NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ Näyttely, tapahtuma- ja työpajatila Teatterimuseossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ Näyttely, tapahtuma- ja työpajatila Teatterimuseossa 22.8.2013 1.6.2014"

Transkriptio

1 NÄYTTELIJÄN KENGISSÄ Näyttely, tapahtuma- ja työpajatila Teatterimuseossa Näyttelytekstit SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY. Toukokuussa 1913 liitossa oli 28 jäsentä ja jo saman vuoden lopussa 72 jäsentä. Perustavassa kokouksessa liiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin Ida Aalberg. Nyt liiton jäsenmäärä on 1796, joista varsinaisia jäseniä 1671, määräaikaisia koejäseniä 32 ja opiskelijajäseniä 93. Vakinaisella kiinnityksellä teattereissa ja oopperassa näyttelijänä, tanssijana tai laulajana toimii 493 jäsentä, freelancerina tai muussa työsuhteessa 721, eläkkeellä 449 ja ulkomailla 40 jäsentä. Ruotsinkielisiä on 232. Jäsenistä kunniajäseniä on 14 ja ansioituneita jäseniä 18. Ulkopuolisia ystävyys- ja kunniajäseniä on kotimaassa 25 ja ulkomailla 14. KIINNITETYN NÄYTTELIJÄN SOPIMUKSET Aikaisemmin, ennen kuin ensimmäinen työehtosopimus tuli voimaan vuonna 1954, näyttelijät tekivät yksivuotisen välikirjan teatterin kanssa. Sen jälkeen välikirjat muuttuivat kaksivuotisiksi. Vuonna 1984 neuvoteltiin teatterisopimukseen työsuhdeturva. Työnantaja saattoi irtisanoa tämän ns. hautakivisopimuksen ainoastaan työsopimuslain irtisanomisperusteilla tai näyttelijän ammattitaidon puutteen vuoksi. Vieraileville näyttelijöille oli vuosina käytössä oma sopimusmalli. Jossa roolit luokiteltiin A-, B-, ja C-rooleihin. C-rooli oli harjoitus- ja näytöskohtainen peruspalkka. Roolin suuruus määritteli siihen joko B- tai A-lisän. Nykyisin sopimuksessa rooli luokitellaan A- tai B-tehtäväksi. Näyttelijöiden keskipalkat vuonna 2012 olivat naisilla 2.898,7 /kk, miehillä 2.972,74 /kk. (TINFO marraskuu 2012) TYÖAIKA Vielä 1950-luvun alussa teatteriin kiinnitetyillä näyttelijöillä ei ollut yhtään vapaapäivää viikossa. Ensimmäiseen työehtosopimukseen, vuonna 1954, kirjattiin viikoittainen vapaapäivä. Työpäivän pituudeksi määriteltiin 8 tuntia, joka jakautui kahdeksi neljän tunnin jaksoksi. Näyttelijän vuosiloma kesti kaksi kuukautta. Nykyisin näyttelijän säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja se jakautuu kahteen työjaksoon siten, että yksi työjakso on enintään neljä tuntia. Näy-

2 täntövuoden aikana on 111 vapaapäivää sekä vuosiloma (30 tai 36 päivää). Koska kiinnitetty näyttelijä tekee kuusipäiväistä työviikkoa, esityskauden aikana käyttämättä jääneet vapaapäivät siirtyvät kesään vuosiloman yhteyteen. VANHUUDENTURVA Näyttelijäliitolla on perustamisestaan lähtien ollut yhtenä päämääränään turvata jäsentensä vanhuus sekä suoda heille kunnialliset hautajaiset. Rahastoja ja säätiöitä perustettiin runsaasti: Hautausapurenkaan toiminta käynnistyi 1920, Eläkelaitoksen 1932, Mimmi Lähteenojan sairausapukassan 1937 ja Näyttämöväen vanhuudenturvarahaston Vuonna 1949 perustettiin Näyttelijöiden Vanhuudenkotisäätiö, jolle rahaa kerättiin teattereiden näyttelijäyhdistysten ja säätiön naistoimikunnan voimin. Järjestettiin arpajaisia, tanssiaisia, maksullisia kahvikutsuja, jalkapallo-otteluita, myytiin ilmapalloja. Rouvakomitean aktiivi, näyttelijä Hilja Jorma piti käyttäytymiskursseja säätiön hyväksi. Rahankeruu tuotti tulosta ja näyttelijöiden vanhuudenkoti Thalian torppa valmistui Munkkiniemeen Nyt eläkeasuntoja on Thalian torpan lisäksi Thalian rinteessä sekä Villa Wiolassa Tampereella. Ja lisää on tulossa! PUKUPAKKO Näyttelijän välikirjassa oli pykälä, jossa hänet velvoitettiin omalla kustannuksellaan hankkimaan itselleen kaikki näyttämöllä tarpeelliset siviilivaatteet sekä mitä muuta osan laadun mukaan täydelliseen vaatetukseen kuuluu. Pukuja teetettiin velaksi ja kesäkiertueiden tuotoilla maksettiin velkoja pois. Varsinkin naiset, jotka näyttelivät paljon salonkinäytelmissä, opereteissa ja moderneissa pukukappaleissa, joutuivat ostamaan tai teettämään jokaiseen uuteen näytelmään esiintymispukunsa. Näyttelijäliiton hallitus laati vuodesta 1919 lähtien vuosittain veroviranomaiselle kirjelmän, jossa pyydettiin verovähennysoikeutta, koska näyttelijät joutuivat maksamaan osan roolipuvuistaan itse. Työehtosopimuksesta tämä nk. pukupakko poistettiin vasta PRIKANKANTOROOLIT Ennen halpoja monistamistapoja näytelmien käsikirjoitukset eli plarit kirjoitettiin käsin. Kun esitystä alettiin harjoitella, jokainen näyttelijä sai käteensä roolivihon, jossa oli vain hänen omat repliikkinsä ja iskut eli edellisten repliikkien loppusanat. Pääkirja, koko näytelmä, oli vain ohjaajalla. Vihkon paksuudesta näyttelijä näki oliko hänen osansa suuri vai pieni. Yhden tai kahden liuskan iskuplari oli usein pieni palvelijan rooli, siitä nimitys prikankantorooli. Kun kopiointitekniikka kehittyi, jokainen näyttelijä sai oman plarinsa. Samaan aikaan myös työehtosopimukseen tuli pykälä avustajantehtävistä. Joka on ollut 15 vuotta näyttelijänä, ei ole velvollinen osallistumaan mykkiin tehtäviin, kuvaelmiin eikä

3 tanssiin ellei siitä ole erityisesti sovittu. Nykyään yli 20 vuotta näyttelijän työssä toimineen henkilön kanssa avustajatehtävästä sovitaan erikseen. Tampereen Työväen Teatterissa kokeillaan tällä hetkellä sähköistä pääkirjaa. Teatteri on antanut näyttelijöiden käyttöön tablettitietokoneet. Osa näyttelijöistä käyttää kuitenkin edelleen paperiplaria, koska pyörryttää kun sivut vilistävät silmissä. (TES, 1954) RADIO SEKÄ DUBBAUS Radioteatteri aloitti toimintansa vuonna Ennen television tuloa erityisesti jatkokuunnelmat olivat suosittuja. Ääniradion kuunnelma- ja kuulokuva- sekä luentaja lausunta- työehtosopimuksessa vuodelta 1961 määritellään minimimaksut luentaja lausuntaohjelmissa vaikeusasteen mukaan. Ensimmäinen vaikeusaste (korkein palkkio) on lähinnä keskuslyriikkaa, toinen vaikeusaste on lähinnä kertova lyriikka, kertaluenta ja jatkoluenta korkeintaan 3 jaksoon saakka ja kolmas vaikeusaste on jatkoluenta, jossa vähintään 4 jaksoa. Tänä päivänä radion näyttelijäntyön palkka muodostuu rivi-ja tuntimaksuista. Jälkiäänitys eli dubbaus tarkoittaa elokuvan tai TV-ohjelman ääniraidan uudelleen äänittämistä toiselle kielelle. Työn korvausperusteet vaihtelevat tuotantoyhtiöstä riippuen. Se voi perustua tuntipalkkaan, rivi- tai minuuttimaksuun. ELOKUVA, TV JA UUDET MEDIAT Suomalainen elokuva on työllistänyt sekä kiinnitettyjä että freelancer-näyttelijöitä. Ensimmäinen yleisvälikirjasopimus Suomen Filminvalmistajat ry:n ja näyttelijäliiton välillä solmittiin vuonna Näyttelijä ei sopimusaikana saa ryhtyä mihinkään lääkäri- tai muihin toimenpiteisiin, jotka muuttavat hänen ulkomuotoaan, ellei näyttelijän terveydentila sitä välttämättä vaadi. Televisio aloitti 1950-luvulla toimintansa ja ensimmäinen TV-työehtosopimus solmittiin vuonna Nykyisin Yleisradiossa näyttelijöiden palkka on rivi- ja tuntiperusteinen. Muiden tuotantoyhtiöiden elokuva- ja tv-sopimuksissa on käytössä päiväpalkkajärjestelmä. Vuonna 2013 on perustettu näyttelijöiden tekijänoikeusjärjestö Filmex valvomaan näyttelijöiden tekijänoikeuksia av-tuotantojen uusissa jakelukanavissa. Se on itsenäinen yhdistys, jonka ylin päättävä elin on Näyttelijäliitto. (Osa sopimuksen 9)

4 ALKOHOLI Kautta liiton historian on pohdittu alkoholin aiheuttamia ongelmia: Eräissä teattereissa liiallisesta väkijuomien käytöstä johtuneet ja muunkinlaatuiset järjestyshäiriöt, leväperäisyys ja aiheettomat sairastelemiset ovat viime aikoina lisääntyneet huolestuttavassa määrässä. * Ensimmäisen, vuoden 1954, työehtosopimuksen rikkomuspykälässä käytetään sanaa humala. Vuonna 1960 samassa pykälässä puhutaan henkilön itseaiheuttamasta huonosta työkunnosta. Nykyisessä sopimuksessa ( ) näyttelijään sovelletaan soveltuvin osin kuntien päihdeohjelmaa. Näyttämöllä ollaan lampaita, näytännön jälkeen syntyvät demoniset katseet, yksilöllinen kapina ja kapakkasaatanat. ** *(Ote pöytäkirjasta 1943) **(Jouko Turkka, 1992) SUVIRANTA Suvirannassa löytää todellista rauhaa se, ken sitä kaipaa, mutta siellä on myös maamme eri teattereiden edustajilla mainio tilaisuus tavata toisensa ilman ainaista kiirettä. Uiden, soudellen, leväten tai saunoen voi viettää todellisen toiveloman. Ja varmasti se, ken täällä kerran käy, tulee tänne takaisin. Savonlinnan lähellä Säämingin Ikoinniemessä huutokaupattiin vuonna 1956 tontti ja sen hirsirakennukset. Näyttelijäliitto hankki tästä Suviranta-nimisestä paikasta jäsenilleen kesäkodin. Siellä näyttelijöillä perheineen on edelleenkin mahdollisuus viettää lomiaan täysihoidossa. Suvirannassa on myös järjestetty näyttelijöiden täydennyskoulutusta: kursseja pystymetsäläisille (näyttelijäharjoittelijolle, joilla ei ole alan peruskoulutusta) sekä luottamusmiespäiviä ja Ilmaisuverstaan erikoiskoulutusta. Suvirantaan siis mennään sukupolvesta toiseen oli kyseessä työ tai huvi tai molemmat. (Itä-Savo ) TYÖTAISTELUT Sana lakko esiintyi jo aivan ensimmäisissä liiton pöytäkirjoissa, kun keskusteltiin näyttelijäyhdistysten edustajien saamisesta teattereiden johtokuntiin. Vuosikymmenien kuluessa isoissa erimielisyyksissä turvauduttiin saartoihin ja välikirjojen uusimatta jättämisiin yhden tai useamman teatterin koko näyttelijäkunta saattoi irtisanoa itsensä kunnes sopimus saatiin aikaan. Vuonna 1963 alkanut elokuva-alan lakko kesti kaksi ja puoli vuotta. Lakkoa tuki yllättäen mm. Merimies-Unioni, joka kielsi Totuus laivatytöistä elokuvan kuvaamisen

5 laivoissa, mikäli se toteutettaisiin rikkurinäyttelijävoimin. Toinen elokuva- ja tvtuotantoja koskeva lakko kesti puolitoista vuotta Ainoa valtakunnallinen lakko teatterialalla oli yhden päivän mittainen lauantaina JÄSENMAKSUT Näyttelijäliiton jäsenmaksu määritellään vuosittain liiton valtuuston kokouksessa. Toistuvasta maksun suorittamatta jättämisestä voidaan näyttelijä erottaa liitosta. Näyttelijäliiton hallitus on hyväksynyt liiton alokasjäseneksi Kyllikki Forssellin. Samalla päivämäärällä on poistettu liiton jäsenyydestä jäsenmaksujen laiminlyönnin takia Ella Eronen, eikä hän näin ollen voi kuulua mihinkään liiton alaosastona toimivaan näyttelijäyhdistykseenkään tai eläkekassaan. (Ote liiton kirjeestä 1948) KENGÄT: Puheenjohtajien kenkiä: Mikko Hänninen Jalmari Rinne Kalevi Kahra Olli Ikonen Susanna Ringbom Puheenjohtajan nuija vuodelta Jalmari Rinne ( ) Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Vuonna 1936 tuli elämääni kolme uutta asiaa: Kansallisteatteri, Suomen Näyttelijäliitto ja Ansa Ikonen. Kolme asiaa, jotka ovat kukin vaikuttaneet elämääni. Kansallisteatteri ja Näyttelijäliitto eivät eronneet toisistaan yhtenäkään päivänä, ne kulkivat rinta rinnan ja käsi kädessä. Aamupäivät olin teatterissa, iltapäivät hoidin liiton asioita, iltaisin olivat näytännöt ja taas niiden jälkeen yöllä tein liiton töitä. Ansa Ikonen on joskus lausunut: - En minä ole naimisissa Jalmari Rinteen kanssa, olen naimisissa Näyttelijäliiton kanssa. Jalmari Rinne, 1985 Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtajat: Teppo Raikas Teuvo Puro Jussi Snellman

6 Otto Al Antila Teuvo Puro Eero Kilpi Jalmari Rinne Kalevi Kahra Olli Ikonen Ville Sandqvist 2008 Mikko Hänninen Finlands Svenska Skådespelarförbund grundades år År 1983 anslöt sig de svenskspråkiga skådespelarna till Suomen Näyttelijäliitto, som då också blev deras intressebevakare bl.a. i frågor anslutna till kollektivatalen. Efter det har FSS fortsatt som en självständig förening och förbindelselänk mellan de svenskspråkiga skådespelarna. Ordföranden: Albert Nycop Emil Lindh Annie Sundman Runar Schauman Erik Österberg Erik Gustafsson Eddie Stenberg Nils Brandt Leif Wager Erik Österberg Carl Mesterton Nils Brandt Johan Simberg Susanna Ringbom Riko Eklundh 2007 Patrick Henriksen Annie Oakley, Liisa Tuomi ( ) Fields-Berlin, Annie Mestariampuja Pukusuunnittelija Annukka Partanen Ohjaus Ritva Arvelo Helsingin Kansanteatteri 1957 Liisa Tuomi oli jo 1940-luvulla tullut tunnetuksi operettien subrettina, koomisena ja kevyesti liikkuvana päähenkilön vastavoimana. Annie mestariampuja oli Liisa Tuomen come back -rooli Helsingin Kansanteatterissa usean vuoden tauon jälkeen. Liisa Tuomi ampui täyden kympin Tämä kuuluisan luonnonlapsen raikas ja elinvoimainen osa sisältää paljon sellaisia uusia aineksia, joita ei entisissä salonkioperettien subrettirooleissa ole. Hänen metsäläistyttönsä groteskin rempseä

7 olemus alussa, siihen sisältyvä liikuttavuus toisaalta, hänen selkeäjärkinen ripeytensä, muodonmuutoksensa oikea-asteisuus, aito, kirkas tunteikkuutensa ja valloittavuutensa kaikissa eri vaiheissa, eri mielentiloissa ja ilmaisuissa se on kaikki ainutlaatuista! (Paula Talaskivi, Ilta-Sanomat ) Bertha Lindberg ( ) Kengät 1930-luvulta Bertha Lindberg opiskeli Svenska Teaternin oppilaskoulussa vuosina Hän toimi näyttelijänä useissa teattereissa mm. Svenska Teaternissa, Tampereen Teatterissa, Komedia-teatterissa, Kansan Näyttämöllä, Ida Aalberg -teatterissa sekä Turun Teatterissa luvun lopulta lähtien hän työskenteli pääasiassa näyttämöpedagogina ja yksityisopettajana. Vuosina hän opetti Suomen Näyttämöopistossa näyttämöplastiikkaa ja sen jälkeen Teatterikoulussa psykologista elekieltä vuosina Sielullinen ele: Näyttelijän työssä on välttämätöntä, että koko hänen ulkoinen olemuksensa puhuu. Ei ole kysymys siitä, elehditäänkö vai eikö elehditä, vaan siitä, että ruumis on elävästi mukana, että sielullisesti oikean eleen syntysana vaikuttaa ruumiissa niin että henkis-sielullinen sisältö säteilee katsomoon. Tämä tieteellisen täsmällinen vastaavuus sielullisen ja ruumiillisen ilmaisun välillä on sitä, mitä nimitämme virheettömyydeksi näyttelijän taiteessa. Ilman sitä voi ulkonainen muotoilu johtaa täysin harhaan. (Bertha Lindberg, 1949) Annie Mörk ( ) Kengät 1930-luvulta Käytetty viimeksi Madamen roolissa Walentin Chorellin näytelmässä Madame luvulla. Annie Mörk kävi Kansallisteatterin oppilaskoulun, josta hän valmistui vuonna Uransa kymmenen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hän esiintyi mm. vapaissa ryhmissä kuten Ida Aalberg -teatterissa, Vapaalla Näyttämöllä ja Komedia-teatterissa. Hän vieraili Yhdysvalloissa sekä näyttelijänä että ohjaajana. Kiinnitettynä hän oli Tampereen Teatterissa vuosina , Kansan Näyttämöllä vuosina ja Turun Teatterissa sen jälkeen 1950-luvulle saakka. "Luon mielelläni osani", puhuu Annie Mörk, "vaistomaisesti, nopeasti. Milloin ei kirjailijan ihmisestä saa ripeätä otetta, on tietysti turvauduttava tekniikkaan ja analyysiin, mutta, tekeepä mieli sanoa: kuivia niistä silloin tuppaa tulemaan. Olette ihmetellyt roolieni monia pahoja, onnettomia, julmia, rappeutuneita naisia. Kyllähän minulle ennen Strindbergin "Pelikaania" taikka Schönherrin "Naispaholaista" sanottiin: "sellainen kamala nainen". Mutta sitten jälkeenpäin tunnustettiin, että ne käsissäni menettivät kamaluuttaan. Etsin mielelläni syitä, syitä onnettomaan luonteeseen, säälin heitä, koetan lähestyä, ns. teatterikonnia en hyväksy. Ja sitten, kuulkaapa, minusta aina tuntuu, että minulla on niin paljon, niin paljon täällä sisällä, en voi sitä läheskään purkaa tavallisiin, rauhallisiin, sovinnaisiin osiin. Annie Mörk 1932

8 Lyyli Erjakka ( ) Paperikengät 1940-luvulta Lyyli Erjakka näytteli koko uransa ajan Tampereen Työväen Teatterissa sen perustamisesta vuodesta 1901 vuoteen Hän oli tamperelaisen teatteriyleisön suosikki. Jos häneltä kysytään, mistä rooleista hän eniten pitää, saa viipymättä vastaukseksi: kaikista, joskin muutamat tehtävät vaikuttavat innostuttavammin kuin toiset. Sellaisiin voidaan lukea mm. ne epälukuisat äiti-roolit, hyvät tai pahat, joita Erjakka on joutunut elävöittämään ja jotka hänen luominaan ovat unohtumattomasti painuneet katselijain sydämiin. Erikoisesti onkin hänen äiti-tehtävistään muodostunut galleria, jonka sekä laajuutta että syvyyttä on vaikea ylittää. Siihen kuuluvat Olavin äiti näytelmässä Laulu tulipunaisesta kukasta, Simsonin äiti Simson ja Delilassa, Katri Daniel Hjortissa, vanha emäntä Niskavuoren naisissa, vain muutamia mainitaksemme. Omasta puolestaan pitääkin Lyyli Erjakka juuri tällaisista voimakkaista naistyypeistä sekä rauhallisista keskustelurooleista, vaikka hänelle näyttämötyössä muutenkaan tuskin mikään inhimillinen olisi vierasta. (Kansan Lehti ) Gustav III, Kyllikki Forssell (1925 ) August Strindberg, Gustav III Kostymdesign Birger Kaipiainen Regi Lars G. Thelestam Svenska Teatern 1982 Pitkän teatteriuran Suomen Kansallisteatterissa vuosina ja Svenska Teaternissa vuosina tehnyt Kyllikki Forssell on teknisesti taitava ja älykäs näyttelijä. Hän on tunnettu erityisesti modernien, ristiriitojen vaivaamien, tarkasti eriteltyjen naishahmojen tulkitsijana, mutta hän on yhtä taitava luomaan historiallisia roolihenkilöitä sekä naisia että miehiä. Edustava ja kielitaitoinen Kyllikki Forssell joutui usein tulkiksi Suomen Kansallisteatterin ulkomaanvierailuilla. Hän toimi kansainvälisissä kongresseissa myös Suomen Näyttelijäliiton tulkkina, erityisesti pohjoismaisten liittojen yhteisissä neuvotteluissa. Kun minulta on kysytty, mitä pidän Kustaa III:sta, olen vastannut, että kyllä minä: minulla on ihan samat halut kuin Kustaa III:lla minäkin tykkään pojista. Kyllikki Forssell, 2008 Rosvo-Roope, Tauno Palo ( ) Elokuvan ohjaus Hannu Leminen 1949 Tauno Paloa pidetään merkittävimpänä ja suosituimpana suomalaisen teatterin ja elokuvan miestähtenä. Hänen yli 200 näyttämörooliaan ja 65 elokuvarooliaan ovat osoituksena poikkeuksellisesta monipuolisuudesta, lahjakkuudesta sekä persoonallisesta säteilyvoimasta. Vaistonvaraisena näyttelijänä hänellä oli kyky

9 käyttää omaa minäänsä ja omaa tunnemuistiaan näyttelijäntyönsä materiaalina. Hänen karismansa välittyi yleisöön: Kun Tauno Palo astui näyttämölle, oli kuin valot olisi sytytetty. Marja Korhonen (1924-) Suuteleminen ja rakkauskohtaukset? Tietysti tekniikan varassa! Näytteleminen ja omat yksityiset tunteet, nehän ovat kaksi eri asiaa. Minulla on aina ollut hyvin miellyttäviä vastanäyttelijöitä, olen pitänyt heistä kaikista. Ja juuri siitä syystä minun on ollut helppo eläytyä osiini. Mutta, niin kuin jo sanoin, rakastaminen näyttämöllä ja rakastaminen sen ulkopuolella ovat kaksi eri asiaa. Tauno Palo, 1981 Albin/Zaza, Riko Eklundh (1965 ) J. Herman - H. Fierstein, La cage aux Folles Pukusuunnittelija Ellen Cairns Ohjaus Georg Malvius Svenska Teatern 2008 Riko Eklundh on esiintynyt La cage aux Folles -musikaalissa ensimmäisen kerran vuonna 1992 Åbo Svenska Teaternissa. Tuolloin hänellä oli pääparin pojan rooli. Vuonna 2008 hän sai Svenska Teaternissa samassa musikaalissa pääroolin homotransvestiitti-dragtähti Albin-Zazana. Harvoin miesnäyttelijä saa ensin esittää poikaa ja myöhemmin urallaan samassa näytelmässä äitiä. Zazan rooli oli suuri haaste. Kun ensimmäisiä mainoskuvia otettiin, minun oli vaikea nähdä itseni dragtähtenä. Kun katsoin itseäni peilistä korsetissa ja korkkareissa, näytin isolta ja epänaiselliselta vaikka maskipuoli oli tehnyt hyvän työn, että näyttäisin juuri siltä, naiselta. Ennen harjoituskauden alkua otin korkkarit kotiin ja treenasin niillä kävelemistä. Minulla on tapana kävellä voimakkaasti kantapää edellä ja nyt piti kävellä päkiällä enemmän kuin normaalisti. Minulla on sitä paitsi harvinaisen leveät jalat ja niiden tunkeminen naismallisiin kenkiin oli alussa tuskallista. Kun esitys oli pyörinyt kymmeniä kertoja alkoi jalka tottua niihin. Silti ei tullut suurta halua jatkaa korkokengissä kävelemistä kotona. Viihdyn ihan hyvin miehenä, miesten kengissä, miehen kanssa. Riko Eklundh, 2013 Hlestakov, Heidi Herala (1960 ) Reviisori, Nikolai Gogol Pukusuunnittelija, Riina Ahonen Ohjaus, Raija-Sinikka Rantala Helsingin Kaupunginteatteri, 1992 Reviisori Helsingin Kaupunginteatterissa toteutettiin naisnäyttelijöillä. Hlestakov oli Heidi Heralan sisääntulorooli tätä nimitystä on käytetty taloon tulevan uuden näyttelijän ensimmäisestä roolista. Kuluneilla miesten spittareilla pystyin tekemään hurjia rapuista putoamisia ja sivukaatumisia suorin jaloin. Koin kengät vähän vallattomiksi ja samalla aika

10 liikuttaviksi kuluneisuudessaan. Mikäli ne olisivat hajonneet, olisi olo ollut outo ja vajavainen. Heidi Herala, 2013 Amalia Oljander, Ritva Valkama (1932 ) Maria Jotuni, Miehen kylkiluu Pukusuunnittelija Oiva Toikka Ohjaus Väinö Lahti Helsingin Kaupunginteatteri 1982 Ritva Valkama on näytellyt uransa aikana Tampereen Teatterissa, Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa, Lilla Teaternissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa. Koomikko-sana on minulle kunniamaininta. Mielelläni minä olen koomikko. Kaikki niin sanotut vakavat näyttelijät, tragedia-näyttelijät, eivät välttämättä pysty näyttelemään komiikkaa. Väitän, ja monet koomikot väittävät, ja se on totuus, että koomikot pystyvät kyllä näyttelemään vakavia rooleja jos kohdalle sattuu. Ritva Valkama, HS Nauru voi syntyä esimerkiksi tietystä tavasta, jolla sanoo repliikin. Minulle näyttelijänä koomisuus lähtee aina tekstistä. Sen täytyy olla siellä jossain muodossa, sitä ei voi tuoda ulkopuolelta. En osaa törmäillä ennen kuin minulla on teksti. Komiikka lähtee musikaalisuudesta, rytmitajusta, ajoituksesta. Toisaalta minun on helppo nähdä asiat hauskoina. Ritva Valkama, 2002 Rouva Higgins, Sylvi Salonen ( ) Alan Lerner, My Fair Lady Pukusuunnittelija Liisi Tandefelt Ohjaus Gordon Marsh Tampereen Työväen Teatteri 1964 Sylvi Salosen ura oli monipuolinen. Nuorena hän esiintyi paljon operettien primadonnarooleissa. Myöhemmin hän sai näytellä diivoja ja muita voimakkaita naisrooleja. Toisaalta hän pystyi myös tulkitsemaan reheviä kansannaisia, pirteitä komedienneja ja sensuelleja ilotyttöjä. Eino Salmelaisen mukaan Sylvi Salonen oli näyttelijänä tarkkavaistoinen ja hänen näyttämöllinen tajunsa auttoi häntä tuomaan ja löytämään sisällön myös roolihenkilöille, jotka eivät olleet hänelle läheisiä. Sylvi Salosta rouva Higginsinä luonnehdittiin mm: - osuva - hurmaavan huumorintajuinen - ladylike - upea - elegantti - tyylikäs - viisaasti hymyävä

11 (Hämeen Yhteistyö, Kansan Lehti, Hämeen Sanomat, Uusi Suomi, Lalli, Kansan Uutiset) Kustaa III, Lasse Pöysti (1927 ) Roger Peyrefitte, Lumiprinssi Pukusuunnittelija Mago Ohjaus Lasse Pöysti Tampereen Työväen Teatteri 1979 Lasse Pöysti on luonut lapsitähteydestään lähtien huomattavan teatteri- ja elokuvauran. Hän on toiminut isoissa ja pienissä teattereissa näyttelijänä, ohjaajana ja teatterinjohtajana sekä Suomessa että Ruotsissa. Lumiprinssi on hänen johtajakaudeltaan Tampereen Työväen Teatterissa vuosina Tampereen kaupunki täytti 200 vuotta. Sen kunniaksi suomensin ja ohjasin Peyrefitten näytelmän Lumiprinssi. Teksti ei ollut erikoinen, eikä sen esittämiseen ilman juhlia ja kuningasta olisi ollut aihetta. Mutta kaupunkia oli syytä mielistellä, sen ymmärsi jokainen. Runsaalla pyyhkimisellä tekstistä sai jotenkin toimivan. Se kertoi Tampereen perustajan Kustaa III:n pojasta ja hovin intrigeistä. Näyttelin kuninkaan. Esitys oli sellainen puolilämmin ja myös ansaitsi sellaisen vastaanoton. Lasse Pöysti: Lainatakki, 1992 Lasse Pöystin tulkinnalla ei tuntunut olevan maallisia rajoja ja siksi se nujersi tai peitti muut alleen. Etelä-Saimaa, Sadunkertoja, Kirsi Nurminen (1956 ) Suomalainen kansansatu, Hiiri morsiamena Pukusuunnittelu työryhmä Nuket Anna-Liisa Takala Ohjaus Mansi Stycz Teatteri Mukamas Hiiri morsiamena -esitys kiersi päiväkodeissa ja kouluissa eri puolella Suomea sekä vieraili mm. Tšekeissä, Virossa ja Venäjällä. Se otettiin uudelleen ohjelmistoon vuonna 2009 Teatteri Mukamaksen 30-vuotisjuhlanäytelmäksi. Yhteensä esityksiä kertyi 574. Kengät olivat aluksi tavalliset käyttökengät, mutta harjoituksissa toisesta kengästä tuli vahingossa roolihenkilö: Esityksessä oli kohtaus, jossa mies tulee sillalla vastaan morsianta kuskaavaa hiirivaljakkoa ja potkaisee sen jokeen. Mieshahmoa ei vielä oltu suunniteltu, joten nappasin oikean jalan kengän ja laitoin sen sillalle sanomaan repliikkinsä ja työntämään hiiret vaunuineen päivineen virtaan. Kirsi Nurminen, 2013

12 Pertinax Surly, Juha-Pekka Mikkola (1975 ) Ben Jonson, Alkemisti Pukusuunnittelija Jaana Kurttila Ohjaus Fiikka Forsman Turun Kaupunginteatteri 2007 Pertinax Surly oli peluri, joka naamioitui höppänäksi ukoksi. Jalassaan hänellä oli Reino-tohvelit. Treenatessamme tappelukohtausta heittoineen ja kaatoineen huomasin, että tavalliset Reinot eivät antaneet mitään tukea tai pitoa. Ulkoasustani en kuitenkaan halunnut luopua. Niinpä omat vanhat lenkkitossuni tuunattiin stunt-kengiksi. Aina ennen tappelukohtausta vaihdoin oikeat tohvelit täpäkämpiin stunt-reinoihin. Jukka- Pekka Mikkola, 2013 Tuunatut Reinot ovat olleet Juha-Pekka Mikkolan käytössä Alkemistin jälkeen mm. Fosforinhohtoinen lurjus -esityksen ulkoilmaversioissa, joka on Näyttelijäliiton 100- vuotisjuhlakiertuenäytelmä. Juha-Pekka Mikkola on toiminut Näyttelijäliiton toisena varapuheenjohtajana vuodesta 2012 sekä näyttelijöiden täydennyskoulutuksesta huolehtivan Ilmaisuverstaan puheenjohtajana vuodesta Rouva Smith, Krista Putkonen-Örn (1970 ) Eugéne Ionesco, Kalju laulajatar Pukusuunnittelija Susanna Suurla Ohjaus Koen De Sutter Espoon Teatteri 2011 Esityksessä näyttelijöiden asut näyttivät takaapäin samalta kuin edestä. Näyttelijät joutuivat liikkumaan takaperin ikään kuin kuitenkin kävelisivät etuperin. Puvun lisäksi vartalon, kasvojen ja kenkien piti olla molempiin suuntiin samanlaiset. Kun kuljin eteenpäin, kengän takaosa ei häirinnyt yhtään, mutta taaksepäin kävellessä (eli roolini liikkui eteenpäin) oli oltava tarkkana, ettei kärki jää toisen alle. Kerran kaaduin esityksessä. Kaatumisesta teki hupaisan se, että illuusioon kaksinaamaisuudesta liittyi takaraivolleni kiinnitetty kasvojeni kaksoiskappale. Kun kaaduin oikealle selälleni, tuiskahdin siis roolihenkilöni toiselle naamalle. Krista Putkonen-Örn, 2013 Krista Putkonen-Örn on vuodesta 2011 toiminut Näyttelijäliiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

13 Macbeth, Veikko Sinisalo ( ) William Shakespeare, Macbeth Pukusuunnittelija Liisi Tandefelt Ohjaus Eugen Terttula Tampereen Työväen Teatteri 1964 Veikko Sinisalo oli sekä näyttelijä että lausuntataiteilija. Hän teki pitkän uran Tampereen Työväen Teatterissa vuosina lukuun ottamatta lyhyitä jaksoja Helsingin Kaupunginteatterissa vuosina ja , jolloin hän oli freelancer. Minulla oli aikaa lukea ja tutustua kaikkeen, mitä asiaa koskevaa käsiini sain. Lukeminen selvensi asioita, mutta eniten minulla on ollut työssä apua näyttelijälausujan koulutuksestani, saumattomasta yhteistyöstä ohjaajan kanssa ja käynnistäni Auschwitzin keskitysleirillä, joka osoitti Macbethin ongelman elävän yhteyden aikamme ja lähimenneisyyden tapahtumiin. Erityisen hyvä asia on ollut myös pitkä harjoitusaika, joka ei minusta ole käynyt raskaaksi, sillä en ole mikään nokkela älynäyttelijä, tarvitsen aikaa roolin kypsyttämiseen. Veikko Sinisalo, 1964 Eeva-Kaarina Volanen ( ) Aale Tynnin ja P. Mustapään runoja, Läkkiseppä ja Rosvon tytär Ohjaus Väinö Lahti Teatteri Avoimet Ovet 1999 Eeva-Kaarina Volanen aloitti näyttelijänuransa Kuusankosken Kansannäyttämöllä Jatkosodan aikana hän näytteli Aunuksen rintamateatterissa. Suomen Kansallisteatteriin hänet kiinnitettiin 1945 ingenue-tyyppiseksi tyttöroolien esittäjäksi. Pitkän uransa aikana hän kuitenkin osoittautui poikkeuksellisen laaja-alaiseksi taiteilijaksi näyttämöllä, elokuvissa, lausuntataiteessa sekä opettajana. Jos kuvittelee, että kaikki hänen esittämänsä roolihenkilöt saapuisivat Kansallisen suuren puolen katsomoon, niin jokaisella tuolilla istuisi yksi Eeva-Kaarina roolipuvussa. (Sakari Puurunen, ohjaaja ja Eeva-Kaarina Volasen aviomies) Myönnän olevani Volanen-fani, mutta miksi? Siksi, että hän ottaa kuulijan mukaansa eikä ohita. Tunsin olevani etuoikeutettu, aivan erityisen onnellinen siitä, että sain olla mukana. (Kristiina Markkanen, HS 1999) Marina, Marjukka Halttunen (1942 ) Kirsti Wallasvaara (1942 ) Tuire Salenius (1950 ) Eeva-Liisa Manner, Poltettu oranssi Pukusuunnittelija Katri Naukkarinen Ohjaus Lisbeth Landefort Tampereen Työväen Teatteri 1969

14 Poltettua oranssia esitettiintyöväenteatterin Kellariteatterissa yhdeksän esityskautta vuosina Esityksiä oli yhteensä 238. Jos näytelmää esitetään useita vuosia peräkkäin, saattavat näyttelijät vaihtua. Syynä voi olla esimerkiksi se, että näyttelijä kiinnitetään toiseen teatteriin. Poltettu oranssi -esityksessä Marinan rooli paikattiin kaksi kertaa eli sen näytteli kolme eri henkilöä: Marjukka Halttunen , Kirsti Wallasvaara ja Tuire Salenius He kirjaimellisesti hyppäsivät edeltäjänsä kenkiin. Jos Marjukka Halttusen hallitseva piirre Marinana oli aikanaan herkkyys ja siihen yllättäen yhtynyt sisäinen voima, Kirsti Wallasvaaran ujous ja tiukka eristyminen, niin Tuire Saleniuksen tulkintaa leimasi virkeä älyllisyys sekä fyysinen että psyykkinen terveyden vaikutelma: älykäs, terve tyttö joutuu henkisiin vaikeuksiin ja sortuu niihin. (Olavi Veistäjä, Aamulehti ) Marina Verani, Maj-Britt Heljo (1926 ) Aldo de Benedetti, Tulipunaruusut Pukusuunnittelija Seppo Nurmimaa Ohjaus Seppo Wallin Kiertue-esitys Maj-Britt Heljo aloitti uransa Kotkan Maakunta-teatterissa vuosina Sen jälkeen hän näytteli neljä vuotta pääasiassa elokuvissa. Radioteatterissa hän näytteli vuosina ja televisioteatterissa vuosina Hän jäi freelanceriksi vuonna 1967, jonka jälkeen hän teki televisiossa paljon sketsiviihdettä ja useita kiertue- ja ravintolaesityksiä yhdessä näyttelijä Kalle Juurelan kanssa. Kiertueella puvuista ja tarpeistosta huolehtivat näyttelijät itse. Tulipunaruusujen tarpeistolistasta löytyy mm. tarkat ohjeet piirroksineen kukista: 12 ruusua nipussa ja 12 irrallista ruusua, jossa 3 varsista irrotettavaa kukkaa, jotka on teipillä merkitty. Vaalea muaree rusettinauha, jossa rautalanka, sillä sidotaan kaikki 24 ruusua yhteen. Iso vihreä maljakko, ruusuille. Esityksen tarpeistolista Vladimir, Esko Salminen (1940 ) Samuel Beckett, Godota odottaessa Pukusuunnittelija Anna Sinkkonen Ohjaus Arto af Hällström Suomen Kansallisteatteri 2011 Esko Salminen nousi jo 1960-luvun alussa nuoren näyttelijäpolven kärkeen Suomen Kansallisteatterissa tehtyjen roolien ja elokuvien ansiosta. Hän on klassisten, suuria tunteita vaativien roolien esittäjä. Ei saa myöskään unohtaa hänen taitojaan komedioissa ja älykästä, nopeaa replikointia vaativissa tehtävissä. Hän on karismaattinen ja itseään säästämätön näyttelijä. Hän on tehnyt myös huomattavia ja monipuolisia elokuvarooleja.

15 Esko Salminen on saanut työstään monia palkintoja mm. Gösta Ekman -palkinnon 1965, Ida Aalberg -palkinnon 1986, Pro Finlandia -mitalin 1992, Näyttämötaiteen Suomi-palkinnon Suomen Näyttelijäliiton hallitus päätti kokouksessaan myöntää Esko Salmiselle kaikkien aikojen ensimmäisen Ylinäyttelijän arvon. Liitto luovutti Ylinäyttelijän merkin Salmiselle hänen 50- Vuotistaiteilijajuhlassaan Kansallisteatterissa. Theseus, Antti Seppä (1947 ) William Shakespeare, Kesäyön uni Pukusuunnittelija Riina Ahonen Ohjaus Kari Väänänen Tampereen Työväen Teatteri 2002 Näyttelijälle on aina yllätys, miten yleisö reagoi. Joskus se hengittää samaan tahtiin, joskus taas ei. Aamulehden yleisönosasto : Shakespearen hieno, aistikas ja kujeileva rakkaushuvittelu oli kylmästi ja yksiviivaisesti raiskattu avoimen seksistiseksi, melkein pornografiseksi vilauttelufarssiksi, jota siivittivät mauttomat kaksimielisyydet ja alapään sutkaukset.- - Kai katsojahalveksunnalta edes jotain rajaa voi vaatia. Näyttelijän vastaus: Jos me haamut loukkaamme, Meille anteeks suokaatte. Soimata meit ette saa. Toiste näätte parempaa. Jos nyt moitteest ansiotta Pääsemme, niin toden totta Vasta teemme paremmin, (William Shakespeare: Kesäyön unelma, V:2, suom. P.Cajander) Kuningatar Marguerite, Tarja Siimes (1957 ) Eugéne Ionesco, Kuningas kuolee Pukusuunnittelu työryhmä Ohjaus Andrei Tsumak Malmitalo, Helsinki 1996 Freelance-näyttelijät työskentelevät välillä pienissä lainsuojattomissa ryhmissä, jotka eivät saa valtionavustusta, tai yksittäisissä tuotannoissa. Palkka saattaa jäädä alle työehtosopimuksessa määritellyn minimin ja jos apuraha-anomuskaan ei tuota tulosta voivat palkkiona olla pelkät kengät. Halusin tukevat kengät, koska kuningatar seisoo näyttämöllä koko esityksen ajan. Samaisessa roolissa oli Ella Eronen ottanut torkut kuninkaan posottaessa pitkää monologiaan; varmistin jalkinevalinnallani, että pysyn pystyssä, jos minulle kävisi ellat ei käynyt! Yleisö ei koskaan meitä löytänyt. Kerran kollega matkusti

16 Jyväskylästä varta vasten katsomaan, mutta esitys peruutettiin, koska katsojia oli vähemmän kuin stagella henkilöitä. Palkkamme määräytyi lipputulojen mukaan ja jäi pieneksi. Kengät sain muistoksi, joten esiinnyin siis kenkäpalkalla. Mutta lisäliksana on mukava muisto: jos jalat voivat hyvin, vaikeakin teksti pysyy päässä ja ajatus kirkkaana. Tarja Siimes, 2013 Truffaldino, Tero Jartti (1962 ) Carlo Goldoni, Kahden herran palvelija Ohjaus ja pukusuunnittelu Jouko Turkka Teatterikorkeakoulu 1984 Roolin asuun kuului lisäksi housuina toiminut harmaa villapaita ja vyölle kiinnitetty wc-harja. Hahmosta tuli lihava, savoa viäntävä helppoheikki, joka oli kenen tahansa ostettavissa ja kaikkien nautintojen vietävissä. Olisi ratkaistava se lapsellisuus ja teeskentely mikä syntyy siitä, että oppilaat ja opettajat tekevät samaa työtä, mutta oppilaat saavat siitä velkaa ja opettajat palkkaa. Tästä seuraa se ilmiö, että kun oppilaat osaavat opettajansa ulkoa, he tahtovat uuden opettajan. On nähtävä lopulta, ettei taideopiskelu voi olla tunteja ja välitunteja vaan elämänprosessia ja mahdollisimman varhaista ammattilaisuutta. (Jouko Turkka: Korkeakoulutieto 3/1985) Siivooja Tyyne, Helena Ryti (1957 ) Käsikirjoitus Helena Ryti Teatterimuseo 2001 Soveltava teatteri on avannut uusia työkenttiä freelancenäyttelijöille. Teatteria viedään eri yhteisöihin yleisön luo. Soveltavaa teatteria tehdään mm. museoissa, sosiaali- ja terveysaloilla, tutkimuksissa, työyhteisöissä, vankiloissa ja sitä käytetään teattereiden yleisötyössä. Tyyne on roolihahmo, joka on ollut siivoojana eri teattereissa jo vuodesta Hänellä on vankka kokemus suomalaisen teatterin alkuvaiheista, josta hän kertoo kuljettaessaan yleisöä läpi näyttelyn. Joskus voi käydä niin, että näyttelijä vetää maton itsensä alta. Tyynelle tuli ryhmä, jolle oli ilmoitettu ainoastaan se, että heille esiintyy Helena Ryti -niminen näyttelijä. Tyyne on komentelevainen henkilö, joka tietää paikkansa ja ilmaisee närkästyksensä aina kun on siivoustyön lomassa lähdettävä opastamaan. Tällä keikalla Tyyne sitten haukkui ja moitti perinpohjaisesti Helena Rytin, koska tämä ei ollut tullut paikalle. Kierroksen jälkeen muutama osallistuja kävi kysymässä henkilökunnalta, mikä ihmeen näyttelijä se Ryti on kun ei saavu sovitulle keikalle Helena Ryti, 2013 Helena Ryti on Näyttelijäliiton soveltavan teatterin valiokunnan puheenjohtaja vuodesta 2010 lähtien.

17 Alonso, Hannu Müller (1951 ) William Shakespeare, Myrsky Pukusuunnittelija Taru Liipola Ohjaus Claude Naville Porin Teatteri 1993 Hannu Müller on ollut näyttelijänä Rauman Kaupunginteatterissa vuosina , Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa vuosina ja Porin Teatterissa vuodesta 1987 lähtien. Hän on toiminut kaikkien näiden teattereiden luottamusmiehenä. Porin Teatterin näyttelijäyhdistystä hän on edustanut tässä tehtävässä vuodesta 1989 lähtien. Luottamusmies valvoo teatterityöehtosopimuksen noudattamista, työnantajan ja näyttelijän välillä syntyvien erimielisyyksien oikeudenmukaista selvittämistä sekä työrauhan säilyttämistä. Luottamusmies edustaa myös vierailevia näyttelijöitä. Ääninäyttelijä, Markus Bäckman (1966 ) Istuin erään dubbausstudion taukotilassa Toisen, käynnissä olevan session ohjaaja tuli paikalle käsiään väännellen. Oli ongelma. Maankuulu laulajastara äänitti studiossa laulua, ja kaikki sujui kuin unelma, yhtä pientä pirullista seikkaa lukuun ottamatta: kertosäkeessä jota veivattiin laulussa useampaan otteeseen esiintyi kahdesti tavu di, joka sijoittui korkeudelle, joka ei laulajalta juuri tuolla vokaalilla taittunut. Se ei ollut liian korkea eikä liian matala, mutta se vain kuulosti kamalalta. Ohjaaja pyysi voisinko tulla paikkaamaan kertosäkeisiin pelkät di -tavut. Uskoin selviytyväni ja rykäisin pystyyn. Ohjaaja toppuutteli, pitäisi toimia hienotunteisesti iso stara oli varta vasten hommaan pyydetty. Ohjaaja päätti ehdottaa staralle kahvipaussia. Ohitimme toisemme käytävällä, minä kavalasti koppiin ja stara juonesta tietämättömänä tauolle. Lauloin osuuteni, kuusi di -tavua ja niin siitä sitten laulu tuli. Ehdotin ohjaajalle, koska laulusta näin kätevästi olikin tullut duetto, että nimeni lisättäisiin loppukrediitteihin staran rinnalle, vähän niin kuin Matti ja Teppo. Ohjaaja hymähti kuivasti ja kiitti avusta. Markus Backman, 2013 Hilkka Eklund ( ) Suomen Sosialidemokraatin teatterikriitikko vuodesta luvulle. Teatterilehden artikkelitoimittajana 1990-luvulta lähtien Hilkka Eklund taisteli 1970-luvulla näkyvästi sen puolesta, että teatteriarvostelijalla on oikeus ja velvollisuus tarkastella esityksiä maailmankatsomuksensa kautta. Hänellä se oli marxilainen. Vieläkun joku ottaisi huomioon, että hyväksi kriitikoksi tullaan vain kirjoittamalla kritiikkejä, ei vessassa teorioita lukemalla. Yhtä vähän kuin hyväksi teatterintekijäksi tullaan yhteisön ulkopuolella. Hilkka Eklund, 2004 Annikki Vartia ( ) Kauppalehden teatteritoimittaja ja

18 kriitikko vuosina Jos tekijä on pystynyt luomaan näyttämölle eläviä ja uskottavia ihmisiä, painuu katsojan mieleen heidän kauttaan myös ilmaistu asia, olipa kokonaisuus sitten musta tai valkea. Näytelmällä on silloin mahdollisuuksia säilyä kipeimmän ajankohtaisuutensa yli, ei niinkään asiansa, sanomansa kuin kuvauksensa tai ilmaisunsa taiteen voimalla. Annikki Vartia, Kauppalehti 1968 Vuosina nuoret teatterintekijät perustivat ns. Oltermannin opposition. Se kritisoi mm. Näyttelijäliiton hallituksen ikärakennetta, suhtautumista vapaisiin näyttelijöihin ja ajoi puheenjohtaja Rinteen vaihtamista Eero Melasniemeen. Annikki Vartia kommentoi tätä asiaa: Uudistukset ovat toki monesti hyväksi, mutta missä laajuudessa tietänevät vain näyttelijäliiton omat jäsenet. Täytyy ulkopuolisena toivoa demokratian harjoitusprosessia niin ankaraksi, että Suomen Arvostelijain Liitto ja näyttelijöiden työnantajapuolikin siitä hieman hyötyisivät ja piristyisivät ajamaan jäsentensä etuja yhtä hyvällä menestyksellä ja tasa-arvoisiksi kuin nykyinen, harmittavan ylivoimainen Näyttelijäliitto! Annikki Vartia, Kauppalehti 1969 PUVUT: Villapaita Veikko Sinisalo ( ) Suomi 50 runoja ja lauluja Ohjaus Raimo Manninen Kiertue-esitys, ensi-ilta Tampereella Suomi 50 oli Veikko Sinisalon neljäs lausuntailta. Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli Viljo Kajavan runokokoelma Tampereen runot. Koska ohjelman rakenne poikkesi huomattavasti tavanomaisista lausuntailloista, oli luovuttava myös sekä runonlausunnan kaavoista että frakista. Veikko puettiin siniseen jussinpaitaan ja saappaisiin. Asu oli vertauskuva Pohjalaisten Jussin vapaudenrakkaudesta, mutta yhtälailla siinä oli alikersantti Lahtisen yrmy velvollisuudentunto ja pohjoisten metsien villi romantiikka. Se oli erittäin onnistunut roolipuku draamassa, jossa näyttelijä joutui vaihtamaan aatetta ja ideologiaa tiuhaan tahtiin. Se oli yhtä aikaa neutraali ja kantaaottava, todellinen Suomen kansan roolipuku. (K. Kalemaa: Sinisalon Veikko suomalainen näyttelijä, 1986) Puvut sisäänkäynnin yläpuolella Pukusuunnittelija Liisi Tandefelt (1936 ) Carlo Goldoni: Kauniin kesän seikkailu Vittoria, Marjukka Halttunen Giacinta, Tea Ista Ohjaus Jack Witikka, Suomen Kansallisteatteri 1975

19 Vuonna 1963 Liisi Tandefelt kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin näyttelijäpukusuunnittelijaksi. Pukusuunnittelija nimikettä käytettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Ensimmäiseen sopimukseeni kirjattiin näyttelemisen lisäksi kuusi pukusuunnittelua ja kaksi näyttämön sisäkuvaa vuodessa. Sanoin, etten ole lavastaja, mutta se ei auttanut. Olet sisustusarkkitehti ja sehän on sama! En myöskään tajunnut mitä kuusi puvustusta tarkoitti. Suostuin kunhan vain pääsin Salmelaisen teatteriin. (Liisi Tandefelt, 2006) VITRIINIT: Vitriini 1 Tikari Charlotte Corday, Kyllikki Forssell (1925 ) Peter Weiss: Marat n kuolema Ohjaus Ralf Långbacka Suomen Kansallisteatteri 1965 Kahleet Johanna, Emmi Jurkka ( ) Bernard Shaw: Pyhä Johanna Ohjaus Eino Jurkka Viipurin Näyttämö 1925 Pyhän Johannan nimiosa oli Emmi Jurkan varhaisimpia suuria voittoja. Jeanne d Arc lähtee taisteluunsa hallitsemalla ympäristöään ylimaallisella tietoudellaan, joka kohottaa hänet mystilliseen pyhimyskehään. Emmi Jurkan inspiratiovaraisessa antaumuksessa on juuri tuota varmuutta, syvää yhteyttä avaruuksien rytmiin, joka teki tästä maalaistytöstä ratkaisevasti pyhimyksen. Näyttämörahoja (I. Lahti: Teatteri ja näyttelijä, 1937) Vitriini 2 Laakeriseppele Jalmari Rinne ( ) Näyttelijäliiton lahjoittama laakeriseppele puheenjohtajalleen ( ). Nauhat Näyttelijäliiton onnittelut laulajatar Greta von Haartmanille ( ) hänen 25- vuotistaiteilijajuhlassaan.

20 Jussi-patsas Ensimmäisen naispääosa-jussin vuonna 1944 sai Ansa Ikonen ( ) roolistaan Anna Ringars elokuvassa Vaivaisukon morsian. Elokuvan ohjasi T.J. Särkkä. Jussi-palkinto oli minulle todellinen ilo ja suuri ylpeyden aihe. Olin saanut sen osasta, joka oli vaikea, hieno ja erikoinen. Tuntui siltä, että palkinto oli kiitos myös koko siihenastisesta työstä. Se teki nöyräksi. (Ansa Ikonen, 1980) Vitriini 3 Peruukki, piippu ja silmälasit Neiti/herra Kaino Itkonen, Ansa Ikonen ( ) Mika Waltari: Rakas Lurjus Kiertue seitsemänä kesänä alkaen v:sta 1947 Suomen Kansallisteatteri 1954 Elokuva ohjaus T.J. Särkkä 1955 Edvin Laine tilasi 1947 Waltarilta kiertuenäytelmän Ansa Ikoselle, Joel Rinteelle ja itselleen: Tee meille näytelmä, jossa on vain kolme henkilöä, koska Jopin autoon ei mahdu enempää. Ansalla voisi olla kaksoisrooli, niin saataisiin enemmän osia. Maskeerauslaatikko Leif Wager ( ) Laatikko on ollut näyttelijöiden käytössä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Wager sai laatikon näyttelijä Erik Frölingiltä ( ). (T. Saarikoski: Tähtiaika, 1980) Seinävitriini 1 Ihailijakirjeitä Eeva-Kaarina Volaselle ( ), Hilda Pihlajamäelle ( ), Aapo Pihlaja-mäelle ( ) ja Axel Ahlbergille ( ). Ihailijan lahjoittama pehmolelu Svenska Teaternissa vuonna 1994 esitetyn Hype - musikaalin esiintyjille. Minna Canthin Anna Liisan (1895) alkuperäinen käsikirjoitus. Aarne Leppäsen iskuplari Kauppiaan rooliin näytelmään Anna Liisa. Teppo Raikkaan iskuplari vuodelta 1915 Pierricin rooliin näytelmään Paul ja Jeanne Ferrierin näytelmään Sovitus. Seinävitriini 2 Työehtosopimuksia eri vuosilta.

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR Vuoden teatteri Suomen Teatterit ry nostaa vuosittain esille suomalaisen teatterivalion valitsemalla Vuoden teatteriksi suomalainen ammattiteatterin, joka on erityisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1

HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA ERI AIKAKAUSINA 1 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN JOHTOA 1.8.1965-31.7.1966 Teatterinjohtaja Sakari Puurunen Apulaisjohtaja Matti Aro Koulutusohjaaja Wilho Ilmari Ohjaaja

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.

LIITE 2 YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4. 1.4.2011 alkaen 1(7) YLEISRADIO OY:N JA SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY:N YM. VÄLISEEN 1.5.2010 PÄIVÄTTYYN SOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TELEVISION PALKKIOT 1.4.2011 ALKAEN I OHJAAJAT Ohjaajan palkkio määräytyy ohjelman

Lisätiedot

Viisumi tuntemattomaan

Viisumi tuntemattomaan Viisumi tuntemattomaan Ritva Siikala KAKSI MATKAA ISRAELIIN viisumi tuntemattomaan Kantaesitys Willensaunassa 11.3.2016 On saksalaisten syytä, että Tuulikki syntyy Oulussa. Saksalaisten hallussa oleviin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät hopeiset kunniamerkit 2014-1947

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät hopeiset kunniamerkit 2014-1947 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät hopeiset kunniamerkit 20141947 Hopeinen kunniamerkki annetaan paikallisen teatterityön erittäin ansiokkaasta edistämisestä. Kunniamerkki annetaan Keskusliiton

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014-1947

Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014-1947 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 20141947 Kultainen kunniamerkki annetaan erittäin etevästä, koko maan teatterielämän hyväksi suoritetusta toiminnasta. Kunniamerkki

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

A DIAARIT JA PÄIVÄKIRJAT. Saapuneiden ja lähteneiden kirjeiden postikirja. Bb Yhtiöjärjestys, osake- ja osakasluettelot

A DIAARIT JA PÄIVÄKIRJAT. Saapuneiden ja lähteneiden kirjeiden postikirja. Bb Yhtiöjärjestys, osake- ja osakasluettelot ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Valkeakosken kaupunki A-E, G-H, K, O, R-S, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Valkeakosken kaupunginteatteri Hyllyn numero 874-875, 877-878, 880, 883-885,

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo

JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lukijapalautteet 1 B Muut asiakirjat 2 C Valokuvat 3 JUKKA KAJAVAN ARKISTO Arkistonmuodostaja Jukka Kajava (s. 25.2.1943 Oulu, k. 16.5.2005 Berliini) toimittajan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

HELSINGIN FREELANCENÄYTTELIJÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN FREELANCENÄYTTELIJÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN FREELANCENÄYTTELIJÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1.1 Yhdistyksen nimi on Helsingin freelancenäyttelijäyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi)

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi) Tarina Ganes on tarina Suomen tunnetuimman rock-ikonin! Remun! noususta t"hteyteen# Se kertoo! miten kovissa oloissa kasvanut Henry Remu Aaltonen perusti Suomen legendaarisimman rock-b"ndin Hurriganesin

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa. Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä

Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa. Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä Näy$elijöiden TES kiertueolosuhteissa Tekijä Lahdessa 24.10.2011 / Elina Mäntylä Näy$elijälii$o lyhyes@: n. 1800 ammadnäy$elijää itsenäinen ammad- ja kul$uurialan lii$o jäsenet työskentelevät tea$ereissa,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

***********************************************************************

*********************************************************************** *********************************************************************** Nimi Timo Kankainen 03.03.1946 Helsinki Näyttelijä lausuja runoilija Santavuorenkatu 9 B 9 60320 Seinäjoki p. 064141218 ja 040 7512238

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat:

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat: MAA6 Loppukoe 26..203 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! Lue ohjeet huolella! A-Osio. Ei saa

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot