USKELANJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Asiakirjatyyppi Ympäristöselostus Päivämäärä Viite USKELANJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMA VUOSILLE LIITE 1: YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Thomas Banafa Tommy Nyman Olli-Matti Verta, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöselostus tulvariskien hallintasuunnitelman liitteeksi Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA YLEISTÄ SUUNNITELMASTA TAVOITTEET TOIMENPITEET YMPÄRISTÖN NYKYTILA VESIEN LAATU SUUNNITELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPÄRISTÖT JA VAIKUTUKSILLE HERKÄT KOHTEET Natura- ja suojelualueet Kulttuuriperintöalueet AINEELLISEN OMAISUUDEN TULVAVAHINKOKOHTEET AIEMMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN TULVATILANTEET TOTEUTETUT TULVANTORJUNTATOIMENPITEET MAHDOLLISET TULVAVAHINGOT NYKYTILANTEESSA (VE 0) MERKITYKSELLISET YMPÄRISTÖNSUOJELUTAVOITTEET KANSAINVÄLISET EUROOPAN UNIONI -TASOISET KANSALLISET ALUEELLISET YMPÄRISTÖSUOJELUTAVOITTEIDEN VAIKUTUKSET TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAAN VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET (VE 1) ARVIOINTITAPA VÄESTÖÖN, IHMISEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN, ELIÖSTÖÖN JA KASVILLISUUTEEN ELOTTOMAAN LUONTOON YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN, MAISEMAAN JA KAUPUNKIKUVAAN AINEELLISEEN OMAISUUTEEN KULTTUURIPERINTÖÖN (MUKAAN LUKIEN RAKENNUSPERINTÖ JA MUINAISJÄÄNNÖKSET) LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN EDELLÄ MAINITTUJEN TEKIJÖIDEN VÄLISIIN SUHTEISIIN NATURA-ALUEIDEN ESIARVIOINTI KIELTEISEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ARVIONNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT YHTEENVETO... 23

4 3 1. JOHDANTO Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (ns. SOVA-laki 200/2005) sekä tätä täydentävässä asetuksessa (VNA 347/2005). Näiden säädösten mukaisesti suunnitelman tai ohjelman valmistelun yhteydessä on valmisteltava säädösten edellyttämä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa tulee selvittää suunnitelman ja tarkastelujen vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti aiheuttamat merkittävimmät ympäristövaikutukset. Tässä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostuksessa arvioidaan tämän alueen tulvariskienhallintasuunnitelmassa esitettyjen tulvasuojelutoimenpiteidenvaikutuksia. Ympäristöselostuksessa arvioidaan hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen vaikutuksia mm. väestöön, ihmiseen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja lajeihin, maaperään, veteen, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden tekijöiden välisiin suhteisiin. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu ympäristöselostuksen lisäksi tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnan aikana mm. toimenpiteiden määrittely- ja vertailuvaiheissa. Tällöin toimenpiteitä arvioitiin ensisijaisesti niiden välittömien vaikutuksien, tulvasuojeluhyötyjen, toteutettavuuden ja kustannusten kannalta. Näitä arvioita on hyödynnetty tässä ympäristöselostuksessa soveltuvin osin laajentaen arviota koskemaan myös välillisiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Ympäristöselostuksen arviointitekijät on valittu siten, että ne vastaavat SOVA-asetuksen (347/2005) 4 :ssä esitettyjä vaatimuksia. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kirjo on laaja. Toimenpiteet ovat osin sen kaltaisia, että niiden vaikutukset lainsäädännössä edellytettyihin tarkastelunäkökulmiin ja arviointitekijöihin ovat varsin vähäiset. Tästä huolimatta tässä ympäristöselostuksessa on käytetty samaa arviointisystematiikkaa kaikkien toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja näin on pyritty mahdollisimman johdonmukaiseen ja kattavaan lopputulokseen. Osa toimenpiteistä on sellaisia, että niiden toteuttaminen edellyttää erilaisia lupia ja hyväksymismenettelyä sekä niihin liittyviä tarkempia lähtötietotutkimuksia ja - selvityksiä sekä mahdollisia hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön nykytilan kuvauksen tekstiosuudet ovat suoraa tai lähes suoraa lainausta tulvariskien hallintasuunnitelmasta. Suunnittelualueelle sijoittuvien suunnitelmien ja ohjelmien sisällön esittelyt on samaten lainattu suoraan ko. suunnitelmista tai ohjelmista.

5 4 2. TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.1 Yleistä suunnitelmasta Uskelanjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi sekä suunnittelun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuminen ja kuuleminen. Tämä ympäristöselostus on tulvariskien hallintasuunnitelman liite. Tulvan kuvaus Salon keskusta-alueen tulvariski muodostuu jääpatotulvasta. Jääpatotulvassa äkillinen virtaaman nouseminen tulvalukemiin irrottaa Uskelanjoen alaosan jääkannen sen vielä ollessa vahva. Vahvat jäälautat muodostavat jääpatoja keskustan siltojen kohdilla sekä Uskelanjoen suistossa, mikä nostaa vedenkorkeutta huomattavasti, jopa metrejä. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa mitoittavana jääpatotulvana on pidetty tulvaa, jossa 0,5 metrin paksuinen jääkansi muodostaa yhtenäisen jääpadon Uskelanjoen suistosta Salon keskustaan asti virtaaman ollessa 120 m 3 /s. Näin suuri tulvavirtaama esiintyy tilastollisesti laskettuna kerran 50 vuodessa, eli sen vuotuinen todennäköisyys on 2 %. 120 m 3 /s virtaaman ja vahvan jääkannen muodostaman jääpadon toistuvuus on tätäkin huomattavasti harvinaisempi ja todennäköisyys huomattavasti pienempi. Esitettyä suuremmalla virtaamalla jääpadon syntyminen ei ole enää käytännössä mahdollista, koska Uskelanjoen jäät lähtevät jo huomattavasi pienemmällä virtaamalla liikkeelle, jolloin muodostuneet jääpadot saadaan purettua Salon keskustan ja Uskelanjoen suiston läpi merelle ennen virtaaman kasvamista entistä suuremmaksi. 2.2 Tavoitteet Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteet on asetettu erikseen sekä koko vesistölle että Salon keskustan alueelle. Tavoitteiden asettelua ja valintaa on kuvattu tarkemmin tulvariskienhallintasuunnitelmassa. Tavoitteet koko vesistölle Alueiden käytön suunnittelulla ja kaavoituksella koko vesistöalueella vähennetään vesistö-, merija hulevesitulvariskejä. Lisätään veden pidättymistä valuma-alueella ja jäiden pidättymistä tulvariskialueen yläpuolisessa jokiuomassa. Tavoitteet Salon keskustan merkittävälle tulvariskialueelle Salon keskustan alueen tavoitteet on jaettu vahinkotyypeittäin neljään ryhmään, jotka on tavoitteineen esitetty alla. Tavoitteet ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyen Jääpatotulvan peittämällä alueella sijaitseva vakituinen asutus on suojattu tulvilta tai tulviin on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. Jääpatotulvan tulvan peittämällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu. Tavoitteet välttämättömyyspalveluihin liittyen Sähkön-, lämmön- ja vesihuolto ei keskeydy jääpatotulvalla. Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea jääpatotulvalla. Tavoitteet ympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyen Jääpatotulvasta ei aiheudu palautumatonta ja korjaamatonta vahingollista seurausta ympäristölle ja kulttuuriperinnölle. Tavoitteet kansalaistoimintaan liittyen Tulvavaara-alueella asuvat ja asioivat ihmiset ja yritykset ovat tietoisia tulvavaarasta ja sen todennäköisyydestä ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti.

6 5 2.3 Toimenpiteet Tulvariskienhallintasuunnitelmaan valitut toimenpiteet on jaoteltu neljään toimenpideryhmään seuraavasti: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulvaalueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulva-alueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus tulvan aikana käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valuma-alueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Jään sahaus Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toiminta tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Toimenpiteiden sisältö sekä toimenpiteistä seuraavien välittömien vaikutusten arviointi on kuvattu tulvariskienhallintasuunnitelmassa.

7 6 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Vesien laatu Uskelanjoen vesistö sijaitsee Varsinais-Suomessa Salon ja Someron kaupunkien alueella. Se on osa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoaluetta. Uskelanjoki virtaa Salon kaupungin halki rakennetussa uomassa, josta se laskee mereen Halikonlahdelle. Uskelanjoen vesistöalueen pintaala on 566 km 2, josta järvien osuus on vain 0,6 % eli noin 3,4 km 2. Vesistöalue on siis hyvin vähäjärvinen ja järvet keskittyvät alueen itäosaan. Peltoalaa on 44 % valuma-alueesta. Uskelanjoki on vajaa 30 km pitkä ja saa alkunsa siihen laskevista Rekijoesta, Terttilänjoesta, Hitolanjoesta ja Kurajoesta. Uskelanjoen vesistöalueella ei ole säännösteltyjä järviä, eikä jokiuomassa ole säännöstelyrakenteita. Muitakaan mainittavia patorakenteita ei ole. Vesienhoidon suunnittelussa Uskelanjoen vesistöalue on jaettu viiteen vesimuodostumaan, joista jokia on neljä (Uskelanjoki, Hitolanjoki, Rekijoki ja Terttilänjoki) ja järviä yksi (Halkjärvi). Hitolanjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja muiden jokien tila välttäväksi. Halkjärven ekologinen tila on huono. Uskelanjoki laskee Halikonlahteen, jonka sisäosien tila on luokiteltu huonoksi. 3.2 Suunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöt ja vaikutuksille herkät kohteet Tähän on koottu alueita ja kohteita, joita ei ole erikseen mainittu tulvariskikohteina. Suunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöt on valikoitu tarkastelemalla tulvariskialueiden ja ehdotettujen toimenpiteiden oletetun vaikutuspiirin alueella sijaitsevia alueita, jotka Ympäristöhallinnon karttapalvelussa (Karpalo) kuuluvat joihinkin seuraavista: Natura alueet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt Yksityisten mailla olevat suojelualueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Karttatarkastelussa esille nousseet ympäristöt ja kohteet on esitetty seuraavissa kappaleissa Natura- ja suojelualueet Vesienhoidon suunnittelussa Uskelanjoen vesistöalue on jaettu viiteen vesimuodostumaan, joista jokia on neljä (Uskelanjoki, Hitolanjoki, Rekijoki ja Terttilänjoki) ja järviä yksi (Halkjärvi). Hitolanjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja muiden jokien tila välttäväksi. Halkjärven ekologinen tila on huono. Uskelanjoki laskee Halikonlahteen, jonka sisäosien tila on luokiteltu huonoksi. Uskelanjoen vesistöalueella sijaitsee kaksi vesienhoitosuunnitelman mukaista Natura aluetta: Hyppärän harjualue (2468 ha) ja Rekijokilaakso (1029 ha). Viurilanlahdella, Uskelanjoen suulla, on myös Natura-alue. Osalla toimenpiteistä saattaa olla vaikutusta Natura-alueisiin. Myöhemmin tehtävien Natura-arvioiden tarpeellisuutta on tarkastelu tämän ympäristöselostuksen luvussa 7 sekä tulvariskien hallintasuunnitelman luvussa 5 ja liitteessä 9. Salon tulvariskialueen ylä- ja alaosat ovat osin päällekkäisiä Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen maisemakokonaisuuden kanssa. Suunnitelluilla toimenpiteillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta tähän luonnonsuojelualueeseen Kulttuuriperintöalueet Uskelanjoen vesistöalueella on muinaismuistokohteita 102 m mletta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristökohteita on neljä kappaletta ja muita rakennettuja kulttuuriympäristöjä on seitsemän kappaletta. Rautatiesopimuskohteita on yksi aluekokonaisuus, jossa on useita yksittäisiä kohteita. Suojeltuja kirkkoja on kolme kappaletta. Valtion asetuksella suojeltuja kohteita ei ole yhtään. Maailmanperintökohteita, linnoja tai valtakunnallisesti tärkeitä museoita ei sijaitse alueella.

8 7 3.3 Aineellisen omaisuuden tulvavahinkokohteet Tulvariskikartoituksen yhteydessä tunnistetut riskikohteet on kuvattu alla (Taulukko 1). Mitoitustulvana on käytetty jääpatotulvaa, jolloin jäänpaksuus on 70cm ja virtaama sama kuin 1/50 vuoden (keskimäärin kerran viidessäkymmenessä vuossa toistuvassa) vesistötulvassa. Tulvariskikartoituksen menetelmä on kuvattu tulvariskienhallintasuunnitelmassa. Kaikki riskikohteet ja kartat ovat myös helposti selattavissa ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa. Taulukko 1. Salon tulvariskikohteet. Kohteet vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle Riskikohteiden lkm vaikeasti evakuoitavat rakennukset 1 välttämättömyyspalvelun keskeytyminen voimalaitokset, sähköasemat ja energiansiirto 5 katkenneet maantiet, pääkadut ja raideliikenne 3 vahingollinen seuraus ympäristölle ympäristöä pilaavat laitokset/toiminnot 24 suojelualueiden pilaantuminen 2 muut 2 vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle kirjastot, arkistot, kokoelmat ja museot Aiemmat tulvatilanteet Tulvia on Uskelanjoessa tapahtunut kautta historian, mutta varsinkin kevään 2010 ja kevään 2011 jääpatotulvien jälkeen todettiin tulvariskien hallinnan nykytila riittämättömäksi. Tärkeinä ongelmakohtina nähtiin jääpatojen aiheuttama nopea vedenpinnannousu ja siitä aiheutuvat muut ongelmat kuten mahdolliset siltojen vaurioitumiset. Tulviin varautuminen ja tulvien aikainen operatiivinen toiminta Salon kunnan sisällä aiheuttaa myös tulvan aikaista lisätyötä. Keväällä 2011 varsinainen jäidenlähtö ja vedenpinnan nousu tulvavedenkorkeuksiin tapahtui Salon keskusta-alueella Virtaamahuippu tapahtui ja se oli suuruudeltaan noin 83 m 3 /s. Jääpato oli noin 800 m pitkä. Jäiden lähtöön ja mahdollisiin jääpatoihin varauduttiin hiekoittamalla jääkantta Parhaimmillaan jäitä oli nostamassa myös neljä kaivinkonetta ja yksi puskutraktori. Vesi nousi Meriniityn teollisuusalueella sijaitsevien kiinteistöjen piha-alueille. Myös Meriniityn teollisuusalueen läpi kulkeva Satamakatu jouduttiin sulkemaan tulvaveden noustessa sille. 3.5 Tulevaisuuden tulvatilanteet Kahdestakymmenestä ilmastonmuutosskenaariosta on arvioitu kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan suuruus. Uskelanjoen vesistöalueilla pienimpien tulvien lukumäärän arvioidaan tässä skenaariossa vähenevän vuosina , ja suurimpien tulvien lukumäärän ennustetaan pysyvän ennallaan. Keskimääräisten tulvien määrässä ei ennusteta tapahtuvan muutosta. Vuosina pienimpien, suurimpien ja keskimääräisten tulvien lukumäärän arvioidaan Uskelanjoen vesistöalueella pienevän. Mediaaniskenaarion mukaan vuosina tulvat tulevat Uskelanjoen vesistöalueella painottumaan entistä enemmän muihin vuodenaikoihin kuin kevääseen. Merenpinnan nousuksi on arvioitu IPCC:n (Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) viimeisimmän skenaarion (neljäs arviointiraportti 2007) mukaan cm vuoteen 2100 mennessä (enimmillään 17 cm tätä enemmän, jos otetaan huomioon jäätiköiden sulamisen kiihtyminen). Myös myrskyjen lisääntyminen lisää merivesitulvia. Kvantitatiivisia tuloksia tai arvioita ei kuitenkaan ole saatavilla myrskyjen vaikutuksista tulviin Suomen rannikoilla. Uskelanjoen edustan rannikkoalueella maan kohoaminen tulevana vuosisatana on hieman vähäisempää kuin ilmatieteen laitoksen asiantuntija-arvioon perustuva painotettu keskiarvo merenpinnan noususta.

9 8 Asukasmäärien ennustetaan kasvavan erityisesti jo olemassa olevien taajamien alueilla. Vesistöjen lähelle on keskittynyt asutusta kautta aikojen erityisesti hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Kehitys on edelleen jatkunut ja tästä syystä voimakkaasti kasvavat taajama-alueet sijaitsevat useasti ranta-alueilla. Tämän seurauksena asukasmäärän kasvu voi lisätä tulvariskejä kyseisillä alueilla. Sekä jokivarsilla että järvi- ja merialueilla kesäasuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi vakituisiksi asunnoiksi tullee myös lisäämään tulvien aiheuttamia vahinkoja. 3.6 Toteutetut tulvantorjuntatoimenpiteet Uskelanjoen vesistöalueella ei ole toteutettu merkittäviä tulvasuojelutoimenpiteitä. Nykytilassa tulvariskien hallinta perustuu täysin tulviin varautumiseen ja jääpatojen ennakkotorjuntatoimenpiteisiin, kuten jäänsahauksiin, hiekoituksiin, kaivinkoneitten avulla jään hajottamiseen sekä siirtelyyn ja operatiiviseen tulvasuojeluun. Jäänpidätysrakenteiden suunnittelu on aloitettu ja sen lupaprosessi on tätä suunnitelmaa laadittaessa jo käynnissä. 3.7 Mahdolliset tulvavahingot nykytilanteessa (VE 0) Vahingot mitoitustulvalla, mikäli minkäänlaisia tulvasuojelutoimenpiteitä ei suoriteta, ovat arviolta noin 22 milj.. Tulva-alueella on myös kaksi ympäristöä mahdollisesti voimakkaasti pilaavaa laitosta (ns. IPPC-laitos).

10 9 4. MERKITYKSELLISET YMPÄRISTÖNSUOJELUTAVOIT- TEET 4.1 Kansainväliset Suomen vesiensuojeluun ja vesienhoitoon vaikuttaa kansainvälinen yhteistyö. Itämeren merialueen suojelua koskevan sopimuksen (HELCOM 1992) tarkoituksena on pysäyttää Itämeren saastuminen. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi on pantu kansallisesti toimeen lailla vesienja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Lisäksi Suomella on erilliset rajavesisopimukset Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa. 4.2 Euroopan Unioni -tasoiset Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä koko Euroopan unionin alueella. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Lisäksi tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. 4.3 Kansalliset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut vesivarastrategian ja luonnonvarastrategian, jonka tavoitteena on vesivarojen kestävä käyttö. Tavoitteena on edistää pohjavesivarojen käyttöä yhdyskuntien talousveden laadun parantamiseksi, tehostaa vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden seurantaa ja laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Tulvasuojelun merkittävyyttä painotetaan mm. turvallisuussyistä. Luonnonvarastrategian perusperiaate on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja tavoitteena on ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Molempien strategioiden tavoite on myös kalavarojen hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa Kansallisessa vesitalousstrategiassa on yhdeksi päämääräksi asetettu varautuminen muuttuviin ilmasto- ja vesiolosuhteisiin. Strategiassa todetaan, että: Tulvista ja kuivuudesta terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit hallitaan. Uusia tulvariskikohteita ei rakenneta. Säännöstelyissä varaudutaan tulva- ja kuivuusriskeihin vesistöalueittain. Padot ja muut vesistörakenteet ovat turvallisia ja toimivat erilaisissa tilanteissa. Vesitaloudessa otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen tarpeet ja kokonaisvaikutukset. Vesihuoltoratkaisut ovat toimintavarmoja ja energiatehokkaita. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Ohjelmassa määritellään toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja estää tilan heikkeneminen. Ohjelma koskee sisä-, rannikko- ja pohjavesiä. Suuntaviivat tukevat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien laatimista Suomen merenhoitosuunnitelma Merenhoidon tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, jossa ensivaiheessa on arvioitu meren nykytila sekä asetettu tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Merenhoitosuunnitelma kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Valtioneuvosto on vuonna 2012 päättänyt Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategiasta ja siihen liittyvästä toimintaohjelmasta. Valtionneuvoston periaatepäätöksessä yhtenä keskeisistä haasteista mainitaan ilmastonmuutoksen vaikutus vesistöjen vesitaseeseen, tulvarytmiin ja vedenkorkeuksiin sekä luontaiseen kuormitukseen kuten mm. luonnonhuuhtouman lisääntymiseen.

11 Alueelliset Lounais-Suomen ympäristöohjelma Ympäristöohjelman teemoina ovat pintavedet, ilmastonmuutos, pohjavedet ja maaperä, ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus, alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne, ympäristövaikutukset ja riskit, luonnon monimuotoisuus, kulttuuriympäristö ja luonnonmaisema, elinympäristö, luonnonvarat sekä ympäristötutkimus ja ympäristön tilan seuranta. Ohjelman toimenpiteisiin kuuluu, että toteutetaan vesistöaluekohtaisen suunnittelun yhteydessä maatalouden ja turvetuotannon sekä metsätalouden yhteistä hydrologista suunnittelua. Lisäksi tehdään tarvittaessa ennallistamistoimia, joilla voidaan tasata virtaamavaihteluita sekä vähentää kokonaiskuormitusta ja tehostaa näin tulvasuojelua luonnon omia prosesseja hyödyntäen. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Kiskonjoen-Uskelanjoen-Halikonjoen osa-alueella ekologisen hyvän tilan tavoite rehevyydelle vaatii laskennallisesti arvioiden jokien fosforikuormituksen vähentämistä keskimäärin %:lla ja typpikuormituksen vähentämistä 25 %:lla. Savimaiden jokityypeille ei ole määritetty typelle pitoisuusrajoja, eikä näin ollen typelle pitoisuustavoitetta. Rannikon pienillä valuma-alueilla kuormituksen vähentämistavoite on fosforille 20 % ja typelle 30 %. 4.5 Ympäristösuojelutavoitteiden vaikutukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan Tulvariskien hallintasuunnitelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka osaltaan tukevat ympäristönsuojelutavoitteita. Tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa eniten samaa aihepiiriä käsittelevät vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnan lähtökohtana on, etteivät tulvariskien hallintasuunnitelman ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet saa olla keskenään ristiriidassa.

12 11 5. VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT Tarkastelussa verrataan vain kahta vaihtoehtoa, joista nykytilaa kuvaavassa vaihtoehdossa (VE 0) mitään uusista tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteistä ei toteuteta. Tämän vaihtoehdon vaikutuksia ympäristöön on kuvattu luvussa 3.7. Toinen tutkittava vaihtoehto (VE 1) kattaa kaikki tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Tämän vaihtoehdon vaikutuksia ympäristöön käsitellään seuraavassa luvussa 6. Tähän vaihtoehtoon mukaan otetut toimenpiteet ovat valikoituneet suunnitelmaprosessin aikana. Alustavat toimenpiteet tunnistettiin etsimällä toimenpiteitä, jotka vastasivat asetettuihin alustaviin tavoitteisiin. Näistä toimenpiteistä ne, jotka todettiin toteuttamiskelvottomiksi, tarpeettomiksi tai päällekkäisiksi jatkotarkastelun perusteella, jätettiin suunnitelmasta pois. Tarkempaan tarkasteluun ja sitä kautta hallintasuunnitelmaan valikoituneet toimenpiteet kuuluvat kaikki VE 1:een. Toimenpiteistä ei ollut mahdollista muodostaa vaihtoehtoisia järkeviä ja realistisia toimenpidekokonaisuuksia. Valintaprosessi sekä pois jätetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin tulvariskien hallintasuunnitelman liitteessä SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET (VE 1) 6.1 Arviointitapa Tulvariskien hallintasuunnitelman vaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona ja materiaalina on hyödynnetty tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnassa olleita ja tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laadittuja asiakirjoja ja selvityksiä. Arvioinnissa on huomioitu toimenpiteiden mahdolliset sosiaaliset, ekologiset, kulttuuriset ja alue- ja yhdyskuntarakenteelliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset. Toimenpiteiden vaikutukset ovat lähtökohtaisesti tulvasuojelun kannalta myönteisiä. Arviointi on tehty siten, että sen sisältö vastaa SOVA-asetuksen (347/2005) 4 :ssä esitettyjä vaatimuksia. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu ottaen huomioon niiden tämän hetkisten suunnitelmien sekä muiden käytössä olleiden lähtötietojen tarkkuus. Kaikista toimenpiteestä tarkkoja tietoja ei ole ollut saatavilla ja vaikutuksia on tällöin arvioitu yleisellä tasolla esimerkiksi "Ruoppaus vaikuttaa tyypillisesti työnaikaisesti myös vettä samentavasti". Yleisesti ottaen minkään toimenpiteen yksityiskohtaisia vaikutusmekanismeja ei ole ollut tässä koko vesistön kattavassa suunnitelmassa mielekästä arvioida syvällisemmin. Toimenpiteiden varsinainen suunnittelu kuuluu seuraavalle suunnittelutasolle, jossa valittuja toimenpiteitä lähdetään tarkemman suunnittelun kautta toteuttamaan. Tämän vuoksi myös toimenpiteiden vaikutusalueiden ja olosuhteiden kuvaukset ovat vielä yleisluontoisella tasolla. 6.2 Väestöön, ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia alueen väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista sosiaalisista vaikutuksista.

13 Väestön terveys ja turvallisuus Välttämättömyyspalvelut Elinolot Viihtyvyys Virkistyskäyttö 12 Taulukko 2. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut sosiaaliset vaikutukset Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Sosiaaliset vaikutukset Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Tietoisuus tulvariskeistä ja tulvariskikohteista kasvaa, pitkällä tähtäimellä myönteiset vaikutukset kasvavat, kun rakentamista ohjataan ja erityiskohteet siirretään pois tulva-alueelta. Voidaan varmistaa ympäristöluvan alaisten toimintojen varautuminen tulviin. Jätevesistä aiheutuvat haitat vähenevät. Huoltovarmuus voidaan turvata myös tulvan aikana. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Veden ohjaus todennäköisesti osaltaan vähentää jääpatotulvan riskiä. Tulvakartat toimivat perustana tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelulle. Tulvat huomioon ottamalla voidaan ehkäistä ihmisten terveyteen kohdistuvaa riskiä, joka voi aiheutua vaarallisten aineiden leviämisestä ympäristöön. Tulvat huomioon ottamalla voidaan ehkäistä ihmisten terveyteen kohdistuvaa riskiä, joka voi aiheutua vaarallisten aineiden leviämisestä ympäristöön. Kyky varautua tulviin paranee ja tietoisuus tulvista lisääntyy Parantaa liikkumisen mahdollisuuksia tulvan aikana Vedenpidätyskyvyn parantaminen luonnonmukaisilla ratkaisuilla toteutettuina parantavat virkistyskäyttöarvoa. Suojaamalla kohteet tulvalta voidaan parantaa ihmisten turvallisuutta Voidaan vähentää ihmisiin kohdistuvaa riskiä. Jään sahaus Voidaan vähentää ihmisiin kohdistuvaa riskiä. Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Voidaan vähentää ihmisiin kohdistuvaa riskiä. Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Voidaan merkittävästi vähentää ihmisiin kohdistuvaa riskiä. Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Ohentaa jääpeitettä paikallisesti. Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Kyky varautua tulviin paranee ja tietoisuus tulvista lisääntyy Vähentää ihmisiin kohdistuvaa riskiä. Keskeiset sosiaaliset vaikutukset Pääosalla suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan olevan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Muutaman toimenpiteen haitallisten sosiaalisten vaikutukset arvioidaan olevan vähäisiä. Myönteisimmät vaikutukset ovat seurausta ihmiset tulvatietoisuuden kasvamisesta, rakenteellisista toimenpiteistä sekä tehokkaammasta tulviin varautumisesta. Näistä vaikutuksista tulvatietoisuuden kasvattamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan olevan suhteellisen lyhytkestoisia ja muiden vaikutusten arvioidaan oleva pysyviä.

14 Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus Eläimistö Kalasto Suojelualueet 13 Salon keskusta-alueen ja merenlahden jääpeitettä heikentävien toimenpiteiden voidaan arvioida heikentävän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia jäätalvina. Kielteisten vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä. 6.3 Luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen Luontoon kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan elolliseen luontoon eli kasvillisuuteen, kalastoon ja muuhun eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen sekä suojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Alla (Taulukko 3) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista luontovaikutuksista. Taulukko 3. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut luontovaikutukset Erittäin myönteinen Myönteinen Vaikutukset luontoon Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Jään sahaus Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Vähentää tulvista mahdollisesti aiheutuvaa ympäristövahingon riskiä. Voidaan estää esimerkiksi jäteveden vuoto ympäristöön. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Toteutuessaan saattaa vaikuttaa Viurilanlahden Natura-alueeseen. Vähentää tulvista mahdollisesti aiheutuvaa ympäristövahingon riskiä. Ihmisten tietoisuus tulvatilanteessa toimimisesta ehkäisee henkilövahinkoja ja vähentää ympäristövahingon riskiä (mm. jätevesien leviäminen). Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, kiintoainesta ja ravinteita varastoituu, happamuus vähenee (sulfaattimaat eivät kuivu). Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan suunnitelmassa. Yleensä ruoppaus- ja läjitysalueen pohjakasvillisuus ja pohjaeläimistö tuhoutuvat hetkellisesti. Ruoppaus vaikuttaa tyypillisesti työnaikaisesti myös vettä samentavasti. Saattaa vaikuttaa Viurilanlahden Natura-alueeseen. Räjäytyksillä ja jäiden kaivulla voi olla haitallisia vaikutuksia. Rakenteet vakauttavat osaltaan vesiympäristön elinoloja. Alueella on tavattu Vuollejokisimpukkaa, jonka elinolosuhteita rakentaminen voi heikentää. Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Räjäytyksillä voi olla haitallisia vaikutuksia kalastoon.

15 14 Keskeiset luontoon kohdistuvat vaikutukset Pääosalla suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan olevan myönteisiä luontovaikutuksia. Vähentämällä tulvariskiä vähennetään myös tulvien seurauksena mahdollisesti aiheutuvia ympäristövahinkoja. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pysyviä. Osasta rakenteellisia toimenpiteitä aiheutuu rakennustöiden aikana melun, pölyn tai kasvavan liikenteen muodossa välittömiä kielteisiä vaikutuksia. Nämä vaikutukset ovat väliaikaisia ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Jäiden hallinnassa tehtävän kaivun ja räjäytysten vaikutukset luontoon arvioidaan lyhytkestoisiksi ja sitä kautta melko vähäisiksi. Väliaikaisia kielteisiä vaikutuksia voi aiheutua ruoppaustöistä, joiden seurauksena ruoppausalueen ja ruoppausmassojen läjitysalueen pohjan vesikasvit ja pohjaeläimet tuhoutuvat. Tyypillisesti kasvillisuus ja pohjaeläimet levittäytyvät uudelleen em. alueille noin 3 4 vuoden kuluessa. Lain mukaan Vuollejokisimpukan elinympäristön heikentäminen tai hävittäminen on kielletty, sillä laji on Suomessa ja Euroopan mittakaavassa luokiteltu vaarantuneeksi. Vuollejokisimpukan esiintymisestä on tehty selvitys vuonna 2014, jonka mukaan sitä on tavattu suunniteltujen jäänpidätysrakenteiden alueella. 6.4 Elottomaan luontoon Elottomaan luontoon kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia. Alla (Taulukko 4) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista vaikutuksista.

16 Maaperä Pintavedet Pohjavedet Ilma Ilmasto 15 Taulukko 4. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut vaikutukset maaperään, veteen ja ilmaan. Erittäin myönteinen Vaikutukset elottomaan luontoon Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Vähentää mahdollisia päästöjä etenkin pintaveteen Vähentää mahdollisia päästöjä maaperään, veteen ja ilmaan. Vähentää mahdollisia päästöjä maaperään, veteen ja ilmaan. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Jään sahaus Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella +/ Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Vähentää tulvan seurauksena mahdollisesti aiheutuvia päästöjä maaperään, veteen ja ilmaan. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, kiintoainesta ja ravinteita varastoituu. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan suunnitelmassa. Ruoppaus vaikuttaa tyypillisesti työnaikaisesti vettä samentavasti. Jäänpidätysrakenteet voivat muuttaa uoman morfologiaa. Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Keskeiset maaperään, veteen ja ilmaan kohdistuvat vaikutukset Pääosalla suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia. Vähentämällä tulvariskiä vähennetään myös tulvien seurauksena mahdollisesti aiheutuvia ympäristövahinkoja. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pysyviä. Osasta rakenteellisia ja jäiden kasautumista estävistä toimenpiteitä aiheutuu työkoneiden käytön aikana melun, pölyn tai kasvavan liikenteen muodossa välittömiä kielteisiä vaikutuksia ilman laatuun. Nämä vaikutukset arvioidaan kuitenkin lyhytaikaisiksi ja näin ollen vähäisiksi. Jäänpidätysrakenteet muuttavat virtausolosuhteita niiden rakennuspaikalla, mikä saattaa aiheuttaa eroosiota. Toisaalta virtausolosuhteiden muuttuminen saattaa myös vähentää eroosiota. Nämä vaikutukset arvioidaan pysyviksi.

17 Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Kaavoitus Maisema Kaupunkikuva 16 Väliaikaisia kielteisiä vaikutuksia aiheutuu pintaveden laatuun ruoppaustöistä, jotka samentavat vesialuetta ruoppausalueella ja ruoppausmassojen läjitysalueilla. 6.5 Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan Vaikutuksilla maankäyttöön tarkoitetaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaavoitukseen, maisemaan ja kaupunkikuvaan. Alla (Taulukko 5) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan. Taulukko 5. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan. Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Uusilla kaavoitettavilla alueilla voidaan ottaa huomioon tulvariskit. Lisäksi vanhoja kaavoja voidaan tarkistaa tarpeen mukaan. Voidaan suojata yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät laitteet. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Uusilla kaavoitettavilla alueilla voidaan ottaa huomioon tulvariskit. Lisäksi vanhoja kaavoja voidaan tarkistaa tarpeen mukaan. Vedenpidätyskyvyn parantaminen luonnonmukaisilla ratkaisuilla toteutettuina parantavat virkistyskäyttöarvoa Pysyvät rakenteet voivat vaikuttaa maisemaan Jään sahaus Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan suunnitelmassa. Pengertäminen voi rajoittaa rakentamista ja vaikuttaa maisemaan. Rakenteet vakauttavat koskien luonnontilaa kulttuurimaisemaa. Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen

18 17 Keskeiset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat vaikutukset Osalla suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan olevan myönteisiä ja osalla mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan. Pysyviä myönteisiä vaikutuksia ovat mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön kehittäminen sietämään paremmin tulvia sekä tulvien huomioon ottaminen ennakkoon maankäyttöä ohjaavassa kaavoituksessa. Samoin jäänpidätysrakenteiden myönteisten vaikutusten arvioidaan olevan pysyviä. Kielteisiä vaikutuksia voivat olla pengerryksistä ja mahdollisista pysyvistä tulvasuojelurakenteista aiheutuvat mahdolliset maisemahaitat. Mikäli näitä vaikutuksia ilmenee, niiden arvioidaan olevan pysyviä. Salon ei kaavassa ole esteitä pysyville toimenpiteille, sillä ehdotetut toimenpiteet sopivat nykyisiin maankäytön suunnitelmiin. Toimenpiteiden suunnitelmien tarkantuessa tarkastetaan niiden soveltuvuus uudelleen. 6.6 Aineelliseen omaisuuteen Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä voi aiheutua taloudellisia hyötyjä tai haittoja, jolloin vaikutukset kohdistuvat aineelliseen omaisuuteen. Aineellisen omaisuuden arvioinnissa on huomioitu mm. rakennukset, muu irtain omaisuus, tiet sekä muu yhdyskuntatekniikka, kuten vesi- ja viemäriverkosto. Alla (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista vaikutuksista aineelliseen omaisuuteen.

19 Rakennukset Muu irtain omaisuus Kiinteistöjen arvo Tiet Muu yhdyskuntatekniikka 18 Taulukko 6. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut vaikutukset aineelliseen omaisuuteen. Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Vaikutukset aineelliseen omaisuuteen Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin / Jään sahaus Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Voidaan parantaa ympäristöluvallisten kohteiden tulvakestävyyttä. Voidaan suojata yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät laitteet. Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Kiinteistöjen ennakoiva suojaaminen parantaa rakennusten tulvakestävyyttä ja voi mahdollisesti nostaa kiinteistön arvoa. Rakennusten lähellä tehtävät toimenpiteet koetaan todennäköisesti rakennusten ja kiinteistöjen arvoa nostavaksi. Kuitenkin vesinäkymiä rajoittavat rakenteet voivat vähentää kiinteistön arvoa. Kiinteistöjen ennakoiva suojaaminen parantaa rakennusten tulvakestävyyttä ja voi mahdollisesti nostaa kiinteistön arvoa Pienentää aineelliseen omaisuuteen kohdistuvaa riskiä. Keskeiset aineelliseen omaisuuteen kohdistuvat vaikutukset Pääosalla suunnitelluista toimenpiteistä arvioidaan olevan pääosin myönteisiä vaikutuksia aineelliseen omaisuuteen. Suurimmat välittömät myönteiset vaikutukset ovat seurausta rakennusten, sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden ja verkostojen suojaamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi tehtävillä toimenpiteillä. Välillisiä myönteisiä vaikutuksia on tulvariskin tunnistamiseen ja ennakointiin liittyvillä toimenpiteillä. Vaikutusten arvioidaan oleva suurilta osin pysyviä. Rakennusten lähellä tehtävät toimenpiteet koetaan todennäköisesti rakennusten ja kiinteistöjen arvoa nostavaksi. Kuitenkin vesinäkymiä rajoittavat rakenteet voivat vähentää kiinteistön arvoa. Näiden vaikutusten arvioidaan olevan pysyviä.

20 Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Rakennusperintö Suojellut kirkot Muu kulttuuri (kokoelmat) Kulttuuriperintöön (mukaan lukien rakennusperintö ja muinaisjäännökset) Vaikutuksilla kulttuuriperintöön tarkoitetaan vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön, muinaisjäännöksiin ja rakennusperintöön. Alla (Taulukko 7) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista vaikutuksista kulttuuriperintöön. Taulukko 7. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut vaikutukset kulttuuriperintöön. Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Vaikutukset kulttuuriperintöön Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Vähentää osaltaan vahinkoriskiä Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä Vähentää osaltaan vahinkoriskiä Vähentää osaltaan vahinkoriskiä Ei merkittävää vaikutusta Jään sahaus Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Ei merkittävää vaikutusta Vähentää osaltaan vahinkoriskiä. Keskeiset kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset Pääosalla toimenpiteistä ei ole vaikutusta kulttuuriperintökohteisiin. Merkittävimmät välittömät myönteiset vaikutukset ovat tulvatilanteessa kulttuuriperintökohteiden suojaamiseksi tehtävillä toimenpiteillä. Välillisesti tulvariskiä vähentävät toimenpiteet vaikuttavat kulttuuriperintökohteisiin myönteisesti.

21 Maa-ainesten otto Maa- ja metsätalous Metsästys, kalastus, keruu Voimatalous Matkailu Luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutuksilla luonnonvarojen hyödyntämiseen tarkoitetaan vaikutuksia maa-ainesten ottoon, metsäja maatalouteen, metsästykseen ja kalastukseen, luonnontuotteiden keräämiseen ja matkailuelinkeinoihin. Alla (Taulukko 8) on esitetty yhteenveto toimenpiteiden arvioiduista vaikutuksista luonnonvaroihin ja niiden hyödyntämiseen. Taulukko 8. Toimenpiteiden aiheuttamat arvioidut vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja elinkeinoihin. Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Myönteinen/kielteinen Kielteinen Erittäin kielteinen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja muihin elinkeinoihin Lisätietoja arvioiduista vaikutuksista: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet Tulvakarttojen päivitykset Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulvaalueen kiinteistöjen omistajille Tiedotus käytettävissä olevista katuosuuksista ennakkoon Tulvasuojelutoimenpiteet Valumavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustasta alavirtaan päin Toimenpide määritellään ja sen vaikutuksia arvioidaan selvityksessä. Jään sahaus Voi heikentää virkistyskalastusmahdollisuuksia talvella Jäiden rikkominen ja jääpatojen purkaminen Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Parantaa osaltaan kalastusmahdollisuuksia. Jään haurastuttaminen hiekoittamalla Ilmastimen tai virrankehittimen käyttö jään alla Tilapäisten suojarakenteiden ja vesipumppujen testaus ja esittely Toimenpiteet tulvatilanteessa Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta mm. räjäytykset, suojaukset ja tiedottaminen Keskeiset luonnonvarojen hyödyntämiseen ja niihin liittyviin elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Pääosalla toimenpiteistä ei ole vaikutusta luonnonvarojen hyödyntämiseen ja niihin liittyviin elinkeinoihin. Suurimmat myönteiset vaikutukset arvioidaan olevan jäänpidätysrakenteilla, jotka parantavat Moisionkosken yläpuolisia virkistyskalastusmahdollisuuksia. Jään sahaukset talvella voivat heikentää virkistyskalastusmahdollisuuksia talvella. Vaikutuksen arvioidaan olevan kuitenkin lyhytaikainen ja kausittainen.