Kylänraitti toivottaa lukijoilleen hyvää joulua.

Transkriptio

1 4 / 2008 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Kylänraitti toivottaa lukijoilleen hyvää joulua.

2 2 PÄÄKRJO Kylänraitti 4/2008 Luovuutta, rehellisyyttä ja yhteistyökykyä Kun me hengitämme, me samalla toivomme. Ja missä kohtaamme kyynisyyttä ja epäilyjä sekä ihmisiä, jotka sanovat: me emme voi; silloin me vastaamme sillä ajattomalla uskolla, joka kiteyttää ihmisten todellisen suuruuden: Kyllä Me Voimme. -Barack Obama Kuluneen syksyn aikana olemme saanet nauttia poliittisesta viihteestä normaalia enemmän. yynä ovat kahdet hyvin mielenkiintoiset vaalit, jotka koskettavat myös meitä Veikkolassa asuvia. Kuntavaaleissa Pohjois-Kirkkonummi sai 17 edustajaa, lisäksi runsaasti varaedustajia. Veikkolan Kyläyhdistys kutsui tulevat valtuutetut ja varajäsenet yhteiseen palaveriin Eerikinkartanolle marraskuun alussa. Kaikki puolueet olivat edustettui- na RKP:tä lukuunottamatta. ilaisuudessa tuli esiin useita asioita, joissa tarvitaan sekä edustajien että kyläyhdistyksen yhteistyötä. amalla sovimme, että jatkamme tapaamisia kaksi kertaa vuodessa, jolloin voimme päivittää ja ideoida yhteistyötämme. Ongelmia on paljon: alueen etujen ajaminen vaatii yhteistyötä yli poliittisten rajojen. Ne toiset vaalit olivat hiukan merkittävämmät: maailman mahtavin valtio sai ensimmäisen tummaihoisen presidentin. ympaattisen Barack Obaman voittoa juhlittiin kaikkialla maailmassa. Nyt uskallettiin jo ääneen todeta, että toivo elää paremmasta huomisesta. ulos ei ole yhdentekevä myöskään meidän kannalta: :n talousvaikeudet, sen nuiva suhtautuminen ympäristöpolitiikkaan, rakin sota ja energian saatavuus ovat kaikki asioita, jotka koskettavat tavalla tai toisella jokaista maailman kansalaista. änä päivänä tarjotaan jokaisesta tuutista taloudellista taantumaa. iihen vedoten yritykset käyttävät tilannetta hyväkseen lomauttaen ja irtisanoen työntekijöitään. sein perusteet ovat vähintäänkin arveluttavat. Jokainen ymmärtää, että mitä enemmän tulevaisuuden taivasta tummennetaan, sitä helpommin ja nopeammin taantuma tulee. Me Pohjois-Kirkkonummella odotamme uusilta valtuutetuiltamme rohkeaa, luovaa, rehellistä ja yhteistyökykyistä politiikkaa ja päätöksentekoa. iksi on tärkeää, että puolueet valitsevat lautakuntiin sellaiset jäsenet, jotka ovat alueen asukkaiden luottamuksen arvoisia. Äänestystulosta on syytä kunnioittaa. Ei palkintovirkoja tai kassakaappisopimuksia, vaan äänimäärä ratkaiskoon. Rauhallista Joulua! Matti aartamo isällysluettelo jassa...3 8, 23 Kyläluuta heiluu...5 Kylänratti...6 Kohtaamme Kymppikioskilla...8 Veikko-sarjakuva...23 Kulttuuri anapaja Lapset ja nuoret...17 janviete (Veikkola-ristikko)...18 Ympäristö (opi tiiraa)...19 rheilu Kylätalo Veikkolan kylätalo, Vanhatie 29, Veikkola Kylätalolta mm. Veikkolatuotteita. alkoopäivystys maanantaisin klo Yhdistykset voivat varata kylätalolta kotoisaa kokoustilaa hyvin edullisesti: 10 e/ilta tai kyläyhdistyksen yhteisöjäsenmaksu 50 e/v. Katso varaustilanne kylätalon kalenterista: Kylätalon kokoushuoneen varaukset nettilomakkeella: tai sähköpostitse Kylätalossa on myös vakituisia vuokralaisia: Ompelimo Paula ottaa yläkerrassa töitä vastaan sopimuksen mukaan, puh utkija Laura Henriksson tekee yläkerrassa Junnu Vainion musiikillista elämänkertaa. Kääntäjä (ranska-suomi) Niina aikkonen työskentelee alakerran työhuoneessa ma, ke ja pe, puh Veikkolaverkosta Pohjois-Kirkkonummen kuulumiset ja KYLÄNR 4/2008 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Veikkolan Kyläyhdistys Puheenjohtaja Raija Kari , Varapuheenjohtaja Matti aartamo , Rahastonhoitaja Paavo ortti , ihteeri Marjokaisa Piironen, , VEKKOLN KYLÄYHDY Päätoimittaja Matti aartamo oimitussihteerit Maria Feldt, nu Halme ja Marjokaisa Piironen oimituskunta apani ivari, Raija Kari, Raili Leidenius Piirrokset tupuli.fi / Franz Raschbacher aitto rkki Löfqvist Painopaikka atakunnan Painotuote Oy euraava numero 1/2009 ilmestyy aineistopäivä ineisto toimitus@kylanraitti.fi ilmoitukset@kylanraitti.fi oimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää aineistoa. lmoitukset Paavo ortti ilmoitukset@kylanraitti.fi lmoitushinnat v (mv) 1/16 s 65 e 1/8 s 110 e 1/4 s 200 e 1/2 s 330 e 1/1 s 560 e Neliväri-, vakio- ja määräpaikat sopimuksen mukaan. Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja iikajärvellä. Lisäksi lehteä saa kylän liikkeistä, kirjastolta ja kylätalolta. Kustantaja Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys Byförening i Veikkola ry. neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä: 3500 kpl N Muut hallituksen jäsenet: uovi Hyvärinen, , tuovi.hyvarinen@hus.fi Pirkko-Liisa ivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Pirkko Kautto, , pirkko.kautto@elisanet.fi Matti Knuuttila, , mattikn@sci.fi Raili Leidenius, , perhe.leidenius@kolumbus.fi Marjokaisa Piironen, , marjokaisa@gmail.com Maria Feldt, , maria@feldt.fi Varajäsenet apani ivari, , tapani.iivari@kolumbus.fi Rauno Lahti, , rauno.lahti@kolumbus.fi Leena uomalainen, , leena.suomalainen@gmail.com Nuorisojaos Marja Huovila, , marja.huovila@kolumbus.fi Frisbeegolf Pyry hlfors, , pyry@kiinto.com alviuinti Pirkko-Liisa ivari, , pirkko.iivari@kolumbus.fi Veikkolan kylätalo Vanhatie 29, Veikkola veikkola@gmail.com

3 Kylänraitti 4/2008 J 3 Kunnan talousarvio vuodelle 2009 aloustilanteen ollessa se, miksi se on viime kuukausien aikana kehittynyt, on ymmärrettävää, että Kirkkonummen kaltaisen kunnan on ollut vaikea saada syntymään pitävää talosusarviota. itä puitiin koko marraskuu, ja sitä ennen kunnanjohtaja oli jo tehnyt oman ehdotelmansa. Pöydälle jätetty talousarvio sai lopullisen muotonsa vasta kunnanvaltuuston taousarviokokouksessa lustavassa talousarviossa ovat seuraavat Veikkolaan suunnatut määrärahat: Vuorenmäen koulu, 12 perusopetusryhmää, v e, v e ja v e. Ehdotuksen mukaan koulun valmistuminen on siirtynyt vuoteen Vuorenmäen päiväkoti, Veikkolan päiväkoti, 105-paikkainen, jossa on myös urheilukentän käyttäjien tarvitsemia pesu-, pukeutumis-, ruokailu- ja kokoontumistiloja yhteensä 705 neliötä V e, v e ja v e. Veikkolan kirjaston/nuorisotilan peruskorjaukseen v e ja v e. Veikkolan terveyskeskusta varten ei ole määrärahaa talousarviossa. Veikkolan vesitornin saneeraukseen v e, v e. Veikkolan vedenottamo v e ja vedenottamo v e. Lapinkylän vesihuollon runkojohto v e ja v e. Veikkolan 3. vaiheen vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen e, valmis v Veikkolan liikenneväyliä ja puistoja varten ei ole osoitettu varsinaista määrärahaa. Veikkolan asemakaava-alueelle on budjetoitu v e, v e, v e, v e ja v e. alousarviossa on myös määrärahat asemakaava-alueen 8a, 8c, 8d, 8g ja 8f katujen valmistumista varten. Katujen perusparannukseen on varattu e. Veikkolan hiihtoladun pidennystä varten on budjetissa e. Veikkolaan on suunniteltu avattavaksi asukaspuisto v alousarviosta löytyi muutama muukin mielenkiintoinen asia. Väkiluku on vuodenvaihteessa henkeä. Bruttokansantuotto on v ,8 % ja v arvio 1,8 %. Veden käyttökorvaukseen on tulossa 5,3 % korotus. Luvut ovat vahvistamattomia. Raili Leidenius Yritystoimintaa Oitbackan kartanon piharakennuksissa Kynttiläpaja iemmin Espoossa Mankkaalla, pienessä varastossa sijainneelle Kynttiläpajalle löytyi sopiva tila 1916-valmistuneesta rakennuksesta, entisen kanalan tiloista. Viime kesän aikana tilaa kunnostettiin, ja lokakuusta alkaen Leena rola on valanut siellä kynttilöitä. amoissa tiloissa on myös tunnelmallinen pikku myymälä. Valikoimaan kuuluu erilaisia käsintehtyjä kynttilöitä, joista suosituimmat mallit ovat lumipallokynttilät sekä tuoksuvat kynttilät. Leena rola tekee myös saippuoita. Pajamyymälästä löytyy myös jonkin verran muiden kotimaisten käsityöläisten töitä. Lisätiedot ja aukioloajat: Perhekahvilan muksut ja satusetä atusetä apsan ja muiden tonttujen tarinatuokio perhekahvilassa marraskuun 13. päivänä. enavat vasemmalta oikealle: oivo, Edith, Helmi, anna, satusetä itse, uure, Lauri, Camilla, uomas ja Leanna. Kuvan otti oivon äiti Pirjo Ojaluoma. ugustin Huvila Vanhassa tallimestarin asunnossa sijaitsee ugustin Huvila. e on soma puoti, jonka kädentaito-osaaja ja sisustussuunnittelija Hanna aario perusti sisustussuunnittelutoimistonsa rinnalle. Puodissa on laaja valikoima sesonkikoristeita ja mm. kylttejä, kirjoja, kortteja ja tekstiileitä sekä lasten juttuja. tselläni on suuri kiinnostus käyttää sekä käytettyjä kierrätysmateriaaleja että luonnosta löydettäviä aarteita tekemissäni ja suunnittelemissani jutuissa. ätä filosofiaa pyrin käyttämään myös ugustin omissa tuotteissa - mahdollisuuk- Oitbackan kartanon alue sijaitsee Kiseleffin puistotiellä. Kuva otettu marraskuussa sien mukaan, Hanna aario sanoo. ugustin Huvilassa pidetään myös kädentaidon kursseja. Hanna aariolla on kokemusta niin opetuksesta kuin tuotesuunnittelustakin. Hän on myös opiskellut erityisesti scrapbooking- ja paperiaskartelua Kanadassa, josta ovatkin peräisin ugustin Huvilassa jaettavien oppien ideat ja tekniikat. Lisätiedot ja aukioloajat: Horhe s Hevos- ja ratsastustarvikeliike Horhe s sijaitsee vanhassa tallirakennuksessa, ugustin Huvilan naapurissa. Liikkeessä on laaja valikoima varusteita ja rehuja hevosille sekä asusteita hevosharrastajille. Näin joulun alla kävijöille on tarjolla myös glögiä ja pipareita. Lisätiedot ja aukioloajat: eksti ja kuva: nu Halme Kaurilan uija sitä ehdotti jo keväällä. Lupasin, mutta aika lipsahti yli kesän. yyskuussa tapasimme urheilukentän liepeillä, ja lupauksesta tuli teko. yyskuun viimeisenä torstaina ennen kello kymmentä laittauduin satukirjat laukussa seurakuntakodille keskelle pienten muksujen hyörinää äitienkin ihmeteltäväksi. Omien tenavien tarpeisiin aikoinaan hankittu, selkämyksestään rispaantunut Kerstin horvallin Hyvänyön sadut sai uuden kuulijakunnan. Pienet tarinat lapsiperheen arkipäivästä tuntuivat olevan sopivaa kuultavaa muutaman vuoden ikäisille neidoille ja miehenaluille myös lapsellisel- le satusedälle itselleen. amassa huoneessa leikkivien ja temmeltävien tenavien kodikkaan metelin keskellä satusedän on välillä käytettävä laulajan äänitekniikkaa saadakseen lukemansa varmasti pienten kuulijoitten korviin. Parasta tässä touhussa ovat olleet pienten lasten hymyt, kun he jo tunnistavat satusedän eivätkä enää vierasta. Minulle tämä on ollut aivan ainutlaatuista: en enää aikoihin ole saanut nauttia hyvänyön saduista. Päiväsajan satuilua kyllä olen kuullut milloin missäkin ja saattanut itsekin lipsahtaa kuuntelijan roolista. eksti: apani ivari

4 4 J Kunnanvaltuutetut ja kylä yhdessä Pohjois-Kirkkonummelta valittiin 17 kunnanvaltuutettua, mikä on kolmannes kaikista valtuutetuista ja enemmän kuin koskaan ennen. Kyläyhdistys kutsui vaalien jälkeisenä sunnuntaina kaikki pohjoiskirkkonummelalaiset uudet kunnanvaltuutetut ja varavaltuutetut kahville Eerikinkartanoon. Yhdessä mietittiin kylän tarpeita. Kaikki paikallaolijat kannattivat yhteistyötä yli puoluerajojen. ärkeimmistä asioista oltiin varsin yksimielisiä. sä Mitron joulutervehdys 2008 Kylänraitti 4/2008 erveyskeskus rakennuttajamallilla Kuntalaisbarometrissä ja kyläkyselyssä terveyskeskus sai huonot arvosanat. Veikkolalaiset haluavat, että kylälle saadaan kokonaan uusi terveyskeskus. Vaalitilaisuudessa täysi auditoriollinen veikkolalaisia todisti tätä. Kun kunnalla ei ole varaa sen rakentamiseen, rakennuttajamalli saattaa olla ainoa mahdollinen tapa ratkaista asia nopeasti. Ei sentään hintaan mihin tahansa, todettiin. Kaikki uudet valtuutetut pitivät terveyskeskuksen saamista tärkeänä. usi koulu viivytyksettä Vuorenmäen koulun ja päiväkodin aikataulu on venynyt. Paikkaa harkittiin pitkään. Kun lapset ovat viihtyneet ktiivissa, tuntuu siltä, että koulun asiassa on edetty hitaasti. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että lisäviivytyksiä ei saa enää tulla, vaan nykyisestä aikataulusta on pidettävä kiinni. Erityiskohteena nuoriso Kolmannes veikkolalaisista on alaikäisiä. Nuoret ja lapset ovat itseoikeutetusti erityisen huomion kohde. Ongelmia ja häiriöitä on jo ollut, ja niihin on puututtava ajoissa. Mistä nuorille tilat? iinä kysymys, joka on jo pitkään ollut ajankohtainen. Nuorisoasioissa tarvitaan käytännön yhteistyötä yhdistysten välillä. Yhteistyöjärjestelyjä ovittiin, että kyläyhdistys kutsuu valtuutetut koolle kahdesti vuo- O: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BLLNÄ-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HO: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo Ma-pe sopimuksen mukaan! ulevia valtuutettuja ja kyläyhdistyksen hallituksen jäseniä Eerikinkartanon rappusilla marraskuun alussa. larappusella vasemmalta Marjut Frantsi-Lankia, Maria Feldt, Raija Kari. oisella rappusella Hanna-Kaisa Mettälä, Marjokaisa Piironen, Pirjo almi, Raija Lautanen-Eloranta. Kolmas rivi: Pauliina Juntunen, Mika elänne, Eero Lankia, Pekka M. inisalo. Neljäs rivi: Matti Kaurila, Janne Miilukangas, Kristo avola, Jarmo imonen. Viides rivi: Kaarlo Lehmus ja Matti aartamo. Ylärapulla Raili Leidenius, Matti Knuuttila, Pirkko-Liisa ivari ja Paavo ortti. dessa ja perustaa heille oman suljetun keskustelufoorumin. Yhdistyksen toiveena on se, että kaikki valtuutetut ja lautakuntien jäsenet osallistuvat oman alueensa tapahtumiin ja ovat näin äänestäjien tavattavissa. ostaa & myy & palvelee Paikallisdemokratiaa Paikallisdemokratiamallia ja alueellista vaikuttamista ideoitiin. ilaisuus sujui hyvin yksituumaisissa merkeissä. Keskustelu kävi vilkkaana, ja syntyi vaikutelma, että uuden valtuuston veikkolalaiset ja pohjoiskirkkonummelaiset ovat hyvin valmiita yhteistyöhön niin keskenään kuin kyläyhdistyksenkin kanssa. eksti: Raija Kari Kuva: apani ivari PLVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset... keksi itse lisää!! VOKR: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Myös muuttolaatikoita. avara lahjoituksia - eko kierrätystä. erveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen keijo.ruhanen@aana.fi Puusepäntie 6, Lapinkylä / Vuodet vierivät ja pastoritkin vanhenevat. Olen kuluneena vuonna 50 vuotta täytettyäni yrittänyt tietoisesti käydä läpi lapsuuden muistojani. Vaikka olenkin syntynyt Helsingin ydinkeskustassa Kruununhaassa Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeen naapurissa, olen kuitenkin lähes kaikki kesäni ja vapaan aikani viettänyt Pohjois-Kirkkonummella, Veikkolan kupeessa. Ensimmäisen kesäni vietin Karjalohjalla, toisen Hangossa ja sen jälkeen rauhoituin ja asetuin Kauriskallion rinn le. Vaikka olen aina viihtynyt ihmisten parissa, erityisesti vielä itseäni vanhempien, yllätyin, kuinka kiinteässä ja turvallisessa yhteisössä olin saanut lapsuuteni kesät viettää. Päätin kutsua kesäjuhlilleni kaikki ne kulmakunnan vanhemmat ja nuoremmat rouvat ja neidot, jotka olivat vuosien saatossa pyllyäni pesseet. Ja löysin heitä kymmenittäin. Olin tainnut olla kyllä lemmikeistä pidetyin ja onnistunut jättämään elämäni naisiin myös jonkin pysyvän muiston. ain heistä vieraakseni suurimman osan. Oli liikuttavaa kuulla, kuinka tarkkaan nuo hyvät haltijani olivat seuranneet myös myöhempiä elämänvaiheitani. Myös omat muistoni yllättivät minut. Kuinka mahtavia ja erilaisia tuttavuuksia alle kouluikäisellä oli saattanut ollakaan niin herrojen kuin rouvien kanssa. Nuo vanhemmat ystäväni, joista suuri osa on siirtynyt jo rajan tuolle puolen, palautuivat mieleeni niin elävinä, että olin tunnistavinani jopa erään teollisuusjohtajanaapurinherran mielisikarin tuoksunkin. Kunpa saisin elää nuo lapsuuteni kesät uudelleen! Oikeastaan sain sen tehdäkin menneenä kesänä. Välittäisin niin mielelläni edelleen uusille sukupolville tuon kesänaapuriyhteisön raitishenkisen turvallisuuden tunteen. en suojissa opittiin kunnioittamaan aidosti naapureita ja iloitsemaan heidän menestyksestään. Opittiin yhdessä juhlimisen taitoa mutta myös sairauden, kuoleman ja murheen jakamista. Lapsuuteni kesät olivat niin täyttä ja tuuheata elämää! uosittelen kaikille Kylänraitin lukijoille, että erityisesti joulunpyhinä meille jäisi aikaa käydä läpi lapsuutemme muistoja. skon, että sieltä löytyvät myös parhaimmat joululahjat. Lapsuudenmuistot parhaimmillaan myös nuorentavat vanhenevaa. Naapurinrouva vahvisti erään harmaan muistikuvani. Minulla oli jo pienenpienenä poikana tapana pyytää kaikkia vieraita ja naapureita käymään vierailun päätteeksi kalliolla kirkkokiveni äärellä. apanani oli aina pitää joulusaarna keskellä kesääkin. Olen ollut siis jouluihminen alusta alkaen. aarnan huipennuksena lausuin vakavan kehotuksen vanhemmille, että heidän olisi kyllä syytä kasvattaa lapsiansa paremmin! ämän jälkeen nuoremmat sisareni keräsivät kolehdin saarnamiehelle. Joulusaarna oli vedonnut kuulijoihin. aarnamuisto sai yhä vielä naapurin rouvan kyyneliin. oivotan kaikille Kylänraitin lukijoille riemullista ja rauhaisaa joulujuhlaa! ehdään yhteisestä kylästämme ihan oikea joulukylä! sä Mitro Kirkkonummen iikajärveltä Lahjavihje: sä Mitron anakirja, WOY 2007 sä Mitron ajatuksia elämästä, työstä ja uskosta, WOY 2008.

5 Kylänraitti 4/2008 J 5 uomalaisena Luxemburgissa ja Veikkolassa pyyntö oli suorastaan välttämättömyys, jos halusi mitään palvelua. Ei tai normaalisti se on näin, mutta, tuntui olevan tavallisin vastaus kysymykseen varsinkin virkamiesten kanssa asioidessa. Vettäkin löytyy Moselin varrelta ja jokiriesteilyllekin pääsee. Kuva: Pekka M. inisalo Paluu uomeen ja muutto Veikkolan pieneen voittamattomaan kylään Helsingissä aiemmin aina asuneelle oli iso muutos. Mikään ei ollut tuttua, ja oli kuin olisi palannut ulkomailta ulkomaille. Äkkiä kylä on kuitenkin alkanut tuntua mukavalta ja kodikkaalta paikalta asua. On lukuisia asioita, joita pitkään paikkakunnalla asuneet eivät ehkä oivalla. Metsät ja järvet sekä mukavat ihmiset ovat Veikkolan rikkaus. Luonto on aina lähellä. Luxemburgissa veden vähyys ja metsien - suomalaisten silmissä - puistomaisuus oli joskus häiritsevää. Veikkolan pientalovaltaisuus ja matala rakentaminen ovat vaalimisen arvoinen asia. uoreena paikkakuntalaisena on vielä monenlaista opettelemista ja uusiin asioihin tutustumista, mutta jo nyt Veikkolan kotijuusto, Lapinkylän leipomon ihanat tuotteet ja kyläyhdistyksen toiminta ovat tulleet tutuiksi. Veikkolan Veikkojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta on ihailtavan vireätä. Leikkipuistot tosin kaipaavat hieman kohentamista, ja kylämme kaipaa kipeästi kunnon tiloja nuorisolle, vanhuksille sekä terveyskeskuspalveluita tarvitseville. Kaiken kaikkiaan voimme olla ylpeitä kotitanhuvistamme Pohjois-Kirkkonummella eli täällä susirajalla. Pekka M. inisalo Kirjoittaja on Veikkolan koulun opettaja ja tuleva kunnanvaltuutettu. Luxemburgissa ja sen ympäristössä riittää linnoja ja luostareita. Kuva: Pekka M. inisalo Luxemburgilaisten uomi-tietoisuus on melko vaatimatonta, mutta kyllä kiinnostusta löytyy. uomen ja Helsingin tuntee paremmin paikallinen urheiluväki johtuen olympialaisistamme 1952, joissa luxemburgilainen Josy Barthel otti yllätyskultaa 1500 metrillä. Keskustan lähelle onkin rakennettu pieni stadion, joka kantaa hänen nimeään. Luxemburgilaiset ovat katolisia, joten kirkolliset pyhät ovat eripituisia ja yleensä eri aikaan kuin uomessa. Eläminen ulkomailla oli toki muutoinkin erilaista. avat poikkeavat melko paljon Pohjantähden alla syntyneiden käytänteistä. Harvemmin sitä valitettavasti esimerkiksi toivottaa uomessa hissiintulijalle tai rappukäytävässä täysin tuntemattomille henkilöille hyvää päivää ynnä muita kohteliaisuuksia. Kauppaan mennessään oli parempi tervehtiä ja lähtiessään hyvästellä. Kohtelias Pekka M. inisalo Luxemburgissa linnakahveilla. Kuva: Norbert Pohlmann Euroopan vihreä sydän Millainen maa on tämä Belgian, Ranskan ja aksan välissä sijaitseva pikkuinen Luxemburgin suurherttuakunta (Grousherzogdem Lëtzebuerg), joka tunnetaan varakkaasta väestöstään ja keveästä verotuksestaan? Rantaviivaton Luxemburg on pinta-alaltaan neliökilometriä. dyllisen vehreää pohjoisosaa hallitsee sotahistoriasta tuttu, rdennien vuoristoon kuuluva Eislingin ylänkö. en korkein kohta on 559 metriä merenpinnasta, joten vuoristo-nimen käyttö on lievästi liioiteltua. Eteläosa maata on alavampaa kumpuilevaa seutua, jossa aiemmin on harjoitettu kaivostoi- mintaa. iellä saattaakin silloin tällöin maa vajota, kun vanhat kaivoskuilut luhistuvat. Luxemburgin tärkeimmät joet ovat Mosel, Our ja ure. Moselin varrella kasvatetaan paljon viiniä, ja pailkalliset valkoviinit ovatkin hyviä. Myös kuohuviiniä eli Crémanttia valmistetaan, ja se kilpailee laadullaan aidon samppanjan kanssa. Luxemburgilaista punaviiniä en sen sijaan veisi pahimmalle vihamiehellenikään! Maassa toimii myös neljä olutpanimoa, joiden tuotteet ovat täysin suomalaistuotteiden veroisia, elleivät parempiakin. Maassa on myös järvi, joskin se on tekojärvi, ja ainakin suomalaisen silmissä se vastaa lähinnä leveähköä joenuomaa, jonka vesi on todella sameaa. sukkaita on noin , joiden puhekielenä on luxemburgin kieli eli lëtzebuerg. e on jonkinlainen jäänne menneisyydestä. Noin 75 % sanoista on vanhaa alafrankin murretta ja loput ranskaa. Letzebuergin kieli on pehmeämpää kuin saksan kieli ja kuulostaa lähinnä hollannilta. Paikalliset väittävät Kaarle uuren puhuneen sitä. Muina virallisina kielinä ovat ranska, joka on hallinnon kieli, ja saksa, jota käytetään lehdistössä. Päälehti on katolinen ja hallituspuoluetta lähellä oleva Das Wort, jonka uutisoinnin mielenkiintoisin piirre on siinä, että lähes kaikki ikävät asiat jätetään kertomatta. Jokainen luxemburgilainen osaa siis kolmea kieltä, ja monet puhuvat vielä hyvää englantia. Maassa on paljon portugalilaisia siirtolaisia, joten silläkin kielellä pärjää monessa paikassa. Pääkaupunki on Luxemburg, jossa asuu noin ihmistä. Näistä yli puolet on ulkomaalaisia. Kaupungin pieni keskusta sijaitsee korkeiden vanhojen linnoitusmuurien ja pengerrysten suojassa. Kaupungin keskusta onkin oikeastaan vanha linnoitus. Maisemallisesti se on ainutlaatuinen siltoineen ja syvine laaksoineen. uurherttua Henrin hallintopalatsi löytyy keskustasta Place Guillomin vierestä. Maassa on noin 70 linnaa, joten linnanrouvaksi tai -herraksi pääseminen lienee pinta-alaan ja asukasmäärään suhteutettuna täällä kaikkein helpointa. Luxemburg on vanhojen ja varakkaiden kaupunki, joka hiljenee melko varhain. Meneville ja nuoremmille ihmisille iltaelämä voi olla pettymys. tsenäisyyttään maa juhlistaa ilotulituksin hallitsevan suurherttuan syntymäpäivänä 23. kesäkuuta eli meidän juhannuksemme tienoilla. Pekka M. inisalo

6 6 J Kylänraitti 4/2008 Näe ja näy mutta älä häikäise! Nyt riittää hämärää ja pimeää. iksi liikenteessä pitää muistaa kolme kunnollista asiaa: ajokunto, kunnolliset valot ja tehokkaat heijastimet. Kun moottoriajoneuvo (tässä lyhyyden vuoksi auto) on liikkeellä, siinä pitää olla ajovalot (tai huomiovalot) kesät talvet ja ympäri vuorokauden. Nyt kerrataan auton valoista tärkeät tosiasiat. Oletko liikkeellä vai pysähtyneenä? Valoilla pitäisi kertoa, mikä on auton tila: kun liikutaan, ajovalot palavat, ja pysähtyneenä muualla kuin valaistuilla P-alueilla kytketään seisontavalot. Vaikka pysäköitäessä saa käyttää myös lähivaloja, olisi mielestäni oikein, että pysähdyttäessä bussipysäkille tai muualle tienvarteen pitäisi kytkeä parkkivalot. ästä ulkopuoliset voisivat havaita, että auto on paikallaan. jovalojen käyttö pysähdyttäessä johtuu paljolti joutokäynnistä ja autojen valomuistista: Kun auto on käynnissä, ajovalot ovat päällä, ellei erikseen kytketä parkkeja. Varoitus tai hätä ietyissä tilanteissa voi kytkeä kaikki suuntavalot vilkkumaan samanaikaisesti. ätä varten ratin tuntumassa on hazard-sanalla tai kolmiolla merkitty kytkin. ämän valon kohdalla lainsäätäjäkin on ollut sanaton. äädöstekstissä puhutaan suuntavalojen hätävilkkukytkennästä, jota saa käyttää vain, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. ätä nelivilkkua saa käyttää vain pysähtyneenä olevassa autossa. Esimerkiksi hinattaessa toista autoa ei kummassakaan saa olla kaikki vilkut päällä. ämä vilkutus ei myöskään oikeuta laittomaan pysäköintiin, mitä valitettavasti näkee erittäin usein. Ovatko polttimot ehjät? Jos auton suuntavalo vilkkuu äkkiä tavallista nopeammin, jokin vilkutuksen puoleisista vilkun polttimoista on rikki. arkista silloin tällöin, että autosi jarruvalot toimivat; pimeällä tämä on helppo nähdä. Vihje jarrutuksesta: Kun jarrupoljinta painelee niin, että jarruvalo vilkkuu, se erottuu paremmin punaisista takavaloista. jovalojen kunto on helppo tarkistaa käymällä auton keulalla katsomassa tai tutkimalla valokuviota esimerkiksi seinää, ovea tai edellä ajavan perää vasten. Myös rekisterikilven valot pitää säännöllisesti tarkistaa. umuvalot vain tositilanteessa uton etu- tai takasumuvaloja saa käyttää vain sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana. akasumuvaloa saa ja pitäisi käyttää myös silloin, kun lumi pöllyää. sein varsinkin takasumuvalot unohtuvat päälle, vaikka tilanne ei enää niiden käyttöä salli. Katsomisen taito Nykyisten autojen valot ovat usein niin tehokkaita, että kuljettaja näkee erinomaisesti, mutta vastaantulija usein häikäistyy. On opittava katsomaan vastaantulijan valojen ohi tien reunoille. akana ajavien aiheuttaman häikäistymisen estämiseksi pitää sujuvasti käyttää auton taustapeilin ns. yöasentoa eli himmennystä. Myös auton sivupeilit pitää säätää niin, että takana ajavien valot eivät niiden kautta häiritsevästi vilahtele. Kun sivupeileistä ei näy oman auton kylkeä, silloin säätö on oikea. eksti ja kuva: apani ivari ikaisemmin julkaistut Kylänratti-jutut: urvallisuutta meidän ympyröihimme (4/2006) Näe, näy, katso oikein ja ennakoi! (1/07) Veikkolan elämän ja liikenteen tärkeät merkit (2/07) Liikenteen vaativa roolipeli (3/07) Liukkauden salakavala monipuolisuus (4/07) Varomisen filosofia (1/08) Fiksuus kannattaa aina (2/08) Harhauttavat mielikuvat ja humpuuki (3/08) Palveleva autoliike Nummelassa Merkkimyynti Citroën ja Honda Huoltopalvelut Valtuutettu Hondan ja Citroënin merkkihuolto Myös muiden merkkien huollot ijaisautopalvelu Citroën C5 hinta alk tk 600. Honda ccord ourer hinta alk tk 600. Vaihtoautot sisätiloissa Ratastie 2, Nummela Hong Kong -tavaratalon vieressä Puhelin (09) Myynti arkisin 9 18, la Huolto ja varaosat arkisin

7 Kylänraitti 4/2008 J 7 Pohjoiskirkkonummelaiset kunnanvaltuutetut Maria Feldt, DP, Veikkola Marjut Frantsi-Lankia, KEK, Veikkola Hans Hedberg, RKP, Haapajärvi Kristina Holmlund-Pursti, P, Evitskog Pauliina Juntunen, VHR, Evitskog Matti Kaurila, KOK, Veikkola lf Kjerin, RKP, Lapinkylä Eero Lankia, KEK, Veikkola Raija Lautanen-Eloranta, KOK, Veikkola Kaarle Lehmus, KOK, Veikkola Janne Miilukangas, DP, Veikkola Marjokaisa Piironen, VHR, Veikkola Heli Yli-Knuuttila, VHR, Kylmälä ntti alonen, KEK, Veikkola Kristo avola VHR, Lapinkylä lla eppälä, KOK, Veikkola Pekka M. inisalo, P, Veikkola Varavaltuutetut Gunnel Hellström, RKP, Evitskog uovi Hyvärinen, KOK, Veikkola Katja Juuti, DP, Veikkola Hanna-Kaisa Mettälä, VHR, Lapinkylä Pirjo almi, KD, Veikkola apeli avola, VHR, Lapinkylä euraa valtuutettujemme edesottamuksia Veikkolaverkosta Mika elänne, KOK, Kylmälä Jarmo imonen, KOK, Veikkola

8 8 J Kylänraitti 4/2008 n memoriam Pekka Rossi L:n koulutus- ja kehittämispäällikkö Pekka Rossi kuoli kotonaan täällä Veikkolassa. Hän oli syntynyt , siis vasta 60-vuotias. Pekka Rossi oli taitava, innokas ja innoittava kouluttaja. uomen yöväen rheililiiton kouluttajana hän kiersi ympäri uomenmaata. Matkustaminen ei kuitenkaan estänyt häntä osallistumasta myös Veikkolan urheiluelämään. Loistavana lentopalloilijana hän sai muutkin innostumaan. Kunnallispolitiikkaan hän antoi aktiivisen panoksensa paikallisjärjestön kautta. Hän oli aina valmis neuvomaan ja ohjaamaan, olivathan hänelle elämän ja ur- heilun kuviot tuttuja. Kaipaamme rehtiä urheilijaa ja naapuria. Raili ja Hans Leidenius Herbert Hjelt uruviesti saapui: Herbert Hjelt on menehtynyt sairauskohtaukseen Hän oli 79-vuotias. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kirvesmies. Monet ovat ne talot, joita hän on ollut rakentamassa ja rakentamista valvomassa. Hän oli viljelijä ja ahkera kalamies. Kalastuskunnan vetäjänä luonnon- ja vesiensuojelu olivat hänelle tärkeitä. Herbert Hjeltin mukana poistui kappale paikallishistoriaa. RL Kohtaamme Kymppikioskilla Mitä teet työksesi? - Olen eläkkeellä pääkassan työstä. Mitä harrastat? - Lenkkeilyä ja elokuvia. oimin myös Kirkkonummen Martoissa. Miten vietät joulusi? - e on vielä auki. Mitä toivot pukilta? - erveyttä. Miten varaudut tulevaan lamaan? - Eläkeläisenä en millään tavoin. erveisesi uusille valtuutetuille? - Pitäkää Veikkolasta huolta. aat kutsun presidentin linnan juhliin. Miten reagoit? - jattelen, että sen täytyy olla väärennös. Kalljärven Maansiirto Oy Pauli Konttinen, Veikkola p kalja@kolumbus.fi Kuka olet? - Kaarina olvi. Missä ja miten asut? - Rivitalossa mpivaarantiellä. Millainen perhe sinulla on? - Elelen yksikseni. Mieheni on kuollut, ja poikani asuu Kauhalassa. Hänellä on neljä lasta. Mitä hyvää Veikkolassa? - Ympäristö. Mitä huonoa? - Mahdoton liikenne keskustassa ja moottoritien melu. Menikö ehdokkaasi läpi kunnallisvaaleissa? - Meni. Käytkö usein Kymppikioskilla? - ika harvoin. Mitä ostit? - Karamellia. Kiitos haastattelusta ja makeata joulua! eksti ja kuva: Matti aartamo Rakennusten pohjatyöt Louhinnat alaojitukset Viemäröinnit Pienpuhdistamot Purkutyöt Lastenkonsertti 20 vuoden kokemuksella O J KYY LÄÄ! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Matti Pollari (vas.), Hannu epponen ja Kimmo Ojala ovat yhtä kuin ohtori Orff & Herra Dalcroze. MLL:n lastenkonsertti koululla ohtori Orff & Herra Dalcroze tanssittaa perheitä Koulun seinätkin varmaan rallattavat sunnuntaina 25.1., kun veikkolalalaisille rokkaa yksi lastenmusiikin omaperäisimmistä yhtyeistä, ohtori Orff & Herra Dalcroze. Konsertti alkaa koulun liikuntasalissa kello 14. Lippuja myydään ovella, ja kaikki halukkaat pääsevät mukaan jorailemaan. Konsertin järjestää MLL:n Pohjois- Kirkkonummen yhdistys. Pitkän linjan pumppua, ohtori Orff & Herra Dalcroze -bändiä, voi kutsua suomalaisen lastenmusiikin pioneeriksi. Yhtye on musisoinut samassa kokoonpanossa peräti 12 vuotta. akana on yli keikkaa ja kahdeksan äänitettä, joista tuorein, hmekolmoset vauhdissa, on juuri ilmestynyt. hmakas, mutta lempeä lastenmusiikkiorkesteri, kuten yhtye itseään kuvailee, konsertoi enimmäkseen kouluissa, päiväkodeissa ja lasten kekkereissä. Bändiin kuuluvat Kimmo Ojala, joka laulaa ja soittaa kitaraa, Matti Pollari, joka soittaa puhaltimia, sekä Hannu epponen, jonka alaa ovat lyömäsoittimet. Nimivalinta oli vahinko Bändin erikoinen nimi herättää useimmissa kuulijoissa uteliaisuutta. Nimivalinta syntyi epähuomiossa, kerrotaan orkesterin nettisivuilla. Vuonna -94 Matti ja Kimmo soittivat koulunsa puffetissa lastenlauluja lastentarhaopettajaopiskelijaystävilleen. He keksivät huumorimielessä itselleen nimen ohtori Orff & Herra Dalcroze ja ajattelivat, että onpa ihmeellisen vaikea nimi. Epähuomiossa nimi vakiintui bändin nimeksi. Yhtyeen kotisivut löytyvät osoitteesta Katso myös lisätietoja MLL:n Pohjois- Kirkkonummen yhdistyksen toiminnasta osoitteesta urli.net. eksti: ino Pajukangas Kuva: iina Puputti

9 Kylänraitti 4/2008 KLR 9 Kylmälässä työskentelee kuvanveistäjä ari Nikola Viime syksynä talkooväki haki Raimo Nikolan lahjoittamia polttopuita kylätalolle. Pihapiiriin ilmestyi koiranpentu sekä Raimon tytär ari, jonka työhuoneeseen kutsuimme itsemme. elvisi, että ari on kuvanveistäjä, josta emme tienneet juuri mitään. ästä syntyi ajatus esitellä Kylänraitissa lähialueen taiteilijoita. Luonto on tärkeä osa arin elämää. Päivittäiset metsäretket, säähän katsomatta, hän tekee aamulla lasten mentyä tahoilleen ja päivän päätteeksi toisen lenkin ennen kotitoimia. illoin hän siirtyy jökullan tien toiselle puolelle siniseen taloon, jossa odottaa toinen työmaa. Perhe ari muutti Vantaalta Hämeenkylästä 1973 vanhempiensa mukana. ikuisena hän on asunut Veikkolassa seitsemän vuotta ja 16 vuotta Kylmälässä. Perheeseen kuuluu neljä poikaa, Eero 6, Reima 8, Johannes 13 ja Matias 17, aviomies Mikko Kulonen, koira ja kissa. Vanhempien lisäksi Kylmälässä asuvat veljet Jukka ja Markku. Perhe on tärkeä vastapaino työlle ja päinvastoin. Kesät on pyhitetty lähes kokonaan lapsille ja eläimille, jolloin lataudutaan mökillä, kuten arin lapsuudessakin. Kauppaopistosta Pekka Halosen akatemiaan Ylioppilaaksi 1983 Porkkalan lukiosta, jonka jälkeen välivuosi Englannissa au pairina sekä pankissa töissä. ämän jälkeen ari haki Maatalous-metsätieteelliseen eläinpuolelle ja kauppaopistoon. Jälkimmäiseen hyväksyttiin. Laskentamerkonomina meni kymmenisen vuotta, ja työn ohessa eva-opiston kirjekurssilla ari valmistui somistajaksi. Hieman hymyilyä ari sai osakseen hakiessaan somistajan työtä, mutta pääsi harjoittelijaksi pieneen somistamoon. ieltä hän siirtyi myöhemmin yömyyrät-somistamoon, jonne ovi on raollaan edelleen. aide astui kuvioihin ensimmäisen lapsen jälkeen. luksi Kylmälän keramiikkapajalla Maija Raskin oppilaana. Maija oli kannustava ja innostava opettaja. Huomattuaan, etteivät taidot riittäneet pienten veistosten tekoon, ari hakeutui kesäkursseille Viittakiven opistoon iitä varsinainen innostus vasta alkoikin. euraavaksi olivat talven harjoittelut: kuvanveistoa työväenopistossa Kaapelitehtaalla, taidekursseja aideteollisessa korkeakoulussa sekä elävän mallin piirustusta viikonloppuisin opiskelut jatkuivat maalaamisella Vapaassa aidekoulussa. ari Nikola on tehnyt Pallo hallussa -teoksen tänä vuonna. Hirvilehmä ja vasa ovat terrakottakeramiikkaa ja kooltaan pieniä. Kun ammattilinjalle ari ei päässyt eri asioiden takia, opiskelu jatkui Pekka Halosen akatemiassa, josta hän valmistui ämän jälkeen ari on työskennellyt vapaana taiteilijana. aiteilijoiden apulaisena Kuvanveisto on edelleen myös kisällinä olemista. Opiskeluaikana ari oli Minna uomisen apulaisena attarisuon kiviveistämössä, Mäntän kuvataideviikoilla Erkki Kannoston apuna sekä opettelemassa pronssiveistosten tekoa aisto Raudan työhuoneella. aisto Rauta oli myös lopputyön ohjaajana Pekka Halosen akatemiassa. Osallistumisia taidetapahtumiin Vuodesta 1997 lähtien ari on ollut mukana erilaisissa taidetapahtumissa. Lappeenrannan Kantri&rbaani-ympäristötaidenäyttelyissä hän on ollut useasti. Moottorisahaveistotapahtumissa ari on ollut Lustossa, Juvalla sekä Kalajoella. änä vuonna hänet kutsuttiin Karjaalle, Billnäsiin, Faces-etnofestivaaliin mukaan. Pingviinipesue, kelluva pingviinilautta, oli kannanotto ympäristön lämpenemiseen. ari on kutsuttu myös ensi kesänä tähän tapahtumaan, jossa kukaan kuvataiteilija ei saa korvauksia. Kaikkiin pyyntöihin hän ei ilmaiseksi enää kuitenkaan osallistu, mutta tämä on jo aatteenkin vuoksi tärkeä tapahtuma. Julkisia teoksia Helsingin Ensikotien liitossa on viiden betonitorson veistossarja Myllerrys, joka kertoo äidiksi tulemisen sisäisistä ja ulkoisista muutoksista. nkoossa, päiväkoti Naksulassa, on Perhepotretti, värilllinen pingviiniveistosryhmä. Vantaalla, päiväkoti llusiassa, paljastettiin viime syksynä Löytö, joka on lapsiaiheinen veistos. Lisäksi on teoksia kokoelmissa, joita löytyy arin kotisivuilta. Kuvanveistäjä ari Nikola. aidetta kaikille Eläinveistokset ovat arille mieluisia. Ne pyrkivät olemaan näköisiä ja yleensä kooltaan pieniä, jotta ne mahtuvat helposti koteihin. ari haluaa koskettaa töillään ketä tahansa, ei pelkästään toisia taiteilijoita. inutkertaisia teoksia ari on kuulunut Majakka & ähti -osuuskuntaan, jonka aatteena oli pyrkimys kohti parempaa maailmaa. Valitettavasti osuuskunnan toiminta loppui tänä vuonna. Kuuluminen johonkin yhteisöön on taiteilijalle tärkeää. isältö, tarina tai jokin liike on arin töille olennaista, kuten sekin, että teokset ovat uniikkeja. Kuvastoon kuuluminen on yksi tärkeä asia, jotta teoksien luvattomia kopioimisia estetään. ari myös maalaa ja tekee käyttöesineitä, veistosten ohessa. ilaustyöt ovat mahdollisia. oimeentulo ari on hakenut useasti von Wahlbergin rahaston apurahaa mutta turhaantunut siihen, että apuraha on tiukasti sidottu paikalliseen kulttuuriin. Hänen mielestään pelkkä taiteellinen työskentely on jo kulttuurintekoa, joka vaikuttaa myös Kirkkonummeen. Kuvanveistoa ari on opettanut eri ryhmissä sijaisena Kaapelitehtaalla ja Oulunkylässä, työväenopistossa 2004 lähtien. Joitakin kursseja hän on itse vetänyt mm. Kirkkonummen taideyhdistyksellä ja omalla työhuoneella. arista opettaminen on kivaa. ari toivoo saavansa yhdistyksiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä tilaustöitä ansaitakseen elantonsa sillä työllä, mistä eniten pitää. Ota rohkeasti yhteyttä: sari. nikola@netti.fi tai Lisätietoja sari_nikola/, josta löytyy esimerkiksi pitkä ansioluettelo. eksti: Marjokaisa Piironen Valokuvat: ari Nikola ja Marjokaisa Piironen Kirkkonummen joulukalenteri Veikkolaverkossa

10 10 KLR Kylänraitti 4/2008 Kirjailija ofi Oksanen vieraili Veikkolassa ofi Oksasen Puhdistus kirja voitti tämän vuoden Finlandiapalkinnon. Kirja on syntynyt vuonna 2007 kirjoitetun Puhdistus-näytelmän runsaasta materiaalista Milloin ofi päätti tulla kirjailijaksi? ofi Oksanen on kehitellyt näytelmiä ja tarinoita lapsesta asti. Hän on pitänyt päiväkirjaa 6-vuotiaasta asti. 12-vuotiaana kirjailijan ammatti tuntui oikealta. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä ja myöhemmin eatterikorkeakoulussa dramaturgiaa. ofi totesi: Kirjallisuustiede lisäsi hurjasti yleissivistystä, mutta kirjoittavalle kirjailijalle se ei ollut mielekästä. Miten ofi perehtyi niin syvällisesti Viron elämään? ofin äiti on virolainen, ja ofi vietti lapsuuden kesiä äidin sukulaisten luona Neuvostoliiton hallitsemalla suljetulla alueella Haapsalussa. Hän imi itseensä 1940 alkaneen miehityksen ajan pelon ja painostuksen ja tunsi hyvin kolhoosirealismin. Häntä on aina kiinnostanut Viron historia, ja hän on ahminut kaiken haltuunsa saamansa vankileirikirjallisuuden ja muistelmat miehitysajoilta. Miehityksen aikana kansallista muistia puhdistettiin kieltämällä lähes kaikki virolainen kulttuuri. Viro oli raskas, venäläisten hallitsema kontrolliyhteiskunta. Kansallista muistia ei saanut ylläpitää. yntyi Metsäveljet, vastarintaliike Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Kansa antoi Metsäveljille salaa ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Vuonna 1949 neuvostoliittolaiset toteuttivat suurkyyditykset iperiaan ja pakkotyöleireille rangaistuksena metsäveljien avustamisesta. Kansan omat perinteet yritettiin nujertaa. skonnon harjoittaminen katsottiin vastarinnaksi. Virolaiset naiset jatkoivat kodin perinteitä leipomalla, säilömällä, ompelemalla ja pysymällä naisina. yntyi naisten hiljainen vastarinta. Perinteet säilyivät, säilyvät yhä. Mistä Puhdistus-kirja kertoo? Kirjan motto einillä on korvat, ja korvissa kauniit korvarenkaat (Paul-Eerik Rummo). Romaani kertoo kolmen miehityskauden Virosta, murroskausien vuoden 1940, toisen maailmansodan ja vuoden 1992 ajoista Viron itsenäistymisen jälkeen. Vanha liide elää itsenäistyneessä Virossa. Zara, venäläinen tyttö, on ajautunut Vladivostokista ilotytöksi Berliiniin. Naisten välinen suhde paljastuu heidän tarinoissaan, joita kuljetetaan rinnakkain samaan paikkaan päätyen. yntyy elävä kuva Virosta, virolaisuudesta, elämän mielettömyydestä neuvostoaikana ja haavojen parantumisen hitaudesta sen jälkeen. Miehityksen päätyttyä yhteiskuntarakenteet sortuivat, turvaverkot rapisivat, järjestäytynyt rikollisuus kukoisti. Poikkeusolosuhteet loivat otolliset olosuhteet naiskaupalle. e, joka ei omistanut, oli heikoilla. Zaralle raha oli tärkeää. Romaanissa naisen ruumista verrataan miehitettävään maahan. ofin ajatuksia: Vanhan kansan uskomukset ja kansanperinne kukoistavat Virossa järjestelmästä huolimatta. tsenäistymisen aikaan vuonna 1991 terveydenhuolto oli romahtanut, ja usein ainoa vaihtoehto oli kansanparannus. Eikä luottamusta siihen ollut syytä epäillä, koska se toimi neuvostoaikanakin paremmin kuin virallinen terveydenhuolto. Viron historia on kirjoitettava osaksi Euroopan historiaa. Viron historia on ollut osa Neuvostoliiton historiaa, neuvostolaisten värittämää. Vaiettu historia on saatava osaksi maan laillistettua historiaa. Neuvostokertomus saadaan kumotuksi vain kirjoittamalla Viron historiasta. oisen maailmansodan ja itsenäisyyden palautuksen jälkeiset vuodet Virossa olivat naisille vaarallista aikaa. Poikkeusoloissa kaikki on mahdollista, koska yhteiskunnan turvarakenteet ovat hajalla ja kukaan ei joudu vastuuseen. otatilanne on sikäli erilainen, että vihollisen nainen pitää tuhota, koska hänen kauttaan voidaan murentaa myös mies, perhe ja lapset. Viron maaseudulla metsäveljet pystyivät toimimaan maataloista saadun ruoka-avun ja varustuksen eli naisten avulla. Vasta tänä vuonna E:ssa on tehty naista suojaava päätös: sota-aikana raiskaus on sotarikos. Miehittäjälle miehitystä vastustavat olivat kansallinen uhkatekijä, jotain anonyymiä, millä ei ollut ihmisarvoa. Keräsin romaanini loppuun fiktiivisiä dokumentteja konkretisoidakseni miehittäjän asennetta miehitettyyn: dokumenteissa puhutaan objekteista, ei ihmisistä. lman tuollaista etäännytettyä suhtautumista objekteihin miehittäjän edustajat eivät olisi pystyneet tekoihinsa. ofi Oksanen on julkaissut Puhdistuksen lisäksi kaksi romaania. Esikoisromaanissaan talinin lehmät Oksanen käsittelee Neuvosto-Viroa ja maahanmuuttajuutta syömishäiriöiden kautta. Romaani on virolais-suomalainen kehityskertomus, jossa kyseenalaistetaan pohjoismainen tasa-arvoihanne. Romaanissa kuvataan virolaisten elämää uomessa aikana, jolloin virolaiset nähtiin ryssinä ja prostituoituina ja suomettuminen väritti virallista historian kirjoitusta. Kirja on juuri julkaistu espanjaksi. oisessa romaanissaan, Baby Jane, ofi tutkii paniikkihäiriötä, sen seurauksia läheisten elämässä ja väkivaltaa naisten välisissä parisuhteissa. Kirjan tapahtumat on sijoitettu 90-luvun Helsinkiin ja urbaaniin elämänmenoon. Puhdistus Kirjan lukeneet ylistivät kirjaa. Muutama oli lukenut sen kahdesti. Paikalla ollut, nyt uomessa asuva virolainen, ihmetteli, miten hyvin kirja kuvaa pelon ja ahdistuksen aikaa 1990-luvun alun Virossa. ofi Oksasen teksti on helppolukuista. Kolmekymppinen ofi on loistava kertoja ja terävä epäkohtien tulkitsija. Hän kuuluu näkyvästi goottialakulttuuriin. Näytelmä Puhdistus vaikutti minuun suuresti vuosi sitten. Esitystä katsoessani mietin, miten vallanpitäjät alistivat ja nöyryyttivät miehitetyn maan kansaa. Kun valta vaihtui 1990-luvun alussa, kaikenlaiset onnenonkijat hyötyivät murrosvaiheen sekasortoisesta yhteiskunnasta. Haastattelu: ino amsi eksti: Pirkko Kautto Kuva: ofi Oksasen PR-kuva voinna: ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21 Jouluaatto 8-15, Joulupäivä apani 9-21 udenvuoden aatto 8-15 udenvuoden päivä KOHPKKN KYMPP OMEN COOLEN ER voinna 365 päivää vuodessa Veikkauksen pelit ja arvat Elintarvikkeita monipuolisesti Keittoa arkisin lounasaikaan Ruoka-annoksia, hampurilaisia ja pikkulämpimiä Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa edullisesti Jäätelöä, makeisia, kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Veikkolan kioski Ky Koskentori, Veikkola p

11 Kylänraitti 4/2008 KLR 11 Fanny inebrychoffin huikea ura kuin tuhkimotarina FNNY Oranen, Raija, Kustannusosakeyhtiö eos sivua Raija Orasen tuotannon tunteva lukija tarttuu Fanny-teokseen ahnaasti. Orasen vahvinta osaamista on suomalaisen talous- ja yhteiskuntaelämän realistinen, jopa verenmakuinen kuvaaminen. Vuosien mittaan hän on myös luonut hyvinkin kevyitä viihteellisiä romaaneja, joissa on suorastaan mässäilty ruualla ja romantiikalla. änä syksynä ilmestynyt Fanny syntyi Orasen loistavan Kaikki maan hedelmät -näytelmän käsikirjoituksen laajentumaksi. Kesällä 2008 ensi-iltansa saanut ja katsomot kerta toisensa jälkeen täyteen kerännyt Veikkolan Kartanoteatterin esittämä näytelmä kestää kansallisen vertailun millä mittarilla tahansa mitattuna. Oranen on taitavasti kutonut romaaniinsa verkon, jonka parasta saalista ovat juuri edellä mainittu näytelmä sekä Fanny inebrychoffin persoonan ja elämäntyön kuvaaminen. Lukijalle, joka on vieraillut Bulevardilla sijaitsevassa inebrychoffin taidemuseossa ja tutustunut sen mittaviin kokoelmiin, Orasen teos välittää viestin, että tuhkimotarinat eivät olekaan pelkkää satua. ensaation- ja romantiikannälkäisiä kosiskelevat alkuluvut ovat kuin saksalaisten kahvikutsujen ensimmäisenä tarjottava orte eli täytekakku. Vasta kun se on syöty, tuodaan pöytään tollen eli tosi tuhti ja maistuva vehnänen. itä riittääkin sitten nautittavaksi aina loppusivuille saakka. Raija Oranen ottaa ohjat käsiinsä vaiheessa, jolloin Fannyn puoliso Paul inebrychoff nuorempi alkaa vahvan äitinsä tuella kantaa vastuuta panimosta. Oranen sujahtaa taitavasti monien kirjan keskeisten henkilöiden nahkoihin. uomen historian traagisten vaiheiden kuvaaminen Venäjän tsaarinvallan romahtamisesta maamme itsenäistymiseen Eerikinkartanon omistajan, Ferdinand von Wahlbergin, kautta on hieno oivallus. yöväestön ja omistavan luokan väliset risririidat saavat niin ikään sekä Wahlbergin että Fannyn toimien kuvaamisen kautta monet silmät avautumaan. Kaikki ei lopulta olekaan niin mustaa ja valkoista. Olkoonkin, että Raija Oranen itse kertoo kirjansa olevan monin osin miellikuvituksen tuotetta, hän on tehnyt valtavan urakan käydessään läpi sen valtaisan materiaalin, jonka pohjalta teoksen vankka kansallinen ja paikallishistoriallinen aines on nivoutunut romaanin runkorakenteeksi. Ja lopuksi pieni etäisyysvertailu: Oranen kertoo, että kun Fanny inebrychoff nuorena aviovaimona, jatkuvaan yksiinoloonsa kyllästyneenä, ajoi hevosvaunuilla Hietalahdenkadulta öölön lapsuudenkotiinsa äidin luo, matka oli hänestä hirmuisen pitkä luvun alussa syntynyt veikkolalainen ino Blom (o.s. Lindholm) kertoi minulle kootessani materiaalia Veikkolan koulun 100-vuotishistoriikkia varten, että kun he lapsena keräsivät marjoja ja lähtivät myymään niitä Helsingin kauppatorille, he työnsivät tavarat ensin maitokärryillä Veikkolasta Kauklahden asemalle ja jatkoivat siitä junalla Helsinkiin. oripäivän jälkeen palattiin sitten samaa reittiä takaisin Veikkolaan. eksti: eija Kivilaakso Kuva: Kustannusosakeyhtiö eos Veikkolan kotijuustoa Finlandiaehdokaskirjassa Finlandia-palkintoehdokkaana olevassa Pirkko aision kirjassa Kohtuuttomuus on hauska kohta. Kirjan henkilöt ovat lähdössä Lappeenrantaan kuvaamaan pilottia johonkin V-ohjelmaan. Matkakuvaus menee näin: uottaja oli feministin näköinen nainen, isohampainen, rastatukkainen ja levottoman toimelias. Hän jakoi kaikille aaneloset ennen Kulosaarta, ja ennen täkeskusta oli kaikkien käsissä jo paperimukit, joihin löytyi termoskannusta teetä. Ennen sämpylöitä saatiin lyijykynät. tse leivotut moniviljasämpylät löytyvät pärekorista. Juusto oli kuulemma Veikkolasta. ee oli varmaankin terveellistä, koska se maistui saunavihdalta. Hyvä Veikkola! Johanna rtola Veikkolan kirjaston joulunajan aukioloajat tiistai klo keskiviikko perjantai suljettu lauantai klo keskiviikko klo torstai suljettu maanantai 5.1. klo tiistai (loppiainen) 6.1. suljettu

12 12 KLR Kylänraitti 4/2008 oiveiden yhteislauluja Yhteislaulajia Veikkolan kirjastolla marraskuun alussa. Laulattaja Eija hvo ja pianisti uija Rantalainen ovat taideluokan perällä. Veikkolan kirjaston taideluokkaan kokoontui marraskuun 8. päivänä yli 30 innokasta henkilöä laulamaan toivelauluja. Maamme muissakin kirjastoissa laulettiin kyseisenä päivänä toivelauluja uuri oivelaulukirja -sarjasta kunnioittaen 50-vuotiaita uomen musiikkikirjastoja. Kirkkonummelle arvottiin laulettavaksi kirja numero kahdeksan (8). Veikkolan yhteislaulutilaisuuden järjestivät Veikkolan kirjasto ja Kartanoteatteri. Laulattajana toiminut Eija hvo kertoi kunkin laulun historiasta. Pianisti uija Rantalainen säesti upeasti. Väki lauloi antaumuksella lauluja, joiden sanat heijastettiin datatykillä valkokankaalle. Kahden ja puolen tunnin aikana ehdittiin laulaa 37 laulua. Yhteislaulutilaisuuksia toivottiin lisää. eksti ja kuva: Marjokaisa Piironen RKKEHNNEL kotikylällä Omakotitalot Laajennukset Remontit Poikkeusluvat rkkitehtitoimisto Jussi ulanko Metsäkalliontie 5, Veikkola oivelaulutilaisuus oli mukava ja se tarjosi jumppaa sielulle ja sydämelle. Eija hvo oikealla punaisissa housuissa. VEKKOLN K leikkaa talteen Veikkolan Koskentori p KKEK Lähitaksi Öljy- ja Kaasupolttimet Veikkola Puh: ähköposti: aulis.liljestrom@elisanet.fi

13 Kylänraitti 4/2008 KLR 13 On Vacation eli lomapaikat lomalla ydämellisesti tervetuloa Veikkolan sydänkerhoon! Kirkkonummi-iuntion sydänyhdistyksen pikkujoulussa Lepolammella oli Veikkolan kerhon järjestämä dols-loppukilpailu. atapäinen yleisö äänesti ylivoimaisesti parhaaksi aaran, joka on kuvassa oikealla vierellään Hara ja Eini. Jussi Puikkosen valokuvateos On Vacation on nyt julkistettu, ja sitä on uomessa saatavilla ainakin kateemisesta kirjakaupasta ja Kulttuuritehdas Korjaamon kaupasta. Veikkolan skeittiramppi on mukana Kylmälästä kotoisin olevan Jussi Puikkosen kirjassa, jossa on kuvattu suomalaisia vapaa-ajanviettopaikkoja hetkenä, jolloin ne ovat lomalla ihmisistä. veitsiläisen kustantamon julkaisema valokuvakirja sai positiivisen arvion saksalaisessa Die Welt -sanomalehdessä. Brittiläinen miesten tyylilehti rena listasi marraskuun numerossaan 200 maailman cooleinta asiaa. ijalla 71 oli suomalainen valokuvaus ja Jussi Puikkosen kirja. eksti: rja Puikkonen Kuva: Jussi Puikkonen DDn Haapaneitty jatkaa elämäänsä Veikkola DDn syksyn 2007 tilausteos, musiikkisatu Haapaneitty, on saanut ilmaa siipiensä alle. rja Puikkosen kirjoittama ja Kirmo Lintisen säveltämä satu saa talven ja ensi kesän aikana lukuisia esityksiä. Marraskuussa RO:n kamarimusiikkikokoonpano vieraili useissa päiväkodeissa esittämässä satua. Lauttasaaren kirjaston esitys radioitiin ja kuullaan vuodenvaihteen jälkeen Pikku Ykkösessä. Musica novassa helmikuussa Zagros-yhtye esittää Haapaneittyn kahtena perättäisenä konserttina Helsingin nnantalolla. atu kuuluu myös udenkaupungin Crusell-viikon ohjelmistoon. VEKKOLN PEEKK voinna ma klo 9-18, ti-pe klo 9-17 Koskentie 3, Puh iesitkö, että yksi Veikkolassa toimivista yhdistyksistä on Kirkkonummi-iuntion ydänyhdistys? uomessa on kaikkiaan 241 sydänyhdistystä, jotka kuuluvat uomen ydänliittoon. Kirkkonummi-iuntion ydänyhdistyksessä on 470 jäsentä, joista Veikkolassa 80. ktiivisia kerholaisia on n. 30. Veikkolan kerho kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa Veikkolan seurakuntakodilla. sein on joku ulkopuolinen asiantuntija kertomassa terveydestä tai muusta ajankohtaisesta asiasta. Perinteisesti juodaan kahvit ja lauletaan: mukavaan yhdessäoloon on tervetullutta muukin ohjelma. oimintaamme kuuluvat säännöllisesti kuntopiiri, kävelyretket, talvella boccia-peli koululla, ja kesällä pelaamme ulkona mölkkyä tai petankkia. Yhdistyksemme järjestää virkistysretkiä ja kuntolomia sekä osallistuu mm. toritapahtumiin. Käymme myös teatterissa ja konserteissa. uoritamme verenpaine- ja kolesterolimittauksia muutaman kerran vuodessa. Voimme osallistua myös ydänliiton järjestämille matkoille ja kuntolomille. Yhdistyksen tapahtumista ilmoitetaan Kirkkonummen anomien Päivyrissä. Kaikki ovat tervetulleita Veikkolan ydänkerhon toimintaan ikään tai kuntoon katsomatta. Ei tarvitse olla sydänsairautta tms. oita vaikka Veikkolan kerhon vetäjälle irpa aariselle, puh , tai tule kevätkauden ensimmäiseen tapaamiseen ke klo Veikkolan seurakuntakodille. eksti: or Wikström ja aara Piironen Kuva: Vuokko Vesamäki :mi Nikkarin auna ja Lista Listoitan talosi Paneloin saunasi Nikkarin putki- ja peltityö - Rakennuspeltityöt - aumaton kouru - Palotikkaat Laatoitan kylpyhuoneesi Myös maalaustyöt Piipunpellit - Valmispiiput - Putkityöt - V-työt - Hitsaustyöt - Jätevesijärjestelmät Kirkkonummen joulukalenteri Veikkolaverkossa

14 14 KLR Kylänraitti 4/2008 Joulukirjoja Lee Child: ilinteko Childin kirja ilinteko on alusta loppuun vauhdikasta ja hyvin kirjoitettua luettavaa. Kirjan sankari, entinen sotilaspoliisi amerikkalainen Reacher, saa viestin: aseveli tarvitsee apua. Ja kaveria ei jätetä tässäkään sodassa. Huippuyksikön veteraaneista neljä jäljellä olevaa yhdistää voimansa; alkaa armoton taistelu pahiksia vastaan. Lee Childin sankari Reacher ei sitoudu mihinkään, hän ei omista mitään, ei edes matkalaukkua. Vanha vaatekerta joutaa kaupan roskiin, ja uusi puetaan päälle. Pankkitili on ainoa myönnytys miehelle, jolla on suorasukaiset sotilaan otteet. Moraalikoodi on mustavalkoinen; paha saa palkkansa, ja kosto on kova. Childin kirjassa ei ole seksiä, ei tunteilua eikä huumoria; jännitystä ja väkivaltaa sen sijaan riittää. ämä on viimeiseen saakka miesten kirja. itä lukiessa lujasti sitoutunut voi hetkeksi astua kaikkia siteitä välttelevän sotapojan saappaisiin. Jos kirja kiinnostaa sinua, et ole yksin. e on ilmestyessään ollut myyntilistojen kärjessä niin Englannissa kuin : ssakin. Henning Mankell: Kiinalainen Mankell on palannut dekkarien kirjoittajaksi, vai onko sittenkään? ällä kertaa murhan selvittely on punottu globaalien yhteiskunnallisten vääryyksien ympärille. arina kulkee neljällä mantereella ja jatkuu kolmella vuosisadalla. Kaikki alkaa massamurhasta ruotsalaisessa pikkukylässä. Päähenkilö ei ole Kurt Wallander vaan kohta kuusikymppinen tuomari Birgitta Roslin, jonka verenpaine on koholla, eikä parisuhde ole ennallaan. Birgitan keskustelut nuoruuden maolaisajoista parhaan ystävän kanssa ovat antoisaa luettavaa ajan kokeneille suurille ikäluokille. Murhan selvittäminen jatkuu uuteen uljaaseen Kiinaan, jossa ei heilutella pieniä punaisia kirjoja, vaan jossa päät putoilevat korruption vuoksi. Vierekkäin nykyajan tarinan kanssa kulkee kertomus 1800-luvulta. Mankell on hyvä kirjoittaja, joka ei hyväksy vääryyttä, kehitysmaiden hyväksikäyttöä eikä ihanteiden polkemista. Näistä aiheista Kiinalaisessa on enemmän kysymys kuin murhan ratkaisusta. rne Nevanlinna: Marie rne Nevanlinna kirjoitti itsensä 80-kymppisenä Finlandia-ehdokkaaksi. Nevanlinnan romaanin LOMO VEKKOL 100-vuotias päähenkilö Marie Myrhborg makaa sängyssään hienossa ruotsinkielisessä vanhainkodissa Helsingissä dementoituneena - muistoissa, harhoissa ja todellisuudessa. Marien tarina kuljettaa sataa vuotta Euroopan historiaa. Eikä ole varmaa, mitä hänelle on tapahtunut ja tapahtuu. Elämässä on ollut paljon rutiineita ja vähän rakkautta. Marie on kotoisin trassburgin kaupungista, joka on ollut milloin aksaa, milloin Ranskaa. Hän on elänyt melkein koko elämänsä uomessa irrallisena muukalaisena, strassburgilaisena. Vielä vanhainkodissakin Marie tuskittelee sitä, ettei peittoa käännetä laidoilta tiukasti patjan alle, kuten hänen synnyinkaupungissaan tehdään. Romaani on tarina erilaisista kulttuureista, ei välttämättä edes niiden kohtaamisesta eikä ainakaan niiden törmäyksestä. tieg Larsson: Miehet, jotka vihaavat naisia, 2006 yttö joka leikki tulella, 2007 Pilvilinna joka romahti, 2008 Kolme kirjajärkälettä sisältävät yhteensä lähes sivua piinaavaa jännitystä. Ensimmäiset kaksi ovat ilmestyneet jo taskukirjoina, mutta Pilvilinna on suomennettu vasta tänä vuonna. Kirjailijan kuoleman jälkeen postuumina ilmestynyt trilogia on saanut valtavan suosion. ukulaiset tappelevat Larssonin perinnöstä. Onpa yksi mahdollisista edunsaajista umajan kommunistinen paikallisyhdistyskin. Kirjojen oikeudet on myyty 30 maahan, ja elokuviakin suunnitellaan. Näitä kirjoja ei malta jättää käsistään. Ensimmäinen kirja on enemmän irrallinen, mutta kaksi viimeistä kuuluvat tiiviisti yhteen. Kirjojen päähenkilö on Millenium-kustannusyhtiössä työskentelevä Mikael Blomqvist, jonka apuna toimii nuori tietokonenero Lisbeth alander. Näissä kirjoissa oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä ei ole selvää eroa. Hyvätkin käyttävät kyseenalaisia keinoja, ja Ruotsin turvallisuuspoliisiin on pesiytynyt rikollisuutta. Qiu Xiaolong, Kahden kaupungin tarina Komisario Chen apulaisineen ratkaisee rikoksia kommunistisen puolueen hallitsemassa nyky-kiinassa. Murhaajat on saatava kiinni mutta samalla luovittava puoluekoneiston kanssa. Xialong kuvaa nautittavasti Kiinan kulttuuria ja historiaa, ruokia ja runoutta. Maolaisaikojen ja kulttuurivallankumouksen julmuudet välittyvät lukijalle siinä missä Kiinan muinaiset hallitsijatkin. Kahdessa kaupungissa Chen saa selvitettäväkseen rakentamiseen liittyvän korruption tutkimisen. austalla on rikollisjoukko, jonka valta uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi. Liigan johtaja on perheineen muuttanut Los ngelesiin, joka on se toinen kaupunki, ja toinen on Chenin kotikaupunki hanghai. Xialong ei enää asu Kiinassa vaan Yhdysvalloissa. ämä on hyvin ymmärrettävää; sen verran tiukkaan sävyyn hän kirjoittaa Kiinan puoluebyrokratiasta. e, joka on tutustunut ylhäältä johdettuun yksinvaltaiseen hallintoon, löytää varmasti yhtäläisyyksiä kiinalaiseen elämänmenoon. Kaksi kaupunkia on neljäs suomennettu komisario Chen. Viides on jo ilmestynyt englanniksi. ofi Oksanen: Puhdistus ofi Oksasen tietävät ulkonäöltä lähes kaikki, mutta sinipunaiseen pukeutuva goottityttö kirjoittaa uskomattoman hienosti. Puhdistus on järkyttävä kertomus kahden naisen kohtalosta Viron lähihistoriassa. e on kertomus vallasta, väkivallasta ja naisten hyväksikäytöstä Neuvosto-Virossa ja uudestaan itsenäistyneen maan epävarmoissa oloissa. Puhdistus on myös liden ja Zaran selviytymistarina. Kahta eriikäistä naista yhdistävät väkivalta, hyväksikäyttö ja häpeä, mutta myös selviytymiskeinojen etsiminen ja vahva tahto. ofi Oksanen oli syystä tämän syksyn Finlandia-voittaja. taffan Bruun: Kadonnut Beatles-nauha taffan Bruunin yhdeksännessä Burt Kobbath -romaanissa käsitellään amerikkalaisia ilmiöitä, Disney-bisnestä ja etelän raamattuvyöhykkeen arvoja ja asenteita. Burtin luomasta Hugo-mehiläisestä on tullut vapaustaistelijamehiläinen Hugo, joka puolustaa :n sotatoimia rakissa. ässä kirjassa selvitetään kadonneen Beatles-nauhan arvoitusta. arina alkaa, kun Burt joutuu Kööpenhaminassa murhan todistajaksi. oimittajakaksikko Burt Kobbath ja Jette Nielsen seuraa murhaajaa ensin Helsinkiin ja sitten Lontoon kautta merikan syvään etelään. taffan Bruunin tässäkin kirjassa on ajankohtaisia teemoja ja kiinnostavia ihmisiä. Parasta Bruunia tämä ei ole, mutta siitä huolimatta suomenruotsalainen dekkari on omassa erikoisuudessaan mukavaa luettavaa. Raija Kari Vankka kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! eollisuustie 9, Veikkola, puh , fax satu.nerola@tilipalvelunerola.fi, OMLÄÄKÄR KVNEN KY Yleislääkäri lla Kivinen, arkisin Lastenlääkäri Petteri Hovi, tiistaisin klo

15 Kylänraitti 4/2008 NPJ 15

16 16 NPJ Veikkolan sanapajalaiset seikkailivat mielikuvitusmaailmoissa Kirjaston yläkerrassa on tänä syksynä kuulunut ja näkynyt kummia. anapajan oppilaat ovat keksineet omia ihmeellisiä maailmoitaan. Joku kävi umujen maassa, toinen uolandiassa. Eräs poika joutui seikkailemaan peräti viidessä erilaisessa maassa etsiessään kadonnutta kruunuaan ja rakasta kulunutta sukkaansa. Maiden haltijat päästivät hänet jatkamaan etsintäänsä vasta, kun poika suostui toimimaan haltijoiden määräämällä tavalla. Jotta prinssi vanhoilla päivilläänkin viekä muistaisi, mistä hän löysi etsimänsä, seikkailu kuvattiin videolle. Kylänraitti 4/2008 anapajan kevätlukukausi alkaa tiistaina Veikkolan kirjaston yläkerrassa toimivat ryhmät: Peukalopotit klo ja (5 kertaa) 7-9-vuotiaat klo (15 kertaa) yli 9-vuotiaat klo (15 kertaa) Vapaita paikkoja voi tiedustella numerosta eija Kivilaakso Rakas joulupukki! Oletko sinä käynyt Puumaassa, Punavurissa tai Merin Meri- Maassa? eija Kivilaakso Rakkautta ilmassa amulla rakastuin aamupalaan hra on toinen nimeni suorastaan No, rakkaus rusentaa Oih, kuinka sydämeni on pakahtua Oliivit ovat unelmani Joku vakoilee jatkuvasti amupala-aikaa en ikinä malta odottaa Luonto on armelias lkona sataa Olen onnellinen Maha suorastaan maiskuttaa ina ja iankaikkisesti. men Nimim. isku uurin suo uurin suo on maailman vaarallisin suo. On löydettävä lankut, jotka on piilotettu lohikäärmeen luolaan. Ne on naulattava yksi kerrallaan ja palattava takaisin alkuun ja käveltävä niitä pitkin. Jos näet jonkun ystävän tai rakkaan eläimen, älä mene lähelle. Ne voivat olla lohikäärmeen kätyreitä. Jos joudut niiden käsiin, sinun on mentävä pakoon jos suinkin pystyt. Kun olet perillä vihreässä metsässä, sinun on seurattava sinistä pientä kyyhkystä. e vie sinut taikaportin luo, joka vie sinut sitten kotiin. iinä on kimaltavat kauniit seinät ja valtava käytävä. Matka voi kestää vuosiakin, mutta et vanhene sillä aikaa. Jos talollesi on tapahtunut jotakin tai sitä ei enää ole, niin pystyssä on enää iso, pelottava, ruskea ovi. Mene sisälle. Kun tulet ulos sieltä, kaikki on ennallaan. eksti ja piirros: Elli Koukkari Yhteiskirjeen joulupukille tekivät Marikki, aija, Ella, Hanna, Olivia ja ara Evitskogin anapajasta. Kuva: Ella Heikanen ulisit käymään joka joulu etkä vain lähettäisi tekopukkia. Viime jouluna meillä kävi tekopukki, koska sillä oli crocsit jalassa. Haluaisin hevosen, koiranpennun, kaksi kania, hamsterin, minipossun ja pupun. Haluaisin lomamatkan Egyptiin tai haluaisin muuttaa vuodeksi Japaniin. ahtoisin voittaa kouluratsastuskilpailun Coco Flanell -ponilla. ahtoisin mat- Zumzum-työpajat Evitskogissa ktiivin koulupisteessä järjestettiin Kirjanummi-kirjallisuusviikkoon liittyvinä työpajat nelos- ja vitosluokalle. yöpaja käsitteli rja Puikkosen kirjaa Zum Zum ja yhtä sen aihetta eli kiusaamista. Henri joutuu uuteen kouluun ja siellä koulun pahiksen, Norosen, kiusaamaksi. Noronen ei ole edes kuullut sanaa myötätunto. Mikä se on? Joku niitä kasvinosia vai? Prinssi Korppu Kun Korppu meni nukkumaan, alkoi käki kukkumaan. illoin tuli mieleen tuo, muisti nimittäin tytöt nuo. Kun muisti sukan kadonneen, näytti onni kaikonneen. Hän lähti sitä kaivamaan, pihamaalta kai. Kun aamu koitti, väsymys Korpun voitti. Hän kaatui maahan kyljelleen, ei enää onnistunut käveleminen. kustaa kesällä Vaasaan ja tahtoisin Naantalin kylpylään. Haluaisin, että muuttaisit lyhyet hiukseni pitkiksi ja kiharan tukkani suoraksi. Haluaisin, että meidän koirien perhekriisi loppuisi ja ne lakkaisivat riitelemästä. Haluaisin, ettei koulusta tulisi enää läksyjä ja olisi pitkät välkät. ahtoisin lentovoimia, että voisin lentää ratsastamaan ponilla. rja ja Emma Puikkosen ohjaamassa työpajassa luettiin pätkiä kirjasta, esitettiin Henriä ja Norosta, mietittiin, mitä kiusaaminen on ja kirjoitettiin ratkaisuehdotuksia Henrin hankalaan tilanteeseen. yöpajaa on tarkoitus ensi keväänä toteuttaa muissakin kouluissa. YLE Radio Ykkösen kulttuuritoimitus Kultakuume tekee työpajoista ohjelman. Kun muu perhe heräsi ja Korppu vaatteet keräsi, löytyi onnen sukka tuo, ehkä Korpulle sen taivas suo. Käveli sisään kuin pomo ja huusi minulle: Osta mopo! Minulla on jo hoppu, joten tähän tämä runo loppu. aara örmä

17 Kylänraitti 4/2008 LPE J NORE 17 urvallisesti kotona - koulussa - vapaalla -tapahtuma keräsi perheet koululle Veikkolan Koti ja koulu -yhdistyksen turvallisuustapahtuma keräsi runsain joukoin vanhempia ja perheitä tiistaina tapaamaan toisiaan ja viettämään iltaa turvallisuuteen liittyvissä toiminta- ja tietopisteissä. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja toisten turvallisuuteen omalla toiminnallaan. Pienilläkin teoilla. urvallisesti kotona uli on hyvä renki mutta huono isäntä, tuumailivat jo esi-isämme päreitä poltellessaan. Ei ole tilanne siitä pahemmin muuttunut, sammutustekniikat kylläkin. VPK:n alkusammutuspisteessä pääsi kokeilemaan mm. vaahtosammuttimen käyttöä. e olikin yllättävän sotkuista puuhaa; vaahtoa riitti muuallekin kuin tuleen. Nea Meronen sitoo anteri rtolan nyrjähtäneen nilkan. Ensiapupisteestä löytyi runsaasti tietoa ja harjoituksia. Myös ensiaputaidot on hyvä pitää ajan tasalla. Ensiapupisteessä saikin tutustua moniin arkipäivän taitoihin, mm. nyrjähdysten ja palovammojen hoitoon. Nettikin on hyvä renki, kunhan sen käytön pelisäännöt ovat hallussa. Kannattaako omia yhteystietojaan jaella netissä? Onko keskustelukumppani välttämättä se, joka väittää olevansa? Onko kuvien lataaminen nettiin turvallista? Näitä asioita käytiin läpi nettiturvallisuuspisteessä. urvallisesti koulussa Koulussa ei saa juosta käytävällä eikä heittää lumipalloja - niin kivaa kuin se olisikin. Koulussa, niin kuin muualla, täytyy myös kunnioittaa toista ihmistä, oppilasta tai aikuista. Kunnioittaminen on hyviä käytöstapoja ja kaikkien huomioimista eri tilanteissa. Käytöstavoista käytiin keskustelua MLL:n videoiden pohjalta. Rehtorit kertoivat koulussa tehdystä kiusaamiseen liittyvästä kyselystä ja koulun toiminnasta konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Koulun vertaissovittelija-oppilaat kertoivat sovittelutoiminnasta Veikkolan koululla. Kiusaamisen ja ilkivallan vähentämiseen tarvitaan myös vanhempia sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Yksi tapa toimia on olla läsnä nuorten vapaa-ajan vietossa. Jalkkarit on vapaaehtoisten vanhempien ryhmä, joka turvaa nuorten illan viettoa kulkemalla kylällä viikonloppuiltaisin. Mukaan mahtuu vielä. MLL:n ehkäisevän päihdetyön projektin, kunnan nuoriso- työn ja seurakunnan työntekijät ovat mukana koulun ja nuorten arjessa. Koulun vanhemmat kokoontuvat Kestissä joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo ervetuloa. urvallisesti vapaalla Mitä tapahtuu kananmunalle, kun sen tiputtaa pöydälle? Kyllä, se hajoaa ja äiti suuttuu. Entäs jos kananmuna on pukenut pyöräilykypärän päähänsä? otkua ei synnykään. Entä jos pyöräilessään kaatuu ja lyö päänsä asfalttiin? Hups - toivottavasti se kypärä oli päässä. oivottavasti myös heijastin löytyy heilumaan pimeässä kulkiessa. Pimeällä tiellä on yllättävän hankalaa huomata tien reunassa ilm,an heijastinta kulkevaa. peita arpajaisvoittoja lahjoittivat K-Market uulensuu, Veikkolan R-kioski, osuuspankki ja Cederroth. uuri kiitos kaikille tapahtuman järjestämiseen osallistuneille. Yhteistyö on voimaa tässäkin. eksti: Johanna rtola Kuvat: oni rtola Löydä liikunta -kerho Monipuolinen harrastus vuotiaille lapsille Löydä liikunta -kerho on harrastuspaikka, jossa lapset pääsevät kokeilemaan eri lajeja ja liikkumaan eri toimintaympäristöissä monipuolisesti liikuntataitoja opetellen. Kannustava ilmapiiri kutsuu mukaan myös lapsia, jotka eivät vielä harrasta liikuntaa. Kerhon ohjelma suunnitellaan yhdessä lasten kanssa siten, että jokaisella kerhokerralla jokainen lapsi saa onnistumisen elämyksiä ja mieluista tekemistä mutta kokeilee myös jotain uutta tai harjoittelee jotain, mitä ei vielä osaa! Löydä liikunta -kerhossa harrastaminen on seikkailu liikunnan ih- Elämää lapsiperheessä -luentosarja Pohjois-Kirkkonummen MLL: n paikallisyhdistys järjestää kevään 2009 aikana luentosarjan Elämää lapsiperheessä - rjen haasteita ja voimavaroja yhteistyössä Veikkolan Koti- ja kouluyhdistyksen sekä MLL:n Ehkäisevän päihdetyön projektin kanssa. meellisessä maailmassa. Kerhossa harjoitellaan monitaituritehtäviä ja kannustetaan liikkumaan monipuolisesti. Monitaiturimerkistö kannustaa taitojen oppimiseen. Jokainen voi kehittyä taitavaksi monitaituriksi. Monitaiturimerkistö koostuu ohjaajan tehtäväkorteista, lapsen korteista, julisteesta ja monitaiturimerkeistä. Veven yu-jaoksen pilottiryhmä tutustui syksyn aikana Löydä Liikunta -toimimintamalliin. Kerho kokoontui viikoittain, ja kerran kuukaudessa suoritettiin monitaituritehtäviä korttien ohjeiden mukaan. yksyn aikana kokeiltiin yleisurheilua, jalkapalloa ja pesäpalloa urheilukentällä. alissa Luennot on suunnattu lapsiperheiden vanhemmille ja muille kasvatuskysymyksistä kiinnostuneille. Niissä käsitellään mm. lasten terveyteen, vanhemmuuden haasteisiin ja nuorten päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Luentojen tarkoista ajankohdista, puhujista ja otsikoista tiedotetaan temppuiltiin telineillä ja pelailtiin erilaisia mailapelejä. Joka kerralla ehdittiin myös leikkiä vauhdikkaita ja perinteisiä liikuntaleikkejä. Kevätkaudella 1-3 -luokille suunnattu Löydä Liikunta -kerho jatkaa maanantaisin klo Kauden aikana liikutaan salissa, maastossa sekä mahdollisuuksien mukaan lumella ja jäällä! ervetuloa tutustumaan vauhdikkaaseen toimintaan! Lisätietoja ->lajit ->liikuntaleikkikoulu tai tuija.kaurila@luukku.com lisää viimeistään tammikuussa yhdistyksen internet-sivuilla ( ja Veikkolan ilmoitus-tauluilla. ervetuloa saamaan vinkkejä elämään lapsiperheessä! inikka apola-kari Pohjois-Kirkkonummen hallitus MLL:n PH KNOON BEONL MRKVE REN- J PHKVE KKKRK VEKOR LOKEKP KVONRENK VLRKNO KLJEPLVEL EMENVLMO. HPNEN OY eollisuustie 13, Veikkola puh (09) , (09) Gsm Fax (09)

18 18 JNVEE VRKY J V RKE VEKKOL-RKKO! Kylänraitti 4/2008 Kunnallisvaalit ovat ohi ja valtuustoissa entistä sopivampia luottamushenkilöitä, lisäksi muutama pätevämpi ja pari mukavampaa. Vaaliteemainen ristikko oli ennalta arvioiden ja saadun palautteenkin mukaisesti helppo yhden tähden ristikko. Ratkaisusanoissa ja vihjeissä ei ollut erityiskompia. iis tavallista peruskauraa, toivottavasti ei kuitenkaan tylsä. Ristikoissa ei ole tapahtunut maailmalla mitään dramaattista kehitystä sitten kuvitettujen ristikoiden tulon, joka sekin tapahtui jo kymmeniä vuosia sitten. Kuvaristikot ovat nyttemmin lähes tyystin syrjäyttäneet perinteiset höyryristikot, joissa vihjeet annettiin erillisissä luetteloissa Vaakasuoraan ja Pystysuoraan. Muut yritelmät, kuten ns. tavuristikot, joissa kussakin ruudussa on tavu eikä kirjain, eivät ole saaneet mitään suurta suosiota sen enempää laatijoiden kuin ratkojienkaan keskuudessa. Olen aiemmin ehdottanut ristikoiden rikastamista poistamalla vaatimus, että ratkaisusanojen tulee olla perusmuodossaan. ika näyttää, tulevatko ristikot kehittymään tähän suuntaan. usin kehitysideani on ns. lauseristikko, jossa kussakin ruudussa on sana ja peräkkäiset sanat muodostavat lauseita vaaka- ja pystysuoraan. Lauseet edellyttävät luonnollisesti, että sanojen on oltava taivutettuja. Lauseristikoista on vielä niin vähän kokemusta, ettei idean elinkelpoisuudesta voi sanoa juuri mitään. inakin lauseristikon laadinta, ja näköjään myös ratkaisu, tuntuvat vaativammilta kuin perinteisen kirjainristikon. Lauseristikon ensimmäiseen testiversioon voi tutustua osoitteessa fi/ristikot/lauseristikko.doc ämänkertaisen ristikon vihjeytys on tekstivoittoinen. eema ilmenee pääkuvasta. Ristikko on helppo. estiratkojien mukaan ratkeaa alle tunnissa. Yksi tähti. Veikko Pohjola veikko@nordem.fi O KYMPPONN KMPNJN! aita (taas) Virsun aines lmila (taas) Puut ristissä Palleja R Kehnoin N PKRL x=tyttö MMN ONNN x=poika xs=poika lue O H Zolalta N N ake D L N R Runonkin jälkeen juri H O V auno EN OLE PÄEVÄ nas... tai ENKÄ MKV M OPV. tasoitella K K oikin outu Kauhunkin aihe Blom, Kalajoki Verkkokudos Karsittu äh- läri- Neumann, ran V L L H Ruuhi, Kaukalo Yli tai alle Maatalouden rasitteena aikaajoin Partisaaneja ntero Halla Kannatti Lilli Paasikivi taivasta nnum arikin Korkeammalle (lat.) aaga Edusta L E L V R H L J N P M H Origo Varis L V Y O O O O V V Orsia K L O K Ennen pulttia Nyt kaupunki Ryyppy Pentax H L Lihaksiin- E O H Juonio Nopein (Bolt) oisen hallinnassa Vaatteet iimassa Lampaalla holta 1/3 Punanen Hitler Hepeniin uuli L M O K D O K L K K C H P O L K E K N H L M V R E ählärkin yöasu Laite Löyhkä lkuinen aikinalle V R M J E L E L V O P O R N E N E N N Ei tule puseroon! yly ivan tai kokonaan Halkosäkki Patsas Kamerassa Hevostytöillä Ompelukonemerkki Kessun suku Maisemat tehometsätaloudessa Japanilaisviulistin suku Myös juustoa Ei enää pienene? untemattomaankin Pummin elämää Loukkaavia Veri- ojottaa lkoilijan poskilla Lindqvist nkatar lyhyenä Palaa (joskus) herkästi Pohjanmaalla tarat ellaisenaan (an sich) lakuloinen Krohn Milan iveät Kanavia -ass sein kotona Liejua apanina Hyppää Vapauttaa (nainen) Futaa Viekkaat Kappale tai biisi uklaamakeinen Maaliikenteen logistinen verkosto (suom.) ina arvoisa, joskus jopa buuaava tenius undin Mihin aikaan vuotiaat Vilpas Rahdut Komsi, Petäjä oukka (ruåts.) Oivallinen Pölyriepu Nämä kelpaavat Ruotsissa Haiseekin Kolarissa Nauta oisin sanoen Paeta lea (lat.) Vaal. punaisia ekemättömiä Jumala akertuvia kaa- ea Futis- Paulus 9. oimitus Ovat valumattomia en aallot ovat armaiset ävellystekniikka 1., 2., 3.,... irius tai Madonna Lastata vanovic ja Guevara Pinnan epätasaisuus asiaassa Olavi Kivalo

19 Kylänraitti 4/2008 YMPÄRÖ 19 ervehdys talven kynnyksellä! ika rientää. unnuntaina saimme ensilumen myrskyn säestyksellä. Kurkistojärvi jäätyi perjantaina Hämärän tullessa järvi oli lähes kauttaaltaan jäässä. Muut Veikkolan järvet jäättyivät varmaan samaa tahtia. Pari päivää ennen jäätymistä tulivat isokoskelot jälleen perinteiseen tapaan kalastusretkelle Kurkistoon. Viimeisinä päivinä parvessa oli noin 100 yksilöä. ikaisempina vuosina lajin yksilöt ovat olleet koiraita. Nyt mukana oli myös naaraspukuisia yksilöitä. Lehden ilmestymisen aikaan lumi ja jää saattavat olla kokonaan hävinneet. Viime vuosien kaltainen lämmin talvi olisi näin jälleen koettavanamme. Marraskuun lopulle asti ovat hyönteissyöjälinnut viivytelleet maisemissa. Voimme odottaa esimerkiksi punarinnan yrittävän joidenkin yksilöiden voimin talvehtimista ruokintapaikkojen läheisyydessä. Omalla ruokintapaikallani toistuu viime vuosien lajikirjo. iaisista yleisin on talitiainen. euraavina yleisyysjärjestyksessä tulevat sinitiainen, töyhtötiainen ja kuusitiainen. Hömötiainen ja lahot pökkelöt Hömötiainen on ollut täysin kateissa, ei yhtään havaittua yksilöä. ämä on erikoista. Laji viihtyy samanlaisessa biotoopissa kuin läheiset tiaissukulaiset. Ravinto on samanlaista, pesimäkäyttäytyminen on yhdenmukaista, mutta... Hömötiainen etsii mieleisen pesäpuun läpeensä lahosta pökkelöstä. Laji haluaa kovertaa itse pesäkolon. Voisiko olla niin, että metsänhoito, joka asiaa-tuntemattomien mielestä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiselle hyödyntämätön puuaines pitää korjata pois, on koitunut osin lajin kohtaloksi. Mielestäni pihapiireistä on aivan turha karsia lahoja puita pois, elleivät ne kokonsa tai sijaintinsa puolesta uhkaa kaatuessaan rakennuksia tai ihmisiä. Jätetään ne lahot puut tästä lähtien paikoilleen metsään ja pihapiiriin! Lahojen puiden puuttuminen ei voi olla kokonaan syy hömötiaisen voimakkaaseen taantumiseen, mutta osasyynä varsin mahdollinen. Muita ruokintapaikkani lajeja ovat mustarastas, käpytikka, harmaapäätikka, närhi, puukiipijä, harakka ja myöhemmin talvella, jos lunta vain riittäisi, keltasirkku ja punatulkku. Olen odottanut myös jonkin harvinaisemman talvehtijan ilmaantumista näköpiiriin, kuten peipon, järripeipon sekä jo mainitun punarinnan tai rautiaisen. Mutta toistaiseksi lajeja ei ole näkynyt. Onko muualla Veikkolan alueella näkynyt joulukuun puoleenväliin mennessä ruokintalaudoilla harvinaisempia lajeja? Pähkinähakki ja palokärki Pähkinähakki tulee talvehtimaan varmasti Veikkolan alueella, ja tämä laji vierailee myös ruokintapaikoilla. Nimensäkin puolesta se pitää pähkinöistä, mutta sille kelpaavat myös auringonkukansiemenet, ja sille saattaa kelvata myös vilja. Lajin ulkonäkö on upea. ummanruskeassa puvussa korostuvat valkoiset pisteet ja valkoinen alaperä. Närhi ja pähkinähakki ovat samankokoisia, olemukseltaan samanlaisia, mutta väritykseltään aivan erilaisia lintuja. Lennossa silhuetteina niitä on vaikea erottaa toisistaan. Myös palokärki esiintyy melko runsaslukuisena alueellamme. en havaitseminen ja tarkkailu onnistuu helpommin talvella, kun puiden lehvästö ei ole esteenä. ämä laji onkin erittäin tarpeellinen muille kolopesijöille. ikat, joihin palokärkikin kuuluu, ovat kolopesijöitä, jotka tekevät joka vuosi uuden pesäkolon. Näin muut kolopesijät saavat vuosittain tikkojen vanhoja pesäkoloja käyttöönsä. Muista tikoista voidaan mainita pikkutikka, joka etsii ravintoa hennolla nokallaan rantakoivikoista ja -ruovikoista. ämä laji ei juurikaan ole ruokintapaikkojen vieras, koska se käyttää ravintonaan lähes yksinomaan hyönteisisä. loinen uutinen valkoselkätikasta Pohjantikan havaitsemiseen tarvitaan jo hyvää tuuria. Laji on vähentynyt viime vuosina. Kesäisin sen näkee varmimmin metsäpalon jälkeen osittain palaneilla alueilla. en kansanomainen nimi on kolmivarvastikka. ämä johtuukin siitä, että tikalla on tosiaan vain kolme varvasta: kaksi eteen ja yksi taakse. ikuisen koiraan päälaki on keltainen, muuten tikka on mustavalkoinen. änä vuonna todettiin iloinen uutinen: valkoselkätikka on hieman yleisempi kuin aikaisemmin käsitettiin. Pesimäaikaisia tunnettuja reviirejä ja pesintöjä on kuluneena vuonna ollut uomessa jo lähes sata. Ruotsissa lajin kanta on huolestuttavan pieni, noin 20 paria. Valkoselkätikkaa ei esiinny Veikkolan alueella pesivänä. en näkeminen vierailevanakin lajina on äärimmäisen epätodennäköistä. oisin on harmaapäätikan kanssa, joka vihertävänharmaana on helppo tunnistaa. Lajilla on läheinen sukulainen Euroopassa, vihertikka. ämä on harmaapäätikkaa suurempi ja värikkäämpi laji. On huomioitavaa, että lajia ei ole tavattu uomessa kuin muutaman kerran. Ehkä talvien lämmitessä voimme odottaa lajin vierailuja uomessa säännöllisesti, pesintäkin on vain ajan kysymys. Rauhallista mieltä ja hyvää joulua toivottaa opi

20 20 RHEL Kylänraitti 4/2008 yttöfutisturnauksella hieno alkupotku Pallo kulkee tyylikkäästi iina Juutin hallinnassa. iellä on! West Ham 00-joukkueen maalin tekijänä vaaleahiuksinen Milla-Maria. VeVen 99-joukkueen tyttöjen haave oli kaukana tavanomaisesta: Veikkolaan pitäisi saada oma jalkapalloturnaus 8 9-vuotiaille tytöille. Joku astrologiaan uskova voisi sanoa, että tähdet olivat suosiollisia, kun viime tammikuun lopulla K-Market uulensuun kauppiaaksi tuli imo Laukkanen. Lauantaina lokakuun 4. päivänä kello 9.30 maissa VeVen tyttöjen futisturnaus potkaistiin käyntiin muutaman kuukauden ikäiselle uudelle kentälle ja vanhalle tutulle hiekkamontun soralle kalkituilla neljällä kentällä. lun perin oli tarkoitus kamppailla vain muutamien joukkueitten voimin, mutta VeVen tyttöfutiksen turnaushistoriaa tuli aloittamaan 14 joukkuetta yli 150 pelaajan voimin. uden kentän pohjoislaidalla heilutteli iloisesti keltainen imppa, turnauksen ilmatäytteinen maskotti. en väsymätön liikehdintä symboloi mainiosti kauppi- as Laukkasta, turnauksen henkistä laturia. Hän oli halunnut osallistua kylän tapahtumiin ja aivan erityisesti nuorten liikkumisen tukemiseen. Vuoden 2007 keväällä VeVen tyttöjalkapallo oli toden teolla potkaistu käyntiin. Kaksi joukkuetta ei enää riittänyt, vaan niitä päätettiin perustaa lisää. Jo viime vuoden syksyllä harrastajamäärä läheni kahtasataa. Vuoden aikana pelaajamäärä oli liki kaksinkertaistunut. urnauksessa VeVellä oli neljä kutakuinkin 99- ja 00-vuosina syntyneistä tytöistä koostuvaa joukkuetta, kaksi West Hamia ja kaksi Wild Catsia. Niiden joukkueenjohtajana oli Niko-Petteri Kujala. Hän oli myös koko K-Market uulensuu -turnauksen turnausvastaava. ämän jutun kirjoittaja oli vain yksi monista kymmenistä ihmisistä, joita turnauksen fiilikset, pelaajien otteet ja joukkuehenki miellyttivät. unnelmaa oli yhtä hyvin pallon potkaisun tutkamittauksessa, pelitilanteissa, joukkueiden tsemppipalavereissa kuin katsomossa ja buffetin puolella. Ensimmäisen turnauksen onnistumisesta imo Laukkanen kiittää pelaajien lisäksi työteliäitä vapaaehtoisia, vanhempia ja joukkueiden johtajia. ästä on hienoa jatkaa. Niko-Petteri Kujala kertoi, että VeVen tytöt pärjäsivät varsinkin pelikokemukseen nähden vaihtelevan hyvin; tasaisesti voitettiin ja tultiin toiseksi. Niko-Petterin mukaan ensi vuonna on tavoitteena pitää kaikille näille ikäluokille yhteinen kahden päivän turnaus, jossa olisi entistä enemmän joukkueita sekä VeVestä että naapuriseuroista. eksti ja kuvat: apani ivari West Ham 00-joukkue pelin jälkeen: edessä Helmi, pelaajarivissä oikealta vasemmalle Kaisa, Janina, Milla-Maria, lona, Janita ja iina. Oikealla joukkueen valmentaja Eeva ipilä. Niko-Petteri Kujala, K-Market uulensuu -turnauksen turnausvastaava ja kauppias imo Laukkanen. Erikoisseura nostamaan Veikkolan ja Länsi-udenmaan jalkapalloilua Pohjoiskirkkonummelaiset sinituulipukuiset jalkapalloilijat kokoontuvat ympäri viikon ja ympäri vuoden kylän hiekkakentillä, olvallan tekonurmella ja koulujen saleissa. Harjoituksista poistuu kävellen, polkupyörin ja omien tai kaverin vanhempien kyydeillä kevyesti väsyneitä, joskus märkiä ja aina uutta oppineita junioreita. Kerran viikossa lumettomana aikana karavaani kulkee parinkymmenen minuutin automatkan päähän olvallaan seuraharjoituksiin. Vielä syksyn sateillakin samalla kentällä on useimmista seuran joukkueista parhaimmillaan yhteensä satakunta junioria vanhempineen pallon käsittelyä oppimassa. Harjoitus toimii, ja peleissä se todistetaan. Palloliiton sarjoissa pelaa pitkälle toista kymmentä rgentiina-paitaista joukkuetta, ja turnauksia kierretään. Olkoon- kin, että joitain vuosia sitten, silloin kun pelureita ei seurassa ollut sataakaan, menestys ei otsikoita synnyttänyt. Nyt tilanne on toinen. On otsikoiden kirjoittajiakin, mutta ennen kaikkea on osaavia ja nälkäisiä joukkueita. Nyt on enemmän niitäkin, jotka haluavat pitää lajista kiinni vaikka eivät ehdi tai halua harjoitella nousujohteisesti. Harrastejoukkueissa pelataan ja pidetään hauskaa ilman selviä pelillisiä menestystavoitteita, toki harjoitellaankin tosissaan silloin kun harjoitellaan. Miesten harrasteryhmän ja parin poikajoukkueen lisäksi pian naisillakin on oma harrasteryhmänsä. Jatkuvuutta, itsenäisyyttä, kasvua ja laatua Pelikenttien laidoilla kuulee vielä menneiden vuosien tarinoita Veikkolan jalkapallomenestyksestä ainakin pitäjän mittakaavassa ja etenkin vahvasta tyttöjalkapallosta. Monesta tarinasta kuulee, että aktiivisten puuhaihmisten mukana jalkapallo on noussut ja näiden aktiivien poistuttua laskenut entistäkin nopeammin. en verran lienee pojasta polvi parantunut, että sama ansa nyt osataan välttää, kun taas ollaan nousussa. yttärestä polvi on parantunut, se tiedetään: tyttöjoukkueet lisääntyvät vielä poikiakin nopeammin, harjoittelevat ahkerasti ja ovat kovaa vauhtia matkalla eteenpäin. Neljättä sataa harrastajaa on palveltava ammattitaitoisesti, futaajien äänen kuuluminen on varmistettava, ja kuten opittu, jatkuvuudesta on pidettävä huolta jo ennen kuin on pakko. Jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää, että aloittelevien futareiden valmennusta ei jätetä vain aloittelevien valmentajien varaan. Kaikkia tarvitaan, ja into tuo tuloksia. Kuitenkin elämä sen jälkeen, kun tämän päivän aktiivit ovat poistuneet taustalle, vaatii myös palkattua väkeä ja laajaa osaamispohjaa, joka ei yhtä tekijää kaipaa. Laatu paranee, kun opitaan tekemään asioita toisenkin kerran hyvin, otetaan menneistä opiksi ja aletaan ymmärtää, miten meillä menee. udet harrastajat auttavat osaltaan: nähdään, miten koetellut keinot toimivat ja saadaan valmennukseen sekä seuratoimintaan positiivinen kierre. usi jalkapalloseura nousun avaimeksi Jalkapallon erikoisseura mahdollistaa keskittymisen omaan asiaan: jalkapallo on meille ykkösasia. Jalkapallon erikoisseura mahdollistaa myös hämmentävää tavallaan hyvän yhteistyön nykyisten ja tulevien urheiluseurojen kanssa. On eri asia olla omalla nimellä ja omilla ajatuksilla mukana asioista päättävissä pöydissä kuin osana urheilun yleisseuraa. Ja juuri siksi on helpompaa toimia erillään mutta vaikuttaa yhdessä alueemme yleisseuran kanssa. ätä kirjoittaessa ensi askeleet on otettu: seura perustetaan ja toiminnan alkua suunnitellaan. ulevana vuonna uusi seura harjoittelee ja pelaa oman nimen alla. Harjoitusvuoroja saatetaan lyhyellä tähtäimellä menettää, mutta pidemmällä tähtäimellä kasvun siemenet itävät nykyistäkin paremmin, ja Länsi-udenmaan jalkapallo on saanut uuden vahvan tekijän. Jos haluat mukaan, seuraa ilmoittelua, nykäise sinituulipukuista hihasta tai seuraa alueen futareita harjoituksiin ja peleihin. Heikki Lahdensuo