Työ- ja elinkeinoministeriö Energiatehokkuustoimikunnan väliraportti

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Energiatehokkuustoimikunnan väliraportti 28. marraskuuta 2008

2 Sisällysluettelo 1. Energiatehokkuustoimikunnan tausta ja tehtävät Energiatehokkuustoimikunnan työskentely Jaostojen työskentely Lähtökohtia työhön Jaostojen työn tulokset Rakennukset-jaosto Liikenne-jaosto Kotitaloudet-jaosto Teollisuus ja palveluala -jaosto Toimikunnan ehdotukset vuoden 2010 valtion talousarvioon suoraan vaikuttavista toimenpiteistä Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet...14 Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

3 1. Energiatehokkuustoimikunnan tausta ja tehtävät Valtioneuvosto hyväksyi 6. marraskuuta 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Strategia sisältää ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvät linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet. Strategiassa valtioneuvosto asettaa Suomen tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi enintään 310 TWh. Pitemmän aikavälin visiona on, että vuoteen 2050 mennessä energian loppukulutusta tulisi alentaa edelleen vähintään kolmanneksella vuoden 2020 määrästä. Sähkön loppukulutuksen tavoite vuonna 2020 on enintään 98 TWh. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittava toimenpidevalikoima on laaja ja strategiassa todettuja toimenpiteitä täydennetään energiatehokkuustoimikunnan työn yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti laajapohjaisen toimikunnan valmistelemaan uusia energiansäästötoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimikunnan tehtävänä on: - arvioida ja ehdottaa eri sektoreille tarvittavat energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet tavoitteiden täyttämiseksi. Toimenpiteet jaetaan sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutukseen vaikuttaviin toimiin - ehdottaa, millä ohjauskeinoilla toimenpiteet toteutetaan - arvioida toimenpiteiden energiansäästövaikutukset, kustannusvaikutukset sekä muut vaikutukset ja - arvioida toimenpiteiden toteutettavuuteen mahdollisesti liittyviä esteitä. Energiatehokkuustoimikunnalle annettiin lisäksi tehtäväksi antaa näkemyksensä valtion toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden organisoinnista Suomessa. Energiatehokkuustoimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Strategian mukaan valtioneuvosto päättää viimeistään syksyllä 2009 energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset saatuaan energiatehokkuuden toimenpideohjelman kiireellisesti käynnistettävistä energiatehokkuustoimista, toiminnan organisoinnista ja rahoituksen kohdentamisesta. Tässä energiatehokkuustoimikunnan väliraportissa selostetaan toimikunnan työn käynnistyminen, työskentelytavat sekä alustavat arviot sellaisista toimenpiteistä, joilla on vaikutusta vuoden 2010 valtion talousarvioon. 3

4 2. Energiatehokkuustoimikunnan työskentely Työ- ja elinkeinoministeriö asetti laajapohjaisen toimikunnan valmistelemaan uusia energiansäästötoimia kansallisten energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Tarkasteltavana ovat kaikki yhteiskunnan osa-alueet elinkeinoelämästä yksityiseen kulutukseen. Toimikunnan työn pääpaino on ei-päästökauppasektorilla. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä ja jäseniksi 31 henkilöä edustaen laajasti yhteiskunnan eri alueita. Toimikunnan asiantuntijasihteerinä toimii Päivi Laitila Motiva Oy:stä, josta on tilattu työn sihteeri- ja asiantuntijapalveluita. Toimikunnan kokoonpano ilmenee liitteestä 1. Toiminnan organisointi ja toimintatapa Toimikunta voi asettaa alaisuuteensa jaostoja, jotka toteuttavat toimikunnalle asetettuja tehtäviä omalla toiminta-alueellaan. Jaostot tuottavat mahdollisimman pitkälle konkretisoituja ja perusteltuja aineistoja, toimenpide-ehdotuksia ja lähtötietoja koko toimikunnan ja sihteeristön käyttöön. Toimikunnan järjestäytymiskokouksessa perustettiin neljä jaostoa käytännön työn järjestämiseksi. Jaosto Puheenjohtaja Toimiala J1: Rakennukset Erkki Laitinen/ ympäristöministeriö J2: Liikenne Risto Saari/ liikenne- ja viestintäministeriö J3: Kotitaloudet Pentti Puhakka/ työ- ja elinkeinoministeriö Rakennukset, korjausrakentaminen, uudisrakentaminen, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Liikenne ja kuljetukset mukaan lukien työkoneet, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kotitaloudet ml. kotitalouslaitteet, kotitalouksiin liittyvät palvelut ja vapaa-ajan toiminnot, maa- ja metsätalous J4: Teollisuus ja palveluala Mikko Ylhäisi/ Tekes Teollisuus, energia-ala, koneet ja laitteet, yksityinen ja julkinen palvelusektori ml. julkiset hankinnat Toimikunta ja erityisesti Rakennukset-jaosto tekee kiinteää yhteistyötä Sitran vuosina toteutettavan Energiaohjelman kanssa, jonka ohjelmajohtaja Jukka Noponen toimii Rakennukset-jaoston varapuheenjohtajana. Muiden jaostojen varapuheenjohtajina toimivat: - Liikennejaosto, Heli Vuori-Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä, - Kotitaloudet, Mirja Kosonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja - Teollisuus ja palveluala, Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä. 4

5 Asettamispäätöksen mukaan jaostoihin voidaan ottaa jäseniä myös toimikunnan ulkopuolelta. Toimikuntaa ja jaostojen työskentelyä kohtaan on osoitettu huomattavaa kiinnostusta, mistä syystä jaostot ovat kooltaan laajoja ja edustavat niin ikään laajasti kutakin toimialaa. Jaostojen jäsenet ilmenevät liitteistä 2 5. Järjestäytymiskokouksessa toimikunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä. Toimikunnan varsinaisille jäsenille ei nimetä henkilökohtaisia varajäseniä, mutta he voivat lähettää sijaisen kokoukseen ollessaan itse estyneitä osallistumaan kokoukseen. Kuva 1 havainnollistaa toimikuntatyön organisoitumisen. Kuva 1. Toimikunnan työn organisointi. Toimikunta voi kutsua työhön ja kokouksiinsa asiantuntijoita. Toimikunnan pysyväksi asiantuntijaksi on kutsuttu tulevaisuusselonteon valmistelussa mukana oleva Pirkko Heikinheimo valtioneuvoston kansliasta. Toimikunnan ja jaostojen puheenjohtajien sekä sihteeristön säännöllisillä tapaamisilla varmistetaan tiedon kulku jaostojen välillä, sillä eri jaostoissa tehtävä työ todennäköisesti osittain sivuaa jonkin verran toisen tai toisten jaostojen työtä. Jonkin verran päällekkäistä työtä voi ilmetä, mutta kohtuullisena pysyessään sitä voidaan pitää vain myönteisenä. Puheenjohtajisto on raportointikaudella kokoontunut kolme kertaa. Energia-alan edistämistoimien organisointi Energiatehokkuustoimikunnalle annettiin lisäksi tehtäväksi antaa näkemyksensä valtion toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden organisoinnista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriössä nähdään tarpeelliseksi, että samalla tarkastellaan energia-alan edistämistoimia laajemminkin kuin vain energiatehokkuuden alalla. Organisointijaoston työskentelyyn osallistuvat edustajat valtiovarainministeriöstä, liikenneja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Taustamuistio organisointityön lähtökohdista on liitteenä 6. 5

6 Toimikunnan kokoukset Toimikunta on raportointikaudella kokoontunut kolmesti: järjestäytymiskokous sekä toimikunnan varsinaiset kokoukset ja Toimikunnan järjestäytymiskokouksessa käytiin läpi toimikunnalle asetetut tehtävät sekä edellä kuvattuja organisointiin ja toimintatapoihin liittyviä asioita, esiteltiin valmiita aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä alustava aikataulu koko toimikuntatyölle (liite 7). Syyskuun kokouksessa ylijohtaja Taisto Turunen esitteli energia- ja ilmastostrategian linjauksia ja tavoitteita ja projektipäällikkö Pirkko Heikinheimo katsauksen valtioneuvoston ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuusselonteosta. Kokouksessa käsiteltiin lisäksi muun muassa toimikunnan työn raportointia mietinnön alustavan sisällysluettelon ja toimenpiteiden raportointipohjan välityksellä (liite 8). Marraskuun kokouksessa kuultiin mm. Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälän alustus elinkaarilähtöisyys energiatehokkuuden lähtökohtana sekä käsiteltiin sektorikohtaisia ohjeellisia tavoitteita jaostojen työlle sekä keskeisiä toimikunnan työssä tarvittavia käsitteitä ja rajauksia (liite 9). Tutkimukset ja selvitykset Toimikunnan työn tueksi on käynnistetty Sitran, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön rahoittama energiatehokkuuden vertailuselvitys ja -kartoitus julkisen hallinnon käynnistämistä energiansäästö- ja energiatehokkuustoimista valituissa kohdemaissa. Tämä Gaia Consulting Oy:n toteuttama selvitys valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Sen tavoitteena on tuottaa pohjatietoa koko toimikunnan ja jaostojen käyttöön muun muassa selvittämällä eri maissa käynnistettyjä ja kokeiltuja energiansäästötoimenpiteitä, arvioimalla eri keinojen käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta Suomessa sekä antaa yleiskuva eri maiden edistyneisyydestä energiansäästössä. Työssä rajoitutaan vuoden 2000 jälkeen toteutettuihin toimenpiteisiin. Koska Suomessa ei ole kerättynä kattavaa selvitystä energiatehokkuutta ja energian säästöä koskevasta osaamispohjasta, toimikunta on lisäksi käynnistänyt Energiaosaamisen pohjaselvityksen. Koordinet Oy:n toteuttama selvitys valmistuu joulukuussa Se kattaa Suomen yliopistoissa, korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehtävän tutkimuksen ja niissä olevan osaamisen energian käyttöä, säästöä ja käytön tehokkuutta koskevista aiheista eri sektoreilla. Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin myös Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista saatavia tietoja. Jotta toimikunnalla olisi käytettävissään mahdollisimman kattava lähtöaineisto, toimikuntatyöskentelyn lähtökohdaksi on kerätty tietoja aihepiiriin liittyvistä tutkimus- ja selvityshankkeista kannustamalla toimikunnan ja jaostojen jäseniä toimittamaan tietoja valmistuneista, käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista tutkimuksista ja selvityksistä. Toimikunnan työn kannalta keskeisimpien tutkimushankkeiden yhteyshenkilöihin on pidetty yhteyttä ja he ovat asiantuntijoina pitäneet alustuksia hankkeistaan jaostojen kokouksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi luonteeltaan perustutkimustyyppinen Tekesin 6

7 ClimBus-ohjelmassa rahoitettava Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) - hanke sekä käyttäytymiseen liittyvä hanke EU Changing Behaviour. Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) -hankkeessa selvitetään vuosina TKK:n, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä, mitä on energiatehokkuus ja kuinka sitä mitataan eri toimialoilla. Yhdenmukaisen käsitteistön ja mittaustavan luomisen jälkeen arvioidaan energiatehokkuudella saavutettava säästö eri toimialoilla ja esitetään näkemys energiatehokkuuden liiketoimintapotentiaaleista ja energiatehokkuuden kansallisista painopistealueista. Vuoden 2007 lopulla käynnistyneen Kuluttajatutkimuskeskuksen koordinoiman, EU:n IEE-ohjelman rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää malli ja nettipohjainen työkalupakki, jolla konteksti eli sosio-tekniset kysymykset voidaan ottaa huomioon energiatehokkuusohjelmissa ja -hankkeissa. Ajankohtaisia energiansäästön ja energiatehokkuuden tutkimuksia ja selvityksiä tullaan esittelemään tammikuussa 2009 toimikunnan järjestämässä te tapäivässä tietopohja, selvitykset ja osaaminen. Tilaisuus on tarkoitettu toimikunnan ja jaostojen jäsenten lisäksi myös muille keskeisille energiansäästön ja -tehokkuuden parissa toimiville henkilöille. Muut toimet Ministeri Pekkarinen toivoi toimikunnalta kesäkuussa mahdollisia näkemyksiä energiatehokkuustoimenpiteitä koskevista asioista, joiden arvioidaan tarvitsevan poliittisen linjauksen kirjaamista valmisteltavaan ilmasto- ja energiastrategiaan. Ministerin pyyntöön tuli yhteensä neljä ehdotusta (Elinkeinoelämän keskusliitto, Greenpeace, Suomen Kuntaliitto ja Teknillinen korkeakoulu). Toimikunta on alustavasti sopinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kanssa, että VATT tulee arvioimaan toimikunnan esittämien toimenpiteiden kansantaloudellista vaikuttavuutta keväällä

8 3. Jaostojen työskentely 3.1 Lähtökohtia työhön Seuraavissa luvuissa kuvataan lähinnä jaostojen työskentelyn käynnistymistä, sillä varsinaiset jaostojen esittämät toimenpide-ehdotukset tuotetaan helmikuun loppuun mennessä. Tähän mennessä on useimpien jaostojen työskentelyssä noussut kuitenkin esiin muutamia alustavia yhteisiä ja yleisiä periaatteita ja toiminnan lähtökohtia, joista keskeisimpiä tähän asti tunnistettuja on koottu oheen. Vaikka toimikunta ja jaostot tulevat ensi sijassa esittämään yleislinjauksia toimeenpanolle vuoteen 2020 saakka, tulee näiden linjausten ja niiden mukaisten toimenpiteiden luoda kestävä pohja vuoteen 2050 asti tähtäävälle kehitysuralle. Tähän pääsemiseksi on oletettavasti erilaisia vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joita on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Eri kehityspoluissa energiatehokkuuden ja vähähiilisten vaihtoehtojen merkitys kuitenkin kiistatta korostuu. Energiankulutuksen puolittamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia keinoja ja toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla ja eri toimijoiden keskuudessa. Yhteiskunnan toiminta pohjautuu arvoihin. Jotta energiankulutus saadaan puolitettua, joudutaan tekemään valintoja, joissa nykyisin käytössä olevia ja laajasti hyväksyttyjä arvoja jouduttaneen uudelleen arvioimaan. Arvoketjut ja -verkot muodostavat perustan ohjauskeinoille, joiden avulla toimintojen ja palveluiden aiheuttamien elinkaarivaikutusten tulee vastaisuudessa vähentyä. Elinkaarilähtöinen ajattelu- ja toimintatapa on edellytys energiatehokkuuden parantamiseen. Yksittäisten toimenpiteiden ja osaoptimointien sijaan huomio tulee kiinnittää järjestelmien ja toimintojen kokonaisenergiatarkasteluihin. Teoreettisten, teknologisten ja kaupallisten energiansäästöpotentiaalien lisäksi yhä keskeisemmäksi nousee käsite sosiaalinen potentiaali. Tällä tarkoitetaan sitä, miten energiatehokkuus on organisoitu ja mitä merkityksiä ja arvoja siihen liitetään. Se kuvaa energiatehokkuuden yhteiskunnallista hyväksyntää sekä eri toimijoiden kykyä yhteistyöhön energiatehokkuuden edistämisessä. Sosiaalisen potentiaalin hyödyntämiseksi tulee lisätä eri toimijoiden välistä luottamusta ja vuoropuhelua muun muassa tuomalla esille sen, miten eri tahot kantavat vastuunsa energian käytön tehostamiseksi. Tarvitaan myös tiiviimpää ja moni-ilmeisempää vuorovaikutusta energiaasiantuntijoiden ja erilaisten energian käyttäjien kesken niin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä kuin ratkaisuja esiteltäessä ja levitettäessä. Erityisesti paikallistasolla on tarvetta kehittää uusia energian käyttäjien yhteistyön ja tiedonvaihdon foorumeita. Energiatehokkuus on toiminnan, laitteen tai prosessin ominaisuus, harvoin itse päätarkoitus. Energiatehokkuus-ominaisuuden painoarvo on vahvassa nousussa. 3.2 Jaostojen työn tulokset Jaostot raportoivat työnsä tulokset helmikuun loppuun mennessä. Toimenpideehdotukset raportoidaan käyttäen yhteistä toimenpidepohjaa, joka koostuu toimenpiteen peruskuvauksesta sekä energia- ja CO 2 -päästövaikutusten arvioista. 8

9 3.3 Rakennukset-jaosto Rakennukset-jaoston toiminta-alueeseen kuuluvat olemassa olevat rakennukset, korjausrakentaminen, uudisrakentaminen, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, yhdyskuntarakenne ja maankäyttö. Jaoston puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä. Jaosto tekee kiinteää yhteistyötä Sitran vuosina toteutettavan Energiaohjelman kanssa, jonka ohjelmajohtaja Jukka Noponen toimii Rakennukset-jaoston varapuheenjohtajana. Rakennukset-jaosto organisoitui kesäkuussa kokouksessa, jossa hyväksyttiin toimintamalli jaoston työlle (liite 10). Työskentelyn lähtökohtana on järjestelmällinen yhteistyöprosessi, jossa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja ja aktiivisella ryhmätyöllä luodaan jaostolle annetun alueen ratkaisut. Varsinaisiksi teemakohtaisiksi työpajojen aiheiksi valittiin: yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, uudisrakentaminen sekä korjausrakentaminen. Sitra vastaa pääosin prosessin käytännön toteutuksesta. Työpajatyöskentely käynnistyi syyskuussa kahden päivän strategiatyöpajalla, jossa kartoitettiin koko alueen strategisia lähtökohtia, esteitä, potentiaaleja, nähtävissä olevia haasteita sekä luotiin ylätason tavoitteet ja visio työskentelylle. Kunkin työpajan tavoitteena on tunnistaa painopistealueet ja määritellä niiden tavoitteet sekä esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportointityöpajassa helmikuussa käydään läpi kaikkien työpajojen tuotokset sekä priorisoidaan niistä keskeisimmät toimenpideehdotukset alustavine vaikuttavuusarviointeineen. Strategiatyöpajan työskentelyyn osallistui aktiivisesti viisikymmentä henkilöä ja lähes kaksikymmentä valmisteltua puheenvuoroa kattoi laajasti eri toimijoiden näkökulmia rakennusten energiankäyttöön liittyen. Lokakuussa pidetyssä yhdyskuntarakenne- ja maankäyttö -työpajassa seitsemän panelistin esittämien näkemysten taustoittamina työskenneltiin työryhmissä. Yhdyskuntarakenne- ja maankäyttö -työpajan tulosten jatkojalostamiseen osallistui Sitran toimeksiannosta Pöyry Environment Oy. Yhdyskuntarakenne- ja maankäyttö -työpajaan kutsuttiin mukaan liikenteen asiantuntijoita, ja mahdollisesti myöhemmin järjestetään vielä rakennukset - ja liikennejaoston yhteinen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön liittyvä tilaisuus, jossa priorisoidaan toimenpide-ehdotuksia. Rakennukset-jaoston tilaisuuksissa alustaneet asiantuntijat ilmenevät liitteestä 11. Marraskuun 13. päivänä pidettyyn kiinteistöjen käyttö- ja ylläpito -työpajaan jaosto osallistui lähes kokonaisuudessaan. Työpajassa keskityttiin voimakkaasti toimenpiteiden määrittelyyn. Rakennukset-jaosto tekee yhteistyötä Tekesin ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton järjestämän nuorten visiointiprojektin Onnellinen työ- ja asuintila vuonna 2040 kanssa. Tämän hankkeen kautta on tavoitteena saada nuorten näkemyksiä innovatiivisista, kyseenalaistavista ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista, kuten asiakastarpeista ja teknologisista mahdollisuuksista. 9

10 3.4 Liikenne-jaosto Liikennejaoston toiminta-alueeseen kuuluu kattavasti liikenne ja kuljetukset mukaan lukien työkoneet sekä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvä yhdyskuntarakenne ja maankäyttö. Jaoston puheenjohtajana toimii liikenneneuvos Risto Saari liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Liikennejaosto on kokoontunut kesä marraskuun aikana neljä kertaa. Liikennejaosto on laatinut työsuunnitelman (liite 12), jonka mukaisesti on tarkoitus käydä läpi kaikki liikenteeseen kohdistuvat ohjauskeinot ja välineet helmikuun 2009 loppuun mennessä. Tähän mennessä on käyty läpi seuraavat teemat: - ajoneuvoteknologia ja siihen liittyvä EY-lainsäädäntö sekä taloudellinen ohjaus - liikenteen energiatehokkuussopimukset - liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminta - taloudellinen ajotapa ja työkoneiden käyttö sekä - liikenteen pitkän aikavälin kehitystrendit. Asiantuntija-alustusten lisäksi puheenjohtaja on koonnut kokouksiin taustamuistion käsiteltävistä aiheista. Kokousten lisäksi järjestettiin työpaja, jossa käytiin pienryhmissä läpi liikenteen keskeisimpiä ohjauskeinoja ja niiden vaikuttavuutta jaottelulla joukkoliikenne, henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne. Jaoston toivomuksesta toimikunta käynnisti esiselvityksen Tieliikenteen suoritteet, kulutus ja energiatehokkuus, jonka tavoitteena on selvittää tieliikenteen suoritteiden, kulutuksen ja energiatehokkuuden ongelmakenttää, tutkimustarpeita ja ratkaisuvaihtoehtoja entistä luotettavamman ja käyttökelpoisemman tiedon tuottamiseksi tieliikenteen energiansäästö- ja ilmastonmuutostoimenpiteiden valinnan tueksi. Selvityksen toteuttajana on VTT, rahoittaja työ- ja elinkeinoministeriö ja se valmistuu vuoden 2008 aikana. Jaoston työ on tällä hetkellä vasta toimenpiteiden kartoitusvaiheessa. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että liikenteen energiansäästöön, energiankäytön tehostamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvä keinovalikoima on laaja ja se on kohtuullisen hyvin tunnistettu valtioneuvoston Pitkän aikavälin ilmasto- ja energia-strategian valmistelun ja muiden aikaisemmin valmisteltujen ohjelmien yhteydessä. 10

11 3.5 Kotitaloudet-jaosto Kotitaloudet-jaoston toiminta-alueeseen kuuluvat kotitaloudet, niissä käytettävät laitteet, kotitalouksiin liittyvät palvelut ja vapaa-ajan toiminnot sekä maa- ja metsätalous. Kotitalouksien liikkumisvalintoja käsitellään pääsääntöisesti liikenne-jaostossa ja varsinaisia rakennusten lämmitys- ja muita talotekniikkaratkaisuja rakennukset-jaostossa. Jaoston puheenjohtajana toimii yli-insinööri Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jaosto on kokoontunut viisi kertaa. Jaoston toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin sähköistä palautejärjestelmää, jolla pyrittiin kartoittamaan jaoston asiantuntijoiden näkemyksiä käsiteltävistä aihepiireistä ja mahdollisia tietotarpeita sekä toiveita asiantuntija-alustuksista. Jaoston toimintasuunnitelma on liitteenä 13. Kotitalousjaoston teemoina ovat olleet: - kotitalouksien energiankäytön nykytila ja näkymät, - kuluttajakäyttäytyminen ja osaaminen sekä - eri ohjauskeinojen käytettävyys. Näihin teemoihin liittyen on kuultu monipuolisesti eri asiantuntija-alustuksia. Jaoston jäseniä on aktivoitu interaktiiviseen toimintaan työryhmätyöskentelyin, joiden tavoitteena on tuottaa kotitalouksien energiankäyttöön liittyvät priorisoidut toimenpideehdotukset. Toimenpide-ehdotuksia on lähestytty sekä erilaisten toimijoiden (kotitaloudet, yksityinen palvelusektori, valtionhallinto) näkökulmasta että erilaisten ohjauskeinojen kautta. Esitettyjen toimenpide-ehdotusten joukosta jaosto on tähän mennessä priorisoinut noin 20 ehdotusta jatkokäsittelyyn. Jaosto tekee yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman, valmisteilla olevan maatilojen energiaohjelman (MENO) kanssa tavoitteena löytää keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia kooltaan ja tuotantomuodoiltaan erilaisten maatilojen energiankäytön tehostamiseksi. Suunnitelmissa on pitää tammikuussa työpaja, jossa yhteistyössä ohjelman valmistelusta vastaavien tahojen kanssa priorisoitaisiin jo aiemmin mm. MENO-ohjelman valmistelussa tunnistettuja toimenpide-ehdotuksia. Kuluttajien elämäntavat asumisessa, liikkumisessa, työnteossa ja vapaa-ajan vietossa vaihtelevat, mutta kaikissa elämäntavoissa tulee kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon pyrkimys vähähiiliseen toimintaan. Energiatehokkuuden tulee olla yksi keskeisin laatukriteeri kuluttajien hankinta- ja päätöksentekoketjuissa. 11

12 3.6 Teollisuus ja palveluala -jaosto Teollisuus ja palveluala -jaoston toiminta-alue kattaa teollisuuden energiankäytön, energiantuotannon tehokkuuden, yksityisen palvelualan ja julkiset palvelut. Jaoston toiminta-alueesta esimerkiksi palveluilla on yhteyksiä yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen, joita käsitellään osin myös rakennukset- ja liikenne-jaostoissa. Teollisuus ja palveluala -jaoston puheenjohtajana toimii johtava teknologiaasiantuntija Mikko Ylhäisi Tekesistä ja varapuheenjohtajana yli-insinööri Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Laaja-alainen eri toimijoita edustava jaosto järjestäytyi kesäkuussa ja marraskuun loppuun mennessä jaosto on kokoontunut neljä kertaa. Jaoston toimintasuunnitelma esitetään liitteenä 14. Jaostossa on aktivoitu osallistujia alusta alkaen interaktiiviseen toimintaan, sillä jo toiminnan suunnittelussa hyödynnettiin sähköistä palautejärjestelmää, jolla pyrittiin kartoittamaan jaoston asiantuntijoiden näkemyksiä käsiteltävistä aihepiireistä ja mahdollisia tietotarpeita sekä toiveita asiantuntija-alustuksista. Jaoston kokouksessa elokuussa visioitiin sekä kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien että valtiovallan näkökulmasta sitä, miten tuotteiden ja palveluiden energiankulutus puolitetaan vuoteen 2050 mennessä. Asiantuntija-alustukset pohjustivat aiheen käsittelyä työryhmissä. Syyskuussa kuultiin asiantuntija-alustuksia eri ohjauskeinoista ja aloitettiin käsittely konkreettisista keinoista vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Neljännessä kokouksessa marraskuun alussa käynnistynyt toimenpiteiden käsittely jatkuu edelleen. Osa tunnistetuista noin 30 toimenpide-ehdotuksesta liittyy myös muiden jaostojen toiminta-alueeseen ja kyseiset toimenpide-ehdotukset on välitetty eteenpäin ko. jaostoille. Toimenpiteiden priorisoinnissa ja arvioinnissa hyödynnettiin myös sähköistä palautejärjestelmää osana ryhmätyöprosesseja. Teollisuus ja palveluala -jaostossa on pidetty aktiivisesti yhteyttä jaoston toimintaa tukevaan tutkimustoimintaan, kuten käynnissä olevaan Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit -hankkeeseen. Kansainvälisiin energian käyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviin selvityksiin ja referensseihin tullaan vielä palaamaan ehdotettavien toimenpiteiden priorisointityön edetessä. Tässä jaostossa on erityisesti korostunut palveluiden ja tuotteiden elinkaarilähtöisyyden ja arvoketjujen ja -verkkojen huomioon ottamisen tärkeys toimenpiteitä esitettäessä ja priorisoitaessa. Liite 15 havainnollistaa tuotteiden ja palveluiden elinkaarta. 12

13 4. Toimikunnan ehdotukset vuoden 2010 valtion talousarvioon suoraan vaikuttavista toimenpiteistä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjauksen mukaisesti julkista rahoitusta suunnataan entistä enemmän energiatehokkuutta parantavien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi varmistetaan riittävä, energiankäyttöön liittyvä korkeatasoinen ja syvä poikkitieteellinen osaaminen valituilla aloilla panostamalla pitkäaikaiseen tutkimustoimintaan. Teknologian ja innovaatioiden kehittämisen ja siihen liittyvän demonstroinnin ja kaupallistamisen hankkeiden rahoituksella huolehditaan tämän linjauksen toteutumisesta. Energiaverotuksen kehittämisellä energiatehokkuutta edistävään suuntaan on suuri merkitys varsinkin liikennesektorilla, jolla myös tehostamistavoite on keskimääräistä suurempi. Ilmasto- ja energiastrategiassa lueteltujen kuljetussektorin toimenpiteiden rahoitus tulisi taata jo vuoden 2010 talousarviossa. Tämän tarpeen arvioidaan olevan milj. euroa. Yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeja ja niihin liittyviä energiakatselmuksia ja analyysejä tuetaan voimallisesti varaamalla riittävä energiatuen taso. Varsinkin uuden teknologian demonstrointitukea vahvistetaan. Myös muita kuin teknologiainnovaatioita ja etenkin osaamisintensiivisiä energiatehokkuuden palvelutuotteita on voitava demonstroida ja kaupallistaa. Tukea arvioidaan tarvittavan milj. euroa energiatehokkuussektorilla vuonna Strategian mukaan energian käyttäjien ja kuluttajien energiatietoisuuden lisäämiseksi energiansäästökeinojen käytännönläheisen opastuksen toteuttamiseksi ja hankintapäätösten helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat toimet ja työkalut. Sähkönsäästökampanjan, pientalojen neuvontapalveluiden, rakennusalan ammattilaisten sekä autoilijoiden ja pk-yritysten energiatehokkuustietoisuuden lisäämiseen tarvittavat määrärahat osoitetaan kullekin hallinnonalalle. Koulutus-, neuvonta-, viestintä ja muuhun operatiiviseen toimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 15 milj. euroa. Mikäli energiatehokkuuden edistämistoiminta päätetään organisoida uudelleen, aiheutuu siitä ensimmäisinä vuosina jonkin verran perustamiskuluja, vaikka osa toiminnasta olisikin siirtoa rahoituksineen nykyisistä organisaatioista. Avustuksiin kerros- ja rivitalojen energiataloudellisiin korjauksiin arvioidaan tarvittavan vähintään vuoden 2009 taso. Asunto-osakeyhtiöiden energiakorjausten korkotukilainoja olisi tarpeen jatkaa vuodelle 2009 määritetyllä korotetulla tasolla. Pientalojen energia-avustuksia myönnetään edelleen tulosidonnaisina pääasiallisen tukimuodon ollessa kotitalousvähennys. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Toimikunta esittää, että asianomaiset ministeriöt ottaisivat huomioon toimikunnan ehdotukset kohdentaessaan määrärahoja hallinnonalan vuosia koskevassa kehysehdotuksessa. 13

14 5. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2008 laaja-alaisen toimikunnan valmistelemaan uusia energiansäästötoimia kansallisten energiatavoitteiden toteuttamiseksi. Toimikunnan työn tulee valmistua mennessä. Toimikunnan työ on käynnistynyt ripeästi. Toimikunnan järjestäytymiskokous järjestettiin toukokuussa 2008, jolloin myös perustettiin neljä jaostoa: rakennukset, liikenne, kotitaloudet sekä teollisuus ja palveluala. Jaostot järjestäytyivät kesäkuussa 2008 ja ne tekevät käytännönläheistä valmistelutyötä omilla toiminta-alueillaan. Toimikunnan ja jaostojen työhön aktiivisesti osallistuvien asiantuntijoiden suuri määrä heijastanee toimijoiden laajaa kiinnostusta osallistua toimikunnalle asetettujen haasteellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toimikunta jatkaa työskentelyään tehdyn suunnitelman mukaan. Nähtävissä ei ole tässä vaiheessa suuria riskejä työn toteuttamiseen aikataulussa edellyttäen, että työn lähtökohtiin ja toimintaympäristöön ei tule ennalta arvaamattomia muutoksia esimerkiksi ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Jonkin verran haastetta työhön aiheuttaa aikataulullinen ristiriita, sillä samanaikaisesti kun pyritään löytämään uusia entistä vaikuttavimpia energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteitä, aiemmin tehtyjen kansainvälisten ja kansallisten päätösten toimeenpano on alkuvaiheessa. Tämä saattaa aiheuttaa alan toimijoissa hämmennystä ja epätietoisuutta. Toimikunnan jatkossa esittämien toimenpide-ehdotusten käytäntöön vientiin tarvittavien resurssien varmistamiseen tulisi varautua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta toimenpiteiden toteutus onnistuisi viivytyksettä ja kustannustehokkaasti. 14

15 Energiatehokkuustoimikunta Liite 1 Puheenjohtaja Sirkka Vilkamo Jäsenet Karoliina Auvinen Jyrki Etelämäki Tiina Haapasalo Ilkka Heikkilä Riitta Jalkanen Irma Karjalainen Helena Kinnunen Seija Kivinen Ville Kopra Mirja Kosonen Leila Kurki Martti Kätkä Teija Lahti-Nuuttila Erkki Laitinen Markku Leinos Kalevi Luoma Mauri Marttila Ilpo Mattila Pasi Moisio Lauri Myllyvirta Jukka Noponen Jarmo Nupponen Mats Nyman Pekka Puputti Matti Räisänen Risto Saari Mari Siivola Risto Suominen Mirja Tiitinen Birgitta Vainio-Mattila Heimo Valtonen Asiantuntijasihteeri Päivi Laitila Pöytäkirjasihteeri Elina Laine Työ- ja elinkeinoministeriö WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Suomen Omakotiliitto ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Pöyry Energy Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) Kuluttajavirasto YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Työ- ja elinkeinoministeriö STTK ry Teknologiateollisuus ry Tekes Ympäristöministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen kuntaliitto Suomen Kiinteistöliitto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry AKAVA ry Autotuojat ry Suomen Kaupan Liitto Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen arkkitehtiliitto SAFA Suomen Yrittäjät Energiateollisuus ET ry Maa- ja metsätalousministeriö Senaatti-kiinteistöt Motiva Oy (varahenkilönä Lea Gynther Motiva Oy) Motiva Oy Asiakirjat ja kokousjärjestelyt Liisa Kaukua Työ- ja elinkeinoministeriö 15

16 Energiatehokkuustoimikunta, Rakennukset-jaosto Liite 2 Puheenjohtaja Laitinen Erkki Varapuheenjohtaja Noponen Jukka Osallistujat Aalto Erkki Auvinen Karoliina Etelämäki Jyrki Haakana Maarit Heikinheimo Pirkko Heinonen Jarmo J. Huhtala Hannu Husari Heidi Huttula Pekka Ikävalko Jorma Jalo Tapio Junnila Seppo Karjalainen Irma Kivinen Seija Kosonen Kaisa Kostama Jari Kyllönen Olli-Heikki Köykkä Hannes Laitila Päivi Luhanka Juha Mansikkamäki Erkki Marttila Mauri Mattila Ilpo Nurro Pekka Peltokorpi Mikko Puputti Pekka Rintala Timo Räisänen Matti Salo Ilkka Sandberg Kimmo Savisalo Anssi Seppänen Olli Seppänen Raija Shemeikka Jari Soimakallio Helena Tuomaala Mari Turunen Risto Tynkkynen Aulis Valtonen Heimo Wahlgren Irmeli Väisänen Heikki Ylönen Arvo Ympäristöministeriö Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Suomen Omakotiliitto ry Ympäristöministeriö Valtioneuvoston kanslia Tekes Suomen kuntaliitto Uusi Insinööriliitto UIL ry Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry Toimihenkilöunioni TU ry Motiva Oy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Valtiovarainministeriö Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Energiateollisuus ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Rakennusliitto ry Motiva Oy Rakennusteollisuus RT ry Senaatti-kiinteistöt Suomen Kiinteistöliitto ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Metsäteollisuus ry Matinkylän Huolto Oy Autotuojat ry Pöyry Building Services Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) Suomen Kaupan liitto LVI-Talotekniikkateollisuus/Teknologiateollisuus ry Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry Uudenmaan ympäristökeskus (Suomen arkkitehtiliitto) TKK, LVI-tekniikka Maa- ja metsätalousministeriö VTT Rakennusinsinöörien liitto RIL TKK, Teollisuuden energiatekniikka ja talous Anttila Oy Ympäristöministeriö Senaatti-kiinteistöt VTT Työ- ja elinkeinoministeriö LVI-tekniset Urakoitsijat LVI-tu ry. 16

17 Energiatehokkuustoimikunta, Liikenne-jaosto Liite 3 Puheenjohtaja Saari Risto Varapuheenjohtaja Vuori-Karvia Heli Osallistujat Anhava Juhani Eskelinen Riku Etelämäki Jyrki Gynther Lea Haapasalo Tiina Hahl Tuomo Heikinheimo Pirkko Hänninen Kenneth Jääskeläinen Saara Kalenoja Hanna Karjalainen Irma Katajisto Petteri Kivinen Seija Kosonen Kaisa Laitila Päivi Leskelä-Mustonen Oili Mattila Hanna Mattila Ilpo Moisio Pasi Mäkelä Kari Nupponen Jarmo Nylund Nils-Olof Orre Kyösti Peltola Vesa Pyrrö Seppo Puputti Pekka Rankinen Lea Rantala Pentti Remes Saara Rumpunen Harri Räisänen Matti Saarinen Jani Salmi Pekka Sarkkinen Seppo Siivola Mari Siltala Silja Sulasalmi Pertti Syrjö Paavo Säämänen Tuula Valtanen Raimo Varhimo Aino Vartiamäki Tomi Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Pöyry Oyj WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Suomen Omakotiliitto ry Motiva Oy Elinkeinoelämän keskusliitto EK Senaatti-kiinteistöt Valtioneuvoston kanslia Energiateollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Tampereen teknillinen yliopisto YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Ympäristöministeriö Valtiovarainministeriö Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Motiva Oy Toimihenkilöunioni TU ry Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry VTT Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry VTT Logistiikkayritysten Liitto ry Motiva Oy, alkaen Motiva Oy, saakka Autotuojat ry Inex Partners Oy Autoalan Keskusliitto ry Linja-autoliitto ry Metsäteollisuus ry Suomen Kaupan Liitto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Toimihenkilöjärjestö STTK ry Ympäristöministeriö Helsingin kaupunki (Suomen arkkitehtiliitto SAFA) Suomen kuntaliitto Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Infra ry/rakennusteollisuus RT Tiehallinto YTV Liikenneosasto Ajoneuvohallintokeskus Koneyrittäjien liitto ry 17

18 Energiatehokkuustoimikunta, Kotitaloudet-jaosto Liite 4 Puheenjohtaja Puhakka Pentti Varapuheenjohtaja Kosonen Mirja Osallistujat Björkbacka Pia Etelämäki Jyrki Gynther Lea Heikinheimo Pirkko Hämäläinen Jukka Jalkanen Riitta Ketola Jyrki Kivinen Seija Lahti Vesa-Matti Laitila Päivi Leinos Markku Mattila Ilpo Mikkonen Irmeli Nekkula Kimmo Nyman Mats Reisbacka Anneli Reskola Veli-Matti Rouhiainen Virve Ruokojoki Jorma Räisänen Matti Salomaa Pekka Seppälä Jyri Stranius Leo Tuohiniemi Tapani Tönnes Susan Vainio-Mattila Birgitta Vuori-Karvia Heli Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Omakotiliitto ry Motiva Oy Valtioneuvoston kanslia Toimihenkilöunioni TU ry Kuluttajavirasto METO Metsäalan Asiantuntijat ry Valtiovarainministeriö Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA Motiva Oy Rakennusteollisuus RT ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Motiva Oy SOK Akava ry Työtehoseura Maa- ja metsätalousministeriö Adato Energia Oy Suomen kuntaliitto Suomen Kaupan Liitto Energiateollisuus ry Suomen ympäristökeskus SYKE Suomen Luonnonsuojeluliitto ry (ympäristöjärjestöjen edustaja) Puuteollisuus ry YTV Seutu- ja ympäristötieto Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö 18

19 Liite 5 Energiatehokkuustoimikunta, Teollisuus ja palveluala -jaosto Puheenjohtaja Ylhäisi Mikko Varapuheenjohtaja Puhakka Pentti Osallistujat Ahtiainen Matti Auramo Jaana Auvinen Karoliina Fagerblom Ahti Fredriksson Tage Gynther Lea Heikinheimo Pirkko Heikkilä Ilkka Hyytiä Hille Kastinen Aimo Kivinen Seija Kopra Ville Koski Pertti Laitila Päivi Leinos Markku Leskelä Jukka Luoma Kalevi Myllyvirta Lauri Ohlström Mikael Pellinen Pekka Pirkola Kaisa Puputti Pekka Reskola Veli-Pekka Rimppi Elina Räisänen Matti Suomi Ulla Suuronen Jari Tuhkanen Sami Tuomaala Mari Tönnes Susan Vainikka Marko Valtonen Heimo Wikström Leif Tekes Työ- ja elinkeinoministeriö Toimihenkilöunioni TU ry Tekes WWF (ympäristöjärjestöjen edustaja) Metsäteollisuus ry Puuenergia ry Motiva Oy Valtioneuvoston kanslia Pöyry Energy Oy (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) Motiva Oy Kemianteollisuus ry Valtiovarainministeriö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Motiva Oy Motiva Oy Rakennusteollisuus RT ry Energiateollisuus ry Suomen kuntaliitto Greenpeace (ympäristöjärjestöjen edustaja) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Maa- ja metsätalousministeriö Autotuojat ry Maa- ja metsätalousministeriö Suomen Yrittäjät Suomen Kaupan Liitto Motiva Oy Ruokakesko Oy Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA TKK, Teollisuuden energiatekniikka ja talous YTV Seutu- ja ympäristötieto Wärtsilä Oyj Senaatti-kiinteistöt Suomen Konepäällystöliitto 19

20 Liite 6 ENERGIATEHOKKUUDEN JA MUUN ENERGIA-ALAN EDISTÄMISTOIMIN- NAN ORGANISOINTI Jaoston jäsenet Puheenjohtaja Vilkamo Sirkka Osallistujat Eskola Erkki Kivinen Seija Laitinen Erkki Lepistö Arto Mäkitalo Raili Pirkola Kaisa Reskola Veli-Pekka Saari Risto Sihteeri Kaukua Liisa Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISTOI- MINNAN ORGANISOINTI Aikaisempi selvitys Energiatehokkuustoimikunnalle on annettu erääksi tehtäväksi antaa näkemyksensä siitä, miten valtion toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämistoiminnan organisointi pitäisi toteuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on nähty tarpeelliseksi tarkastella organisointitarvetta laajemminkin eli kattamaan myös muut energia-alan käytännön edistämisluonteiset, operatiiviset toimet. Aihepiiriä on tarkasteltu KTM:n työryhmän huhtikuussa 2005 valmistuneessa raportissa Energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämistoiminnan organisoinnin kehittäminen. Työryhmä totesi johtopäätöksissään mm. seuraavaa: Valtiohallinnon yleisten linjausten mukaisesti tavoitteeksi tulisi asettaa se, että tulevaisuudessa Suomeen perustetaan valtionhallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden mukaisesti laaja-alainen energia-alan keskusvirasto. Sille voitaisiin osoittaa kaikentyyppiset operatiiviset tehtävät. Tämän asian valmistelu edellyttää laajempaa selvitystä, kuin mitä työryhmän tehtävänä oli. Jatkotyö olisi perusteltua käynnistää yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa, ottaen huomioon EU:ssa tapahtuva kehitys ja omistajaohjauksessa tehtävät linjaukset. 20

21 Keskusvirastoon voitaisiin jatkossa koota kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta energia-alan operatiiviset tehtävät. Tällaisia tehtäviä voisivat olla osa nykyisistä kauppa- ja teollisuusministeriössä hoidettavista tehtävistä, Energiamarkkinaviraston tehtävät, osa Motiva Oy:ltä tilatuista tehtävistä sekä eräät EY-säädösten toimeenpanotehtävät. Uudelleen organisoinnin yhteydessä tulee huolehtia valvontatehtävien riippumattomuudesta. Jaoston tehtävä ja kokoonpano Tarvittavat selvitykset Aikataulu Energiatehokkuustoimikunnan työn osana toimii ministeriöiden edustajista koostuva organisointijaosto, jonka tehtävänä on laatia ehdotuksia energiapolitiikan toimeenpanoon liittyvien tehtävien organisoinnin kehittämiseksi. Yksi selvitettävä vaihtoehto on energiavirasto, jonka tehtäviin kuuluisivat Motiva Oy:n viranomaistyyppiset tehtävät sekä osa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston nykyisistä operatiivisista tehtävistä. Energiamarkkinoiden valvontaviranomaistehtävät pysyisivät tässä mallissa edelleen erillisessä energiamarkkinavirastossa. Toinen vaihtoehto olisi laaja-alaisempi energiavirasto, jossa myös valvontatehtävät olisivat mukana. Näistä kahdesta vaihtoehdosta saattaa löytyä myös toimiva välimuoto. Jaoston tulisi tehdä myös mahdollisen energiaviraston tehtäväalueita, budjettivaikutuksia ja muita vaikutuksia koskevia ehdotuksia. Lähtökohtana on, että ministeriöön jäisivät vain ministeriölle selkeästi kuuluvat strategia-, budjetti-, lainsäädäntö- yms. tehtävät. Energiateknologian tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitus säilyisi edelleen osana Tekesin tehtäviä. Jaostoon kutsutaan edustajat seuraavista ministeriöistä: TEM, YM, MMM, LVM, ja VM. Työn aikana tulee kuulla ainakin energiamarkkinaviraston, Tekesin, TE keskusten, valtion omistajapolitiikkayksikön ja Motivan näkemyksiä. Jaosto voi tilata tehtävänsä tueksi selvityksiä, joiden rahoittamiseen TEM varautuu. Yksi harkittava selvitysaihe on ainakin Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien tehtävien organisoinnin kartoitus (tehtävät, työnjako, resurssit sekä hyvät ja huonot kokemukset). Jaoston tulee tehdä ehdotuksensa maaliskuun 2009 loppuun mennessä. 21

22 Toimikunnan työsuunnitelma, kokonaisaikataulu Liite touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä Toimikunnan kokoukset S tarvittaessa järjestäytyminen ja tilannekartoitus suunnitelman runko väliraportin viimeistely Jaostojen kokoukset Työkokoukset J1 rakennukset järjestäytyminen J2 liikenne järjestäytyminen J3 kotitaloudet järjestäytyminen J4 teollisuus ja palveluala järjestäytyminen J5 organisointi (virkamiesjaosto) järjestäytyminen Puheenjohtajisto Esittely/kuulemis- T K? T tilaisuudet + viestintä tiedote kuulemistilaisuus julkistus+tiedote Tutkimukset ja selvitykset S te tapäivä loppuseminaari Raportoinnit R R väliraportti loppuraportti Ilmasto- ja energiastrategia * ** Ilmasto- ja energiastrategia asettaa työlle tavoitteet * valtioneuvoston hyväksyntä strategialle ** eduskuntakäsittely alkaa S te tapäivä toimikunnan kokouspäivänä

23 Toimenpiteiden raportointipohja Toimenpiteen nimi Liite 8 LUONNOS I VAIHE TOIMENPITEEN KUVAUS Toimenpiteen tavoite ja yleiskuvaus (2 3 virkkeen yhteenveto) Toimenpidetyyppi (valitse kaikki sopivat) säädösohjaus (lait, määräykset, luvat) taloudellinen ohjauskeino (tuet, verotus, rahoitusmekanismit, valkoiset sertifikaatit) menetelmät (energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset) informaatio-ohjaus (neuvontapalvelut, asenneviestintä, energia- ja ympäristömerkinnät) koulutus ja osaaminen (perus- ja täydennyskoulutus, opetusohjelmiin vaikuttaminen) tutkimus ja kehitys muu Kohderyhmä Toteuttaja/vastuutaho Toteutusajankohta Muuta huomioitavaa - esteet, riskit - liittymät muihin toimenpiteisiin - kansainväliset kytkennät Toimenpide kohdistuu lämpöön sähköön polttoaineisiin Vaikutus kohderyhmässä merkittävä keskimääräinen vähäinen

24 Toimenpiteen nimi LUONNOS II VAIHE TOIMENPITEEN KUVAUS Arvio vaikuttavuudesta (tarkempi arvio vaiheessa III) (Vaikuttavuuden ajankohta, energian käytön väheneminen esim. prosentteina kohderyhmän energiankäytöstä) Arvio kustannuksista (tarkempi arvio vaiheessa III) (kustannusten suuruusluokka, kohdistuminen valtiolle, kuluttajalle, muille toimijoille) III VAIHE ENERGIA- JA CO 2 -VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN (Toimikunnan sihteeristö tekee) Laskennan lähtökohdat Lähtötiedot Tulokset 24

25 Energiatehokkuustoimikunta Määritelmistä ja rajauksista Liite 9 Energiatehokkuus Energiankäytön tehokkuuden parantamisella tarkoitetaan niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla tietyn tuotteen tai palvelun tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää pienennetään. Energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäytymiseen. Energiansäästö Energiansäästöllä tarkoitetaan tietyn toimenpiteen vaikutuksesta energian loppukäyttöön (MWh) verrattuna tilanteeseen, ettei toimenpidettä olisi toteutettu. Eri toimien yhteistä energiansäästövaikutusta laskettaessa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan toimien yhteisvaikutus, joka voi olla suurempi tai pienempi kuin kunkin yksittäisen toimen erillinen vaikutus. Energian loppukäyttö Energian loppukulutuksella tarkoitetaan EY:n komission uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskevan direktiiviesityksen (KOM(2008) 19 lopullinen) mukaista energian loppukulutusta. Se sisältää loppukuluttajien kuten teollisuuden, palveluiden, kotitalouksien ja liikenteen kuluttamat energiatuotteet, joita ovat sähkö, kaukolämpö ja polttoaineet. Direktiivissä loppukulutukseen lasketaan näiden lisäksi myös voimalaitosten oma energian käyttö sekä sähkön ja kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt. Energian loppukulutus lasketaan eri yhteyksissä jossain määrin eri tavoin, minkä vuoksi esimerkiksi Suomen energiatilastoissa ilmoitettu loppukulutus poikkeaa vuosittain noin yhden prosentin komission käyttämästä luvusta. Päästökauppasektorista ja energiatehokkuustoimikunnan työn rajauksista Toimikunnan asettamiskirjeessä mainitaan, että toimenpiteiden painopiste on eipäästökauppasektorilla sekä vuoteen 2020 ulottuvissa toimenpiteissä. Toimikunnan työn kannalta on hyvä määritellä mitkä alat tai sektorit jätetään pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle. Näitä rajauksia olisivat: 1) Keskitetty (Päästökaupan piirissä oleva) energiantuotanto, myös omakäyttöenergia 2) Sähkönsiirtoon ja jakeluun liittyvät häviöt 3) Pääosin tehon leikkaamisen ja/tai energian käytön ajoittumiseen liittyvät toimet. Ns. päästökauppasektorilla eli päästökaupan piirissä olevissa yrityksissä ja laitoksissa energianloppukäyttöön liittyvillä toimilla on suoraa vaikutusta päästöoikeuksiin ja sitä kauppa saatavaan hyötyyn yleensä vain silloin, kun yritys tuottaa itse kaiken ao. energialajin. Pääsääntöisesti voitaisiin energianloppukäyttö sisällyttää mukaan kokonaisuudessaan (lukuun ottamatta energiantuotantoa ja sen omakäyttöenergiaa) riippumatta siitä, onko kyseinen energiankäyttäjä päästökaupan piirissä vai ei. 25

26 Toimintamalli Rakennukset jaosto Liite 10 Jaosto Sihteeristö (Motiva Oy) Strategiatyöpaja Lähtökohdat, esteet, potentiaalit, haasteet valinnat ja strategiat Teematyöpaja 1: Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Teematyöpaja 2: Kiinteistöjen käyttö- ja ylläpito Teematyöpaja 3: Uudisrakentaminen Teematyöpaja 4: Korjausrakentaminen Raportointityöpaja: Keinovalikoima kokonaisuutena Raportointi Loppuraportti Vaikuttavuuden arviointi ETT Jaosto 1 1 Rakennukset-jaoston visio Yhdyskuntarakenne & maankäyttö 2050 Korjausrakentaminen Kiinteistöjen käyttö & ylläpito Uudisrakentaminen

27 Rakennukset-jaostossa alustaneet asiantuntijat Liite 11 Ajankohta Teema Asiantuntijapuheenvuorot Strategiatyöpaja, Aalto Erkki/ RAKLI: Kiinteistö- ja Sannäsin kartano rakentamisalan toimijakenttä Heikinheimo Pirkko/ Valtioneuvoston kanslia: Tulevaisuuden suuntauksia ilmasto- ja energiapolitiikassa Heiskanen Eva/ Kuluttajatutkimuskeskus: Energiatehokkuuden sosiaalinen potentiaali kansalaiset muutoksen ajurina Heljo Juhani/ Tampereen teknillinen yliopisto: Rakennetun ympäristön energiakatsaus Lahti Pekka/ VTT: Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus ja siihen vaikuttaminen Laitinen Erkki/ YM: Valtion ohjaustoimien ulottuvuus ja keinovalikoima lähtökohdista ja toimintaympäristö Seppänen Olli/ TKK: European actions to improve the energy efficiency of buildings Vanhanen Juha/ Gaia Consulting Oy: Energiatehokkuuden potentiaalit ja mallintamisen herkkyydet Vasara Petri/ Pöyry Forest Industry Consulting: Energiatehokkuuden signaalit Vehmaskoski Teemu/ RIL: Rakennetun omaisuuden ja energiatehokkuuden tila Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, Lauttasaari ASE-center Vilkamo Sirkka/TEM: Ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus Yhteinen aihe: Yhdyskuntarakenteen kipupisteet, kehittämistarpeet ja -keinot ilmasto- ja energiapolitiikan näkökulmasta 27

28 Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, Lauttasaari ASEcenter Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Raportointityöpaja Kosonen Leo/ Kuopion kaupunki Laine Ritva/ Suomen kuntaliitto Majamaa Wisa/ YIT Mäntysalo Raine/ TKK Saarento Heikki/ Varsinais-Suomen liitto Taipale Kaarin/ Helsingin kauppakorkeakoulu Vaattovaara Mari/ Helsingin yliopisto Yhteinen aihe: Energiatehokkuuden lisäämismahdollisuudet ja keinot kiinteistöjen käytössä ja ylläpidossa Heikkilä Tero/ Suomen Isännöintiliitto ry Peltokorpi Mikko/ Matinkylän huolto Oy Rintala Kimmo/ VVO-yhtymä Oyj Valtonen Heimo/ Senaatti-kiinteistöt Virtanen Pertti/ Suomen Talokeskus Oy 28