KUTSU SYYSKOKOUKSEEN. 6 Millainen on hyvä työsopimus? 10 Työssä lääkäriasemalla 16 Ystea aloittaa senioritoiminnan 19 Mukavia muistoja kesäpäivältä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSU SYYSKOKOUKSEEN. 6 Millainen on hyvä työsopimus? 10 Työssä lääkäriasemalla 16 Ystea aloittaa senioritoiminnan 19 Mukavia muistoja kesäpäivältä"

Transkriptio

1 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry 2 /09 JÄSENLEHTI 6 Millainen on hyvä työsopimus? 10 Työssä lääkäriasemalla 16 Ystea aloittaa senioritoiminnan 19 Mukavia muistoja kesäpäivältä KUTSU SYYSKOKOUKSEEN S. 26 Ystea 2/2009-1

2 PUHEENJOHTAJALTA PUHEENJOHTAJALTA ELÄMISEN PITÄÄ OLLA OIKEUDENMUKAISTA MYÖS HEIKOMPIOSAISILLE Ystea-lehti Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti YSTEA ry on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys. Päätoimittaja: Matti Ojamo, puheenjohtaja YSTEA ry Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava Viestintätyöryhmä: Reijo Partanen Sari Jyrkkänen Arja Lehtonen Kristiina Ahonen Ulkoasu ja taitto: Codesign Oy, Helsinki Painopaikka: Ykkös Offset Oy, Vaasa 2 - Ystea 2/2009 Sosiaali-ja terveysturvan päivät pidettiin Rovaniemellä elokuussa. Lähes 500 alan ammattilaista kokoontui Lappia-talolle osallistumaan Elämän Oikeudenmukaisuus -teeman ympärille rakennettuun kolmen päivän tapahtumaan. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja oli professori Pentti Arajärvi, joten ei ollut ihme, että itse Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui tapahtumaan ja piti avajaisissa puheenvuoron. Olin paikalla Ystean virallisena edustajana, tavaten monta tuttua sosiaali- ja terveysalan vaikuttajaa. Päivien aikana pidettiin monta mielenkiintoista puheenvuoroa. Parhaillaan istuva SATAkomitea herätti keskustelua. Komiteassa ovat edustettuna erilaiset ajatussuunnat ja ne tulivat kiitettävästi esille myös päivien puheenvuoroissa. Selvästi erottui kaksi vaihtoehtoista näkökulmaa. Toisella puolella olivat nuoret, maratoonarin näköiset, tintti-tukkaiset pukumiehet tai äärimmäisen solakat jakkupuku-naiset, joiden viesti oli selvä: vain työelämään osallistumalla turvataan sosiaaliturva. Heitä ei työelämän ulkopuolelle jäävä väestönosa ja sen tarpeet tuntuneet kiinnostavan. SATA-komitean työ perustuu kolmen koon painottamiseen: Kannustavuus, kestävyys ja köyhyyden vähentämien. Kannustavuus tarkoittaa, että kaiken sosiaaliturvan pitää olla TYÖHÖN kannustavaa, eikä se saa sallia sosiaaliturvaa, joka houkuttaa työelämän ulkopuolelle hakeutumista. Kestävyydellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden rahoituksen pitää olla kestävällä pohjalla. Valtio ja kunnat eivät saa velkaantua eikä veroastetta saa nostaa. Köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen tulee tämän koulukunnan mukaan järjestelmästä ikään kuin automaattisesti, jos muut periaatteet pitävät. Kun varakkailla ja yrittäjillä menee hyvin, syntyy työpaikkoja matalapalkka-aloille siis köyhille. Toisella puolella olivat ulkoisestikin paremmin tavallista kansaa edustavat henkilöt, jotka toivat esiin heikommin pärjäävän kansanosankin näkemykset. Valtion ja kuntien velkaantuminen on sallittua ja veroastetta pitää nostaa, että saadaan turvattua perustason sosiaaliturva ja palvelut. SATA-komitean jäsen Elli Aaltonen, jolla on pitkä ja näyttävä ura sosiaali- ja terveysalan vaikuttajana, piti virkistävän ja kriittisen puheenvuoron. Hän pohti, mitä näyttää suomalainen sosiaaliturva vuonna 2017, kun SATAkomitean päätöksiä on toteutettu. Hän epäili, että sosiaaliturvauudistuksen tavoitteista on toteutunut vain osa. Työn kannustavuutta on varmaankin lisätty. Osatyökykyisten työllistämiseen ei kuitenkaan ole panostettu. Vaikeasti tai pysyvästi vammaisten palveluistakin tarjotaan juuri ja juuri lakisääteiset osiot mutta ei mitään ylimääräistä. Aaltosta epäilyttää syrjäytyneiden ja köyhien aseman parantuminen. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten tilanne on todennäköisesti kurjistunut nykyisestä eivätkä verotusratkaisut tai koulutuksen keinot ole vaikuttaneet heidän asemaansa. Myös palvelut ovat vähentyneet. Syrjäytyneiden määrä on kasvanut koko ajan. Mikäli sosiaaliturvaan ei saada lisärahoitusta, perusturvaetuudet ovat jääneet vuoteen 2017 mennessä edelleen jälkeen ansioturvan kehityksestä ja suhteellinen köyhyys lisääntynyt. SATA-komitean enemmistön mielestä suomalainen sosiaaliturva rakentuu edelleen kolmelle periaatteelle. Ne ovat ansiotyö, ansiotyö ja ansiotyö. Onko niin, että tulevaisuuden Suomessa työhalukkaat ja työkykyiset, mutta työmarkkinoille erilaisista syistä heikosti soveltuvat ryhmät jäävät kaiken hyvän ulkopuolelle? Ystea seuraa valppaasti tilanteen kehitystä. Matti Ojamo, puheenjohtaja, YSTEA ry

3 Hallitus 2009 Eturivi: Matti Ojamo, Kaija Raatikainen, Riitta Ukkola, Raili Karjalainen Keskirivi: Sirkku Mutru, Leena Siltanen, Arja Lehtonen, Raija Similä, Marjo Vierula, Reijo Partanen Takarivi: Pekka Laukkanen, Kristiina Ahonen, Sari Jyrkkänen Yhteystiedot Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset Ystea ry Asemamiehenkatu 4, Helsinki Y-tunnus Ystea 2/2009-3

4 Yksi meistä: Minttu Ojanen, aluetyöntekijä, Turku MATALAN KYNNYKSEN AUTTAMISTYÖTÄ ELOKOLOISSA Minttu Ojanen toimii Elämäntapaliitossa Turun aluetyöntekijänä. Elämäntapaliitto on yhteistoiminta- ja kansalaisjärjestö, joka edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia päihdehaittoja ehkäisemällä. Ojasen fyysinen työpiste on Turun keskustassa sijaitsevassa kansalaisten kohtaamispaikka Elokolossa. Elokolot toimivat matalankynnyksen periaatteella eli asiakas voi astua ovesta sisään ja kysyä neuvoa milloin missäkin elämäntilanteessa. Elokolot ovat kansalaisten kohtaamispaikkoja ja ne on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat seuraa ja tekemistä päiviinsä. Erilaisia Elo-toimintakeskuksia on eri puolilla Suomea parisenkymmentä. Elämäntapaliitto pitää niitä yllä yhteistyössä paikallisten yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kaikki Elokolot ovat erilaisia, mutta samanlaisia siinä suhteessa, että niiden toiminnan tavoitteena on sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja arjen eri tilanteissa elämään oppiminen. Useimmissa on tarjolla edullista tai jopa ilmaista pikkupurtavaa ja päivän lehdet ja nettiyhteys ovat asiakkaiden käytössä ilmaiseksi. Lisäksi järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Asiakkaiden elämänhallintaa etsimässä Suurimman osan työajastani vie Elokolon asiakkaitten palveluneuvonta ja -ohjaus. Monilla Elokolon asiakkaista on vakavia päihde- ja/tai mielenterveysongelmia, ja useimmilla elämänhallinta on täysin kadoksissa, Ojanen kertoo. Ojanen miettii yhdessä asiakkaan kanssa, mistä tämä voisi saada apua ja 4 - Ystea 2/2009

5 Minttu Ojanen (oik.) voitti hopeaa naisten kaksinpelin avoimessa kilpaluokassa sulkapallon ay-turnauksessa Vasemmalla voittaja Katja Alhonoja. Ay-turnaus pelattiin TUL:n liittojuhlien yhteydessä Tampereella. tarvittaessa ottaa yhdessä yhteyttä esimerkiksi eri viranomaisiin. Joskus asiakkaalle riittää pelkkä kuunteleva korva. Uskon, että matalan kynnyksen, joustava sosiaalityömme helpottaa julkisen sosiaalihuollon paineita ja on suureksi avuksi asiakkaittemme arjessa. Lisäksi Ojasen työhön kuuluu Elokolossa toimivien pitkäaikaistyöttömien työllistettyjen esimiehenä toimiminen, mikä on joskus aika haastava tehtävä. Hän harmitteleekin, että varsinaiselle aluetyölle ja ehkäisevälle päihdetyölle jää harmittavan vähän aikaa. Koulutukseltaan Ojanen on valtiotieteen maisteri, VTM. Hän valmistui Turun yliopistosta vuonna 2007 pääaineenaan sosiaalipolitiikka. Päädyin nykyiseen työhöni, koska halusin jäädä Turkuun, enkä lähteä työn perässä pääkaupunkiseudulle kuten moni vastavalmistunut joutuu tekemään. Lisäksi minua ovat aina kiinnostaneet erilaiset sosiaaliset ongelmat ja niiden ratkaiseminen. Mielihyvää urheilusta Minttu Ojanen on pelannut sulkapalloa enemmän tai vähemmän aktiivisesti noin 15 vuotta isänsä ja kumppaneiden Turun Pyrkivän alaisuuteen perustamassa sulkapallojaostossa. Nykyisin hän pelaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Hän toimii lisäksi TuPy-Sulkiksen hallituksen sihteerinä ja tekee talkootyötä, muun muassa valmennusta, seuransa hyväksi. Kilpaileminen alkoi kiinnostaa toden teolla vasta vähän vanhemmalla iällä. Kilpailumenestys ei ole ollut niin tärkeää, vaan mielenkiintoisinta on ollut omien taitojen kehittymisen seuraaminen. Parhaimmillaan olen pelannut nelinpeliä ja sekanelinpeliä A-luokassa, joka on sm-tasoa yksi alempi luokka. Kaksinpeliä pelaan B-luokassa. Tärkeintä sulkapalloharrastuksessa on kuitenkin sen tuottama mielihyvä ja pelaamisen sosiaalisuus. Kihlattukin on löytynyt harrastuksen parista. Sulkiksen lisäksi käyn erilaisissa jumpissa ja spinningissä sekä lenkkeilen. Kuka puhuisi heikommassa asemassa olevien puolesta? Ojanen toimii myös varavaltuutettuna (sd.) Turun kaupunginvaltuustossa. Kunnallispolitiikassa hän on toiminut mm. nuoriso- ja sosiaalilautakunnan jäsenenä sekä kaupunginhallituksen varajäsenenä. Tämän kauden hän pitää taukoa lautakuntatyöskentelystä. Etenkin sosiaalilautakunnassa sai konkreettista vahvistusta oman työn tärkeydelle. Toisaalta lautakuntatyöskentely oli hyvin turhauttavaa ainaisen resurssipulan vuoksi. Turun sosiaalisektori on ollut vuosikausia alibudjetoitu, jolloin helpoimmin lakkautettavat, ei-lakisäätäiset tehtävät on ajettu minimiin. Etenkin päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat kärsineet, koska asiakaskunta ei kauheasti itsestään pidä meteliä eikä puolestapuhujia helposti löydy. Kuntien nykyinen taloudellinen tilanne ei ainakaan tilannetta paranna. Joukkovoimalla tuloksiin Erton ja Ystean jäsenyys merkitsee Ojaselle etenkin kuulumista työstatukseltaan samankaltaisten ihmisten etujärjestöön. Joukkovoima on työntekijöiden paras ase. Itse en ole kovinkaan aktiivinen ay-toimija, mutta kunnioitan suuresti ay-toimijoiden saavutuksia tavallisten työntekijöiden hyväksi. Lisäksi arvostan ay-toiminnan asiantuntemusta työmarkkinakysymyksissä, joista yksittäinen työntekijä voi joskus olla aika pihalla. Etenkin mahdollisissa ristiriitatilanteissa toivon ja uskon saavani yhdistykseltäni tukea. Teksti: Kristiina Ahonen Turun Elokolo Yliopistonkatu 10, Turku puh. (02) avoinna päivittäin Muiden Elokolojen yhteystiedot: -> Aluetoiminta Ystea 2/2009-5

6 Mitä työsopimusta tehtäessä pitäisi huomioida? Jokainen meistä joutuu työelämänsä varrella neuvottelemaan oman työsopimuksensa. Usein työsopimusta neuvoteltaessa työntekijä on altavastaajana, kun työnantaja antaa valmiiksi laaditun sopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Saatua sopimusluonnosta ei kannata empimättä allekirjoittaa, vaan ennen allekirjoittamista on syytä huomioida muutama olennainen seikka. Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti Työsopimus voidaan laatia suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai jopa hiljaisesti. Hiljaisesti työsopimus syntyy esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen päätyttyä, kun työnantaja sallii työntekijän jatkavan työsuhdettaan sovitun määräajan päättymisen jälkeen. Pääsääntöisesti sopimus tehdään kuitenkin kirjallisesti, vaikka laissa ei aseteta sopimukselle tällaista muotovaatimusta. Sen sijaan joillakin aloilla on työehtosopimuksin sovittu kirjallisuuden vaatimuksesta. Ystealaisessa kentässä on työehtosopimuksissa määrätty, että työsopimus tulee tehdä kirjallisesti ja että suullinen sopimus on mahdollinen ainoastaan lyhyissä työsuhteissa. Työsopimus on suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti, vaikka omassa työehtosopimuksessa ei sitä edellytettäisikään. Ristiriitatilanteita ei synny niin helposti, kun yhdessä sovitut asiat on selkeästi kirjattu työsopimukseen. Sopimusta solmittaessa on syytä pitää huolen siitä, että kaikki itselle tärkeät ja työnantajan kanssa sovitut ehdot tulevat kirjatuksi sopimukseen. Suullinen sopimusehto on sitova, mutta niiden tosiasiallinen sitovuus ei aina toteudu näyttövaikeuksien vuoksi. Toisinpäin ajateltuna tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, ettei työsopimuksessa ole sellaisia ehtoja, joita työntekijä ei ole valmis noudattamaan. Korkein oikeus on esimerkiksi katsonut, että työsopimukseen otet- tu ehto, jonka mukaan työnantajalla on oikeus muuttaa provisiopalkan perusteita sopimuksen voimassa ollessa oikeutti työnantajan yksipuolisesti muuttamaan palkan perusteita työsuhteen alun palkkauksesta. Hyvin tavanomainen ehto on myös koeaikaa koskeva ehto. Koeajasta on työsopimuslain mukaan sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Koeaikana työsuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa ja ilman irtisanomisperusteita, kunhan työsopimusta ei pureta koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Kielletty purkuperuste on esimerkiksi työntekijän raskaus. Koeaikaa koskevaa ehtoa ei tulekaan hyväksyä, jos ei ole valmis sitä noudattamaan. 6 - Ystea 2/2009

7 Huolella laadittu työsopimus rajoittaa työnantajan valtaa Työnantajalla on työsopimuslaissa määritelty valta johtaa työtä. Tätä työnantajan työn johto- ja valvontavaltaa rajoittavat lainsäädännön ja työehtosopimusten lisäksi työsopimukseen otetut ehdot, sillä sopimusoikeudellisten oppien mukaan sopimukset on pidettävä. Karkeasti voidaankin todeta, että työnantajan oikeus johtaa työtä on sitä laajempi, mitä suppeammin on työsuhteen ehdoista sovittu tai toisinpäin mitä laajemmin työsuhteen ehdoista on työsopimuksella sovittu, sitä suppeampi on työnantajan työn johto-oikeus. Esimerkiksi työntekopaikkaa koskeva ehto on syytä kirjata sopimukseen niin, että siitä selviää mikä tai mitkä paikat ovat työntekopaikkoja eli mihin paikkoihin työntekijä on valmis matkustamaan omalla kustannuksellaan ja omalla ajallaan. Matkat kodin ja työpaikan välillä hoidetaan työntekijän omalla kustannuksella ja omalla ajalla, joten työntekopaikka on syytä määritellä tarkasti. Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtä vain työsopimukseen merkityissä paikoissa, joten jos työnantaja haluaa määrätä työntekijän työsopimuksessa mainitsemattomaan paikkaan, on asiasta sovittava erikseen eivätkä aiheutuneet lisäkustannukset tule työntekijän kannettaviksi. Sen sijaan, jos työntekopaikka on työsopimuksessa määritelty laajaksi kuten koko Suomi, työnantaja päättää tämän laajan alueen puitteissa työskentelypaikasta. Työnantaja tarjoaa uutta työsopimusta sitooko vanha? Sopimuksen sitovuuden periaatteen mukaisesti tehtyä työsopimusta voidaan muuttaa vain sopimalla tai irtisanomalla sopimus. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen ainoastaan työsopimuslain mukaisilla irtisanomisperusteilla. Toisin sanoen työsopimusta päivitettäessä ehtomuutokset ovat mahdollisia ainoastaan niistä sovittaessa. Mitään velvollisuutta muuttaa vanhaa työsopimusta ei siis ole. Johanna Tykkä, lakimies Ystea 2/2009-7

8 Mökki ja vene talviteloille turvallisesti Joka vuosi vakuutus korvaa parisen tuhatta vapaa-ajan asuntoon tehtyä murtoa ja varkautta. Rahaa tähän menee yli pari miljoonaa euroa. Nyt on oikea aika panna kesämökki ja vene talvikuntoon ja viedä pois vähänkin arvokkaampi omaisuus. Jos voro kuitenkin kaikista varotoimista huolimatta anastaa omaisuuttasi, tunnistamista helpottavat valokuvat, joita on nykyisin helppo ottaa vaikkapa kamerakännykällä. Vakuutuspäällikkö Hannu Järvinen Vakuutusyhtiö Turvasta kertoo, että kotivakuutuksilla voidaan vakuuttaa rakennukset kuten omakotitalo ja vapaa-ajan asunto sekä näiden irtaimistot. Rannan pienelle kalamajalle saattaa riittää pelkkä palovakuutus, kun taas nykyaikainen kesämökki tarvitsee laajimman vakuutusturvan. Syksy on varkaille kulta-aikaa, kun ihmiset käyvät mökeillä harvakseltaan vain viikonloppuisin. Silloin mökillä saattaa vielä olla enemmän varkaita kiinnostavaa irtainta omaisuutta, kuten kodinkoneita. Nykyisin monet mökit ovat erittäin hyvin varusteltuja ja mökiltä löytyy jo samat kodinkoneet ja laitteet kuin kaupunkiasunnostakin. Sähkölaitteista on hyvä ottaa pistokkeet irti seinistä ja irrottaa kaasupullot. Jos mökillä on sähköt, on pääkatkaisija syytä sulkea. Mökki ei ole paras säilytyspaikka arvo-omaisuudelle, koruille, antiikille ja kalliille esineille. Kylmä ilma ja kosteus vahingoittavat helposti televisiota ja muita herkkiä sähkölaitteita. Valitettavan usein varkaat tietävät mitä hakevat ja mikä kelpaa myyntiin. Siksi kannattaa viedä ajoissa syksyllä pois kaikki varkaille kelpaava omaisuus. Tärkeintä on asianmukainen lukitus. Aivan kuten kotonakin, jo pelkkä takalukitus ainakin hidastaa murtautujaa. Ammattilaista ei mikään pysäytä, mutta hänen työtään voi vaikeuttaa. Lukituksen tarkoituksena onkin toisaalta vaikeuttaa sisään pääsemistä ja toisaalta varmistaa, että luvattomasta käynnistä jäävät selvät murron jäljet. Ne helpottavat varkauden selvittämistä. Syksyllä mökillä tyhjennetään kesävesijohdot, muuripadat ja ämpärit vedestä ja suojataan savupiippu sekä suljetaan pellit. Puomi estää tunkeilijoita On huomattu, että puomi lannistaa yllättävän tehokkaasti varkaiden kiinnostuksen mennä tutkimaan mökkiä. Lukittu puomi on hidaste, jonka ohitse voro ei viitsi kävellä pitkää matkaa vain tarkistamaan, onko ketään kotona ja kantaa sylissään raskaita tavaroita. Murtomies ei useinkaan ota turhaa riskiä jäädä kiinni rysän päältä. Mökin varustelutason mukaisesti kannattaa ottaa tekniikka avuksi ja hankkia kunnollinen hälytysjärjestelmä. Hälytysjärjestelmä voidaan kytkeä ilmoittamaan heti hälytyksen sattuessa joko matkapuhelimeen tai vartiointiliikkeeseen. Puhelin voi toimia myös kauko-ohjaimena. Hälytysjärjestelmät alentavat myös vakuutusten hintoja. Jos kesämökkisi lähellä asuu ympärivuotisia naapureita, kannattaa heidän kanssaan sopia, että he pitävät silmällä mökin ympäristöä talven aikana. Pelkästään mökille johtavat auton- tai jalanjäljet saattavat pitää asiattomat vieraat poissa. Asumattoman näköiseen paikkaan uskaltautuu kutsumaton vieras helpommin tutkimaan paikkoja. Mutta jos näyttää siltä, että isäntäväki voi saapua paikalle hetkellä millä hyvänsä, halu jäädä nuuskimaan paikkoja on pienempi. Monet ovatkin jo etsineet sopivan mökkitalonmiehen, joka käy välillä tyhjentämässä postilaatikkoa tai talviaikaan tekemässä lumitöitä. Mökkitalkkari on muutoinkin hyvä vaihtoehto, jos vaikkapa kesän aikaan et itse pääse mökin kunnosta huolehtimaan. Huolehdi myös veneestä Talviteloille jätetty vene lukitaan tukevasti puuhun tai muuhun kiinteään tankoon ja peitetään huolellisesti. Peittäessä kannattaa kuitenkin huomioida riittävä tuuletus, jotta vältytään homeelta ja ummehtumiselta, Hannu Järvinen opastaa. Nosta vene riittävän tukeville pukeille. Venettä ei kannata jättää liian lähelle rantaa, etteivät kevään sulavat jäät ja tulvavedet pääse vahingoittamaan venettä. Perämoottori viedään talveksi pois veneen lähettyviltä lukittuun sisätilaan. Sekä veneen että moottorin tunnistetiedot on syytä ottaa talteen. Tiedoista on hyötyä myöhemmin mahdollista varkaustapausta selvitettäessä. Jos vene on vesillä myöhään syksyyn, pitää kiinnityksestä huolehtia tarkoin. Myrskyvahinkoja korvataan venevakuutuksesta muutamia satoja tapauksia joka vuosi. Finanssialan Keskusliitto muistuttaa, että turvallisuusmääräykset venevakuutuksessa edellyttävät tarpeellista valvontaa, huolellista talvisäilytystä sekä oikeaa kiinnitystä. Syysmyrskyt kolhivat huolimattomasti sidottuja veneitä. Turva/Kati Iharanta Lähde: Finanssialan Keskusliitto 8 - Ystea 2/2009

9 Kartanonherroja ja maatyöläisiä Toimihenkilöliitto ERTOn kesällä tekemä esitys pätkätyöläisille perustettavasta vuosilomapankista saa laajaa tukea. Kaikki kolme keskusjärjestöä kannattavat selvityksen tekemistä asiasta. Myös työministeri Anni Sinnemäki pitää selvityksen tekemistä hyvänä asiana. Tätä taustaa vasten ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula pohtii, miksi ammattiyhdistysliikkeen tulisi uudistua työelämän murroksessa. Koska epätyypillisyys on normaalia, tarvitsemme uudenlaista ajattelua, sanoo Huttula. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa ET:n verkkosivuilla osoitteessa Pätkä-, vuokra-, silppu- ja osa-aikatyön yleistyminen sekä työn tekeminen yhä useammin kokonaan työsuhteen ulkopuolella ovat muuttaneet työelämää pysyvästi. Näin väitän, vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä. Näitä töitä tekevien ryhmien kokemukset täytyy ottaa huomioon, kun rakennetaan uutta ammattiyhdistystoimintaa. Tämä on monelle vaikeaa. Perusasiat ovat silti säilyneet. Ammattiyhdistysliike on syntynyt pyrkimyksestä tuottaa ihmisille turvaa. Se on kuitenkin samalla myös syntyaikansa tuote. Tämän ymmärtäminen on avain ammattiyhdistystoiminnan kehittämisessä. Nyt tuon turvan tuominen vaatii uudenlaisia tavoitteita. Pitkäkestoinen työsuhde ei voi enää olla ainoa tavoite. Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se vastaa kaikkien jäsenten tarpeisiin, eikä se ole enää mahdollinen kaikille. Työelämä on muuttunut pysyvästi. Hyvä esimerkki muutostarpeista on työelämän lainsäädäntö. Sen keskeinen normisto on luotu ja 70-luvuilla, jolloin pysyvän työsuhteen ihanne eli vahvimmillaan. Tämän vuoksi tarvitaan sukupuolivaikutusten arvioinnin kaltaista menettelyä, jonka avulla voidaan varmistaa, ettei lainsäädäntö aseta uuden työelämän ryhmiin kuuluvia rakenteellisesti eriarvoiseen asemaan työelämässä. Vuosilomalain määräys vuosiloman kertymisestä on hyvä esimerkki työlainsäädännön epätasa-arvosta. Alle vuoden yhtäjaksoisessa työsuhteessa olleella työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun yli vuoden työsuhteessa olleella on oikeus 2,5 arkipäivään. Miksi? Rajaus ei ole perusteltu. Kummassakin tilanteessa työntekijältä edellytetään samanlaista työpanosta. Työsuhteen pituus vain määrää matemaattisesti sen, miten siitä kertyy lomaa. Toinen vuosilomiin liittyvä ongelma muodostuu siitä, ettei jatkuvasti itseään työllistämään joutuva pätkätyöläinen voi pitää vuosilomaa. Hän menettää joko seuraavan työn tai työttömyysturvan. Ensimmäisenä eteen tulee työttömyysturvalainsäädäntö, joka edellyttää, että pätkätyöläinen on jatkuvasti työmarkkinoiden käytössä. Ellei ole, painaa päälle karenssi. Tästä syystä lainsäädäntöä onkin tarkasteltava kokonaisuudessaan, jotta asia saadaan ratkaistua. Ajatus pätkätyöläisten vuosilomapankista perustuu juuri tähän näkökulmaan. Kertymään liittyvät ongelmat pitää poistaa, mutta samalla pitää muuttaa myös muuta lainsäädäntöä niin, että ihminen voi pitää ansaitsemansa loman, saada katkon työputkeensa. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yksi keskeisiä syitä on pätkätyöläisten jaksaminen. Heilläkin täytyy olla oikeus levätä, harrastaa, kerätä voimia ja nauttia elämästä. ERTO on vienyt uuden työelämän ongelmia koskevia muutosesityksiä eteenpäin oman keskusjärjestönsä STTK:n sisällä sekä laajemmin. Aloitteita pätkätyöläisten sosiaaliturvan ongelmatilanteista pohditaan muun muassa SATA-komitean syksyn työssä. ERTO seuraa komitean työtä tarkasti ja tekee myös uusia esityksiä pätkätyöläisten ja muiden uuden työelämän edustajien aseman parantamiseksi. Tapio Huttula puheenjohtaja, ERTO ET:n jäsen Ystea 2/2009-9

10 Lääkäriaseman hymy Tampereella on tuulinen, mutta aurinkoinen syyskeli. Ohikulkijat vetävät takkia tiukemalle, kaupungin kadut ovat kiireisiä ihmisiä täynnä. Rautatieasemalta Hämeenkatua kulkiessa vastaan lentää keltaisia lehtiä ja taivaalla pilvenhattarat lentävät kilpaa. Terveydenhuollon assistenttina työskentelevä Seija Sorjonen parkkeeraa päivittäin autonsa Tammerkosken rannan läheisyyteen ja hyppää raput Kehräsaaren Pihlajalinnan lääkäriasemalle. Lääkäriasema on uutuuttaan hohtava, vuonna 2005 avattu yksikkö, ja Seija kehuu työpaikkaansa varauksetta. Merkonomiksi opiskelleen Sorjosen aiempi työpaikka oli Ikaalisissa sijaitseva lääkäriasema, joka vuonna 2007 yhdistettiin Pihlajalinnaan. Työterveyshuoltoa, erikoislääkäreitä, lukuisia vastaanottohuoneita, laboratorio, röntgen, allergiatutkimukset Pihlajalinna on paikka, jossa tapahtuu paljon. Ja siten sen vastaanotto on varsin vauhdikas risteys kaiken touhun keskellä. Puhelimet soivat, asiakkaat tulevat ilmoittautumaan, he kysyvät neuvoa ja kertovat tilanteestaan, lääkärit käyvät pyytämässä apua, hakemassa postejaan tai ihan vain moikkaamassa. Vastaanotossa jokaisella on silmät selässä ja korvia joka suuntaan. Vahingossa alallle Matka vaaleaksi, mutta lämpimäksi sisustettuun Pihlajalinnan vastaanottoon on kulkenut sattuman kautta. Toimistoalalle hän tähtäsikin, mutta lääkäriasemat olivat tuttuja vain omilta lääkärikäynneiltä. Edellisen laman jälkimainingeissa 1990-luvulla Seija Sorjonen opiskeli Työvoimatoimiston kursseilla ja mietti mihin seuraavaksi ryhtyisi. Tietokonekurssia käydessään hänen piti varata itselleen aika lääkärille, ja soittaessaan lääkäriasemalle, hän tuli samalla kysäisseeksi harjoittelupaikkaa. Paikka aukesi ja Seija jäi sille tielleen. Ensin hän työskenteli Kyröskoskella ja Ikaalisissa, ja tänä vuonna tuli siirto Tampereelle. Puhelinliikenne täällä on suurta. Toimimme myös neljän muun toimipisteen varavaihteena, jos niissä on ruuhkaa. Tunnelma on todella kiva. Työyhteisö on nuori ja uusia ideoita otetaan ilolla vastaan. Moni asia hakee vielä muotoaan, mikä aiheuttaa sen, ettei työt tunnu turhan byrokraattiselta, Seija miettii. Aina jotain uutta Vaikka Seija on ollut alalla jo vuodesta 1996, hän kokee, että suurin haaste on pysyä mukana työnluonteen muuttuessa. Samalla se on suuri ilo. Se, että saan oppia koko ajan jotain uutta on kauhean hauskaa. Pidän myös työkavereistani ja tämän työn sosiaalisuudesta kaiken kaikkiaan. Asiakkaiden, lääkäreiden ja muun lääkärikeskuksen väen tapaaminen on olennainen osa Seijan työtä. Hän sanookin nauttivansa siitä, että saa olla ihmisten kanssa. Vastaanotossa saattaa päivän aikana työskennellä jopa seitsemän ihmistä. Selvästi määriteltyjä työtehtäviä ei ole, vaan Seija auttaa kollegoitaan ja lääkäreitä miten vain ehtii. Muun muassa laskutus ja maksusopimusasiat ovat hänen heiniään, mutta aikaa kuluu kaikenlaisiin toimistotehtäviin pitkin päivää. Toisinaan rajojen määrittely on vaikeaa. Yksikkömme laajenee kovaa vauhtia ja töitä olisi koko ajan enemmän. Kaikkia en voi koko ajan auttaa, minun työssäni on tärkeää muistaa, ettei kaikkea tarvitsekaan tehdä. Kun hektinen työpäivä lääkärikeskuksessa päättyy, Seija ajelee reilun 50 kilometrin matkan kotiinsa Ikaalisiin. Omakotitalossa odottavat mies ja koira, ja perheeseen kuuluvat myös neljä aikuista lasta. Vastikään ruskaretkeltä Lapista palannut Seija hoitaa kuntoaan arkisin ennen muuta kuntosalilla ja koiran kanssa lenkkeillen. Kunnosta onkin pidettävä huolta, sillä huomennakin Pihlajalinna täyttyy jälleen asiakkaista, joiden hyvinvointi on myös Seijan harteilla Ystea 2/2009 Teksti ja kuva: Nepu Väyrynen

11 Lomautus on moni-ilmeinen kokonaisuus Istun tietokoneeni ääressä ja selailen sähköposteja. Syksyn toiminta näyttää käynnistyvän vilkkaana. Merkkailen kokouspäiviä kalenteriini ja tulostan joitain esityslistoja. Kuinka ollakaan aluejärjestömme viimeisin pöytäkirja on vielä kirjoittamatta, huh, olen sen sihteeri. Kaivan esille muistiinpanot ja aloitan pöytäkirjan tekemisen. Joudun kaivelemaan muistilokeroistani kokouksen kulkua, sillä käsin tehdyt muistiinpanoni ovat aika viitteelliset, ja aikaa kokouksesta on kulunut lähes kolme kuukautta. Äkillinen ääni ikkunapellissä havahduttaa minut tähän päivään, katson ulos, siellä tuulee ja tuuli heittää ajoittain voimakkaita sadekuuroja ikkunalasiin ja -peltiin. Paneudun pöytäkirjaan ja saan sen valmiiksi ja lähetän sen puheenjohtajan hyväksyttäväksi. Luen Savon Sanomista juttuja siitä kuinka suuretkin firmat vähentävät henkilökuntaansa lopputilein tai pakkolomin. Myös monissa sosiaalialan järjestöissä ja yksityisissä terveyspalvelualan laitoksissa lomautukset ovat jo tuttu ilmiö. Omassa työssäni olen joutunut melkoiseen pyöritykseen lomautusten vuoksi. Jokainen työntekijä lomautetaan kahdeksi viikoksi. Se tietää lomautusta myös minulle, jonka pitäisi, palkka- ja henkilöstöasioita hoitavana, tehdä lomautuspaperit kuntoon työvoimaviranomaisille ja työttömyyskassoille, jotta ihmiset saisivat edes laihan tilipussin lomautusajalta. Sade ropisee nyt tasaisesti. Mietin miten ihmiset suhtautuvat lomautukseen. Joku varmasti hypähtää korkealle ja huudahtaa jippii! Hän mahdollisesti ajattelee, että nythän on hyvää aikaa laittaa kesämökki talvikuntoon, asuntolainastakin on enää rippeet jäljellä ja rahaa on vuosien varrella jäänyt säästöön, kun olen saanut tähän saakka käydä säännöllisesti työssä. Hän ryhtyy laatimaan suunnitelmia lomautusviikoille. Tasapuolisuuden nimissä laitoksessamme on sovittu, että ylin johto ja päällystö lomautetaan myös. Voisin kuvitella, että heille lomautus ei ole taloudellinen kysymys, vaan se voi mahdollistaa heille vaikkapa ylimääräisen lomamatkan auringon lämpöön. Näin he voisivat ladata akkujaan, jotta jaksaisivat taas miettiä miten kuluja voisi vielä entisestäänkin pienentää. Voimakas tuulenpuuska rynkyttää ikkunan pokia karmia vasten ja havahduttaa minut tämän menestystarinan pauloista. Uusi tuulenpuuska ravistaa ikkunalasia. Ulos ei näy kun sade valelee koko lasia. Minä kuvittelen edelleen miten toisaalla lomautusilmoitus saa sydämet pamppailemaan lomautetulla Kuvittelen miten lomautus saa sydämet pamppailemaan lomautetulla ja hänen perheellään. Kuinka me selviämme lomautusviikoista? Palkkani on muutenkin ollut niin pieni, ettei siitä ole jäänyt säästöön, vaan kaikki mikä on tullut, on heti mennyt välttämättömiin kuluihin. Lomautetulle äidille nousee mieleen, että koulujen alettua oli tarkoitus ostaa lapsille uudet syksyyn sopivat kouluvaatteet. Edelliset ovat jo usean vuoden takaa ja lähes täysin palvelleet. Äidin on vaikea kohdata lastensa ihmettelevät katseet! Lapset saattavat sanoa: Mutta äiti, sinähän lupasit. Kaikilla kavereilla on jo uudet vaatteet ja moni on saanut kesän aikana uuden kännykänkin. Me emme mene sitten kouluun, ryhdymme koululakkoon! Tämä on pattitilanne, miten tästä selviäisi! On todellinen hätä, pitäisikö nöyrtyä ja kääntyä sosiaalitoimiston puoleen?! Ajatukseni palaavat omaan tilanteeseeni. Parin viikon lomautus ei omaa talouttani kaada, mutta synnyttää suuria paineita omassa työssäni. Kuinka tästä kaikesta selviän, vaikka olen saanutkin työtovereilta arvokasta apua. Normaalirutiinitkin palkkalaskennan ja henkilöstöasioiden hoidossa ovat pakottaneet ylitöiden tekoon. Kuinka nyt kun lomautus vie minulta kaksi täyttä työviikkoa! Ajatukseni palaavat niihin kymmeniin ja satoihin tuhansiin lomautettuihin joille tilanne on kuin pieni kuolema. Ylpeyteni ei anna periksi, että minun takiani meidän talossamme työtoverini joutuisivat kärsimään siksi, että lomautuspaperit eivät olisi kunnossa. Sade on tauonnut ja aurinkokin pilkahtelee pilvien lomasta. Huokaisen syvään ja otan seuraavan lomautetun paperit käsittelyyn ja teen ne valmiiksi. Postiin saan kirjeet laitettua vasta huomenna, sillä nythän on sunnuntai. Pitkä työpäivä näyttää tästäkin tulevan, että saisin työni hoidettua kun oma pakkoloma jo painaa päälle. Huomenna taas työt alkavat aamuvarhaisella ja päättyvät sitten kun olen jo niin poikki, että enää tuskin pysyn polkupyörän satulassa lyhyehkön kotimatkani. Tänään olisi pitänyt käydä äitiäkin Iisalmessa palvelutalossa katsomassa, mutta se on jätettävä lomautusviikolle. Huokaisen toistamiseen, suljen tietokoneen ja nousen verkkaisasti polkupyöräni satulaan. Hyvä että sää on selkiytynyt, enkä kastu kun polkaisen kotiin. Pieni iltapala, sitten iltapesulle ja toviksi sänkyyn lukemaan ja sitten unten maille. Kaija Raatikainen Varapuheenjohtaja Ystea 2/

12 Mihin suuntaan sinä katsot? Oletko menneitten muistelija, tulevaisuuteen tuijottaja vai nykyhetkessä eläjä? Tällaisen kysymyksen esittää Antti Saari, kolumnisti Suomen Lääkärilehdessä. Työpaikallani näkövammaisten toimintakeskuksessa Iiriksessä kiertää monenlaisia ammattilehtiä. Lääkärilehti on Suomen lääkäriliiton jäsenilleen suuntaama julkaisu, jossa on myös maallikkoa kiinnostavia juttuja. Tämä Antti Saari on lääketieteen opiskelija. Hänen ajatuksensa saivat omat ajatukseni laukkaamaan. Yllä esitetty kolmijako on häneltä, tulkinnat ovat täysin omiani. Menneitten muistelijoihin törmää kaikkialla. Usein he ovat vähintäänkin keski-ikäisiä ja heillä on toinen jalka tukevasti menneisyydessä. Koetut harmit ja vääryydet innostavat heitä valppauteen ja he suhtautuvat epäluuloisesti lähimmäisiin. He pitävät suku- ja muissa juhlissa pitkiä puheita, joissa muistelevat kauan sitten kuolleita sukulaisia tai oman elämänsä tähtihetkiä niin hyvässä kuin pahassa. He eivät myöskään unohda joskus koettuja onnistumisen hetkiä. Niitä he kertaavat ja muistelevat kaihoisasti. Nämä menneet saavutukset nostavat heidän egoaan edelleenkin. Yksi on ollut kaunis nuoruudessaan, toinen on voittanut urheilukilpailuja, kolmas on ollut välkky koulussa ja opettaja kehui ekalla luokalla hänen kaunista kaunokirjoituskäsialaansa. Nämä eivät koskaan unohdu. Ikävät muistot ja hyvät muistot ovat polttoaineena 12 - Ystea 2/2009

13 nykyhetkelle. Näiden kautta peilaten nykymaailman ilmiöt asettuvat omalle tasolleen. Toista oli ennen, Eivät nämä nykyajan laitteet kestä mitään Loppuisi valitus, kun tulisi taas pulaaika. Näitähän riittää. Harmillista että nykyaika on aivan platkua ja kaikki kokemisen arvoinen on tullut elettyä jo kauan sitten. Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa Toinen helposti tunnistettava ryhmä on tulevaisuuden tuijottajat. He ovat useimmiten nuoria, parikymppisiä nuoria aikuisia. Heitä tapaa myös vanhemmissa ikäluokissa. Menneisyydessä ei ollut mitään hyvää, tyhmä peruskoulu piti kestää, kotiintuloajat olivat ihan ääliömäisiä, mitään kivaa ei saanut tehdä, teknologia oli kehittymätöntä, viihdettä oli aivan liian vähän. Nykyhetkeä he eivät ehdi elää, koska tulevaisuus siintää heidän silmissään niin houkuttelevana. Kunhan saan opinnot päätökseen, niin näytän mistä tuulee! MINÄ en olekaan mikään luuseri, vaan otan ohjat käsiini. Totta kai saan työtä, saan suorastaan valita työni. En rupea mihinkään tavisten ammattiin. Työn pitää olla trendikästä ja coolia. Sen pitää olla kytkyssä ICTmaailmaan (ennen puhuttiin atk:sta, suom. huomautus), joku sisällön tuottajan duuni olisi kiva, siinä lojutaan trendikkäässä officessa läppäri sylissä ja duunit on hei ihan jees. Kuka viitsii jotain ihme arkisia töitä raataa, toimistotöitä, siivoustyötä YÖK, raksaa tai tehdasta ei kestä KUKAAN! Mitä ovat SitKut Tässä porukassa on myös Sitkujen alaryhmä. Maailma muuttuu Sitten kun teen sitä tai tätä. Nyt sattuu olemaan ikävä elämänvaihe menossa, mutta sitku saan opinnot päätökseen ja duunin ja Audin alle, niin loppu onkin pelkkää sykseetä. Nykyhetkeen ei kannata panostaa, koska sitten-joskus kaikki järjestyy. Olettehan kuulleet tätä sitku-jargonia: Kun syksy alkaa, aloitan juoksemisen, koristemaalauskurssin, latino-tanssin, venäjän opiskelun, laihdutan ja vaihdan ukon/akan nuorempaan ja vetreämpään, josta tehot irtoaa. NYT on pimeää, märkää, kylmää, mutta sit-ku kevät koittaa, otan punnukset esiin ja aloitan tehojumpan. Juhannukseen mennessä mahdun bikineihin/uima-asuun. Sitkun taivas on tiedossa, mutta sen aika ei ole aivan vielä. Eikä hänen tarvitse huolehtia vaikka nyt eivät asiat olisikaan mallillaan, koska kirkkain kruunu odottaa tulevaisuudessa Sitten kun. Nykyhetki on vaikeaa Miksi nykyhetkessä on niin vaikea elää? Miksi elämisen raamit pitää hakea menneisyydestä? Miksi tulevan haaveilu tekee niin hyvää? Nykyhetkessä tapahtuu kaikki arvokas. NYT on perhe, lapset tai ystävät ja muut läheiset ympärillä. NYT heihin voi panostaa. Tämä hetki on ainutlaatuinen. Sitä ei saa takaisin enää koskaan. On turha kantaa menneisyyden painolastia mukanaan. Jokaisella on muistoissa vastoinkäymisiä, epäonnistumisen hetkiä, noloja tilanteita, nöyryytyksiä. Nuorempana tuli tehtyä virheitä, vääriä ja tyhmiä valintoja, tuli jätettyä tilaisuudet käyttämättä mutta onko sillä väliä, koska NYT on mahdollisuus paikata. Vuosia on vielä runsaasti jäljellä. Loppuelämän kohennus alkaa tänään. On aivan turha olla katkera omille vanhemmilleen tavasta, jolla he meitä kasvattivat ja ohjasivat. He ovat oman aikansa kasvatteja, isovanhempamme kasvattivat heidät. Arvot ja tavat olivat täysin erilaisia silloin kuin nyt. Parhaansa he ovat yrittäneet. Jokainen sukupolvi kohtaa saman tilanteen. Lapsuudenkodin malleja yritetään vanhemman roolissa tiedostamatta siirtää eteenpäin. Osa pääsee niistä eroon helpommin kuin toiset. Samoja virheitä ei kannata toistaa ja kuitenkin menneen maailman arvot ovat läsnä. Ketju jatkuu. Omat lapsemme eivät varmasti ole tyytyväisiä kaikkeen saamansa kohteluun. Sukupolvien kapinointi kuuluu asiaan. Ystea 2/

14 Elettiin ennenkin Voimme hauskuttaa lapsiamme kertomalla miltä tuntui kun ensimmäinen pizzeria tuli Helsinkiin vuonna Olipa erikoista ruokaa! Ranskalaisia perunoita sai yhdestä ainoasta kioskista Helsingissä Uuden ylioppilastalon aukiolla. Lapsemme eivät voi ymmärtää, että hampurilaiset valtasivat pikaruokalamaailman vasta 1980-luvulla. Lapsuudessamme ja luvuilla ainoat valmisruoat olivat purkkihernekeitto ja maksalaatikko, eikä kunniallinen perheenemäntä voinut sellaiseen sortua. Eikä puhettakaan, että perheenisä olisi kietaissut esiliinan eteensä ja ryhtynyt kokkaamaan. Syötiin keittoja, kastikkeita ja laatikoita. Risotosta, wokkipadasta ja lihavartaista ei kukaan ollut kuullutkaan. Jos menet paljastamaan lapsillesi, kuinka köyhä oli media-maailma meidän lapsuudessamme, olet lopullisesti tuomittu luuserin rooliin. Mustavalko-teeveestä katsottiin ykkösen ohjelmaa ja vaihtelua toi tamperelaisten maalaisten kakkoskanava, jolla oli nykysilmin katsottuna aika kotikutoista ohjelmaa. Videoita ei ollut keksitty, lankapuhelin oli ainoa mahdollisuus etanapostin ohella yhteydenpitoon, nettiä, sähköpostia ei ollut olemassa. Sain työpaikallani vuonna 1987 mikrotietokoneen käyttööni. Se oli toinen talossa. Siinä oli massamuistia hurjat 20 megabittiä ja kaksi lerppuasemaa. Kukaan ei ollut neuvomassa sen käyttöä, koska mikrotukihenkilöiden ammattikuntaa ei ollut keksitty. Nyt päätteitä 250 toimihenkilön talossamme on varmaankin parisataa. Tartu itseäsi niskasta kiinni juuri nyt Nykyhetkeä on vaikea elää. Vanhempamme ja isovanhempamme ansaitsivat enemmän huomiota, mutta kenellä on aikaa heille. Maaltamuuttajien ongelmana ovat pitkät välimatkat. Yllättävän moni naapureistasi on maaltamuuttaja. Heidän juurensa ovat pitkin ja poikin armasta Suomenmaata. Kesällä parkkipaikat tyhjenevät, kun nämä rassukat ajavat puolen Suomen läpi kotikonnuilleen. Aikaisemmin sukupolvet huollettiin perhepiirissä. Kolme sukupolvea samassa taloudessa oli aivan tavallista. Nyt sukupolvet erotetaan toisistaan huolellisesti. Jokaista sukupolvea varten on oma ammattilaisten ryhmä: neuvolat, päiväkodit, opot, työterveyshuolto, A-klinikat, vanhainkodit, vuodeosastot ja terminaalihoito. Amatööreillä ei ole sanan sijaa kun kunkin elämänvaiheen ammattilaiset tietävät (?) mitä tekevät (resurssien puitteissa tarveharkintaisesti tottakai). Vaikka fyysisesti asummekin erossa vanhemmistamme, voisimme aina pitää heihin yhteyttä. Siihen antavat mediat kaikki mahdollisuudet. Mummolle läppäri piirongin päälle ja siihen nettikamera ja läheisyys jatkuu! Kuka osaa tai uskaltaa elää täysillä nykyhetkessä? Tulevaisuus pitää petata nyt kun siihen on vielä mahdollisuus. On aivan turha keinutuolissa sitten joskus Ainot ja Reinot jaloissa murehtia miksi ei ollut rohkeutta tehdä oman elämän kannalta keskeisiä valintoja ja päätöksiä ajoissa. Siinä vaiheessa peli on pelattu. Tunnustan pienen paheeni: joskus haaveilen paremmasta tulevaisuudesta. Pitäähän keski-ikäisellä, keskivartalolihavalla, harmaantuvalla miehelläkin olla oma salainen puutarhansa. Se olkoon sallittua. Ollaan kiltisti lapsillemme ja läheisillemme. He aikanaan valitsevat meidän hoitopaikkamme. Matti Ojamo 14 - Ystea 2/2009

15 Messuemäntinä toimivat Riitta Ukkola Oulusta ja Marjo Vierula Kotkasta Ystea esillä TERVE-SOS -messuilla Tämän vuoden TERVE-SOS -messut olivat Wanhassa Satamassa, Helsinki Marina Congress Centerissa Aiheena oli Terve ja turvallinen elämä. Messuemännillä alkoivat työt jo päivää aiemmin, kun laitettiin messuosastomme esittelykuntoon. Kaikki tarvittavat rekvisiitat olivat valmiina meitä odottamassa. Taikalyhty Oy oli valmiiksi pystyttänyt seinät ja muutenkin rakentanut osaston. Edellisenä päivänä he olivat hakeneet Erton toimistosta lavallisen tavaraa, joka oli Pekka Juvosen myötävaikutuksella koottu. Siitä oli helppo sitten aloittaa aamulla työt. Messupaikka oli idyllinen vanha makasiinirakennus ja erilainen kuin edellisten vuosien modernit ympäristöt. Sää suosi messuilla kävijöitä, vaikka välillä sisällä tuntuivatkin lämpöasteet nousevan kattoikkunan kautta porottavan auringonpaisteen vuoksi turhankin korkeiksi. Odotimme kuitenkin osallistujia messuille enemmän, koska olimmehan Helsingissä. Messuilla oli yhteensä kävijää, mikä on edellisvuosiin verrattuna vähän. Ystean ständi oli todella hyvällä paikalla messurakennuksen keskikäytävällä ja saimmekin siinä hyvin ohikulkijat pyydystettyä pysähtymään osastollamme. Jaettavanamme oli lyijytäytekyniä, Ystea-muistivihkoja ja Xylident-xylitolipurukumia. Pyrimme suosimaan jakotavarassa maatuvia ja uusiokäytettäviä materiaaleja. Tarjolla oli myös Ystea-lehteä sekä melkein uunituore Erton uusi esite, josta myös tuli positiivista palautetta. Tunnelma oli hyvä ja jo tutuiksi tulleisiin muihin esittelijöihin pidimme myös yhteyttä ja tutustuimme heidän tarjontaansa (jakotavaraa keräten, tottakai). Yleisöluen- not olivat antoisia. Vuorotellen niissä pääsimme käymäänkin. Ystean nimeä saimme vähän selitellä ja kertoa kahden yhdistyksen, Sottin ja Ylttin, liittymisestä yhteen. Mukava siellä oli olla ja tavata niin ystealaisia kuin kaikkia muitakin. Ehkä tapaamme ensi vuonna Lahdessa, kuitenkin muistetaan hymyillä kun tavataan. Messuemäntinä toimivat Riitta Ukkola Oulusta ja Marjo Vierula Kotkasta sekä tukiryhmässä Sirkku Mutru ja Matti Ojamo Helsingistä. M.A.Vierula Seuraavat TERVE-SOS Messut ovat Lahden messukeskuksessa Ystea 2/

16 Ystea käynnistämässä senioritoimintaansa Tänään on sunnuntai ja aurinko paistaa. On kaunis syyskuun alkupuolen päivä. Mieli tekisi heti lähteä lenkille, mutta ajatukset työskentelevät jo tämän jutun parissa. Palaan ajassa taaksepäin. Muistan kuinka vuonna 1979 luulin kuolevani ja koko vuoden odottelin, mutta mitään ei tapahtunut. Niinpä päätin elää, remontoida elämäntapani ja nopeasti avautui uusia haasteita ja mahdollisuuksia järjestöelämän parissa. Tänä vuonna, syyskuun alussa, muutuin eläkeläiseksi, seniorikansalaiseksi, mutta ennen kaikkea tajusin olevani huippuvireessä ja työkykyinen. Viimeinen vuoteni on ollut paluuta juurilleni, ay-toimintaan. Uusi upea elämänjakso Neljänkymmenenkuuden vuoden järjestötoiminta on ollut minulle rikasta aikaa, paljossa olen saanut olla mukana ja vaikuttamassa. Varsinaisen järjestötoiminnan aloitin ay-toiminnassa, yhdistyksen sihteerinä ja sen jälkeen vastuullisia tehtäviä on tullut sekä yhdistys- että liittotasolla ja paljon on karttunut tietoja, taitoja ja kokemusta. 36 viimeistä vuotta olen työskennellyt järjestöissä. Aluksi poliittisen nuorisojärjestön piirisihteerinä ja viimeiset reilut 28 vuotta Kuurojen Liitossa järjestösihteerinä, osastopäällikkönä ja erityisasiantuntijana. Nyt olen valmis laittamaan itseni peliin Ystean ja Erton piirissä. Seniorikansalaisia on joukossamme alati kasvava määrä. Kaltaisiani aktiivisia ihmisiä on joukossamme lukuisa joukko. Me haluamme olla mukana omalla panoksellamme, tekemässä ja vaikuttamassa. Ystean hallinnossa on nostettu esille kysymys siitä kuinka voitaisiin käyttää hyväksi sitä tietoa, taitoa ja osaamista joka aikaisemmin yhdistyksen ja liitonkin eri tehtävissä on meille karttunut, ettei tämä hiljainen tietotaito häviäisi Ystean piiristä. On myös lukuisa joukko ihmisiä, jotka haluaisivat vielä osallistua ammattiyhdistysrientoihin säilyttääkseen oman mielensä ja kehonsa elinvoimaisena ja näin nauttia hyvässä porukassa elämästään Ystea 2/2009

17 Heimo ja Reijo keskustelevat senioritoiminnasta ja sen näkyvyydestä. Millaisia toiminnan muotoja? Näen senioritoiminnassa kaksi lähestymistapaa. Ensiksikin, miten säilytämme entisten yhdistys- ja liittotason aktiivien tietotaidon yhdistyksen voimavarana ja miten siirrämme sitä nuoremmille aktiivipolville. Puhutaan mentoroinnista. Sillä tarkoitetaan ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu senioriasemassa toimiva henkilö antaa kehityskelpoiselle ja -kykyiselle nuoremmalle kollegalle. Mentorointi on monivaiheinen, syvällinen, monipuolinen kaksisuuntainen prosessi, jota leimaa henkilökohtaisuus, avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus. Monet meistä muistavat historiasta mestarija kisälliperinteen, jossa vanhempi työtoveri opasti nuorempaa esimerkiksi suutarin ammatin saloihin. Toiseksi, mitä Ystea voisi tarjota niille jäsenilleen jotka ovat siirtyneet aktiivisesta työelämästä eläkkeelle, mutta haluaisivat osallistua yhdistyksen toimintaan. Tällaisia osallistumismahdollisuuksia voisivat olla esimerkiksi matkat Ystean syys- ja kevätkokousten yhteydessä ja kesäpäivät, joiden ohjelmaan osuus senioriasiaa. Voisi myös järjestää erityisiä senioripäiviä esim. joka toinen vuosi ja niiden ohjelma rakentuisi asiasta ja tietysti viihteestä. Mieluisana näkisin Ystean nettisivuilla myös erityisen senioriblogin, jossa voitaisiin käydä vilkasta keskustelua ajankohtaisista asioita. Suuri valtaosahan meistä senioreista on kokeneita netin käyttäjiä. Ystean senioritoiminnalla torjutaan apatiaa ja masennusta! Ihmisen siirtyminen työelämästä eläkkeelle on valtava harppaus. Valitettavasti kaikilla meillä ei ole niin paljon kapasiteettia, että tuo loikka kuilun yli onnistuisi! Tulee turhautumista ja tarpeettomaksi itsensä tuntemista. Osa työkavereista jatkaa vielä työelämässä. mutta tuntuu vaikealta pitää yhteyttä heihin. Vähitellen on vaarana eristäytyminen ja syrjäytyminen. Tästä taas helposti seuraa mielenterveydellisiä ongelmia. Ikäihmisten mielenterveysongelmat eivät tiedotusvälineissä saa paljonkaan huomiota osakseen. Kuitenkin runsaat kymmenen prosenttia yli kuusikymmentäviisivuotiaista potee selvitysten mukaan masennusta ja miltei kaksinkertainen joukko kokee tulevaisuutensa toivottomaksi. Masennuslääkkeitä määrätään iäkkäille herkemmin kuin muille aikuisille. Yli kuusikymmentäviisivuotiaat käyttävät huomattavasti enemmän mielialalääkkeitä kuin muut aikuisryhmät, vaikka lääkehoidon teho on esimerkiksi lievissä masennustilanteissa kiistanalaista. Ystean hallinto on tarttunut rivakoin ottein asiaan. Sekä Ystean työvaliokunta että hallitus ovat käsitelleet senioritoimintaa ja näyttäneet vihreää valoa hankkeen jatkosuunnittelulle ja toteuttamiselle. Erityisen suuri kiitos lankeaa yhdistyksemme puheenjohtajalle Matti Ojamolle, joka on tarttunut roimin ottein asian eteenpäin viemiseen. Hankkeen edelleen kehittelijöiksi on nimetty varapuheenjohtaja Kaija Raatikainen ja tämän jutun kirjoittaja Heimo Liimatainen. Heille on annettu tehtäväksi koota aktiivisia ystealaisia senioreita ja tehdä esitys seniorityöryhmän kokoonpanosta sekä toiminnan suuntaviivoista ja talousarviosta. Henkilökohtaisesti olen iloinen siitä, että minut on aivan upealla tavalla otettu vastaan Ysteassa. Tunnen, että tämä on minun toinen kotini ja sille haluan henkiset ja fyysiset voimavarani antaa. Paljon on paluuseeni mahtunut toimeliaisuuden ja ilon hetkiä. On tuntunut todellakin siltä, että olen palannut omieni luo, ja kuin bonuksena on rakkaus astunut elämääni aivan uudella tavalla! Heimo Liimatainen Ystea 2/

18 Kumppanuuskeskuksen ja Oulun Diakonissalaitoksen työpaikkaosastojen yhteinen tapahtuma: RETKI JUUSTOJEN MAKUMAAILMAAN Saman korttelin kaksi työpaikkaosastoa tapasivat juustojen maistelun merkeissä Oulun kauppahallissa. Juustoherkkujen ääreen istahtivat Oulun ODL:n työpaikkaosasto, joka on viime keväänä perustettu noin 60 jäsenen työpaikka-osasto ja Kumppanuuskeskuksen noin 20 jäsenen eri potilas- ja vammaisjärjestöjen toimijat. Pienen asiallisen osuuden ohella uusien kasvojen tapaaminen oli rentoa juustolautasten äärellä. Useammalla klubilaisella oli hyvän mielen lisäksi mukanaan hyvää juustoa kotiin viemiseksi. Tapahtuma oli samalla Ystean ensimmäinen klubi-tapaaminen. Klubi-toiminta on houkutteleva, uudella tavalla puhutteleva ja helppo toimintamuoto. Klubi voi toimia työpaikka-, yritys- tai aluetasolla. Työpaikkaosastotoiminta on ollut perinteisesti työpaikkaan sidottua toimintaa, jota yhdistys on tukenut ja avustanut rahallisesti. Ysteassa on paljon pienillä työpaikoilla työskenteleviä jäseniä, joille työpaikkaan sidottu toiminta ei ole ollut mahdollista Ystea 2/2009 Tältä pohjalta Ystea on lähtenyt uudistamaan työpaikkaosastotoimintaansa ja samalla pilotoimaan uudenlaista klubi-toimintaa Oulun seudulla. Saadut käytännön kokemukset hyödynnetään koko Ystean kenttään. Samalla huomioidaan myös jo perustetut ja toiminnassa olevat työpaikkaosastot. Luvassa on klubi-toiminnan ohjeistusta, koulutusta, ideapankkia, vertaistukea Jos olet kiinnostunut virittämään kanssamme Ystean klubi-toimintaa omalle työpaikallesi tai alueellesi, ilmoitathan yhteystietosi Ystean työpaikkaosastotyöryhmän puheenjohtajalle: puh Klubi-toiminnan pilotointi jatkuu Oulussa tämän syksyn ajan ja seuraavana vuorossa on ti klo Oulun Kumppanuuskeskuksessa järjestettävä YSTÄVIÄ YS- TEAsta -tapahtuma. Paikalla on myös Ystean puheenjohtaja Matti Ojamo. Ystäviä Ysteasta -tapahtumaan ystealainen jäsen kutsuu mukaan alalla työskentelevän ei-jäsenen rentoon ja leppoisaan illanviettoon. Raija Similä

19 YSTEAN kesäpäivää vietettiin lauantaina Tampereen Viikinsaaressa mukavassa kesäsäässä. Ensin näytti pilviseltä ja saaressa vähän tihkutti vettä ennen jäsenten saapumista, mutta jonkin ajan päästä aurinko tuli esille ja paistoi iltaan asti. Kesäinen luonto näytti parhaan puolensa mukaan lukien lokin- ja sorsanpoikaset, joita saimme tapahtuman ohessa ihailla. Aloitimme lounaalla, jotta sitten jaksettaisiin kisailla luontorasteilla ja Ystean Olympialaisissa. Lounas oli erinomainen ja sai kehuja osallistujilta. Lounaan yhteydessä puheenjohtajamme Matti Ojamo toivotti väen tervetulleeksi ja Vakuutusyhtiö Turvan edustaja Tiina Neuvonen kertoi vakuutusyhtiön roolista meidän toimintamme turvaamisessa. Lounaan jälkeen ehdimme hiukan katsella ympäristöä, kunnes kokoonnuimme pihatelttaan kuuntelemaan Erton asiantuntijan Kirsi Viljamaan puheenvuoroa ja Kirsi on paneutunut erityisesti nuorten saamiseen mukaan aktiiviseen toimintaan. Lehtivastaavamme Reijo Partanen kertoi loppupäivän ohjelmasta ja sitten saapuikin jo odotettu vieras, eli liittomme Erton puheenjohtaja Tapio Huttula. Tapio kertoi paljon selvitystyötä teettänees- tä Uusi liitto -hankkeesta ja siitä, miten tämä selvitystyö tulee hyödyttämään toimintaamme jatkossa vaikka itse hanke ei toteutunutkaan. Muistakin ajankohtaisista teemoista saimme kuulla hyvää tietoa. Ja sitten luontorasteille, missä osallistujat innokkaina hakivat rastit ja tekivät tehtäviä. Jäsenet olivat mukana todella aktiivisesti; nimittäin muilla tapahtumapaikoilla hiljeni totaalisesti, kun väki oli rasteilla. Iltapäiväkahvien jälkeen oli olympiakisan vuoro, johon myös oli innokkaita osallistujia lähdössä, vaikka ei yhtä paljon kuin Ystea 2/

20 Tapio Huttula kertoo Erton tulevaisuudesta luontorasteilla. Osallistujat antoivat paljon positiivista palautetta ohjelmasta, koska siinä oli jokaiselle jotakin. Palkintojen jako oli varsin hauska ja lämminhenkinen tapahtuma ja palkintoja oli jaossa runsaasti. Moni sai useammankin, kun oli osallistunut kaikkiin lajeihin. Vakuutusyhtiö Turva oli toimittanut meille hyvät palkinnot. Sitten pääsimme saunomaan ja grillaamaan makkaraa. Rantasaunalla oli oikein hauska tunnelma ja useampi riisui talviturkkinsa jokseenkin kylmässä järvivedessä. Makkaramestarina toimi puheenjohtajamme Matti ja hyvät makkarat paistoikin! Illan kohokohta oli ehdottomasti Ramblin Menin esiintyminen. Musiikki oli vauhdikasta ja tanssittavaa. Saimme siellä tanssilavalla oikein kunnollisen liikuntasession hyvä musiikin tahdissa niin, että ihan hikinorot otsalta valuivat. Suuret kiitokset orkesterille hyvän tunnelman luomisesta ja näytti soittajilla itselläänkin olevan hauskaa. Lähdimme kaikki orkesterin kanssa klo laivalla kohti Laukontoria. Tapahtuma oli niin mukava ja onnistunut, että ensi vuonna uudestaan! Eikös vaan? Arja Lehtonen Jäsenten mielipiteitä kesäpäivästä Kesäpäivän aikaan pyysimme jäseniämme kirjoittamaan palautelappuun mielipiteitä päivän toteutuksesta, ohjelmasta ja järjestelyistä. Palautteet olivat voittopuolisesti positiivisia, mutta myös muutamia kehitysehdotuksia saatiin ja niiden perusteella on hyvä lähteä suunnittelemaan tulevien vuosien jäsentapahtumia. Tulevaisuuden toiveina olivat mm. talvipäivät, kurssit luonnon keskelle, flamencotanssikurssit, kesäpäivä kylpylässä ja kuunaripurjeristeily. Ruusuja ja risuja kysyttäessä saimme mm. seuraavanlaisia kommentteja: Kiva kun kesäpäivä järjestettiin keskellä Suomea. Paikka oli kaunis ja ruoka hyvää Vaihteleva ohjelma, hyvä että jäsenille oli järjestetty tällainen tapahtuma Erton puheenjohtajan vierailu ja hänen luentonsa Erton tulevaisuudesta Hyvä ja kiva yhteishenki, ohjelma oli riittävä, voisi olla vaikka kaksipäiväinen Järjestelyt toimivat hyvin, tietoa saatiin Erton toiminnasta ja Ysteasta Kiva oli tutustua uusiin ihmisiin luontoretkellä Hyvä meininki, iloinen porukka koolla, yhteishenki hyvä Odotin kyllä suurempaa osanottoa, tiedotus onnistunutta? Ruokailu 1 ½ tuntia oli liian pitkä aika Ohjelma olisi voinut olla niukempi, vähän yhteistä aikaa Päiväunipaikka puuttui, rastijuomat puuttuivat 20 - Ystea 2/2009

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KUINKA ESTÄÄ VARKAUDET? SUOJAA VENEESI JA PERÄMOOTTORISI

KUINKA ESTÄÄ VARKAUDET? SUOJAA VENEESI JA PERÄMOOTTORISI KUINKA ESTÄÄ VARKAUDET? SUOJAA VENEESI JA PERÄMOOTTORISI VENEIDEN JA MOOTTOREIDEN TUNNISTETIEDOT 1 2 VENEIDEN JA MOOTTOREIDEN TUNNISTETIEDOT DRAMAATTINEN MUUTOS VENEVARKAUDET LISÄÄNTYNEET Kesällä ja telakointiaikana

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot