TOIMEN POIKA LEIRI SKABA LISÄKSI JOULUKUU LEIRI SPECIAALI 3/2007

Transkriptio

1 TOIMEN POIKA LEIRI Kuinka moni muistaa vielä SVPR:n kesäleirin, Saeculumin? Vartionjohtajat - tai sen henkiset- ovat kirjoittaneet mahtipontiset kuvaukset kunkin päivän tapahtumista. Kuinka kävikään kun kuusi SVPR:n lippukuntaa kokoontui yhdessä Tammisaareen leiriä viettämään? Sivut 8-13 SKABA Viimeisen TP-lehden taittovalinnoista johtuen Sauvaskaba -juttu julkaistaan tässä numerossa. Käännä sivuja ja selvitä voittaja Sivu 7 LISÄKSI Uutisia, retkijuttu, TP-lehti testaa, Erävaelluksen SMkisat, Mr. Bee,... JOULUKUU LEIRI SPECIAALI 3/2007 Juhlalaavun perustusten teko vuodesta ei jää epäselvyyttä

2 Toimen Poika 3/2007 TOIMEN POIKA 3/2007 TOIMEN POIKA JULKAISIJA Partiotasavalta TOIMEN POJAT RY PÄÄTOIMITTAJA Ilkka Ile Lehto Alberganesplanadi 2 A Espoo Puh TOIMITUSSIHTEERIT Sampo Sakke Oksanen TOIMITTAJAT Api, Coff, Leka Nissu, Omppu Panu, Puukko, Tuksa LEHDEN POSTI TP-lehti c / o Sampo Oksanen Stenbergintie 21a Kauniainen toimitussihteeri@gmail.com PAINOPAIKKA Kauniaisten nuorisotalo PAINOS 150 kpl Pääkirjoitus Ilkka Ile Lehto Toimitussihteeriltä...4 TP-kysyy Janne Coff Fock Uutiset...6 Sauvaskaba...7 -Aapo Api Rainio Saeculum Useita kirjoittajia Erävaelluksen SM-kisat Jussi Supi Sipilä TP-lehti testaa Nissu ja Omppu Vj-koulutusviikonloppu Tuukka Tuksa Ahtola Mr. Bee...18 Kurkistus tulevaan Numeron kuva...19 Tulevia tapahtumia...20 LEHDEN JAKELU Lehti jaetaan kaikille Toimen Pojille SIVUNTAITTO Sampo Sakke Oksanen POSTITUS Alex Ale Hakala VALOKUVAT Kuvaaja mainittu erikseen KANNEN KUVA Sampo Sakke Oksanen 2 ISSN World Wide Web

3 Toimen Poika 3/2007 PÄÄKIRJOITUS Perinteet ja osaaminen Aikoinaan TP-lehden sivuilla vilahti mystisen Asiantuntijaraadin suosituksia. Raati ruoti partiopiireissä esiintyvää osaamattomuutta. Lääkkeeksi tarjottiin tietysti osaamista. Huumorihengessä juttujaan veistellyt Raati sohaisi kuitenkin osaamiskritiikillään mielenkiintoista aluetta. Osaamisen suosittelu on tietysti letkeä letkautus, mutta vakavasti ottaen: Mistä osaaminen partiossa ja erityisesti lippukunnissa muodostuu; Miten taito johtaa omaa ryhmää siirtyy eteenpäin uusille ikäpolville? Omasta mielestäni juuri johtaminen on tärkeintä osaamista. Myös arvot ja kulttuuri ovat asioita, joiden hallinta vaatii pitkällistä mukanaoloa lippukunnassa. Miten tällaista osaamista siirretään itseään nuoremmille? Presidentin pestini puolesta minun kuuluu olla ylpeä lippukunnastani ja välillä katsella maailmaa ruusunpunaisten lasien lävitse, kuten kesäleirillä teinkin. Riisuessani lasit huomaan monia pieniä kehittymismahdollisuuksia. Pääsääntöisesti kuitenkin myhäilen tyytyväisenä sillä Toimen Pojissa on sitä jotain ja sitä on enemmän kuin monilla muilla, nimittäin osaamista! Olen vakuuttunut, että yhtenä vaikuttavimmista tekijöistä osaavan lippukunnan muovaajana on perinteet. Tarkastellaanpa tyypillistä Toimen Poikain tapahtumaa. Innostunut joukko poikia päättää kokeilla jotain uutta ja järjestää tapahtuman. Huonojen kokemusten myötä homma unohdetaan aktiivisesti; se suljetaan pois mielestä aivan kuin sitä ei olisi tapahtunutkaan (kävikö Makkililjalle näin?). Hyvät kokemukset puolestaan, joita on onneksi verrattain runsaasti, halutaan uusia. Tapahtuman järjestäjillä on onnistuneen kokemuksen jälkeen vuosi aikaa valehdella itsensä uskomaan siihen totuuteen, jonka mukaan tapahtuma on ikiaikainen ja se on Toimen Pojissa tehty aina ja tietyllä tavalla... aina vuodesta 1910 lähtien! Kun tapahtumaa lähdetään markkinoimaan sitten seuraavana vuonna uudelle, suuremmalle joukolle, käytetään markkinoinnissa häikäilemättä hyväkseen perimätietoa, jonka mukaan kaikki ovat aina osallistuneet tapahtumaan ja se on aina tehty näin. Parhaat perinteet jäävät elämään ja jokainen poika oppii ne tuntemaan ja ottamaan omikseen. Meidän perinteistämme on myös helppo olla ylpeitä, ovathan ne kaikki lähes sadan vuoden takaa säilyneet lähes muuttumattomina tähän päivään! Kuva: Antti Mallu Malin -ile.. presidentti 3

4 Kuva: Karoly Karde Götzl 4 Toimen Poika 3/2007 TOIMITUSSIHTEERILTÄ Tp-lehtien ilmestyminen Tiukalle menee, mutta mahdollisesti TP-lehtiä nähdään neljä kappaletta tänä vuonna. Tulee seuraava lehti ennen puurojuhlaa tai ei, mutta vuoden TP-lehtien pääpaino on epäilemättä silti loppuvuodessa: Yksi lehti huhtikuussa, toinen syyskuussa, kolmas joulukuussa ja vielä mahdollisesti toinen joulukuussa, yhteensä neljä lehteä. Tällöin lehtien keskimääräinen ilmestymisaika olisi syyskuun toinen viikko, kaukana vuoden puolestavälistä.. Optimaalisinta ja helpointa sekä lukijalle että toimitussihteerille olisi saada kaksi lehteä keväällä ja kaksi syksyllä. Tavoitteena voitaisiin pitää myös kausien lehtien ilmestymiseroa pari kuukautta toisistaan. Itse näkisin parhaaksi kokoonpanoksi lehden maaliskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Tällöin keskimääräinen ilmestysaika olisi heinäkuun toinen viikko, aikalailla vuoden puoliväli. Lehtien, jopa TP-lehden, hohdosta katoaa osa, jos uutta pukkaa kokoajan. Ei liikaa hyvää kerralla, sanoi jo vanha kansa. Miten tilanteeseen sitten päästäisiin? Ratkaisevaa olisi, että jutut toimitetaan ennen toimituksen asettamaan deadlinea, jolloin saataisiin lehti hyvissä ajoin ulos. Vielä parempi olisi, jos jutut tulisivat pari viikkoa ennen deadlinea, jolloin ehdittäisiin taittaa lehteä jo ennen varsinaista DL-päivää. Tämä parantaisi taiton laatua, lehti ei näyttäisi niin hätäisesti kyhätyltä. Pari viikkoa ennen lehden ulosmenoa taitettua juttua ehtisi sitten paremmin miettiä, jos sittenkin haluaisi asetella kuvan toisin. Kuvista puheen ollen, niitä kaivataan. Vartiot ottakaa siis rohkeasti kamera retkelle mukaan ja räpsikää niitä kuvia. Laatu voittaa kuitenkin määrän, ennemmin pari hyvää selkeää ulkokuvaa kuin sata myllykuvaa. Itse aion ottaa myös itseäni niskasta kiinni ja ilmaantua viikkoohjeisiin kyselemään juttujen perään, kun ne eivät näytä itsestään osoitteeseen toimitussihteeri@gmail.com tulevan. Kiitos kuitenkin kaikille lehden tekoon osallistuneille, ilman teitä lehti ei olisi tässä. Erityiskiitos J d*an Timo Vehviläiselle, joka antoi luvan kuvaamiensa kesäleirikuvien julkaisuun. Myös muut, vielä passiiviset TP-lehden teosta kiinnostuneet, ilmiantakaa itsenne! -Sampo Sakke Oksanen

5 Vartionjohtajat ovat tavalliseen, syksyiseen tapaan tentattavina. Naamat ovat vaihtuneet jokaisessa vartiossa ja niin ovat jututkin. 1. Mitä hankkisit vartiollesi, jos lippukunta kustantaisi sen? 2. Miksi vartiosi on paras vartio? 3. Paras partiomuistosi? 4. Miksi joulupukki on mies? 5. Olkoon arcos(f/50)+sin30*cos60-1=g ratkaise g kun f=25 Nissu, Orava AI1 1. Trangian, sahan 2. Se on Orava. 3. Oravan keilapallon ja sen kanssa v i e t e t y t hetket 4. Sillä on parta 5. Joo on nainen 5. C++ Toimen Poika 3/2007 Joonas Puukko Hanhisuanto, Majava AI4 1. Vuoden kaasut 2. Koska meillä löytyy äijävoimaa 3. Etana, enimmäkseen lumi teki tästä ikimuistoisen ja se, että siellä oli kiva rämpiä 4. Koska muori Panu Räry, Ilves AII1 1. Oman saaren 2. Perusteluja ei tarvita 3. Ensimmäinen Ilveksen retki, se oli legendaarinen 4. Sillä on parta partaa, omistaa poroja 5. 13:45 L a u r i L e k a H a k a l a, Mäyrä AI3 1. Kaasutrangia 2. Mäyrä on kova, Mäyrä on paha, Mäyrä on kova ja paha kuin raha 3. Mussu upposi suohon 4. Paljon Tuukka Tuksa Ahtola, Ahma AII3 1. Vaellusmatka Itävallan alpeille 2. Koska mä olen siellä 3. VJ-kurssi syksyllllä 07. siellä tutustui uusiin ihmisiin ja se oli hyvin järjestetty 4. Missä niin on sanottu, että joulupukki on mies. voihan se olla nainenkin 5. Emt. Teksti ja kuvat: Janne Coff Fock Oikeat vastaukset : Kysymys 4) Joulupukkius on homotsygoottisena letaali ja kysymys 5) g=60 5

6 Toimen Poika 3/2007 JN tammikuussa Johtajaneuvosto järjestetään mahdollisuuksien mukaan heti vuoden alussa, Tapahtumapaikkana on joko Ööga tai Kero. Ohjelmassa on johtajakoulutusta ja tietysti ainakin kevään ohjelman suunnittelua. Johtaja, käy foorumilla kertomassa oma mielipiteesi päivämäärästä, pääsetkö paikalle vai et. Myös omia ehdotuksia tapahtuman sisällöstä saa heittää. -Sakke Sähköinen joulukalenteri Mikäli jostain syystä ei omista adventtikalenteria, niin joulun odotusta helpottamassa on www. partio.fi sivuilta löytyvä sähköinen joulukalenteri. Jokaisen luukun takaa löytyy partiomainen vinkki joulunvalmisteluun. -Sakke Vauvaa pukkaa Valtakuntaan syntyi neiti Pikkis. Pikkuneidin strategiset mitat 2820x47,5. Koko perhe voi mainiosti. Isä Teri Heilala ja äiti Johanna Jossu Laipio (Kelotytöt). Teri on Toimen Poikain kansalainen -Kontti Vuoden 1956 kalenteri voitti! Partiolaisten järjestämän Paras adventtikalenti -kilpailun voitti vuoden 1956 kalenteri. Ulla von Wendtin kuvittama kalenteri voitti ylivoimaisesti 23 äänellään. Hopelle jäi Camilla Mickwitzin vuodelle 1982 suunnittelema kalenteri 13 äänellään. Pronssin vei Ulla Vaajakallion suunnittelema, vuoden 1978 adventtikalenteri. Ääniä tuli yhteensä vähän reilu 200. Kuvia parhaiten sijoittuneista partiolaisten advettikalentereista voi katsoa osoittessta fi UUTISET -Sakke Kansalaiskokous Syksyn Kansalaiskokous pidettiin Uusia kansalaisia ei valittu. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintasuunnitelmassa mainittiin mm. että pp-osasto järjestää III ja II luokan entistä tiheämmin, puolen vuoden välein. PP-osasto pyrkii myös käynnistämään kuudennen vartion, Karhun toiminnan jälleen, resurssien salliessa. -Ile Puurojuhla Toimen Poikain perinteinen puurojuhla pidetään Villa Junghansissa klo 18. Mukaan ovat tervetulleita kaikkien Toimen Poikien lisäksi myös heidän vanhempansa. Juhlissa muun muassa syödään puuroa ja jaetaan uusille sudenpennuille omat huivit sekä luokkasuoritusmerkkejä vartiolaisille. Tarjolla on myös ainutlaatuista ohjelmaa. Juhlissa käy toivottavasti myös joulupukki, joten jos haluat saada joululahjan niin varaa mukaan pukin konttiin noin 3-5 euron arvoinen lahja paketissa. Ainoastaan lahjan tuovat ihmiset saavat itse lahjan kontista. -Reko Espoon partiotuelle uusi puheenjohtaja Espoon Partiotuki ry:lle valittiin vuoden 2008 puheenjohtajaksi Anna Munsterhjelm Olarinmäen Samoajat -lippukunnasta. Valinta tehtiin Espoon Partiotuen syyskokouksessa. Espoon Partiotukeen kuuluu Kauniainen ja siten myös Toimen Pojat. -Sakke 6

7 Sauvaskaba 2007 Olipa kerran melko kylmä lauantai aamu kololla (n. klo 6.25). Ai että miksi kololla, no siksi että Orava vartion yhteiskuljetus starttasi sauvaskabaan sieltä. Ensimmäinen rasti ja lähtö oli nuuksionpäässä tarkemmin ottaen Jossain Nuuksion Pitkäjärven pohjoispuolella. (kai). Ensimmäisen rastin tehtävä oli rakentaa jakkara, joka onnistui mielestäni hyvin mutta emme ainakaan olleet ensimmäisinä poistumassa rastilta. Matka jatkui mutta tarpeeksi rämmittyämme huomasimme menneemme kakkosrastin ohitse ja olevamme lähempänä kolmosrastia, mikä oli ruokarasti. No päätimme pirauttaa Jussille (kisan johtaja) joka antoi meille luvan mennä suoraan kolmosrastille. Ruokarastilla oli homma tehdä pasta bolongese, josta järjestäjät olivat unohtaneet suolan. Olimme ensimmäisinä lähtdössä ruokarastilta ja saavuimme seuraavalle rastille myös ekoina. Rastin tehtävänä oli piste suunnistus. Tämän rastin aikana muut saivat meitä hieman kiinni mutta se ei haitannut. Sitten matka jatkui rastille nro. viisi ja pääsimme m i e l e s t ä n i hauskimmalle rastille. Siellä piti löytää k o l m e a 4 kokoisesta paperista ohjeita jotka koskivat A pukkia. Se oli kyllää aika hyvin valittu hämäykseksi tuo ilmaston l ä m p e ä m i s teksti. Ja ei Toimen Poika 3/2007 kuin EA rastille joista orava ei liiemmin ole tunnettu. Ei poikkeusta tälläkään rastilla jossa Tine oli kaatunut pyörällä ja saanut aika h*lv*tin moisen haavan jalkaansa. No onneksi ei ollut oikea tapaus. Matkalla maaliin löysimme tieltä vaskitsan,rantakäärmeen tai kyyn. Emme liiaksi jääneet tutkimaan tätä elossa olevaa luontokappaletta sillä meillä oli melko kiire sillä olimme tainneet jo ylittää aikataulun jossa kisa päättyisi klo16. Loppu osa matkasta meni kohtuu hyvin ja saavuimme Kerolle ja meille selvisi että ramborata kaipaa vastustajaa, sinne siis. Rambo rata sujui hyvin paitsi tuhlasin aikaamme ainakin 15 sekunttia. Jälkeenpäin katsoen, se ei haitannut. Rambon jälkeen oli vielä hiukan puuhommia jonka jälkeen siirryimme Nissun kyydillä himaan. PS. Voiton mukana tuli sekä laavu että kunnia toimia edustusvartiona. -Aapo Api Rainio VJ Arde ja vartiolainen Julle voittajavartio Oravasta 7 Kuva: Panu Räty

8 Toimen Poika 3/ Api johtaa joukkoa Vapaaryhmän kyltti kädessään Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc

9 Saeculum Toimen Poika 3/2007 Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc Suomen Vapaa Partioryhmän, SVPR: n järjestämä Saeculum -kesäleiri keräsi Tammisaareen yli kaksisataa partiolaista. Mukana oli kuusi lippukuntaa: Tavastit, Susiveikot, Jeanne d Arc, Laipa, Toimen Tytöt - ja tietenkin Toimen Pojat. Vartioiden tehtyä historiallisesti jutut, voi lukunautinto alkaa: Perjantai 27.7 Rakennusleirille lähti yhteiskuljetus klo. 19:01 Paavonurmen patsaalta lauantaina, Matka kesti noin puolitoistatuntia, joten olimme perillä Tammisaaressa viimeistään klo 21:04. Päästyämme perille, laitoimme aluks pressun parin puun väliin jotta rinkat saataisiin sateensuojaan. Kun rinkat olivat saatu sateensuojaan, aloimme virittämään puolijoukkuetelttoja pystyyn. Lipputangon kohotessa 18metrin korkeuteen, ainoa vaihtoehto oli tehdä itse Suomen lippu. Kun teltat oli viritetty ja olimme saaneet hieman purtavaa, painuttiin nukkumaan. Lauantai 28.7 Aamulla oli aikanen herätys, söimme aamiaiseksi muroja ja leipää. Aamiaisen jälkeen lähdimme hakemaan harvennetusta metsästä riukua. Myöhemmin meidät jaettiin muutamiin ryhmiin, aloimme rakentelemaan muunmuassa keittiötä, varastoa (jossa säilytettiin elintarvikkeita), ruokailukatosta ja pöytiä. Ruoka tuli sopivaan aikaan ja se kyllä maistui. Ruuan jälkeen jotkut vielä rakenteli (TP:t) ja jotkut lööbaili. Loppupäivä kului rakentelun ja jäätymisen merkeissä Sunnuntai 29.7 Heräsimme sateiseen aamuun siinä 8:34 aikoihin. Aamiaisen jälkeen rakentaminen jatkui. Päivän suuret projektit olivat massiivinen lipputanko sekä sauna. Porukka jaettiin jälleen ryhmii, jotka rakensivat tiettyjä asioita. Haimme mera riukuja koska niitä tarvittaitsiin joka tapauksessa. Lipputangolle kaivettiin noin 2METRIÄ syvä kuoppa. Sen pystyttämisessä olivat melkein kaikki mukana, koska tuore 18metriä pitkä runko painoi kohtuullisen paljon. Kun se oli saatu pystyyn huomattiin, että huipulla oleva pylpyrä oli jumissa, mutta puuntuoreuden ansiosta sitä pystyttiin taivuttaamaan riittävän alas, jotta lippunaru saatin toimivaksi. Maanantai 30.7 Aamupäivällä loput leiriläiset saapuivat busseilla paikalle. Vartiot jaettiin leirilippuntiin, joita oli neljä: Terra, Aqua, Aero sekä Ignis. Kuten viisaimmat jo huomasivat ne ovat elementit latinaksi. Leirilippukunnat koostuivat kahdesta keittiövartiosta(keva), joissa kussakin oli kaksi normaali vartiota eri lippukunnista. 9

10 Toimen Poika 3/2007 Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc Jokaisella kevalla oli oma kummijohtaja jonka oli tarkoitus auttaa rankentamisessa... Alueen esittelyn jälkeen kevat aloittivat telttojen ja keittiön pystyttämisen. Jotkut onnistuivat tässä toisia paremmin. -Otto&Leka Ohjelmapäällikkö Elina tutkimassa ilmoitustaulua Tiistai 31.7 HERÄTYYYS! Taas kerran oli herätys partioleirillä ja se oli yhtä hankalaa kuin aina. Ajattelin, että ei tässä muukaan auta ja hipsin teltasta keittokatokselle haukottelemaan ja puuroa keittelemään. Oli melko pilvinen aamu ja menimme lipunnostoon ja sieltä aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen jatkoimme eilen aloitettua savun rakennusta ja pian sen jälkeen sudarit saapuivat leirile. Savumme alkoi pikku hiljaa jo näyttääkin hieman savulta ja sudareidenkin teltat kohosivat pikkuhiljaa. Iltapäivällä menimme lippuaukiolle ohjelmaan, jossa saimme paperin täynnä kysymyksiä, joihin piti saada vastaukset. Esim. Haikkitiimin jäsenten kengän koot jne. Hauskin kysymys oli mielestäni Kuka halusi lainata Maurilta hammasharjaa, mikä oli kyllä myös vaikein. Kun oli saanut kysymykset tehtyä tai kysymysten aikana saattoi mennä painamaan itselleen halutessaan leiripaidan. Sitä olikin sitten vähän aikaa ja illalla oli iltanuotio. Keskiviikko 1.8 Yllätys, yllätys, seuraava päivä ja sehän oli ensimmäinen elokuuta ja kolmekymmentä viisituhatta viisisataa kaksikymmentä viisi auringon nousua siitä, kun oli ensimmäinen partioleiri, eli tasan sata vuotta. Kaikilla tuntui olevan kiire lipunnostoon sinä aamuna. Ymmärtäähän sen. Kaikki olivat kuitenkin mielestäni valmiina, kun Mallu julisti partion uuden vuosisadan alkaneeksi. Lipunnosto oli melko juhlallinen lippukuntien lippujen läsnä ollessa. Lipunnoston jälkeen leiri jaettiin kahteen osaan, josta toinen puoli jäi leiriin ja toinen puoli tallustelemaan risusavottaan. Risusavotta paikka oli keskellä korpea, mutta meren rannalla, Olimme jonkun armeijan bunkkerin (ei käytössä enää) ympärillä noin kaksi tuntia ja osa savuista (kaksi yhdestä kevasta) lähti Viskin pakulla keittelemään muille ruokaa. Ruoka oli hyvää, ei siitä sen enempää. Iltapäivällä ruuan jälkeen kokoonnuimme taas lippuaukiolle ja aamupäivän leirissä ollut porukka meni risusavottaan ja risusavotta porukka jäi leiriin. Leirissä oli rasteja, joissa esim. opeteltiin leirin sijainti ja tutustuttiin entisajan paareihin. Illalla oli iltanuotio ja Mallu antoi (jälkeenpäin ajatellen nakitti) minut kantamaan SVPRn kylttiä iltanuotiolle ja takaisin. Iltanuotiolla oli kivaa ohjelmaa. 10

11 Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc Torstai 2.8 Kolmekymmentä viisituhatta viisisataa kaksikymmetä kuusi aamua ensimmäisestä partioleiristä: Heräsimme, kävelimme, hoidimme aamutoimet, kävelimme, kokkasimme, söimme aamiaisen, kävelimme lipunnostoon ja lipun nostossa meille selvisi että loppuosa päivästä hoidettaisiin myös perinteitä vaalien Kalevalan merkeissä. Leiri jaettiin taas pieniin porukoihin joista jokainen meni jollekkin rastille. Rasteja oli seuraavia: Leirilaulun opettelua Pohjanakan seurassa, piirileikkejä (Ainon kanssa?), nauhojen tekoa, pillien vuoleskelua, tuluksien käyttöä, pettuleivän leivontaa(se oli ihan syötävää) ja leirimerkin taontaa. Saimme siis leirimerkin ja iltapäivän päätteeksi ompelin sen partiopaitaani. Illan ohjelmassa oli präihistä, se oli melko mielenkiintoinen sillä Kaleva- Nöyrä tappio, näkkäri ei maistunut Sakelle Toimen Poika 3/2007 lan väki (sudarit, vartiolaiset ja vaeltajat) vs. Pohjolan väki (johtajat). Kalevalaisten tehtävä oli etsiä yksi Sampo -lippis ja kolme Sampo -säästöpossua. No siinä oli melkoisesti urakkaa, kun Pohjolan soturit juoksivat ja loikkivat ja syöksähtelivät, tuntui välillä, kuin olisivat lentäneetkin. Loppujen lopuksi saimme kaikki tarvittavat välineet ja pohjola oli lyöty. Aapo Api Rainio Perjantai 3.8 Aamu valkeni auringon ja lipunnoston avuin. Päivän ohjelma oli elementteihin liittyvä,jossa sudarit ja vartiolaiset vuorollaan kävivät.saimme pareittain(sidottuina toisiimme) hakea maastosta erilaisia lappusia,jossa oli maitten nimiä,joissa oli partiotoimintaa ja liittää ne maailman kartalle.toisessa rastissa oli ilmaraketin tekoa,joka toimi simppelisti ja hyvin.pulloja lenteli ja ruokaa pääsimme valmistamaan ohjelman jälkeen. Vartiot valmistivat itse ruokansa kevoissansa, ja ruokamme oli aina laadukasta kuten aina. Kummastakaan ohjelmasta en muista mitään, joten niistä on astetta vaikeampi kirjoittaa, mutta iltaohjelma oli aivan mahtava tuliefekteineen ja näkkärin syöntikilpailuineen. Olihan kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Pirppis oli Tamppi 97 kesäleirillä kieltänyt näkkärin syönti kilpailut kymmeneksi vuodeksi. Illan ohjelmassa oli useita eri näkkärin syönti kilpailuita, ryhmäviestiä ja parilajeja. The Ultimate näkkärin syönti kilpailu oli kuitenkin Toimareiden Saken ja Jannen Nakkien Rankenin välillä. Kisa kesti koko iltaohjelman. Voitto oli jo melkein hanskassa, mutta vastustajan loppukiri oli liikaa Sakelle. Sudarit villiintyivät tästä näkkäri kilpailusta ja alkoi näkkärit mennä sudareiltaki kurkusta alas. Ohjelma oli humoristista ja nautinnollista. Yö kului vartionjohtajien kanssa henkaroidessa Mäyrän kevassa. 11

12 Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc Toimen Poika 3/2007 Lauantai 4.8 Vierailupäivä, jokaisen vartiolaisen ja sudarin odottama päivä. Jokainen vartiolainen sai nähdä omaisiaan ja sai hieman karkki-, sipsi- ja limutäydennyksiä, joita olivat odottaneet jo pitkän ajan. Omia vanhempiani en saanut seurakseni. Päivä kului rasteilla, joissa vanhemmat ja lapsensa kävivät. Ruokaa saatiin onneksi keskuskeittiöltä. Toinen ohjelma oli päivänuotio, johon kaikki osallistuivat, lauluja laulettiin ja niin edelleen. Oli myös näytelmiäkin. Valmistautuminen haikille oli vielä edessä. Saimme informaatioita pakkaamisesta ja varusteista. Jokaisella täytyi olla makuupussi, joka jäi Pienellä panostamisella rinkat menevät järven kuin järven ylitse 12 minua harmittamaan, koska kahdella pussilla olisi vartiomme pärjännyt mainiosti. Kaikki pakolliset pakattiin ja enään vain odoteltiin seuraavaa aamua. Iltaohjelma oli naurettavan hauska Jamie Oliver kokkausohjelma, Bumtsibum ja Fear Factor. Ohjelmissa oli äksöniä ja komediaa ja illasta jäi kivat tunnelmat. Sunnuntai 5.8. Lähtö haikille (JD A : n tekemä!).vartiot vielä pakkailivat viimeisiä tavaroitaan ennen lähtöä. Lähtö oli odotettua myöhemmin, mutta sillä ei ollu merkitystä mahtaviin odotuksin ja fiiliksiin. TP:n luonnolliset vartiot olivat nopeasti lähdössä ja haikki sai alkaa. Ensimmäisenä päivänä oli seitsemän rastia kevyessä ja raskaassa näiden seitsemän rastin lisäksi oli neljä kylmää rastia.rastit olivat helposti löydettävissä ja suunnistus sujui. Kaikki varmasti muistavat matkalla törmättyyn järvipohjaseen suohon, jossa jokainen, jopa minä, kastui totaalisesti. Valitusta sai kuulla jälkeenpäin huonosta reittivalinnasta, mutta meni jo! Perille saapuilimme joskus yhdentoista maissa ja aurinko alkoi laskemaan.yöllä ainoa tehtävä oli yösuunnistus ja rasteja oli neljä ja jokaisesta sai kaksi pistettä. Yö sujui mukavasti makuupussissa nukkuen. Eräät saapuivat huomattavasti myöhemmin. -Joonas Puukko Hanhisuanto Maanantai 6.8 Maanantaina jatkui edelleen haikki. Heräilimme kaikki joskus aamulla ja jatkoimme matkaa Eka rastilla oli tehtävänä solmujen teko. Suoriuduimme siitä ihan hyvin ja jatkoimme matkaa. Suunnistimme nopeasti rastille 2 joka

13 oli ea rasti. Seuraava rasti oli jonkin järven rannassa ja arvasimme sen olevan ylitys. Ylitys se olikin mutta ylitimme järven vaijerin avulla. Rasti oli ihan hyvä mutta siinä ei ite tarvinnut tehdä just mitään. Suuntasimme kohti seuraavaa rastia. Oli tosi kuuma. Ruokarastilla valmistimme jotain keittoa, josta tuli kuitenkin jokseenkin hiekkaista(?) Matka jatkui kohti seuraavaa rastia. Rastin aiheena oli tunnistaa joitakin kappaleita ja piirtää koordinaatteja. Suoriuduimme rastista ripeästi ja jatkoimme heti matkaa. Rasti numero 5 oli keskellä ei mitään eli hakkuuaukealla. Rastilla oli tehtävänä etsiä lumivyöryn alle jäänyt. Avuksi meille annettiin laite joka paikansi jotenkin muut lmivyörylaitteet. Saimme siihen asti parhaan ajan tästä rastista. Taas matka jatkui ja jonkin ajan kävelyn jälkeen saavuimme viimeiselle rastille ennen yötä. Rastilla kyseltiin joitakin käytöstapoja. Tämä rasti ei tainnut mennä ihan putkeen Rastin jälkeen lähdimme talsimaan kohti yötä. Matkan aikana puhuimme mm. lööbimisestä:d Yöllä ei oikeen enää tehty mitään Söimme jotain ja Panu yritti paistaa munia huonolla menestyksellä... Toimen Poika 3/2007 oli mahdollisuus hyppiä trampalla tai laskea vesiliukumäkeä tai muuten vaan härvätä. Illalla oli vielä iltanuotio ja sen jälkeen hirveä biletys. Bileiden jälkeen lähdimme nukkumaan. Yön aikana tapahtui kaikenlaista. Keskiviikko 8.8 Keskiviikkona oli armoton siivous ja purkaminen ja lähtö kotiin. Myöhemmin vielä kontin purkamista Kauniaisissa. -Tuukka Tuksa Ahtola Tiistai 7.8 Seuraavana aamuna lähdimme kävelemään kohti leiripaikkaa. Matkalla ei ollut enää yhtään rastia. Matkan varrella räpsimme kuvia yhtä rastitehtävää varten. Leiriin päästyämme lepäilimme vähän aikaa rannalla ja lunaan jälkeen alkoi duudsonilaakso. Siellä Mallu johdattaa leirin huutoon 13 Kuva: Timo Vehviläinen, Jeanne d Arc

14 Toimen Poika 3/2007 Faktapainotteinen raportointi tietokilpailusta metsässä Suomen itälaidalla Kainuun korvessa Suomussalmen kunnassa ja tarkemmin Hossan alueella järjestettiin tänä vuonna Erävaelluksen suomenmestaruuskilpailut. Jokavuotinen kilpailu kestää kolme vuorokautta ja matkaa kertyy sarjasta riippuen linnuntietä kilometriä. Perusperiaatteeltaan kilpailu on hyvin pitkälti partiotaitokilpailumainen. Kilpailupartion koko on aina kaksi henkilöä. Päivä koostuu suunnistuksesta rastilta toiselle ja rasteilla olevista erätaitoon, ensiapuun ja luonnontuntemukseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi radalla on kylmiä lisärasteja, joita hakemalla voi kerätä lisäpisteitä. Tänä vuonna myös Toimen Pojista oli edustus paikalla kun Sipi ja Supi päättivät viime tingassa lähteä kokeilemaan eräosaamistaan ja kuntonsa kestävyyttä. Tavoite oli jo Jukolasta tutuksi tullut elävän maaliin ja hyväksytty tulos. Torstaina kilpailun ensimmäisenä päivänä kävi jo selväksi, että vauhtia täytyy pitää jos aikoo ehtiä rasteille ennen niiden sulkeutumista ja pistemenetyksiä. Ensimmäisen päivän rasteina oli mm. vipukeihään tekoa, Gps: n käyttöä, erilaisten kankaiden tunnistusta sekä kääpien ja muiden kasvien tunnistusta. Sokerina pohjalla oli kuitenkin paikallisen kirjailijan Ilmari Kiannon kirjojen nimien tunnistus! Miten tämä sitten liittyy erätaitoihin, niin sitä minä en kyllä tiedä. Yörastille Kuva: Otto Omppu Honkamaa 14 Ahma -vartio odottamassa rastille pääsyä Sissiskabassa

15 Toimen Poika 3/2007 -Toisin sanoen erävaelluksen suomenmestaruuskilpailut päästiin hyvissä ajoin ja nukkumaankin heti hämärän tultua. Perjantai ja lauantai etenivät samaa tahtia rasteja kierrellessä ja tehtäviä tehdessä. Suurin osa rasteista oli paperille vastattavia tai jopa rasti ruutuun tyyppisiä tehtäviä aina paikallisista muistokivistä muinaishistorian kautta kivilajien tunnistamiseen. Ensiapuun liittyvät rastit olivat onneksi toiminnallisia ja keskittyivät yleisimpiin vaellettaessa mahdollisiin tapaturmiin. Matka sujui yllättävän joutuisasti ja suuremmilta jalkaongelmilta säästyttiin pääasiassa hyvien kenkien ansiosta. Sunnuntaina on perinteisesti ollut pikataivalta koko päivän. Näin oli täälläkin ja lähtö oli aamuyöllä kello 4. Matkaa maaliin oli noin 20 kilometriä ilman lisärasteja. Lisärasteja oli tarjolla peräti 15 kappaletta viiden pakollisen rastin päälle. Maalissa tuli olla viimeistään kello 11, jotta ei kärsisi pistemenetyksistä. Yhteislähdössä pimeällä oli jotain tuttua tunnelmaa kun noin 200 otsalamppupäistä suunnistajaa suuntasi pitkänä vanana pimeään. Tasaisen tappavaa tahtia etenimme koko päivän hakien vain yhden lisärastin ja ehdimme maaliin noin puolituntia ennen määräaikaa kello yhtätoista. Kilpailu sujui osaltamme hyvin ja tulos oli tavoitteiden mukainen 32. avoimen sarjan 56 partiosta. Pienellä ennakko panostuksella paikallistuntemukseen ja perusasioiden kertauksella olisi sijoitus luultavasti noussut jonkin verran. Tärkein fyysisen suorituksen onnistumisen tae oli luultavasti tasainen oma tahti ja palautumisen onnistuminen jokaisen päivän jälkeen. Metsässä on märkää. Kengän omistaja tuntematon. 15 Kuva: Panu Räty

16 Toimen Poika 3/2007 Tp-lehti testaa ketsupit Kun kovaakin kovempi testiryhmämme oli kokonaisuudessaan saapunut Kololle aloimme valmistamaan ruokaa. Ruokahan oli tietysti pornoa, johon ketsuppi sopii kuin nyrkki silmään. Ruoan valmistuessa Nissu nerokkaana poikana päätti testata pullojen aerodynaamisia ominaisuuksia jönglööraamisen merkeissä, tästä ei arvatenkaan hyvää seurannut. Ketsupeistamme ehkäpä arvostetuin Heinz mäjähti lattialle, saaden paikan näyttämään Texasin moottorisahamurhaajan kohteelta. Miestappiot eivät kuitenkaan lannistaneet ryhmäämme. Nissu ja Elvis siivosivat taistelun jäljet lattialta Tuukan valmistaessa ruokaa. Suureksi yllätykseksi makaroneja löytyi huimia määriä. Niitä löytyi lähes joka paikasta, jopa ylähyllyltä kivikautisen ketsuppitahran vierestä. Kaiken tämän säädön jälkeen ruoka oli vihdoin valmista ja rupesimme testaamaan mainioita tomaattivalmisteitamme. Aloitimme testit pornolla, jonka juusto balanssi ei ollut aivan kohdallaan. Ensin vuorossa oli Heinz. Maku oli aivan loistava. Ehkäpä tämä saksalaishenkisyydellään rahastava kilpailijamme onkin maineensa ansainnut. Valumisnopeus testi: FAILED purkin ulkomuodon takia. Haju oli hirveä. Heinzin haistelu kannattaa jättää vähemmälle ja keskittyä sen syömiseen. Purkin kestävyys Nissun sanojen mukaan: Ei Näin!! Seuraavana oli vuorossa X-tra, jonka maine on Heinziin verrattuna vastakohtainen. Tälläkin kertaa stereotypiat osuivat oikeaan, ketsuppi ei ollut hyvää. Se maistui liian makealta. Haju oli hitusen makua parempi. Valumisnopeuskin oli tällä tuot- 16 teella surullinen. Purkin kestävyys oli testin voittaja-ainesta, joka yllätti testaajamme positiivisesti. Tämän jälkeen siirryimme Felixin puoleen, joka oli maku/haju sektorilla ylivoimainen ja voitti ylivoimaisesti. Valumisnopeuskin oli mukiinmenevää. Ainoastaan miinus oli purkin kestävyys, joka ei huikea ollut. Viimeisimpänä ja tietenkin vähäisimpänä testasimme aidosti saksalaisen Lidl-ketsupin. Maku/haju olivat aivan kauheita. Halvalla hyvää yhtälö osoittautui jälleen kerran kaukaiseksi haaveeksi. Mieluummin laittaisimme pornoon vaikka hilloa. Valumisnopeus oli ihan jees eikä purkin kestävyyskään huonoin ollut. Viimeisestä ketsupista jäi kuitenkin paha mieli. Yhteenveto HeinZ: Hyvä, mutta kallis Felix: Paras, mutta hinnakas X-tra: Paha kuin moottorisaha, halpa Lidl: Säälittävä, mutta halpa Teksti&kuva: Nissu & Omppu PS. Toimitus ottaa ehdotuksia vastaan seuraavista testituotteista. Mikäli Sinulla on idea, lähetä se sähköpostilla osoitteeseen gmail.com Myös testaajia otetaan vastaan. Heinz koki kovia testauksen aikana Kuva: Tuukka Tuksa Ahtola

17 Paikalla olivat: Tuukka, Panu, Joonas, Leka, Otto, Coff, Sakke, Reko ja laavun parissa työskentelivät Kontti, Romu, Supi ja Viski, sekä erityiskiitos muonittajille hyvistä ruuista Alelle, Hyttyselle ja Sipulille. Lähdimme perjantaina klo Espoon keskuksen bussilaiturilta. Heti päästyämme Öögalle, aloimme kantaa ruokapusseja, sekä kuivabetonia, että hiekkasäkkejä parkkipaikalta puuvarastoon. Sitten jakauduimme kahteen ryhmään, joista toinen meni lämmittämään saunaa, ja toinen tekemään uunileipiä, vaikkakin ruoan tekeminen oli aluksi melko vaikeaa, koska kaasuletkussa oli luultavasti jokin roska. Sauna saatiin lämpiämään ja uunileivätkin uuniin. Sitten söimme uunileivät ja lähdimme saunomaan. Saunomisen jälkeen aloimmekin pelata munchkinia. Yhdentoista aikaan paikalle saapui vielä osasto Jeanne d Arcin tyttöjä, jotka viettivät illan kanssamme, lähtien neljän paikkeilla. Lauantaina heräsimme kahdeksan aikaan ja nostimme lipun salkoon, sekä söimme aamiaisen. Sen jälkeen alkoikin laavutalkoot. Ensin kannoimme hiekka- ja betonisäkkejä puuliiteriltä, sekä loput parkkipaikalla olleet säkit laavupaikalle. Pidimme pienen tauon tässä kohtaa, ja pelasimme munchkinia. Kun taukomme oli pidetty, lähdimme Rekon johdolla lähimmän virallisen nuotiopaikan luo Urjalle. Siellä oli hieman koulutusta ja hieman enemmän muuta puhumista. Aikamme juteltuamme päätimme lähteä Karjakaivolle, mutta matkalla sinne Rekolle soitettiin, Toimen Poika 3/2007 VJ-koulutusviikonloppu että nyt valettaisiin perustukset laavuun, joten suuntasimmekin suoraan takaisin Öögalle. Öögalla sekoittelimme betonia ja valoimme laavun perustukset. Sitten olikin taas ruoka-aika. Syötyämme ja tiskattuamme lähdimme saunalle lämmittämään sitä ja pelaamaan munchkinia. Saunoimme, jonka jälkeen menimme Gammiin, jonne Reko oli meidät kutsunut. Gammissa sitten Reko kysyi heti ensimmäiseksi, että ketkä eivät ole hakeneet kirvestä. Kädet nousivat Tuukalta, Joonakselta, Panulta sekä Otolta, ja hehän niitä sitten lähtivät hakemaan. Tuukka ja Joonas lähtivät yhtenä parina ja Panu ja Otto lähtivät toisena parina, ja molemmat parit löysivät kirveen, joten kirves-vartio sai neljä uutta jäsentä. Kirveitten hakemisen jälkeen menimmekin nukkumaan. Aamulla heräsimme taas kahdeksan aikaan, nostimme lipun salkoon ja söimme aamiaisen, jonka jälkeen olikin laavun harkkojen saumausta. Aloimme siivota hyvissä ajoin, jotta ehdimme Espoon keskukseen menevään bussiin. -Tuukka Tuksa Ahtola Pojat miettimässä Urjalla lippukunnan tulevaisuutta 17 Kuva: Sampo Sakke Oksanen

18 Toimen Poika 3/2007 Suomi-Neito on vihdoin saanut lumenvalkoisen peitteen päälleen ja Toimen Pojan on tehtävä, mitä Toimen Pojan on tehtävä pysyäkseen lämpimänä. Toimarit ovat kiitettävästi hankkiutuneet vastakkaisen sukupuolen läheisyyteen, salailun määrä on vain kasvanut valitettavan paljon. Meheviä juttuja on silti luvassa. Pörriäinen seurasi kuitenkin kiinnostuneena kuinka Niso otti hieman erilaisen asenteen, paeten Thaimaahan, etelään lämpöön talvea pakoon. Ei pidä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä tyttöystävä oli mukana. Kahden viikon reissu sujui kuulemma nopeasti, vaikkei kiipeämään kerittykään. 18 MR. BEE Olm on järjestänyt tyttöystävänsä samaan lukioon Toinen reissailija, Itävallassa vaihdossa oleva Sorvi ei ole lepäillyt laakereilla, vaan on tarttunut tiukasti tuumasta toimeen. Ampiaisen korviin kantautuneiden tietojen mukaan tuo vanha karhu olisi opiskelemassa saksan kieltä paikallisessa yliopistossa, mutta naisen kerrotaan olevan ranskalainen. Jäämme mielenkiintoisina seuraamaan millä kielellä Sorvi tervehtii kun hän vihdoin palaa Suomeen. Mikäli ircin #partio kanavaa on uskominen, näkyy Jeeba Viskin luona harva se päivä. Mitä tästäkin seuraa, siitä lisää seuraavassa numerossa. Kauniaisten lukion osasto voi paremminkin koskaan: Saken suhde Toveriin voi ainakin Saken sanojen mukaan paremmin kuin koskaan. Tämä lienee myös syy sille, että miestä ei ole vähään aikaan legendaarisella Kauniaisten lukion punttiksella tavattu. Olm on järjestänyt tyttöystävänsä samaan lukioon, joten hieman hajamielisemmällä on myös erittäin hyvät mahdollisuudet bongata tuo pari. Olm ei tee kuitenkaan sakkeja, hänet on bongattu treenaamassa jopa Pakkotoiston Miken kanssa. Loppuvuoden piristäjiin kuuluu ehdottomasti Tine, joka otti ampiaisen tietojen mukaan opiskelija risteilyllä suvereenisti tilan haltuun, vähintään yhden naisesta on huhu kiertänyt. Samalla risteilyllä oli myös ikinuori Kontti, joka ei jäänyt Tinellekaan toiseksi. Ikävä kyllä molemmat miehet kärsivät pahasta merenkäynnistä ja risteilyn pituisesta muistikatkosta. Alen toistuvat poissaolot viikko-ohjeista ovat herättäneet lippukunnan sisällä huolta, pitääkö perustaa komissio etsimään kadonnut masteria. Taustalla taitaa kuitenkin vaikuttaa Ida, joten ei mitään uutta auringon alla. Toimen Poikien laskuvarjojääkäriosaston jäsen Vehka puolestaan vetää loukkaantuneen jalan takia hiljaisempaa linjaa, tämän mustakeltaisen pörriäisen saamien tietojen mukaan talossa pörrää yhä Tiina. P.S. Muistathan, mehevät jutut: Kiinnijäämisiin MR. BEE

19 4/07 JOULUN YLLÄRIPAKETTI TOIMEN POIKA Odotuksen arvoinen, aina vuodesta 1912 NUMERON KUVA Mäyrä bongattiin Sissiskassa treenamasta tauolla, liekö Sauvaskaban 2008 voitto tähtäimessä? KURKISTUS TULEVA AN Tilanne on tiukempi kuin koskaan, lehti on lähes tulkoon valmis, mutta vuosi lähenee uhkaavasti loppuaan. Näkeekö TP-lehti 4/07 koskaan päivänvaloa vai olemmeko tuomittu nauttimaan vain kolmesta TP-lehdestä tänä vuonna? Mitä seuraava lehti pitää sitten sisällään? Onko toimutus käyttänyt kaikki paukkunsa tähän lehteen vai vieläkö riittää kikkoja takataskusta esille vedettäväksi? Seuraava lehti on oleva kuin joulupaketti, ei koskaan tiedä mitä tulee. Kurssi kuulumisia tullaan saamaan ainakin runsaasti, Toimen Poika 3/2007 Sakke on käynyt leikkikurssin ja oli vielä Coffin kanssa PJ-kurssilla, joten saamme varmasti kuulla, kannattaako tapahtumiin, joissa on myös ei-toimareita mennä ollenkaan, vai ovatko ne sittenkin parasta partiota. Mahdollisesti tulee myös selonteko kolmannen asteen yhteyden, KAY:n voittajavartiolta, Rätiltä.Voitto oli harvinaisen selvä ja otettiin kesäleirin haikilla sattuneet vahingot moninkertaisena takaisin. Kuva: Elias Elvis Axelsson NUMERON KUVA NUMERON KUVA NUMERON KUVA 19

20 2 Serveri vaihtui TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA 3. JOULUKUUTA AII -VELJESJOUKON VJN 5. JOULUKUUTA KERON KÄVELY 6. JOULUKUUTA SUOMI 90V 10. JOULUKUUTA I-LUOKAN KOULUTUS 13. JOULUKUUTA PUUROJUHLA 16. JOULUKUUTA JOULUSAUNA ÖÖGALLA (JOHTAJAT, KANSALAISET, VJ:T) 24. JOULUKUUTA PUKKI TULEE, JOS ON OLLUT KILTTI JOULUKUUTA KINKUNSULATTAJAISET VUOSI VAIHTUU JN TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA