Puhtaasti paras! Etelä-Savo Saimaan maakunta Etelä-Savon maakuntastrategia. ensimmäinen luonnos lokakuun hallitukseen

Transkriptio

1 1 Puhtaasti paras! Etelä-Savo Saimaan maakunta 2030 Etelä-Savon maakuntastrategia ensimmäinen luonnos lokakuun hallitukseen

2 2 1 Etelä-Savo - Saimaan maakunta on Puhtaasti paras! Maakuntastrategia linjaa kehittämisen kärjet ja niille asetetut pitkän aikajänteen tavoitteet vuoteen Kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka - ovat elementit, joihin perustuvaan yritystointaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa Etelä-Savossa. Valinnat kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuusiin. Maakunnassa on kaikkiin kärkiin liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kaikissa kolmessa kärjessä digitaalisuus ja digitaaliset sovellukset ovat keskeinen kasvun ja kehittymisen edellytys. Etelä-Savon Saimaan maakunnan visioksi vuoteen 2030 määrittyi slogan Puhtaasti Paras!. Visio kuvaa maakunnan kärkivalintojen näkökulmasta toisaalta vahvoja luontoarvoja ja toisaalta niitä prosesseja, joiden kautta alueen kilpailukyky nojaa kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen ja hyvinvointiin. Keskiössä ovat niin maakunnan asukkaat, matkailijat kuin alueella vapaa-aikaansa viettävät. Päämääränä on, että meille kaikille Etelä-Savo on puhtaasti paras paikka työskennellä, opiskella ja elää. Strategia on laadittu vuoden 2016 aikana yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Tähän työhön osallistui sen eri vaiheissa lähes tuhat eteläsavolaista. Prosessissa haettiin yhteistä tahtotilaa ja teräviä kärkivalintoja tulevaisuuden rakentamisen vetureiksi. Strategiaprosessia taustoitettiin syksyllä 2015 tehdyllä Etelä-Savon skenaariotarkastelulla, joissa tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitettiin niin globaalista, kansallisesta kun maakunnankin näkökulmasta. Strategian valinnat konkretisoidaan toimenpiteiksi samanaikaisesti laaditussa Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa ja vuonna 2017 laadittavassa maakuntaohjelmassa. Käynnissä oleva maakuntauudistus koskettaa julkisten palvelujen myötä kaikkia eteläsavolaisia. Sen tuloksena syntyvien itsehallinnollisten maakuntien rakentaminen haastaa maakunnat, valtion ja kuntakentän uudenlaisen toimintakentän tulokselliseen haltuunottoon. Lisäksi julkisen talouden kireys ja leikkauspaineet tuovat tähän oman vaikeuskertoimensa. Uusien monialaisten maakuntien toiminta kattaa maakunnan oman, maakuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöiden ja maakunnan palvelulaitoksen lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kun maakunnan toimintaa ohjataan monien erilaisten toimintojen kokonaisuutena, niin uuden toimintatavan ja yhteistyökulttuurin omaksuminen on ensiarvoisen tärkeää. Sitä helpottaa eri osapuolten ennakkoluulon ja muutosjoustava asenne. Yhdessä viisaasti tekemällä voimme tuloksellisesti palvella maakunnan asukkaita ja saada resursseista enemmän irti. Yhteen hiileen puhaltaen, yhdessä toimien saamme enemmän aikaan ja vahvistamme kotimaakuntamme elinvoimaa. Tulevaisuudessakaan Etelä-Savo ei ole itseensä käpertynyt saareke vaan laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut pohjoiseurooppalainen harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu ketterä maakunta. Teemme yhdessä haluamaamme tulevaisuutta ja tässä työssä tarvitaan ihan jokaista. Menestyksen avaimet ovat omissa käsissämme!

3 3 2 Strategian kärkivalinnat - VESI, METSÄ, RUOKA VESI Perustelut kärkivalinnalle Saimaa on Suomen keskeisimpiä vesistöjä ja Etelä-Savo on Saimaan maakunta Maakunnan vesistöt ovat suurelta osin erittäin hyvässä kunnossa Etelä-Savossa on vesitutkimuksen kansainvälistä huippututkimusta erikoisalana vesien puhdistus ja vesiteknologia sekä ympäristöteknologian osaamista sekä koulutusta Saimaa ja Saimaan alueen vesistöt ovat matkailun keskeisin vetovoimatekijä Matkailu ja vapaa-aika luovat maakunnalle suuren osin vielä hyödyntämättömän - potentiaalin erilaisiin palveluihin Strategiset tavoitteet Etelä-Savossa on maailman puhtaimmat vesistöt Luontoarvo ja imagotekijä, jotka eivät säily itsestään 2. Vesiosaaminen on laajaa liiketoimintaa Maakunnan vesi- ja ympäristöteknologian osaaminen kuuluu maailman huippuun ja on ratkaisemassa globaaleja ympäristöongelmia Osaaminen saadaan kaupallistetuksi ja maakuntaan syntyy alalle uusia kasvuhaluisia yrityksiä

4 4 3. Saimaan maakunta on asumisen ja matkailun vetovoimainen kohde Saimaan alue on kansainvälisen järvimatkailun ja palveluiden ykköskohde Vesistöt ovat hyödynnetty asumis- ja virkistyskäytössä kestävästi METSÄ Perustelut kärkivalinnalle Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta metsäpinta-alan ja metsän kasvun osalta Maakunta on Suomen ykkönen kantorahatuloilla mitattuna, mutta jalostusaste on alhainen Metsä eri muodoissaan on maakunnan biotalouden kova ydin Maakunnan korkean tason osaamisen kärkenä on kuitu- ja prosessiteknologia, joka on kansainvälistä huippua alallaan Etelä-Savon metsäklusteriin liittyy kiinteästi metalliteollisuus/konepajateollisuus, joka tuottaa laitteistoja erityisesti kuitu- ja prosessiteollisuuden käyttöön globaaleilla markkinoilla Maakunnassa on vahvaa koulutusta metsäsektoriin liittyen Etelä-Savossa on suurin toisen asteen metsäkoulu/kouluttaja Metsä on osa eteläsavolaista kulttuurimaisemaa ja yksi matkailun vetovoimatekijöistä Strategiset tavoitteet Metsät on hyvin hoidetut ja kestävästi hyödynnetyt Etelä-Savot metsät ovat edelleen hyvin hoidetut ja monimuotoiset 2. Metsäosaamisemme ja liiketoiminta on maailman huippua useilla korkean osaamisen alueilla Osaaminen on konkretisoitu korkeamman jalostusasteen tuotteiksi ja sitä myöten myyntiarvo korkeammaksi. Visiona: Puu pitää myydä 100 kertaa ja 10 kertaa jo ennen sen kaatamista. Metalliteollisuus on kiinteä osa Etelä-Savon metsäklusteria erityisesti laitetoimituksissa Uudet sovellukset tulevaisuuteen 3. Matkailu ja hyvinvointi laajentavat metsien monikäyttöisyyttä Metsä on hyvinvoinnin lähde ja matkailun tuotesisältö Metsäsisältöisen palveluliiketoiminnan kasvu

5 5 RUOKA Perustelut kärkivalinnalle Maakunnan elinkeinorakenne on maamme alkutuotantovaltaisin Maakunnassa on elintarviketurvallisuuteen ja elintarvikeinnovaatioihin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä Etelä-Savossa toimii valtakunnallinen Luomuinstituutti ja luomututkimuksen keskittymä Ruoka ja ruokakulttuuri ovat matkailun keskeisiä vetovoimatekijöitä Strategiset tavoitteet Ruokaketjut ovat erikoistuneet ja hyvin toimivat Huipputuotteita viedään kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille Joustavat, kannattavat ja ketterät yritykset erikoistunut alkutuotanto ja palveluyritykset 2. Elintarvikeosaamisemme on korkean jalostusasteen liiketoimintaa Elintarviketurvallisuuden osaaminen ja innovaatiot tuotteistetaan sovelluksiksi ja kovan luokan liiketoiminnaksi Luomuosaamisen kaupallistetaan merkittäväksi liiketoiminnaksi 3. Vahva ruokakulttuuri on kilpailuetumme Lähiruoka ja luomu huipputuotteiksi Etelä-Savo ruokamatkailun keskittymäksi sesongit imagoeduksi

6 6 3 Toimintaympäristön kehittäminen strategisten kärkien tukena 3.1 Ihmisten toimeen tulo ja vahva aluetalous- osaava työvoima ja kilpailukykyiset yritykset Etelä-Savo on vuonna 2016 Suomen yrittäjävaltaisin maakunta väestön määrään suhteutettuna. Tämä fakta on hyvä perusta tulevaisuuden kasvulle. Ennen kaikkea maakunta tarvitsee investointeja niin aineellisia (infra) kuin aineettomiakin (osaaminen). Vesi, metsä ja ruoka tarjoavat alueella toimiville ja tänne sijoittumista suunnitteleville yrityksille erityistä kilpailuetua teknologiaosaamisen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Maakunnassamme on joustavat työmarkkinat. Tämä mahdollistaa alueen oppilaitosten sekä viranomaisten kanssa yhteistyössä räätälöidyt palvelut yrityksille niin uuden työvoiman rekrytoinnissa kuin olemassa olevan työvoiman osaamisen kehittämisessä. Lisäksi alueemme on paljon sukupolvenvaihdoksessa olevia yrityksiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden aloittaa oma yrittäjyysura jo toimivassa ja kannattavassa yrityksessä. Maakunnan oppilaitokset kouluttavat osaavaa työvoimaa alueen yritysten tarpeisiin. Tulevaisuudessa eriasteista koulutusta järjestetäänkin enenevissä määrin yhdessä yritysten kanssa. Vuonna 2030 maakunnassa on vahvaan osaamiseen pohjautuvaa toisen asteen koulutusta, Suomen paras ammattikorkeakoulu sekä kaikille kärkialoille suunnattua verkostomaisesti toteutettua yliopistokoulutusta ja tutkimusta. Matkailu on Etelä-Savolle keskeinen toimiala. Sen ytimessä ovat Saimaan alueen verkostomaisesti toimivat mikro- ja pienyritykset, jotka hakevat kasvua tuotekehityksestä, markkinoinnista ja myynnistä palveluista. Vuonna 2030 Saimaan alue on ympärivuotisen matkailun vetovoimainen ykköskohde. Tämä edellyttää niin toimivia liikennepalveluita kuin matkailun kytkemistä entistä tiiviimmin osaksi maakuntamme palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Etelä-Savo on lähellä pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuria markkinoita. Alueemme saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti ja päämääränä on tavaroiden ja ihmisten sujuva liikkuminen Etelä-Savoon ja täältä maailmalle. Pääväylämme ovat Savonrata, valtatie viisi, Savonlinnan lentokenttä sekä Saimaan syväväylä. Parannamme saavutettavuuttamme lisäksi kehittämällä nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Etelä-Savon maakunta tarjoaa ihmisten toimeentulolle ja yrittäjyydelle sekä yritysten kasvulle toimivan kokonaisuuden, joka perustuu alueen omiin resursseihin ja vahvuuksiin, palveluiden toimivuuteen ja nopeuteen sekä asioiden hoitamisen helppouteen. Nämä elementit yhdessä luovat edellytykset tulevaisuuden muuttovoitolle. Mittarit/Indikaattorit: Yritysindikaattorit: - vuonna 2014 maakunnan mikro- ja pk-yritykset työllistivät henkilöä - vuonna 2030 maakunnan mikro- ja pk-yritykset työllistävät noin henkilöä - vuonna 2014 maakunnan mikro- ja pk-yritysten liikevaihto oli 5 miljardia - vuoteen 2030 maakunnan mikro- ja pk-yritykset liikevaihto kasvaa 2 % vuosivauhdilla eli noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä Metsä - (Täydennetään hakkuiden määrää kuvaavalla indikaattorilla) - vuonna 2016 puusta jalostetaan maakunnassa kolmasosa - vuonna 2030 puusta jalostetaan maakunnassa puolet

7 7 Matkailu - vuonna 2015 yöpymisvuorokausia Etelä-Savossa , joista kotimaisia ja ulkomaisia vuonna 2030 yöpymisvuorokausia Etelä-Savossa , joista kotimaisia ja ulkomaisia Vuonna 2015* keskimääräinen viipymisaika majoitusliikkeissä Etelä-Savossa 1,9 vrk, mikä on maakunnista sijalla 6. ja samaa luokkaa koko maan keskiarvon kanssa (1,8 vrk). - Vuonna 2030 keskimääräinen viipymisaika majoitusliikkeissä Etelä-Savossa 3,2 vuorokautta, mikä on huomattavasti maan keskiarvon yläpuolella 3.2 Innovaatiokykyinen maakunta - Älykäs erikoistuminen ja näppärät arjen ratkaisut Vesi, metsä ja ruoka muodostavat Etelä-Savon älykkään erikoistumisen ytimen. Vesitutkimuksen saralla maakunnassa on osaamista ratkaista globaaleja ympäristöongelmia. Metsäklusteri on Suomen metsäisimmässä maakunnassa keskiössä myös tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Ruoka on Etelä- Savossa matkailupalveluiden keskeinen osa, mutta se on myös innovaatiotoimintaa. Etelä-Savossa lähiruoka ja luomu ovat elintarviketurvallisuuden tutkimuksen keskiössä. Biotalous eteläsavolaisittain tarkoittaa näiden kolmen kärkialan huippuosaamista ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Nämä innovaatiotoiminnan ja korkean osaamisen veturit tukevat alueen yrityksiä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä lopputuotteiden kaupallisille markkinoille saattamisessa. Hyvästäkään lähtötilanteesta ei päästä eteenpäin ellei innovaatiotoiminnan tuloksia saada kaupallisiksi sovelluksiksi ja markkinoille myyntituotteiksi. Vuonna 2030 Etelä-Savossa sijaitsee useita korkeaan osaamiseen perustuvia kansainvälisiä huippuyksiköitä, jotka ovat verkostoituneet laajasti yritysten ja kehittämis- sekä tutkimuslaitosten kanssa. Maakunnan menestyksen avaimena on vahvan akateemisen innovaatiotoiminnan rinnalla arkea helpottaviin kokeiluihin kannustaminen ja niiden pilotoiminen. Etelä-Savossa on hyvät ja osin vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet valtakunnallisten pilottien kokeilumaakuntana. Tämä edellyttää ripeää reagointivalmiutta ja ennakkoluulotonta asennetta. Etelä-Savossa panostetaan toimiviin innovatiivisiin palveluihin, jotka helpottavat asukkaiden arkea sen jokaisella sektorilla aina liikennejärjestelmästä hyvinvointipalveluihin. Mittarit/Indikaattorit: - vuonna 2016 tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeista (selvittelyssä) % tulee kansainvälisistä rahoituslähteistä - vuonna 2030 tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeista (tavoite täsmennetään selvitysten pohjalta) % tulee kansainvälisistä rahoituslähteistä - vuonna 2014 yritysten tki-panostukset ovat Etelä-Savossa 42,7 milj. euroa - vuoteen 2030 yritysten tki-panostukset kasvavat kolmanneksella - vuonna 2016 eteläsavolaisten organisaatioiden rekisteröimät IPR-oikeudet/patentit (selvittelyssä) - vuonna 2030 eteläsavolaisten organisaatioiden rekisteröimät IPR-oikeudet/patentit (tavoite täsmennetään selvitysten pohjalta)

8 8 3.3 Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta Etelä-Savo osana globaalia toimintaympäristöä Kansainvälisyys on merkittävä osa Etelä-Savon tulevaisuuden kilpailukykyä. Digitaalinen toimintaympäristö tuo kansainväliset verkostot kaikkien ulottuville. Eteläsavolaiset toimijat ovat mukana monissa kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälisillä markkinoilla riittää kuitenkin haastetta. Vuonna 2016 maakunnan yrityksistä vain noin 100 harjoittaa merkittävää* kansainvälistä vientitoimintaa. Potentiaalia maakunnan yrityksissä kuitenkin on ja kärkialat tarjoavat kasvumahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Alueen yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten sekä kehittämisorganisaatioiden kansainvälisyysvalmiuksien nostaminen uudelle tasolle vaatii systemaattista ja määrätietoista kehittämistyötä. Eteläsavolaiset toimijat etsivät jatkuvasti uusia kumppanuuksia sieltä missä tarjolla on parasta osaamista iskulauseena: Maailma on markkina. Vahvat yhteydet lähialueisiin ja erityisesti lähimarkkinana Venäjään ovat vahvalla pohjalla. Tulevaisuudessa korostuvat myös uusien markkina-alueiden haltuunotto erityisesti yritystoiminnan kasvupotentiaalin realisoimiseksi. Kansainvälisyys on osa eteläsavolaisten arkipäivää. Maakunnan oppilaitoksissa opiskelee, opettaa ja tutkii suuri joukko kansainvälisiä osaajia, jotka täydentävät maakunnan osaamis- ja työvoimatarvetta eri elinkeinoelämän sektoreilla. Oppi- ja tutkimuslaitokset myös myyvät osaamistaan ulkomaille ja koulutusviennistä luodaan vuoteen 2030 mennessä maakunnalle merkittävä tulonlähde. Maakunnan väestömäärän lasku on valitettava realiteetti, johon positiivista kaikua on tuonut maahanmuutto. Koko 2000-luvun maahanmuutto on estänyt Etelä-Savon väestömäärän laskun jyrkältä syöksykierteeltä. Muuttovoittoon panostamme tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. Maahanmuutto on yksi keskeinen väylä, joka tuo maakuntaa uusia asukkaita, työntekijöitä ja yrittäjiä - uusia eteläsavolaisia. Edellytyksenä on aidosti monikulttuurinen toimintatapa ja -asenne. *Määritelmä merkittävälle: Vientiä yli arvosta per vuosi Mittarit/Indikaattorit: Kansainvälistä vientiä harjoittavat yritykset - Vuonna 2016 maakunnan yrityksistä 109 harjoittaa merkittävää kansainvälistä vientiä - Vuonna 2030 maakunnan yrityksistä 200 harjoittaa merkittävää kansainvälistä vientiä - Maakuntaan muutto - vuonna 2015 maakunnan asukkaista 2,7 % on ulkomaalaistaustaisia - vuonna 2030 maakunnan asukkaista 10 % on ulkomaalaistaustaisia - vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on noin 40 % - Vuonna 2030 ulkomaalaisten työttömyysaste on alle 10 % 3.4 Ainutlaatuinen ja monipuolinen ympäristö - luonnonvaroja kestävästi käyttävä Etelä-Savo Etelä-Savo on Järvi-Suomen sydän: 25 % pinta-alasta on vettä ja vesistöt ovat lähes kauttaaltaan laadultaan erinomaisia tai hyviä. Euroopan neljänneksi suurin järvi Saimaa sijoittuu pääosin Etelä-Savoon ja alueen erikoisuuksiin kuuluu myös saimaannorppa, yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö luo pohjan niin viihtyisälle elinympäristölle kuin matkailun kansainvälistämiselle.

9 9 Etelä-Savon metsien kasvu on parhainta koko Suomessa. Terveet, runsaat ja luonnoltaan monimuotoiset metsät mahdollistavat niiden kasvavan ja monipuolisen käytön ja ekosysteemipalvelut. Monipuolinen maatalous tuottaa niin marjoja, kasvihuonetuotteita kuin luomulihaa ja viljaakin. Etelä-Savo haluaa pitää kiinni näistä luonnonvaroistaan ja käyttää niitä kestävästi. Metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Ruuantuotannossa panostetaan monipuolisuuteen ja luomuun. Meillä energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Kiertotalouden keinoin vähennämme raakaaineiden hukkakäyttöä tuotannossa. Maa- ja metsätalouden vesistöpäästöjä pienennetään määrätietoisesti. Lisäksi huolehdimme pohjavesiemme laadusta ohjaamalla sille vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittumista johdonmukaisesti. Vuonna 2030 Etelä-Savo on kansainvälisesti tunnettu järvi-, kulttuuri-, ruoka ja luontomatkailualue. Matkailua ohjataan hallitusti ilman, että alueen luontoarvot kärsivät. Mittarit/Indikaattorit: - vuonna 2016 Etelä-Savon järvien pinta-alasta on 93 % luokiteltu tilaltaan erinomaisiksi tai hyviksi - vuonna 2030 Etelä-Savon vesistöjen veden laatu 96 % erinomaisena tai hyvänä - vuonna 2016 uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankäytöstä on 48,9 %, energiaomavaraisuus on 42 % - vuonna 2030 uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankäytöstä on noussut 60 % samoin energiaomavaraisuus - vuonna ,5 % Etelä-Savon pelloista on luomuviljeltyä, osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin - vuonna 2030 luomutuotannossa on viidennes peltoalasta, elintarvikkeet ovat maineeltaan puhtaita 3.5 Hyvinvoivat ihmiset - Ennakoiva hyvinvoinnin edistäminen ja turvallinen elinympäristö Maakuntastrategian kärkivalinnat vesi, metsä, ruoka tuovat aluetalouteen kasvun mahdollisuuksia. Aineellisen hyvinvoinnin lisäksi niiden puhtaus ja turvallisuus on edellytys sille, että alueen asukkaat, vapaaajan asukkaat ja matkailijat voivat kokea elämänlaatunsa hyväksi. Etelä-Savossa on toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa ja maakuntaa voidaan pitää vapaa-ajan asumisen mallialueena. Ylpeästi voidaan myös sanoa, että sujuva arki on Etelä-Savossa totta. Tämän todistaa se, että yli 90 % Etelä-Savon väestöstä asuu enintään 15 min etäisyydellä taajamien työpaikoista ja palveluista. Sujuvan arjen ansiosta pääosalle eteläsavolaisista jää joka päivä noin 1 tunti enemmän aikaa vaikka harrastuksiin. Puhdas luonto, vesi ja metsä ovat kotiovella. Maakunnan erikokoiset ja -tyyppiset taajamat erikoistuvat omien vahvuuksien pohjalta niin elinkeinojen, asumisen kuin vapaa-ajanasutuksenkin näkökulmasta. Maakunnassa hyvinvointi ymmärretään läpileikkaavana kaikessa toiminnassa ja ennakoivaan hyvinvoinnin edistämiseen panostetaan määrätietoisesti, jotta eläkkeelle jäätäisiin mahdollisimman terveinä ja eläkkeellesiirtymisikä nousisi. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää kehittämistä tehdään aiempaa enemmän paikallislähtöisesti mm. yhdessä järjestökentän kanssa. Hyvinvointiyrittäjyys, terveysmatkailu, Green Care ovat potentiaalisia alueen omiin vahvuuksiin pohjautuvia uusia ja kasvavia mahdollisuuksia. Niihin panostaminen tuo aluetalouteen kasvun mahdollisuuksia. Huomioitava on myös digitalisaation ja terveysteknologian mahdollisuudet ihmisten omaehtoisessa terveyden edistämisessä, hyvinvointiyrittäjyyden potentiaalissa ja terveyspalveluiden laadun parantamisessa. Etelä-Savon mittava kulttuuritarjonta, kulttuuritoiminta ja kulttuuriperinnön vaaliminen ovat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien ohella olennainen osa hyvinvointia. Maakunnassa järjestetään vuosittain koko joukko kansainvälisestikin tunnettuja kulttuuri-ja urheilutapahtumia, jotka houkutellevat alueelle

10 10 vierailijoita. Lisäksi nämä alueen omat tapahtumat tuovat asukkailleen hyvinvointia yhteisöllisyyden, sosiaalisen pääoman ja alueeseen identifioitumisen muodossa. Saimaa ja Etelä-Savo tunnetaan vuonna 2030 ihmisten hyvinvoinnin huippualueena sekä yhteisöllisyyden ja paikallislähtöisen hyvinvoinnin kehittämisen kokeilu- ja mallialueena myös kansainvälisesti. Mittarit/Indikaattorit: - vuonna 2012 Etelä-Savo on asukkaiden hyvinvointia mittaavalla GPI-indeksillä sijalla neljä - vuonna 2030 Etelä-Savo on asukkaiden hyvinvointia mittaavalla GPI-indeksillä Suomen paras - vuonna 2015 Etelä-Savo on Kelan ikävakioidulla sairastuvuusindeksillä mitattuna 14. sijalla - vuonna 2030 Etelä-Savo on Kelan ikävakioidulla sairastuvuusindeksillä mitattuna 8 parhaan joukossa