Yhdistyskierroksen yhteenveto

Transkriptio

1 1(10) Yhdistyskierroksen yhteenveto 1. Yhdistysverkoston jäsenyhdistyskierros miksi ja miten? Yhdistysverkoston toimintasuunnitelman 2015 yhdeksi toiminnan painopisteeksi oli määritelty verkoston tiivistäminen. Yhdistysverkoston laajennuttua suureksi neljänkymmenenkuuden jäsenen yhdistykseksi huomattiin, ettei kaikkien jäsenyhdistysten toimintaa enää tunnettu ja että niihin tulisi perehtyä. Sen vuoksi verkoston tiivistämistä päätettiin edistää tapaamalla kaikkia jäsenyhdistyksiä. Yhdistyskierroksen ensimmäiset vierailut tehtiin keväällä 2015, mutta suurin osa tapaamisista oli syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Yhdistyskierroksen aikana vierailtiin neljässäkymmenessäkolmessa jäsenyhdistyksessä. Aivovammayhdistystä ja Suomen Autismiyhdistystä ei tavoitettu ja tapaamista ei saatu sen vuoksi sovittua. Lisäksi Keski-Uudenmaan Kehitysvammaisten Tuki ry ei ollut motivoitunut tapaamiseen. Yhdistyskierrosta varten oli valmisteltu kysymyksiä, jotka liittyivät jäsenyhdistysten toimintaan sekä palautteen antamiseen Yhdistysverkoston toiminnasta. Lisäksi kierroksella kysyttiin tietoa, jota Raha-automaattiyhdistys (RAY) kysyy meiltä, mutta jota meillä ei ole ollut. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi jäsenyhdistysten henkilöjäsenten sukupuoli- ja ikäjakaumat. Yhdistyskierroksen yhteydessä kerroimme myös Yhdistysverkoston uudesta tulevaisuuden suunnasta sekä esittelimme ja jaoimme Yhdistysverkostolaisen viestinnän oppaan. Yhdistyskierroksen kohtaamiset olivat hyvin hedelmällisiä, niissä syntyi paljon keskustelua ja ne lisäsivät molemminpuolista ymmärrystä toisen toiminnasta. Yhdistyskierroksella saatiin paljon hyödyllistä palautetta, jonka pohjalta voidaan suunnitella ja suunnata Yhdistysverkoston toimintaa jatkossa. 2. Yhdistysverkoston toiminnasta saatu positiivinen palaute Tapaamisten yhteydessä yhdistyksiä pyydettiin antamaan arvosana Yhdistysverkoston toiminnasta asteikolla Heikoin annettu arvosana oli 2 ja korkein 10. Kaikkien annettujen arvosanojen keskiarvoksi tuli 8,3. Huomattavaa on myös se, että viisi yhdistystä ei osannut antanut lainkaan arvosanaa. Nämä yhdistykset kokivat tuntevansa Yhdistysverkoston toimintaa niin heikosti, etteivät pystyneet arvioimaan sitä numeerisesti.

2 2(10) Yhdistyskierroksen aikana pyydettiin antamaan palautetta Yhdistysverkoston toiminnasta sekä siitä, mitä Yhdistysverkosto on saanut aikaan. Yhdistysverkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista ylivoimaiseksi ykköseksi (20 mainintaa) nousi se, että Yhdistysverkosto on edistänyt yhdistysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Kaikkein tyytyväisimpiä tähän oltiin Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. Toiseksi eniten mainintoja (17 kpl) sai Sahan koulun tila. Osa vastaajista kiitti myös sitä, että Sahan koulun tila on saatu edelleen pidettyä yhdistysten käytössä. Kolmannella sijalla (13 mainintaa) olivat Yhdistysverkostolta saatava tuki ja apu jäsenyhdistyksille. Jaetulla neljännellä sijalla (12 mainintaa) olivat, että Yhdistysverkosto on tehnyt yhdistysten toimintaa näkyväksi sekä Yhdistysverkoston uusi tulevaisuuden suunta. Tämän jälkeen vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Yhdeksän mainintaa sai Yhdistysverkoston työntekijöiden into, aloitteellisuus ja aktiivisuus. Kahdeksan mainintaa saivat Tukipolkuja-hanke, kunta-järjestöyhteistyön edistäminen, hyvä viestintä ja Yhdistysverkoston tarjoamat koulutukset. Kuusi mainintaa sai Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kuukausikirje sekä yhdistyskierros. Kasvokkain tapaamisia pidettiin tärkeinä jäsenyhdistyksissä. Lähes yhtä paljon (5 mainintaa) arvostettiin vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusta. Yksittäisiä mainintoja saivat myös Yhdistysverkoston toiminnan monipuolisuus, viestintäopas, se että verkosto tarjoaa mahdollisuuden tehdä jotakin uutta, grilli-illat, mahdollisuus saada säilytystila Sahan koululta, rento ja lämminhenkinen videointitilaisuus keväällä 2015, VALIKKO-verkosto, joulutalo, yhteistyö Kerava Opiston kanssa, jäsenillat, edullinen kopiointimahdollisuus, Nenäpäivä, Yhdistysverkoston näkyminen puolueettomana toimijana, hyvät ja selkeät kotisivut, vaikuttamistyö, se että Yhdistysverkoston toiminnan kautta on saatu uusia vapaaehtoisia ja se että Yhdistysverkostossa uusilla työntekijöillä on nopeasti homma hallussa. 3. Yhdistysverkoston toiminnasta saatu kehittävä palaute Yhdistyskierroksella kysyttiin myös, mitä Yhdistysverkoston toiminnassa tulisi kehittää. Kaikkein eniten (24 kpl) tuli erilaisia parempaan viestintään ja viestinnän kehittämiseen liittyviä toiveita, mutta niiden sisällöt jakautuivat tasaisesti niin että kukin kehitettävä asia mainittiin 1-6 kertaa. Viestintään liittyvät toiveet on eritelty myöhemmin tarkemmin. Vaikka Yhdistysverkoston toiminnassa oltiin kaikkein tyytyväisimpiä yhdistysten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistämiseen, nousi sen lisääminen edelleen toiseksi suurimmaksi toiveeksi (19 mainintaa). Tämä korostui erityisesti niissä yhdistyksissä, jotka toimivat Tuusulassa, Keravalla ja Mäntsälässä. Kolmanneksi eniten (13 mainintaa) saatiin kritiikkiä Yhdistysverkoston Järvenpääkeskeisyydestä.

3 3(10) Seitsemän yhdistystä toivoi Yhdistysverkoston hyödyntävän enemmän jäsenyhdistystensä osaamista. Kuusi yhdistystä toivoi Yhdistysverkoston järjestävän enemmän koulutuksia, edistävän nuorten ja perheiden saamista mukaan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan sekä toi esille sen, että Yhdistysverkoston toimintaa ei tunneta. Lähes yhtä monta toivetta (5 kpl) saivat vaikuttamistyön lisääminen ja kunta-järjestöyhteistyön lisääminen. Tämä nousi esille myös yhdistyskierroksella, jossa osan jäsenyhdistyksistä oli vaikea antaa palautetta sen vuoksi, etteivät aktiivit tunteneet Yhdistysverkoston toimintaa. Viisi jäsenyhdistystä toi esille myös Sahan koulun tilan rajallisuutta esimerkiksi salin ja keittiön koon sekä parkkipaikkojen riittävyyden osalta. Kolme jäsenyhdistyksistä mainitsi kokevansa olevansa hyvin erilainen yhdistys muihin verrattuna ja siksi heillä oli vaikeuksia nähdä omaa rooliaan osana verkostoa. Lisäksi yksittäisiä toiveita esitettiin siitä, että vapaaehtoisia kierrätettäisiin yhdistysten välillä, Yhdistysverkosto auttaisi jäsenten rekrytoinnissa, Nurmijärvelle saataisiin yhdistystoimijoiden oma toimitila, Yhdistysverkosto kokoaisi luennoitsijapankin, Yhdistysverkostolla tulisi olla enemmän virkistystoimintaa, tilaisuuksien tulisi olla ilta- eikä päiväaikaan, lupaukset pidettäisiin, Yhdistysverkosto profiloituisi vahvemmin alueellisena asiantuntijajärjestönä, Järjestöt esittäytyvät tilaisuudet jäisivät osaksi Yhdistysverkoston perustoimintaa, juuri eläköityneitä saataisiin aktiiveiksi, Yhdistysverkoston tapahtumissa olisi vetävää ohjelmaa, jäsenyhdistyksille saataisiin lisää materiaalia ja oppaita, jäsenyhdistykset saisivat enemmän apua, kyselyihin annettaisiin tarpeeksi aikaa vastata ja että jäsenyhdistyksiä kohdeltaisiin tasapuolisesti. Lisäksi yhden yhdistyksen aktiivit sanoivat kokeneensa itsensä ulkopuolisiksi Yhdistysverkoston tapahtumissa ja toisen palautteen mukaan kopiohinnat olivat kalliita. Kritiikkiä saatiin myös siitä, että järjestöemäntä vaihtuu usein ja keittiön siisteystasossa on sen myötä suurta vaihtelua. Viestintään liittyvä palaute oli sisällöltään hyvin monipuolista, joten se on eritelty alla. Sulkeisiin on merkitty kyseisen palautteen antajien lukumäärä: Yhdistysverkoston toimintaa ei tunneta (6) Tapahtumista tulisi tiedottaa hyvissä ajoin, mielellään 2-3 kuukautta ennen tapahtumaa, jotta siitä ehtisi viestiä oman yhdistyksen jäsenistölle (5) Yhdistysverkoston viestintää tulisi kehittää (4) Jäsenyhdistyksille tulisi saada lisää näkyvyyttä (4) Yhdistysverkoston tulisi järjestää lisää viestintäkoulutusta (3) Jäseneduista tulisi viestiä selkeämmin, esim. millaista tukea ja apua Yhdistysverkostolta voi saada (3) Tapahtumat ja koulutukset tulisi saada paremmin esille Yhdistysverkoston nettisivuille (2) Sote-uudistuksesta tulisi saada lisää tietoa (2)

4 4(10) Yhdistysverkoston jäsenille tulisi perustaa oma suljettu Facebook-ryhmä (2) Yhdistysverkoston viestinnässä tulisi korostaa enemmän verkostoitumista (2) Yhdistysverkoston tulisi jakaa lisää tietoa muista yhdistyksistä ja niiden toiminnasta (2) Yhdistysverkoston some-viestintää tulisi kehittää (1) Yhdistysverkoston tulisi perustaa oma lehti (1) Yhdistysverkoston tulisi jakaa enemmän hyviä yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä (1) Yhdistysverkoston tulisi jakaa enemmän tietoa esim. niiden SOSTE:n ja RAY:n koulutusten sisällöistä, joihin henkilökunta on osallistunut (1) Yhdistysverkoston toiminnan tulisi näkyä enemmän paikallislehdissä (1) Jäsenyhdistyksille tulisi jakaa toisilta jäsenyhdistyksiltä saatua kokemusperäistä tietoa siitä, mihin retkiä kannattaa tehdä (1) Hankkeiden toimintaa tulisi markkinoida niin, ettei tulisi sellainen tunne, että jäsenyhdistyksiä halutaan mukaan johonkin sellaiseen, josta he eivät itse hyödy (1) Kuukausikirjeeseen ilmoitetut tapahtumat eivät ole aina ilmestyneet kuukausikirjeessä (1) Yhdistysverkoston koulutuksissa ja tapahtumissa tulisi olla etäosallistumismahdollisuus (1) Uudesta tulevaisuuden suunnasta tulisi viestiä enemmän (1) Yhdistysverkoston tulisi ilmoittaa tapahtumistaan myös Nurmijärven Sanomien Yhdistyspalstalla (1) 4. Toimenpiteet palautteiden pohjalta Osaan näistä toiveista on jo tartuttu. Viestintään liittyen esimerkiksi Yhdistysverkoston jäsenkirje lähetettiin heti vuoden 2016 alussa ja siihen oli koottu kaikki kevään tapahtumat ja koulutukset, jotka silloin olivat tiedossa. Toisaalta yhdistyskierroksen aikana huomattiin myös se, että monissa yhdistyksissä jäsenkirjeen viestit saavuttavat vain yhden henkilön yhdistyksestä. Usein kirje menee joko puheenjohtajalle tai sihteerille eikä jäsenkirjeessä ollutta tietoa välttämättä jaeta kokouksissa tai muualla. Yhdistysverkosto myös kehittää aktiivisesti viestintää ja some-viestintää sekä pyrkii näkymään paikallislehdissä. Tähän on keväällä 2016 yhdistetty viestintää uudesta tulevaisuuden suunnasta, tiedon jakamista sote-uudistuksesta sekä verkostoitumisen korostamista. Näitä tuotiin esille esimerkiksi Yhdistysverkoston Somepöhinät teemaviikolla Yhdistysverkoston Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja blogissa. Yhdistysverkoston työntekijät ovat myös tehneet erillisen viestintäsuunnitelman täksi vuodeksi lehdistölle/kumppanuussivuille menevistä jutuista. Niistä on tähän mennessä toteutettu kaksi juttua. Ensimmäinen kertoi vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen levittämisestä Järvenpäästä muihin kuntiin ja siitä miten se edistää avuntarvitsijoiden ja vapaaehtoisten kohtaamista. Kyseinen juttu julkaistiin Keski-Uusimaa lehden kumppanuussivuilla

5 5(10) ja oli sieltä nostettu pieneksi maininnaksi myös lehdessä. Toinen juttu koski Järjestötreffien levittämistä Nurmijärveltä muihin kuntiin sekä sitä, mitä kumppanuudella saavutetaan. Tämä juttu julkaistiin kumppanuussivuilla toukokuussa. SOSTE:n ja RAY:n koulutusten hedelmiä tuotiin esiin toiminnanjohtajan kirjeessä, joka lähetettiin joulukuussa. Lisäksi Nurmijärvellä olevista tapahtumista on alettu ilmoittaa Nurmijärven Sanomissa, samoin Mäntsälän tapahtumista Mäntsälän Sanomista. Viestintään liittyen myös tämän yhteenvedon asioista aiotaan viestiä aktiivisesti. Yhdistysverkosto tekee parhaillaan työtä sen eteen, että yhdistysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen lisäämiseksi sekä sen eteen, että kaikki Yhdistysverkoston toiminta ei olisi Järvenpäässä vaan jakautuisi tasaisemmin Keski-Uudenmaan alueelle. Esimerkiksi Järvenpäässä kehitettyä Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen mallia on sovellettu keväällä 2016 yhteistyökumppanien kanssa ensimmäistä kertaa Tuusulassa. Saman koulutuksen soveltamista Nurmijärvelle suunnitellaan parhaillaan vuodelle Myös yhdistysten yhteistyötä ja verkostoitumista edistävää Järjestötreffit-toimintamallia on lähdetty levittämään Nurmijärveltä muihin kuntiin. Tammikuussa 2016 järjestettiin perinteiset järjestötreffit Nurmijärvellä sekä ensimmäiset järjestötreffit Mäntsälässä. Jälkimmäisen tapaamisen hedelmänä syntyi yhdistysten yhteinen vetoomus sitä, että järjestöt ja kuntalaiset saisivat käyttää kunnan tiloja ilmaiseksi. Toukokuussa järjestetään ensimmäiset järjestötreffit Järvenpäässä. Syksyllä ovat vuorossa jälleen järjestötreffit Nurmijärvellä ja Mäntsälässä sekä mahdollisesti Keravalla. Yhdistysverkosto on myös lisännyt näkyvyyttä muissa kunnissa olemalla esillä esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan messuilla Tuusulassa, kirjastojen Järjestöpäivillä Nurmijärvellä sekä Mäntsälän messuilla. Kopiohintoja jäsenyhdistyksille laskettiin vuodenvaihteessa. Seuraavaksi tulee miettiä sitä, millä tavalla yhdistysten osaamista voidaan paremmin hyödyntää ja miten yhdistysten toimintaa ja osaamista voidaan tuoda paremmin esille koko verkostossa. 5. Yhdistysten kuulumiset Yhdistyskierroksen yhteydessä kysyttiin myös jäsenyhdistysten kuulumisia. Tähän on koottu niistä niin sanotut isommat asiat tai trendit, joita yhdistyksissä koetaan tällä hetkellä. Pienemmät, yksittäisiin kerhoihin tai tapahtumiin liittyvät asiat jätettiin pois tästä yhteenvedosta. Eniten pinnalla (12 mainintaa) oli rahoituksen hakeminen yhdistykselle. Monella oli suunnitteilla ja käynnissä siihen liittyviä toimenpiteitä. Yhdistysten rahoitus puhutti muutenkin, sillä kuntien ta-

6 6(10) louden ollessa kurimuksessa ei voi luottaa siihen, että kunnat jakavat yleisavustuksia tai että ne olisivat yhtä suuria kuin ennen. Toiseksi eniten (9 mainintaa) keskusteluissa nousi esiin sitoutuneiden yhdistysaktiivien vähäisyys. Siitä huolimatta usealla yhdistyksellä (8 mainintaa) oli suunnitteilla suuri tapahtuma tai toiminnan laajentuminen. Osaa yhdistyksistä (5 kpl) puhututti yhdistyksen suhde muihin toimijoihin ja se (5 mainintaa), että toimijoiden sukupolvenvaihdosta kaivataan. Neljä yhdistystä valitti osallistujamäärien olevan vähäisiä. Neljä yhdistystä toi esiin jäsenmäärän vähenemisen ja viisi kertoi jäsenmääränsä kasvavan tasaisesti. Neljässä yhdistyksessä oli käynnistymässä uusi toimintamuoto, lisäksi kolmessa oli meneillään muu suuri toiminnan muutos. Yksittäisiä mainintoja tuli myös siitä, että lapsille ja nuorille ei ole tarjota toimintaa, yhdistyksessä on meneillään yhdistysmisprosessi, toimintaan kaivataan uusia ideoita, järjestössä on tekeillä uusi viestintästrategia, vapaaehtoistoimintaa kehitetään, internetin myötä ihmiset jäävät enemmän kotiin, sote-uudistus puhututtaa, yhdistystoiminnassa on meneillään kulttuurinen muutos, yhdistyksellä on identiteettikriisi, uusia jäseniä kaivataan, yhdistyksen toiminnan jatkuvuus ei ole varmaa, oman yhdistyksen viestintää kehitetään, järjestössä on aloittanut uusi toiminnanjohtaja, toiminnan arviointia kehitetään, yhdistysaktiivien tietotekniset taidot eivät ole tarvittavalla tasolla, meneillään on imagon muutos, uusia vapaaehtoisia ei osata ottaa mukaan toimintaan, pop-up tapahtumia järjestetään ja yhdistyksen hallitus on hyvin aktiivinen. Yleisesti ottaen näiden keskustelujen pohjalta voi päätellä, että yhdistystoiminnassa on meneillään monenlaisia muutoksia ja yhdistyksissä pohditaan, kuinka vastata niihin. Verkostossa toiminta on parhaimmillaan sitä, että jokainen antaa siihen jotain ja saa siitä jotain. Siihen liittyen jäsenyhdistyksiltä kysyttiin, mitä annettavaa heillä on verkostolle. Tämä kysymys aiheutti eniten hämmennystä. Monesti piti antaa jotakin esimerkkejä siitä mitä se voisi olla ennen kuin vastauksia saatiin. Seitsemän yhdistystä ei osannut sanoa lainkaan, mitä he voisivat antaa yhdistykselle tai koki, ettei heillä ole mitään annettavaa. Kaikkein valmiimpia oltiin jakamaan asiantuntijuutta (20 mainintaa), jota jäsenyhdistyksiltä löytyy esimerkiksi seniorien asioista, erilaisista diagnooseista, kokemusasiantuntijuudesta, tietotekniikasta, sähköturvallisuudesta, työnohjauksesta, esteettömyydestä, sukututkimuksesta ja kädentaidoista. Toiseksi valmiimpia oltiin tulemaan mukaan yhteistyökumppaneiksi luentoihin (14 mainintaa). Lisäksi oli halukkuutta tulla yhteistyökumppaniksi erilaisiin tapahtumiin (9 kpl) ja auttaa tiedottamisessa (6 kpl).

7 7(10) Lisäksi yksittäisiä mainintoja tuli siitä, että jäsenyhdistyksen tilaisuudet ovat avoimia muillekin kuin omille jäsenille, koulutuksen järjestämisessä voitaisiin tehdä yhteistyötä, Yhdistysverkoston sivuille voitaisiin kirjoittaa blogiteksti, liikuntaryhmiä voitaisiin organisoida yhdessä muiden kanssa, toimitiloja voitaisiin antaa käyttöön, toimintaa voitaisiin ideoida yhdessä, jos tapahtumiin tilattuja lippuja jää yli, niitä voitaisiin antaa muille, hyviä retkipaikkoja voitaisiin suositella, markkinointiapua voisi antaa uusien jäsenten rekrytointiin Yhdistysverkoston toimialueelta, tietoa voitaisiin jakaa sosiaalipedagogiikasta ja Freyren opeista, mielenterveyteen liittyvässä illassa voitaisiin pitää tsemppauspuheenvuoro, tapahtumiin voitaisiin tulla musiikkiesiintyjäksi, yhdistystä voitaisiin tulla esittelemään Järjestöt esittäytyvät tilaisuuteen, hankeyhteistyötä voitaisiin tehdä ja voitaisiin jakaa sosiaalisen arvioinnin osaamista. Lisäksi yksi yhdistys mainitsi osallistuvansa Yhdistysverkoston ja toisen jäsenyhdistyksen toimintaan, yksi yhdistys mainosti iloista mieltä ja huumoria vakavasta sairaudesta huolimatta ja yksi koki olevansa vahvasti some-henkinen. Yksi jäsenyhdistys koki, että se ei juuri tällä hetkellä pysty resurssien puutteen vuoksi antamaan mitään. Yksi yhdistys halusi myös kuulla odotuksia, joita Yhdistysverkostolla on jäsenille. 6. Tietoja jäsenyhdistyksistä Yhdistyskierroksen aikana kerättiin jäsenyhdistyksistä myös sellaista tietoa, joita Rahaautomaattiyhdistys kysyy meiltä, mutta josta meillä ei ole ollut tietoa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi jäsenyhdistysten jäsenten sukupuoli- ja ikäjakauma sekä vertaisryhmien ja vapaaehtoisten määrä. Suuri osa jäsenyhdistyksistä piti omia kerhojaan ja retkiään vertaistoimintana ja varmasti niihin liittyykin paljon vertaisuutta. Raha-automaattiyhdistys kuitenkin katsoo, että vertaisryhmiä ovat säännöllisesti tietyn aiheen käsittelyyn kokoontuvat vakituiset ryhmät, joita ovat esimerkiksi miesten eroryhmät, syömishäiriöisten läheisten vertaisryhmät, ADHD-lasten vanhempien vertaisryhmät tai mielenterveyskuntoutujien vertaisryhmät. Vertaisryhmien osalta sovelsimme asiaa niin, että laskimme vertaisryhmiksi vain ne, jotka myös RAY luokittelisi vertaisryhmätoiminnaksi. Yhdistysverkoston henkilöjäsenmäärä on tällä hetkellä henkilöä, johon ei ole laskettu Keski- Uudenmaan Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäseniä. Suurimmalla osalla jäsenyhdistyksistä ei ole lainkaan yrityskannatusjäseniä. Kaikkein eniten yrityskannatusjäseniä löytyy Koulutetut Kokemusasiantuntijat KoKoA ry:ltä (20 kpl) ja Suomen Nivelyhdistykseltä (19 kpl). Sukupuolijakauman osalta tulee huomioida se, että suurella osalla jäsenyhdistyksistä ei ollut eksaktia tietoa asiasta, vaan he antoivat arvion jakaumasta. Yhdistysverkoston jäsenistä noin henkilöä eli 70% on naisia. Sukupuolijakaumaan vaikuttaa suuresti Suomen Nivelyhdistys, jolla on jäsentä (36% kaikista Yhdistysverkoston jäsenistä), joista noin 75% on naisia. Yhdistysverkoston naisvaltaisimpia yhdistyksiä ovat Inner Wheel, Lepolan Martat ja Luodaan Yhdessä, joiden

8 8(10) jäsenistössä on pelkästään naisia. Miesvaltaisin jäsenyhdistys on Miessakit, jonka jäsenistössä on pelkästään miehiä. Lisäksi Yhdistysverkostolla on jäsenyhdistyksiä, joilla ei ole jäseniä tai niitä on erittäin vähän. Esimerkiksi Lomakoti Kotorannalla, Kivipuiston Palvelukotisäätiöllä ja Parasta Lapsilla ry:llä ei käytännössä ole jäseniä, eli niiden toiminta ei perustu jäsenyyteen. Parasta Lapsille ry:n toiminnan volyymiä kuvaa paremmin järjestön vapaaehtoisten lukumäärä, joka on 670. Hieman samaan kategoriaan voi laskea Siskot ja Simot, joilla on vain 12 jäsentä, mutta 180 vapaaehtoista. Ikäjakauman osalta tulee huomioida se, että suurimmalla osalla jäsenyhdistyksistä ei ollut tietoa jäsenistönsä ikäjakaumasta, vaan he antoivat siitä arvion. Osa yhdistyksistä ei kysy jäsentensä ikää eivätkä aktiivit osanneet antaa siitä arviota ja osalla yhdistyksistä jäseniä ei ole, joten kahdeksalta yhdistykseltä ei saatu tietoa ikäjakaumasta. Sen tiedon pohjalta, joka saatiin, Yhdistysverkoston jäsenyhdistysten henkilöjäsenten keski-ikä on 64 vuotta. Nuorin jäsenistö löytyy Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistykseltä, joka arvioi jäsentensä keski-iäksi 30 vuotta ja Etelän-SYLI:ltä, joka arvioi keski-iäksi 33 vuotta. Vanhin jäsenistö on Nurmijärven Sydänyhdistyksellä, joka arvioi jäsentensä keski-iäksi 75 vuotta ja Järvenpään Reumayhdistyksellä, joka arvioi jäsentensä keski-iäksi 73 vuotta. Vertaisryhmiksi on tässä määritelty ne vertaistukiryhmät, jotka myös RAY laskisi vertaistoiminnaksi. Sen mukaan Yhdistysverkoston jäsenillä on yhteensä 150 vertaistukiryhmää. Nämä vertaisryhmät ovat tavoittaneet yhteensä 2846 osallistujaa. Vertaistoiminnan lukumäärä on ylivertainen kahdessa valtakunnallisessa järjestössä, joista Suomen Nivelyhdistyksellä on 50 vertaisryhmää ja Miessakeilla 45 vertaisryhmää. Lisäksi Etelän-SYLI ry:llä on 14 vertaisryhmää. Muissa vertaisryhmätoimintaa tarjoavissa jäsenyhdistyksissä oli kussakin 2-5 vertaisryhmää. Osallistujien lukumäärä suhteessa vertaisryhmien määrään on suuri, koska osassa vertaisryhmiä kävijöissä on vaihtuvuutta. Erityisesti lukua nosti Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys, jonka neljässä vertaisryhmässä on ollut vuoden aikana yhteensä 360 kävijää. Yhdistysverkoston jäsenyhdistyksillä on yhteensä 2005 vapaaehtoista, joista 321 toimii hallituksen jäseninä ja 1510 tekee muuta vapaaehtoistoimintaa. Eniten vapaaehtoisia on Parasta Lapsille ry:llä (670), Suomen Nivelyhdistyksellä (190), Siskoilla ja Simoilla (180), Setlementti Louhelalla (120), Miessakeilla (100), Uudenmaan munuais- ja maksaydistys UUMU ry:llä (100) ja ENTER ry:llä (100). Pienissä yhdistyksissä hallituksen jäsenillä oli suuri vastuu toiminnasta ja muiden vapaaehtoisten määrä oli enimmäkseen pieni.

9 9(10) Yhdistyksiltä kysyttiin myös, millä paikkakunnilla he toimivat. Tässä on huomattava, että valtaosa jäsenyhdistyksistä toimii useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Ohessa luvut: Järvenpää 31 Nurmijärvi 18 Kerava 16 Tuusula 15 Mäntsälä 8 Pornainen 0 Hyvinkää 7 Sipoo 3 Muu/Muut 10 Yhdistyskierroksella tavatuista järjestöistä kolme on valtakunnallisia ja niiden luvut sisältyvät taulukossa oleviin lukuihin. 7. Kehittämisideoita tulevaisuuden jäsenyhdistyskierrokseen Yhdistyskierrostapaamisia varten oli tehty pohja, jossa oli tärkeitä kysymyksiä jäsenyhdistyksen toiminnasta ja toiminta-alueesta sekä palautteen ja toiveiden antamisesta Yhdistysverkostolle. Näihin liittyviä varsin laajoja kysymyksiä oli yhteensä kymmenen. Tapaamisten yhteydessä kysyttiin myös RAY:n vaatimia tietoja jäsenistön sukupuoli- ja ikäjakaumasta sekä vapaaehtoisten ja vertaistukiryhmien määrästä. Lisäksi esiteltiin ja jaettiin Yhdistysverkostolaisen viestinnän opas sekä kerrottiin lyhyesti Yhdistysverkoston uudesta tulevaisuuden suunnasta. Tapaamisten sopimisen yhteydessä pyydettiin tunti aikaa näiden asioiden käsittelyyn. Käytännössä huomattiin, että yhteen tuntiin tässä oli varsin paljon läpikäytävää. Monet asiat herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä ja niiden käsittely vaati aikaa. Joissakin tapauksissa Yhdistysverkoston toimintaa piti esitellä A:sta alkaen, koska se ei ollut jäsenyhdistysten aktiiveille tuttua. Lisäksi yhdistysaktiivit kertoivat mielellään oman yhdistyksensä toiminnasta, josta myös saattoi syntyä keskustelua. Edellä mainituista asioista johtuen tunti ei riittänyt kaikkien asioiden käsittelyyn. Monet tapaamiset venyivät kestäen 1,5-2 tuntia. Toisaalta juuri nämä pitkään kestäneet tapaamiset olivat kaikkein antoisimpia, sillä niissä ei ollut kiireen tuntua. Joissakin tapauksissa aika oli hyvin rajallinen eikä sitä ollut mahdollista venyttää, koska tapaaminen oli esimerkiksi jäsenyhdistyksen hallituksen kokouksen tai muun tilaisuuden yhteydessä. Näis-

10 10(10) sä tapauksissa osa kysymyksistä käytiin hyvin nopeasti läpi tai niitä ei ehditty käsitellä lainkaan. Tarkentavia kysymyksiä tehtiin osittain jälkikäteen, jotta tiedot saatiin kerättyä kattavasti. Tulevaisuudessa kannattaa yhdistyskierroksella keskittyä pariin pääteemaan, jotta asiat ehdittäisiin käsitellä niiden vaatimalla tarkkuudella ja keskustelulle jäisi tarpeeksi aikaa. Kysymyksiä voisi karsia jopa puoleen. Kun kyseessä on molemminpuolinen tutustuminen sekä henkilöihin että toimintaan, tapaamisessa ei saisi olla kiireen tuntua. Kysymykset voisi lähettää jäsenyhdistyksille etukäteen, ainakin mikäli pyydetään tietoa jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumasta, jotta yhdistykset pystyisivät valmistautumaan näihin kysymyksiin etukäteen. Samoin vertaisryhmä tulisi määritellä tarkkaan, sillä nyt jäsenyhdistyksissä oli monenlaista ajatusta siitä, mitä vertaisryhmä tarkoittaa. Vertaisryhmätoimintaahan ovat useimmat diagnoosipohjaisen yhdistyksen kerhot, retket ja tapahtumat. Tyypillistä vertaisryhmätoiminnalle on se, että väkeä on paljon ja vaihtuvuus suurta. Haimme kuitenkin kysymyksellämme tietoa RAY:n kiinnostuksen mukaisen vertaistukiryhmien lukumäärästä. Yhdistyskierroksen keskustelut olivat hyvin hedelmällisiä. Monesti niissä nousi esiin myös jäsenyhdistysten avuntarpeita, joihin pystyttiin vastaamaan nopeasti hyödyntämällä järjestöassistentin työpanosta. Kun kasvot tulivat tutuiksi puolin ja toisin, oli myös tapaamisen jälkeen helppo ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa. Siten tapaamiset täyttivät hyvin tehtävänsä verkoston tiivistäjänä. Yhdistyskierroksen varjopuolena oli se, että yli neljänkymmenen yhdistyksen tapaaminen vei paljon aikaa. Kokonaisuudessaan kierros ei tarkoita pelkästään itse vierailuja, vaan myös kysymysten asettelua ja niihin liittyvän lomakkeen tekemistä, tapaamisiin valmistautumista, matkoja, numeerisen ja kirjallisen tiedon käsittelyä ja jaottelua, jälkikäteen tehtäviä tarkistuksia sekä saadun tiedon kokoamista yhteen. Tällaista rutistusta ei ole mahdollista tehdä joka vuosi, joten sopiva väli olisi kenties se, että yhdistyskierros tehtäisiin noin viiden vuoden välein. Yhdistyskierroksen aikana jäsenyhdistysten aktiivit, työntekijät ja toiminta tulivat tutuksi Yhdistysverkoston työntekijöille sekä Yhdistysverkoston työntekijät ja toiminta jäsenyhdistyksille. Seuraavaksi olisi hyvä lisätä jäsenyhdistysten tietoisuutta toistensa toiminnasta ja osaamisesta.