70 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 66 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 6/ 2012 Aika Tiistai klo Paikka Mikaelintalo, kahvio Saapuvilla pj. Vesa Tuominen, kirkkoherra x vpj. Leena Erälinna x var. Varpu Lindberg jäs. Eeva Heurlin - var. Tuula Kurki x jäs. Anne Kuparinen x var. Anna-Liisa Järvinen jäs. Arimo Lähdeniitty x var. Pasi Pöri jäs. Liisa Pajala x var. Hilkka Hutanen jäs. Seppo Santala x var. Janne Tranberg jäs. Janne Suominen - var. Kimmo Valkonen x jäs. Tommi Yöntilä - var. Timo Sjöblom - Muut kv:n pj. Jorma Kakkonen x kv:n vpj. Asko Mäentaka - osallistujat esittelijä Tapio Yliluoma x kn:n siht. Terhi Saari x I srk-pastori Tuija Mäkivalli ja kappalainen Mika Ahtola olivat läsnä pykälien ajan klo Asiat Pykälät Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 71 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti Liisa Pajala ja Seppo Santala. 72 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Allekirjoitus ja varmennus Vesa Tuominen puheenjohtaja, kirkkoherra Terhi Saari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Liisa Pajala Seppo Santala Tuula Kurki pykälän 82 ajan Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä taloustoimistossa

2 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Katsaus kappalaisen ja I srk-pastorin työhön Kn 73/ Kappalainen Mika Ahtola ja nuorisopastori Tuija Mäkivalli kertovat työnkuvistaan sekä ajankohtaisista asioista. Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Kirkkoneuvosto merkitsi Mika Ahtolan ja Tuija Mäkivallin selvitykset tiedoksi. 74 Toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille Kn 74/ Tuloveroprosentin määräämistä varten vastuuryhmät ovat käsitelleet talouspäällikön laatimaa kehysbudjettia sekä työalojen tekemiä alustavia toimintasuunnitelmia huhtikuussa liite 1 Toiminta- ja taloussuunnitelmat liite 2 Käyttötalousosa tilintarkkuudella liite 3 Palvelun vastuuryhmän lausunto liite 4 Paimion Kirkkokuoro ry:n avustusanomus liite 5 Ympäristö- ja esteettömyystyöryhmän esitykset Talouspäällikkö selvittää kokouksessa Paimion seurakunnan taloussuunnitelmia vuosille Talouspäällikkö ja kirkkoherra esittävät, että kirkkoneuvosto hyväksyy alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja esittää ne kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin määräämisen perusteeksi. Kirkkoneuvostolle osoitetut anomukset ja lausunnot merkitään tiedoksi ja käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä muutoksella, että budjettilisäykset hyväksyttiin esityksen mukaan, mutta esteettömyystyöryhmän esityksiin varataan määräraha euroa. 75 Tuloveroprosentti vuodelle 2013 Kn 75/ Se määrä, mikä kirkkovaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden kirkollisverona (Kirkkolaki 15:2,2). Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuustolle, että Paimion seurakunnan vuoden 2013 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 1,30. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

3 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Seurakunnan ja hautainhoitorahaston maksut vuodelle 2013 Kn 76/ Kirkkoneuvosto käsitteli seurakunnan maksuja ja sitä mihin maksujen määrät perustuvat kokouksessaan liite 6 Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy v seurakunnan ja hautainhoitorahaston maksut lukuun ottamatta hautapaikkamaksuja ja esittää vuoden 2013 hautapaikkamaksut kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti sillä lisäyksellä, että pöytäliinan maksuksi päätettiin 12 e/liina ja kaitaliinan maksuksi 6 e/liina. 77 Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat Kn 77/ Kirkkoneuvosto valitsi kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi vuodelle Ilkka Heinosen ja Olli Koivukankaan. Varajäseniksi valittiin Janne Tranberg ja Jyrki Laine. Paimion seurakunnan kiinteistötoimen strategiassa ja toimenpideohjelmassa todetaan, että seurakunnan vuosittainen kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus hoidetaan kuten tähänkin asti kirkkoneuvoston valitseman rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijan toimesta. Tarkastuspäiviä on yksi vuodessa. Tarkastukseen osallistuu talouspäällikön lisäksi erityisammattimies. Tarkastajien toimikausi on valtuustokausi. Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto valitsee kaksi kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajaa ja kaksi varatarkastajaa (1. varatarkastaja ja 2. varatarkastaja) vuosille Kirkkoneuvosto valitsi yksimielisesti kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi vuosille Jyrki Laineen ja Olli Koivukankaan. 1. varatarkastajaksi valittiin Jari Laaksonen ja 2. varatarkastajaksi Janne Tranberg. 78 Kolehtisuunnitelma Kn 78/ Kirkkoherran esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy kolehtisuunnitelman ajalle liite 7 Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

4 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Nuorisotyönohjaajaharjoittelijan työsuhde Kn 79/ Nimikkeellä nuorisotyön projektityöntekijä Emmi Rankin työsuhde päättyy Kasvatuksen vastuuryhmä on käsitellyt kokouksessaan määräaikaisen projektityöntekijän työn jatkoa ja esittää kirkkoneuvostolle työsuhteen jatkamista vuodella eteenpäin. Nuorisotyön tilapäinen virkasuhde perustettiin ajalle Tämän jälkeen tehtävää on jatkettu aina vuoden kerrallaan. Tehtävä muuttui työsopimussuhteiseksi alkaen ja nimikkeenä on ollut nuorisotyön projektityöntekijä. Tehtäviin on kuulunut avustaminen kesän rippileireissä ja varhaisnuorten leireillä. Viikonloppuisin nuorisotyötä mm. Night Café. Työntekijä on ollut kesän leirien ajan kuukausipalkkainen, muutoin tuntipalkkainen. Tehtävää hoiti Hanneli Salo ajalla Tämän jälkeen tehtäviä on hoitanut Emmi Ranki lukien. Tehtävää on hoidettu vuoden määräaikaisissa jaksoissa jo neljä kertaa peräkkäin. Nyt on mietittävä, tehdäänkö toimesta toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vai pitääkö nuorisotyön järjestää toiminta siten, että voidaan tulla toimeen ilman nuoriso-ohjaajaharjoittelijaa. Seurakunnan talouden tasapainotusohjelma edellyttää henkilöstömenojen vähennystä. Vuoden 2013 raamibudjetissa on annettu työmuodoille vielä mahdollisimman paljon resursseja, jotta seurakunnan toiminta voisi säilyä hyvällä tasolla ja työmuodoille on annettu myös vuosi lisäaikaa sopeuttaa toiminta pienempiin resursseihin. Tämän vuoksi nuorisotyönohjaajaharjoittelijan työsuhdetta voitaisiin jatkaa vielä n. vuodella asti. Kirkkoherra on keskustellut asiasta nuorisopastori Tuija Mäkivallin, nuorisotyönohjaaja Hannu Nurmen sekä vs. varhaisnuorisotyönohjaaja Hanneli Salon kanssa. KirVESTES:n mukaan teologian-, nuorisotyönohjaajaharjoittelijan kuukausipalkkaraja on lukien 1 092, ,83 e. Asian käsittely: Emmi Ranki on ilmoittanut, että hän ei ole käytettävissä koska tekee opiskeluunsa liittyvää harjoittelua Ruotsissa. Kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät, että 1. Hanneli Salo palkataan nuorisotyönohjaajaharjoittelijaksi ajalle Hanneli Salo on pääsääntöisesti tuntipalkkainen, mutta kesän rippileirien ajan kuukausipalkkainen. Työpäivien lukumäärä määräytyy tarpeen mukaan. Keskimäärin työpäiviä on n. 8 pv/kk ja palkkaus n. 800 e/kk. Palkkaus määräytyy 10 euron tuntipalkan mukaan. Tuntilistan ja työsuunnitelman vahvistaa nuorisotyön työalavastaava. 3. Alle viikon mittaisten leirien ajalta maksetaan palkka 10 tunnilta vuorokaudessa. 4. Kesällä noudatetaan KirVESTES:n nuorisotyönohjaajaharjoittelijan kuukausipalkkahinnoittelua ja kuukausipalkkana on 1 693,83 euroa. 5. Hanneli Salo toimii varhaisnuorten leirien aputyövoimana, viikonloppuisin nuorisotyössä sekä kesällä rippikoululeireillä. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

5 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Yhteisvastuukeräyksen tarkastajan valinta Kn 80/ Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja ev.lut.kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 % käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa (v kampanja suomalaisten ylivelkaantumisen torjumiseksi) ja 20 % kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Paimion seurakunnassa toimii yhteisvastuukeräystoimikunta ja toimintaa koordinoi tällä hetkellä erityisdiakoni Antti Aro. Seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tarkastuksen tulee suorittaa vähintään yksi seurakunnan valitsema tarkastaja, joka antaa lausuntonsa tilityslomakkeella tai tarvittaessa erillisellä lomakkeella. Nykyisen käytännön mukaan tarkastajana voi toimia esim. seurakunnan luottamushenkilöistä valittu asiantunteva henkilö tai talouspäällikkö tai häntä vastaava henkilö. Tarkastaja voi olla myös ulkopuolinen, auktorisoitu tilintarkastaja (HTM tai KHT). Kirkkoherra esittää, että Paimion seurakunnan yhteisvastuukeräyksen tarkastuksen suorittaa talouspäällikkö virkavastuullaan tai hänen estyneenä ollessaan tilintarkastaja. Talouspäällikkö poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 81 Talouspäällikön päätösvaltarajojen oikaisu Kn 81/ Kirkkovaltuusto on kokouksessaan / 49 antanut talouspäällikölle valtuudet myydä irtainta omaisuutta, jos omaisuuden arvo ei ylitä euroa. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan / 125, että talouspäälliköllä on oikeus myöntää maksuvapautus, jos saatavan arvo enintään 500 e. Samassa yhteydessä päätettiin, että talouspäälliköllä on oikeus myydä irtainta omaisuutta, jonka arvo on enintään 500 e sekä poistaa kalustoluettelosta irtaimistot, joiden arvo on enintään 500 e (irtain joko myydään, lahjoitetaan tai poistetaan kaatopaikalle). Koska kirkkovaltuusto on jo aikaisemmin myöntänyt talouspäällikölle valtuudet maksimissaan euron irtaimelle omaisuudelle, oli kirkkoneuvoston päätös irtaimen omaisuuden myynnin ja arvon (500 e) määrittelyn osalta tältä osin tarpeeton. Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto oikaisee päätöksensä / 49 koskien irtaimen omaisuuden myyntiä maksimissaan 500 euron arvosta ja toteaa irtaimen omaisuuden myynnin ja arvon määrittelyn raja-arvoksi euroa kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti. Talouspäällikkö poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

6 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Senioritalotontti Kn 82/ Paimion seurakunta on käynyt lukuisia neuvotteluja senioritalotontista eri tahojen kanssa vuodesta 2008 alkaen. Kirkkoneuvostolle on kerrottu neuvottelujen kulusta viimeksi kokouksessa Tällöin oli tilanne, että seurakunta oli neuvotellut kaupungin kanssa. Neuvotteluissa todettiin kaupungin puolelta, että edellytyksiä senioritalotontin kaupalle ei juuri ole olemassa (näkemysero tontin hinnasta oli niin suuri). Kaupunki lupasi harkita asiaa ja ilmoittaa, onko jatkoneuvotteluille vielä edellytyksiä. Huhtikuussa 2012 Paimion kaupunki kutsui seurakunnan edustajat pidettävään neuvotteluun, jossa selvitettiin tonttikaupan mahdollisuutta. Kaupungin näkemyksen mukaan tontin arvo on n euroa. Seurakunnan talouspäällikkö kertoi, että seurakunnan näkökulmasta tarjous tontista tulisi olla minimissään euroa. Neuvottelujen lopputulos oli, että Paimion kaupunki ei lähde ostamaan tonttia seurakunnan tavoittelemalla hinnalla. Talouspäällikkö on ollut yhteydessä YH Länsi Oy:öön Marjo Jaakkolaan ja neuvotellut tontin myymisestä YH Lännelle. Marjo Jaakkola kertoi sähköpostilla , että YH Länsi Oy ei lähde tällä hetkellä rakentamaan Paimioon vapaarahoitteista kerrossenioritaloa, koska Paimion asuntojen hinnat ovat liian alhaisia rakennuskustannuksiin nähden. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain vuokra-asuntojen rakentaminen olisi mielekästä, koska hankkeelle olisi mahdollisuutta saada ARA:n lainaa. ARA:n rahoitusehtojen mukaan tontista ei voida maksaa seurakunnan tavoittelemaa hintaa. YH Lännen tarjoukseen ei vaikuttanut edes se, että seurakunta ostaisi senioritalosta 6-7 asuntoa ( n. 1 milj. euroa). YH Lännen edustaja Marjo Jaakkola pohti, että syksyllä tilanne saattaisi ehkä olla toinen. Tonttityöryhmä (Leena Erälinna, Seppo Santala ja Tommi Yöntilä sekä talouspäällikkö Tapio Yliluoma) kokoontuu käsittelemään asiaa ti Asian käsittely: Tonttityöryhmän lausunto/esitys annetaan kirkkoneuvostolle kokouksessa. Tonttityöryhmän piti kokoontua , mutta esteiden takia työryhmää ei saatu koolle.

7 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 72 Kokouksessa annettu esitys: Talouspäällikkö esittää, että neuvottelutulosten johdosta seurakunta ei myy tällä hetkellä senioritalotonttia. Kaavassa senioritalotontti jakaantuu kaupungin (400 m 2 ) ja seurakunnan (7 300 m 2 ) omistamiin maa-alojen kesken. Koska alueelle rakennetaan joka tapauksessa jossain vaiheessa kerrostalo / senioritalo, on tulevan kaupan kannalta selkeämpää, että koko alue on yhdellä omistajalla. Tämän vuoksi seurakunta esittää, että Paimion kaupunki myisi seurakunnalle Paltantien ja Alvar Aallontien kulmauksessa olevan puistoalueen n. 400 m 2 suuruisen maa-alueen. Seurakunnan tarjous maa-alueesta on euroa. Senioritalotontin myymistä harkitaan uudestaan, mikäli seurakunta saa alueesta sopivan tarjouksen. Asian käsittely: Seppo Santala ja Kimmo Valkonen jääväsivät itsensä pykälän käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän osalta valittiin Tuula Kurki. Kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessa annetun esityksen yksimielisesti. 83 Seurakunnan avustukset erilaisille yhdistyksille Kn 83/ Seurakunta myöntää avustuksia yhdistysten puhelinsoittojen ja kirjeiden perusteella n euroa vuodessa. Yksittäisen avustuksen suuruus on ollut n euroa. Avustuksia ovat myöntäneet pääsääntöisesti kirkkoherra (n. 800 e vuodessa) ja talouspäällikkö (n. 500 e vuodessa). Avustusten myöntämisessä on ollut periaatteena, että joka vuosi ei samoja yhdistyksiä ja yhteisöjä tueta, vaan avustuskohteet vaihtuvat vuosittain. Vaihtoehtoja seurakunnan avustustoiminnalle on mm. srk myöntää avustuksia vain talousarviomäärärahojen puitteissa srk myöntää avustuksia vain kirjallisen hakemuksen perusteella ja päätös myöntämisestä tehdään vuoden lopussa. puhelinsoittojen perusteella ei avustuksia myönnetä lainkaan. srk myöntää avustuksia vain paimiolaisille yhdistyksille ja järjestöille seurakunnan taloudellisen tilanteen kiristyttyä yhdistysten avustusmäärärahoja leikataan avustusten myöntäminen keskitetään vain yhdelle viranhaltijalle työajan säästön ja epäselvien avustuspyyntöjen välttämiseksi Talouspäällikkö esittää, että 1. Paimion seurakunta myöntää jatkossa avustuksia vain kirjallisen hakemuksen / sähköpostin perusteella määrärahojen puitteissa. 2. Paimiolaiset yhdistykset ovat etusijalla avustuksen saamisessa. 3. Avustusten myöntämiset keskitetään talouspäällikölle. Talouspäällikkö poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

8 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Anomus tilankäytöstä / Yliluoma Kn 84/ Talouspäällikkö Tapio Yliluoma anoo, että hän voi käyttää Mikaelintalon saleja perhejuhlaa varten la Paimion seurakunta on myöntänyt maksuvapautuksen työntekijöille tilavuokrista sillä edellytyksellä, että työntekijä hoitaa itse siivouksen jälkikäteen, vastaa ovien avaamisesta ja sulkemisesta sekä mahdollisista pöytäliinojen pesulakuluista. Näin seurakunnalle ei aiheudu tilan antamisesta suoria kustannuksia. Talouspäällikkö on tehnyt päätöksen, että työntekijät eivät saa enää alkaen tiloja ilmaiseksi, vaan suorittavat 25 euron maksun. Maksu kattaa sähkö-, siivous- ym. kuluja. Maksun lisäksi työntekijä on edelleen vastuussa tilojen siivouksesta ym. yllä olevan mukaisesti. Talouspäällikkö suorittaa oman perhejuhlansa osalta maksun. Kirkkoherra esittää, että Tapio Yliluomalle myönnetään osittainen maksuvapautus Mikaelintalon salien käytöstä pidettävän perhejuhlan osalta. Maksu on yllä olevan mukaisesti 25 euroa. Talouspäällikkö poistui kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

9 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Toimitilojen käyttöasteselvitys htp 5/ Paimion seurakunnan tulevien vuosien säästötoimenpiteisiin sekä kiinteistötoimen strategiaan liittyen on seurakunnan eri toimitiloista tehty käyttöasteselvitystä. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös talousarvion valmistelussa sisäisten vuokrien määrittelyssä. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan kirjannut, että seurakunnan tiloista tullaan tekemään toimitilakartoitus ja selvitetään käyttöasteet kevään 2012 aikana. Työntekijöille jaettiin kaavake ja pohjapiirros oman työpisteen tiloista. Lomakkeeseen tuli täyttää ne tilat ja kellonajat, jolloin työntekijä säännönmukaisessa viikkotyössään huonetta käyttää. Seuraavassa selvitys eri kiinteistöjen käytöstä: Mikaelintalo - Toimistohuoneet (tal.tsto, virasto, diakoniatsto/papit/kanttorit, emännät) käytännössä 100 % työntekijöiden käytössä. Huoneissa salassa pidettävää materiaalia, joten tilojen käyttö ei käytännössä onnistu muiden kuin ko. työntekijän käyttöön. Diakonissan huone 16 m 2, mahtuisi käytännössä toinen työntekijä. Voisiko diakonissa ja II srk-pastori jakaa huoneen? (vrt. diakoniatyöntekijät aiemmin Mik.talolla sekä kanttorit nykyään). Kirjanpitäjän huone 20 m 2 myös mahdollinen kahdelle työntekijälle. - Hautausmaatsto/kappeli on illat vapaana, käytetty jo nyt mm. ryhmäpalavereihin. - Pikkusali erittäin pienessä käytössä, kirpputorin siirto tähän tilaan? Entä varhaisnuorten kerhot? Kaappitilaa löytyy tarvikkeille. Avinurmen avustustavaroiden säilytys-lajittelutila? - Kirjasto käytössä erilaisia palavereja varten, toimituskeskustelut ym. Hankala ottaa edes epäsäännölliseen toimistokäyttöön. Wanha srk-talo - toimistohuoneet 2. kerroksessa työntekijöiden käytössä epäsäännöllisistä työajoista johtuen ma-su. Huoneissa työntekijöiden työmateriaalia ym. Ei mahdollista hyödyntää muiden käyttöön esim. su-ma-ti, jolloin säännönmukaiset viikkovapaat. - Kokoushuone/rippikoululuokka 2. kerroksessa rippikoulun/isoskoulutuksen käytössä ti-ke-to iltaisin, muina aikoina voi olla satunnaisia kokouksia, projekteja ym. - 1.kerros salin takana sijaitseva toimistohuone on nuorten oleskelutilana arkisin sekä viikonloppuna (night cafe). Alkuviikosta vähemmällä käytöllä. Toimistokäyttöön mahdollinen, plussaa erillinen sisäänkäynti mutta näin ollen nuorisotyö ei voisi enää hyödyntää ko. tilaa. Toisaalta pyörätuoli ym. liikuntaesteiset kulkevat tätä kautta wanhalle? Salia, keittiötä ja tarjoilutilaa käytetään erilaisten ryhmien kokoustiloina (perhekerhot, kaffetassi, sotaveteraanien kokoukset, lähetyksen myyjäiset ym.) Käytännössä tilaa ei voi hyödyntää toimistotilana.

10 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 75 - kellarikerros varhaisnuorisotyöllä (kerhot ma ja to klo 17-19), muut kerhot ent. lukion tiloissa. Voisiko kerhoja pitää illalla Paltassa, joka tyhjillään iltaisin (liian pienet huonekalut) tai Mikaelintalolla? arkiston siirto alakertaan? partion todellinen tilatarve, nyt käytössä neljä huonetta alakerrassa (n. 98 m 2. Partio saa tilat tällä hetkellä ilmaiseksi. Voisiko partio jatkossa maksaa tiloista vuokraa? Vanhan kulut partion osalta euroa vuodessa. Paltan kerhotalo + Valkojantien kerhohuoneisto - Työntekijöiden käytössä olevat toimisto/kerhohuoneet ja keittiö ovat käytössä päiväsaikaan 8-16 käytännössä ma-pe 100 %. - Maanantaisin klo ja perjantaisin klo 9-16 suurin toimisto/kerhohuone Paltassa on tyhjä lastenohjaajan pitäessä kerhoa Valkojantien kerhotilassa. Näin ollen Valkojantien kerhot voisi pitää myös Paltassa. - Samoin toisen lastenohjaajan Valkojantiellä perjantaisin pitämä kerho klo 9-12 voitaisiin pitää Paltassa, koska hänen toimisto/kerhohuone ei ole käytössä ko. aikana. - Valkojan kerhotilan vuokrauskustannukset vuodessa 8000 e. - Iltaisin tällä hetkellä kokoontuu raamattupiiri Kevein askelin Paltan keittiössä - Toimistohuoneessa iltaisin satunnaisesti käyttöä, muutoin talo iltaisin tyhjillään Rantalan leirikeskus - touko-heinäkuu Rantala seurakunnan omassa käytössä (rippileirit, vanut, päiväkerhon retkipäivät ym.)tilojen käyttö tällöin käytännössä 100 % - elo-huhtikuussa toimintaa niukalti. Vanuleirit lokakuussa ja helmikuussa (koululaisten lomaviikot), isosviikonloppuja 3 kpl, vuokrauksia ulkopuolisille esim. Alajärven srk, suunnistajat ja yliopiston tutor-porukka yhteensä vajaa kaksi viikkoa. Satunnaisia kokouksia ym. tilaisuuksia (naisten ja miesten saunaillat, miesten syyshuolto ym.) - Toimintaa tiivistetään ja Rantala suljetaan talvikaudeksi marras-huhtikuu? Marras-huhtikuussa vain vanuleiri + isosviikonloppu samalla viikolla Arkisto-Pappila ja kirpputori - uudet tilat löydyttävä, koska nykyiset tilat puretaan uudisrakennuksen tieltä lähivuosina Asian - Rantalan leirikeskuksen mahdollinen myyminen? Toisaalta leirikeskus koetaan käsittely: erittäin tärkeänä osana seurakunnan toimintaa ja se toiminut paimiolaisten leiripaikkana vuosien ajan - toiminnan tiivistäminen Rantalassa, vuokraustoiminnan lisääminen vaihtoehto? Ei välttämättä kovin helppoa käytännössä toteuttaa, mistä vuokralaiset? - Ideana esim. Rantalaan juhannusviikonloppu perheille, joilla ei omaa mökkiä käytössä. Voisiko esim. palvelun tai kasvatuksen vastuuryhmä ottaa hoitaakseen vapaaehtoistyönä? Ehdotus palvelun ja kasvatuksen vastuuryhmien puheenjohtajille. Vastuuryhmä merkitsi asiat tiedoksi. Henkilöstöä tiedotetaan tilankäyttöselvityksen tuloksesta ja asiaa valmistellaan talouspäällikön toimesta

11 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 76 Kn 85/ Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee toimitilojen käytöstä ja esitetyistä käyttöasteen parantamisehdotuksista. Toiminnan sisäiset järjestelyt hoidetaan virkamiestyönä / esimiesten päätöksin (esim. Avinurmen lahjoitustavaroiden säilyttäminen) Isommat periaatteelliset toimitilajärjestelyt tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi (esim. Rantalan leirikeskuksen sulkeminen, partion tilankäyttösopimus). Kirkkoneuvosto merkitsi toimitilojen käyttöasteselvityksen tiedoksi. Asiaa valmistellaan edelleen virkamiestyönä. Mahdollinen vuokran periminen partiolta sen käyttämistä tiloista ei saanut kannatusta kirkkoneuvostossa. 86 Rantalan leirikeskuksen sulkeminen talvikaudella Kn 86/ Seurakunnan kiinteistöjen käyttöasteselvitykseen sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen Rantalan leirikeskus voidaan toiminnan kannalta sulkea kolmen kuukauden ajaksi, jolloin säästetään leirikeskuksen lämmitys- ja henkilöstömenoja. liite 8 Rantalan majoitusrakennuksen varaukset elokuu 2011-huhtikuu 2012 Asian käsittely: Kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät, että Rantalan leirikeskus suljetaan väliseksi ajaksi. Tänä aikana leirikeskuksessa ei järjestetä toimintaa eikä sitä vuokrata ulkopuolisille. Leirikeskuksessa ylläpidetään peruslämpöä. Kirkkoneuvosto keskusteli mm. Miesten saunailtojen järjestämisestä muualla, jos Rantala suljetaan. Ehdotuksena myös vain ruokalarakennuksen käyttö ko. iltoja varten. Siivous pitää joka tapauksessa hoitaa. Talvella aurauskulut huomioitava. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

12 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Yhteistoimintaneuvottelut kiinteistötoimessa Kn 87/ Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaan työnantajan ja henkilöstön on käytävä yhteistoimintaneuvotteluja mm. silloin kun kyse on 1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä; 2) organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia; 3) henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen periaatteet ja menettelytavat sekä työyhteisön sisäisen tiedotuksen ja vuorovaikutuksen periaatteet; 4) tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus ja uudelleensijoittamisratkaisut; Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty yleensä silloin kun kiinteistötöissä on ollut jokin isompi muutos. Esimerkiksi silloin kun työalavastaava käytäntö tuli voimaan. Käytännössä neuvotteluja ei ole käyty yhteistoimintaneuvottelujen nimellä vaan esim. kiinteistöjärjestelyjen tai johtamisjärjestelmän kehittämisen nimellä. Kyse on kuitenkin ollut yhteistoimintaneuvottelusta. Kiinteistöstrategia ja talouden tasapainotusohjelma edellyttää toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjen aikaansaamista. Käytännössä joudutaan myös vähentämään henkilöstömenoja. Paimion seurakunnan talous on kiristynyt huomattavasti, koska verotulot ovat laskeneet ja kulut, joista henkilöstömenot ovat suurin ryhmä, ovat kasvaneet. Seuraavien vuosien aikana on jokaisen työalan löydettävä henkilöstösäästöjä. Lapsi- ja diakoniatyössä on henkilöstöä jo vähennetty. Hautausmaiden kesätyöntekijöiden määrää on vähennetty vuoteen 2009 ja 2010 verrattuna. Toimistoissa tullaan vähentämään työvoimaa ensi vaiheessa v kun kirkkoherranviraston toimistosihteeri siirtyy osa-aika eläkkeelle eikä tilalle palkata korvaavaa työntekijää vaan työt jaetaan kirkkoherranviraston työtekijöiden kesken. Toimistojen henkilöstön määrä vähenee näillä näkymin lisää siinä yhteydessä, jolloin seurakunta siirtyy kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen käyttäjäksi v Nuorisotyössä vähennys koskee ensi sijaisesti aputyövoiman käyttöä (määräaikainen projektityöntekijä) Papiston ja kanttorien osalta henkilöstömenojen vähentämisestä ei ole tehty vielä suunnitelmia. Käytännössä pyritään ensi sijaisesti ns. pehmeisiin ratkaisuihin, jolloin hyödynnetään esim. eläkejärjestelyjä. Tämä ei valitettavasti kaikilta osin riitä, vaan nyt suunnitellaan myös lomautusta. Seurakunta on lomauttanut aikaisemmin lähinnä lastenohjaajia kesällä n. 1 kk ajaksi, jolloin ei ole ollut kerhoja. Kiinteistötoimessa ei ole tällä hetkellä mahdollista eläkejärjestelyihin, jolloin käytännössä lomautus tai töiden osa-aikaistamiset ovat ainoita keinoja henkilöstösäästöjen saamiseksi. Toiminnallisten syiden takia lomautus toteutettaisiin leirikeskuksen sulkemisella sydäntalven ajaksi (marrashelmikuu), jolloin Rantalan emäntä olisi lomautettuna n. 3 kuukauden ajan. Käytännössä tällä on vaikutuksia myös muihin kiinteistötyöntekijöihin. Rantalan emäntä ei olisi silloin loma- ym. tuuraajana Mikaelintalolla tai seurakunnan muissa kiinteistöissä. Lomautus perustuisi siihen, että Rantalan leirikeskuksen käyttö on hyvin vähäistä marras-helmikuun aikana lukuun ottamatta vakiintunutta varhaisnuorten leiriä ja muutamaa isoisviikonloppua sekä miesten että naisten ilta tai yö tapahtumaa.

13 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 78 Kirkkolain mukaan viranhaltijalle on annettava mikäli mahdollista ennakkoilmoitus lomautuksesta 3 kuukautta ennen lomautuksen alkamista. Varsinainen lomautusilmoitus annetaan vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Työsopimussuhteisten osalta lomautuksesta määrätään työsopimuslain 5. luvussa. Lomauttamisen määritelmä Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkan maksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslain 5. luvun 2 :ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin, kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä. Lomauttamisen perusteet Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos 1. hänellä on 7. luvun 3 :ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. 2. työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muut a sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työntarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioita kestävän enintään 90 päivää. Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen sekä lomautusilmoitus Työsopimussuhteisten osalta työnantajan on annettava työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista ja sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Selvitys on annettava viipymättä sen jälkeen kun lomautuksen tarve on tullut työnantajan tietoon. Selvityksen jälkeen työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Varsinainen lomautusilmoitus annetaan kuten viranhaltijoillekin viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Seurakunnassa lomautuspäätöksen tekee kirkkoneuvosto. Tässä vaiheessa ei ole perusteita työsuhteen osa-aikaistamiseen, koska seurakunnan toiminnallinen tarve Rantalan leirikeskuksen käytössä ja emäntätyövoiman tarve myös seurakunnan muissa kiinteistöissä voi tulevaisuudessa lisääntyä. Talvikauden aikana selviää, mitä vaikutuksia käytännössä Rantalan leirikeskuksen sulkemisella ja emännän lomauttamisella on. Tämän vuoksi esitetään lomautusta eikä toimen osaaikaistamista. Talouspäällikkö käy yhteistoimintaneuvotteluja Rantalan leirikeskuksen emännän ja muiden kiinteistötyöntekijöiden kanssa ke Näissä neuvotteluissa pohditaan lomautusta ja muita henkilöstösäästöjä sekä työn kehittämistä (tiimityö). liite 13 Yhteistoimintaneuvottelujen sisältö annettiin kirkkoneuvostolle tiedoksi kokouksessa.

14 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 79 Talouspäällikkö esittää, että 1. kirkkoneuvosto hyväksyy, että Rantalan leirikeskuksen emäntä voidaan lomauttaa väliseksi ajaksi. 2. kirkkoneuvoston päätös annetaan työsopimuslain mukaan ennakkoselvityksenä leirikeskuksen emännälle tiedoksi. Leirikeskuksen emännällä on tämän jälkeen oikeus antaa lausunto asiasta ja tulla siten kuulluksi. Leirikeskuksen emännän lausunto pyydetään mennessä. 3. Kirkkoneuvosto käsittelee lomautusasiaa ja leirikeskuksen emännän mahdollista lausuntoa elo-syyskuun 2012 kokouksessa. Tällöin päätetään varsinaisesta lomautuksesta ja lomautuksen kestosta. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti ja totesi, että Rantalan leirikeskuksen emäntää on kuultu asiassa.

15 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Hankintayhteistyösopimus KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa Kn 88/ Kirkkohallitus ja KL-Kuntahankinnat Oy ovat neuvotelleet hankintayhteistyön raamisopimuksen, johon yksittäiset seurakunnat voivat liittyä. KL-Kuntahankintojen sääntöjen mukaan sopimuksessa on oltava yhtenä osapuolena Kirkon keskusrahasto/ Kirkkohallitus. Yksittäinen seurakunta ei voi suoraan tehdä hankintasopimusta Kuntahankintojen kanssa. Hankintayhteistyön raamisopimus mahdollistaa seurakunnan osallistumisen Kuntahankintojen suorittamiin kilpailutuksiin. Jokaisesta hankinnasta tehdään erikseen päätös eikä hankintayhteistyön raamisopimus sido seurakuntaa käyttämään niitä yrityksiä, joiden tuotteita tai palveluja Kuntahankinnat on kilpailuttanut. Seurakunnalla on edelleen mahdollisuus kilpailuttaa itse hankintoja tai käyttää muutoin sille kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa. Ilman hankintayhteistyösopimusta ei ole kuitenkaan mahdollisuutta hyödyntää Kuntahankintojen tekemiä kilpailutuksia. Talouspäällikkö selvittää kokouksessa tarkemmin, mitä käytännön hyötyä hankintayhteistyösopimuksesta on. liite 9 Talouspäällikkö esittää, että Paimion seurakunta tekee hankintayhteistyön raamisopimuksen Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus ja KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Kirkkoneuvosto jätti asian pöydälle.

16 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Aloite Kirkonmäeltä-liitteen julkaisemisesta ja muusta lehti-ilmoittelusta jatkossa Kn 67/ Kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsen Arimo Lähdeniitty on tehnyt aloitteen, jossa hän ehdottaa kirkkoneuvoston mietittäväksi, onko Kirkonmäeltä-liitteen julkaiseminen jatkossa tarkoituksenmukaista ottaen huomioon seurakunnan taloudellisen tilanteen liite 13 ja koska liite on nyt jo supistunut puoleen entisestään. Aloite annetaan tässä vaiheessa tiedoksi kirkkoneuvostolle ja asiaa selvitetään viranhaltijoiden toimesta. Asia tuodaan kirkkoneuvostolle myöhemmin käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto merkitsi asian tiedoksi Kn 89/ Paimion seurakunnan ilmoituskulut olivat v yhteensä n euroa, josta puhelinluetteloiden osuus on n e, työpaikkailmoitukset Kotimaassa ja Turun Sanomissa n e. Loppuosa ilmoituksista ovat Kunnallislehden viikkoilmoituksia sekä seurakuntaliitteen kustannuksia yht. n euroa. liite 10 liite 12 Ilmoitusten hinnat Turun Sanomissa, Salon Seudun Sanomissa ja Kunnallislehdessä sekä oman mainoslehden kustannusarvio. Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee tiedottamisesta tulevaisuudessa; missä tiedotuskanavissa ja miten tiedotetaan. malli seurakunnan ilmoituksesta Kunnallislehden kirkolliset osiossa ja tiivistetty versio Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti, että jatkossa Kunnallislehteen tehdään tiivistetympi versio kirkolliset osioon ja että Kirkonmäeltä liite ilmestyy kaksi kertaa vuodessa (joulu ja pääsiäinen) ja kaksisivuisena.

17 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Avinurmen ystävyysseurakuntatoiminnan yhdyshenkilön, muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten korvaukset ja vakuutukset Kn 90/ Kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan Avinurmen seurakunnan ja Paimio seurakunnan ystävyysseurakuntatyötä ja hyväksyi tuolloin esitetyn toimintasuunnitelman. Seurakunnan puolelta yhteyshenkilönä toimii nuorisotyönohjaaja Hannu Nurmi, jonka tehtävänä on hoitaa osana omaa työtään yhteyksiä Avinurmeen sekä koordinoida toimintaa ja taloutta. Vapaaehtoistyöntekijöinä (mm. lahjoitustavaroiden lajittelussa ja niiden viemisessä Avinurmeen) ystävyysseurakuntatyössä ovat olleet mukana Marjatta Järvinen, Ulla Koskinen, Pirkko ja Seppo Sunila, Pirjo Kujanen ja Jorma Kakkonen. Vapaaehtoiset työntekijät ovat menneet omin kustannuksin ja vakuutuksin Avinurmeen. Hannu Nurmi on ollut toisaalta vapaaehtoisena työntekijänä, toisaalta seurakunnan työntekijänä. Hannu Nurmi on antanut lahjoitustavaroiden vientiä varten käyttöön oman pakettiautonsa. Hannu Nurmen matkakustannuksista on maksettu osa, lähinnä laivaliput. Kustannusten korvaamista on harkittu joka kerta erikseen. Koska Avinurmen ystävyysseurakuntatyö on osa Paimion seurakunnan toimintaa ja seurakunnan yhdyshenkilöksi on nimetty Hannu Nurmi, on perusteltua, että Hannu Nurmen matkat Avinurmeen ovat virkamatkoja. Tällöin voitaisiin Hannu Nurmelle maksaa matkoista päivärahat. Hannu Nurmi on korostanut talouspäällikön kanssa käydyissä keskusteluissa, että hän haluaa toimia Avinurmi-asiassa osin vapaaehtoispohjalta. Esim. hänen pakettiautoa voidaan käyttää tavaroiden kuljetuksessa ilman korvausta. Paimion seurakunnan vakuutukset kattavat kotimaassa tehtävät retket. Ulkomaan matkoja varten pitäisi tehdä erillinen matkavakuutus. Minimissään seurakunnan on kerrottava Avinurmen vapaaehtoisille, että heidän on huolehdittava matkavakuutuksesta itse. Talouspäällikkö esittää, että 1. Hannu Nurmen Avinurmen ystävyysseurakuntaretket ovat virkamatkoja ja ne korvataan virkamatkojen säännösten mukaan (esim. päivärahat) 2. Hannu Nurmen pakettiauton laivaliput maksaa seurakunta. Hannu Nurmi maksaa itse auton polttoainekustannukset eikä saa korvausta auton vuokrasta tai kilometrikorvausta. 3. Kirkkoherran matkat ovat asemansa vuoksi virkamatkoja. Muiden työntekijöiden osalta harkitaan asiaa tapauskohtaisesti. 4. Srk ottaa työntekijöille Viron retkille matkavakuutuksen, koska matka on virkamatka. Vakuutukset otetaan vain henkilövahinkoja, tapaturmia varten. Työntekijät ja vapaaehtoiset joutuvat ottamaan itse matkatavaravakuutuksen mikäli sellaisen haluavat. 5. Vapaaehtoiselle ei makseta retkestä päivärahoja, laivalippuja tai muuta korvausta. Vapaaehtoiset huolehtivat itse myös matkavakuutuksestaan. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

18 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Vuokrasopimus kirkon vuokrauksesta konserttien järjestämistä varten Kn 91/ Kirkkoneuvosto päätti , että kirkkoa voidaan lukien vuokrata konsertteja varten ja konsertin järjestäjä voi myydä tilaisuuteen lippuja. Kirkon vuokraksi päätettiin euroa/tilaisuus. Konserttiohjelman tarkistaa etukäteen työalavastaava kanttori ja tarvittaessa kirkkoherra. Työalavastaava kanttori saattaa konserttiohjelman etukäteen tiedoksi kirkkoherralle. Seurakunnan oma konserttitoiminta on kuitenkin etusijalla. liite 11 Talouspäällikkö on valmistanut vuokrasopimusmallin, jota voidaan käyttää silloin kun kirkkoa vuokrataan konserttien järjestämistä varten. Sopimusta voidaan tarvittaessa soveltaa tarvittaessa muuhunkin kirkossa järjestettävään runo- esitelmä ym. tilaisuuksiin, joihin myydään pääsylippuja. Sopimuspohja on liitteenä. Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy liitteen mukaisen vuokrasopimusmallin kirkon vuokraamisesta konserttien järjestämistä varten. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 92 Lisätalousarvio vuodelle 2012 Kn 92/ Syksyllä kun vuoden 2012 talousarviota valmisteltiin ja hyväksyttiin oli vuoden talousarviossa määrärahat kirkonkirjojen digitointiin sekä kirkon ja Mikaelintalon äänentoistojärjestelmän parantamiseen. Kirkonkirjoista digitoitiin perhelehdet mutta vanhat kirjat digitoidaan syksyllä Kirkon äänentoistojärjestelmän käyttöönotto siirtyi sähkö- ym. asennustöiden vuoksi adventista 2011 tammikuulle Näin nämä molemmat hankkeet kirjataan vuoden 2012 talousarvioon. Koska vuoden 2012 talousarviossa ei ole määrärahaa em. hankkeille tulee kirkkovaltuuston tehdä asiassa lisätalousarvio. Kyse on kirjanpidon menojen jaksotuksesta ja lisätalousarvio on luonteeltaan enemmän tekninen kuin menojentodellinen lisääntyminen. Hautausmaiden ehostukseen on varattu vuodelle e ja vuodelle e. Koska hankkeet ovat osin yhteisiä esim. valaistuksen osalta, olisi tarkoituksenmukaisempaa käsitellä niitä yhtenä kokonaisuutena. Näin vuoden 2012 talousarvioon on hyvä lisätä vuoden 2013 määräraha , joka olisi tarvittaessa käytössä jo v Tarkoitus on, että kokonaismäärärahaa ei ylitetä. Hautausmaiden ehostamisen tarkemmat kustannukset selviävät suunnitelmien valmistuttua ja urakkatarjousten myötä. Näiden jälkeen kirkkoneuvosto harkitsee ehostamistöiden laajuutta. Talouspäällikkö esittää kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi investointien lisätalousarviot vuodelle 2012; kirkonkirjojen digitointiin euroa, äänentoistojärjestelmien parantamiseen euroa ja hautausmaiden ehostamiseen euroa. Yhteensä euroa. Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

19 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / Tiedoksi Kn 93/ Hautausmaan ehostamissuunnitelma Kirkkoneuvostolle kerrottiin hautausmaan ehostamissuunnitelmien pääpiirteitä kokouksessa Talouspäällikkö piti sotaveteraaneille, Paimion seudun karjalaisille ja reserviläisjärjestöille (yht. 6 eri järjestöä) sankarihautausmaan ja hautausmaiden ehostamissuunnitelmien selvitystilaisuuden Järjestöille järjestetyn tilaisuuden ilmapiiri ja kuulijoiden esittämät kysymykset sekä ehdotukset olivat hankkeelle myönteisiä. Vanhan hautausmaan ehostaminen vaatii maanrakennus- ja sähkösuunnittelijan valintaa. Tarvitaan myös rakennuttaja palveluja tarjoava yritys / konsultti, joka avustaa tarjouspyyntöjen laadinnassa, tarjousten vertailussa, työn valvonnassa, on mukana työmaakokouksissa ja vastaanottotarkastuksissa. Ensi vaiheessa valitaan rakennuttajakonsultti ja tämän jälkeen sähkösuunnittelija. Talouspäällikkö on tiedustellut Paimion kaupungilta (kiinteistöpäällikkö Olli Koivukangas) ketä Paimion kaupunki käyttää yksittäisten, pienempien rakennushankkeiden konsulttina, valvojana. Paimion kaupunki käyttää RAP Kujakon Oy:n (Pertti Kujanpää) palveluja. Paimion seurakunta on käyttänyt paljon ARK-Suunnittelu Ari Reunasen palveluja. Talouspäällikkö on tarkistanut molempien tahojen hinnat ja palvelut. ARK-Suunnittelu Ari Reunasen tuntiveloitus oli halvempi. Ari Reunanen tekee itse piirustuksia kun taas Pertti Kujanpää ei tee. Näiden seikkojen vuoksi talouspäällikkö teki hankintapäätöksen ja valitsi Vanhan hautausmaan ehostamisen maanrakennussuunnittelijaksi ja töiden valvojaksi sekä rakennuttajakonsultiksi ARK-Suunnittelu Ari Reunasen. Syksyllä 2011 Talouspäällikkö selvitti, mikä sähköliike on tehnyt vakuutusyhtiön hyväksymiä kirkon ukkosmaadoitustöitä. Vakuutusyhtiö IF suositteli Humaliston Sähköä. Talouspäällikkö tilasi Humaliston Sähköltä Paimion Pyhän Mikaelin kirkon ukkosmaadoituksen tarkastuksen. Seurakunta sai erittäin hyvän raportin ukkosmaadoituksen tilasta sekä selkeät korjausehdotukset. Talouspäällikkö tilasi korjaustyöt Sipi Lähteenmäeltä, jolla on tarvittavat nosturit ja joka on muutoinkin mm. puhdistanut kirkon rännit. Sipi Lähteenmäki oli myös tehnyt aikaisemmin muiden kirkkojen maadoituskorjauksia. Huhtikuussa 2012 talouspäällikkö selvitti, voisiko Humaliston Sähkö tehdä Vanhan hautausmaan valaistussuunnitelman. Humaliston Sähkön toimitusjohtaja kertoi, että he eivät tee tällaisia suunnitelmia mutta suositteli suunnitelmien tekijäksi turkulaista Sähköinsinööritoimisto Pasi Sainio Oy:tä. Talouspäällikkö tapaa yhdessä Ari Reunasen kanssa Pasi Sainion ma Tällöin keskustellaan hankkeen laajuudesta sekä sähkösuunnitelmien hinnasta. Työ on todennäköisesti kannattavinta tehdä tuntityönä, jolloin määriteltäisiin työn tuntihinta ja kattohinta.

20 Kirkkoneuvosto Tark: LP SS PÖYTÄKIRJA 6/ / 85 Hanke etenee seuraavasti: Suunnitelmien valmistus kesä-heinäkuu 2012 Kirkkohallituksen ja museoviraston lausunnot elokuu 2012 Urakkalaskenta ja urakoitsijoiden valinta syys-lokakuu 2012 Työaika marraskuu 2012-tammikuu 2013 Istutustyöt tehtäisiin seurakunnan omien työntekijöiden toimesta keväällä 2013 Talouspäällikkö kertoi kokouksessa suunnittelupalaverin sisällöstä. Sähköinsinööritoimisto Pasi Sainio Oy on toteuttanut Ruskon kirkon sisävalaistuksen suunnittelun ja hänellä on siksi kokemusta työskentelystä kirkkohallituksen ja museoviraston edustajien kanssa. Aluevalaistusta Pasi Sainio Oy on suunnitellut mm. Piikkiön Raadelman alueella. Pasi Sainio Oy:llä on kunnossa vero- eläke- ja vastuuvakuutus asiat. Insinööritoimisto Pasi Sainio Oy:llä on siksi ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hoitaa Vanhan hautausmaan ehostamisen sähkösuunnittelu. Kustannusarvio sähkösuunnitelmille on n euroa. Kn 93/ Maanmittaustoimitus Kaaritien liiketontti / Masku Kiinteistöt Oy Kirkkovaltuusto myi Masku Kiinteistöt Oy:lle liiketontin. Kauppakirjassa oli määräalan kokona noin 1,13 ha ( m2). Tämä tontti on erotettu omaksi kiinteistöksi, jolloin pyykityksen jälkeen tontin kooksi varmistui m2. Eli tontti oli n. 550 m2 alkuperäishahmotelmia pienempi. Kauppahinta euroa oli kiinteä. Kn 93/ Kesän ja syksyn 2012 tapahtumia Viva Vista Viva Vista tapahtuma järjestetään Seurakunta on jälleen mukana tapahtumassa. Pe hautausmaan esittely Arimo Lähdeniityn johdolla klo 16 sekä kesäilta kirkkopuistossa klo 18.30, jossa mukana Mika Ahtola ja Petri Kopponen. Petri Kopponen hoitaa kirkkopuiston musiikin sekä Petri Laaksosen esiintymislavan, jonka kaupunki ja seurakunta kustantavat yhteistyönä. La lähetystempaus tapulissa ja kirkko avoinna kaikille. Motoristi-Tuomasmessu Motoristi- Tuomasmessu pidetään sunnuntaina 26.8 klo 14 Jaakobin kirkossa. Messun järjestävät Paimion seurakunta, Suomen Liikemiesten lähetysliitto ja Paimion ja Piikkiön moottoripyöräkerho. Luther-matka Paimion seurakunta ja matkatoimisto Vistamatkat järjestävät mielenkiintoisen matkan Lutherin jalanjäljille ja Berliiniin sekä Potsdamiin.