Elämän ilot ja surut koskettavat myös lapsia

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalis toukokuu 2008 Nro 1/2008 Elämän ilot ja surut koskettavat myös lapsia n Lapsilla on tarkat silmät ja kuulevat korvat. He ymmärtävät, milloin kodissa on iloa ja onnea, mutta myös sen, milloin vanhemmilla on vaikeuksia ja surua. Pitäisikö lapsille kertoa elämää hankaloittavista talousongelmista tai sairaudesta, vai olisiko parempi jättää kertomatta? Miten selittää vanhempien välisiä riitoja tai puhua läheisen kuolemasta? Keskiaukeamalle on koottu aineistoa erilaisista kriiseistä ja siitä, kuinka asioita voi käsitellä lasten kanssa kotona. Sivuille on myös koottu auttavien tahojen yhteystietoja ja kirjavinkkejä.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ Panostetaan koulutukseen Helmikuun ensimmäisellä viikolla eduskunta aloittaa kevätkauden työt. Kevään aikana käsittelemme useita selontekoja, ja hallituksen lakiesityksiäkin on noin 200. Tarvitsemme uudenlaista yhteisöllisyyttä, jotta kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hyvään elämään. Yhteisöllisyys on voimavara ja yksi hyvän elämän edellytyksistä. Luovuus, osaaminen ja korkea sivistystaso ovat edellytys menestymiselle. Koulutuksella on tärkeä tehtävä vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen. Siksi eduskuntaryhmämme pysyvänä tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia kouluissa ja kodeissa. Lapsuus on ainutlaatuista aikaa paitsi kasvun ja kehityksen, myös koulutuksen näkökulmasta. Silloin opitaan sivistyksen perustaidot, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä tiedon hankkimisen taidot. Ilman näitä perustaitoja on mahdotonta saavuttaa syvempiä valmiuksia kohdata koulutuksen ja työelämän haasteet aikuisuudessa. Koulutustalkoisiin tarvitaan myös vanhempia, jotka haluavat panostaa lastensa menestykseen. Vaikka vanhemmilla ei omaa koulutusta paljon olisikaan, on tärkeää, että lasta kannustetaan, tuetaan ja jopa vaaditaan laittamaan kouluun liittyvät asiat aina ensisijalle muiden, sinänsä tärkeidenkin asioiden edelle. Lapsella on harvoin valmiuksia pohtia syvällisesti tulevaisuuttaan, joten vanhempien on otettava viime kädessä vastuu lapsen valinnoista ja koulunkäynnistä. Työhön ei pääse ilman koulutusta. Työttömyys tuo usein tullessaan syrjäytymistä ja köyhyyttä. Tämä ei ole kenenkään vanhemman toive oman lapsen kohdalle. Sekä tutkimusten että kokemusten mukaan lapsen uteliaisuutta ja kognitiivisia taitoja voi kehittää pienestä pitäen. Kun valmiiksi pureskeltu viihde jätetään vähemmälle ja lapselle luetaan paljon satukirjoja sekä kannustetaan tutkimaan kirjoja itse, kehittyy lukutaito kuin huomaamatta. Säännöllinen uni ja ruokailu, mahdollisimman pysyvä ihmissuhdeverkosto ja toimintaympäristö sekä rakastava ja ympäröivään maailmaan myönteisen uteliaasti suhtautuva koti tarjoavat huolettoman lapsuuden, jonka pohjalta hyviä oppimistuloksia on helppo tavoitella. Tunnen perheitä, jossa tällainen yhdessä oppiminen ja vastuullisuus ovat johtaneet vankkaan koulumenestykseen. Mukavat oppimiskokemukset tuovat tullessaan tervettä itseluottamusta ja halun ottaa oma paikka yhteiskunnassa. Silloin myös pettymyksiä on helpompi käsitellä. Jokaisella on mahdollisuus löytää omat resurssinsa, kykynsä ja innostuksen kohteensa. Koulun ja kodin tehtävä on ohjata lasta tällä löytöretkellä. Romanikielen opettajia on koulutettava, sillä omalla kielellä opiskelu vahvistaa vahvan kulttuuri-identiteetin ja koulutuksen välistä suhdetta. Opetushallituksen tavoite on muutenkin kaikin tavoin edistää kotien ja koulujen välistä saumatonta yhteistyötä. Koulutus on jokaisen romanilapsen perusoikeus ja siitä kotien kannattaa pitää lujasti kiinni. Kulttuuri, joka perustuu arvokasvatukseen ja välittämiseen sekä vaalii sivistyksen ja koulutuksen merkitystä, tulee kukoistamaan ja säilyttämään aikojen saatossa asemansa ja omaleimaisuutensa ympäröivien kulttuurien joukossa. leena rauhala romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HaLLituS 2008 Leena Rauhala Jeppe isberg unto Jääpuro Brita Lamberg Pekka Lampinen Väinö Lindberg tina Mäkelä Lauri uljas Sami Valentin Päivi Rask-Helin keskustoimisto toimisto@romanomissio.fi tuula Åkerlund timo Jokela Mervi Pamukci tuula nyman kimmo ollikainen SoSiaaLi- Ja DiakoniatYÖ tuula nyman ella Bollström Seppo Ärling PeRHetYÖPRoJekti kimmo ollikainen puheenjohtaja, kansanedustaja yrittäjä yhdyshenkilö ylitarkastaja ylitarkastaja sosiaalineuvos projektijohtaja lehtori evankelista kulttuuriohjaaja (varajäsen) toiminnanjohtaja tuula.akerlund@romanomissio.fi talouspäällikko toimistosihteeri mervi@romanomissio.fi sosiaaliohjaaja projektipäällikkö sosiaaliohjaaja puh. (09) , GSM tuula.nyman@romanomissio.fi kenttätyöntekijä kenttätyöntekijä projektipäällikkö GSM kimmo.ollikainen@romanomissio.fi PÄiVÄkuMMun LaStenkoti Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh. (03) , fax (03) Johtaja Helge Haapakoski, puh. (03) Sähköpostiosoite: paivakumpu@romanomissio.fii kotimäen PienRYHMÄkoti kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) Fax. (09) Johtaja Mirva timonen Sähköpostiosoite: kotimaki@romanomissio.fi RoManinuoRten opintorahasto Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto tässä numerossa Mä joka päivä töitä tekisin 3 avustusrekoilla apua itä-euroopan romaneille 4 Romaniasiain neuvottelukunnan uusia kasvoja 5 Romanikielestä apua romanilasten kouluvaikeuksiin? 6 kallisarvoiset helmet 6 Romaniväestö suurten mahdollisuuksien edessä 7 elämän isot vaikeudet koskettavat myös lapsia 8 Roti-projekti tuki nuoria koulutuksessa 10 Romnet.fi -nettisivusto romanien asialla 10 Domarit ovat israelin köyhä romanivähemmistö 11 tuula on Lapsen oikeuksien vaikuttaja Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät 12 kotimäen ja Päiväkummun työntekijät koulun penkillä 13 Lapsen kasvatus on kaikkien asia 15 toiminnanjohtajan palsta 15 Barju kentoha kasva lapsen kanssa -opas ilmestynyt 15 nyt on aika pysähtyä ja tehdä parannus 16 SeminaariSSa puhuttiin romanien koulutuksesta ja työllistymisestä Mä joka päivä töitä tekisin Romanien heikko koulutus- ja työmarkkina-asema on este romanien yhdenvertaiselle asemalle Suomessa. Helsingin Säätytalolla pidetyssä seminaarissa käsiteltiin romaneiden perus- ja aikuiskoulutusta ja työelämää. Puhujina oli yhteiskunnallisia vaikuttajia ja alansa asiantuntijoita. Mä joka päivä töitä tekisin -seminaari oli Romaniasiain neuvottelukunnan, Avoimin mielin projektin sekä ROM-EQUAL -projektin yhdessä järjestämä tilaisuus. Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kertoi Euroopan romanilasten asemasta ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Hänen mielestään kyse ei ole sosiaalityöstä, vaan oikeuksista. Romaneja arvioidaan olevan Euroopassa 7-9 miljoonaa. Romaniassa heitä on eniten, 1-2 miljoonaa. Myös muualla Itä- Euroopassa on paljon romaneja. Itä-Euroopan romanien asemaa hankaloittaa rekisteröinnin puute. On lukemattomia perheitä ja lapsia, jotka jäävät rekisteröinnin puuttuessa esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon ulkopuolelle. Etnisyys tuo jo ongelman, sillä harvoin henkilöitä rekisteröidään etnisyyden mukaan. Siksi tiedot ovat vain viitteellisiä. Rekisteröimätön romanilapsi on ikään kuin näkymätön, ja häneen on vaikea kohdentaa numero 2/2008 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään julkaisija: Romano Missio ry kustantaja: kotimaa-yhtiöt oy mitään suojelutoimenpiteitä. Koulutuksen rooli on keskeinen köyhyyden noidankehän murtamisessa kaikissa maissa. Romanit ovat neljä kertaa köyhempiä kuin pääväestö. Myös romanien terveys on heikompaa ja eliniän odote alhaisempi. Köyhyyden vaikutukset ovat dramaattiset koko terveyteen, tieto-taidolliseen kehitykseen ja sosiaalisiin valmiuksiin. Suuri haaste on myös koulutuksessa. Sosialismin aikaan tapahtui edistystä koulun aloittajien määrässä ja lukutaidossa. Nykyisin ihmisen on pärjättävä omillaan, Hetemäki totesi. työtä tehty paljon, missä hedelmät? Suomen yhteiskunnallisissa rakenteissa romanityötä on tehty 50 vuotta. Suomessa on ollut hanketta toisensa perään - missä ovat tulokset? Inka Hetemäki kertoi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta vuodelta Se on maailman laajin ihmisoikeussopimus, jonka on hyväksynyt 193 maata. Hetemäki totesi, että YK:n lapsen oikeuksien komitea kiinnittää erityistä huomiota romanilasten asemaan. Se ilmaisee huolensa eriarvoisuudesta, erityisesti asumis- ja koulutuskysymyksissä. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus. Ja siksi suosittelen, että jatketaan toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja leimautumisen torjumiseksi. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä varmistamaan, että romanilapset voivat nauttia täysimääräisesti kaikista yleissopimuksen suojaamista oikeuksista. Erityisen tärkeitä ovat oikeudet, jotka turvaavat romanilasten pääsyn koulutukseen ja takaavat riittävään elintasoon. päätoimittaja: tuula Åkerlund toimitussihteeri: Paula Huhtala/ kotimaa-yhtiöt oy lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus oy käypä koulutuksen malli romaniaikuisille Etelä-Suomen lääninhallituksen projektipäällikkö ja lääninpsykologi Pirjo Laaksonen luennoi seminaarin toisen osuudessa ROM-EQUAL , Koulutusmalli romaniaikuisille -projektista. Hän selvitti taustoja, miksi tarvittiin tällainen projekti. Opetushallituksen tekemän tutkimuksen mukaan vuosina vain 2 % romanilapsista oli esiopetuksen piirissä. Koulunsa keskeyttäneitä oli 18 %, vain 10 % menestyi hyvin ns. lukuaineissa. Vaikka vuonna 2007 tilanne on korjaantunut, tukitoimenpiteitä vielä tarvitaan. ROM-EQUAL -projektin ta- toimitusneuvosto: Henry Hedman, tuovi Putkonen, Malla Laiti, taina Cederström. tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ilmoitushinta 1 euro/pmm painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki voitteena oli kehittää toimivia tukimuotoja koulutuksen ajaksi romanien koulunkäyntiavustajien koulutukseen sekä luoda malleja romanien koulutukseen hakeutumiselle. Tukitoimilla haluttiin vahvistaa nuorten romanien peruskouluopintoja ja jatkoopintoihin hakeutumista sekä lisätä romaniperheiden tietoisuutta koulutuksen antamista paremmista työllistymismahdollisuuksista. Käytännössä koettiin tarpeellisena käyttää koko ajan kultuuritulkkia; sellaista henkilöä, joka tuntee romanikulttuurin. Tulkin apu oli välttämätöntä kaikissa kohtaamisissa koulutuksen aikana. Ennen varsinaista koulutusta pidettiin erillinen orientaatiojakso, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) telefax: (09) Mervi Pamukcin sähköposti: mervi@romanomissio.fi internet: issn jotta saatiin työttömät motivoitumaan. Mentorin tuki oli tarpeen myös työharjoittelukokeilussa. Projektin puitteissa monet opiskelijat suorittivat samalla kesken jääneen peruskoulunsa loppuun. Orientaatiokoulutukseen osallistui aluksi 26 opiskelijaa, joista lopulta valittiin 18 jatkamaan koulutusta. Heistä 13 valmistui lopulta koulunkäyntiavustajaksi. ROM-EQUAL-projekti järjestää seminaarisarjan Etelä- ja Itä-Suomen kunnissa. Tilaisuuksissa etsitään keinoja, millä tavoin kunnat voivat tukea romanien kouluttautumista. Laaksonen toivoo työnantajia mukaan tilaisuuksiin. katja Ärling

3 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/2008 Suomesta apua Euroopan köyhimmille Kalle Augustsonin avustusrekoilla apua Itä-Euroopan romaneille Romaniasiain neuvottelukunta Viime vuoden Rakas Raamattu teema on saanut jatkokseen Rakas Rukous teeman. Kun helsinkiläinen ajattelee rukousasentoa, monen mieleen nousee koskettava näky romanialaisesta kerjäläisestä. Kymmenkunta paikallaan lähes rukousasennossa istuvaa anelijaa on saanut Helsingin sekaisin. Puhutaan ongelman räjähtämisestä käsiin, kriisistä, pelätään, että sitten ne tulee kaikki tänne. Kirjoittelu peittää alleen tiedon paljon suuremmasta hädästä, kriisistä, joka on jo todellisuutta, ja joka koskettaa noin 12 miljoonaa Euroopan romania. Todellinen uhka on lähempänä: meidän ja niin ollen koko yhteiskuntamme kovuus ja välinpitämättömyys. Tarvitsemme sekä Raamattua että rukousta ymmärtääksemme, miten kipeästi nyt kaivataan Euroopan sisäistä lähetys- ja kehitysapua. Pahin hätä romaneilla Olin aidosti hämmästynyt, kun kuulin, ettei Raamattua ollut kokonaan käännetty millekään romanien murteelle. Kertoessani asiasta tuttavilleni, kuulin ihmettelevän kommentin Eikö! On totta, että romaniväestö poikkeuksetta osaa valtaväestön kieltä, mutta niinhän suomensukuiset heimotkin osaavat Venäjällä venäjää. Kummeksuuko kukaan sitä, että haluamme toimittaa Jumalan Sanan myös pienten kieliryhmien luettavaksi? Romani-käännöksiä on tekeillä, päämurteiden yleisyyttä kartoitetaan. On aika kiirehtiä ja säilyttää romanien mittaamattoman arvokas aarre: yhteinen kieli. Jumalan Sana tekee sen parhaiten. Yksinkertainen malli Rekat jyräävät koko itäisen Euroopan halki Pohjola sta Balkanille ja takaisin. Yksi tärkeimmistä kohdemaista on Romania. Kaikki sinne haluavat: maa on rikas, luonnonvaroja on paljon ja työvoima halpaa. Ja vihreätä kultaa, metsiä, puuta! Mutta ne köyhät, kaikkein tukalimmassa asemassa? Romanileirejä riittää, määrää ja tasoa on vaikea arvioida. Toisiin paikkoihin mennään vain poliisipartion kanssa. Väkivalta on arkipäivää, kärsijöinä naiset ja lapset. Toisissa kylissä avus- Koko kylä rientää Kallea vastaan. tustyöntekijät otetaan riemulla vastaan, toivo ei ole kuollut. Kalle Augustson on ajanut avustusrekkoja vuosikausia. Hän ei ole koskaan päättänyt ryhtyä avunantajaksi, siihen hän on kasvanut lapsuudenkodissa. Jos nähdään hätää ja voidaan auttaa, autetaan. Niin yksinkertaista sen on. Lastensairaalat etusijalla Tämän talon asukkaat asuvat onnellisesti muihin verrattuna. Oletko jo lähtenyt Romaniasta? Tulen tiistaina vastaan, juttelee Kalle Augustson kännykkäänsä. Kun rajat Euroopassa avautuivat, nähtiin, että köyhimmistä köyhimpiä olivat romanit. Jälleenrakentaminen ei onnistu viranomaispäätöksillä eikä EUsäädöksillä. Täytyy lähteä tekemään kenttätyötä, nähdä omin silmin, missä mennään. Kalle tuntee alueen: sata rekallista tavaraa vuosien aikana Romaniaan. Useimmiten lastina on tarvikkeita lastensairaaloihin. Yhteyttä pidetään kaiken aikaa muihin järjestöihin. Myös Achenissa, Kurdistanissa, Baltian maissa kiertää Kallen oma tai hänen rahoittamansa avustusauto. Meille on syntynyt paikallisia yhteistyökumppaneita. Alban lähellä tuemme hammaslääkäriä, että hän voisi antaa kipeästi kaivattua hoitoa ilmaiseksi. Hammashoidon puute on yksi vakavimmista ongelmista. Rakennustoimintaa Romaniassa on myös yhteistyökumppani, sisarjärjestö, joka rakentaa pikku taloja niiden kylien asukkaille, joiden hökkelit ovat romahtaneet. Tämä äiti sai poikansa 13-vuotiaana. Äidin äidillä on seitsemän lasta, kaikki samassa huoneessa. Augustsonin toiminta ulottuu avustustyötä pitemmälle, hän on myös ympäristö- ja energiakysymysten asiantuntija. Tuolla saralla on myös vastustus järeää. Tärkeintä on, ettei astu isoisten varpaille, hän naurahtaa. Nyt hän yrittää eteenpäin luontaislääketieteen puolella. Tämäkin ala tukee avustustehtäviämme. Mitä Kalle toivoisi tapahtuvan? Ihmiseltä ihmiselle lähestymistapaa ja innostusta. Hökkelikylät voivat muuttua omaleimaisiksi, elämästä ja hyvinvoinnista kertoviksi asuinpiireiksi, joissa voidaan tehdä työtä perinteisteisissäkin ammateissa. Ja Suomeen tulleista köyhistä monet ovat erittäin kiinnostuneita työn saannista, toisin kuin yleisesti otaksutaan, sanoo Kalle. Kallen takana on Lazarus Human Aid ry, jossa tunnustetaan avustustyön kristillinen perusta. Vuoden teema sattuu kohdalleen. Voisiko vuosi 2008 olla jo käännekohta Euroopan romanikylissäkin? Siitäkö Helsingin kerjäläiset ovatkin tulleet tiedottamaan? Tavataan Flemarilla Yksityiset ja yhteisöt tekevät Suomesta käsin mittavaa avustustyötä entisen itäblokin kansojen keskuudessa. Huonoimmassa asemassa olevat ovat romaneja. Siksi on luontevaa, että Suomen romanit ovat toimijoina vahvasti mukana. Työtä tehdäänkin monella saralla, mutta erityisen tärkeää on nostaa ikään kuin vientituotteeksi vähemmistökansallisuuksien oikeuksien ajaminen eri maissa. Sydämin, suin ja kätten töin. Kalle Augustson on avannut toimipisteen Helsingin Kalliossa, Fleminginkatu 7:ssä. Helmikuussa siellä vietettiin avoimien ovien päivää, jolloin pohdittiin, mitä kristillinen avustustyö on, ketkä sitä tekevät, ja miten jokainen voi auttaa. Lazarus-järjestön sisaryhdistys Romaniassa on rakentanut jo 120 taloa. Teksti Pirjo Hongisto Kuvat Kalle Augustson Romaniasiain neuvottelukuntaa luotsataan uusin kasvoin Valtioneuvosto on asettanut uuden romaniasiain neuvottelukunnan kaudelle Samalla neuvottelukunta on uudistunut. Kauden puheenjohtajana toimii kansanedustaja Pekka Haavisto ja varapuheenjohtajana jatkaa sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Neuvottelukunnassa on asetuksen mukaisesti yhteensä 16 jäsentä, joista puolet on romanitaustaisten elimien valitsemia henkilöitä ja puolet valtiohallinnon nimittämiä henkilöitä. Romanijärjestöjen edustus on vahvistunut uudessa neuvottelukunnassa, kun Kristillisten romaninaisten yhdistys Kromana ry sai edustuksen neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnassa on tapahtunut myös muita henkilövaihdoksia. Uudella puheenjohtajalla Pekka Haavistolla on mittava ansiolista. Hän on yksi tunnetuimmista ihmisoikeuksien, ympäristö- ja ilmastokysymysten ja kestävän kehityksen puolestapuhujista Suomessa ja maailmalla. Hän on toiminut myös ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä Kansainvälisesti Haavisto Puheenjohtaja kansaned. Pekka Haavisto Varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Väinö Lindberg, Länsi-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Jäsenet: teologi, tutkija Henry Hedman, Romano Missio ry, ylitarkastaja Tarja Koskimäki opetusministeriö, hevostenhoitaja Leif Lindberg, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, tunnetaan erityisesti EU:n erityisedustajana Sudanissa ja YK:n tehtävistä konfliktialueilla eri puolilla maailmaa. Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Hallituksessa vireillä oleva lakialoite romanien elinolosuhteiden kehittämisestä luo pohjaa neuvottelukunnan tavoitteenasettelulle tällä toimintakaudella. Sen perusteella asetuksen antamista tehtävistä painotetaan erityisesti romanien taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä osallisuutta, yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämistä sekä romanikielen ja -kulttuurin edistämistä ja tukemista. Romaniasiain neuvottelukunta käynnistää uuden kautensa neuvottelukunnan täytettyä jo 50 vuotta. Tätä taustaa vasten romaniasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä Suomen romanien historian kirjoittamista yksiin kansiin ja ensi kertaa siten, että romanit ovat osallisena historian kirjoittamistyössä. Alkavalle kaudelle osuu jälleen yhteiskunnallisesti merkittäviä ajanjaksoja. Pekka Haavisto Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa kokonaisvaltaisesti. On mahdollista, että uudistamistyö johtaa merkittäviin uudistuksiin. Romaniasiain neuvottelukunta on mukana vaikuttamassa uudistuksen valmistelussa ja rakentamassa entistä parempaa oikeussuojaa suomalaisille vähemmistöille ja syrjinnän vaarassa oleville henkilöille. Sarita Friman-Korpela ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Romaniasiain neuvottelukunta kokoonpano suunnittelija Malla Laiti, Etelä-Suomen lääninhallitus, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, mark.merkon. Alida Friman, Elämä ja Valo ry, ylitarkastaja Olli Sorainen, työministeriö, opetusneuvos Leena Nissilä, opetushallitus, kuljettaja Janet Stobin, Suomen Romaniyhdistys ry, suunnittelija Helena Valentin, Itä-Suomen lääninhallitus, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö, rikostarkast. Jorma Laitinen, sisäasiainministeriö, romanikult.ohj. Tuula Lindgren, Kromana ry, sosionomi Janette Grönfors, Nevo Roma ry, ylitarkastaja Pentti Kananen, sosiaali- ja terveysministeriö ulkoasiainsiht. Sini Paukkunen, ulkoasiainministeriö.

4 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/2008 Romanilapsen maailma seminaarissa pohdittiin: Romanikielestä apua romanilasten kouluvaikeuksiin? Romanilasten koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet olivat esillä marraskuussa Turussa järjestetyssä seminaarissa. Turun Lääninhallituksen auditoriossa järjestetyssä Romanilapsen maailma seminaarissa puhui mm. Opetushallituksen ylitarkastaja Leena Nissilä. Hänen aiheenaan oli oppiminen ja kielellinen kehitys. Opetushallituksessa toimii Oppimisen ja hyvinvoinnin tuen sekä monikulttuurisuuden kehittämisen yksikkö, jonka alaisuuteen romaniväestön koulutustiimi kuuluu. Kehittämisyksikkö yhdessä romaniväestön koulutustiimin kanssa pohtii kuukausittain romaniväestöä koskevia asioita. Ylitarkastaja Leena Nissilän mielestä kaiken oppimisen ja kielellisen kehitty- Olin sunnuntaina hengellisessä tilaisuudessa. Siellä lauloi kuoro. Kun tilaisuus oli päättynyt ja vapauduin alttaripalvelusta, tätini toi minulle helmet. Rosita, suloinen romanisisar, oli halunnut antaa minulle ne. Rakkauden lahja kosketti minua. En tiedä noiden helmien maallista arvoa, mutta minulle ne tulevat olemaan aina arvokkaat niiden antajan tähden. Jumala puhui sydämeeni noiden helmien kautta. Me olemme Jumalalle kuin kallisarvoisia helmiä. Jeesus puhui vertauksessaan helmistä. Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen (Matt 13:45-46). Kun Jeesus puhui kauniista helmistä, hän tahtoo kuvata sitä, miten Jumala katsoo sinua. Sinä olet Jeesukselle kallisarvoinen omana itsenäsi ja omistajasi tähden, sillä alun perin kuuluit Jumalalle. Hän on luonut sinut. Sinulla ei ehkä ole ketään tai saatat kokea, että Romanilapsen maailma seminaarissa Turussa pohdittiin keinoja kehittää romanilasten kouluasioita. Mukana oli useita opettajia ja opinto-ohjaajia. kukaan ei rakasta sinua. Muista silloin, että Jumalalle olet kuin kallisarvoinen helmi, jota hänen kannattaa etsiä. Toisaalta vertaus helmestä kuvaa sitä, että ihminen voi löytää aarteen Kristuksessa. Etsimmekö me Jumalaa kuin kallisarvoista aarretta? Hänen löytämisekseen ihmisen täytyy tuntea tarvetta. Tiedätkö miten aito helmi syntyy? Helmi syntyy vauriosta, kun hiekanjyvä tai jokin siru alkaa ärsyttää simpukan kuoren sisällä. Haavoittuva hiukkanen peittyy helmiäisellä, josta kertyy kerros toisensa jälkeen, kunnes helmi on muodostunut. Jumalan helmikin voi joskus muodostua näin. Aidon helmen syntymiseksi meidän sisällämme täytyy monesti haavoittua jotain, jopa särkyä, ennen kuin alamme etsiä Jumalaa. Jumala on särkyneiden Jumala. Hän on heikkojen auttaja ja syntisten Vapahtaja. Hän tulee sinne, missä ihminen kärsii ja kaipaa. Rositan antamissa helmissä riippuu risti. Risti muistuttaa meitä misen perusta lähtee käsitteiden havainnollistamisesta. Tällä hetkellä käsiteltävänä on romanikielen elvytys ja kehittäminen. Valtio on lisärahoittanut romanikielen opetusta kouluissa kahdesta tunnista kahteen ja puoleen vuosiviikkotuntiin. Kaksikielisyys tulee nähdä mahdollisuutena. Mielestäni lapsia pitäisi rohkaista tekemään asioita omalla kielellään. Opettajatkin voisivat antaa läksyt romanikielellä. Näin tuettaisiin kielen kehittymistä. Nissilän puheenvuoro herätti seminaariväessä vilkasta positiivista keskustelua. Yleisesti puhuttiin kielen oppimisen tärkeydestä romanilapsille. Se on yksi myönteinen identiteetin vahvistaja. Siitä tulisikin tehdä kansallinen romanikielen elvytysprojekti. Yleisön joukosta Länsi-Suomen lääninhallituksen koulutussuunnittelija Tuula Lindberg ehdotti, että voitaisiin aloittaa kielipilotti, johon sitoutettaisiin päiväkodit, koulut ja perheet. Ehdotusta kannatettiin, ja ylitarkastaja Nissilä lupasi viedä valtiovallalle terveiset. Opettajat kaipaavat konkreettisia välineitä Yleisön joukossa oli monia opettajia ja opinto-ohjaajia, jotka kyselivät romanilasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Suomessa tulisi kiinnittää paljon enemmän huomiota etniseen syrjimättömyyteen asunnon saamisessa. Opettajat näkivät myös sen, että romanilasten yleinen tietotaidon taso on puutteellinen ja se luo pedagogisen haasteen opettajille. Opettajien tulisi tietää enemmän romanikulttuurista, koska tiedon puute aiheuttaa väärinkäsityksiä ja ongelmia. Keskustelua käytiin myös siitä, siirretäänkö romanilapset löysin perustein erityisopetukseen. Tähän Turun perusopetuspalvelujen päällikkö Outi Rinne otti kielteisen kannan. Kallisarvoiset helmet Kaikki päätökset siirroista tehdään moniammatillisissa ryhmissä yhteistyönä. Porissa suuri osa romanilapsista oli erityisopetuksen piirissä vielä muutama vuosi sitten. Pirjo Häti tarttui tilanteeseen. Lopputulos oli, että kaikki lapset siirrettiin takaisin normaaliopetuksen piiriin. Turkukaan ei ole välttynyt samalta ilmiöltä. Hahmotushäiriöisten koulu Samppalinna kulki vielä hetki sitten romanien keskuudessa nimellä Romanien yliopisto. Koulussa oli monia lapsia, jotka syystä tai toisesta olivat alisuoriutujia, mutta eivät tarvinneet Samppalinnan mukaista erityisopetusta. Opettajat peräänkuuluttivat myös konkreettisia työvälineitä romanilasten kanssa työskentelyyn, eritoten yläasteikäisten. Moni koki, ettei ole tarpeeksi tietoa, mistä ja millaisista asioista romanivanhempien kanssa voi puhua niin, ettei loukkaa kulttuurillisia etikettisääntöjä. Jälleen todettiin, että opettajakoulutukseen pitäisi sisällyttää vähemmistöstä kertova aktiivinen perehdyttäminen sekä lyhyen ja ytimekkään oppaan tekeminen kouluja varten, joka sisältäisi konkreettisia työvälineitä haastaviin tilanteisiin. Jumalan rakkaudesta. Risti kertoo, miten paljon Jumala on sinua aina rakastanut. Jeremian kirja sanoo näin: Minä olen aina sinua rakastanut, Israel, siksi vedän sinua luokseni uskollisesti. Me ihmiset puuhailemme monissa arjen askareissa, ja elämän perimmäiset kysymykset jäävät usein taka-alalle. Silti Jumala ei ole unohtanut meitä. Raamatussa sanotaan, että Jumala on piirtänyt sinut käsiensä ihoon (Jes.49:16). Runollisesti sanottu, mutta ajattele, mitä se kätkee sisäänsä. Sinä olet aina Jumalan silmien alla. Jos sinun kuvasi kelpaa Jumalan käsien ihoon, niin olet arvokas hänelle omana itsenäsi. Vapahtajan luokse sinä voit tulla sellaisena kuin olet. Jos sinä olet yksi Jumalan helmistä, helminauha muodostuu useista helmistä. Kenenkään ei tarvitse kulkea matkaansa yksin. Yksikin helmi on kaunis, mutta yhteen sidottuina ne muodostavat kokonaisuuden, jota kannatellaan kaulalla. Kun minä nostan Rositan helmet kaulalleni, teen sen kiittäen siitä, että me kuulumme yhteen. Jeesus otti meidät käteensä ja sitoi meidät helminauhaansa, jota hän pitää kädellään. Siinä me voimme olla ja odottaa päivää, jolloin helmemme kirkastuu lopullisesti ja loistaa kauniimmin kuin koskaan. Kiitos, Rosita, helmistä, jotka annoit minulle! Ne muistuttavat minua Jumalan rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan. Ritva Himanka oto-evankelista Mertsi Ärling Olen kuullut neuvottelukunnan tilaisuuksissa ja seminaareissa romanien musiikkiryhmän esityksiä. Romanien musiikkiyhtye on koottu seminaariyleisöstä, ja se on laulanut ja soittanut hyvin puhtaasti ja musikaalisesti. Mielestäni musiikillinen lahjakkuus on romaniväestön keskuudessa paljon yleisempää kuin valtaväestön keskuudessa. Tutkimukset osoittavat, että musiikillinen ja matemaattinen lahjakkuus kulkevat käsi kädessä. Olen tavannut lukuisia romanitaustaisia henkilöitä, jotka ovat käyneet kouluja ja opiskelleet. He ovat liki säännön mukaan käyneet opiskelemassa tai töissä muissa Euroopan maissa. Samalla he ovat oppineet hyvin englannin kielen. Romaniväestöön kuuluvien on huomattavasti helpompi kuin kantaväestöön kuuluvien tulla aidosti eurooppalaisiksi; pystyä liikkumaan, sopeutumaan eri maiden oloihin ja pystyä omaksumaan uusia kieliä ja ymmärtämään vieraita tapoja. Suuret haasteet Ylitarkastaja Pentti Kananen sosiaali- ja terveysministeriöstä: Suomen romaniväestö suurten mahdollisuuksien ja haasteiden edessä Olen seurannut maamme romaniväestön asioita Romaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä nyt kuuden vuoden ajan. Romaniväestölle on nyt tarjolla runsaasti mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää, että romanien ja romaniväestön vahvuudet pystytään löytämään. Romanilasten koulunkäyntiä käsittelevästä tutkimuksesta käy ilmi, että matematiikassa ja kielissä romanilapsilla on usein hankaluuksia. Uskon kuitenkin, että romanilapset oppivat kieltä helpommin pelkästään puhumisen avulla kuin pänttäämällä kielioppia, sanastoja tai valmistautumalla kuullun ymmärtämisen kokeisiin. Luulen, että jos päiväkotiin tai kouluun palkattaisiin äidinkielenään englantia puhuva väli- Haluaako romaniväestö osallistua omalla panoksellaan suomalaisen kulttuurin ja hyvinvoinnin rakentamiseen, kysyy sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Pentti Kananen ja vastaa: kyllä. Romaniväestölle on tullut aika irrottautua sukujen ristiriidoista ja rakentaa yhteystyötä ja yhtenäisyyttä koko väestön keskuuteen. tuntivalvoja tai kielen opettaja, romanilapset sieppaisivat uutta kieltä kaikkien vikkelimmin omakseen. Uskon, että oppimista voidaan helpottaa, jos asiaan paneudutaan. Miksi romanilasten lahjakkuudet musiikissa eivät käänny matematiikan osaamiseksi? Matematiikka edellyttää rauhallista paneutumista ja mahdollisuutta keskittyneeseen ajatteluun ja oivallusten etsimiseen. Koululainen tarvitsee tutun ja turvallisen luokan ja opettajan, johon uskaltaa luottaa ja jolta uskaltaa kysyä. Hän tarvitsee turvallisen ja koulunkäyntiä tukevan kotiympäristön. Luulen että monilla romanilapsilla on näillä molemmilla suunnilla puutteita. Uskon, että romanilapset ovat aivan yhtä lahjakkaita oppimaan kuin valtaväestön lapset siitä huolimatta, että oppimistulokset ovat olleet toistaiseksi heikommat. Mitä tarvitaan? Kuva: Satu Renko/stm) Romanien tulisi etsiä yhteistä kantaa siihen, miten romaniväestö lisää omaa panostaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kulttuurin rakentamisessa, pohtii Pentti Kananen. koitukseen juuri oikea väline. Nyt tuon järjestön tulisi hankkia koko romaniväestön luottamus osakseen. Se voi tapahtua vain ristiriitoja sovittelemalla. Oletan, että romaniväestöstä alkaa muodostua yhtenäinen väestö, jolla on yhä selkeämpi paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Siihen yhteiskuntaan liittyy arvot ja tavoitteet kasvattaa ja kouluttaa lapsia niin pitkälle kuin lapsen kyvyt ja taipumukset myötä antavat ja etsiä kullekin aikuistuvalle nuorelle oma paikka tehdä työ- Haluaako romaniväestö osallistua omalla panoksellaan suomalaisen kulttuurin ja hyvinvoinnin rakentamiseen? Kyllä. Romaniväestölle on tullut aika irrottautua sukujen ristiriidoista ja rakentaa yhteystyötä ja yhtenäisyyttä koko väestön keskuuteen. Järjestö on siihen tartä ja rakentaa hyvinvointia. Muutos tarpeen muuallakin Muutoksia tarvitaan myös valtaväestön suunnalla. Romanit ovat olleet satoja vuosia hyvin alistetussa asemassa suhteessa valtaväestöön ja edelleen ovat muita huonomassa sosiaalisessa asemassa. Vuonna 1995 perustuslakia uudistettiin, ja lain 19 :ään kirjattiin romaniväestölle oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Jo aiemmin laadittu päivähoitoasetus sisältää periaatteen romanivanhempien oikeudesta päivähoidossa oman kielen ja kulttuurin tukemiseen yhteistyössä romaniväestön edustajien kanssa. Nämä asiat ovat toteutuneet huonosti. Perustuslain periaatteet eli romaniväestön oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuvat vasta, kun romaniväestön sosiaaliset olot ja hyvinvointi nousevat muun väestön tasolle. Se tarkoittaa mm. että jokaisen romanilapsen tulee saada peruskoulun päästötodistus ja enemmän kuin 90 % lapsista tulee saada päästötodistus lukiosta tai ammattikoulusta. Neuvottelukunnan aloitteet Viime aikoina Romaniasiain neuvottelukunta on tehnyt aloitteita näiden tavoitteiden suunnassa. Se on esittänyt että valtaväestön ja romaniväestön keskinäisiä suhteita pitäisi alkaa säädellä lailla, jonka eduskunta on antanut ja jonka perustella laadittaisiin romanipoliittinen kokonaisohjelma. Lisäksi neuvottelukunta on esittänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö asettaisi työryhmän valmistelemaan säädöstä, jonka avulla palkattaisiin kuntien yhteisiä romanitaustaisia varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin avustajia päiväkoteihin ja kouluihin. Tavoitteena on kymmenen vuoden määräaikainen laki. Avustajien palkka tulisi valtiolta. Lisäksi opetusministeriölle on tehty esitys siitä, että romanijärjestö saisi luvan romaniväestölle tarkoitetun kansanopiston perustamiselle. Opisto toimisi romaniväestön aikuiskoulutuksen oppilaitoksena. Neuvottelukunnan aloitteet ovat saaneet kaikilla esitetyillä tahoilla myönteisen vastaanoton. Mielestäni koko romaniväestön tulisi keskustella näistä aloitteista ja ottaa niihin kantaa ja muokata niitä. Romanien tulisi etsiä yhteistä kantaa siihen, miten romaniväestö lisää omaa panostaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kulttuurin rakentamisessa. Pentti Kananen ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

5 8 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ lapsi ei ymmärrä kaikkia asioita, mutta tajuaa vanhempien huolen ja murheen Elämän isot vaikeudet koskettavat myös lapsia kriisiapu ja tuki vaikeuksissa ja Menetyksissä Elämässä on monenlaisia vaikeuksia, kuten kuolemaa, sairautta, riitoja ja toimeentuloongelmia. Lapset kuulevat ja näkevät tarkasti kodissa tapahtuvia asioita, vaikka eivät niitä aina ymmärräkään. Pitäisikö vaikeuksista kertoa lapsille vai jättää heidät niiden ulkopuolelle? Miten olisi puhuttava, ettei lisäisi lapsen huolta ja turvattomuutta? Miten lapselle tulisi puhua läheisen ihmisen kuolemasta? Tälle aukeamalle on koottu aineistoa erilaisista kriiseistä ja siitä, kuinka perheessä niitä voi käsitellä kotona. Mukana on myös erilaisten auttavien tahojen yhteystietoja ja kirjavinkkejä. Tekstit on koottu Lastensuojelun keskusliiton internet-sivuilta. Kriisit liittyvät yleensä yksilön tai perheen elämän muutokseen. Kriiseillä voidaan puhekielessä tarkoittaa myös elämän normaaleja vaiheita, vaikkapa ikäkriisejä. Äkillinen kriisi voi tulla vaikkapa läheisen ihmisen kuoleman vuoksi, varsinkin jos se johtuu väkivallasta, onnettomuudesta tai itsemurhasta. Trauman voi aiheuttaa myös seksuaalisen tai muun väkivallan kohteeksi joutuminen, vammautuminen tai muu äkillinen menetys, vaikkapa avioero. Ihmiset mieltävät kriisin hyvin eri tavoin, sillä paineen sietokyky ja ongelmien käsittelytapa vaihtelevat yksilöllisesti. Äkillisissä kriiseissä alkuvaiheen sokki toimii eräänlaisena suojana ahdistusta vastaan. Tietoisuuden tasot ovat ristiriidassa ja tietojen kytkeminen tunnetasolle hidasta. Ihmisellä on voimakas epätodellisuuden tunne. Kun todellisuus alkaa seljetä, mielessä alkaa kysymysten tulva. Tässä vaiheessa haettu kriisiapu voi ennaltaehkäistä traumaa. Mistä kriisiapua? Kriisiapua kannattaa hakea perheneuvolasta, mielenterveystoimistosta (nykyisin psykiatrian poliklinikka), terveyskeskuksesta, lasten- ja nuorisopsykiatriselta tai psykiatriselta päivystysasemalta ja Helsingissä SOS-palvelun liikkuvalta yksiköltä. Puhelinnumero SOS-autoon on Ensi- ja turvakotien liitolla on kriisipalveluja sekä lapsille että aikuisille erilaisiin tilanteisiin. Verkkosivuilta löydät yhteystiedot paikkakuntasi kriisiapupaikkaan. Esimerkiksi onnettomuuden silminnäkijöille ja vaaraan joutuneille nopea henkinen ensiapu on ensisijaisen tärkeää. Kriisiapuryhmän voi pyytää koolle alueen päivystävästä terveyskeskuksesta ja sairaalasta. Kriisiryhmä kokoontuu yleensä muutaman päivän jälkeen tapahtumasta. Ryhmän koko on henkilöä. Kriisiapuryhmän kokoontumiseen tarvitaan useampi avun tarvitsija. lapsen huolet ja suru Lapset reagoivat suruunsa eri tavoin. Suru saattaa näkyä ulospäin alakuloisuutena, masentuneisuutena ja itkuisuutena. Suru saattaa myös purkautua levottomana käyttäytymisenä ja aggressiivisuutena sekä huomionkipeytenä ja jopa fyysisinä oireina. Suru saattaa muuttua lapsen mielessä peloiksi. Hänellä voi olla nukahtamisvaikeuksia ja hän saattaa nähdä painajaisia. Pienissä ja suurissa suruissa lapsi tarvitsee lähelleen lohduttajan, vanhemman. Surussa on havaittu erilaisia vaiheita, mutta surukokemukset kulkevat kullakin yksilöllisiä teitään. Lapsi tai nuori saattaa surra leikkimällä tai vaikkapa kirjoittamalla päiväkirjaa, piirtämällä, kuuntelemalla musiikkia tai katselemalla elokuvia. Aikuinen voi osallistua lapsen surunkäsittelyyn, esimerkiksi yhteisen musiikki- tai elokuvakokemuksen kautta ja yleensäkin olemalla lähellä ja käytettävissä. Lapsen puhumattomuus ja reagoimattomuus saattaa olla myös tarpeellista suojautumista ahdistusta vastaan. Lapsi ei ehkä ole vielä valmis kohtaamaan asiaa ja tarvitsee lepotaukoa kovien kokemusten jälkeen. Keskustelun tulisi lähteä lapsen omasta tarpeesta, ei vanhempien ahdistuksesta. Lasta ei voi pakottaa surun käsittelyyn, mutta voi yrittää luoda turvallisia tilanteita, jossa keskustelu etenee omalla painollaan. Ammattiauttajalta apua kannattaa hakea, jos lapsi selvästi kärsii, hänen kaverisuhteensa vaikeutuvat ja koulumenestyksensä huononee tai hän saa yllättäviä raivokohtauksia, eivätkä vanhempien omat keinot enää riitä. Neuvoja voi kysyä oman alueen lastenneuvolasta, perheneuvolasta, koulupsykologilta tai - kuraattorilta, nuorisoasemilta, terveyskeskuksen psykologilta tai mielenterveystoimistosta. lapsen kuolema Lapsen kuolema on hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen elämän raskaimpia kokemuksia. Perheenjäsenet reagoivat suruun ja menetykseen monesti hyvin eri tavoin: toisten suru on ehkä syvällä ja salassa, toiset kenties haluavat ja pystyvätkin puhumaan tuskaansa ulos. Sisarukset surevat omalla tavallaan peittäen tai puhuen, ehkä reagoiden fyysisesti tai psyykkisesti. surussa on erilaisia vaiheita Kieltäminen: Ei haluta uskoa asiaa todeksi, vaan kielletään tapahtunut. Järkytys: Kysellään selitystä tapahtuneelle: Miksi? Miten? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Oliko se minun syyni? Suru: Kaipaus. Muistamme kuolleesta kauniita asioita. Muistelemme yhteisiä aikoja. Kiukku ja viha: Katkeruus: Miksi minulle ja meidän perheelle kävi näin? Tyhjyys: Turtunut olo: Elämällä ei tunnu olevan merkitystä. Masennus ja synkkyys valtaavat mielialaa. Halu jatkaa elämää: Toiveikkuus. Valo alkaa pilkottaa vähitellen. Pienet asiat alkavat tuntua mukavilta. Selviytyminen: Voimistuminen. Hyväksymme tapahtuneen. Ikävöimme, mutta olemme löytäneet tasapainon menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Elämä saa uutta voimaa ja merkitystä. Läheinen elää muistoissamme. (Lähde: Mielenterveysseura) vaikeimmat vaiheet kestävät vuoden Surutyön vaikeimmat vaiheet kestävät yleensä noin vuoden, mutta aika vaihtelee yksilöllisesti. On tärkeää olla ymmärtäväinen itseään kohtaan ja hyväksyä erilaiset - negatiivisetkin - tunteet, joita suruprosessissa on. Joskus perheenjäsenet kokevat jäävänsä yksin surunsa kanssa. Apua kannattaa silloin etsiä esimerkiksi järjestöjen vertaistukiryhmistä, joissa tukena on muita samassa elämäntilanteessa eläviä ja jo surutyössään edenneitä ihmisiä. Myös perheneuvolasta, mielenterveystoimistosta, terveyskeskuksesta sekä lasten- ja nuorisopsykiatriselta tai psykiatriselta päivystysasemalta voi hakea tukea surusta selviämiseen. Miten kerron vaikeuksista lapselle? Perheen vaikeudet saattavat koskettaa koko perhettä tai vain joitakin perheenjäseniä. Yhden perheenjäsenen vaikeudet stressaavat kuitenkin usein koko perhettä. Vanhempien tehtävä on mahdollisuuksiensa mukaan turvata lasten elämä aikuisten maailmaan kuuluvilta huolilta, esim. taloudelliselta epävarmuudelta ja työttömyyden uhalta. Näihin asioihin ei lapsilla kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa. Silloin kun uhat ovat mahdollisia, mutta eivät ole vielä toteutuneet, on paras antaa lasten nauttia lapsuudestaan. Sama koskee sairauksien uhkaa. Lasten rasittaminen pahimmilla mahdollisilla vaihtoehdoilla ennen aikojaan on tarpeetonta. Vanhempien tehtävä on suojella lasten turvallista varttumista. Toisaalta väistämättömät asiat on syytä kertoa lapsille todenmukaisesti, kuitenkaan paisuttelematta ja dramatisoimatta asioiden kielteisiä seurauksia. Vanhemman oma optimismi ja lupaus siitä, että lapsesta pidetään joka tapauksessa huolta ovat olennaisen tärkeitä. Jos kodissa on pingottunut ilmapiiri, esim. taloudellisten huolien tai vanhempien riitojen vuoksi, riittää, että pienelle lapselle sanotaan vaikkapa tähän tapaan: - Meillä vanhemmilla on ollut riitoja, mutta me yritämme sopia ne. Me emme ole vihaisia sinulle ja me molemmat rakastamme sinua. Sinun ei tarvitse tästä välittää. Tai taloudellisista huolista: Olemme olleet vähän huolissamme ja hermostuneita, koska rahat eivät tahdo riittää. Mutta ei sinun tarvitse siitä välittää, me hoidamme nämä asiat. Yksityiskohtien selittäminen lapsille ei ole tarpeen. Lapsi ei ole osapuoli vanhempiensa ongelmissa eikä häntä tule vetää niihin mukaan. Monissa raskaissa elämäntilanteissa vanhemmat joutuvat pohtimaan, kertoako asia lapselle vai ei. Tällöin on syytä miettiä, helpottaako kertominen lapsen oloa vai ei. Jos asian tietäminen helpottaa lapsen oloa, sen voi kertoa. Jos asian tietäminen sen sijaan lisää lapsen epävarmuutta tulevaisuudesta ja lisää hänen ahdistustaan eikä kertominen ole välttämätöntä, on syytä jättää asia kertomatta. Missään tapauksessa vanhemman ei tule kertoa lapselle asioita vain purkaakseen omaa ahdistustaan. Siihen hänen tulee etsiä aikuinen kuulija: puoliso, sukulainen, ystävä tai ammattiauttaja. Kun lapselle kerrotaan ikäviä asioita, lapsi on hyvä ottaa syliin tai muuten lähelle. Fyysinen läheisyys saa lapsen tuntemaan turvaa ja yhteisyyttä. Asiat on hyvä kertoa selkeästi, tarpeeksi lyhyesti ja rauhallisesti. toimeentulovaikeudet ahdistavat Lapset kokevat perheen toimeentulovaikeudet mahdollisesti tavaroiden ja harrastusten vähenemisenä. Talousvaikeudet voivat ahdistaa vanhempia ja aiheuttaa häpeän tunnetta. Vanhemmat eivät ehkä halua kertoa rahavaikeuksista lapsille. Asioiden kertominen on kuitenkin joissakin tilanteissa parasta, erityisesti kun lapset ovat jo isompia. Lapset saavat selityksen siihen, miksi heillä ei ole mahdollisuutta samoihin asioihin kuin kavereilla. Lapset tajuavat myös vanhempien huolta paremmin, kun ymmärtävät syyn. Yhteiskunnan tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille perheille antavat kunnan sosiaalitoimi (josta mm. myönnetään toimeentulotuki) ja Kela. toimeentulotukea asuin- ja ruokamenoihin Toimeentulotuki huolehtii perheen asuin- ja ruokamenoista, jos rahat eivät muuten riitä. Nykyisin voi hakea myös ehkäisevää, harkinnanvaraista toimeentulotukea, esimerkiksi lasten harrastus- ja vaatemenoihin. Ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea henkilö, joka ei tulojensa vuoksi saa varsinaista toimeentulotukea. Toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea oman alueen sosiaalitoimistosta. Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta tarjoaa yleisneuvontaa velkaantuneelle tai talousvaikeuksien kanssa painiskelevalle: perheiden yksilöllisen tilanteen mukaan etsitään ratkaisuja talouden hallintaan ja tasapainottamiseen. Talous- ja velkaneuvonnasta saa myös velkajärjestelyyn liittyvää neuvontaa ja apua velkajärjestelyn hakemiseen käräjäoikeudessa. Tietoa kunnan talous- ja velkaneuvonnasta voi kysyä esimerkiksi oman kunnan tiedotusyksiköstä. vanhemman kuolema Jos vanhemman vakava sairaus on edennyt ja ollaan lähellä kuolemaa, lapsen on hyvä saada viettää aikaa yhdessä sairaan vanhempansa kanssa. Lapselle on tärkeää saada myös hyvästellä poislähtevä ja olla koko perheen kanssa yhdessä sairauden loppuvaiheessa. Lapsen tulee kokea jäähyväishetki tärkeänä ja lopullisena hyvästijättönä. Silloin vanhemman kuolema tulee todemmaksi ja helpommin käsitettäväksi. Lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen tueksi jäähyväishetkeen. Jotkut lapset haluavat nähdä kuolleen vanhempansa. Kuolleen näkeminen ei ole yleensä vahingollista ja saattaa jopa poistaa lapsen pelkoja kuolemaa kohtaan. Vanhemman tai muun aikuisen seurassa voi hiljentyä vielä hetkeksi rakkaansa luona. Lapset hahmottavat totuuden vanhemman kuolemasta asia kerrallaan. Työstämiseen voi mennä pitkäkin aika, koska lapsi palaa asiaan uudelleen ja uudelleen aina käsityskykynsä mukaan. Alle viisivuotias lapsi ei käsitä kuolemaa lopullisena, vaan ajattelee, että kuollut tulee vielä takaisin. Pienimmille lapsille joutuu yhä uudelleen selittämään, että kuollut ei palaa. Kuolemasta ei saisi käyttää muita sanoja. Lapsi ymmärtää nukkumisen tai poistumisen ilmaukset kuoleman yhteydessä konkreettisesti ja saattaa alkaa pelätä nukahtamista. Kymmeneen ikävuoteen mennessä lapset ymmärtävät jo kuoleman lopullisuuden ja myös sen, että kuolema koskee kaikkia. Yli kymmenvuotiaat lapset alkavat ajatella kuolemaa aikuisten tavoin. He kykenevät paremmin pohtimaan kuolemaa. lapset surevat kuten aikuiset Lapset surevat kuten aikuisetkin. Lapset tuntevat kaipuuta ja hellät ajatukset sekä voimakkaat tunteet ovat heidänkin mielessään. Lapset eivät sure vain tietyllä tavalla, vaan heidän reaktionsa ovat yksilöllisiä. Järkytyksen jälkeen voi tulla pelkotiloja, univaikeuksia, vallattomuutta, ärtyisyyttä ja huomiohakuisuutta. Lapsi saattaa surussaan myös vetäytyä muiden seurasta ja eristäytyä. Lapsesta ja hänen surustaan täytyy huolehtia, koska lapsi suree paitsi vanhempaansa myös muiden surua ja saattaa tuntea syyllisyyttä. Lapsi tarvitsee perhettä tuekseen omassa surutyössään. Vaikka toinen vanhempi ei omassa surussaan jaksaisi, olisi kuitenkin hyvä olla yhdessä lasten kanssa niin paljon kuin mahdollista ja jatkaa normaaleja perherutiineja. Koulunkäynnin sekä kaveri- ja sukulaissuhteiden ylläpidon tukeminen ja elämän tukipilarien säilyttäminen auttavat lasta selviytymään surussaan. Aikuisten tulisi osoittaa, että tunteiden näyttäminen on sallittua ja kertoa myös omista tunteistaan. Lapsen kanssa on keskusteltava monet keskustelut ja vastattava kysymyksiin avoimesti. Kysymykset tulevat toistumaan useammankin kerran, mutta niihin on hyvä vastata kärsivällisesti. Lapsi saattaa myös käsitellä kuolemaa leikeissään. Lapset tarvitsevat surulleen konkreettisia kohteita: valokuvia, haudan, ehkä muistoesineitä. Rakasta vanhempaa täytyy voida muistella hellyydellä avoimesti. apua, tukea ja lisätietoja saatavissa auttavia puhelimia Valtakunnallinen kriisipuhelin Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin ma-pe klo 9-06, la klo ja su klo Lasten ja Nuorten puhelin Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu päivystäjä, jolla on aikaa kuunnella. Arkisin klo 14-20, la-su klo Vanhempainpuhelin ti klo ja 17-20, to klo 14-20, su klo Palveleva puhelin su-to klo 18-01, pe-la internet-sivuja Verkkokriisikeskus. Työhallinnon sivuilla tietoa työttömyydestä ja työllistymisestä. Tietoja työttömyysturvasta. Kelan sivuilla kattavat ohjeet työttömyysturvasta, tietoa Kelan tarjoamista etuuksista sekä tuista ja niiden hakemisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta saat yksityiskohtaista tietoa toimeentulotuesta ja kuinka sitä haetaan. Suomi.fi/Rahat ja omaisuus: Tietoa rahasta, veloista ja omaisuudesta. Täältä löydät myös kunnallisten velkaneuvojien yhteystietolinkin. www. kuluttajavirasto.fi: Sivuilla osio kuluttajan talous: Ohjeita talouden suunnitteluun, maksamiseen ja velkojen hoitoon. Lastensuojelun keskusliiton sivut. Aukeaman materiaalit koottu näiltä sivuilta. Marttojen sivuilta mm. vinkkejä kodin taloudesta. kirjallisuutta Vaiettu Suru. Lapsen kuolema ja perheen tukeminen. Lastensuojelun Keskusliitto Kirjan voi tilata ja videon vuokrata Lastensuojelun Keskusliiton toimistosta. Lapsen suru - kun äiti tai isä kuolee. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Ry Esitetilaus: kari.ojala@lssy.fi. Karf Gösta: Kun elämä pysähtyi. Kirjapaja Kirja vanhemmille, jotka ovat menettäneet lapsen. Poijula Soili: Surutyö. Kirjapaja Kirja tueksi surevalle ja työvälineeksi ammattiauttajalle. Tuomi-Turtiainen Siiri: Kirjeitä sureville. Kirjapaja Myötäelämisen ja toivon sanoja suruun. Kirjeet on kirjoitettu ystäville, jotka ovat joutuneet surun keskelle.

6 10 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ Roti-projekti tuki nuoria koulutuksessa Roti-projektilla onnistuttiin tuomaan esille romaninuorten asioita. Tietoisuus romaninuorten koulunkäyntiin liittyvistä asioista kasvoi ja nuorten itsensä koulumyönteisyys lisääntyi. Nuorille heräsi halu päästä ammattiin ja saada koulutusta vastaava työpaikka. Ke s k i - U u d e n m a a n koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Roti-projektin päätavoitteena oli ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja keskeyttämisen vähentäminen. Projektissa työskenteli neljä tukihenkilöä. Nuoria oli eri toimenpiteissä mukana noin 90. Nuoret olivat joko peruskoulun päättöluokilla tai ammatillisessa koulutuksessa. Osa nuorista oli projektin alussa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Projektin ensisijainen toimintamuoto oli nuoren yksilöllinen ohjaus tarpeista lähtien. Olet perustanut Romnetin-romaniportaalin. Miksi? Ihan meitä romaneita varten, jotta meilläkin olisi kiva ja turvallinen paikka osallistua internetissä tapahtuvaan yhteisöllisiin toimintoihin. Tähän asti olemme olleet netissä gaajeiden ylläpitämissä yhteisössä ja meno on ollut vähän sellaista, että hirvittää. Mitä Romnetissa on? Romnet on yhteisö, johon romanit itse tuottavat ja kehittävät materiaalia. Tällä hetkellä erityisen suosittua ovat mm. kaaleen laulut, joita on lähetetty satoja. Aivan kaikkea ei voi julkaista, kuten laulut, jotka ovat Teosto-maksujen piirissä tai ovat laadullisesti liian heikkotasoisia. Joukko nuoria romaniopiskelijoita ja taitelijoita on tuottanut videoesityksiä kulttuuriin liittyvistä aiheista. Toiminnan alussa kartoitettiin koulutukseen liittyviä haasteita ja pyrittiin löytämään yksilöllisiä keinoja ratkaista tilanteet. Nuorille tehtiin koulutusta tukeva elämänpolku-suunnitelma. Päätavoite oli koulunkäynnin tukeminen, mutta yksilöllinen ohjaus ja tuki sisälsi monenlaisia elämänhallintaan ja arkeen liittyviä asioita. Toimintaa jouduttiin suuntamaan uudelleen tarpeiden mukaan. Usein tukihenkilö joutui työssään luomaan puitteita ja mahdollisuuksia koulunkäyntiin ja vasta sen jälkeen oli mahdollista aktivoida nuorta jatko-opintoihin. Peruskoulun päättöluokilla olevia nuoria tuettiin suorittamaan peruskoulu loppuun. Ilman peruskoulun loppuun suorittamista ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on vaikeaa. Yksilöllisen ohjauksen lisäksi romaninuorilla oli tavoitteellista, toiminnallista ja vuorovaikutuksellista ryhmätoimintaa noin kerran kuukaudessa. Vanhemmilla oli ryhmätapaamisia, joissa vanhemmat keskustelivat lastensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Tukihenkilöt pyrkivät tukemaan kodin ja koulun yhteistyötä mm. osallistumalla vanhempien kanssa nuorta koskeviin keskusteluihin koulun Romnet.fi -nettisivusto romanien asialla Vihdissä asuva monitoimimies Terno Hagert on perustanut vuoden vaihteessa romaniväestölle suunnatun Romnet-romaaniportaalin. Siihen pääset tutustumaan osoitteessa: Hengelliseen puoleen kiinnitämme erityistä huomiota. Meillä on paljon kuuluisia romanisaarnaajia, joista romanit ja pääväestö pitävät ja haluavat heitä kuunnella, kuten Väinö Lindberg Turusta, joka on Romnetin ensimmäinen saarnamies. Toivon, että saisimme aloitettua romanikielen opetuksen ja siihen sopivan materiaalituotannon netissä, jolloin se olisi kaikkien romanien saatavilla. Kielemme ja kulttuurimme katoavat, jos emme kehitä sitä nykyaikaisin keinoin. Kun tämän päivän vanhukset kuolevat pois, on todennäköistä, että heidän mukanaan kuolee monia kauniita arvojamme. Se on huolestuttavaa. Joissakin perheissä lasten ei anneta olla lapsia, vaan heiltä vaaditaan liikaa ja asetetaan aikuisten asemaan. Romnet voisi olla hyvä keskustelufoorumi kulttuurin muuttamiseksi Kokemukseni mukaan Roti-projektin kaltainen toiminta antaa nuorille lisää tukea kohti työelämää, kirjoittaa projektipäällikkö Rauni Pursiainen Roti-projektin annista. henkilöstön kanssa. Myös muihin nuoren elämään liittyviin tahoihin oltiin tarvittaessa oltu yhteydessä. Määrälliset tavoitteet koulutukseen aktivoinnissa ja keskeyttämisen vähentämisessä saavutettiin. Tutkintoja ei projektin toimintakauden lyhyyden takia suoritettu toivottua määrää. Kiinnostus työelämään kasvoi parempaan ja turvallisempaan suuntaan. Keväällä Romnetissa on tarkoitus toteuttaa interaktiivisesti videoneuvotteluna haastatteluja. Jäsenet pystyvät esittämään kirjallisesti ja suullisesti kysymyksiä haastateltaville. On jo toivottu haastatteluun Romano Mission toiminnanjohtajan Tuula Åkerlundia ja Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpelaa. Romnetissa äskettäin avattu tapahtumakalenteri, johon ihmiset voivat laittaa erilaisista tapahtumista, kuten konserteista ja koulutustapahtumista, tietoja romanikentälle. Romanilehdet ja järjestötiedotteet pyrimme saamaan myös portaaliin jossakin vaiheessa. Kehittyykö Romnet vielä? Kaikkea ei tarvitse päivässä rakentaa. Romnetilla on laaja sidosverkosto, joka auttaa kykyjensä mukaan. Tämä ei ole koskaan täysin valmis, vaan kehittyy ja päivittyy koko ajan olosuhteiden ja vaatimuksien mukaan. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa kaikki mahdollinen romaneita koskeva mate- Tämän romaninuoriin liittyvän projektin tärkein anti oli kuitenkin romaninuorten asioiden esilletuominen. Tietoisuus romaninuorten koulunkäyntiin liittyvistä asioista lisääntyi erilaisten infotilaisuuksien ja lehtikirjoittelun myötä. Koulutusmyönteisyys lisääntyi projektin aikana ja projektin nuorille heräsi halu saada mieluinen ammatti ja koulutusta vastaava työpaikka myöhemmin. Nuorten sosiaaliselle kanssakäymiselle luotiin mahdollisuus, mikä on tärkeää myös identiteetin tukemisen kannalta. Romaninuorten vanhemmat saivat kasvatuksellista tukea ja rohkaisua osallistua nuoren riaali yhteen paikkaan, jolloin sitä voisi yhä enemmän käyttää hyväksi esim. opiskeluun ja tiedottamiseen. Romnetin käyttö maksaa 5 euroa/kk. Miksi? Monet ovat kritisoineet viiden euron kuukausimaksua vastaan, että eihän kaaleilta voi periä mitään ja eikä ne mitään maksa. Siinä yleinen mielipide on väärässä. Monet romanit haluavat sijoittaa tuttuun ja turvalliseen ne muutamat eurot. Mietin hyvin pitkään rahoitusta, koulunkäyntiin. Tukihenkilöiden tietoisuus nuoren koulukäynnin tukemisen mahdollisuuksista kasvoi. Löydettiin tapa tukea romaninuoria koulunkäynnissä. Muutama romaniaikuinen työllistyi projektin aikana ja tukihenkilöiden ammatilliset taidot lisääntyivät. Kokemukseni mukaan Rotiprojektin kaltainen toiminta antaa nuorille lisää tukea kohti työelämää. Rauni Pursiainen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä miten se käytännössä onnistuisi ja millä tavoin. Keskustelin asiasta monien romanien kanssa. Varttuneempi väki oli sitä mieltä, että se, joka palveluja käyttää, se myös maksaa. Nuorempi polvi oli toista mieltä. Romnet voi olla ensimmäinen kosketus monelle romanille tietokoneiden maailmaan. Jos saamme yhteiskunnalta tukea esim. projektien muodossa, on tärkeätä kouluttaa romaniväestö käyttämään tietokoneita ja vaatimaan palveluita heidän haluamallaan tavalla. Tuula Åkerlund Domarit ovat Israelin köyhä romanivähemmistö Israelissa asuvat domarit ovat köyhyysrajan alapuolella asuva romanivähemmistö. Domarien oloja pyritään kohentamaan ja tukemaan lasten koulunkäyntiä. Syrjityn väestöryhmän auttaminen ei kuitenkaan ole riskitöntä. Domarit muodostavat romanien ja lovarien kanssa maailmanlaajuisen Gypsy-yhteisön. Perimätiedon mukaan domarit vaelsivat Pohjois-Intiasta Syyrian kautta Jerusalemiin. Israeliin saapumisesta ja asettumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Pysyvästä maahan asettumisesta löytyy tietoa vasta luvun lopulta. He asettuivat Jerusalemin Vanhaan Kaupunkiin Leijonaportin läheisyyteen. Elantonsa he ansaitsivat seppinä, hevoskauppiaina, muusikoina, tanssijoina sekä eläinten hoitajina. Vuosisatojen ajan domarit ovat onnistuneet säilyttämään kulttuuriperintönsä. Jo reilun sadan vuoden ajan Jerusalemin domarit ovat eläneet paikalleen asettautuneina, osittain paikalliseen arabiväestöön sekoittuen. Tänä päivänä domareita on noin 6000 Vanhan Kaupungin lisäksi Länsirannalle ja Gazaan levittäytyneenä. Monillakaan Israelissa asuvilla ei ole tietoa heidän olemassaolostaan. Domarit elävät köyhissä oloissa ja sorrettuna vähemmistöryhmänä. Domarikielen lisäksi nuorempi sukupolvi puhuu kotikielenään arabiaa. Domarinaisten näkee enää harvoin pu- Köyhyysrajan alapuolella asuvien domariperheiden lapset joutuvat helposti sekä opettajien että oppilaiden kiusaamiksi. Yksi tehokkaaksi koettu selviytymisstrategia on siistien vaatteiden ja koulutarvikkeiden hankkiminen lapsille. keutuvan perinteiseen domariasuun arabi-ja juutalaisväestön syrjinnästä johtuen. Uskonnoltaan domarit ovat muslimeja. Joukossa on kuitenkin myös kristittyjä ja ns. uskonnottomia sekä perinneuskoisia. Vuonna 1999 domarinainen Amoun Sleem aloitti Gypsy community of Jerusalem -järjestön auttaakseen domarivähemmistöä. Amoun, 36, Jerusalemin Vanhassa Kaupungissa syntynyt domarinainen sai jo nuorena kokea, mitä on olla mustalainen. Usein koulumatkalla ihmiset sylkivät hänen päälleen. Domarit kuuluivat kaikista alimpaan kastiin. Syrjintä näkyi myös koulumaailmassa. Kouluissa oli niin paljon syrjintää, että monet lapsista jättivät koulunsa kesken. Tänäkään päivänä ei ole monia, jotka olisivat jatkaneet koulunkäyntiä lukioon asti, yliopistosta puhumattakaan. Vaikeuksista huolimatta jotakin merkittävää tapahtui. Jumala puhui tälle nuorelle naiselle oman kansansa auttamisesta. Hän kävi sitkeästi koulunsa loppuun asti ja valmistui hotellinjohtajaksi. Järjestön toimintaa kotoaan käsin johtaen Sleem sai vihdoin vuokrattua pienen huoneiston toimistoksi. Tänä päivänä tiloissa toimii domarikeskus, jossa on aloitettu organisoituneempi toiminta heimon auttamista varten. Israelin domari Amoun Sleem aloitti 1999 Gypsy community of Jerusalem -järjestön auttaakseen domarivähemmistöä. Tavoitteena ihmisoikeudet, ruokapaketteja, koulureput Tämän vuoden tavoitteeksi domarikeskus on asettanut useita tarkeitä asioita: ihmisoikeuksien saavuttamisen, matematiikan, englannin, heprean ja arabian lisäopetuksen lapsille, naisten käsityö- ja lukutaitoprojektin, mahdollisuuksien mukaan lapsille kesäleirien järjestämisen, ruokapakettien jakamisen köyhille perheille sekä koulureppuprojektin lapsille. Köyhyysrajan alapuolella asuvien domariperheiden lapset joutuvat helposti sekä opettajien että oppilaiden kiusaamiksi. Yksi tehokkaaksi koettu selviytymisstrategia on ollut auttaa koululaisia sulauttamalla heidät joukkoon. Tähän pyritään hankkimalla lapsille siistejä vaatteita ja koulutarvikkeita. Israelin domarit kuuluvat ryhmään, joilla osalla on blue card. Tämä tarkoittaa, että he saavat terveyspalvelut juutalaispuolelta ja koulutuksen arabipuolelta. Heillä ei kuitenkaan ole minkään maan kansalaisuutta. Monet naisista avioituvat palestiinalaismiesten kanssa, joilla on Jordanian passi. Tällä tavoin he saavat Jordanian kansalaisuuden. Valitettavasti tällainen käytäntö sotii romaniperinnettä vastaan, jossa erityisesti suositaan avioliittoja heimon sisällä. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada domareille tasavertaiset ihmisoikeudet Israelin puolella. Ehkäpä jonakin päivänä, jos Jumala suo, he vihdoin ja viimein saavat myös Israelin kansalaisuuden. Sateenkaari auttaa domareita avustuksilla Sateenkaari on Israelissa rekisteröity humanitaarinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Sateenkaaren tarkoituksena on rohkaista juutalaisten maahanmuuttoa Israeliin sekä etsiä tietoa kymmenestä kadonneesta sukukunnasta. Israelissa yhdistys toimii humanitaarisen avun jakajana sitä tarvitseville. Suomessa toimitaan Shimoni ry:nä. Sateenkaari ry auttaa domarivähemmistöä vaate- ja tarvikeavustuksilla. Tavoitteena on löytää rahoitus domarien toimintakeskuksen ylläpitämiseksi sekä edistää sen tulevia projekteja. Tavoitteena on myös etsiä vastausta siihen, voisivatko domarit kuulua kadonneisiin sukukuntiin. Lisätietoa Sateenkaaren toiminnasta voi lukea nettisivulta info. Domareita voi auttaa rahalahjoituksin tilille Nordea , viestiin maininta domarityö. Amoun Sleemin kotiin hyökättiin Tämän artikkelin kirjoittamisen aikana sain kuulla, että Amoun Sleemin kotiin on hyökätty kivisateella ja molotovin cocktaileilla. Ei ole helppoa olla nainen auttamassa kansaansa Avustustavarat viedään Israelin domareille Suomesta perille asti. Seija Aitto-ojan kassien sisällöstä on paljon apua. tämän päivän Israelissa. Amounin lempi aforismi on: Meidän tulee olla se muutos, jota toivomme. Tämä kuvaa hyvin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tiina Timonen

7 12 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ Brita Lamberg on romanityön konkari, joka aloitti vuoden alussa Romano Mission hallituksen jäsenenä. Brita lamberg Brita Lamberg on koulutukseltaan filosofian kandidaatti, psykologia pääaineena. Työkokemusta on vuosikymmenten aikana kerääntynyt laidasta laitaan. Hän on toiminut työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologina, kehityspsykologian lehtorina Joensuun yliopistossa 1970-luvulla noin seitsemän vuoden ajan ja sivistysjärjestön kouluttajana vuosina Brita tuli silloiseen työministeriöön (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö) Muutaman vuoden jälkeen hänet nimitettiin ministeriön edustajaksi romaniasiain neuvottelukuntaan. Kymmenisen vuotta hän teki työtä ns. ammattikurssiasiain toimistossa. Yksikön tehtävänä oli suunnitella, osin järjestää ja valvoa aikuisille tarkoitettua työllistymiseen tähtäävää ammatillista aikuiskoulutusta. Sen kautta pyrittiin järjestämään myös romaneille soveltuvaa aikuiskoulutusta. Romaneille tarkoitettuja kursseja oli monenlaisia; muun muassa ompelukursseja, hevosiin liittyvää koulutusta ja ammattiin valmisteleva kursseja. Myöhemmin Brita Lamberg siirtyi ministeriön yksikköön, jonka tehtävänä oli kehittää työvoimatoimiston palveluja työnhakijoille ja työnantajille. Hän iloitsi siitä, että vaikka toimenkuva muuttuikin, hän sai kuitenkin jatkaa romaniasiain Tuula Åkerlund sai Unicefin Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2007 tunnustuksen työstään romanilasten koulutuksen puolesta. Åkerlund on toiminut 12 vuotta Vantaan kaupungin romanikielen opettajana ja yhteyshenkilönä koulujen ja kotien välillä. Hän on mm. toimittanut oppaita romanikulttuurista. Åkerlund on ottanut vahvasti kantaa romanilasten koulunkäynnin puolesta. Hän on todennut, että ulkopuolisten tuki romanilapsille ei riitä, vaan on ehdottoman tärkeää, että koti ja vanhemmat kannustavat ja ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä. Åkerlund kiittää toisaalta päättäjiä siitä, että lainsäädäntö tänään takaa romanikulttuurille ja -kielelle hyväksytyn olemassaolon. Romaninuori voi kouluttautua ammattiin ja samalla säilyttää identiteettinsä. Tuula Åkerlund sai palkinnonjaon yhteydessä kiitosta siitä, että hän on rohkaisija ja kannustaja, joka on koko työuransa tukenut romanilasta oppimaan. Tuula on työllään toiminut siltana romanien ja pääväestön välillä. Tuulan missiona on ollut kertoa lapsille oikeudesta olla oma itsensä, oikeudesta omaan kulttuuriin ja koulutukseen. Hän on ollut myös omalla valoisalla olemuksellaan esimerkkinä muille, kouluttamalla itsensä ja kolme lastaan. Haastat positiivisesti kaikki, ja erityisesti romanivanhemmat itsensä kantamaan vastuuta lähimmäisistään ja heidän tulevaisuudestaan. Peräänkuulutat tavoitteiden asettamista parempaan huomiseen, perusteli pääsihteeri Kotoaro päätöstä HALLITUKSEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT Romano Missio ry:n hallitukseen tuli kaksi uutta jäsentä: ylitarkastaja Brita Lamberg ja ylitarkastaja Pekka Lampinen. Brita Lamberg on työskennellyt työministeriössä vuodesta 1980 lähtien ja Pekka Lampinen opetusministeriössä parin vuosikymmenen ajan. He molemmat ovat romanipolitiikan konkareita. Kolmenkymmenen vuoden aikana he ovat tehneet romanien olosuhteiden parantamiseksi arvokasta ja antaumuksellista työtä. Romano Missio toivottaa heidät lämpimästi tervetulleiksi hallitustyöskentelyyn. neuvottelukunnassa. Matkan varrella olen tehnyt pieniä selvityksiä siitä, miten työvoimatoimisto voisi kehittää palvelujaan paremmin soveltuviksi romaneille. Parasta aikaa on meneillään suhteellisen suuri ja kattava tutkimushanke romanien työhön sijoittumisen esteistä. Toivon, että tutkimuksesta on paljon hyötyä, kun romaneille suunnitellaan ja suunnataan palveluja, Brita kertoo. Mielestäni työ romaniasiain neuvottelukunnassa on ollut erittäin mielenkiintoista ja välillä haastavaakin. Olen saanut oppia tunteman monia upeita romaneja ja on suuri kunnia saada jatkaa yhteistyötä Romani Missiossa. pekka lampinen Tuula on Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2007 UNICEFin hallituksen puheenjohtaja Matti Honkala ja pääsihteeri Pentti Kotoaro luovuttivat tunnustuksen Tuula Åkerlundille. ojentaessaan palkintoa Åkerlundille marraskuussa. Lapsen oikeuksien vaikuttaja tunnustuksen on allekirjoittanut UNICEFin Euroopan toimiston päällikkö, Philip O Brien. Sen ojensivat UNICEFin hallituksen puheenjohtaja Matti Honkala ja pääsihteeri Pekka Lampinen sai sysäyksen romanityöhön toimiessaan 1970-luvulla rehtorina. Hän on Romano Mission hallituksen uusi jäsen. Ylitarkastaja Pekka Lampinen sai ensi sysäyksen romanityöhön jo 1970-luvulla toimiessaan rehtorina Jyväskylässä. Aloitimme romanien koulutuksen Jyväskylässä yhdessä Väinö Lindbergin kanssa. Tällöin järjestimme myös romanikielen kesäkoulun, jonka opettajana toimi Viljo Koivisto. Romanien koulutusta ja opetussisältöjä kehitti tällöin työryhmä, jonka varapuheenjohtajana Pekka Lampinen toimi. Koulutusta aloitettiin samanaikaisesti myös muualla Suomessa mm. hevosalan koulutusta Kiuruvedellä. Siirtyessäni myöhemmin rehtoriksi pääkaupunkiseudulle, jatkoimme edelleen jo alkanutta koulutusta. Myös opetusministeriössä työskennellessäni olen ollut jatkuvasti mukana erilaisissa tehtävissä ja projekteissa, jotka ovat koskeneet myös romaniväestöä, luettelee Pekka Lampinen. Hän toimi myös EU:n komission pääasiassa rahoittaman vuonna 2001 alkaneen Seisprojektin ohjausryhmän puheenjohtajana. Projekti järjesti erilaisia romaniväestöön kohdistuneita toimintoja aina viime vuoteen saakka. Pentti Kotoaro. Tunnustus on graafikko Pauliina Lindholmin suunnittelema. lähde: unicef, muokannut: marja Friman kuva: PaTrik jansson Haluaisitteko lisäkoulutusta?, Innostaako opiskelu?, kyselivät Kotimäen pienryhmäkodin ja Päiväkummun lastenkodin johtajat Mirva Timonen ja Helge Haapakoski alaisiltaan viime kesänä. Kun reunaehdoiksi vielä lisättiin, että koulutus tuodaan pääosin työpaikoille, työajalla ja opiskelijoiden henkilökohtaisia opiskeluvalmiuksia ja toiveita huomioonottaen, oli kiinnostusta havaittavissa. Syyskuussa 2007 aloitti 6 Kotimäen ja 16 Päiväkummun työntekijää opintonsa - toiset innokkaina ja motivoituneina, toiset arkana ja mietteliäinä. Yhteistyökumppaniksi valittiin Seurakuntaopisto, joka sijaitsee Järvenpäässä. Suoritettavaksi tutkinnoksi valikoitui Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto. Seurakuntaopiston koulutustarjontaan kuuluu myös Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon kuuluu viisi tutkinnon osaa, jotka suoritetaan näyttötutkintoina. Ammattitaito osoitetaan työelämässä ja se on voitu hankkia opiskelemalla, käytännön työkokemuksella tai harrastustoiminnan ja elämänkokemuksen kautta. Päiväkummun ja Kotimäen työntekijät toimivat vaativissa tehtävissä erityislasten ja nuorten parissa, joten käytännön työkokemusta löytyy heiltä kaikilta. lähes kaikki samassa koulutuksessa Lähes koko työyhteisön osallistuessa samaan koulutukseen Kotimäen ja Päiväkummun työntekijät koulun penkillä Kotimäen pienryhmäkodin ja Päiväkummun lastenkodin henkilöstö suorittaa lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon. Koulutus jatkuu ensi vuoden loppuun asti. on käytännön järjestelyjen hoitaminen suuri ponnistus. Koulutuksen osalta tahdiksi on sovittu yksi lähiopetuspäivä kuukaudessa. Opiskelun järjestäminen vie työpaikalta paljon voimavaroja. Toisaalta se voi tuoda mukanaan työstään innostuneita, osaavia ammattilaisia. Opiskelun kautta koko työyhteisö voi rakentua paikaksi, jossa välitetään työtovereista, heidän kuulumisistaan ja jaksamisestaan. Opintoihin kuuluu ns. kehittämishankkeen tekeminen. Opiskelijat tekevät yksin tai pienryhmässä opiskeluja tukevan pienimuotoisen projektin, joka palvelee käytännön työskentelyä. Aloitetut hankkeet liittyvät esimerkiksi työssä jaksamiseen, nuoren itsenäistymiseen, elämän kokemusten dokumentointiin, tarvikkeiden huoltoon ja kädentaitoihin. Hankkeiden avulla jokainen koulutukseen osallistuva saa mahdollisuuden paneutua juuri siihen asiaan, jota on jo pitkään halunnut työssään kehittää ja viedä eteenpäin. Paljon on kehitettävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tarttua työhön juuri sillä hetkellä. ensi vuoden loppuun asti Koulutuksen on sovittu kestävän vuoden 2009 loppuun. Mielestäni tämän koulutuksen vahvuutena on sen pitkä kesto. Toiselle tuo pitkäkestoisuus taas voi tarkoittaa hidasta tempoa ja odottelua. Toiveena on, että mukana olevat lastensuojelun ammattilaiset voivat avata silmiään omalle ja toisten työskentelylle, löytää oman työn kehittämiseen intoa ja näkökulmia. Viime syksyn aikana päästiin lähinnä käynnistämään opintoja. Aikaa on mennyt henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien eli HOPS:ien tekoon. HOPS-keskusteluissa olemme kartoittaneet kunkin työntekijän koulutus- ja työhistoriaa sekä ajatuksia ammattitaidosta. Koulutusta eteenpäin vievä ajatus on, että tässä joukossa on paljon ammattitaitoa ja osaamista. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa ammattitaito tuodaan esiin näyttötutkintojen suorittamisen kautta. Ammattitaito pilkotaan pieniin palasiin ja sitä tarkastellaan ulkopuolisen arvioijan silmin. Opiskelijoilla on haasteena löytää omalle käytännön työlle sellaiset muodot, että sitä voidaan arvioida ja kehittää. Osalla edellisistä opinnoista ei ole aikaa kuin pieni tähdenlento, toiset taas joutuvat kaivamaan kaukaisista muistoistaan esiin ne tunteet ja kokemukset, että millaista on olla koulunpenkillä. Muistoja kotimäestä ja tiukulasta Itse sain juuri lahjan sisareltani. Se on Mustalaislähetyksen laulukirja vuodelta Kirjassa on lauluja sekä suomeksi että romanikielellä. Etusivulla lukee, että muisto Tiukulasta. Itsellänikin kulkevat kaikki elämänkokemukset ja kohtaamiset päivittäin mukanani. Tiedostettuja muistoja varhaislapsuudestani on vähän, mutta jossain sielun syövereissä on ajatus niistä elämäni ensimmäisistä hetkistä, jotka vietin perheeni kanssa Kotimäessä ja Tiukulassa. Päiväkummun ja Kotimäen lapsille ja nuorille on ihmetyksen aihe, kun vieras opettaja tulee taloon. Erityisen kummalliselta tuntuu, että opettaja ei olekaan tullut komentamaan lapsia kouluun, vaan tapaamaan työntekijöitä. Elinikäinen oppiminen ihmetyttää; eikö koulunkäynti ikinä lopu, ja miten aikuiset osaavat opiskella. Lapset kyselevät, että millaisia koululaisia nämä aikuiset oikein ovat, saavatko he läksyjä ja miten he käyttäytyvät. Ilokseni olen saanut heille kertoa, että mukana on pitkän linjan ammattilaisia, nuoria innokkaita osaajia ja monenlaisia puurtajia. Tilanteet, joissa lapset eivät saa asua kotona omien vanhempien kanssa, ovat vaikeita ja lapsen persoonaa repiviä. Lapselle on tärkeää löytää elämäänsä pysyvyyttä ja turvaa, mahdollisuus lapsuuteen ja leikkiin. Tukemalla lastensuojelulaitosten työntekijöitä, tuet samalla lasta. On sitten tukijana yhdistyksen hallitus, lehden lukija, sijoitetun lapsen läheinen tai koulutusta järjestävä oppilaitos. Toivotaan, että koulutus voisi olla merkityksellinen koulutuksessa mukana oleville Päiväkummun ja Kotimäen työntekijöille, niihin sijoitetuille lapsille, yhdistyksen toiminnassa mukana oleville ja koko yhteiskunnalle. anna-leena klemetti- Falenius lanurmo-ryhmän vastuuopettaja seurakuntaopisto I Kor. 1: Me paarkavaa mo Deeveles alti tumengo khaal, dotta Deevelesko nyödata, so hin diilo tumenge Kristos Jesusessa. Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, joka teille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa. 5. te tumen hin aune barvaleske lessa, aro saaro rakkiba ta aro saaro d aaniba. että kaikessa olette rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa. 6. d eenom dooles sar d aaniba Kristosesta hin d oralide tumensa. sen mukaan kuin todistus Kristuksesta on teissä vahvistettu. 7. jakkes te tumenna naa tßi fottila byönoskonisjenna, ka tumen ventavena amengo Rai Jesusesko Kristosesko aaviba. niin, ettei teitä mitään puutu missään armolahjassa, teidän odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. 8. Jou dela niina d oor tumenge d enom ennos, jakkes te tumen aa ena d uuse aro amengo Rai Jesusesko Kristosesko diives. Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että te olette nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä. 9. Deevel hin passuno, Jou, koonessa tumen hin bi ade aro lesko Tßaavesko Jesusesko Kristosesko, amengo Raijesko tßetiba. Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen. Romanikielinen käännös: Tuula Åkerlund

8 1 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelu, sosiaalialan, hengellisen työn, sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. lastensuojelutyö n Ylläpitää 16-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 10-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. sosiaali- ja diakoniatyö n Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. n Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. n Perhetyöprojektin tarkoituksena on kehittää ja luoda palveluita romaniperheille, jotka ovat asiakkaina lastensuojelussa. julkaisutoiminta n Julkaisee neljästi vuodessa Romano Boodos- Suomen romanilehteä. stipendirahasto n Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun ROMANO MISSIO PALVELUKORTTI Tunnus Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 16 euroa/vuosi, sisältää VASTAUSLÄHETYS jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) romano Miritsin voi kuunnella Myös internetistä Romano mirits on romaneiden asioita käsittelevä ajankohtaisohjelma radiossa. YLe Radio ykkösellä tiistaisin klo lähetettävässä 15 minuuttia kestävässä Romano Mirits -ohjelmassa kuullaan myös romanikieliset uutiset. Romano miritsiä toimittavat Raila Halmetoja ja vakituisena avustajana tuovi Putkonen. uutisia kääntävät vuoroviikoin Miranda Vuolasranta ja tuula Åkerlund. uutisia lukevat urpo Vuolasranta ja Valfrid Åkerlund. Romano mirits -ohjelmat löytyvät YLe areenan etusivulta. Yläpalkin aakkosista valitaan R-kirjain ja Romano mirits-ohjelmat. ne ovat kuultavissa vuoden ajan tammikuussa 2008 lähetetyistä ohjelmista alkaen. romaniukin satureppu - 57 s. satu- ja tarinakirja: Inga Angersaari, 17 euroa tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa romano Mission 90- vuotisjuhlavideo 8,50 euroa kutsu Romano Missio ry:n jäsenille sääntömääräinen kevätkokous pe klo keskustoimisto Malmilla, Vilppulantie 2 C 4, Helsinki tervetuloa! Romano Missio järjestää yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa kriisityön koulutuspäivän maanantaina klo ihminen on kokonaisuus; Mielenterveys ja siihen vaikuttavat tekijät. aiheesta luennoi kriisipsykoterapeutti Helvi Klemetti. Päivä on tarkoitettu ensisijaisesti romaneiden kanssa työskenteleville henkilöille. Mukaan voivat tulla aiheesta muuten kiinnostuneet. Paikka: Helsingin seurakuntayhtymä, kolmas linja 22 B, Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä tuula nymanille Puh. (09) , , tuula.nyman@romanomissio.fi romano Missio ry. kutsu Päiväkummun Lastenkodin 50-vuotisjuhlaan klo erityisesti entiset päiväkumpulaiset ovat sydämellisesti tervetulleita! Ruokailu klo ilmoittautuminen 2.5. mennessä puh. (03) Päiväkummun Lastenkoti Mieholantie Hämeenkoski romano Missiolla Myynnissä onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa tartu käteeni: väinö lindberg, cd 16,50 euroa romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut kentosko BarjiBa hin SaarenGo Saaka Lapsen kasvatus on kaikkien asia Lapsissa on tulevaisuus. Kulttuuriarvot ja perinteet siirtyvät eteenpäin lasten kautta. Romanielämä on 70-luvulta muuttunut todella paljon. Elämä on muuttunut pysyvämmäksi, aikuiskoulutus ja työelämä kiireineen ovat tulleet osaksi romaniperheiden arkea. Uudet tuulet puhaltavat myös kasvatuksessa. Lapsilta vaaditaan paljon entistä enemmän erilaisia valmiuksia, pitää osata olla päivähoidossa, koulussa ja kotona. On televisiot, kännykät, tietokoneet ja kaikenlaiset pelit ja vempaimet. Mutta lapsi on edelleen lapsi ja tarvitsee ympärilleen sekä turvallisia aikuisia että lasten asioita. Lasten tarpeet ovat koko perheen asioita ja ne vaativat meiltä aikaa ja vaivaa. Se on asia, joka tahtoo joskus unohtua meiltä. Romanilasten varhaiskasvatus on jäänyt turhan vähälle huomiolle. On ajateltu että lapsi kasvaa itsekseen ja oppii seuraamalla vanhempiaan. Ja näin toki onkin, mutta elämä on tullut vaativammaksi myös lapsille. Lasten varhaiskasvatuksella on todettu olevan suuri merkitys lasten tulevalle pärjäämiselle yhteiskunnassa. Tietoa on kyllä tarjolla, mutta Toiminnanjohtajan palsta niin kauan kuin on elämää, on toivoa! Työmme Romano Missiossa on ainutlaatuista, koska kohderyhmänämme ovat etupäässä lapset, jotka ovat pienestä iästään huolimatta nähneet ja kokeneet liian raskaita menetyksiä ja pettymyksiä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on kasvattaa heistä selviytyjiä ja terveen itsetunnon omaavia yksilöitä. Tämänkaltaisessa työyhteisössä työntekijä joutuu punnitsemaan itseään poikkeuksellisen laajasti. Haluamme panostaa työmme laatuun kouluttamalla henkilöstöämme, tarjoamalla lapsille hoidon lisäksi terapiaa ja ohjaamalla heitä hyvien harrastusten pariin. Romano Missiolle tämä vuosi on juhlavuosi. Päiväkummun lastenkodissa vietetään toukokuun 21. päivä 50-vuotisjuhlaa. Sinne ovat klo 13 lähtien tervetulleita entiset päiväkumpulaiset lapset ja henkilöstö, lasten omaiset sekä muut työmme ystävät. Lahden pienryhmäkodin muuttaminen toimivaksi hoitoyksiköksi on edelleen työn alla. Tutkimme parhaillaan sen sitä ei aina osata hyödyntää. Yksi suomalaisen yhteiskunnan parhaimpia palveluita ovat lasten neuvolapalvelut. Ne ovat tarjolla maksutta kaikille. Romaniperheet eivät tosin käytä niitä riittävästi hyödykseen. Juuri siksi innostuimmekin tilaisuudesta kirjoittaa lapsen varhaisesta kehityksestä ja kasvatuksesta sekä neuvolan tarjoamista tukipalveluista romaniperheille. Samalla saimme tilaisuuden romanikielen lukuharrastuksen lisäämiseen. Barju kentoha- kasva lapsen kanssa -opas kertoo nimensä mukaisesti lapsen kasvusta, kasvatuksesta ja vanhemmaksi kasvamisesta ja kertoo myös miten neuvolat voivat olla romaniperheiden tukena. PÄivi majaniemi Barju kentoha lue lapsen kanssa oppaan toinen tekijä muuttamista perhekodiksi. Päiväkummun lastenkodin johtaja Helge Haapakosken kanssa olemme selvittäneet Lahden kodin käyttöönottoa Päiväkummun sivuosastona joko tukikotina itsenäistyville päiväkumpulaisille tai erityistä tukea tarvitsevien lasten osastona. Kevään aikana teemme asiassa lopullisen päätöksen. Kotimäen pienryhmäkodissa kevättä odotetaan reippain mielin. Lasten harrastustoiminta jatkuu jääkiekkoilun ym. liikunnan merkeissä. Liikunta ja musiikki ovat mahtavia välineitä lasten itsetunnon tervehdyttämisessä. Tänä keväänä haluamme aloittaa lapsille uutena hoitomuotona musiikkiterapian. Se toteutuu laulun, leikin, pianon, sähkökitara- ja tarpeen vaatiessa rumputuntien merkeissä ammattilaisen johdolla. Keskustoimistossa tammija helmikuu ovat sujuneet yllättävän rauhallisissa merkeissä. Uudistamme puhelinjärjestelmäämme analogisesta digitaaliseen. Muutoksesta huolimatta puhelinnumeromme säilyy samana. Perhetukiprojekti etenee projektipäällikkö Kimmo Ollikaisen johdolla. Hänen työpareinaan ovat Seppo Ärling sekä Ella Bollström. He käyvät kodeissa keskustelemassa perheen arjen vaatimuksista, ja tarvittaessa ovat yhteydessä päiväkoteihin, kouluihin ja sosiaalivirastoihin. Perhetyöhön tulisi tulevaisuudessa saada enemmän resursseja. Sosiaalisessa diakoniatyössä panostamme edelleenkin Helsingin seurakuntayhtymän kanssa yhdessä tekemäämme vanhustyöhön. Siitä vastuuta kantavat Anja Ollila seurakuntayhtymästä, sosiaaliohjaajamme Tuula Nyman sekä vuosia mukana ollut Rosa Åkerlund. Työ on lähinnä kerhotoimintaa sekä retkiä ja hoitoja. Lisäksi sosiaaliohjaajamme vierailee vanhusten kotona ja tarvittaessa kuljettaa kauppaan tai lääkäriin. Vanhustyöhön tulisi lisätä resursseja tulevaisuudessa huomattavasti, sillä nykyään moni romanivanhus murehtii yksinäisyyttään. Viime vuonna pitämistämme kriisikoulutuspäivistä on tullut hyvää palautetta. Jatkamme koulutuspäivien järjestämistä. Kevään aikana teemana ovat Ihminen on kokonaisuus sekä Mielenterveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Tapasimme viime vuonna BARJU KENTOHA KASVA LAPSEN KANSSA OPAS ILMESTYNYT Romanilasten varhaiskasvatusta tukevien oppaiden sarjan toinen osa on ilmestynyt. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Barju kentoha kasva lapsen kanssa on opas lapsen kasvusta, kehityksestä ja neuvolapalveluista. Värikkäästi kuvitettu ja romanikielisiä osioita sisältävä opas on suunnattu sekä romanivanhemmille että -lapsille yhdessä luettavaksi ja katseltavaksi. Vanhemmille kerrotaan lapsen kasvusta ja kehityksestä ja kannustetaan heitä neuvolapalveluiden laajempaan käyttöön. Sarja on jatkoa suuren suosion saavuttaneelle Barju kentoha lue lapsen kanssa -oppaalle (2006), josta on otettu myös englanninkielinen painos. oppaan ovat tehneet tuula Lindgren ja Päivi Majaniemi. Valmistelussa on konsultoitu mm. sosiaali- ja terveysministeriön neuvola-asiantuntijoita sekä alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien suunnittelijoita. opasta jaetaan pääasiassa neuvoloiden välityksellä. oppaan jakelusta vastaa romaniasiain neuvottelukunta. tilaukset ronk@stm.fi tai (09) oppaan voi myös tulostaa osoitteesta Sarita Friman- Korpela kolme kertaa myös entisiä lastenkotilapsia ruokailun, keskustelun ja joulumuistojen merkeissä. Tätä toimintaa haluamme myös kehittää jatkossa. Toimistoon voi ilmoittaa halukkuutensa tulla mukaan. Ryhmään voi tulla myös muualla sijaiskodeissa tai laitoksissa kasvaneita. Tällaisen vertaistukiryhmän muodostamisen koen Romano Mission moraaliseksi velvollisuudeksi ja mahdollisuudeksi. Naistyö on haasteellinen työmuoto. Syksyllä järjestämme romaninaisten päivän, ja pidämme tänä vuonna muutaman naisten illan. Haluamme kannustaa naisia omien voimavarojensa löytämiseen ja itsensä kehittämiseen. Niistä hyötyy koko romaniyhteisö. Nuorisotyö on tie tulevaisuuteen. Romaninuorille olemme järjestäneet kerhotoimintaa, joka jatkuu tänä vuonna. Hyvien harrastusten pariin ohjaamisella haluamme ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Toivottavasti lähivuosien aikana voimme panostaa nuorisotyöhön täysipainoisemmin, sillä työ vaatisi oman projektinsa ja koordinaattorinsa. Vankilatyössä olemme myös mukana. Olemme hankkineet Raamattuja, äänikirjeitä ja postitamme lehteämme vankiloihin. Vankilassa vieraillaan säännöllisen kerhotoiminnan merkeissä. Haluamme kannustaa Romano Mission työyhteisöä hyvinvointiin ja työniloon. Uskalletaan katsoa peiliin ja käydään tarpeelliseen muutokseen. Haastetaan itsemme sekä toinen toisemme siihen - alkakoon se minusta ja sinusta. Yhdessä me voimme raivata polkua. Voimme tehdä valoisammaksi meille uskottujen lasten elämäntaipaleen ja vaikuttaa koko romaniyhteisön parempaan huomiseen. Yhteistyön merkeissä siunausta Tuula Åkerlund

9 1 ROMANO BOODOS 1/2008 ROMANO BOODOS 1/ Feija-ukin viesti romaneille: Nyt on aika pysähtyä ja tehdä parannus Rakkaat kaaleet! Aika, jossa elämme, on luopumuksen ja moraalittomuuden aikaa. Se vie meitä romaneita ja koko ihmiskuntaa tuhoa kohti. On tapahtumassa asioita, jotka saattavat koko ihmiskuntaa kohti todellista tuhoa. Me romanit olemme jakaneet usein saman kohtalon juutalaisten kanssa aina kaasukammioita myöten. Molemmilla on ollut miekka edessä ja miekka takana. Meitä on metsästetty verikoirien avulla kuin metsän riistaa. Mutta niistä kaikista olemme selviytyneet suuren Jumalamme avulla. Turvanamme ovat olleet Jumalan pelko ja kunnioituksemme vanhempiemme neuvoja ja ohjeita kohtaan. Niiden avulla olemme selvinneet vaikeistakin olosuhteista ja tilanteista. Vaikeudet ovat lujittaneet yhteenkuuluvuuttamme. Olemme ottaneet vastuuta ja huolehtineet toinen toisistamme. Olemme olleet kaikki kuin yhtä suurta perhettä. Tämän ajan henki ohjaa ihmiskuntaa myös meitä kaaleita vihamielisyyteen, vahingoittamaan toinen toistamme. Olemme joutuneet pahan voimien sokaisemiksi emmekä enää käsitä, mitä Jumala tarkoittaa anteeksi antamisella ja anteeksi pyytämisellä. Jumala tahtoisi antaa meille rikkaan ja yltäkylläisen elämän jo täällä ajassa. Elämän, joka jatkuu iankaikkisena elämänä taivaissa. Mutta varas, Saatana, on tullut pettämään, tappamaan ja tuhoamaan meitä toistemme käsien kautta. Niin on tapahtunut monien sukukuntien kohdalla. Jos emme tee aidosti parannusta, Jumalan tuomiot kohtaavat meitä jokaista. Tämä kirjoitukseni on hätähuuto meidän kaaleitten puolesta. Vetoan teidän inhimillisyyteenne! Nyt on aika pysähtyä. Meidän on tehtävä koko romaaniheimona parannus sydänjuuriamme myöten, että Jumala voisi meitä auttaa näiden vaikeiden aikojen yli. sen tähden minä sanon teille Mark.11:24-26 Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. Mat. 5:23-25 Sen tähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä Matt.18:32-35 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niin kuin minäkin sinua armahdin? Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijain käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi. Anteeksiantamattomalla mielenlaadulla suljemme itseltämme taivaan portit ja avaamme helvetin portit kohdallamme, niin myös lastemme kohdalla. Olemme uskoneet saatanan valheita, että meillä on oikeus kantaa vihaa, eikä tarvitse antaa anteeksi, koska tuo toinen on syyllinen, enkä minä. Ei ole kysymys siitä, kuka on oikeassa tai kuka on väärässä. Jeesus sanoo, ellette anna anteeksi toisille, niin ette itsekään saa anteeksi. Me kaaleet olemme joutuneet vihollisen petoksen uhreiksi silloin, kun kannamme vihaa sydämessämme. Vaikeita asioita on tapahtunut sukujemme kesken. Joidenkin mielestä on oikeus vihata jopa niitä lapsia, joita ei vielä ollut edes olemassa silloin, kun nuo vaikeat asiat tapahtuivat sukujemme kesken. Onhan tällainen aivan järjetöntä! Eiväthän lapset ole syyllisiä noihin tapahtumiin. Missä meidän selvä järkemme on, kaaleet? Annammeko paholaisen hengen kuljettaa meitä näillä alueella? Näin tehdessämme annamme sukurasitteiden meitä hallita ja vangita meidät verivelan alaisuuteen. Mutta Kiitos Jumalan, vapauteen Jeesus on meidät vapauttanut näilläkin alueista. heräjä sinä, joka nukut Ef.5:14. Sen tähden sanotaan: Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee! Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: Ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha. Älkää sen tähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. Oletko opettanut lapsesi olemaan hienotunteinen ja tarvittaessa väistämään pahan, että ei tulisi tarpeettomia kolareita? Vai onko kodissasi oleva koulutus sen mukainen, että minun lapseni pitää osata näyttää ranglia, ja näyttää, kuka on kuka? Tämä järkyttävä näyttämisen ja kostamisen mentaliteetti näyttää saavan osassa meidän nuorisossamme suuren vallan. Jos kaikki ei mene heidän oppimiensa ranglien mukaan, pelataan villin lännen mukaan, puukot tai pyssyt esiin. Näitä esimerkkiä on viime aikoina tullut esille liian monia. Ennen ei ollut kodeissa tällainen opetus, vaan lapset ohjattiin siihen, että on tultava toimeen kaikkien ihmisten ja sukujen kanssa. Vaikka joitakin vaikeuksia oli sukujen kesken jo tapahtunutkin, niin pyrittiin sukurasitteet sammuttamaan eikä verta hämmentämään. Eikä lapsiamme ajettu surman suuhun ehdoin tahdoin, vaan pyrittiin pahatkin asiat sopimaan ja lopettamaan. Meidän vanhempien on muistettava, että omalla esimerkillämme näytämme lapsillemme tien joko helvettiin tai taivaaseen. Siksi, Isät ja äidit, pyydetään Jumalalta viisautta näihin tilanteisiin. Tehdään näistä olemattomista Jumalan Sanan vastaisista asioista parannus ja jätetään tällainen väärämielinen miehuus ja ranglit pois, niin Herra meitä kaaleinakin eheyttää ja vie meidät näistä koettelemusten helteistä ja kirouksista voittoon! Rakkaudella teille näitä ohjeita kirjoitti Feija-ukki Feija grönfors, 82v. kiuruveden pappi Feija Grönfors pitää tärkeänä, että romanit olisivat sovussa keskenään ja näyttäisivät omalla toiminnallaan lapsilleen hyvää esimerkkiä.