16. sunnuntai helluntaista Tuomiosunnuntai

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16. sunnuntai helluntaista Tuomiosunnuntai"

Transkriptio

1 16. sunnuntai helluntaista Tuomiosunnuntai 16. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA MATT. 6:19 24 JUMALAN HUOLENPITO Vain se kestää, mikä on matkalla taivaaseen. Sen Jumala on suojannut joka taholta ja sinetöinyt Hengellään (Ef. 1). Tekstimme keskeisin jae onkin: Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Antiikin filosofit opettivat päinvastoin: Missä ovat ajatuksesi, siellä on omaisuutesi. Kun Rooman eräältä merkkihenkilöltä oli tuhottu kaikki omaisuus, vastustajat kysyivät vahingoniloisina: Missä nyt ovat linnoituksesi?, hän vastasi rintaansa osoittaen: Täällä ovat linnoitukseni. Se, mihin kiinnittää mielensä ja ajatuksensa, valtaa koko ihmisen. Väärät tuet pettävät koetusten hetkinä. Jos vauhtipyörä on väärin keskitetty, se särkee koko rakennuksen. Tarvitsemme kipeästi yhden pisteen keskitystä. Jos harpin kärki on asetettu yhteen pisteeseen, voidaan kynällä piirtää vaikka kuinka laajoja kehiä. Kannattaa keskittää Kristukseen. Sama opetus on Jeesuksen vertauksessa terveestä ja viallisesta silmästä. Silmä on kuin ikkuna koko ihmisen olemukseen. Se paljastaa, mitä sisällä on. Rabbit opettivat, että hyvä katse ilmaisee hyvän sydämen, paha katse pahan sydämen. Sananlaskuissa sanotaan: Iloinen silmänluonti ilahduttaa sydämen. Jos tuhlaajapoika olisi ensin tavannut vanhemman veljen ja hänen jäätävän katseensa, hän olisi ehkä iäksi paennut pimeään. Onneksi hän ensin kohtasi Isän ja hänen rakastavan katseensa. Terve silmä sallii Jumalan valon tulla ja valaista kaikki pimeät kätköt, paha silmä ei päästä totuuden valoa sydämeen (Joh. 3!). Terve silmä tarkoittaa myös yksinkertaisuutta ja suoruutta (kreikan haplotes). Siinä ilmapiirissä on hyvä elää. Ollaan edessä sitä, mitä takanakin. Uskalletaan myös rehellisesti ilmaista ajatukset. Paha silmä merkitsee repiviä ristiriitoja, jotka heijastavat pahan sydämen tilaa. Terveen silmän yksinkertaisuus on viisautta, pahan silmän arvaamattomuus tyhmyyttä. Viisaasti sanotaan Sananlaskuissa: Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua. Sananl. 9:8. Terve silmä merkitsee myös sitä, että on suurinta terveyttä elää Jumalan yhteydessä ja huolenpidossa. Siitä jopa ulkonainenkin olemus saa terveyttä. On hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta. (Hepr. 13:9). Synti, paha silmä, vääristää elämää. Synti aiheuttaa seurauksia, hyvä tuottaa tuloksia. Muuan, joka oli lähtenyt armohoidosta synnin teille, tunnusti: Kyllä on kovaa olla olematta kristitty. Tätä armon hygieniaa meidän pitäisi rohkeammin suositella. Synti on usein väärin käytettyä hyvää. Jumalan ajalliset lahjat ja lainat, mammona, voivat tuoda siunauksen, mutta väärinkäytettynä myös kirouksen. Emme voi palvella, emme pysty palvelemaan kuin yhtä herraa. Kirkegaard kuvaa Jeesuksen opetuksen valossa luomakuntaa: Juhlallinen hiljaisuus ulkona kukan ja linnun seurassa liikuttaa syvästi... Se tulkitsee sitä ehdotonta kuuliaisuutta, johon vaipuen kaikki ainoastaan palvelee yhtä Herraa... Ihminen on ainoa olento, joka on synnillään särkenyt luomakunnan yhteyden, joko siten, että hän ei tahtonut palvella yhtä Herraa tai tahtomalla palvella kahta herraa. Se juuri turmeli koko maailman ihanuuden. Kaikkein pahinta synnin muotoa on valon muuttuminen pimeydeksi. Silloin kaikkein paras on muutettu kaikkein pahimmaksi. On järkyttävää, että pahimmat teot tehdään vääristyneen uskon nimissä. Silloin ei ole enää mitään pidäkkeitä. Sen seuraukset ilmenevät lähisuhteissa, kun uskon varjolla piinataan toista. Ihminen ei enää ole armon varassa vaan armon varas. Sen seuraukset laajenevat vääristyneiden uskontojen nimissä tehtyihin hirmutekoihin. Vuorisaarnassa Jeesus ei jätä meille kuin yhden pakopaikan, Isän sylin. Kaikki muu annetaan sen ohessa. Se muu lopulta myös katoaa, mutta Jumalan armo Kristuksessa on ikuista. Se on tuliperäinen harjanne, joka kestää sekä ajan kulutuksen että viimeisellä puomilla. MIKKELINPÄIVÄ ERKKI RANTA MATTEUS 18:1 6 (7 9) 10 Kuka on suurin taivasten valtakunnassa? kysyvät opetuslapset Jeesukselta. Markuksen evankeliumissa (9:33-35) sama asia on esillä käytännöllisemmässä mielessä. Matteukselle kysymys on periaatteellinen ja opillinen. Matteus on kirjanoppinut, rabbiinikoulun käynyt. Jeesuksen vastaus on yllättävä. Hän kutsuu luokseen pienen lapsen, jolla ei ollut mitään arvoa antiikin aikana. Näin jyrkästi monet selitysteokset asian ilmaisevat. Lapsella ei ollut oikeuksia. Vanhemmat saattoivat halutessaan myydä lapsensa vaikka orjaksi. Juutalaisessa ympäristössäkään pieni ei ollut arvokasta. Sivistynyttä opettajaakin kutsuttiin nimellä rab(bi), eli suuri. Nyt Jeesus rikkoo jälleen tapoja ja tottumuksia asettamalla lapsen esikuvaksi aikuisille. Jeesuksen mukaan lapsen suuruus on nöyryydessä (Matt. 23:12). Nöyrtymällä pieneksi Jumalan edessä päästään

2 Taivasten valtakuntaan. Matteukselle pienuus on lahjaa, ei vajavaisuutta. Jeesus lausuu myös varoituksen sanoja niille, jotka eivät arvosta ja kunnioita lasta. Pienen seurakunnan jäsenen hoivaaminen on Kristuksen hoivaamista. Sen sijaan lapsen johdattaminen pahuuteen on mitä kauhistuttavin teko. Hakemattakin tulee mieleen nykyajan viihdeteollisuus, joka ulottaa lonkeronsa mm. tietokonepelien, videoiden ja musiikin kautta entistä nuorempiin ikäluokkiin. Joukossa on runsaasti vähintäänkin arveluttavaa materiaalia, joka ei varmasti ole terveellistä lapsen henkiselle kehitykselle. Olemme lukeneet lehdistä, että huumeita kaupitellaan entistä nuoremmille. Alkoholiveron alentaminen lisää tutkijoiden mukaan etenkin nuorten ja vähävaraisten alkoholikulutusta. Jeesus puhuu laajemminkin tämän maailman viettelyksistä. Mitenkään asiaa liioittelematta voidaan todeta, että viettelysten määrä ja valikoima lienee lisääntynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana melko runsaasti. Tahtoisin tuoda esiin myös sen tosiasian, että evankeliumin torjumisen näkökulmasta viettelys voi olla jotain muutakin kuin perinteiset seksi, viini ja videot. Näennäisesti hyvää ja hyödyllistä, mutta kuitenkin Kristuksesta poispäin johdattavaa. Ns. hyvilläkin harrastuksilla voivat vanhemmat täyttää oman elämänsä sekä lapsen ja nuoren elämän niin, että elämämme kallein asia, Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää sivuseikaksi. Jakeessa 6 on kysymys uskon jättämisestä, tähdentää Esko Haapa Matteuksen evankeliumin kommentaarissaan. Myllynkivi kaulassa merten syvyyksiin vajoava roisto tuo ehkä mieleen amerikkalaisen gangsterielokuvan, mutta asia on vakava. Joudumme pohtimaan, mikä on meidän vastuumme vanhempina ja kasvattajina? Olemmeko antaneet Kristuksen tulla kotiimme? Johdatammeko lapsia (omia ja muiden) Kristuksen luokse vai poispäin hänestä? Pienten vietteleminen saa alkunsa pienten halveksimisesta, opettaa Jeesus Matteuksen oman lähteen mukaan. Lapset ovat kuitenkin Jumalan silmissä aivan erityisasemassa. Lasten enkelit, heidän suojelusenkelinsä ja edustajansa (vrt. Ap. t. 12:15) ajavat joka hetki lasten asiaa Jumalan edessä. Juutalaiset ajattelivat, että vanhurskaat näkevät kerran Jumalan kasvot (näin toteaa Eduard Schweizer). Vanhatestamentilliseen uskoon kuuluu (esim. Ps. 91:11), että Jumala lähettää enkelinsä suojelemaan vanhurskaita. Jeesuksen aikana monet rabbit tulkitsivat tätä niin, että jokaisella vanhurskaalla on monia suojelusenkeleitä. On kuitenkin merkittävää, että Matteuksen evankeliumi liittää enkelit pieniin lapsiin, joita ihmiset niin helposti halveksivat ja väheksyvät. TIMO POKKI 18. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA MARKUS 7: 5 13 TAI MARKUS 2: KRISTITYN VAPAUS Päivän teksteissä juutalainen vaellus (halaka) ja kristillinen vaellus joutuvat törmäyskurssille. Kysymys - mikä on oikean uskon mukaista, on aina ajankohtainen. Ihminen etsii ja pyrkii löytämään oikean tavan elää, säännellä elämää. Uskonnollisessa kentässä juutalaisuus oli nimenomaan lakiuskonto joka piti lain ja noudatti lakia elämässään, oli hyvä juutalainen. Lainopettajat ja farisealaisen puolueen kannattajat pyrkivät ulottamaan papillisen, lain mukaisen elämäntavan koskemaan koko kansaa. Uskontulkinta pitäytyi tarkasti lain kirjaimelliseen noudattamiseen, perinnäissääntöjen pitämiseen. Jeesus asetti lain tarkan, kirjaimellisen noudattamisen tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaiseksi tai tarkemmin ajan kuluessa syntyneiden selitysten, perinnäissääntöjen oikeellisuuden kyseenalaiseksi. Lain kirjaimellinen, sokea noudattaminen ei vapauta ihmistä eettisestä vastuusta. Muodollinen noudattaminen voi olla riittämätöntä tai peräti vahingollista ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan joissain tilanteissa. Sama ongelma tai suurempi ongelma voi koitua vapauden arvon vaalimisessa, mikä osoittautuukin usein verhotuksi välinpitämättömyydeksi. Vapaus raamatullisessa ympäristössä on nimenomaan vapautta synnistä, sen rangaistuksesta ja sen tekemisen seurauksista: tuomiolta vapautumisena (Room. 7, 8). Kreikkalaisessa kulttuurissa vapautta pidettiin ihanteellisena tilana vapaat olivat vapaita tekemään sitä, mikä tuntui hyvältä ja tuotti mielihyvää ja tämä johti toisaalta tieteiden ja taiteiden kukoistamiseen mutta yhtä aikaa ihmisen omahyväisyyden, mielihalujen hetteikköiseen suohon. Kristityn vapaus on vapautta tehdä hyvää (1. Kor. 10:23 ), kun ihmisen ei tarvitse kantaa huolta omasta pelastumisestaan omilla hyvillä teoillaan, ansioillaan. Vain Jumala tuntee ihmissydämen ja toisaalta näkee sen turmeluksen. Evankeliumikirjoissa kristittyä kutsutaan korkeaan, parempaan vaellukseen kuin, mihin juutalaiset ylsivät lakia noudattaen. Ihminen ei voi vain vedota siihen, että hän on tehnyt, mitä häneltä odotetaan. Kristityn on uskallettava heittäytyä uskossa elämän kannatettavaksi, vastata kokonaisvaltaisesti elämän kutsuun, haasteeseen. Ei säästöliekillä, vaan täysillä. Ei minimin tehden, vaan antaen kaikkensa, kaiken, mitä on saanut palvellakseen Jumalaa ja ihmisiä. Nämä näet kulkevat käsi kädessä Jumalan ja Hänen luomiensa rakastaminen. Miten Jeesus tänään kritisoisi uskovan seurakunnan vaellusta? Meistäkin löytyy farisealainen hiustenhalkomisen halu olla oikeassa suhteessa toiseen, niin että se varsinainen pääasia unohtuu, kuten Jeesus päivän teksteissä osoittaa. Rakastamisen rajoittavat esteet pitää purkaa ja olla valmis tekemään hyvää, olemaan hyvä. Tässä kohden usein lihan, luontomme heikkous tulee esteeksi aiottu hyvän tekeminen jää usein hurskaaksi aikeeksi eikä saa inkarnoitua, muuttua ja muuttaa ympäröivää todellisuuttamme. Siksi vain usko ja rakkaus saavat muutoksen aikaan, tuntuvat ja näkyvät. Monet uskovat kristityt elävät lain alla. He ovat oppineet, mitä kristityn tulisi tehdä tai millainen olla. Kristus ei ole saanut vapauttaa näitä omantunnon ihmisiä itselleen (Gal. 5:1). He kärsivät

3 velvollisuudentunteesta tehdä kaikkensa muiden hyväksi, usein itsensä unohtaen. Lähimmäisen rakastamisesta on tullut uusi, toisiin sitova laki. Toisaalta armonjulistamisen seurauksena toiset kristityt ovat unohtaneet, että he ovat ylipäätänsä jostain vastuussa Jumalalle ja ihmisille. Vapaudesta on tullut väline vapautua, päästä vastuusta. Kristityn vapaus on aiheena erittäin vaikea ja hankala asia myös käytännössä. Me olemme uskossa vapaat (2. Kor. 3:17), mutta rakkauden tähden, rakastamisen ja ihmisten tarpeiden tähden toisiimme sidotut. Jos toinen jotain tarvitsee, en ole vapaa olemaan auttamatta häntä, jos minulla on mahdollisuus auttaa. Jeesuksen Kristuksen tultua Vapahtajaksi ihminen on vapaa kaikista turmiovalloista suhteessa Jumalaan. Käytännössä ihmisen kädet ovat usein sidotut auttamaan, palvelemaan, tekemään parhaansa muiden hyväksi... Jeesus syytti syyttäjiään lain säädösten vääristelystä. Hän osoitti heidän sydämensä olevan kaukana Jumalasta ja Hänen tahtonsa noudattamisesta. Lopultakin ihmisen suhde Jumalaan heijastuu suhteessa ihmisiin kykenemmekö aitoon ja todelliseen vuorovaikutukseen vai kykenemmekö ainoastaan oman nahkamme pelastamiseen teeskentelyyn ja näyttelemiseen fariseusten seurassa? 19. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA, 4. RUKOUSPÄIVÄ PETRI FLINCK SAARN. 4: 9 12, KOL. 3: 12 15, LUUK. 22: Valtiovallan määräämät rukouspäivän tekstit kiinnittävät huomion yksinäisyyden, yksinäisen ihmisen asemaan (Saarn.), yhteiselämän tärkeään taitoon (Kol.) ja väkivallattomuuden puolesta (Luuk.). Näillä yleisillä, humaaneilla elämänohjeilla halutaan suojella ja vaikuttaa juuri yhteiselämään, yhteisen elämän pelisääntöihin. Luukkaan tekstin valinta ei ole kyllä ihan ristiriidaton. Onko suostuttava, alistuttava yhteiskunnan harjoittamaan vääryyteen kuuliaisuuden ja alamaisuuden nimissä? Tätä näkökulmaa ei varmaankaan ole tarkoitus korostaa, vaan tarkoitus on kenties osoittaa, ettei siellä, missä vääryys rehottaa ja saa tapahtua, väkivalta ole ratkaisu ihmisten välien selvittelyissä. Silti vain Mestari kykeni kohtaamaan kaikki osapuolet ko. tilanteessa niin kuin pitää: Näin tulee tapahtua. Kuinka usein ihminen haluaa hallita tapahtumia, viedä päätökseen oman tahtonsa. Ongelmavyyhti keskittyy juuri asioiden ajamiseen ihmisestä välittämättä silloin poljetaan usein yksilön oikeuksia yhteisen edun nimessä. Jeesus suostui kulkemaan tiensä loppuun asti uskollisena, kuuliaisena, sortumatta vääryyteen. Hänessä, Jumalassa ei ole mitään pimeyttä, mikä ei kestäisi päivänvaloa toisin kuin Juudaksen, luotetun taloudenhoitajan, ja muiden pelkäävien ja epävarmojen opetuslasten reaktioissa, puhumattakaan ylipappien ja muun esikunnan pimeyden (suojissa) vallan teoista (22:52,53). Jeesus oli saatava pois näyttämöltä, kun hänen hetkensä oli koittanut. Rukouspäivän tekstit nostavat yhteiselämän vaikeuden tarkastelun alle. (Saarn.) Yksinäisyys, yksinjääminen on yhä suurempi ongelma aikamme yksilökeskeisessä kulttuurissa. Helsingissä talouksista yli 40 % on yhden hengen talouksia. Asunto-ongelmakin ratkeaisi, jos useampi ihminen kykenisi yhteiselämään! Yhteisö on vain olemassa, mikäli ihmiset kykenevät ja pystyvät olemaan ja elämään yhdessä (Kol). Monia yhteisöjä repivät riidat, seurakuntia unohtamatta. Kysymys on vastuullisesta elämäntavasta, mutta kun tämän ajan ihminen haluaa olla riippumaton, itsenäinen ja vapaa. Yhteisöllisyyden kaipuu näkyy mm. uusien, yhteisöllisten seurakuntien syntynä erityisesti kaupungeissa. Toisaalta aktiviteetit, harrastukset liittävät yhteen samalla tavalla suuntautuneita ihmisiä ja täyttävät näin ihmisten sosiaalisuuden tarpeita. Kolossalaiskirjeen kohta tuo esille, kuinka vaativaa hyvä yhteiselämä on. Vain lihaa kuolettaen, Hengen täyttämä ihminen, haluaa ja kykenee uuteen elämään, koska on kysymys sydämen uudistumisesta. Ilman Hengen uudistusta todellista yhteyttä ei ole, vaan se on vain näennäistä tai peräti petollista. Kolossassa ilmeni yhteiselämän vaikeuksia, joihin Paavalin oli puututtava. Kirjeessään hän varsin ankarasti suomii vanhan, maallisen ihmisen synnillistä vaellusta. Valtiovallan intressinä on hyvien, kuuliaisten ja tehtävänsä tunnollisesti hoitavien kansalaisten kasvattaminen. Jumalan ihminen on myös hyvä kansalainen. Seurakunnan tulisi ihmisten yhteisönä olla uuden ajan yhteisö, jossa näkyisi ja tuntuisi Herran Henki. Vain yhteisössä voi toteutua hyvä ihmisyys. Tämä näyttää kuitenkin olevan ylivoimaista, sillä usein synti saastuttaa hyvänkin aiheen ennemmin tai myöhemmin. Vain suostuen kulkemaan tämän koetuksen ajan läpi Kristukseen, kirkastettuun Herraan, katsoen ihminen voi välttyä sielun vahingolta. Jeesuksen esimerkki, suostua kulkemaan tiensä loppuun, sortumatta väkivaltaan, vääryyden vastustamiseen voimakeinoin, perustuu täyteen luottamukseen siihen, että Jumala, Isä, on hänen kanssaan ja että Hän vie päätökseen hyvän, täydellisen tahtonsa. PETRI FLINCK

4 20. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA USKO JA EPÄUSKO JOH. 7:40-52 Onko Jeesus Messias? Tämä kysymys on pääasiana koko perikoopissa (7:25-53). Toisille se on elämän ja kuoleman kysymys, toisille vain kiistelyn aihe. Huomaamme uskon ja epäuskon kehityssuunnat. Kristusta etsivät saavat yhä uusia löytöjä Jumalan sanan ja oman kokemuksen pohjalta. Kulkusuunta on alhaalta ylös ja pimeydestä yhä suurempaan valoon. Kirjoitusten (VT:n) lupaukset viittaavat yhä selvemmin Jeesukseen ja johtavat erehtymättä Hänen jalkojensa juureen. Vastustajien kulkusuunta kulkee yhä alemmas ja suurempaan pimeyteen, vaikka he joka päivä tutkisivat Kirjoituksia (Joh. 5:39 40). Ei kukaan voi tulla Jeesuksen tykö, ellei Isä häntä vedä. Näin Jeesus itse oli opettanut Galileassa (Joh. 6:44). Tutkimme ensin etsivien löytöjä. He näkevät Jeesuksessa Mooseksen lupaaman sen profeetan (j. 40, 5. Moos. 18:15). Hänelle on uskottu profeetan tehtävä kuten Moosekselle ja muille vanhan liiton profeetoille. Mutta vilpitön etsijä ei jää tähän. Jopa monet kirjanoppineet opettivat, että se profeetta on samalla Kirjoitusten lupaama Messias Daavidin suvusta (41-42). Vastustajat itse tietämättään vahvistavat tämän täyttyneeksi juuri Jeesuksen syntymässä (Daavidin sukua, Betlehemissä syntynyt). Messiaan kaksiluontoisuus aukenee sekin jo VT:sta. Ei tarvitse lukea kuin Jesajan kirjaa, niin asia käy selväksi (Jes. 9, 11, 53, 61 ym). Mutta pelkkä Sanan tutkiminen ei vielä riitä. Tarvitaan henkilökohtainen vakuuttuminen. Sen kuulijat saavat Jeesuksen sanoista (j. 40, 46). Lehtimajanjuhla oli monille pelkkää muinaisten tapahtumien muistelua ja rituaali. Vettä kannettiin Siiloan lammikosta ylös temppelialueelle ja laulettiin Jesajan lupaamasta elävästä vedestä (Jes. 12). Mutta vesi oli kuollutta, samoin rituaali ilman Jumalan Hengen eläväksi tekevää voimaa. Jeesuksen sanoma tämän kuolleen riituaalin keskellä oli pysähdyttävä (7:37 39). Usko Kristukseen avaa elävän veden lähteet. Itse Jumalan Henki tekee elävän kuolleeksi ja kirkastaa Kristuksen Jeesuksen. Pelkät muodolliset rituaalit riittävät niille, joille riittävät oma viisaus, voima ja asema. He torjuvat Jeesuksen sekä kiistelyin, joilla peittävät pahan sydämensä pedot, että halveksunnalla (47-49). He eivät kaihda edes väkivaltaisia keinoja tarpeen tullen (43-45). Näin epäusko vie yhä syvemmälle pimeyteen ja kapinaan itse Jumalaa vastaan. Elävän uskon korvaa kuollut usko, joka ei pääse korvasta omaantuntoon. Elämän veden virrat eivät silloin kumpua vaan seisova, haiseva vesi riittää. Jeesuksen persoona, sanoma ja teot jakavat aina ihmiset kahteen leiriin. Hän ei ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan. Siksi myös kirkossa on ainainen taistelu elävän kirkon puolesta kuollutta kirkkoa vastaan, käyttääkseni arkkipiispa Aleksi Lehtosen sanoja. On murheellista, jos kuolleen uskon tai epäuskon ja harhailevan ylihengellisyyden keskellä emme tiedä mitään Pyhän Hengen elävistä virroista. Eihän Hänen työnsä liene meille terra ingognita, tuntematonta maata. Näin kyseli Antti J. Pietilä. Aito Hengen työ on aina etwas ganz Anderes kuin mikääm keinotekoinen, ihmislähtöinen ja immanenttinen. Siinä taivas koskettaa maata ja saadaan jopa maistaa tulevan maailmanajan voimia (Hepr. 6). Siitä uskosta lankeaminen onkin jo hirmuisinta epäuskoa ja paatumusta. Nikodemoksen tie oli vilpittömän etsijän ja johti aina ristin juurelle asti, ilmeisesti jopa pääsiäisen riemuun (Joh. 3:50-52, 19:39-42). Hänen kyselyynsä Jeesus lahjoitti meille myös erään koko Raamatun valotorneista, peinoisevankeliumin (Joh. 3:16). Koskaan Hän ei kiellä antamasta parastaan sille, joka tulee etsien, kysellen ja totellen Hänen luokseen pyhän Sanan ääreen. ERKKI RANTA PYHÄINPÄIVÄ MATT. 5:1 12 Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sanoi biologian opettajamme Raimo Saukkonen monesti oppitunnilla, kun emme osanneet vastata hänen esittämiinsä kysymyksiin. Se oli hänen sarkastista huumoriaan, mutta Jeesuksen vuorisaarnan kahdeksankertainen autuaaksijulistus on mielestäni yksi vaikuttavimmista raamatunkohdista. Sen sijoittuminen pyhäinpäivään antaa sille myös vaikuttavan ympäristön. Köyhyys on keskeinen teema Jeesuksen autuaaksijulistuksissa. On usein pohdittu, miksi Luukas puhuu vain köyhistä, mutta Matteus hengellisesti köyhistä. Matteus on ilmeisesti tahtonut korostaa, ettei heidän köyhyytensä ollut vain aineellista (näin toteaa Bo Giertz). Jeesuksen tarkoittamat ihmiset erosivat fariseuksista siinä, ettei heidän hurskautensa tehnyt heitä itsevarmoiksi ja tyytyväisiksi, vaan köyhiksi ja pieniksi. Toisaalta autuaaksijulistukset eivät ole mikään kristillisten hyveiden luettelo, joka antaisi ohjeen siitä, mihin on pyrittävä. Köyhyydessä ja murheellisuudessa ei sinänsä näytä olevan mitään tavoiteltavaa. Murheessa, nälässä tai vainottuna olemisessa ei ole mitään hurrattavaa. Sen sijaan kärsivällisyys, armahtavaisuus ja puhdassydämisyys ovat tavoiteltavia ominaisuuksia. On esitetty, että Jeesus puhuu tässä maan hiljaisista (ks. Ps. 35:20), jotka odottivat Israelin lohdutusta ja Jerusalemin lunastusta (Luuk. 2:25, 38). He olivat perehtyneet kirjoituksiin, tunsivat Messias-lupaukset ja heillä oli toivo Jumalan puuttumisesta asioihin. Sosiaalisesti tämä joukko oli kuitenkin halveksittua, koska heillä ei useinkaan ollut ulkonaisesti korkeaa asemaa

5 tai mahtavuutta. He olivat todella maan hiljaisia, joiden toivo oli Jumalassa, ei ulkonaisissa asioissa. Luterilaiset raamatunselittäjät ovat korostaneet, että autuaaksijulistuksissa Jeesus rikkoo kaiken ihmiskeskeisen ansiohurskauden. Korko on siinä, mitä Jumala tekee. Ihmiset ovat vastaanottajia. Juuri nämä köyhät ja väheksytyt Jumala ottaa valtakuntaansa; antaa heille lohdutuksen ja ravinnon. Heistä tulee autuaita eli onniteltavia (käännös, jota Aimo T. Nikolainen on suosinut). Tulevan valtakunnan rikkaista lahjoista saa Jeesukseen uskova jo tässä elämässä esimakua. Kun Vapahtaja puhdistaa pyhällä sovintoverellään sydämemme synneistä, on tällä prosessilla vaikutuksensa myös lähimmäissuhteisiimme. Suuri vastakohta on kuitenkin sen välillä, mitä on nyt, ja sen, mitä on kerran tuleva. Uskovan ihmisenkin on tärkeää tuntea oma tilansa (syntisyytensä) ja omat rajansa, eikä kuvitella siirtyvänsä jo tässä ajassa lopulliseen autuuteen, vaikka siitä jonkinlaisia välähdyksiä voi kokea jo täälläkin. Nathan Söderblomin mukaan pyhiä ihmisiä ovat ne, joiden seurassa muidenkin on helpompi uskoa Jumalaan. Martti Simojoki kirjoitti pyhien autuudesta näin: Pyhien autuus ei ole toimettomuutta, vaan Herran palvelemista, hänen asioidensa toimittamista, niin kuin ensimmäisessä paratiisissa ihmisen tuli tehdä Jumalan tahto ja samalla olla onnellinen hänen autuudestaan. Kun sanotaan, että pyhät näkevät Herran kasvot (Ilm. 22:3 4), sisältyy tähän sellaista, jota yksikään ihminen ei tässä ajassa voi tajuta. Herran kasvot, joista lukemattomat kerrat olemme rukoilleet, että hän kääntäisi ne puoleemme ja valistaisi ne yllemme, näkyvät nyt kaikessa ihanuudessaan. Tämä siis kerran perillä, mutta pyhien seuraan pääsemme jo nyt, kun evankeliumia puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan (Augsburgin tunnustus). Jokainen jumalanpalvelus avautuu kohti pyhien iankaikkista iloa. Jokaisen ehtoollispöydän näkymätön puoli ulottuu heihin, jotka ovat jo aterialla Jumalan valtakunnassa (Luuk. 14:15). TIMO POKKI 21. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA JEESUKSEN LÄHETTILÄÄT JOH. 13:16 20 Pidän päivän evankeliumin keskeisimpänä kohtana Jeesuksen sivulauseessa olevaa ajatusta, jossa hän normaaliin puhetyyliin kuuluvalla arkisella tavalla ilmaisee kätketysti jumalallisen alkuperänsä, jopa suoranaisen samaistumisensa Jumalaan: minä olen se, joka minä olen. Näillä sanoillahan palavassa pensaassa Moosekselle ilmestynyt Jumala ilmaisi nimensä tämän sitä Häneltä kysyessä. Joidenkin kommentaattorien mukaanhan dekalogin kymmenestä käskystä toinen, Jumalan nimen turhan lausumisen kielto, vaikutti juutalaisuudessa yleisen tavan käyttää kiertoilmaisuja ihmisen puhuessa itsestään. Piti välttää sanoja minä olen. Tästä syystä Johanneksen evankeliumin sisältämät useat Jeesuksen minä olen -lauseet olivat Hänen juutalaisille kuulijoilleen shokki ja herättivät kysymyksen: Keneksi sinä itsesi teet? Juutalaisuuden näkökulmasta Jeesus syyllistyi kaikkein raskaimpaan Jumalan pilkkaan, ja Mooseksen lain mukaan kuulijoiden reaktio oli luonnollinen. He poimivat kiviä kivittääkseen Jeesuksen. Vastoin tämän ajan yleisiä yliopistoteologian kaavailuja Jeesus ei yksinkertaisesti esitä vain uskomisen vaatimusta, vaan antaa uskolle myös perusteluita. Perusteluksi sille, että Häntä voidaan pitää Jumalana, Hän vetoaa toteutuvaan Juudasta koskevaan ennustukseensa. Usko ei ole pelkästään selittämätön mysteeri, eksistentiaalinen kokemus vailla yhteyksiä ihmisen ajatteluun ja arkiseen päättelykykyyn. Uuden testamentin kuva uskon syntymisestä liittyy sekä aistein havaittuihin tosiasioihin, kuten toteutuneisiin ennustuksiin, Jeesuksen tai apostolien tekemiin ihmeisiin tai tyhjän haudan ja Ylösnousseen ilmestymisten empiirisiin tosiasioihin. Ei näiden sijasta, vaan näiden rinnalla on se toinen todellisuus, jossa voidaan todeta, ettei jokainen näkijä ja kokija päätynyt uskoon, vaan ainoastaan ne, joiden sydän ja mieli avautui - Pyhän Hengen vaikutuksesta - näistä tosiasioista avautuvalle tulkinnalle: tämä Jeesus on Jumalan Poika. Jeesuksen tunnustaminen Jumalan Pojaksi merkitsee jo itsestään sitä, että aistein tavoittamaton Jumala kohdataan Hänen kauttaan. Ottamalla vastaan Jeesus otetaan vastaan Jumala. Tämä on samalla kertaa ehdoton ja ankara rajaus ja kaikkein avarin jumalallisen armon ilmaus. Jeesus sulkee pois muut tiet Jumalan tuntemiseen. Samalla Jeesus tähän aineelliseen todellisuuteen tulleena aistein havaittavana hahmona on normaalilla inhimillisellä tavalla ja meille ihmisille annetuilla välineillä kaikille ihmisille avoimesti vastaanotettavissa. Kaikki epämääräisyys on vaihtunut kaikkein suurimpaan varmuuteen ja luotettavuuteen. Tekstin ajatukset lisäävät tähän perusskeemaan vielä yhden välttämättömän ajatuksen. On luonnollista esittää nyt ajallisen ja paikallisen etäisyyden päästä kysymys Jeesuksen tavoitettavuudesta. Jeesus vastaa kysymykseen puhumalla todistajistaan, jotka elivät Hänen lähellään ja olivat Jumalan ratkaisevan viestin vastaanottajia. Heidän tehtävänsä on viedä oma todistuksensa eri puolille maailmaa ja eri aikakausiin jatkuvana sukupolvien ketjuna. Normaaliin inhimilliseen tietämiseen kuuluu itsestään selvänä ajatus, ettei kukaan pysty saamaan välitöntä henkilökohtaista tietoa kaikista asioista, vaan jokainen joutuu tyytymään toisten välittämään tietoon. Silti ei tarvitse tyytyä liian heikosti perusteltuihin väitteisiin. Alkuperäisten todistajien kokemukset ovat avoimina ajattelulle ja kyselylle. Ne voivat herättää myös tämän välillisen todistuksen vastaanottajille uskon aivan samalla tavalla kuin noille ensimmäisille. Näin toteutuu Jeesuksen sana siitä, että jokainen, joka ottaa vastaan heidän todistuksensa, ottaa vastaan itsensä Jeesuksen ja Hänen kauttaan Isän. Tähän Jeesuksen todistajien suuren tehtävän ja merkityksen korostamiseen Jumalan pelastussuunnitelmassa Jeesus liittää tekstin alussa myös luontevan ajatuksen, etteivät he toki ole Mestariaan suurempia. He ovat Jeesuksen palvelijoita ja sellaisina myös avoimia samalle osalle maailmassa, joka itse Mestarilla aikanaan oli. Mutta kuitenkin juuri tätä tehtävää suorittaessaan ja sen tuomia

6 kohtaloita läpi eläessään he ovat autuaita. ARNO TOIVANEN USKONPUHDISTUKSEN MUISTOPÄIVÄ USKON PERUSTUS MATT. 5:13 16 Viime kesän helteissä oli tärkeätä huolehtia, paitsi neste-, niin myös suolatasapainosta. Helle on näinä aikoina tukalaa todellisuutta monen omakohtaisen kokemuksen mukaan myös hengellisessä elämässä ja kirkossa. Mutta näissä pätee aivan sama sääntö: ei yksin vesi, so. oikea oppi kasteista (Hepr. 6:2), riitä, vaan tarve on aina myös kasteeseen liittyvästä oikeasta ja riittävän suolaisesta julistuksesta. Lutherin mukaan usko ei tosin synny eikä säily ihmisen tahdosta, mutta silti - tai pikemminkin siksi - reformaattori tahtoi tuoda katolisen kirkon vahvojen sakramenttien rinnalle vahvan lain ja evankeliumin saarnan siis rinnalle, ei tilalle, kuten ehkä reformoidussa kirkossa. Mm. tämän takaamiseksi kirkko tarvitsi ja tarvitsee aina, näemmä tänäänkin, reformaatiota. Mutta kuka ja miten? Luther on ollut jo kauan poissa kukaties kummastelemassa kirkkaudessa olevia ja sieltä puuttuvia. Monet meikäläiset heräysten isätkin ovat nyt poissa tai ainakin merkillisen hiljaa. Miksi?, ähkitään siellä täällä viinipuun ja kuoren välissä. Vastausta odotellessamme: miksi itse olisit hiljaa? Sillä eikö jokainen Jeesuksen todellinen seuraaja - uskova ja kastettu ihminen - ole Mestarimme mukaan maan suola (Matt. 5:13)? Suola taas, paitsi antaa makua, estää myös pilaantumasta. Olisiko tässä kuultavissa Herramme antama kehoitus meille jokaiselle avata suunsa ja taistella vihdoin tai jälleen evankeliumin totuuden puolesta, nousta apostolisen uskon raiskaamista vastaan (vrt. 2. Tim. 4:1 5)? Sieluista kun tulee edelleen ajaa ulos väärän rauhan markkinat (vrt. Vk. 412:6). Lapsena kastettujen tulee edelleen oppia joka päivä ottamaan kasteen armo ikään kuin lahjakääreestään käyttöön niin, ettei se jää turhaksi (vrt. 2. Kor. 6:1) eli parannuksentarpeemme on edelleen kuin se erään laulun joulu, jonka voit elää joka päivä vaan (ks. esim. Lutherin IK:n neljäs osa Kaste ). Suruttomat tarvitsevat edelleen siis myös parannussaarnaa. Mutta millaista sen tulisi nykyaikana olla, ja eikö se tulisi kohdistaa myös ja jopa ensin ns. uskoville? Erilaisten kirkollis-hengellisten puppugeneraattorien suoltamien imelien (ja euroistaan arkojen) kantojen sijasta esim. Urho Muroma mainitsee viisi torkkuvan kristityn merkkiä: hänen vaelluksensa on huolimatonta, unestaan johtuen hänen ei ole nälkä (Jumalan Sanaa), hän puolustelee syntiä, hän ei tahdo voittaa toisia Herralle, hänestä tulee äkäinen ja kärttyisä, koska Hengen hedelmä jää uupumaan. Jos sinä näet jonkun menevän takaisin synteihinsä, menevän takaisin maailmaan --- silloin voit aivan rauhallisesti mennä hänen perässään ja sanoa: Nyt, ystäväni, sinä torkut, sinä et ole nyt valveilla (Muroma: Herran Sanan ääressä, s ). Sillä kuinka maailma muka herää, jos seurakunta nukkuu, kuinka kukaan uusi tulee uskoon, jos entisetkin vähin äänin luopuvat? Niin, jos suola menettää suolaisuutensa, se ei Jeesuksen mukaan kelpaakaan kuin pois heitettäväksi. Katuhan oli viemäri tai roskis, seikka, joka selittää puheen ihmisten jalkoihin tallautumisesta. Kuinka moinen on mahdollista, se on oma kysymyksensä; ilmeisesti Jeesuksen ajan epäpuhdas suola saattoi todella pilaantua. Kysymys on siis todellisesta vaarasta - ja niinhän mekin hylkäämme ne, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää henkeä (CA XII). Meidän tulee siis varjella omaa kristusyhteyttämme kalleimpana aarteenamme ja siihen olla toisiakin johdattelemassa, siten päästäksemme kerran sinne, missä halvin on kalleinta täällä pääviemärikin, mutatis mutandis, kultaa (Ilm. 21:21)! Mutta tulisiko meidän toisaalta suolana estää myös tätä maallista yhdyskuntaamme aivan mätänemästä? Ensin maailmaan, sitten vasta taivaaseen, sanoi joku. Pitäisikö monenkin meistä ehkä kaivaa kamelinnahkaturkki koipalloista, virittää yhteiskunnallinenkin profetia palavaksi ja paljon nykyistä kompromissittomammaksi, alkaen vaikkapa omasta suhtautumisestamme piratismiin ja muuhun ns. harmaaseen talouteen - vai pitäisikö sittenkin rukoilla vain jostakin parempia profeettoja? Terve menoa kammioon kyselemään, mutta: Älä sano, että olet nuori tai vanha (myöh. lisä), vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, minkä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua. (Jer. 1:7 8) Ja niinhän Jeesuskin evankeliumissa jatkaa: Te olette maailman valo (Matt. 5:14 16). Me urbaanit uusavuttomat, joiden kokemuspiirissä täydellinen pimeys on harvinaisuus, emme saata aavistaa, kuinka selkeästi pienikin valo voidaan Tosi Yössä havaita. Kaupunki vuorilla tai kynttilä jalassaan - ehkä jotakin kontrastisesti samaa on siinä, kun suomalainen varusmies tai -nainen katselee valonvahvistimen lävitse sysimustaa metsämaisemaa ja havaitsee vartiomiehen vaivaisen tupakan hehkunkin jo hyvin, hyvin kaukaa. Tupakka tappaa, voitaisiin meille todeta tuollaisessa maanpuolustuksellisesti orientoituneessa koulutustilanteessa monimielisesti. Mutta risti tappoi Jeesuksen aikanaan vielä varmemmin ja niin ristiltä loistaa yhä täytetyn työn, kertakaikkisesti hankitun syntiemme sovituksen ihana valo. Sen näkemiseen ei tarvita tässä alati tihenevässä pimeydessä edes mitään ihmisen tekemiä vahvistimia, vain Jumalan antamiin armonvälineisiin suunnattu uskon silmä (Vk. 301:1). Tätä itselleen totisesti vierasta valoa ja vierasta vanhurskautta Jeesuksen omat on kutsuttu omistamaan ja edelleen heijastamaan. Sen valon varsinaiseen lähteeseen tulee meidän auttaa toisiakin omin silmin katsomaan ja siitä Hänestä, Jeesuksesta osalliseksi tulemaan. Vaelluksellaan ei ole tietenkään lupa kenenkään pimentää sitä minkä puheillaan pyrkii kirkastamaan (ks. Ef. 4:1) ja tätä miettiessämme käy jälleen kerran kyllä selväksi, että parannuksen on lähdettävä aina ensin ja joka ainoa päivä itsestä. Armohan riittää silloin kyllä, perille saakka, huonoudentuntoi-

7 simmakin kohdalla. Niilo Tuomenoksa on sanonut: Jumalalla on varaa pitää ja sytytellä myös vähävaloisia lamppuja, jopa kuin saunatuijuja. Pilkkopimeässä niilläkin on tehtävänsä. Vähässä uskollisuus voi olla myös arvaamaton isyystesti tai muu siunattu ja salattu suunnitelma (ks. esim. Luuk. 19:17, 1. Piet. 3:1)! PETRI KORTELAHTI VALVOMISEN SUNNUNTAI VALVOKAA MATT. 24:36-44 Valvomisen sunnuntain evankeliumitekstin ensimmäinen jae on pitkäaikaisen vaikutelmani mukaan kirkossamme mieleinen ja suosittu. Se sisältää yhden niistä ajatuksista, jotka mielellään repäistään irti sekä ympäristöstään että kaikista muista asiaan liittyvistä Raamatun teksteistä ja esitetään ainoana merkittävänä Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyvänä ajatuksena. Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Ajatuksen käyttötarkoitus yleisessä kirkollisessa julistuksessa on suurin piirtein: Älkää hosuko älkääkä kuvitelko mitään sellaista, että missään lähitulevaisuudessa, tai omana elinaikananne tai koskaan tämän maallisen ja ajallisen historian puitteissa tapahtuisi mitään sellaista, mistä tuomion päivän profeetat teitä pelotellen puhuvat. Eiköhän Jeesuksen tuleminen liene uskon asia, jolle ei ole mitään vastinetta missään ihmismielen ulkopuolisessa todellisuudessa. Liittyyhän se vanhentuneeseen maailmankuvaankin. Voidaan lisäksi viitata niihin lukemattomiin esimerkkeihin harhaan menneistä vuosien laskemisista, joissa helposti johdettavissa olevia epävarmoja ihmisiä on höynäytetty ajatuksella, että Raamatun ennustamat lopun tapahtumat ovat jo käsillä. Maltillisuus ja oman raamatuntulkinnan epävarmuuden tunnustaminen tehköön - näiden Jeesuksen sanojen mukaisesti - meidät nöyriksi tämän suuren pelastushistorian lopputapahtuman äärellä. Kuitenkin tämän ajatuksen vastapoolina on samassa Jeesuksen puheessa ja lukemattomissa muissa Uuden testamentin kohdissa toisenlaisia kohtia, sellaisia joissa eteemme asetetaan ennusmerkkejä ja kehotetaan tarkkailemaan niitä. Toteaapa Jeesus - sen vastaisesti, mitä Hän nyt esillä olevassa kohdassa puhuu - että nähdessään tämän kaiken toteutuvan Hänen omiensa tulee rohkaista mielensä, nostaa päänsä ja tietää, että heidän vapautuksensa päivä on lähellä. Valvominen syntyy paradoksaalisessa jännitteessä. Toisaalta kukaan ei tunne tarvetta valvoa odottaen, varuillaan ollen ja valmistuksia suorittaen, jos tuleva suuri tapahtuma sijoitetaan kauas epämääräiseen tulevaisuuteen, saati pois historiallisen todellisuuden kentältä johonkin eksistentiaaliteologian ylihistoriaan. Samoin jos tapahtuman päivämäärä on tarkoin tiedossa, voidaan valmistautumista aina siirtää sen läheisyyteen ja odotella huolettomana nyt, kun vielä on aikaa. Tästä syystä apostolisessa kehotuksessa toistuu ennen kaikkea ajatus: Jeesus tulee pian. Myös päivien laskemattomuuden intentio on selkeästi se, että tapahtuma on lähempänä kuin kukaan arvaa eikä, niin kuin sitä nykyisin käytetään, että se on kauempana kuin kukaan arvaa. Toisaalta - ehkä vain kerran - esiintyy ajatus (2. Tess. 2), ettei (Paavalin kirjeiden) lukijoiden pidä menettää mielensä malttia ja kuvitella, että Jeesuksen tulon päivä olisi ihan heti käsillä, sillä ensin pitää tapahtua. Ja tässä kohden Paavali viittaa yhteen keskeiseen ennakoivaan merkkiin, johon viitteitä löytyy mm. Jeesuksen puheista, suureen luopumukseen ja Antikristuksen tulemiseen. Usein UT:ssa on rinnakkain kaksi käsitettä: Olkaa raittiit, valvokaa! Nämä kaksi toisiaan tasapainottavaa kehotusta voivat nousta kahdesta edellä hahmotellusta periaatteesta.: Jeesus tulee pian - ja sen merkkejä näkee Raamatun valossa ympärillään paljon. Toisen periaatteen mukaan emme saa huolestua, sillä emme ehkä vielä ole nähneet aivan kaikkea ennustettua tapahtuneeksi. Ei pidä menettää malttiaan eikä otettaan tähän elämään ja maailmaan, johon meidät on kuitenkin Jumalan tahdosta asetettu. Oikea ohje on varautua tänään Jeesuksen kirkkaudessa tapahtuvaan paluuseen ja elää samalla niin kuin elämä jatkuisi vielä sukupolvia eteenpäin. TUOMIOSUNNUNTAI MATT. 25:31 46 ARNO TOIVANEN KRISTUS, KAIKKEUDEN HERRA Jeesuksen nuotta vertaus kuvaa puhuttelevalla tavalla Jumalan pelastussuunnitelmaa ja aikojen lopulla koittavaa tuomiota (Matt. 13:47 50). Jumalan evankeliumi on paljastuva kerran kuin nuotaksi, joka vedettiin läpi meren eli koko maailman. Oman tuoksunsa ja ahavoittavan efektinsä kaiketi kouriin jättävän likaisen työn tekijöitä ei tässä mainita, mutta muualta Raamatusta muistamme, että ihmisten kalastaminenhan on käytännössä kristilliselle seurakunnalle uskottu tehtävä (esim. Matt. 4:19, 28:18-20). Tämän vertauksen sanoman kannalta on kuitenkin niin, että nuotta eli evankeliumi sulkee sisäänsä myös ne, jotka evankeliumia ovat itse olleet eteenpäin viemässä. Koko pelastushistorian voidaan ajatella sisältyvän yhteen suureen kertavetoon. Aluksi näyttää siltä, että pyydyksen kokeminen on varsinainen succès : nuotta vedetään rannalle, kun se on tullut täyteen. No, tarkemmin UT:n eskatologiaa vasten ajatellen: nuotan silmäkoonhan täytyykin olla niin pieni, ettei kukaan kykene karkaamaan. Mutta sitten seuraa, kuten kalastajan ammatin-

8 harjoituksessa aina, saaliin lajittelu ja käsittely. Ja täst edes on olemassa kahdenlaisia ja vain kahdenlaisia kaloja: toisaalla hyviä, taivasten valtakuntaan kelpaavia, ja toisaalla huonoja, sieltä rannalle jääviä. Tilanteen vakavuus on tietenkin siinä, että tälle koko maailmanhistorian jokaista ihmistä koskevalle jaolle tultaessa nuotta on jo kertakaikkisesti rannalla, evankeliumin aika on siis ohitse. Silloin ei ole olemassa mitään toivoa, että jos vaikka nyt olisikin ehkä alamittainen, niin pääsisi vielä koteihinsa kasvamaan ja tulisi sitten toiste uudestaan arvioitavaksi! Paitsi jyrkkä, viimeinen tuomio on myös lopullinen. Tarkasti katsottaessa tämän kahtiajaottelun perusteena ei kuitenkaan edes ole täysi- tai alamittaisuus, kuten muistotilaisuuksien pöytäpuheissa monesti mielletään. Pelastumisessa ei ole kyse jollakin asteikolla riittävästä ihmisenä tai edes kristittynä kasvaneisuudesta tai pyhittyneisyydestä, vaan jostakin muusta. Huonot kalat ovat Jeesuksen jatkosanojen valossa ymmärrettynä pahoja, hyvät kalat sen sijaan vanhurskaita. Eli kun enkelit todellisuudessa kerran tuomiota toimittavat, ratkaisee se, onko ihminen vanhurskautettu Jumalan silmissä vaiko ei. Tuolloin, kun vetenalaiset vehkeet on esissä, tämä seikka tulee jokaisen kohdalla ilmeiseksi, mutta itse asiassahan on niin, että jo nyt, nuotassa vasta tuomiota kohti pyristellessämme, me kuulumme kukin jompaankumpaan ryhmään. Ihmisten edessä me voimme tietysti ulkokullailla. Ajassa voimme antaa muiden ymmärtää tunnustavamme sydämessämme samaa uskoa kuin kristityt yleensä. Voimme kulkea mukana vuodesta toiseen oikeina kultakaloina ja kuitenkin olla todellisuudessa kristittyjä vain nimeltä siis valekristittyjä (vrt. Matt. 13:41 42: tuliseen pätsiin kootaan väkeä Ihmisen Pojan valtakunnasta! ). Vielä nuotassa seurakunnan luonne onkin aina sekoitettu, siellä on todella kaikenlaisia kaloja. Kirkko on toisin ilmaistuna kätketty todellisten jäsentensä puolesta. Usein se on kätketty myös demonisen perversion tuloksena: Saatana nostattaa aina valhe- ja vastakirkon, ei vain ulkopuolisena vihollisena, vaan itse kirkon keskeltä. Tämähän on itse asiassa keskeinen ulottuvuus Lutherin kirkko-opissa. Sen valossa on ymmärrettävää, että Tunnustuskirjoissakin tehdään selkeä ero niiden kirkon jäsenten välillä, jotka uskovat ja niiden välillä, jotka kuuluvat Saatanan valtikan alaisuuteen. Mutta miten erottaa nämä? Ratkaisu on onneksi korkeemmas käres : Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumia puhtaasti opetetaan ja sakramentit oikein toimitetaan (CA VII). Kyseessä ei ole pyhien yhdistys, samanmielisten itse perustama ja rajaama seura, vaan jotakin, joka syntyy Jumalan toimesta sille vaikutusalueelle, jossa em. tapaan toimitaan. Tässä ajassa vain Jumala tuntee sydämet. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi viitannee mm. juuri tähän, ei esim. pareneesin kieltämiseen tai lain ja evankeliumin saarnan vaientamiseen tai seurakuntakurin kumoamiseen, kuten joskus kuulee väitettävän (ks. esim. Matt 7:1 2, 13:24 30, 36 43, 18:15 20). Eli ihmisten ei tule itse pyrkiä erottelemaan vanhurskaita ja pahoja, vaan pitämään Sanaa esillä, jotta Jumalan Henki voisi sen kautta tuomita ja vanhurskauttaa ja siten myös pyhittää pahatkin! Eikö tällä vertauksellakin tahdottane siis sanoa: Dö döden, innan du dör, så dör du icke i döden? Ja jos niin onnellisesti saa todella sitten käydä, silloin voivat ihmisen arvot mennäkin kertaheitolla ympäri - kuten vertauksessa kallisarvoisesta helmestä (Matt. 13:45 46). Jumalan valtakunta ja sinne sisään pääseminen tulevat kaikkea muuta arvokkaammaksi. Silloin ei haluta eikä voida jättää omasta sydämestä minkäänlaista määräalaa Saatanalle, omalle lihalle tai maailmalle, vaan kysymys on kaiken myymisestä. Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen tulevat elämämme kalleimmaksi asiaksi jäädäkseen! Ei ole sen jälkeen enää koskaan sama ei saa olla - onko jokin Raamatun mukaan syntiä vaiko ei, eikä sekään, minne on omalla esimerkillään esim. perhekuntaansa johtamassa. Jos me teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi. Ei ole muuta kuin kauhea tuomion odotus ja ahnas tuli, joka nielee Jumalaa uhmaavat (Hepr. 10:26 27). Toivottavasti tuomiosunnuntaina vastuu lyö siis vakavana ja oikea huoli käy rinnan päälle istumaan. Mutta toivottavasti kirkastuu yhtä vahvasti myös se, että Jeesuksen tykönä voivat painot pudota ja Henki alkaa taas kulkea. Eli jos Jumala suo, vielä on ihmisten kalastajilla tilaisuus, jopa otollinen hetki, kutsua ihmisiä oikeaan katumukseen ja uskonvanhurskauden omistamiseen yksin Kristuksessa muuta kestävää vanhurskauttahan ei sitten olekaan. Vaan jotka koko kadotuksen vakavuuden (vrt. Matt. 13:50b) leikiksi laittavat ja oikeudenmukaisesta, syntiä vihaavasta Jumalasta perättömien uhkausten latojan tekevät, heille me sanomme: Kerranhan tuo nähdään. PETRI KORTELAHTI

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN Yhteyden ilta 2.10.2012 Tapani Talikainen Lähtökohtia illan opetukseen Sielujemme vihollinen pyrkii hävittämään Israelin ja uuden liiton seurakunnan Hyökkäys tapahtuu

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 2. osa 1 opettaja Isak Penzev 08.03.2013 Shalom ystävät, me jatkamme oppitunteja ja tutkimme apostolien kirjeitä. Messiaan lähettiläät todistavat omasta uskostaan. Ja apostolien

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA

UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms. JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA UUSI TESTAMENTTI AVAUTUU, osa 58ms JOHANNEKSEN EVANKELIUMI 2 (jatk.) JEESUKSEEN USKOMINEN LOGOKSENA 1. ELÄMÄ / KUOLEMA Kaikille muille sydämenlyönnit ovat rummutus kohti hautaa, mutta me elämme elämää

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN

JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANTAA HALVAANTUNEEN MIEHEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, Jeesuksen kotikaupungissa, jossa Pietarilla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)

94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a) S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA

JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Nasaretissa, Jeesuksen lapsuuskotikaupungissa,

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Hän tulee takaisin (Jeesuksen paluusta)

Hän tulee takaisin (Jeesuksen paluusta) Hän tulee takaisin (Jeesuksen paluusta) 1 Matteuksen evankeliumin luvun 24 alussa kerrotaan: Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Rukoilemme: Kun me rukoilemme

Rukoilemme: Kun me rukoilemme 1 sutkksnkanomra Rukoilemme: Niin Herra, kosketa meitä tälläkin hetkellä Henkesi ja Sanasi kautta, kuten tuossa virressä veisasimme: "Kosketa minua, Henki, kosketa, kirkkaus! Anna elälle suunta ja tarkoitus.!

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kiusaukset elämässämme

Kiusaukset elämässämme Kiusaukset elämässämme Laitoin tällaisen otsikon puheelleni sen tähden, koska tiedän, että kaikki me joudumme erilaisiin kiusauksiin elämässämme. Luulen niin, ettei meistä yksikään selviä ilman kiusauksia

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5)

jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on luvannut ja mistä olette minulta kuulleet (1:5) Suomen teologinen instituutti Henrik Perret 17.1.2006 PYHÄ HENKI JA ME Luentosarja Apostolien teoista Missä mennään? = miksi Ap. t.? defaitismi = tappiomieliala, antautumishenki olen rintamakarkuri Jos

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012

Abrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 1 Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 Abrahamin tapaus Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot