Kaupunginhallitus Liite Etelä-Savo on sujuvan arjen ja laadukkaan ympäristön maakunta
|
|
- Tommi Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunginhallitus Liite Tavoite: Etelä-Savo on sujuvan arjen ja laadukkaan ympäristön maakunta Me Etelä-Savossa arvostamme arjen sujuvuutta ja upeaa ympäristöä, jonka helmenä on Saimaa, Euroopan nejänneksi suurin järvialue. Puhdas vesi, rannat ja metsät vetävät puoleensa, samoin sujuva ja turvallinen arki sekä alueen hyvä maine. Olemme päättäneet pitää näistä arvoista kiinni. Ammennamme hyvinvointia kulttuurista ja ympäristöstämme ja siksi pidämme hyvää huolta myös ympäristön hyvinvoinnista. Vahvistamme ihmisten aktiivista osallistumista, osaamista ja parannamme työvoiman saatavuutta. Haluamme, että Saimaa ja Etelä-Savo tunnetaan asukkaiden ja vapaa-ajanviettäjien hyvinvoinnin huippualueena sekä yhteisöllisuuden ja paikallislähtöisen hyvinvoinnin kehittämisen kokeilu- ja mallialueena, myös kansainvälisesti. Toimenpiteitä: Vahvistetaan osallisuutta ja toimijuutta: > Etelä-Savosta kehitetään kulttuurihyvinvoinnin edelläkävijä > Vahvistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää aktiivista elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä > Tuetaan kolmanne sektorin, yrityselämän ja julkishallinnon kumppanuuksia > ylläpidetään laadukkaita vapaa-ajan palveluita ja -rakenteita Vahvistetaan ihmisten osaamista ja vastataan elinkeinoelämän osaamistarpeisiin: > Tiivistetään oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa > Kehitetään koulutuskenttää vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin > Edistetään nuorten pysymistä mukana yhteiskunnassa Sujuvoitetaan ihmisten arkea: > Parannetaan palveluiden laatua, saatavuutta ja saavutettavuutta > Kehitetään etelä-savoon soveltuvia älykkäitä työssäkäynnin ja asioinnin matkaketjuja > Edistetään uusien liikennepalvelujen ja uusien digitaalisten liikenne- ja etäpalvelujen käyttöönottoa Edistetään tervettä korjausrakentamista sekä olemassaolevan rakennuskannan ylläpitoa ja uusiokäyttöä: > Panostetaan kestävään korjausrakentamiseen, olemassaolevan rakennuskannan ylläpitoon ja käyttöön sekä rakennusten arvokehityksen turvaamiseen > Edistetään energiatehokasta rakentamista ja puurakentamista > Edistetään rakentamisen ja kokonaisten ympäristöjen elinkaarimalleja
2 Vaalitaan Etelä-Savon omaleimaisia luontoarvoja: > Toteutetaan metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaa (Metso) sekä kestävän metsätalouden toimintaohjeita > Parannetaan pinta- ja pohjavesien tilaa toteuttamalla vesienhoitosuunnitelmien kärkitoimenpiteitä > Edistetään Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin sekä Saimaannorpan suojelustrategian toimenpidesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa > Edistetään Saimaan uhanalaisten kalalajien suojelua Vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin hyvinvoinnin, ihmisten ja ympäristön näkökulmasta? Puuttuuko jokin keskeinen toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa?
3 Tavoite: Etelä-Savo kasvaa kansainvälisyydestä ja digitaalisuudesta Etelä-Savo on Suomen yrittäjyysintensiivisintä aluetta. Maakunnan elinkeinoelämän luontaisia vahvuuksia ovat puhtaat vedet ja metsä, ruokaturvallisuuteen erikoistunut elintarviketalous (luomu) sekä pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolin läheisyys. Etelä-Savossa liiketoiminnan mahdollisuudet nähdään moninaisina. Maakunnan strategisten kärkien metsän-vedenruuan osalta erityisesti biotalouden innovaatiot, palveluinnovaatiot ja erikoistunut matkailu tarjoavat kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia yrityksille. Väestökehityksen myötä maakunnassa tapahtuu lähivuosina mittava työvoiman uusiutuminen, joka avaa runsaasti työpaikkoja eri toimialojen työntekijöille sekä mahdollisuuksia uusille yrittäjille jo olemassa olevien yritysten jatkajina tai uusien yritysten perustajina. Etelä-Savo on mahdollisuuksien maakunta työlle ja yrittämiselle. Toimenpiteitä: Kasvatetaan liiketoimintaa ja arvonlisää metsä, ruoka, vesi -tuotantoklustereiden kaikissa osissa > Nostetaan metsien jalostusarvopohjaa kestävästi ja digitaalisesti toimialarajat ylittäen prosessi-, kone-, ja teknologiateollisuudessa, matkailussa ja hyvinvointipalveluissa > Puhdas ja laadukas ruoka pellolta ja metsästä kuluttajille - haetaan tuote- ja palveluerikoistumista (esim. luomu), panostetaan ruokaketjun turvallisuuteen ja korkeaan laatuun, hyödynnetään paikallisuus voimavarana, panostetaan viestintään ja brändäykseen sekä digitaalisiin liiketoimintamalleihin > Hyödynnetään puhtaan veden osaamista kemian- ja prosessiteollisuuden monitoroinnin ja tietointensiivisen teknologiapalvelujen, elintarviketuotannon, matkailun ja hyvinvoinnin kehittämisessä Parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin > Palvelut: yrityspalvelut ja digitaalisuus (sukupolven- ja omistajanvaihdokset, kansainvälistyminen ja verkostoituminen) > Syvennetään eri toimialojen vientiosaamista > infra: kehitetään Etelä-Savon fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta (tietoliikenneyhteydet, logistiikka) sekä ennakoivaa tonttipalvelua
4 Vahvistetaan yritysten kilpailukykyä, uusiutumista ja kasvua > Tuetaan yritysten avainhenkilöiden osaamista (markkinointi, kansainvälisyys ja liiketoiminnan kasvuosaaminen) > Mikro- ja yksinyrittäjät: vahvistetaan digiosaamista ja verkostoitumista Vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin elinkeinoelämän kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmista? Puuttuuko jokin keskeinen toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa?
5 Tavoite: Etelä-Savo kansainvälistää Saimaan matkailua Matkailu on kasvava vientiala, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Matkailun osuus bkt:sta oli maakunnassa 2014 ja 2013 vuosina 3,6%, kun koko maan vastaava luku oli 2,5%. Matkailu on merkittävä työllistäjä ja suuren kasvupotentiaalin palveluala, johon Etelä-Savossa panostetaan yhtenä kärkiteemana. Vesi, metsät ja ruoka ovat matkailussa yhtä kuin puhdas järviluonto ja sen antimet. Ne ovat matkailun sisältö- ja vetovoimatekijöitä, syitä matkustaa tänne, viihtyä ja viipyä meillä. Saimaana pyrimme premium-kohteeksi, emme massamatkailukohteeksi tai tuotteeksi. Järviluonnon tuotteistaminen ja sen vastuullinen hyödyntäminen edellyttää osaamisen vahvistamista,laaja-alaista yhteistyötä, yhteisiä tuotekokonaisuuksia ja yhteismarkkinointia. Pohjoisten alueiden merkityksen kasvaessa myös arktisuus ja sen erityislaatuisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia matkailutuotteiden profiloimiseen. Saimaan tarina on kaikkien eteläsavolaisten tarina. Saimaan brändi on meidän kaikkien brändi. Matkailu ja vapaa-aika on meidän kaikkien business. Toimenpiteitä: Hiotaan ja kirkastetaan Saimaa kansainväliseksi kestävän matkailun helmeksi > Tuotteistetaan metsä, ruoka ja vesi matkailutuotteiksi ja -palveluiksi verkostomaisella yhteistyöllä > Markkinoidaan Saimaata ja Lakeland -aluetta ylimaakunnallisella yhteistyöllä > Edistetään matkailijoiden matkaketjuja Kehitetään vastuullista matkailua ja vapaa-ajan asumista puhtaassa järviluonnossa > Edistetään matkailun ja vapaa-ajan asumisen kuttuurista, sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä > Vahvistetaan matkailun ja vapaa-ajan asutuksen kaavoituksen ja rakentamisen ympäristöystävällisyyttä Vastataan vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeiden muutoksiin ja kysynnän kasvuun > Edistetään kaupallisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta > Kehitetään kulttuuritarjontaa ja -palveluita > Ylläpidetään laadukkaita vapaa-ajan palveluita ja -rakenteita Vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin vapaa-ajan ja matkailun näkökulmista? Puuttuuko jokin keskeinen toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa?
6 Tavoite: Etelä-Savo synnyttää biotalouteen uutta liiketoimintaa ja innovatiivisia, kestäviä toimintamalleja Biotalous pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin toimintamalleihin, joissa luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsistä, pelloilta ja vesistöistä peräisin olevat eloperäiset biomassat ja niihin liittyvä teknologia tarjoavat ratkaisuja yhä monipuolisimpiin käyttötarkoituksiin. Biotalous kytkeytyy saumattomasti kestävän kehityksen, kiertotalouden, resurssiviisauden ja hiilineutraaliuden tavoitteisiin. Biotaloudessa myös jätteet ja jalostuksessa syntyvät sivuvirrat täydentävät hyödynnettävää raakaainepohjaa. Biotalouteen on asetettu mittavia kasvuodotuksia kansallisen biotalousstrategiantavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon (60 mrd v.2014) ja luoda uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet perustuvat biomassojen ja vesivarojen viisaaseen hyödyntämiseen, niihin liittyvän teknologian kehittämiseen sekä korkean arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin. Suomen biotaloudesta noin puolet on metsäbiotaloutta (Vihreä biotalous), ja tällä sektorilla nähdään edelleen mittavaa kasvupotentiaalia. Tulevaisuudessa metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo teollisia symbiooseja metsä-, energia-, teknologia-, kemian- ja rakennusalalla. Myös vesiosaamiseen (Sininen biotalous) ja sen teknologiaan liittyvään liiketoimintaan (esim. veden kemia) sisältyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Biotalous on valittu maakuntaohjelman yhdeksi kärkiteemaksi koska vihreä biotalous, sininen biotalous ja keltainen biotalous (maatalous) kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin maakuntastrategian metsään, veteen ja ruokaan. Biotaloutta ja puhdasta teknologiaa kehitetään maakunnan kaikilla kolmella strategiakärjellä. Runsaiden luonnonvarojensa ja biomassojen hyödyntämiseen liittyvän laajaalaisen osaamisen ansiosta Etelä-Savolla on hyvät lähtökohdat biotalouden edelläkävijyyteen Suomessa. Maakunnan kannalta on tärkeää hyödyntää kilpailuetuamme, mennä mukaan kasvun imuun, saada nopeasti aikaan uutta yritystoimintaa sekä korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita. Etelä-Savo vastaa näihin haasteisiin luomalla biotalouden kasvulle ja uudelle liiketoiminnalle otollisen toimintaympäristön niin raaka-aineen saatavuuden kuin alan osaamisperustaa vahvistavan tki-toiminnan osalta. Toimenpiteitä: Tuotteistetaan metsä, ruoka ja vesi korkean lisäarvon biotaloustuotteiksi ja -palveluiksi > Metsä: panostetaan uusien kiertotaloutta tukevien biotaloustuotteiden valmistukseen ja palveluihin > Ruoka: edistetään kiertotaloutta hyödyntämällä ruokaklusterin sivuvirtoja ja hävikkiä koko tuotantoketjussa > Vesi: veden eri olomuodot, ainesosat ja veden kemia
7 Luodaan uusia kestäviä toimintamalleja biotalouden edistämiseksi > Pilotoidaan bio- ja kiertotalouden uusia toimintakonsepteja > Edistetään tuotekehityksen, jakelun ja markkinoinnin verkostojen syntymistä > Synnytetään kiertotalouden verkostoja ja toimintamalleja (sivuvirtojen hyödyntäminen) Edistetään uusiutuvaa energian tuotantoa > Edistetään hiilivapaiden energiamuotojen tuotantoa ja jakelua > Mahdollistetaan uusien teollisten biotalousinvestointien syntymistä Etelä-Savoon > Edistetään hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa Vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin biotalouden näkökulmasta? Puuttuuko jokin keskeinen toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa?
8 Tavoite: Etelä-Savo luo ketteriä innovaatioita strategisilla kärkialoilla Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKItoiminnan tavoitteena on kaupallistaa maakunnan osaamispohjaisia toimialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumissuuntia. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää toimenpiteitä, jotka pohjautuvat maakunnan vahvuuksiin ja pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen sekä valikoituun älykkääseen erikoistumiseen. Tällä ohjelmakaudella keskeisintä on innovaatioiden kaupallistaminen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksen mukaiset ja toimivat TKIympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Yhteisenä nimittäjänä Etelä-Savon älykkään erikoistumisen kärkien kehittämiselle on digitaalisuus. Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta. Digitaalisilla prosesseilla pystytään tuottamaan aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle rakennettavia uudenlaisia palveluita, prosesseja ja liiketoimintaa. Digitaalisuus uudistaa erityisesti palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista laajempaan käyttöön. Tämä tuo maakunnan toimijoille lähelle reaaliaikaiset globaalit markkinat ja kilpailutilanteet, joihin on tartuttava innovatiivisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Kaikkiin älykkään erikoistumisen kärkiin liittyy keskeisesti palveluliiketoimintaa tukevat palveluinnovaatiot, joilla luodaan käyttäjälähtöisiä toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja. Toimenpiteitä: Kannustetaan TKI-toimijoita uuteen edelläkävijyyteen ja rohkeisiin pilottiavauksiin - synnytetään menestyksen kasvukierre Vahvistetaan globaalisti verkostoituneita innovaatioalustoja sekä teknologia-, prosessi-, ja tuoteinnovaatioiden syntyä tukevia toimintoja Tuotteistetaan palveluinnovaatioita > Edistetään liiketoimintainnovaatioita ja digitaalisuutta niin älykkään erikoistumisen kärkiin kuuluvassa tutkimuksessa kuin muussakin kehittämistoiminnassa
9 Älykkään erikoistumisen kärjet: Metsä - Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit > Metsätalouden ja puunjalostuksen arvoketjun kehittäminen > Korkean jalostusasteen tuotteet ja tuotantoprosessit Vesi - Puhtaan veden teknologia ja konseptit > Teollisuuden ja yhdyskuntien kestävä vesitalous > Puhtaan ympäristön älykkäät kokonaisratkaisut Ruoka - Ruokaketjun puhtaus ja turvallisuus > Luomun tuote- ja tuotantoinnovaatiot > Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut Vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin älykkään erikoistumisen ja innovaatioiden näkökulmista? Puuttuuko jokin keskeinen toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa?
10 Muuta arvioitavaa Ohjelmaa tullaan toimeenpanemaan laajan toteuttajajoukon yhteistyönä. Keskeistä on kaikkien tahojen sitoutuminen ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ovatko ohjelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet sen sisältöisiä, että Sinä ja edustamasi taho voitte olla mukana niiden toteuttamisessa? Millä tavalla? Joulukuussa 2016 on hyväksytty Etelä-Savo - Saimaan maakunta strategia ja uusi maakuntaohjelma on valmisteltu laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Ohjelmaprosessin osallistamisjärjestelmä on kuvattu ohjelma-asiakirjan sivulla 35 olevassa valmistelun vuosikellossa. Miten arvioit ohjelmavalmistelun toimivuutta oman organisaatiosi näkökulmasta? Lopuksi sana on vapaa. Kerro kommentteja maakuntaohjelmaan, valmisteluprosessiin sekä terveiset ohjelman toimeenpanoon. Etunimi Sukunimi Organisaatio Kiitos vastauksestasi!
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
Satakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Etelä-Savo. 1. luonnos Esitys Maakuntahallitukselle ETELÄ-SAVO SAIMAAN MAAKUNTA
Etelä-Savo 2018 2021 1. luonnos Esitys Maakuntahallitukselle 4.9.2017 ETELÄ-SAVO SAIMAAN MAAKUNTA SISÄLTÖ Strategiasta toimenpiteiksi... 3 Maakunnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet... 4 Etelä-Savo
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
Satakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
Tornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
- Potentiaalia innovaatioiksi
- Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
ja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
Perustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
Teollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu
Teollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekes on käynnistänyt teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Samassa yhteydessä tarkastellaan
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN
ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Satakunnan maakuntaohjelma vs. Aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 20.9.2018 Älykäs erikoistuminen - Smart specialisation Euroopan Unionin ohjelmakausi 2014-2020 alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
- KASVAVA MAHDOLLISUUS
- KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
Keski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
Biotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT
12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen
Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12
Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),
MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola
Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola 20.8.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Syyskauden työpajasarjaa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari
Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous
Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet
Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy
Pirkanmaan Bioenergiapäivä 18.1.2017 Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy 1 TEOLLISEN MITTAKAAVAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYS- JA PILOTALUE
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa
Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Rohkeasti aikaansa edellä
Älykkään teknologian llmastonmuutos ja luonnonvarojen Ääripäiden korostuminen Jyväskylä on ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki 1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia
Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
Älykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus
BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
Etelä-Savon kalastusaluepäivä , Mikkeli Aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, Etelä-Savon maakuntaliitto
PUHTAASTI PARAS! Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017, Mikkeli Aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELUN OSALLISTAMISJÄRJESTELMÄ ETELÄ-SAVO SAIMAAN
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,