KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 LOIMAAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSKATSAUKSEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kaavahankkeita. Monikko-hanke / Sannamari Lankia Kaavoituskatsaus toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena ilmoituksena kaavoituksen vireilletulosta uusien kaavatöiden osalta.

2 MAANKÄYTTÖ - JA RAKENNUSLAKI Kaavoituksella tarkoitetaan maankäytön suunnittelua. Suomessa kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriö valmistelee, valtioneuvosta hyväksyy järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, Ympäristöministeriö vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä on kolmiportainen. Siihen kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Yksityiskohtaisten kaavojen tulee noudattaa ylemmänasteisten kaavojen periaatteita. Sanallisesti esitetyt valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ohjaavat kaikkia kaavatasoja. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta ja yleiskaavan tarkoituksena on puolestaan ohjata asemakaavoitusta joka sitten lopulta toimii ohjeena rakentamiselle. Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy

3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttöja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Lisätietoa: Maakuntakaava on yleispiirteinen alueiden käytön suunnitelma, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet maakunnassa, otetaan huomioon valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet sekä sovitetaan yhteen useamman kuin yhden kunnan alueidenkäytön tarpeet. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Maakuntakaavan laatimisesta Loimaan seudulla vastaa Varsinais-Suomen liitto ja maakuntakaavan hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Lisätietoa: Yleiskaavassa esitetään yksittäisen kunnan kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Yleiskaavan laatimisesta huolehtii kunta ja sen hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto. Kuntien kaavoitusta ohjaavat ja valvovat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Loimaalla Varsinais-Suomen ELY-keskus. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle mm. käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. Asemakaavan laatimisesta huolehtii kunta. Vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto ja merkitykseltään vähäiset Loimaan kaupunginhallitus.

4 OSALLILSTUMISMENETTELYT TUKSESSA KAAVOI- Suomen kaavoitusmenettely perustuu vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin. Kaavaa laadittaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (osalliset). Kaavaa laadittaessa on myös tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Vuorovaikutus- ja arviointimenettelyt kirjataan kaavoituksen alussa laadittavaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava siten, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä. Suunnittelun tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista on tiedotettava niin, että on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua siitä mielipiteensä. Kaavaa koskeva ehdotus on asetettava julkisesti nähtäville ja osallisille on varattava tilaisuus esittää siitä mielipiteensä. Suunnitelmien nähtävilläolosta tiedotetaan mm. Loimaan Lehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Kauppalankatu 3) sekä kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelmat ovat nähtävillä Teknisessä ja ympäristöpalvelukeskuksessa (Loimijoentie 74, Alastaro). VIRANOMAISNEUVOTTELU Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä asianomaiseen ministeriöön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. Lisätietoja ajankohtaisista kaavahankkeista löytyy kaavoituksen internet-sivuilta Loimaan voimassaolevien asemakaavojen yhdistelmät löytyvät osoitteesta: Loimaan kaupunki Karttoja. RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö- ja rakennuslain 14 edellyttää, että jokaisessa kunnassa on rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen tehtävänä on antaa paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa lisäksi lainsäädäntöä ja muita säännöksiä täydentäviä määräyksiä ja ohjeita paikalliseen rakentamiseen. Rakennusjärjestys toimii myös informatiivisena välineenä rakentamista suunnittelevalle. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Loimaan kaupungissa on noudatettava rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Loimaan rakennusjärjestyksen on hyväksynyt kaupunginvaltuusto Rakennusjärjestys on laadittu ympäristö- ja rakennusvalvontayksikön viranhaltijoiden toimesta. Valmisteluvaiheessa on pyydetty mielipiteitä toiminta-alueen kunnista ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Rakennusjärjestyksen valmistelua on ohjannut Loimaan ympäristölautakunta.

5 PÄÄTÖKSENTEKO KÄSITTELYVAIHE OSALLISTUMINEN Kh PÄÄTÖS KAAVAN LAATIMISESTA kaavoitusohjelma tai erillinen päätös Kh KAAVAHANKKEEN VIREILLETULO kaavoituskatsaus tai erillinen kuulutus VALMISTELUVAIHE oas / kaavaluonnos lausunnot ja mielipiteet Kh EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus lausunnot ja muistutukset (Kh)/Kv HYVÄKSYMINEN (valitus) Tho / Kho Kh Kv Tho Kho oas = kaupunginhallitus = Kaupunginvaltuusto = Kaavatoimikunta = Turun hallinto-oikeus = Korkein hallinto-oikeus = osallistumis- ja arviointisuunnitelma LAINVOIMAINEN KAAVA

6 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RA- KENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. Lisätietoa: LOIMAAN RKY ALUEET Huovintie Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Katedraalimaisen komea Kanta-Loimaan kirkko Loimijoen itärannalla on kauas näkyvä kiintopiste jokilaakson tasaisella peltolakeudella. Intendentinkonttorin suunnitteleman kivikirkon kertaustyylinen nykyasu on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemasta korjauksesta luvun taitteesta. Sitä vastapäätä sijaitseva Loimaan pappila sijaitsee vuosisataisella paikallaan Loimijoen varressa. Loimaan rautatieasema Loimaan rautatieaseman kokonaisuus edustaa 1870-luvulla rakennetun Turku- Tampere radan väliasemaa, jonka kokonaisuuteen kuuluu rataosuudellaan arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen uusrenessanssiaseman lisäksi tavaramakasiini, vesitorni, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asema-aluetta rajaava asemapuisto. Vesikosken historiallinen tahdasalue Loimijoen Vesikoskella on viimeistään 1600-luvulta alkava myllytraditio ja monipuolinen teollinen menneisyys. Maatalousvaltaisen Loimaan seudun varhaisen teollisuuden ydin on ollut Vesikoskella ja viereisellä Hirvikoskella. Koskissa on ollut myllyjen ohella 1800-luvun lopulta konepajatoimintaa ja Vesikoskella myös puuhiomo sekä vuodesta 1919 nahkatehdas.

7 MAAKUNTAKAAVOITUS Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut viidessä osassa. Seutukunnittain valmistellut kokonaismaakuntakaavat muodostavat yhdessä vaihemaakuntakaavojen kanssa ajantasakaavan. Loimaan seudun osalta Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Varsinais-suomen maakuntavaltuuston hyväksymästä Loimaan seudun maakuntakaavasta jäi vahvistumatta Loimaan Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä, sillä kaavaan ei liittynyt suuryksikkömerkintää koskevia maankäyttöja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Maakuntakaavat mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen kaikille keskustatoimintojen alueille. Lisäksi seutukeskuksiin on mahdollista sijoittaa enintään kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan suuryksikköjä taajamatoimintojen alueille sekä teollisuus- ja työpaikka-alueille. Lisäksi Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta varauksen, joka koskee Loimaan eteläistä ohitustietä ja uutta seututietä/pääkatua. Lisätietoja maakuntakaavoista löytyy Varsinais-Suomen liiton kotisivuilta: Ote Ympäristöministeriön vahvistamasta Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Tuulivoimavaihemaakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Varsinais-Suomen alueelta tehdyssä tuulivoimaselvityksessä ( ) löydettiin 22 aluetta. Loimaan kaupungin alueelle on osoitettu kaksi energia huollon kohdetta, jotka ovat maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita ja joille voidaan selvitysten mukaan sijoittaa 3-9 tuulivoimalayksikköä. Ote Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymästä tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan

8 KÄYNNISSÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVA- TYÖT Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. Kaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavaluonnos oli nähtäville Luonnoksesta järjestettiin Loimaalla yleisötilaisuus YLEISKAAVOITUS KESKEISTEN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava-alue käsittää Loimaan keskustaajamaan sekä sen ympäristöä, vuoden 1995 yleiskaavarajauksen mukaisesti. Yleiskaavan tarkoituksena on vastata Loimaan kaupungin asumisväljyyden kasvuun, elinkeinoelämän kehittämiseen, lisääntyvään seutuliikenteeseen sekä väestökasvuun etenkin taajama-alueilla ja ohjata yhdyskunnan tavoiteltua kehitystä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavan kokouksessaan Päätösestä tehtiin yksi valitus Turun hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus määräsi kokouksessaan MRL 201 :n mukaisesti kaavan tulemaan voimaan siltä osalta, johon valituksen ei katsota kohdistuvan. Kaavakarttaan voi tutustua osoitteessa: Lisätietoa:

9 ASEMAKAAVOITUS KÄYNNISSÄ OLEVAT ASEMAKAAVATYÖT 1. Tiva -kauppa Asemakaava- ja asemakaavamuutosalue sijaitsevat Loimaan kaupungin keskustasta reilu kilometri lounaaseen. Alueet käsittävät Tuulensuun, Suopellon, Kartanomäen ja Niittukulman kaupunginosien kortteleita Lamminkadun ja valtatie 9:n varrella. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta kaikki tilaa vaativan kaupan suuryksiköt tulee sijaita asemakaavassa tiva-kaupan alueeksi osoitetulla alueella. Asemakaavan muutoksella turvataan olemassa olevien tilaa vaativien kaupan suuryksiköiden toiminta myös siirtymäajan jälkeen sekä osoitetaan paikka maakuntakaavan seutukeskuksiin mahdollistama korkeintaan 6000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainti. Uusi kaava-alue sijaitsee Niittykulmanportin pohjoispuolelle rakennetavan Eteläkaaren jatkeella. Uudella asemakaavalla muodostetaan uutta yritystoiminnan aluetta. Asemakaava ja asemakaavamuutosehdotus oli nähtäville syksyllä Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan asemakaavan- ja asema kaavamuutoksen jakamisesta jakamisesta kahteen vaiheeseen, jolloin ensimmäisessä vaiheessa hyväksytään uuden teollisuusalueen (TY-1) korttelit 12, 15 ja 16 sekä Kartanomäenkadun pohjoispään liikerakennusten kortteli (KM-2), korttelinumero 20. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan tältä osin Muilta osin asemakaavamuutoksen valmistelua jatketaan meneillään olevan vaihemaakuntakaavan kanssa rinnakkain. 2. Torin ympäristö Alue käsittää torin ja siihen rajautuvia kortteleita. Kaavamuutos on osa keskustankehittämishanketta, jolla pyritään lisäämään torin ympäristön vetovoimaa. Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä alueen asuntotarjontaa sekä parantaa alueen yleistä viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa. Kaavamuutoksen esityönä on vuosien 2015 ja 2016 aikana laadittu keskustan yleissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on ollut laatia ydinkeskustan kokonaissuunnitelma, joka palvelee jatkosuunnittelua ja katutilan käyttöä. Suunnitteluprosessin lopputuloksen tavoitteena on ollut paras mahdollinen yleisesti hyväksytty, kaupunkikuvallisesti omaleimainen ja korkealaatuinen, kaupunkilaisia ja keskusta-alueen toimijoita hyvin palveleva sekä ylläpidollisesti kestävä suunnitelma. Näin luodaan edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle kaupunkikeskustalle, jossa myös kevytliikenne on huomioitu. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan torin ympäristöön asemakaavamuutos sekä tarpeelliset katusuunnitelmat. Yleissuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa on laadittu liikenteellinen ja toiminnallinen yleissuunnitelma koko keskustan alueelle, jossa määriteltiin ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn sekä kävelyn tavoiteverkko. Raportti valmistui ja kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan yleissuunnitelman tiedokseen ja käytettäväksi jatkovalmistelun pohjana. Yleissuunnitelman toisessa vaiheessa on laadittu torin ympäristöön tarkemman tason yleissuunnitelma. Tässä työssä on keskitytty torin ja Keskuspuiston uudistamiseen sekä toria ympäröivien katujen ja kortteleiden kaupunkikuvan ja katuympäristön elävöittämiseen ja kehittämiseen. Työ valmistuu maaliskuussa 2016 jonka jälkeen siirrytään suoraan asemakaavamuutoksen laatimiseen. Yleissuunnitelman tavoitevaiheessa järjestettiin kaikille avoin kuntalaiskysely huhtikuussa 2015 sekä sidosryhmille työpaja toukokuussa. Työn toisessa vaiheessa, marraskuussa 2015, järjestettiin toinen kuntalaiskysely jossa pääsi kommentoiman toriympäristön luonnoksia sekä pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus.

10 3. Nahkalinnan alue Alue rajautuu pohjoisessa Loimijokeen, lännessä entiseen nahkatehtaaseen, etelässä Juvantiehen ja idässä vanhainkotija palvelutaloalueeseen. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuntoja sekä palveluita. Kaavatyön pohjaksi alueelle on laadittu ideasuunnitelma osana Tampereen teknillisenyliopiston Monikko-hanketta. Hankeen valmistelu on aloitettu nyt kokonaan alusta. Ensimmäisessä vaiheessa on laadittu alueelle yleissuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut hakea ratkaisua, joka ottaa erityisesti huomioon suunnittelualueen historiallisen ympäristön. Muita suunnittelualueen erityispiirteitä ovat monipuolinen asuntotypologia, eri liikkumismuotojen keskinäiset suhteet sekä yhteydet ja näkymät yhteisille virkistysalueille ja historialliseen tehdasmiljööseen. Yleissuunnitelman pohjalta pidettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Tämän jälkeen alueelle on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön inventointi joka keskittyi alueen aiemmin inventoimattomiin rakennuksiin. Alueelle tehdään pilaantuneiden maiden selvitys alkuvuoden 2016 aikana. Selvitysten valmistuttua jatketaan kaavamuutoksen laadintaa yleissuunnitelman tavoitteiden pohjalta. VUONNA 2016 ALOITETTAVAT ASE- MAKAAVATYÖT 4. Mäenpää Alue rajautuu Loimijoen ja Sieppalantien väliselle alueelle. Kaavan tavoitteena on jatkaa Mäenpään pientaloaluetta itään päin Loimijoen pohjoispuolella. 5. Peltoisten alue Alue rajautuu rautatiehen, Loimijokeen ja Hämeentiehen. Asemakaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna Asemakaavamuutostyö on edennyt hitaasti ja nyt alueen kaavoitus käynnistetään uudelleen. Asemakaavan muutostyöhön ollaan nyt liittämässä myös muita Peltoisten kaupunginosan kortteleita, joissa on muutostarpeita. 6. Myllykylän teollisuusalue Kaavan tavoitteena on päivittää Myllykylän teollisuusalueen asemakaava vastaamaan nykyisiä tarpeita sekä tutkitaan alueen muut kaavamuutos tarpeet. MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TYÖT Vuoden 2016 aikana kartoitetaan keskusta-alueen päivähoidon tilatarve. Työ saattaa johtaa uuden asemakaavan laatimiseen tai asemakaavamuutokseen. Taajama-alueiden asemakaavatöiden lisäksi tarkastellaan haja-asutusalueilla kyläkeskusten kaavoitustarpeita. Kylien maankäytön tarpeisiin voidaan laatia ns. kyläyleiskaavoja.

11 Numero kaavan nimen edessä viittaa kartassa olevaan kohdenumeroon.