J ä s e n l e h t i 2-3 / 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J ä s e n l e h t i 2-3 / 2011"

Transkriptio

1 J ä s e n l e h t i 2-3 / 2011

2 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki puh: (09) Sähköposti: Kotisivu: Toiminnanjohtaja Julia Burman, lukukausien aikana varmimmin to Kesällä on toimisto suljettu. SEURAN HALLITUS 2011 Prof. Markku Peltonen, puheenjohtaja Prof. Susanna Fellman Prof. Petri Karonen, varapuheenjohtaja Dos. Tiina Kinnunen Dos. Tuija Laine Prof. Henrik Meinander Dos. Marjaana Niemi Prof. Kimmo Rentola Prof. Irma Sulkunen Dos. Kari Teräs Suomen Historiallinen Seura on alan tieteellinen keskusseura Suomessa. Seura järjestää esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia sekä kansallisia ja kansainvälisiä konferensseja sekä hoitaa alan kansainvälisiä suhteita. Jäseninä on noin 900 tutkijaa ja harrastajaa. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa (opisk. 22 ). Jäsenet saavat maksutta jäsenlehden sekä n. 25 % alennusta seuran omista sekä monien lähitieteiden seurojen julkaisuista Tiedekirjassa (Kirkkokatu 14) ja SKS:n kirjamyymälässä (Mariankatu 3). Verkkokirjakauppaan on linkki seuran kotisivuilta (www.histseura.fi); tilausta tehdessänne kertokaa olevanne Historiallisen Seuran jäsen! Historiallisen Aikakauskirjan tilausmaksu on seuran jäsenille 28 euroa. Jäsenhakemuslomake on helpointa täyttää internetissä SHS:n kotisivuilla osoitteessa Lomakkeita voi tilata myös seuran toimistosta. Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla tai kirjeenä.

3 PÄÄKIRJOITUS Historiantutkimuksen kirjoittamisesta Tunnetun toteamuksen mukaan suomalaisen ja englanninkielisten maiden historiantutkimuksen keskeinen ero voidaan tuoda esille vertaamalla niitä salapoliisiromaaniin. Suomalaisen tutkimuksen johdannossa todetaan, että kirjassa tapahtuu murha ja että johtopäätösluvussa käy kenties ilmi, kuka sen teki. Englantilaisen kirjan johdannossa sen sijaan todetaan, että henkilö X murhasi henkilö Y:n, ja että kirjassa tullaan osoittamaan, kuinka hän sen teki. Toteamuksessa on ainakin totuuden siemen. Suomalaisten tutkimusten, erityisesti väitöskirjojen, johdannoissa kyllä pääsääntöisesti esitetään kaiken muun ohella tutkimuskysymyksiä, mutta harvemmin puhutaan siitä, mitä kirjassa tullaan väittämään. Lukijaa ei siis juurikaan ohjata. Argumentin esittelyn sijaan suomalaiset tutkimukset paneutuvat tutkimusongelmien ja metodisten valintojen ohella usein taustoitukseen. Harvemmin työt edes alkavat tutkimusaiheen ja -kysymysten esittelyllä. Näiden sijaan tutkimuksissa keskitytään aluksi aihepiirin taustan esittelyyn. Aikaisempi tutkimus listataan usein huomattavan pitkien johdantojen loppuosassa. Tästä seuraa, että tutkimuskysymykset ja aikaisempi tutkimus harvoin kohtaavat. Samoin työn argumentti ja sen merkittävyys ja suhde aihepiiriä käsittelevään aikaisempaan tutkimukseen jää usein lukijan pääteltäväksi tai arvattavaksi. Englantilaisissa (tai siis englanninkielisissä maissa tehdyissä) tutkimuksissa työn aihe esitetään pääsääntöisesti heti alussa. Tämän jälkeen paneudutaan aihepiiriä koskevan aikaisemman tutkimuksen kriittiseen arviointiin, jonka jälkeen tai yhteydessä tutkija usein esittää oman spesifimmän tutkimustehtävänsä tai -ongelmansa mutta myös, ja tämä on erityisen tärkeää, oman argumenttinsa. Tuomalla esiin tutkimuksen keskeisen argumentin johdanto ohjaa lukijaa. Varsinaista sisällöllistä taustoitusta löytyy harvoin englantilaisista tutkimuksista. Nämä lyhyet luonnehdinnat ovat tietenkin vain karikatyyrejä, mutta kuvaavat mielestäni kuitenkin suomalaisen ja englanninkielisen historiantutkimuksen eräitä keskeisiä eroja. Johdannoissa on myös se ero, että suomalaisten tutkimusten johdannot vievät usein vähintään 10%, toisinaan jopa 20 tai 25% koko tutkimuksen sivumäärästä.

4 Englantilaisista tutkimuksista on vaikea löytää johdantoa, joka olisi edes 5% koko teoksesta. Miksi puhun tällaisesta? Maailmaan mahtuu monenlaista historiantutkimusta, ja on tietenkin selvää sekä erityisen toivottavaakin, että kaikki tutkijat eivät työskentele saman kaavan mukaisesti. On kuitenkin mahdollista väittää, että suomalaisten historiantutkimusten johdannot ovat merkki jostain muusta. Kansainvälinen ja erityisesti eurooppalainen tutkimusrahoitus on tullut viime vuosina entistä tärkeämmäksi. Suomalaiset luonnontieteilijät ovat menestyneet esimerkiksi European Resarch Council n hauissa erinomaisesti, mutta humanistit ja yhteiskuntatieteilijät paljon huonommin. Luonnontieteilijät ovat saaneet lukuisia advanced grant - apurahoja, jotka ovat tällä hetkellä arvostetuimpien apurahojen joukossa. Suomeen on tietääkseni tullut vain yksi tällainen apuraha humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Senkin saaja oli ruotsalainen. Syitä humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden huonoon menestykseen on varmasti monia. Keskustelua voisi käydä siitä, onko yksi mahdollinen syy suomalaisten tapa kirjoittaa tutkimussuunnitelmia. Olen joutunut viime vuosina arvioimaan suuren määrän suomalaisia ja eurooppalaisia tutkimussuunnitelmia. Molempien joukossa on erinomaisia ja vähemmän erinomaisia suunnitelmia. On tunnettua, että tutkimussuunnitelman aloituskappaleella ei voi voittaa rahoitusta, mutta sillä on helppo hävitä se. Erinomaisen suunnitelman ensimmäisessä kappaleessa sanotaan kolme asiaa: mitä tutkitaan, mitä tullaan väittämään ja miksi aihe on tärkeä. Suomalaisen historiantutkimussuunnitelman tunnistaa usein samoista piirteistä kuin suomalaisen valmiin tutkimuksen johdannonkin: tutkimuskysymyksiä kyllä esitetään ja aiempaa tutkimusta listataan, mutta nämä kaksi laitetaan harvoin keskustelemaan keskenään; mahdollista argumenttia ei juurikaan käsitellä; ja taustaa on paljon ja se usein aloittaa suunnitelman. Jos avauskappaleessa täytyisi tuoda esiin aihe, argumentti ja sen merkitys, suunnitelmaa ei voi pitää onnistuneena, kun se alkaa kahden tai kolmen sivun taustan esittelyllä. Toivotan parhainta onnea ja menestystä kaikille Seuran tutkijajäsenille tulevissa eurooppalaisissa rahoitushauissa. Markku Peltonen professori SHS:n puheenjohtaja

5 KUTSU - Call for Papers Toiset valtakunnalliset suomalaiset Historiantutkimuksen päivät järjestetään Helsingin yliopistossa ja Tieteiden talossa lokakuuta Päivien ohjelmassa on kansainvälisten pääalustajien prof. David Armitage, Harvardin yliopisto, prof. Pieter Spierenburg, Rotterdamin yliopisto, ja PhD Jenny Andersson, Research Fellow CNRS, Paris, esitelmien lisäksi työryhmiä ja yksittäisiä alustuksia. Päivien kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Lähetä ehdotuksesi työryhmiksi sessioihin, joiden kesto on puolitoista tuntia (kolme esitelmää ja keskustelu). Ehdotuksesta tulee käydä ilmi otsikko, työryhmän lyhyt abstrakti ja mahdolliset osallistujat. Ehdottaja toimii ryhmän puheenjohtajana tai nimeää puheenjohtajan. Lisäksi voi tehdä ehdotuksia yksittäisistä esitelmistä, joista järjestäjät muodostavat työryhmiä. Tällöinkin ehdotukseen tulee liittää lyhyt abstrakti. Työryhmä- ja esitelmäehdotukset lähetetään mennessä konferenssityöryhmälle osoitteeseen: Päivien järjestäjinä ovat Suomen Historiallinen Seura (SHS), Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Yhteiskuntahistorian osasto, Kirkkohistorian laitos ja Oikeushistorian oppiaine; Svenska Litteratur Sällskapet sekä Historiatieteiden tutkijakoulu. TERVETULOA!

6 Julia Burman Vuosikokouskuulumisia Suomen Historiallisen Seuran vuosikokous pidettiin marraskuun 9. päivä, kuten säännöt sen määräävät: Henrik Gabriel Porthanin syntymäpäivänä. Käsiteltävinä olivat sääntömääräiset asiat, joista tärkein oli uuden puheenjohtajan valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi sekä uusien hallituksen jäsenien valinta erovuoroisten tilalle. Näiden lisäksi käsiteltiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio ensi vuodelle sekä valittiin toiminnantarkastajat ensi vuodelle kirjanpitolainmuutos korvaa entiset tilintarkastajat toiminnantarkastajilla tällaisissa yhdistyksissä. Tosin kokous valitsi toiminnantarkastajakseen entiset tilintarkastajat, eläkkeellä olevan KHT Bo-Fredrik Eklundin ja dosentti Jan Löfströmin. Professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto) valittiin yksimielisesti seuran uudeksi puheenjohtajaksi v Hän on toiminut SHS:n hallituksen varapuheenjohtajana v Hallituksesta jäivät pois prof. Henrik Meinander ja prof. Susanna Fellman ja kaksi uutta jäsentä valittiin: dosentti Marja Jalava (Helsingin yliopisto) ja dosentti Pasi Ihalainen (Jyväskylän yliopisto). Hallituksen jäseneksi valittiin myös edellinen puheenjohtaja Markku Peltonen. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Se on julkaistu tässä lehdessä. Tärkeä uutuus siinä on seuran historian kirjoittaminen, jota nyt ryhdytään toteuttamaan. Tavoitteena on tehdä moderni, toimijuuteen keskittyvä historia, ei henkilöhistoriallista kokoelmaa. Muistutan tässä samalla, että seuran tutkijajäsenet vuoteen 2007 löytyvät Veli-Matti Aution SHS:n matrikkelista (Studia Biographica 6, SKS 2007) ja seuran historian v on jo kirjoittanut Uuno Tuominen (Historiallisia tutkimuksia 97, SHS 1975), nyt siis tavoitellaan toisenlaista näkökulmaa ja lähestymistapaa. Jos saamme tukea hankkeelle, se olisi tarkoitus saada valmiiksi seuran 140-vuotisjuhlaan mennessä. Dramaattisin puheenvuoro kokouksessa oli Tieteellisten Seurain valtuuskunnan toiminnanjohtajalla professori Aura Korppi-Tommolalla. Hän kertoi, että TSV aikoo supistaa tieteellisille seuroille tähän asti annettua mahdollisuutta pitää toimistoaan Tieteiden talossa. Nykyinen seurojen toimistohuone, huone 207, halutaan tuottavampaan käyttöön. Näin ollen siellä toimistoaan pitävät 25 seuraa joutuvat muuttamaan, SHS muiden mukana. Korppi-Tommolan mielestä huonetta ei käytetä tarpeeksi, se on välillä tyhjillään ihmisistä. Hän toki myönsi, että SHS käyttää huonetta varsin ahkerasti, miltei päivittäin lukukausien aikana. Mutta muut seurat ovat toimistossa harvemmin, osa vain hakee postinsa. Suunnitteilla on, että kaikki seurat siirrettäisiin puolet pienempään huoneeseen. Mahdollisesti ehkä olisi saatavissa hieman varastotilaa lisäksi kellarista. Vuosikokouksen jälkeen puheenjohtaja Markku Peltonen piti vuosijuhlaesitelmän. Se on julkaistu toisaalla tässä lehdessä.

7 SUOMEN HISTORIALLISEN SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2012 ESITELMÄ- ja MUUT YLEISÖTILAISUUDET Seura järjestää itse sekä yhteistyössä muiden kanssa esitelmätilaisuuksia lukukausien aikana. Esim. Dos. Marja Jalavan esitelmä Tieteiden talossa. Urban History Day 6.3. Tieteiden talossa Kaupunkitutkimuksen seuran kanssa. TUTKIJAKOKOUKSET: Kevätkokous ma , vuosikokous pe TUTKIMUS- JA JULKAISUTOIMINTA Suomen Historiallisen Seuran historia-projekti Seura aloittaa oman historiansa tutkimisen, hankkeen tarkoitus valmistua 2015, jolloin seura täyttää 140 vuotta. Suomen Historiallisen bibliografian toimitustyö ja verkkoversion toimittaminen Pyritään saamaan bibliografian aineiston keruu- ja toimitustyön sekä verkkoversion toimittamisen rahoitus kuntoon. Kasvatuksen ja koulutuksen historia Seura viimeistelee projektin. Kolmas osa projektin tuloksena syntyvää kirjasarjaa ilmestyy maaliskuussa. Seura on myös mukana kasvatushistoriallisessa verkostossa. Seuran perinteiset tieteelliset sarjat Nämä kustannetaan SKS:ssa, mutta seuralla on niistä tieteellinen vastuu ja seura hoitaa referee-käytännön. HISTORIA-ALAN LEHDET Scandinavian Journal of History Seura vastaa yhdessä muiden pohjoismaisten historiajärjestöjen kanssa lehden julkaisemisesta Francis & Taylorin kustantamon / Routledgen kautta. Maatoimittajana on dosentti Marjaana Niemi. Historiallinen Aikakauskirja Seura vastaa yhdessä Historian Ystäväin Liiton kanssa HAik:n julkaisemisesta. Ennen & Nyt Internet-lehti Seura on yksi lehden julkaisijajärjestöistä ja osallistuu lehden toimittamiseen. Agricola -tietoverkko Seura osallistuu myös Agricola -tietoverkon ylläpitoon. Jäsentiedotelehti Seuran omaa jäsentiedotelehteä julkaistaan 4 numeroa vuodessa. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA Tilaushistoriakeskus: Seura on Tilaushistoriakeskuksen jäsenjärjestö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Yhteistyötä jatketaan sekä julkaisutoiminnassa että Kansallisbiografian tiimoilta, jolle seura antaa asiantuntija-apua pyydettäessä. Tieteellisten seurain valtuuskunta: Seuran toimisto on Tieteiden talolla, jossa seura käyttää usein muitakin tiloja tapahtumissaan. Vuonna 2012 osallistutaan Tieteiden yön 2013 suunnitteluun muiden jäsenseurojen kanssa. Jaokset ja toimikunnat: Seuran alaisuudessa toimivat jaokset ja toimikunnat jatkavat toimintaansa, kokoonpanot vahvistetaan kevätkokouksessa. Kansainvälinen toiminta: Pääosa kansainvälisestä toiminnasta tapahtuu jaostojen kautta, mahdollisuuksien mukaan tuetaan CISH-maailmanjärjestön presidentin prof. Marjatta Hietalan osallistumista kokouksiin. Historiantutkimuksen päivät Helsingissä Järjestetään valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lisäksi seura pyrkii kehittämään hallintoaan.

8 TULOSSA! Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Kevätkokouksen esitelmä KLO alkaen Dosentti Marja Jalava: Utopiasta byrokratiaan - Suomen yliopistojen 1970-luku Tilaisuudessa on aikaa myös keskustelulle. Tervetuloa!

9 Hanna Snellman Museoidut ruotsinsuomalaiset Nordiska museetin ensimmäinen maahanmuuttajadokumentointi Vuonna 1972 Göran Rosander kiinnitti huomiota siihen, että Tukholmassa sijaitsevan Nordiska museetin kokoelmissa ei ole esineistöä romaneilta tai toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin saapuneilta työsiirtolaisilta Suomesta, Unkarista, Jugoslaviasta, Kreikasta ja Turkista. Rosanderin mukaan nämäkin ryhmät kuuluvat Ruotsin kansaan (svenska folket), ja heidän elämäänsä pitää dokumentoida. Koska suomalaiset olivat Ruotsin ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä ja vähemmistöksi luonnehdittava ryhmä, oli luontevaa aloittaa dokumentointi heistä. Nordiska museetin toimintakertomuksessa vuodelta 1974 kerrottiin, että museossa oli aloitettu Riksbankens Jubileumsfondin rahoituksella tutkimus suomalaisista maahanmuuttajista otsikolla Finland-Sverige efter andra världskriget. Tutkimusta tehtiin toimintakertomuksen mukaan yhteistyössä Uumajan yliopiston maantieteen laitoksen ja Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen kanssa. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tutkia suomalaisten siirtolaisten assimilaatiota ja etnistä identiteettiä, toisin sanoen sitä, missä määrin suomalaiset olivat sopeutuneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Hanke liittyi silloiseen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vain vuotta myöhemmin, vuonna 1975 Ruotsi muutti virallisen maahanmuuttajapolitiikkansa assimilaatiopolitiikasta integraatiopolitiikaksi. Kun aikaisemmin tavoitteena oli sulauttaa muualta muuttanut väestö ruotsalaiseen yhteiskuntaan, oli uutena tavoitteena sallia ja jopa kannustaa maahanmuuttajia säilyttämään omat tunnuspiirteensä. Vuoden aikana tutkimusta oli tehty Virsbossa Surahammarin kunnassa ja Upplands Väsbyssä lähellä Tukholmaa, toisin sanoen pienessä ruukkiyhteisössä sekä suurkaupungin liepeillä. Virsbossa ja UpplandsVäsbyssä asui dokumentointihetkellä molemmissa tuhansia suomalaisia. Hanke jatkui seuraavana vuonna. Vuoden 1975 toimintakertomuksen mukaan vuoden aikana toteutetun kenttätyön ja aineistonkeruun myötä hankkeen etnologinen osuus saatiin päätökseen. Vuoden aikana kenttätöitä

10 oli jatkettu Upplands Väsbyssä ja aloitettu Karstulassa, Närpiössä, Nokialla ja Porvoossa. Suomenkielinen Karstula ja ruotsinkielinen Närpiö oli valittu kohteiksi, koska sieltä muutto Ruotsiin oli erityisen vilkasta. Suomenkielisen Nokian ja ruotsinkielisen Porvoon valinnan taustalla oli puolestaan se, että molemmille paikkakunnille oli muuttanut paljon paluumuuttajia Ruotsista. Karstulassa ja Närpiössä haluttiin yhtäältä selvittää muuttopäätökseen liittyviä taustatekijöitä ja toisaalta saada haastatteluaineistoa ajalta ennen varsinaista muuttoa. Tarkoituksena oli sen jälkeen seurata muuttaneiden perheiden vaiheita seuraavat 5-10 vuotta. Tätä ei ilmeisesti koskaan tehty. Paluumuuttajien kohdalla puolestaan oltiin kiinnostuneista suomalaisten assimilaatiosta ja etnisestä identiteetistä. Hankkeessa haastatteluja tehneet tutkijat julkaisivat katsauksia tutkimuspaikkakunnista, mutta eivät mitään merkittävää isoa tutkimusta. Aineistonkeruu laajennettiin myöhemmin käsittämään myös sotalapset sekä Värmlannissa asuvat suomalaiset. Sotalapsikokemuksilla ajateltiin olevan merkitystä myöhemmässä muuttopäätöksessä. Värmlannissa puolestaan oltiin kiinnostuneita siitä, poikkeaako suomalaisten identiteetti alueilla, joissa jo vuosisatoja on ollut suomalaista asutusta. Kahdeksantoista vuotta hankkeen rahoitusanomuksen jättämisen jälkeen, vuonna 1990, ilmestyi loppuraportti När finländarna kom. Loppuraportissa yhdistettiin etnologian ja maantieteen näkökulmat. Etnologinen osuus kirjassa on erittäin pieni ja jossakin määrin myös epäetnologinen. Ei ole lainkaan ihme, että ainakin etnologian piirissä teos vaiettiin kuoliaaksi. Se ei oikeastaan tuonut mitään mielenkiintoista lisää etnologiseen tutkimukseen. Aineisto kuitenkin antaa mahdollisuuden monenlaiseen tarkastelutapaan. Yksi tapa lähestyä aineistoa on tulkita sitä esitysteorian (Performance Theory) kautta. Dwight Conquergoodin mukaan esittämistä (performance) voi löytää tietenkin esittävistä taiteista, mutta yhtä lailla rituaaleista, urheilusta ja myös monista ammateista, joissa ammattia esitetään vaikkapa pukeutumisella, tietyllä ammattipuheella tai ammatin tuomalla auktoriteetillä. Esitysteorian keskeinen hahmo Richard Schechner puolestaan väittää, että kaikkea voi tutkia esittämisenä. Kun Migration Finland-Sverige hankkeessa kerättyä aineistoa lähestyy esitysteorian kautta, esittävät museoiden tutkijat ammatillista rooliaan etnologeina. Haastattelut tehtiin aikana, jolloin kansatieteellisessä tutkimuksessa toinen jalka oli vielä vahvasti maaseudulla. Siksi haastattelijoiden tutkittavilleen esittämät kysymykset olivat usein aika hassunkurisen tuntuisia. Tutkijat myös olettivat, että haastateltavat toimivat tietynlaisen suomalaisen koreografian mukaisesti; he esittävät suomalalaista. Näin moni ihan ilomielin tekikin, mutta valtaosa ei. He pikemminkin närkästyivät siitä, että heidät haluttiin laittaa suomalaisuuden muottiin. On muistettava, että 1970-luvun alussa Ruotsissa asuvat suomalaiset olivat pääasiassa iältään melko nuoria ja heitä kiinnostivat aivan muunlaiset asiat kuin kansallispuvut, suomalaiset perinneruuat tai kodinsisutus Suomesta tuoduilla kuparipannuilla, heinäharavilla tai täkänillä.

11 Haastattelut etenivät aika sabluunamaisesti ja samalla paikkakunnalla kaikilta haastateltavilta kysyttiin samat kysymykset. Haastattelut tehtiin haastateltavan äidinkielellä ja niitä ei nauhoitettu vaan haastattelija teki käsivaraisia muistiinpanoja. Näiden muistiinpanojen perusteella hän myöhemmin kirjoitti sanatarkan litteraation. Haastateltavien kodeissa otettiin valokuvia, niistä laadittiin pohjapiirroksia ja asuinalueesta laadittiin asemapiirroksia. Kerätty aineisto on laaja: Nordiska museetin arkistossa on taltioituna 60 mappia, joista valtaosa sisältää haastattelulitteraatioita ja valokuvia luvun Suomea tutkivalle aineisto on aarreaitta. Kenttätyöaineistot ovat yhtä paljon tutkijan itsensä kuin tutkittavan yhteisön peilikuvia; niin myös tässä tapauksessa. Ruotsinsuomalaisten ja tutkimusta tekevän museon todellisuudet kohtasivat hyvin harvoin. Vaikka tutkijat tekivät parhaansa dokumentoidessaan ajan hengen mukaisesti kaikkea ihmisten elämään kuuluvaa, eivät he useinkaan saaneet vahvistusta yliopistojen ja museoiden kirjoituspöydillä laadituille olettamilleen haastatteluissa. Vain harvoin haastateltavat suostuivat asettumaan siihen muottiin, johon haastattelurungossa heitä yritettiin sovittaa. Useimmiten oma erityisyys oli haastateltaville paljon tärkeämpää kuin suomalaisten ryhmään kuuluminen. (Artikkeli käsittelee professori Hanna Snellmanin Suomen Historiallisessa Seurassa pitämän esitelmän teemoja.) Käykää katsomassa! Nordiska Museetin netti-sivuilla on näyttely kansallisista vähemmistöistä: saamelaisista, meänkielisistä, romaneista, juutalaisista ja ruotsinsuomalaisista. Viimeksi mainitut ovat osoitteessa: skamuseet.se/nadja.htm Ruotsinsuomalaista materiaalia Nordiska Museetin arkistosta. Tällä kuvalla alkaa esittelyelokuva ruotsinsuomalaisista kulttuuripäivistä.

12 Markku Peltonen Oliko uuden ajan kouluopettaja kapinaan kiihottaja? Kansalaisuus, politiikka ja rahvas ja 1600-luvun kouluissa Me suomalaiset olemme syystäkin ylpeitä nykyisestä peruskoulustamme, onhan sen todettu olevan yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä monilla eri osa-alueilla. Suomalaisen peruskoulun keskeisenä tavoitteena on, monien muiden arvojen ohella, tasa-arvon ja demokratian edistäminen. Kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 korostavat: koulujen päämääränä on ihminen, joka osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. En osaa sanoa, onko suomalainen koulu maailman paras kasvattamaan demokraattisen yhteiskunnan aktiivisia kansalaisia. On kuitenkin selvää, että uudella ajalla siis ja 1600-luvuilla maamme harvat koulut eivät tavoitelleet tällaisia päämääriä. Kuten Suomen Historiallisen Seuran hiljattain julkaisemasta kasvatuksen ja koulutuksen historiasta voimme oppia, tuon ajan koulua hallitsivat passiiviseen alamaisuuteen pikemminkin kuin aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät arvot. Kaikkialla Euroopassa ei tilanne kuitenkaan ollut tällainen. Tarina, jonka aion teille tässä kertoa, osoittaa, että oli olemassa kouluja, joissa passiiviseen alamaisuuteen liittyviin arvoihin yhdistyi myös aktiivisen kansalaisuuden arvoja. Itse asiassa tällaiset arvot olivat niin vahvasti esillä 1500-luvun jälkipuolen ja 1600-luvun alkupuolen englantilaisissa grammatiikkakouluissa, että joidenkin aikalaisten mielestä Englannin sisällissota 1640-luvulla ja sitä seurannut vallankumous olivat ennen muuta kouluopettajien aikaansaannos. Tarina alkaa vuodesta 1668, jolloin kuuluisa englantilainen filosofi Thomas Hobbes esitti tulkintansa siitä, mikä oli saanut hänen maanmiehensä sotimaan kaksi sisällissotaa, mestauttamaan kuninkaansa ja perustamaan Englannin historian toistaiseksi ainoan tasavallan. Hobbes aloitti analyysinsä toteamalla, että parlamentti oli saattanut englantilaisen yhteiskunnan anarkiaan ja siten tuhonnut kuningaskunnan sisäisen rauhan. Miten?

13 Parlamentti, Hobbes kirjoitti, oli tuhonnut rauhan ja johtanut maan anarkiaan pääasiassa kapinallisten presbyteeripappien ja kunnianhimoisten mutta typerien kaunopuhujien avulla. Presbyteeripappien ja kaunopuhujien taustalta Hobbesin mukaan löytyi uuden ajan kouluopettajat. He olivat opettaneet nuoria herrasmiehiä lukemaan antiikin Kreikan ja Rooman tasavaltojen kuuluisien miesten kirjoja, jotka käsittelivät kyseisten tasavaltojen politiikkaa ja suuria tekoja. Näissä kirjoissa, Hobbes julisti, kansanvaltaa ylistettiin vapauden kunniakkaalla nimellä ja monarkiaa haukuttiin tyrannian nimellä. Kun tällaiset klassillisen sivistyksen saaneet herrasmiehet olivat tulleet parlamentin alahuoneen jäseniksi, he olivat pystyneet, vaikka olivatkin olleet vain pieni vähemmistö, suostuttelemaan muut alahuoneen jäsenet kaunopuheisuudellaan, kuten Hobbes totesi. Mutta he eivät olleet rajoittaneet kaunopuheisuuttaan parlamenttiin, vaan, Hobbesin mukaan, kansalle suunnatuissa tutkielmissaan ja puheissaan ympäri maata he olivat ylistäneet vapautta ja tuominneet tyrannian. Kyseiset demokraattiset herrasmiehet, kuten Hobbes heitä halveksivasti kutsui, olivat myös häväisseet kuningasta saarnoissaan ja pamfleteissaan ja jotkut olivat jopa yrittäneet kirjoillaan ja saarnoillaan lietsoa kapinaa. Hobbes on saattanut ajatella, että historia oli osoittanut hänen olleen oikeassa, sillä juuri ennen sisällissodan syttymistä 1640-luvun alussa hän oli varoittanut maanmiehiään retoriikan vaarallisuudesta. Hän oli todennut, ettei voi olla kapinan lietsojaa, joka ei olisi hyvä ja voimakas puhuja ja että voimakas kaunopuheisuus on niiden todellinen ominaisuus, jotka kiihottavat ihmisiä vallankumoukseen. Yritän tässä artikkelissa tarjota selityksen sille, miksi Hobbes saattoi ajatella, että kouluopettajat ja heidän opettamansa puhetaito - retoriikka - olivat aiheuttaneet sisällissodan. Tarkastelen esitelmässäni sisällissotaa edeltävän vuosisadan kouluopetusta ja pyrin osoittamaan, että asettamalla Hobbesin tulkinnan Englannin sisällissodan syistä sen aate- ja kouluhistorialliseen kontekstiin voimme paremmin ymmärtää, mitä hän oli tulkinnassaan tekemässä. Tutkimalla retoriikan keskeistä roolia kouluopetuksessa pyrin korostamaan erityisesti kahta seikkaa. Ensinnäkin retoriikka liitettiin usein tavalliseen kansaan tai rahvaaseen. Kaunopuheisuus nähtiin ennen kaikkea välineenä suostutella tavallisia ihmisiä. Toiseksi yritän osoittaa, että uuden ajan koulupojat oppivat paljon poliittisten puheiden pitämisestä koulussa. Aina alaluokkien kirjeenkirjoituksesta ylempien luokkien varsinaiseen retoriikan opetukseen poikia neuvottiin ja rohkaistiin kirjoittamaan ja puhumaan sellaisista poliittisista aiheista kuin ulkopolitiikka ja verotus, vapaus ja tyrannia. Lukuisat tutkijat ovat todenneet, että 1500-luvun humanistit niin Englannissa kuin monessa muussakin maassa korostivat kouluopetuksen, kaunopuheisuuden ja kansalaisuuden läheistä yhteyttä. Kuten englantilainen humanisti Thomas Elyot totesi vuonna 1541, mies ei voi hallita hyvin kaupunkia tai maata... ellei hän ole oppinut kaunopuheisuutta. Monet humanistit korostivat kasvatusoppaissaan, että humanistinen sivistys ja siten kansalaisuus sopi erityisen hyvin aatelille ja herrasmiehille. Mutta tämä

14 koulutusjärjestelmä tavoitti paljon laajemman yleisön grammatiikkakoulujen välityksellä. Tämän taustalla on kaksi yleisesti tunnettua tosiseikkaa. Ensinnäkin koulujen määrä kasvoi Englannissa 1500-luvun lopulla suuresti; toisaalta koulujen opetussuunnitelma oli hyvin samanlainen kaikkialla Englannissa. Tästä seurasi, että humanistien kasvatusohjelma vaikutti syvällisesti jopa vaatimattomiin kouluihin pikkukaupungeissa ja maaseudulla. Ei olekaan yllättävää, että monet tällaisten vaatimattomien koulujen opettajat korostivat opetuksensa politiikkaan ja kansalaisuuteen liittyviä tavoitteita. Heidän opetuksensa, he väittivät, tuotti yhtä lailla kansalaisia ja hallitsijoita kuin maan suuret ja kuuluisat koulut. Kouluopetusta koskevassa oppaassaan vuodelta 1588 Plymouthin koulun opettaja, William Kempe, totesi kirjoittavansa populaarille yleisölle, mutta korosti samalla, että myös hänen koulunsa tuottaa viisaita neuvonantajia ja yhteiskunnan hallitsijoita. Yksi hänen antiikin esimerkeistään koulutuksen tuottamista eduista oli Gracchuksen veljekset. Tiberius Gracchus ja hänen nuorempi veljensä Gaius Gracchus eivät ainoastaan olleet olleet erään Rooman huomattavimman plebeiji-perheen poikia; Plutarkhoksen mukaan he olivat olleet poikkeuksellisen hyvin kasvatettuja ja siten erityisen kaunopuheisia. Ja he olivat molemmat olleet kansantribuneeja, missä roolissa he olivat käyttäneet kaunopuheisuuttaan edistääkseen tavallisen kansan etua. Tiberius oli käyttänyt kaunopuheisuuden voimaansa puolustaakseen maareformia Rooman köyhien kansalaisten puolesta, kuten Plutarkhos oli kirjoittanut. Gaius Gracchus oli puolestaan tehnyt pienen mutta tärkeän muutoksen retoriikassa, jolla oli Plutarkhoksen mukaan ollut merkittäviä poliittisia seurauksia Rooman tasavallassa. Hän ei ollut vain puhunut kansalle; toisin kuin edeltäjänsä, hän oli puhuessaan kääntynyt kansaan eikä senaattiin päin. Tämä pieni muutos oli Plutarkhoksen mukaan siirtänyt tasavallan kaiken hallinnon senaatilta kansalle. Samalla Gaius Gracchus oli opettanut muillekin puhujille, että heidän tuli puhua kansalle pikemmin kuin senaatille. William Kempen ohella toinen opettaja, joka korosti vaatimattomien koulujen opetuksen poliittista luonnetta, oli John Brinsley Ashby-de-la- Zouche nimisestä kaupungista. Kirjassaan A consolation for ovr grammar schooles (1622) Brinsley antoi ohjeita vaatimattomien koulujen, kuten hän sanoi, organisoimiseksi. Hän oli tietoinen, että hänen koulunsa tarjosi paljon alkeellisempaa opetusta kuin sellaiset huippukoulut kuin Westminister tai Eton. Mutta hän oli silti vakuuttunut, että myös hänen koulunsa koulutti kansalaisia eikä vain alamaisia. Hänen oppilaistaan, Brinsley totesi, tuli myöhemmin elämässään yhteiskunnan johtajia. Niin antiikin Kreikassa ja Roomassa kuin renessanssiajan Italiassakin retoriikka oli ollut läheisessä yhteydessä vapauden ja tasavaltalaisen järjestelmän kanssa. Kuten Cicero totesi, retoriikka oli aina kukoistanut kaikissa vapaissa yhteisöissä (in omni libero populo). Tavoitteenani ei kuitenkaan ole väittää, että humanistit ja kouluopettajat olivat tasavallan kannattajia, jotka halusivat muuttaa Englannin kuningaskunnasta tasavallaksi. Eräät opettajat, joista

15 tulee kohta puhe, olivat itse asiassa sisällissodassa rojalistien puolella. Mutta myöskään Hobbes ei väittänyt, että kouluopettajat olisivat olleet tasavaltalaisia. Päinvastoin, kun Hobbes syytti opettajia sisällissodan aiheuttamisesta vuonna 1642, hän nimenomaan korosti, etteivät opettajat sinänsä olleet kapinallisia. Kapina oli heidän opetuksensa sivutuote. Jopa monet niistä, hän kirjoitti, jotka olivat sinänsä lojaaleja yhteiskunnalle, huomaamattaan ohjasivat kansalaisten mieliä kapinaan tartuttamalla nuoriin ihmisiin kouluissa käsityksiä, joista olemme puhuneet. Johtopäätös, jonka Hobbes teki muutamaa kuukautta ennen sisällissodan puhkeamista, oli, että opettajan ei tarvinnut olla vallankumouksellinen sytyttääkseen vallankumouksen. Jopa rojalistien puolella olleet opettajat saattoivat vastoin omia periaatteitaan tuottaa opetuksellaan kapinallisia ja vallankumouksellisia. Monet opettajat opettivat oppikirjoissaan ja luokkahuoneessa klassillista retoriikkaa. Ja tähän oppiin sisältyi ajatus vahvasta rahvaan poliittisesta osallistumisesta. Opettajat toisin sanoen väittivät, että heidän retoriikan opetuksensa tekisi koululaisista aktiivisia kansalaisia. Ainakin jos uskomme uuden ajan koulukirjoja, jokainen, joka sai humanistisen koulutuksen, sai itse asiassa koulutuksen aktiiviseen kansalaisuuteen. Antiikin retoriikka opetti, että tavallisten kansalaisten suostuttelu oli retoriikan keskeinen tavoite. Cicero korosti, että kansankokous oli puhujan tärkein näyttämö. Tästä seurasi, että rahvas (multitudo) oli puhujan merkittävin yleisö. Mutta jos rahvas oli puhujan tärkein yleisö, hänen täytyi rakentaa puheensa yleisölleen sopivaksi. Kaunopuheisuuden voima, Cicero vakuutti, löytyi yleisesti hyväksytyistä tavoista. Tämän takia suurin virhe retoriikassa oli välttää rahvaan puhetta ja tapoja. Hyvä puhe piti aina sovittaa yhteen vulgaarin ja rahvaanomaisen ymmärryksen kanssa ( ad vulgarem popularemque sensum accommodata ). Uuden ajan englantilaiset retoriikan opettajat omaksuivat nämä antiikin kaunopuheisuuden teorian periaatteet. Oli sitten kyse kaupungin tai koko valtakunnan hallitsemisesta, retoriikka oli välttämätön rahvaan suostutteluun ja johtamiseen, totesi yksi englantilainen humanisti. Monet muut olivat samaa mieltä: retoriikka oli väline tavallisen kansan johtamiseen luvulla Oxfordin yliopiston opiskelijoille kerrottiin Ciceron todenneen, että kaunopuheisuus on tehty kansaa varten; vulgus rahvas oli siis puhujan pääasiallinen yleisö. Jos kaunopuheisuus tarkoitti nimenomaan kansalle puhumista, tavalla, jonka he ymmärsivät, voisi sanoa, että retoriikka oli rahvaanomaista tai nykyajan termiä käyttääkseni populistista. Populistinen retoriikka ei toden totta ole oman aikamme keksintö. Tämä tuli esiin lukuisissa yhteyksissä 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun Englannissa. Demostheneen puheiden latinankielisen käännöksensä esipuheessa vuodelta 1571, Cambridgen yliopiston kreikan kielen kuninkaallinen professori Nicholas Carr kuvasi retoriikkaa populistisin termein. Kirja oli tarkoitettu rahvaalle,

16 Carr totesi ja korosti retoriikan keskeisyyttä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Siinä missä filosofia oli syvällistä ja vaikeatajuista ja siten kaukana jokapäiväisestä elämästä ja forumista, kaunopuheisuus oli arkielämän keskiössä. Carrin mukaan retoriikka ei vain tehnyt yhteiskunnan hallitsijoita, se myös edisti tietoa yhteisöllisistä asioista ja tavallisten ihmisten tavoista ja ajatuksista. Vaikka retoriikka liittyi rahvaanomaiseen ymmärrykseen, ei yhteiskunnassa ollut mitään yhtä hyödyllistä. Toisin sanoen kaunopuhujat tuottivat suurimman hyödyn yhteiskunnalle. Ja Carr kehottikin lukijoitaan oppimaan yhteiskuntia koskevaa populistista retoriikkaa, kuten hän kirjoitti kirjansa esipuheessa. Kun valtiomies ja filosofi Francis Bacon esitti oman kuuluisan arvionsa renessanssihumanismista, hän yhtyi Carrin näkemykseen. Kaunopuheisuus, Bacon kirjoitti, oli alkanut kukoistaa Euroopassa 1500-luvulla, koska se oli sopivin ja vahvin keino suostutella rahvasta. Vaikka viisaus oli kaunopuheisuutta arvokkaampaa, retoriikka oli paljon vahvempi kansan keskuudessa, koska se käsitteli rahvaanomaisia mielipiteitä ja tapoja. Samoin moni koulukirja kuvasi retoriikkaa rahvaanomaisena taitona. Retoriikka, William Pemblen koulukirja totesi, on taito puhua kauniisti mistä tahansa asiasta rahvaanomaisella tavalla. Kaunopuhujan tavoite oli siten mielen ja tunteiden rahvaanomainen opettaminen. Mutta jos uuden ajan kouluopettajat korostivat retoriikan rahvaanomaisuutta, he yhtälailla painottivat sen poliittisia puolia. Tämä tapahtui kaikilla opetuksen tasoilla. Ensimmäiset kolme vuotta käytettiin grammatiikkakouluissa pääasiassa latinan kielen opettamiseen. Jo tässä vaiheessa aktiivisen kansalaisuuden teemat näyttävät olleen keskeisesti esillä opetuksessa, kuten käy ilmi suositusta latinan fraasikirjasta, Aldo Manuzion Phrases lingvae Latinae (josta otettiin Englannissa peräti 15 painosta vuosien 1573 ja 1636 välillä). Kirjan mukaan hyvä kansalainen ajattelee ennen kaikkea yhteistä etua (the publique weale tai the common weale) ja kirja kehottikin koulupoikaa osoittamaan olevansa hyvä kansalainen. Tämä tarkoitti kirjan mukaan sitä, että pojan tuli ajatella ennen kaikkea vapautta ja että hänen tuli olla valmis ottamaan vastuuta ja valtaa vaaran uhatessa valtiota. Neljänneltä luokalta lähtien alettiin opettaa myös retoriikkaan liittyviä asioita. Koulupoikien ensi kosketus retoriikkaan tapahtuikin neljännellä tai viidennellä luokalla, jolloin heille opetettiin kirjeenkirjoitustaitoa. Suurin osa kouluista näyttää käyttäneen opetusmateriaalina sekä Erasmuksen kirjeopasta, De conscribendis epistolis, että jonkinlaista Ciceron kirjeiden kokoelmaa. Eräs keskeinen kirjeryhmä Erasmuksen oppaassa olivat julkiset tai poliittiset kirjeet, sellaiset, jotka käsittelivät valtion (de republica) asioita. Mainio esimerkki siitä, minkälaisia julkisia ja poliittisia kirjeitä uuden ajan koulupoikien oletettiin opiskelevan, löytyy Ciceron kirjeiden kokoelmasta, jonka Manchesterin grammatiikkakoulun opettaja, Thomas Cogan, julkaisi koulupoikien käyttöön vuonna Kokoelma sisälsi suuren määrän Ciceron kirjeitä, joihin Cogan oli liittänyt lyhyet tiivistelmänsä. Nämä tiivistelmät selittivät kirjeen sisällön ja

17 historiallisen kontekstin. Niiden pohjalta voidaan olettaa, että koulupojat opiskelivat, ei vain Ciceron kirjeiden kirjallista tyyliä, vaan myös niiden sisältöä ja historiallista merkitystä. Suurin osa niistä Ciceron kirjeistä, jotka Cogan sisällytti vakavien kirjeiden joukkoon, käsitteli Rooman sisällissotia, Caesarin valtaa ja sitä, miten oli mahdollista puolustaa tasavaltaa erityisen vaikeina aikoina. Coganin tiivistelmät tarjoavat oivan näkökulman siihen, mitä Hobbes mahdollisesti tarkoitti väittäessään, että kouluopetus sai monet ihailemaan tasavaltaa ja vapautta ja näkemään monarkian tyranniana tai että kouluissa kerrottiin antiikin tasavaltojen suurten miesten urheista teoista vapauden ja tasavallan puolesta tyranniaa vastaan. Kirjeessään Cassiukselle toukokuussa 44 ekr. Cicero suostutteli Cassiusta, Deciusta ja Brutusta jatkamaan toimintaansa tasavallan puolesta, muttei suoraan maininnut, että tämä tarkoitti Marcus Antoniuksen murhaamista. Cogan ei jättänyt arvailuille sijaa, kun hän tiivisti kirjeen viestin koulupojille seuraavasti: Kun Caesarin murhaajat pakenevat Roomasta, ja Marcus Antonius, joka on pyrkimässä yksinvaltaan, tekee kaiken oman mielensä mukaan, Cicero kirjoittaa pakenijoille opettaen heille, että kaikki toivo vapaudesta riippuu Deciuksesta, Marcus Brutuksesta ja Cassiuksesta ja kehottaen heitä murhaamaan Marcus Antoniuksen. Kirjeessään Decimus Brutukselle tammikuussa 43, Cicero totesi, että kaikki kansalaiset toivovat ja uskovat sinun vapauttavan tasavallan monarkiasta samalla tavalla kuin vapautit sen kuninkaasta. Ja hän kannusti Decimus Brutusta toteamalla, että kaikki olivat valmiita puolustamaan vapautta ja vihaamaan orjuutta. Cogan tiivisti kirjeen oppilaille seuraavalla tavalla: Kaikki ihmiset spontaanisti kannattavat vapautta ja tasavallan vapauttamista monarkiasta ja kuninkaasta. Jos koulupojat keskittyivät kirjeiden kirjoittamisen opetteluun viidennellä luokalla, seuraavalla luokalla he alkoivat myös oppia ainekirjoitusta. Aineiden aiheet saattoivat olla hyvin poliittisia. Ylivoimaisesti suosituin ainekirjoituksen oppikirja oli Aphthoniuksen kreikankielinen Progymnasmata. Tämän 300-luvulla kirjoitetun perusoppikirjan latinannos julkaistiin Englannissa ensimmäisen kerran noin vuonna Uusi Rudolph Agricolan ja Giovanni Cataneon latinannos julkaistiin Englannissa ensi kerran vuonna 1572 ja tästä versiosta tuli erityisen suosittu; siitä otettiin yli 10 painosta ennen vuotta Tämä käännös sisälsi alkuperäisen tekstin ohella saksalaisen humanistin Reinhard Lorichiuksen laajan kommentaarin. Aphthoniuksen oppikirja sisälsi 14 erilaista ainekirjoitusharjoitusta, joista monet käsittelivät yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita. Hänen esimerkkinsä locus communiksesta aineesta, joka liioitteli jonkin asian hyviä tai huonoja ominaisuuksia oli essee tyranniaa vastaan. Aphthoniuksen essee kuvasi tyrannin hallitsijana, joka kyseenalaisti tasa-arvon ja joka väitti olevansa kaikkien muiden yläpuolella. Tyrannin mukaan oli suorastaan hirveää, jos köyhätkin voivat osallistua päätöksentekoon ja jos rahvaan mielipiteestä tulisi laki. Minä olen, hän julisti, laki rahvaalle pikemminkin kuin rahvas minulle.

18 Suurin osa esseestä kyseenalaisti tyrannin tällaiset käsitykset ja väitti, että tyranni oli murhaajaakin pahempi ihminen. Jos isänmaan vapauttajia tuli pitää suuressa arvossa, niitä, jotka saattoivat isänmaan orjuuteen tuli rangaista ankarasti. Essee myös totesi tyrannin murhaamisen olevan hyödyllistä ja helppoa. Tuomarien äänet, varhaisempi käännös opetti koulupoikia, riittivät tyrannin vallan tuhoamiseen. Jos koulupojat oppivat tällaisen viestin Aphthoniuksen esseestä, he saattoivat oppia vieläkin enemmän Reinhard Lorichiuksen kommenteista, jotka johdattivat heidät Ciceron käsityksiin tyrannian hirveydestä. Koulupoikia muistutettiin ensinnäkin Pro Milone -puheen kohdasta, jossa Cicero totesi kreikkalaisten osoittaneen jumalallista kunniaa kaikille tyrannien murhaajille. Mutta kommentit myös mainitsivat Ciceron toisen Marcus Antoniusta vastaan suunnatun ns. filippolaispuheen, jossa hän oli todennut tyrannin murhaamisen olevan kaunis, hyödyllinen ja kunniakas teko. Kenties kaikkein tärkein kommentti viittasi Ciceron suosittuun Velvollisuuksista-teokseen, jossa hän oli arvostellut erityisen voimakkain sanakääntein tyranniaa. Koulupojille myös kerrottiin, että Quintilianuksen laajassa teoksessa retoriikasta tyrannin murhaajia ylistettiin niin paljon, että luokkahuoneet tulisi koristaa heidän kuvillaan. Kirjeiden ja aineiden kirjoitus valmisti koulupoikia kahta ylintä luokkaa varten, jolloin heille vihdoin opetettiin varsinaista retoriikkaa. Koulujen tutkintovaatimukset usein määräsivät käyttämään retoriikan opetuksessa kahta antiikin perusoppikirjaa, anonyymiä Ad Herennium teosta ja Ciceron De inventionea. Mutta saamme kenties paremman kuvan siitä, mitä luokkahuoneissa mahdollisesti tapahtui, jos lyhyesti tarkastelemme englantilaisten kouluopettajien itse kirjoittamia retoriikan oppikirjoja. Käytännöllisesti kaikissa näissä oppikirjoissa esitetään standardilista poliittisista aiheista, joita koulupojille tuli opettaa. Tämä lista löytyi alun perin Aristoteleen Retoriikka-teoksesta. Siellä Aristoteles totesi, että deliberatiivisessa retoriikassa puhutaan viidesta aiheesta. Nämä olivat: verotus, sota ja rauha, maanpuolustus, ulkomaankauppa, lakien säätäminen. Kyky puhua vakuuttavasti tällaisista aiheista vaati Aristoteleen mukaan niiden syvällistä tuntemista. Jos aikoi puhua esimerkiksi verotuksesta, oli syytä tuntea valtion tulot ja varallisuus, mistä ne muodostuvat ja mitä välttämättömiä menoja valtiolla on. Sodasta ja rauhasta puhuminen vastaavasti vaati tietoa valtion voimista. Ja lakien säätämisestä puhuminen edellytti taas tietoa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta filosofiasta, minkälaisia eri valtiomuodot ovat ja millä tavoin niitä ylläpidetään tai tuhotaan. Roomalaiset retoriikan opettajat, Cicero ja Quintilianus seurasivat omissa kirjoissaan Aristoteleen esimerkkiä, mutta niin seurasivat myös uuden ajan englantilaiset kouluopettajat. Käytännöllisesti kaikki englantilaiset kouluopettajat, jotka kirjoittivat retoriikan oppikirjoja käyttivät tätä Aristoteleen listaa puhuessaan deliberatiivisesta retoriikasta.

19 Kaikkein suosituin oppikirja oli lontoolaisen yksityiskoulun opettajan Thomas Farnabyn Index rhetoricus (1629). Farnaby totesi, että retoriikka saattoi käsitellä kaikkia aiheita, joista voidaan väitellä. Deliberatiivisessa retoriikassa saatettiin puhua ja väitellä kaikesta, mikä oli vallassamme, kuten Farnaby kirjoitti. Tällaisia aiheita olivat: julkinen varallisuus, siis verotus, sota ja rauha; maanpuolustus; vienti ja tuonti; lait. Aivan sama lista löytyy Charles Butlerin teoksesta Oratoriae libri duo (1629). Deliberatiivisessa retoriikassa saatettiin Butlerin mukaan puhua mistä tahansa yksityiselämän asiasta, mutta julkisissa asioissa ja täydellisille puhujille forumilla oli olemassa viisi aihetta: vauraus, sota ja rauha, maanpuolustus, ulkomaankauppa, lakien säätäminen. Kolmas kouluopettaja, William Pemble, yhdisti tämän aristoteelisen listan roomalaiseen keskusteluun hyödystä ja sen tärkeydestä deliberatiivisessa retoriikassa. Yhteiskunnalliset ja valtion asiat, jotka koskivat hyvinvointia ja vapautta ja joista koulupoikien tuli osata puhua, käsittelivät, Pemble neuvoi koululaisia, lainsäätämistä, verotusta, sotaa ja rauhaa, maanpuolustusta ja ulkomaankauppaa. Nämä teemat, Pemble korosti Ad Herennium-teosta mukaillen, liittyivät turvallisuuteen ja voimaan. Mutta koulupoikien oli Pemblen mukaan hyvä osata myös toisenlaisia puheita. Mikäli he joutuisivat turvautumaan juonitteluun, heidän tuli osata houkutella ja korruptoida vihollisiaan puheilla, jotka käsittelivät rahaa, dissimulaatiota ja valheita. On usein pohdittu, Pemble selitti koululaisille, onko hyödyllistä turvata valtio huijauksella, jos sitä ei kyetä turvaamaan voimalla. Koska Pemble, kuten aikaisemmin totesin, piti retoriikkaa rahvaanomaisena taitona, on syytä olettaa, että äsken mainitsemani aiheet ja kysymykset olivat hänen mielestään aiheita nimenomaan rahvaalle suunnatuissa poliittisissa puheissa. Näissä tulkinnoissa deliberatiivisen retoriikan aiheista ei tietenkään ollut mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa; nehän perustuivat Aristoteleen ja muiden antiikin auktorien käsityksiin. Mutta siinä juuri piilee niiden merkitys. Nämä olivat kaikki oppikirjoja, jotka oli tarkoitettu retoriikan opettamiseen kouluissa. On mielestäni merkittävää laajemmalle tulkinnallemme uuden ajan Englannin poliittisesta kulttuurista, että koululaisia opetettiin puhumaan lainsäätämisestä, verotuksesta ja ulkopolitiikasta. Nämä kirjat oli tarkoitettu, kuten Thomas Farnabyn kirjan, Index rhetoricus, esipuheessa todettiin, alle 15-vuotiaille koululaisille. Toisin sanoen teinipoikia opetettiin puhumaan niin ulkopolitiikasta, verotuksesta ja lainsäädännöstä kuin vapaudesta ja tyranniasta. Opetetaanko meidän tasavallassamme peruskoululaisia puhumaan näistä aiheista, kun heitä kasvatetaan osallistuviksi kansalaisiksi kehittämään demokraattista yhteiskuntaa? Kun John Rainolds luennoi Aristoteleen Retoriikasta Oxfordin yliopistossa 1570-luvulla, hän mainitsi aivan saman aristoteelisen listan deliberatiivisen retoriikan aiheista. Hän tunnusti, että epäilemättä muistakin aiheista voidaan puhua, mutta kaikkein eniten puhutaan seuraavista: verot, sota ja rauha, maanpuolustus, kauppa, lakien säätäminen. Mutta Rainolds teki varsin mielenkiintoisen huomion. Hänen mukaansa näytti ristiriitaiselta, että aristoteelisen moraalifilosofian mukaan ihmisyhteisö oli perustettu, ei

20 vain elämää, vaan nimenomaan hyvää elämää varten, mutta että nämä deliberatiivisen retoriikan aiheet käsittelivät aivan tavallista elämää. Hän selitti tämän ristiriidan sillä, että puhujan tuli aina ottaa huomioon yleisönsä. Koska puhuja puhui yleensä rahvaalle, hänen aiheensa käsittelivät vain tavallista elämää ja siis ruumiilliseen hyvään liittyviä aiheita. Totta kai, jos hän puhuisi hyvin koulutetuille ihmisille, hänen tulisi puhua myös hyvästä elämästä ja siten myös intellektuaalisista hyveistä. Rainoldsin johtopäätös toisin sanoen oli, että puhuja puhui verotuksesta, ulkopolitiikasta ja laeista ennen kaikkea, koska hän puhui rahvaalle. Kun Hobbes varoitti maanmiehiään 1640-luvun alussa retoriikan vaarallisuudesta, hänellä oli, olen taipuvainen ajattelemaan, edellä lyhyesti kuvaamani kaltainen opetus mielessään. Eikä hän ollut suinkaan ensimmäinen, joka varoitti rahvaanomaisen retoriikan vaarallisuudesta. Canterburyn arkkipiispa John Whitgift, esimerkiksi, totesi parlamentissa vuonna 1584, että yksi kuningaskuntien suurimmista ongelmista oli kaunopuhujien suuri määrä. Jean Bodinin teoksen, Le six livres de la république englanninnos vuodelta 1606 sisälsi seuraavanlaisen marginaalikommentin: puhujille annettu kohtuuton puhevapaus on kapinoiden suuri aiheuttaja. Tällaiset näkemykset, voimme nyt havaita, eivät olleet mitään tyhjää platonilaisten teemojen uudelleenkierrätystä. Päinvastoin, niillä oli omaan aikaansa liittyvä vakava poliittinen argumentti. Johtopäätökseni on, että tämä argumentti on paljon helpompi ymmärtää, kun otamme huomioon, että uuden ajan kouluopetus perustui merkittävällä tavalla klassilliseen teoriaan kansalaisuudesta yleisesti ja tämän teorian käsitykseen rahvaanomaisesta retoriikasta erityisesti. (Suomen Historiallisen Seuran Vuosijuhlapäivänä ke puheenjohtaja, professori Markku Peltosen pitämä esitelmä.) Oletko jo tilannut HAikin vuodeksi 2012? Muistathan, että SHS:n jäsenenä saat sen hintaan 33 euroa/vuosi. Tilaushinta eijäsenille on 50 euroa.

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy TOIMINTAKERTOMUS KAUDELLE 2010 2011 1. Johtokunnan toiminta ja kokoonpano Johtokunta kaudella 2010 2011 Pasi Airikka Metso Automation Oy Puheenjohtaja läsnä 5 kokouksessa Jaakko Karkila Metso Endress+Hauser

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska.

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska. Ryhmätyöt Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Ryhmä 1 Olette saaneet käteenne noin 10 tatuointikuvaa. Tatuointikuvat ovat kuvia, joita

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 3/2010. Seuran vaalikokous 2010 ja pikkujoulu. Jäsentiedote Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen

JÄSENTIEDOTE 3/2010. Seuran vaalikokous 2010 ja pikkujoulu. Jäsentiedote Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen PL 2100, 02015 TKK Rakentajanaukio 4 A, 02150 Espoo http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 11.11.2010 JÄSENTIEDOTE 3/2010 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen Seuran vaalikokous

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot