Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle annettujen kirjallisten huomautusten johdosta (HE 137/2015 vp)

Transkriptio

1 Lainvalmisteluosasto LsN Mari Aalto Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle annettujen kirjallisten huomautusten johdosta (HE 137/2015 vp) 1. Yleistä Oikeusministeriön käytössä on ollut seuraavat lausunnot: - Esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ( ) - Johtava hallintovouti Jorma Niinivirta, Valtakunnanvoudinvirasto ( ) - Ylitarkastaja Kimmo Tossavainen, Verohallinto ( ) - Lakimies Paula Hannula, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ( ) - Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus, ) ja tulosalueen päällikkö Tuomo Kouhia ( ) - Kihlakunnanvouti Janne Nyman, Varsinais-Suomen ulosottovirasto ( ) - Johtava laamanni Daniel Allén, Pohjanmaan käräjäoikeus ( ja ) - Johtava talous- ja velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen, Espoon talous- ja velkaneuvonta ( ) - Johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssialan Keskusliitto ( ) - Puheenjohtaja Jyrki Lindström, Suomen Perimistoimistojen Liitto ry ( ) - Asianajaja Olli Pohjakallio, Suomen Asianajajaliitto ( ) - Lainopillinen asiamies Ville Kukkonen Suomen Yrittäjät ( ) - Varapuheenjohtaja Elvi Oikarinen, Velkaneuvonta ry - professori Tuula Linna ( ) - professori Juha Karhu ( ) - perustuslakivaliokunta (PeVL 5/2016 vp HE 137/2015 vp) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulosottokaarta (705/2007). Esityksen mukaan ulosottomenettelyä yksinkertaistettaisiin, nopeutettaisiin ja joustavoitettaisiin asianosaisten oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta. Yleisiä menettelysäännöksiä muutettaisiin vastaamaan nykyaikaisen sähköisen asioinnin vaatimuksia. Asiakirjojen toimittaminen vastaanottajalle mahdollistettaisiin postiosoitteen sijasta kansalaisen tai yrityksen ja viranomaisen väliseen yhteydenpitoon tarkoitettuun valtakunnalliseen sähköiseen asiointijärjestelmään.

2 2(9) Myyntiä koskevissa säännöksissä otettaisiin huomioon sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Ulosottomiehen toimittaman vapaan myynnin edellytyksiä lievennettäisiin ja mahdollistettaisiin kolmas myyntiyritys. Kirjallista valvontamenettelyä nopeutettaisiin. Lisäksi velan vanhentumisesta annettua lakia (728/2003, jäljempänä vanhentumislaki) ehdotetaan muutettavaksi sen selkeyttämiseksi, milloin oikeudellinen katkaisutoimi ei johda vanhentumisajan katkeamiseen. Hallituksen esityksen lakivaliokunnassa saama asiantuntijapalaute on lähtökohtaisesti ollut myönteistä. Seuraavassa esitetään sisennetyissä kappaleissa oikeusministeriön kannanotot niihin asiantuntijalausunnoissa esitettyihin keskeisiin huomautuksiin ja ehdotuksiin, jotka liittyvät suoraan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen. Oikeusministeriö ei vastineessaan kommentoi hallituksen esitystä puoltavia kannanottoja. 2. Tiedoksianto Sähköinen tiedoksianto Eduskunnan oikeusasiamies pitää tärkeänä sitä, että asianosaiset saavat riittävästi tietoa asiointitilin käyttöönoton vaikutuksesta ulosoton tiedoksiantoihin. Tieto asiakirjojen toimittamisesta asiointitilille tulisi oikeusasiamiehen mukaan antaa kirjallisena asianosaisen ilmoittamaan tai väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseen. Professori Tuula Linna katsoo, että kaikille asiointitilin käyttöön ottaneille olisi syytä antaa massamuotoinen ilmoitus tilin käyttämisestä jatkossa ulosottoasioissa. Velkaneuvonta ry tukee asiointijärjestelmän käyttöönottoa, mutta on huolissaan siitä, ettei velallinen välttämättä ymmärrä asiointitilin käyttöönoton tarkoittavan sitä, että siitä tulee samalla ulosottoviranomaisen ensisijainen yhteydenottotapa. Saman huolenaiheen esittää Espoon kaupungin talous- ja velkaneuvonta. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 5/2016 vp todennut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta huomauttaa lausunnon perusteluissa kuitenkin, että laajennettaessa asiointitilin käyttöä ehdotetulla tavalla asiointitilin käyttäjiä tulee nimenomaisesti tiedottaa tilin käyttämisestä myös ulosottoasioissa. Oikeusministeriö katsoo, etteivät huomautukset anna aihetta muuttaa lakiehdotusta. Samalla oikeusministeriö pitää tiedottamista asiointitilin käyttöön ottamisesta ulosoton tiedoksiantoihin välttämättömänä. Tiedottaminen on tarkoitus hoitaa liittämällä tiettyihin ulosoton tietojärjestelmästä lähteviin ilmoituksiin (vireilletuloilmoitus, maksukehotus ja kuitit maksuista ulosottomiehelle) maininta siitä, että ulosottoa koskevat ilmoitukset ja tiedoksiannot toimitetaan jatkossa asiointitilille niiden henkilöiden osalta, jotka ovat ottaneet asiointitilin käyttöönsä. Samassa yhteydessä on tarkoitus kertoa mahdollisuudesta kieltää tiedoksiantojen toimittaminen asiointitilille ja vastaavasti mahdollisuudesta ottaa asiointitili käyttöön. Tiedottaminen on tarkoitus aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin tiedoksiantoja aletaan toimittaa asiointitilille. Lisäksi on mahdollista tiedottaa asiointitilijärjestelmän puitteissa yleisellä tasolla asiointitilin käyttäjiä siitä, että myös ulosottoviranomainen siirtyy käyttämään asiointitiliä tiedoksiantojen toimittamiseen.

3 3(9) Suomen Asianajajaliiton mukaan velallisen tulisi voida asiointitilille kirjautuessaan muuttaa tilin käyttöehtoja. Velkaneuvonta ry katsoo, että jos heräteviestin perillemenosta ei ole takuuta, henkilön tulisi asiointitilin käyttöönoton yhteydessä pystyä valitsemaan ne viranomaistahot, joille hän antaa suostumuksen asioida sähköisesti. Oikeusministeriö katsoo, etteivät huomautukset aiheuta muutostarvetta lakiehdotukseen. Järjestelmää, jossa käyttäjä voi muuttaa sen käyttöehtoja, ei olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa. Julkisten palvelujen digitalisoinnissa ei myöskään voida lähteä siitä, että kansalaisen tulisi asiointitilin käyttöön ottamisen yhteydessä nimenomaisesti valita ne viranomaiset, joilta hän hyväksyy asiakirjan sähköisesti. Asiointitili perustuu olettamukseen siitä, että sähköisen tiedoksiantojärjestelmän käyttöön ottamisella henkilö hyväksyy sen, että postitse lähetettävän kirjeen sijasta viranomainen voi lähestyä häntä sähköisesti. Esityksessä on kuitenkin mahdollistettu se, että henkilö voi kieltää ulosottoa koskevien asiakirjojen lähettämisen asiointitilille, vaikka hän käyttäisi asiointitiliä asioidessaan muiden viranomaisten kanssa. Tällöin henkilö ilmoittaa asiasta ulosottomiehelle. Asianosaisten oikeusturva ja mahdollisuus valita asiointitapa on siten esityksessä turvattu. Suomen Asianajajaliiton mukaan reagointia edellyttävien tiedoksiantojen osalta viesti tulisi kuitata luetuksi ennen kuin se voidaan katsoa vastaanotetuksi. Espoon kaupungin talous- ja velkaneuvonnan mukaan tiedoksiannoissa olisi pääsääntöisesti käytettävä lukukuittausta. Oikeusministeriö ei puolla ehdotettuja muutoksia. Pääosa tiedoksiannoista ulosotossa toimitetaan tavallisena tiedoksiantona. Esityksessä ehdotetaan tavallista tiedoksiantoa koskevan ulosottokaaren 3 luvun 39 :n 2 momentin muuttamista vastaamaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) säännöstä. Tällöin sähköisen tiedoksiannon katsotaan lähtökohtaisesti tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä. Tavallisessa tiedoksiannossa ei edellytetä eikä tule edellyttää lukukuittausta. Lukukuittauksen edellyttäminen romuttaisi sähköisen tiedoksiannon tavoitteet ja tekisi sähköisen tiedoksiannon käytännössä mahdottomaksi. Lukukuittaus olisi verrannollinen tilanteeseen, jossa ulosottomiehen edellytettäisiin varmistavan, että henkilö todella avaa hänelle postitse saapuneen kirjeen. Edes todisteellisessa tiedoksiannossa (tiedoksiantotavasta riippumatta) ei varmisteta sitä, lukeeko henkilö asiakirjan. Todisteellinen tiedoksianto perustuu ajatukselle siitä, että henkilö on todisteellisesti saanut asiakirjan. Asiointitiliä voidaan käyttää todisteelliseen sähköiseen tiedoksiantoon sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 :ssä säädetyin edellytyksin. Asiointitili lähettää henkilölle ilmoituksen siitä, että asiakirja on noudettavissa asiointitililtä. Henkilön tulee kuitata tiedoksianto vastaanotetuksi ennen avaamista. Asiointitili toimittaa ulosottoviranomaiselle koneellisen kuittauksen vastaanottajan kuittauksesta ja vastaanottoajasta. Asiakirja on annettu todisteellisesti tiedoksi asianosaiselle, kun hän on kuitannut sen vastaanotetuksi. Jos asiakirjaa ei ole noudettu asiointitililtä seitsemän päivän kuluessa, asiakirja toimitetaan tiedoksi muulla tavoin todisteellisesti. Ulosottomenettelyssä toimitettavan todisteellisen tiedoksiannon osalta asiointitilin käyttöönottoa selvitetään myöhemmässä vaiheessa. Tavallista ja todisteellista tiedoksiantoa ulosottomenettelyssä on selostettu tarkemmin liitteessä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Velkaneuvonta ry ja Espoon kaupungin talous- ja velkaneuvonta kiinnittävät huomiota siihen, etteivät heräteviestit välttämättä tavoita vastaanottajaa. Ongelmalliset tilanteet liittyvät siihen, että henkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat muuttuneet, eikä henkilö ole muistanut päivittää uusia yhteystietoja asiointitiliä koskevaan järjestelmään. Kaksi viimeksi mainittua

4 4(9) lausunnonantajaa katsovat, että asiointitiliä tulisi kehittää siten, että järjestelmä havaitsisi, jos heräteviesti ei mene perille. Professori Juha Karhu ehdottaa, että tilin käyttöön liitettäisiin sen käytön epäonnistumisia vähentäviä vaikutuksia, kuten esimerkiksi muistutus siitä, että käyttäjä ei ole vähään aikaan käynyt tilillään. Oikeusministeriö katsoo, etteivät huomautukset anna aihetta muuttaa lakiehdotusta. Heräteviesti on asiointitilin ominaisuus, jolla varmistetaan se, että henkilö tosiasiassa saa tiedon saapuneesta viestistä. Henkilön itsensä velvollisuus on pitää yhteistietoja yllä. Asiointitilijärjestelmän puolesta ei voida tarkistaa, onko henkilö mahdollisesti siirtynyt käyttämään uutta sähköpostiosoitetta tai onko hänellä uusi puhelinnumero. Tällaisesta toiminnasta aiheutuisi paljon työtä ja kustannuksia, eikä se olisi tarkoituksenmukaista. Asiointitililtä lähetetään henkilölle yhteystietojen tarkistuspyyntö heräteviestin lähettämistä varten kuuden kuukauden välein. Kun asiointitilin käyttö lähitulevaisuudessa lisääntyy, myös yhteystietojen päivittämisestä tulee luonnikkaampaa. Asiointitiliä kehitetään jatkuvasti ja pyritään siihen, että se olisi jatkossa entistä toimivampi ja mahdollistaisi sujuvan asioinnin viranomaisten ja kansalaisten välillä. Tiedoksianto-osoitteen ilmoittaminen Eduskunnan oikeusasiamies huomauttaa tähän asti pidetyn selvänä, ettei velallista ole voitu velvoittaa prosessiosoitteen ilmoittamiseen. Oikeusasiamies pitää tärkeänä, että velallinen on tietoinen siitä, että hänen täytyy ilmoittaa prosessiosoitteen muuttumisesta. Professori Tuula Linna huomauttaa ehdotuksen olevan vieras sellaisen velallisen osalta, jolla ei ole vakituista osoitetta. Linna ehdottaa, että osoitteena käytettäisiin kulloistakin väestötietojärjestelmässä olevaa osoitetta, jollei velallinen ilmoita muuta osoitetta. Oikeusministeriö katsoo, etteivät huomautukset anna aihetta muuttaa lakiehdotusta. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 :n mukaan vastaajana oleva velallinen velvoitetaan ilmoittamaan tuomioistuimelle prosessiosoitteensa. Ulosotto on perusluonteeltaan riitaasian oikeudenkäynnin jatkomenettelyä, jossa tuomittu velvoite pannaan täytäntöön. Velallisen oikeusturvaa ei loukkaa se, että hänen pitäisi ilmoittaa tiedoksianto-osoite myös täytäntöönpanovaiheessa. Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi ulosottokaaren 3 luvun 39 :n 1 momenttia. Näin ollen tiedoksianto-osoitteen (3 luvun 38 :ssä tarkoitettu osoite) puuttuessa asiakirja lähetetään pääsäännön mukaan tiedoksiannon vastaanottajan väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseen. 3. Ulosoton kielisääntely Eduskunnan oikeusasiamies ja Pohjanmaan käräjäoikeus ehdottavat, että ehdotetun 3 luvun 111 a :n 2 momentissa viitattaisiin kielilain 20 :n 2 momentin sijasta pykälän 1 momenttiin, jolloin asianosaisilla olisi oikeus saada pyynnöstä maksuton virallinen käännös asiakirjoista. Oikeusasiamies katsoo lisäksi, että kielilain 4 :ssä tulisi viitata ehdotettuun ulosottokaaren 3 luvun 111 a :ään. Oikeusministeriö ei puolla ulosottokaarta koskevaa muutosehdotusta. Oikeusministeriö viittaa ensinnäkin siihen, mitä hallituksen esityksen sivuilla todetaan. Toiseksi oikeusministeriö huomauttaa, että esityksen mukainen ratkaisu tarkoittaa sitä, että jos kaksikielisessä ulosottovirastossa erikieliset asianosaiset eivät sovi asian käsittelykielestä, ulosottomies päättää siitä asianosaisten etua ja oikeutta silmällä pitäen (kielilain 15 ).

5 5(9) Käytännössä on oletettavaa, että tällöin valitaan velallisen kieli. Näin ollen myös menettelyssä syntyvät asiakirjat laaditaan yleensä velallisen kielellä, jolloin asiakirjan käännöksen osalta kysymys on siitä, onko velkojalla oikeus saada asiakirjasta maksuton käännös. Ottaen huomioon ulosottomenettelyn luonne riita-asian käsittelyyn rinnastettavana lainkäyttömenettelynä oikeusministeriö katsoo, ettei asianosaisten oikeusturva edellytä virallisen käännöksen saamista ulosottoviranomaisen kustannuksella. Oikeusministeriö puoltaa sitä, että kielilain 4 :ssä viitattaisiin ulosottokaaren säännökseen asian käsittelykielestä. Kielilain 4 :n luettelo on tarkoitettu informatiiviseksi, eikä se ole tyhjentävä. On kuitenkin perusteltua, että kielilaista saa kokonaiskuvan kielellisistä oikeuksista. Ulosotto voitaisiin lisätä pykälän 4 kohtaan, jolloin se kuuluisi seuraavasti: 4) esitutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja ulosottomenettelyssä käytettävästä kielestä esitutkintaa, oikeudenkäyntiä ja ulosottoa koskevassa lainsäädännössä; sekä 4. Passiivisaatavaksi rekisteröinti Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo, että passiivisaatavan voimassaolon päättymisestä tulisi ilmoittaa hakijalle silloin, kun tämä on sitä pyytänyt. Oikeusministeriö ei puolla muutosehdotusta. Kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä tietojärjestelmä on rakennettava niin, että kaikissa tapauksissa menetellään ilmoitusten lähettämisen suhteen samalla tavoin. 5. Velan vanhentumisesta annetun lain 11 :n muuttaminen Suomen Perimistoimistojen Liitto ry katsoo, että velan vanhentumisen tulisi aina katketa asian tullessa vireille ulosotossa, jolloin vanhentumislain 11 :n 3 momentti tulisi kumota. Velkaneuvonta ry ei kannata esityksessä ehdotettua muutosta, koska se saattaisi yksittäistapauksissa johtaa siihen, että velallinen on virheellisesti siinä käsityksessä, että velka on vanhentunut. Pohjanmaan käräjäoikeus pitää tärkeänä selventää sanamuotoa ja ehdottaa lainkohdan kuulumista seuraavasti: ilman että velalliselle on voitu toimittaa tiedoksiantoa tai muuta ilmoitusta laissa määritellyistä syistä. Oikeusministeriö ei puolla muutosehdotuksia. Esityksen tarkoituksena on palauttaa ennen korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä vallinnut oikeuskäytäntö. Pykälän 3 momentin poistaminen voisi olla velallisen kannalta kohtuutonta ja se horjuttaisi pykälässä saavutettua tasapainoa velallisen ja velkojien etujen välillä. Momentin jättäminen muuttamatta ei olisi velkojan oikeusturvan kannalta perusteltua, sillä velan vanhentuminen ei välttämättä katkeaisi edes silloin, kun velkoja on pannut asian vireille ja viranomainen on menetellyt lain edellyttämällä tavalla. Ulosottomenettelyn osalta velallinen voi aina tarkistaa itseään koskevat tiedot ulosoton tietojärjestelmästä ja siten selvittää vanhentumisen katkeamisen helposti. Tiedon velallinen saa mistä tahansa ulosottovirastosta tai tilaamalla tulosteen oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta. Esityksessä ehdotettu ratkaisu on myös oikeusvarmuuden kannalta hyvä ja sanamuoto selkeä. Pohjanmaan käräjäoikeuden ehdottamaa sanamuotoa oikeusministeriö pitää epä-

6 6(9) selvänä. Se edellyttäisi, että laissa lueteltaisiin tyhjentävästi ne olosuhteet, jolloin säännös soveltuisi. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Professori Tuula Linna katsoo, että vanhentumislakiin ei tulisi ottaa siirtymäsäännöstä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kiinnittää huomiota sen varmistamiseen, että ehdotettu siirtymäsäännös on selkeä niiden asioiden suhteen, joiden käsittely on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Oikeusministeriö pitää siirtymäsäännöksen ottamista lakiin välttämättömänä. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on varmistaa, että lakia voidaan soveltaa sellaisiin asioihin, jotka ovat vireillä lain tullessa voimaan. Lakia ei sen sijaan voitaisi soveltaa silloin, kun asian käsittely on päättynyt ennen lain voimaantuloa. Tällöin katkaisutoimen vaikutuksia arvioitaisiin aikaisempien säännösten mukaisesti. Siirtymäsäännöksen puuttuminen saattaisi johtaa tulkintaan, jonka mukaan kertaalleen vanhentuneeksi katsottu velka ei olisikaan uuden lain voimaantulon jälkeen vanhentunut. Tätä ei voida pitää velallisen oikeusturvan kannalta asianmukaisena. Oikeusministeriö pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä selkeänä eikä näe tarvetta sen täsmentämiseen.

7 7(9) LIITE 1 Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto ulosottomenettelyssä (UK 3:37 42) Tavallinen tiedoksianto UK 3:39 Asiakirja annetaan tiedoksi antamalla se vastaanottajalle tai lähettämällä tiedoksianto-osoitteeseen. Jollei tiedoksianto-osoitetta ole, asiakirja lähetetään väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen, paitsi jos on tiedossa, ettei tiedoksiannon vastaanottaja asu siinä osoitteessa. Viimeksi mainitussa tapauksessa tai, jollei väestötietojärjestelmässä ole vastaanottajan osoitetta, asiakirja lähetetään mahdolliseen muuhun 48 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitettyyn tai tiedossa olevaan osoitteeseen kotimaassa tai ulkomailla. Lähettämisen sijasta asiakirja voidaan jättää postilähetyksille varattuun paikkaan. Jollei tiedoksianto muulla tavoin onnistu, asiakirja voidaan antaa tiedoksi suullisesti. Jollei muuta näytetä, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä tai seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai jätetty postilähetyksille varattuun paikkaan. Lähettämis- tai jättämispäivä on merkittävä asiakirjaan. (Esitys. Voimassa olevan lain mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen heti, kun sähköinen viesti on lähetetty.) Tavallinen tiedoksianto on ulosottomenettelyssä pääsääntö. Seuraavat asiakirjat annetaan yleensä tiedoksi tavallisena tiedoksiantona: Vastaajat vireilletuloilmoitukset maksukehotukset maksusuunnitelmat ulosmittausten ennakkoilmoitukset ulosmittauspäätökset ja jälki-ilmoitukset ilmoitus ulosmittauksen lakkaamisesta ilmoitus vapaakuukaudesta (viran puolesta myönnettävät) päätös vapaakuukaudesta (harkinnanvaraiset) päätös palkan ulosmittauksen rajoittamisesta muut päätökset pl. kohdassa todisteellinen tiedoksianto mainitut päätökset (esim. itseoikaisupäätökset) päätökset väliaikaistoimista pöytäkirjat häätöä koskevat asiakirjat (mm. muuttokehotus ja pöytäkirja) myyntiä koskevat asiakirjat (mm. kutsu vaadeselvitykseen, asianosaisluettelo, myynti-ilmoitus, jakoluettelo, myyntipäätös) kuitit maksusta ulosottomiehelle (jakoluettelot) määräaikaisilmoitukset velallisen ulosottoasiat tuloste kertymätodistus

8 8(9) henkilötietotuloste tuloste rekisteritietopyynnöstä Hakijat vireilletuloilmoitukset määräaikaisilmoitukset ilmoitukset maksusuunnitelman tekemisestä ja lakkauttamisesta ilmoitus ulosmittauksesta tilityserittelyt siirtoilmoitukset (asian siirto toiseen ulosottovirastoon) asiakirjojen palautuskirje pöytäkirjat päätökset pl. kohdassa todisteellinen tiedoksianto mainitut päätökset (esim. itseoikaisupäätökset) häätöä koskevat asiakirjat (ilmoitus, pöytäkirja ja lupa menetellä arvottoman ja vähäarvoisen omaisuuden suhteen hakijan haluamalla tavalla) myyntiä koskevat asiakirjat (esim. valvontakehotus, asianosaisluettelo, myynti-ilmoitus, jakoluettelo, myyntipäätös) passiiviperintäasian saldotiedustelu passiivirekisteröinnin päättymisilmoitus asianosaistuloste Muut vastaanottajat ilmoitus ulosmittauksesta ilmoitus ulosmittauksesta yhteisomistajalle maksukiellot (työnantajalle, pankkitilin/saatavan/elinkeinotulon maksajille) palkkakirjanpitopyynnöt työantajille selvityspyyntö työnantajalle maksukiellon noudattamatta jättämisestä ilmoitukset maksukiellon keskeyttämisestä, rajoittamisesta ja peruuttamisesta pöytäkirjat päätökset pl. kohdassa todisteellinen tiedoksianto mainitut päätökset (esim. itseoikaisupäätökset) ilmoitukset rekisterinpitäjille luovutuskiellot ja -määräykset pantinhaltijoille todistus ulosottorekisteristä laskut varattomuustodistus ilman vireillepanoa

9 9(9) Todisteellinen tiedoksianto UK 3:40 Tiedoksiannossa on käytettävä 41 :n mukaista tiedoksiantotapaa, jos muualla tässä laissa niin säädetään ja tiedoksiannon vastaanottaja tiettävästi asuu Suomessa. Todisteellinen tiedoksianto voidaan harkinnan mukaan toimittaa muissakin tilanteissa, jos täytäntöönpanon myöhempien vaiheiden tai asianosaisen kannalta on merkityksellistä, että päätöksen tai toimituksen lainvoimaisuus on riidaton tai ratkeaa nopeasti. Jollei 41 :ssä tarkoitettu tiedoksianto onnistu asia huomioon ottaen kohtuullisena pidettävässä ajassa, asiakirja annetaan tiedoksi sijaistiedoksiantona noudattaen soveltuvin osin, mitä hallintolain 61 :ssä säädetään. Jollei tiedoksianto onnistu myöskään 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jäljennös tiedoksi annettavasta asiakirjasta lähetetään vastaanottajan osoitteeseen, jos sellainen tunnetaan. Muuhun tiedoksiantoon ei tarvitse ryhtyä. Asiakirjat säilytetään tämän jälkeen kyseisessä ulosottovirastossa vastaanottajan saatavilla. UK 3:41 - Todisteelliset tiedoksiantotavat Todisteellisesti tiedoksi annettava asiakirja: 1) toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan; 2) lähetetään kirjeenä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta; 3) annetaan vastaanottajalle tai hänen lähetilleen henkilökohtaisesti vastaanottamista koskevaa allekirjoitusta vastaan; 4) annetaan vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi haastetiedoksiantona; taikka 5) annetaan sähköisesti tiedoksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 18 :n mukaisesti. (Esitys.) Postille on ilmoitettava, milloin tiedoksi antamisen saantitodistusta vastaan on viimeistään tapahduttava. Tiedoksianto vastaanottotodistusta vastaan voidaan vastaanottajan suostumuksella toimittaa myös sähköisenä viestinä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen silloin, kun vastaanottotodistus on palautettu. (Esitys.) Toimituksesta, jossa asianosainen tai sivullinen on ollut läsnä, hänen katsotaan tuolloin saaneen todisteellisesti tiedon. Todisteellisesti annetaan tiedoksi seuraavat asiakirjat: päätös uhkasakon asettamisesta (UK 3:75) päätös periä saatava maksukiellon saajalta (UK 4:68) teettämisuhkaa koskeva päätös (UK 7:13) päätös varojen palautusvelvollisuudesta (UK 10:5) harkinnanvaraisesti muissa tilanteissa o esim. ulosmittauspäätöksen tiedoksianto yhteisomistajalle o esim. ulosmittauspäätöksen tiedoksianto sivulliselle (jos on esittänyt omistusväitteitä) o tilanteita on kuvattu mm. hallituksen esityksen perusteluissa (HE 216/2001 s. 133)