuden vuoksi, voidaan sopimuksen mukaista eläinmäärää vähentää kuitenkin niin, että edellä mainitut vähimmäiseläinmäärät (yksi nauta, kolme lammasta, kolme vuohta, yksi hevonen, 20 kanaa ja kukkoa) täyttyvät. Juhani Länsiluoto 6

7 Muutoksista ilmoittaminen Viljelijän on viipymättä ja viimeistään 10 työpäivän kuluessa ilmoitettava viljelijää ja tilaa koskevista muutoksista sopimuksen tehneen TE-keskuksen maaseutuosastolle. Ilmoitettavia muutoksia ovat esim. tilan olosuhteiden muutokset, eläinten määrän väheneminen sekä korvaavien /korvattavien eläinten tiedot. Jos eläinten määrä kasvaa Jos tukikelpoisten eläinten määrä tilalla kasvaa, voidaan sopimuksen eläinmäärää tarkentaa ja tuki maksaa lisääntyneen eläinmäärän mukaisesti. Eläinmäärän lisäystä on haettava erikseen. Eläinten tulee olla iältään tukikelpoisia ja rotupuhtaita. Haun yhteydessä on ilmoitettava eläinten identifiointitiedot. Sopimuksen muuttamisesta ja siirtämisestä sekä sopimuksesta luopumisesta on kerrottu tarkemmin sopimusehdoissa. Valvonta TE-keskuksen maaseutuosasto valvoo sopimusehtojen noudattamista. Tuen saajalla on valvontaan joutuessaan velvollisuus korvauksetta antaa kaikki ne tiedot, jotka valvonnan tekemiseksi ovat tarpeen. Lampaiden kasvattaminen oikeuttaa alkuperäis rotujen tukeen, kun niiden lisäämisessä käytetään samanrotuista pässiä. Suomenlampailla (mustat, ruskeat ja valkeat) suositellaan käytettäväksi samanväristä pässiä. Mikko Hakanen/PJP 7

8 LISÄTIETOA Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Etelä-Pohjanmaan TE- keskus Huhtalantie 2, Seinäjoki puh , telefax Etelä-Savon TE- keskus Mikonkatu 3-5, PL 164, Mikkeli puh , telefax Hämeen TE- keskus Hämeenlinnan palvelupiste Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna puh , telefax Lahden palvelupiste Rauhankatu 10, Lahti puh , telefax Kaakkois-Suomen TE- keskus Salpausselänkatu 22, PL 1041, Kouvola puh , telefax Lappeenrannan palvelupiste Snellmaninkatu 10, Lappeenranta puh , telefax Kainuun TE- keskus Kalliokatu 4, Kajaani puh , telefax Keski-Suomen TE- keskus Cygnaeuksenkatu 1, PL 44, Jyväskylä puh , telefax Lapin TE- keskus Ruokasenkatu 2, Rovaniemi puh , telefax Kemin palvelupiste Asemakatu 19, Kemi puh , telefax Pirkanmaan TE- keskus Kauppakatu 4, PL 467, Tampere puh , telefax Pohjanmaan TE- keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, PL 131, Vaasa puh , telefax Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu 1, PL 240, Kokkola puh , telefax Pohjois-Karjalan TE- keskus Kauppakatu 40 B, PL 8, Joensuu puh , telefax Pohjois-Pohjanmaan TE- keskus Viestikatu 1, PL 86, Oulu puh , telefax Ylivieskan palvelupiste Valtakatu 4, PL 103, Ylivieska, puh , telefax Pohjois-Savon TE- keskus Käsityökatu 41, PL 2000, Kuopio puh , telefax Satakunnan TE- keskus Pohjoisranta 11 E, PL 266, Pori puh , telefax Uudenmaan TE- keskus Maistraatinportti 2, PL 15, Helsinki puh , telefax Varsinais-Suomen TE- keskus Ratapihankatu 36, PL 592, Turku puh , telefax Maa- ja metsätalousministeriö, tukiyksikkö PL 30, Valtioneuvosto puh. (09) , telefax (09) Tämä lehtinen on tehty maaliskuussa Lisätietoja saa tällä sivulla esitellyiltä viranomaisilta ja järjestöiltä. Alueelliset ympäristökeskukset Etelä-Savon ympäristökeskus Jääkärinkatu 14, Mikkeli puh , telefax Hämeen ympäristökeskus Birger Jaarlin katu 13, PL 131, Hämeenlinna puh , telefax Lahden toimipaikka Kauppakatu 11 C, PL 29, Lahti puh , telefax Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, Kouvola puh , telefax Lappeenrannan toimipaikka Laserkatu 6, Lappeenranta puh , telefax (05) Kainuun ympäristökeskus Kalliokatu 4, PL 115, Kajaani puh , telefax Keski-Suomen ympäristökeskus Ailakinkatu 17, PL 110, Jyväskylä puh , telefax Lapin ympäristökeskus Hallituskatu 5, PL 8060, Rovaniemi puh , telefax (016) Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 47, Turku puh. (02) , telefax (02) Satakunnan toimipaikka, Valtakatu 6, Pori puh. (02) , telefax (02) Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19, PL 262, Vaasa puh , telefax Kokkolan toimipaikka Torikatu 40, PL 77, Kokkola puh , telefax Seinäjoen toimipaikka, Torikatu 16, PL 156, Seinäjoki puh , telefax Pirkanmaan ympäristökeskus Rautatienkatu 21 B, PL 297, Tampere puh , telefax Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Torikatu 36 A, PL 69, Joensuu puh. (013) 1411, telefax (013) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Isokatu 9, PL 124, Oulu puh , telefax Kokkolan toimisto Torikatu 40 B, Kokkola puh , telefax Pohjois-Savon ympäristökeskus Sepänkatu 2 B, PL 1049, Kuopio puh , telefax Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14, PL 36, Helsinki puh , telefax Ympäristöministeriö Kasarmikatu 25, PL 35, Valtioneuvosto puh. (09) , telefax (09) Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, PL 140, Helsinki puh , telefax Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö Käsikirjoitus: Ulla Savolainen Ulkoasu ja taitto: Sauli Heikkilä, Pieni Huone Kannen kuvat: Markku Tano ja Veijo Vilska/Kuvaliiteri Painopaikka: Edita Prima Oy Maaseutuneuvonta ProAgria Etelä-Karjala Pormestarinkatu 6, PL 46, Lappeenranta puh , telefax (05) ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, Seinäjoki puh. (06) , telefax (06) ProAgria Farma Artturinkatu 2, Turku puh , telefax ProAgria Häme puh Hämeenlinnan toimipaikka Raatihuoneenkatu 13 B 13, Hämeenlinna telefax (03) Lahden toimipaikka Mariankatu 8 A, Lahti telefax (03) ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, Kajaani puh , telefax (08) ProAgria Keski-Pohjanmaa Ristirannankatu 1, Kokkola puh , telefax ProAgria Keski-Suomi Kauppakatu 19, PL 112, Jyväskylä puh , telefax ProAgria Kymenlaakso Paimenpolku 16, Kouvola puh , telefax ProAgria Lappi Tutkijantie 28, Saarenkylä puh , telefax (016) ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, Mikkeli puh , telefax ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23, PL 106, Oulu puh. (08) , telefax (08) ProAgria Pirkanmaa Näsilinnankatu 48, PL 97, Tampere puh , telefax ProAgria Pohjois-Karjala Koskikatu 11 C, PL 5, Joensuu puh. (013) , telefax (013) ProAgria Pohjois-Savo Puijonkatu 14, PL 1096, Kuopio puh , telefax ProAgria Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A, Pori puh. (02) , telefax (02) ProAgria Uusimaa Seutulantie 1, Järvenpää puh , telefax ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Urheilutie 6, PL 251, Vantaa puh , telefax ProAgria Finska Hushållningssällskapet Hämeenkatu 28, Turku puh. (02) , telefax (02) ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap Liisankatu 21 B 8, Helsinki puh. (09) , telefax (09) ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Kauppapuistikko 16 D, Vaasa puh. (06) , telefax (06) ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund Liisankatu 21 B 12, Helsinki puh. (09) , telefax (09)