Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Linkkikerros: Ethernet ja WLAN"

Transkriptio

1 Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

2 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP toteuttaa epäluotettavan ja tilattoman pakettien välityspalvelun Ylemmät protokollat hoitaa tarvittaessa luotettavuuden ym. IP-osoitteet hallinnoitu luonnonvara Voidaan jakaa aliverkoiksi bittirajojen kohdalta NATin avulla yksityiset osoiteavaruudet käyttöön Reitittimet siirtelevät IP-paketteja verkossa Pakettien välitys (forwarding) Reititys (routing) 2

3 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPLS, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 3

4 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

5 Tämän luennon jälkeen Ymmärrätte: Linkkikerroksen tehtävän Yleisimmät linkkikerroksen toiminnot MAC osoitteet ja ARP CRC virheenkorjaus random access-monipääsyprotokollat (CSMA) Ethernetin toiminnan Mikä on kytkin ja mitä se tekee WiFin (802.11) perustoiminnan erot Ethernetiin Tiedostatte: Muut monipääsymenetelmät (kanavanjako ja vuorottelu) virransäästömekanismin 5

6 Linkkikerros: Johdanto Terminologiaa: Päätelaitteet ja reitittimet ovat solmuja Viereisiä solmuja yhdistävät tietoliikennekanavat linkkejä langalliset yhteydet langattomat yhteydet Lähiverkot (Local Area Network, LAN) Linkkikerroksen paketti on kehys Lähettävän päätelaitteen verkkokortti (tms.) kapseloi IP paketin linkkikerroksen (esim. Ethernet) kehykseen linkkikerroksen vastuulla on siirtää datagrammi yhdestä solmusta viereiseen solmuun linkin yli Kuvissa = Linkki 6

7 Linkkikerros: Mistä on kyse? Datagrammi siirretään eri linkkiprotokollia käyttäen eri linkkien kautta: Esim., Ethernet ensimmäisellä linkillä, kehys releoidaan seuraavilla (Frame Relay), WLAN viimeisellä linkillä Jokainen linkkiprotokolla tarjoaa erilaisia palveluita, esim., voi tarjota tai olla tarjoamatta luotettavan tiedonsiirron Matkustusanalogia: Matka Princetonista Lausanneen limusiini: Princetonista JFKlentokentälle Lento: JFK -> Geneve Juna: Geneva -> Lausanne Turisti = datagrammi Matkan osa = (tietoliikenne) linkki Matkustustapa = linkkikerroksen yhteyskäytäntö Matkatoimisto = reititysalgoritmi 7

8 Linkkikerroksen palvelut Kehystys, siirtotielle pääsy (kaapeli, langaton): kapseloi datagramnin kehykseen, lisää kehyksen otsakkeen ja loppuosan siirtokanavalle pääsyn kontrolli jos jaettu media MAC"-osoitteita käytetään kehyksen otsikoissa tunnistamaan lähde, ja kohde eri kuin IP-osoite! Luotettavan tiedonsiirto vierekkäisten solmujen välillä Virheiden havaitseminen Virheenkorjaus harvemmin käytössä luotettavien linkkien välillä (kuitu, jotkut kierretty pari ratkaisut) Vuon hallinta Odottelu vierekkäisten vastaanottajien ja lähettäjien välillä Esim. Ethernetin PAUSE-kehys Half-Duplex tai Full-Duplex (siirtosuuntien hallinta) Half-duplex: lähetys vuorotellen Full-duplex: molemmat vastaanottaa ja lähettää samaan aikaan 8

9 Missä linkkikerros on toteutettu? Jokaisessa päätelaitteessa ja verkkolaitteessa Linkkikerros käytännössä adapterissa eli verkkokortissa (Network Interface Card, NIC) Ethernet kortti, PC-kortti, kortti tai adapteri Toteuttaa linkki- ja fyysisen kerroksen Asennetaan tietokoneen väylään Nykyään usein sulautettuna, ei erillinen kortti läppäri, kännykkä Yhdistelmä rautaa, softaa, ja sulautettua ohjelmistoa sovellus kuljetus verkko linkki linkki fyysinen cpu memory controller fyysinen transmissio väylä (esim., PCI) Verkko (sovitus) k 9

10 Adapterit (verkkokortit) kommunikoivat datagram datagram controller controller lähettäjä kehys datagram vastaanottaja Lähettävä puoli: Kapseloi datagrammin kehykseen Lisää virheenkorjausbitit, rdt, vuon ohjaus, jne. Vastaanottava puoli Tutkii mahdolliset siirtovirheet, vuon ohjauksen, jne. Kaivaa datagrammin, ja antaa sen ylemmälle kerrokselle (IP) vastaanottopäässä 10

11 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

12 Virheenkorjaus Linkkikerroksella usein toteutetaan vaikka kuljetuskerros jo toteuttaa Vältetään TCP ruuhkanhallinnan reagointi Nopeampi reagointi virheisiin (kuljetuskerros on end2end!) Joskus vain virheen havainnointi, ei korjausta Ethernet Erityisesti langattomilla linkeillä siirtovirheitä voi tulla paljon Signaalin vaimennuksen, kohinan, ylikuulumisen (esim. vierekkäinen radiokanava häiritsee) jne. Pyritään myös korjaamaan virheet Virheen havaitseminen ei ole 100% luotettavaa! Enemmän virheenkorjausbittejä -> suurempi virheiden havaitsemistodennäköisyys Error Detection ja Correction bitit 12

13 Pariteettitarkistus Yhden bitin pariteetti: Huomaa yhden bitin virheet Kaksidimensionaalinen bittipariteetti: Huomaa ja korjaa yhden bitin virheet Huomaa useamman bitin virheet (muttei korjaa) ykkösten määrä parillinen vai ei

14 Cyclic Redundancy Check (CRC) Tarkastellaan databittejä, D, binäärinumerona Valitaan r+1 bittikuvio (generaattori), G lähettäjä ja vastaanottaja sopii käytetään standardoituja generaattoreita Lähettäjä valitsee r CRC bittiä (R ao. kuvassa), siten, että <D,R> täsmälleen jaettavissa G:llä (modulo 2), eli jakojäännös nolla Vastaanottaja jakaa <D,R> G:llä Jos jakojäännös ei nolla -> havaittu virhe Voi havaita kaikki purskeiset virheet r+1 bittiin asti Laajalti käytössä Ethernet, WiFi, ATM 14

15 Miten lähettäjä valitsee R:n? Halutaan: D. 2 r XOR R = ng Vastaa, että: D. 2 r = ng XOR R On yhtä kuin: jos jaamme D. 2 r G:llä, saadaan jakojäännös R D. 2 r G R = jakojäännös[ ] modulo 2 operaatiot -> ei lainata Lähetettäessä jakojäännös pistetään datan perään Vastaanottaja jakaa koko datan samalla G:llä, ja jos jakojäännös nolla, ei havaittuja virheitä 15

16 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

17 Linkit ja resurssit Kahdentyyppisiä linkkejä : Pisteestä-pisteeseen (point-to-point) PPP linkit modeemiyhteyksille, esim. ADSL point-to-point linkit Ethernet kytkimen ja tietokoneiden välillä Yleislähetys (broadcast) (jaettu johto tai radiotaajuus) Vanhanaikainen Ethernet (jossa työasemat kiinni samassa kaapelissa) WLAN eli langaton lähiverkko Langattomat mobiiliverkot GPRS, UMTS Kaapelimodeemit, Bluetooth Yhteinen (jaettu) kaapeli (esim., kaapeloitu Ethernet) Jaettu RF-taajuus (esim., WiFi) jaettu RF (satelliitti) ihmiset cocktail kutsuilla (jaettu ilmatila, akustinen) 17

18 Monipääsyprotokollat Yksi jaettu lähetyskanava Jos kaksi tai useampia lähetyksiä samaan aikaan =>Törmäys ja tieto menetetään Monipääsyprotokollan tehtävät ja tavoitteet: Koordinoi kuka saa käyttää milloinkin jaettua kanavaa Ideaalinen monipääsyprotokolla: Vain yksi käyttäjä -> saa koko kaistan M solmua haluaa lähettää yhtä aikaa -> saavat keskimäärin R/M kaistan R on kanavan koko kapasiteetti Ei kellojen synkronointia, aikavälejä Täysin hajautettu: Ei erikoissolmua joka koordinoi lähetyksiä ja joka vikaantuessaan estäisi koko verkon toiminnan Yksinkertainen ja halpa 18

19 MAC kanavanvarausprotokollat Kolme isompaa luokkaa: Kanavan osittaminen Jaetaan kanava pienempiin osiin (aikavälejä, taajuuksia, CDMAkoodeja) Allokoidaan yksi osa tietyn solmun yksinomaiseen käyttöön Esim. piirikytkentäinen tietoliikenne: Puhelinverkko, GSM, 3G.. Satunnainen pääsy (Random access) Kanavaa ei jaeta, sallitaan törmäykset toivutaan törmäyksistä Esim. Ethernet ja WLAN Vuorottelu Solmut saavat vuoroja lähettää, mutta solmut joilla on enemmän lähetettävää saavat pidempiä vuoroja Esim. IBM Token-Ring 19

20 Satunnainen pääsy (Random Access) Kun solmulla on paketti lähetettävänä Lähetetään täydellä kanavan nopeudella R (Mb/s). Ei etukäteen (a priori) koordinointia solmujen välillä Yksi tai enemmän lähettäviä solmuja => törmäys lähetetty data korruptoituu Satunnaispääsy MAC yhteyskäytäntö määrittelee: Kuinka törmäykset tunnistetaan Kuinka törmäyksistä toivutaan (esim. viivästettyjen uudelleenlähetysten avulla) Esimerkkejä satunnaispääsy MAC protokollista: aikajaettu ALOHA ja pelkkä ALOHA (vanhoja) CSMA, CSMA/CD, CSMA/CA, Tässä termit: CSMA = Carrier Sense Multiple Access, CD= Collision Detection, CA = Collision Avoidance Näitä käytetään Ethernetissä ja WLAN:issa 20

21 CSMA (Carrier Sense Multiple Access) CSMA: Ennen lähetystä kuunnellaan onko siirtotiellä signaalia: Jos kanava on vapaa: lähetetään koko kehys Jos kanava on varattu: viivästetään lähetystä Analogia ihmisten välisessä keskustelussa: Älä keskeytä toista! 21

22 Vaikka siirtotie on lähetettäessä vapaa törmäyksiä voi silti tulla: Etenemisviiveen takia solmut eivät tiedä, että toiset ovat jo ehkä lähettäneet kehyksen törmäys: Koko paketti tuhoutuu Huom.: Etäisyys ja etenemisviive vaikuttavat törmäystodennäköisyyteen Kaapelin maksimipituus ja paketin minimikoko määritelty CSMA törmäykset spatial layout of nodes 22

23 CSMA/CD törmäysten havaitseminen B:n kannalta D:n lähetys huomataan tällä ajan hetkellä D:n kannalta törmäys huomataan vasta tällä ajan hetkellä 23

24 CSMA/CD (Törmäysten havaitseminen) CSMA/CD: kanavan kuuntelu, viivästetään lähetystä kuten CSMA:ssa törmäykset havaitaan lyhyessä ajassa siirto keskeytetään heti törmäyksen jälkeen, jolloin kanavan hukkakäyttö pienenee Törmäysten havaitseminen (= Collision Detection, CD) : langallinen LAN: mitataan signaalin voimakkuutta ja verrataan lähetettyyn vaikeampaa langattomissa LAN:eissa (WLAN): vastaanotetun signaalin taso voi vaihdella melkoisesti ihmisanalogia: kohtelias keskustelija; lopeta puhuminen, jos toinen jo ehti aloittaa 24

25 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

26 MAC osoite IP osoite on 32-bittinen : Verkkotason osoite käytetään siihen, että datagrammi saadaan kohdeverkkoon MAC osoite: tehtävä: saada kehys viedyksi yhdestä liitännästä toiseen fyysisesti kytkettyyn liitäntään (sama verkko) 48 bittinen MAC osoite (useimmissa LAN:eissa) tallennettu verkkokortin (NIC) ROM:iin, joskus ohjelmallisesti muutettavissa tarkoitus on ettei se muutu koskaan 26

27 MAC osoite Jokaisella verkkoadapterilla (kortillla) on uniikki MAC osoite. Verkkokorttien ja tietokoneiden valmistajat saavat käyttöönsä tietyt osoitealueet F7-2B LAN (langallinen tai langaton) 1A-2F-BB AD D7-FA-20-B0 Broadcast osoite = FF-FF-FF-FF-FF-FF (kaikki bitit ykkösiä) Kaikki vastaanottavat broadcast-kehykset = adapteri 0C-C4-11-6F-E

28 MAC osoite MAC osoitteiden allokaatiota hallinnoi IEEE Valmistajat ostavat jonkun osan MAC osoiteavaruudesta (jotta varmistetaan yksikäsitteisyys) analogia: (a) MAC osoite: kuten sotu-numero (b) IP osoite: kuten postiosoite MAC: yksikäsitteinen osoite (flat osoite) -> siirrettävyys LAN kortin (ja tietokoneen) voi viedä LAN:ista toiseen IP:n hierarkkinen osoite EI OLE SIIRRETTÄVÄ Osoite riippuu IP-aliverkosta, mihin laite on kytketty 28

29 F7-2B ARP: Address Resolution Kysymys: Kuinka selvitetään B:n MAC osoite kun tiedetään B:n IPosoite? LAN Protocol A-2F-BB AD D7-FA-20-B0 Jokaisessa IP-laitteessa (tietokone, reititin) LAN:issa on ARP taulu ARP taulu: IP/MAC osoitteiden mappaus LAN solmuille < IP osoite; MAC osoite; TTL> TTL (Time To Live): aika jonka jälkeen osoitteiden kytkentä unohdetaan (tyypillinen 20 min) Esim. Windowsissa, komento arp a näyttää koneen IP ja MAC osoitteen kytkennän C-C4-11-6F-E

30 ARP: Sama lähiverkko A haluaa lähettää datagarmmin B:lle, mutta B:n MAC osoite ie ole ARP taulussa. A lähettää ARP kyselypaketin, jossa B:n IP osoite kohde MAC osoite = FF-FF- FF-FF-FF-FF LAN:in kaikki koneet vastaanottavat ARP kyselyn B vastaanottaa ARP paketin, vastaa A:lle omalla (B:n) MAC osoitteellaan kehys lähetetään A:n MAC osoitteeseen (unicast) A tallentaa IP-to-MAC osoiteparin ARP-tauluunsa siihen asti kunnes tieto vanhenee (aika loppuu) Informaatio ei käytettävissä (times out) jollei sitä virkistetä ARP on plug-and-play : Solmut tekevät omat ARP taulunsa itsestään 30

31 ARP: reititys toiseen lähiverkkoon Tutkitaan esimerkki: lähetetään datagrammi A:sta B:hen R:n kautta oletetaan, että A tietää B:n IP-osoitteen C-E8-FF-55 A E6-E BB-4B 1A-23-F9-CD-06-9B CC-49-DE-D0-AB-7D R 88-B2-2F-54-1A-0F B 49-BD-D2-C7-56-2A kaksi ARP taulua reitittimessä R, yksi kummallekin IP verkolle (LAN) 31

32 A tekee IP datagrammin lähdeosoitteena A, kohdeosoitteena B A käyttää ARP:ia saadakseen selville R:n MAC osoitteen A tekee linkkikerroksen kehyksen, jossa R:n MAC osoite kohdeosoitteena; kehys sisältää lähetettävän A-B IP datagrammin A:n NIC lähettää kehyksen R:n NIC vastaanottaa kehyksen R poistaa IP datagrammin Ethernet kehyksestä, ja näkee, että sen määränpää on B R käyttää ARP:ia saadakseen B:n MAC osoitteen R tekee kehyksen, jossa A-B IP-datagrammi ja lähettää sen B:lle C-E8-FF-55 A E6-E BB-4B 1A-23-F9-CD-06-9B 88-B2-2F-54-1A-0F CC-49-DE-D0-AB-7D R B 49-BD-D2-C7-56-2A 32

33 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

34 Ethernet ja vähän historiaa Nykyään dominoiva langallinen LAN teknologia Historiaa: 1970 ALOHAnet radioverkko käyttöön Hawajin saarilla 1973 Metcalf ja Boggs kehittävät ideasta Ethernetin, kilpavarausverkon 1979 DIX Ethernet II Standardi (Digital, Intel, Xerox ->DIX) 1985 IEEE LAN Standardi (10 Mbps) 1995 Fast Ethernet (100 Mbps) 1998 Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet 10 Gbps nyt, 100 Gb/s tulossa Metcalf:in Skitsi: 34

35 Ethernet kehyksen rakenne Lähettävä adapteri kapseloi IP datagrammin (tai muun verkkoprotokollan paketin) in Ethernet kehykseen (Ethernet frame) IP paketti headereineen IP data siirretään kehyksen sisällä Kehyksen alussa aina tahdistusosa (Preamble): 7 tavua jossa bitit menevät sekvenssissä Tätä seuraa yksi tavu (SD) käytetään vastaanottimen synkronointiin lähettäjän kellon nopeuteen 35

36 IEEE Kehysrakenne tarkemmin Muuttava pituus 4 Preamble SD Kohde osoite Lähde Osoite Pituus DATA Pad FCS tavua Yhteensä tavua Preamble (Alkutahdistus) toistaa kuviota SD aloittaa itse kehyksen tavulla Vastaanottajan ja lähettäjän osoitteet ovat 6 tavua Pituus on informaatio-kentän pituus tavuissa DATA, lähetettävä tieto (esim. IP-paketti) Padding (täytebitit) varmistaa, että kehys on vähintään 64 tavua Tarkistussumma on CCITT 32-bit CRC kattaen osoitteen, pituuden, informaation ja paddingin (täytebitit) 36

37 Ethernetin osoitteet Jokaisella verkkokortilla (NIC) on uniikki osoite (MAC-osoite) valmistajan kiinteästi asettama tai ohjelmistollisesti vaihdettava ekan tavun 1. (vähiten merkitsevä) bitti kertoo onko kyseessä täsmälähetys (0) vai ryhmälähetys (1) ekan tavun 2. bitti kertoo onko kyseessä paikallinen (vaihdettava) vai globaali (kiinteä) osoite 3 ensimmäistä tavua (miinus kaksi ensimmäistä bittiä) on Organizationally Unique Identifier (OUI) 3 viimeistä tavua on valmistajan valittavissa yleislähetys on osoitteelle ff:ff:ff:ff:ff:ff (kaikki bitit 1) saman osoitteen sattuminen kahdelle verkkokortille samassa verkossa on harvinaista, mutta mahdollista Asema voi lähettää täsmälähetyksiä (unicast), ryhmälähetyksiä (multicast) tai yleislähetyksiä (broadcast) IP ja muut protokollat tarvitsevat yleislähetyksiä muiden samassa lähiverkossa olevien asemien (ARP) tai verkkoasetuksia tarjoavien palveluiden (DHCP) löytämiseen Tavallinen liikenne on täsmälähetyksiä 37

38 Ethernet: Epäluotettava, yhteydetön Yhteydetön: Ei kättelyä (handshaking) lähettävän ja vastaanottavan NIC:in välillä Epäluotettava: vastaanottava NIC ei lähetä kuittauksia (ack / nack) lähettävälle NIC:ille TCP uudelleenlähettää lopulta puuttuvat segmentit Ethernetin MAC yhteyskäytäntö: ei aikajaettu vaan CSMA/CD 38

39 Ethernet topologia: Tähti (Star) Bussitopologia (yhteinen jaettu kaapeli) suosittu 90- luvun puoliväliin asti Kaikki solmut samassa mediassa ja törmäyksiä sattuu Tänään: Käytännössä tähtitopologia (star) Aktiivinen kytkin (switch) keskellä Jokainen osallistuja ( haara ) käyttää omaa Ethernet protokollaa (solmut eivät törmää keskenään) kytkin bussi: koaksiaalikaapeli Tähti (star) 39

40 Ethernet CSMA/CD algoritmi 1. NIC vastaanottaa datagrammin verkkokerrokselta, ja tekee kehyksen 2. Jos NIC huomaa, että kanava on vapaa, se lähettää kehyksen. Jos NIC huomaa, että kanava on varattu, se odottaa kunnes kanava on vapaa, ja lähettää sitten 3. Jos NIC pystyy lähettämään koko kehyksen ilman, että linjalla muuta transmissiota, NIC saa kehyksen perille! 4. Jos NIC huomaa toisen transmission sillä aikaa kun se lähettää, se lopettaa lähetyksen ja lähettää kanavaan ruuhka signaalin (jam signal) 5. Lopetettuaan NIC menee exponentiaaliseen peruutustilaan (exponential backoff): m:nnen törmäyksen jälkeen, NIC valitsee K:n siten, että arvotaan satunnainen arvo väliltä {0,1,2,,2 m -1}. NIC odottaa K 512 bitin aikaa, ja palaa sitten vaiheeseen 2 NIC = Network Interface card = Verkkokortti tai adapteri 40

41 Ethernet:in CSMA/CD (lisää) Ruuhkasignaali (Jam signal): varmistetaan, että kaikki muut lähettäjät ovat selvillä törmäyksestä; 48 bittiä Bitin aika: 0.1 mikrosekuntia 10 Mbps Ethernetissä ; kun K=1023, odotusaika on noin 50 millisekuntia (alkaa vaikuttaa puheen siirron laatuun) Exponential Backoff (exponentiaalinen peruutustila) tarkemmin: Tavoite: adaptoida uudelleenlähetysyritykset arvioituun silloiseen kuormaan Suuri kuormitus: satunnainen odotus on pidempi Ensimmäinen törmäys: valitaan K väliltä {0,1}; viive on K 512 bitin siirtoaikaa Toisen törmäyksen jälkeen : valitaan K väliltä {0,1,2,3} Kymmenennen törmäyksen jälkeen, valitaan K väliltä {0,1,2,3,4,,1023} 41

42 802.3 Ethernet Standardit: linkki & fyysinen kerros erilaisia Ethernet standardeja Yhteinen MAC yhteyskäytäntö ja kehysformaatti Erilaisia nopeuksia: 2 Mbps, 10 Mbps, 100 Mbps, 1 Gbps, 10 Gbps Monia erilaisia siirtoteitä (media): kuitu, kaapeli sovellutus transport verkko Linkki fyysinen MAC protokolla ja kehysformaatti 100BASE-TX 100BASE-T4 100BASE-T2 100BASE-SX 100BASE-FX 100BASE-BX kuitu fyysinen kerros kupari (T, Twisted pair; kierretty pari) fyysinen kerros 42

43 Keskitin (Hub) fyysisen-kerroksen ( tyhmä ) toistin bitit sisään yhdestä linkistä -> ulos kaikkiin muihin linkkeihin samalla nopeudella Paketit kaikista linkeistä, jotka kytketyt hub:iin voivat törmätä keskenään Ei kehysten puskurointia Ei CSMA/CD hubissa: tietokoneiden NIC:it havaitsevat törmäykset kierretty pari hub 43

44 Kytkin (Switch) Linkkikerroksen laite: fiksumpi kuin hub Varastoi ja välittää Ethernet kehyksiä Tutkii sisääntulevan kehyksen MAC osoitteen, ja välittää kehyksen yhteen tai useaan ulosmenevään linkkiin. Läpinäkyvä tietokoneet eivät tiedä kytkinten olemassaoloa Plug-and-play, itseoppivia Kytkimen välitystaulua ei tarvitse manuaalisesti konfiguroida 44

45 Kytkin: useita samanaikaisia lähetyksiä A Tietokoneilla on omat suorat liitäntänsä kytkimeen Kytkimet puskuroivat paketteja Jokainen linkki on oma törmäys alueensa Full duplex linkit -> ei törmäyksiä -> ei tarvita CSMA/CD half duplex -> tarvitaan CSMA/CD Kytkeminen: A-A ja B-B yhtä aikaa, ilman törmäyksiä ei mahdollista tyhmällä hubilla C B A B kytkin jossa kuusi liitäntää (1,2,3,4,5,6) C 45

46 Kytkintaulu Kysymys: miten kytkin tietää että A saavutettavissa liitännän 4, ja B saavutettavissa liitännän 5 kautta? Vastaus: jokaisella kytkimellä on kytkintaulu (Switch Table), jokainen rivi: <laitteen MAC osoite, liitäntä jonka kautta saavutetaan tietokone, aikaleima> näyttää reititystaululta Kysymys: Kuinka kytkintaulun rivit luodaan ja ylläpidetään kytkintaulussa? kuten reititysprotokolla vai? C B 6 5 A A Kytkin, jossa kuusi liitäntää (1,2,3,4,5,6) B C 46

47 Kytkin: itse-oppiva (selflearning) Kytkin oppii, mitkä tietokoneet voi voi saavuttaa minkäkin liitännän kautta Kun kehys vastaanotetaan, kytkin oppi lähettäjän sijainnin: sisääntuleva LAN segmentti Kytkin pistää lähettäjä/sijainti parin kytkintauluun (Switch Table) C B 6 A A A A Lähde: A Kohde: A B C MAC osoite liitäntä TTL A 1 60 kytkin taulu (Switch Table) (alunperin tyhjä) 47

48 Kytkin vs. reititin Molemmat varastoi-ja-välitä (store-and-foward) laitteita reitittimet: verkkokerros laitteita (tutkivat verkkokerroksen otsakkeen/osoitteen) Kytkimet ovat linkkikerros laitteita Reitittimet ylläpitää reititystaulua, toteuttaa reititysalgoritmit parhaan reitin valinta hitaampi paketin prosessointi kuin kytkimessä Kytkimet ylläpitää kytkintaulua oppivat algoritmit yleislähetysprotokollat (esim. ARP) rajoittaa topologiaa ja verkon kokoa päätelaite kytkin reititin päätelaite 48

49 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

50 Langattoman verkon (WLAN) käsitteitä Keskitytään vain IEEE:n standardoimaan WLAN:iin Tietokoneita, joissa WLAN adapteri (uusissa koneissa usein osa emolevyä) verkko infrastruktuuri WLAN tukiasema (Access Point) Tukiasema välittää paketteja langallisen verkon ja langattomien tietokoneiden välillä toimialueellaan infrastruktuuri moodi tukiasema yhdistää terminaalit langallisen verkkoon Hand-off: terminaali vaihtaa tukiasemaa, joka tarjoaa liitännän langallisen verkkoon 50

51 WLAN arkkitehtuuri AP Internet hub, kytkin tai reititin Infrastruktuurimoodi: kaikki liikenne aina tukiaseman kautta ad hoc moodi: vain tietokoneita, joka kommunikoivat suoraan keskenään Basic Service Set (BSS) (eli solu ) infrastruktuuri moodissa sisältää: langattomia laitteita tukiasemia (AP) BSS 1 AP BSS 2 51

52 IEEE WLAN: Monipääsy Vältetään törmäyksiä (CA= Collision Avoidance). Kaksi asemaa saattavat lähettää samaan aikaan 802.3: CSMA/CD kanavaa kuunnellaan ennen lähetystä, ei törmätä meneillään olevaan transmissioon erilainen: ei törmäyksen havaitsemista! vastaanottajan on vaikea havaita törmäyksiä kun vastaanotettu signaali heikko (fading =häipymä) kaikkia törmäyksiä ei havaita joka tapauksessa : piilotettu terminaali, fading => tavoite: vältetään törmäyksiä: CSMA/CA (Collision Avoidance) A C B A B C A:n signaalin voimakkuus C:n signaalin voimakkuus paikka 52

53 CSMA/CA lähettäjä 1 jos havaitaan vapaa kanava DIFS:n ajan, lähetetään koko kehys (ei CD) 2 jos havaitaan kanava varatuksi, Asetetaan satunnainen odotus (backoff) aika (laskurille määrätty satunnaisluku) Kun laskuri päässyt nollaan ja kanava vapaa voidaan lähettää jos ei ACK, lisätään satunnainen backoff väliaika, toistetaan vastaanottaja - jos kehys vastaanotetulle datalle OK palautetaan ACK SIFS odotusajan jälkeen. ACK tarvitaan piilotetun terminaalin ongelman takia. DIFS = DCF Interframe Spacing SIFS = Short Interfarme Spacing DIFS lähettäjä data ACK vastaanottaja SIFS Miksi DIFS? Esim. kaksi lähettäjää odottaa kolmannen hiljenemistä. Ilman DIFS, molemmat lähettäisi heti kolmannen lopetettua -> törmäys jota ei havaita (ei CD) DIFS 53

54 CSMA/CA Miksi DIFS/SIFS? Voidaan priorisoida eri kehyksiä SIFS < DIFS -> kuittaukset saavat prioriteetin Miksi satunnainen odotus? Esim. kaksi lähettäjää odottaa kolmannen hiljenemistä. Ilman odotusta, molemmat lähettäisi heti kolmannen lopetettua -> törmäys jota ei havaita (ei CD) -> koko kehykset lähetetään turhaan odotus satunnainen joten eri odotusajat -> toinen aloittaa ensin -> toinen havaitsee ensin aloittaneen ja jatkaa odotusta 54

55 RTS/CTS Vältetään datakehyksien törmäykset kokonaan käyttämällä pieniä varauspaketteja! Lähettäjä varaa kanavan satunnaisen pääsyn sijasta lähettäjä lähettää Request-To-Send (RTS) paketin tukiasemalle normaali CSMA Tukiasema vastaa Clear-To-Send (CTS) kehyksellä Muut kuulevat CTS signaalin (oletetaan, että tukiasema keskellä ) lähettäjä lähettää datakehyksen Muut asemat viivästävät lähetyksiä Hyvää: Datakehykset eivät törmäile RTS kehykset pieniä -> niiden törmäykset ei vakavaa Ratkaisee piilotettu terminaali -ongelman Huonoa: Varauspaketit lisää viivettä ja vie resursseja -> voidaan käyttää vain isojen kehysten lähettämiseen (pienempi overhead) 55

56 Törmäysten välttäminen (Collision Avoidance, CA): RTS-CTS A B AP Mahdollisuus törmäykseen DATA (A) odota aika RTS = Request To Send, lähetyspyyntö CTS = Clear To Send, saa lähettää 56

57 802.11: Kehys ja osoitteistus kehys kontrolli kesto osoite 1 osoite 2 osoite 3 seq control osoite 4 DATA CRC Osoite 1: Langattoman tietokoneen MAC osoite tai sen AP:n osoite, joka vastaanottaa kehyksen Osoite 3: MAC osoite reitittimelle, johon AP liitetty Osoite 2: Langattoman tietokoneen MAC osoite tai kehyksen lähettävän AP:n MAC osoite Osoite 4: käytetään ad hoc moodissa (Ei AP:tä) 57

58 802.11: Kehys ja osoitteistus H1 R1 reititin Internet AP R1 MAC addr H1 MAC addr kohde osoite lähde osoite kehys AP MAC addr H1 MAC addr R1 MAC addr osoite 1 osoite 2 osoite kehys 58

59 802.11: Virransäästö Lisää nukkumismoodin päätelaitteen toimintakaavioon Päätelaite nukkuu koordinoidusti AP:n kanssa yhteistyössä Päätelaite kertoo AP:lle: Menen nukkumaan seuraavaan beaconiin asti AP ei lähetä kehyksiä päätelaitteelle Päätelaite herää ennen seuraavaa beaconia Beacon kehys: lista päätelaitteista joille AP:lla on kehyksiä odottamassa Päätelaite pyytää AP:lta kehykset Päätelaite takaisin nukkumaan seuraavaan beaconiin asti Nukkumismoodi kuluttaa kymmenen kertaa vähemmän virtaa kuin idle-moodi Käytännössä usein adaptiivinen mekanismi käytössä Ajastin: jos ei kehyksiä 100ms kuluessa -> nukkumaan Vähentää viivettä 59

60 Yhteenveto Periaatteet datalinkki kerroksen palveluissa: virheiden havainti, korjaus Ethernetissä jaettu (broadcast) kanava: monipääsy linkkikerroksella oma osoitteistus MAC osoitteet Uniikkeja, ei vaihdu kuten IP osoitteet ARP: IP -> MAC osoitteenhaku Eri linkkikerros standardeilla omat toteutusteknologiat Ethernet ja kytketty Ethernet WiFi Langattomissa verkoissa eri menetelmät törmäysten hallintaan törmäysten välttely: CSMA/CA RTS/CTS signalointi piilotetun terminaalin ongelman välttämiseksi Virheiden havaitseminen ja korjaaminen tärkeää verkon liian kuormittumisen välttämiseksi langattomissa verkoissa erityisen tärkeää koska bittivirheet yleisiä 60

61 Tulevilla luennolla Tietoverkkojen turvallisuudesta Tietoturvallisuus Uhkia ja hyökkäyksiä verkossa Tietoverkkojen turvaratkaisuja Tiedonsiirron perusteita ja fyysinen kerros Miten kehykset siirretään kaapeleissa, kuidussa ja radioaalloilla solmusta seuraavaan (linkkien väli) pitkiäkin matkoja Signaalin (mm. puheen) näytteenotto ja koodaus, 64 kb/s puhelinsignaali. Bittinopeudet, bittivirhesuhde. Kanavanjako / multipleksointi: Aikajako, taajuusjako, koodijako Siirron rajoitukset: Kohina, häiriöt radiotaajuuksien tai kaistan riittäminen Yhteys linkkikerroksen ja fyysisen kerroksen välillä 61

62 Jatkokursseilla Liikkuvuudenhallintaa Data centerit ja L2/L3 Optimoidut verkkoarkkitehtuurit ja protokollat MPLS (L2.5) Lisää virrankulutuksesta Mittaaminen, mallintaminen ja optimointi 62

63 Kysymyksiä Miksi Ethernet-kaapelilla on maksimipituus? Miten linkkikerroksella havaitaan ja korjataan virheitä? Miksi linkkikerroksen protokollissa on alku- ja loppumerkkejä? Miksi tarvitaan monipääsyprotokollia? Miksi Ethernetin ja WLANin törmäystenhallinta on erilaista? Mitä eroa on kytkimellä ja reitittimellä? 63

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 8.3.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (useimmat kalvot: Sanna Suoranta) 7.3.2017 Linkkikerros -- Agenda Perusteita Monipääsyprotokollat (Multi Access Protocols) Osoitteet linkkikerroksella

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 04.03.2014 Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed.

Lisätiedot

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense) käynnissä olevan lähetyksen havaitseminen asema tutkii, onko kanava jo käytössä ennen lähetystä tutkitaan, onko joku muu lähettämässä jos on, ei lähetetä yleensä

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Eetteriverkon rakenne

Eetteriverkon rakenne Eetteriverkon rakenne väylä Kaapeli 10Base2 tähti - hub toimii toistimen tavoin HUB Kaksi parijohtoa 10BaseT, 100BaseT Kaapelit 10Base2 ohut kaapeli» 10 => 10 Mbps» Base => kantataajuus» 2 => 200 m 10Base-T

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku MAC-protokolla tahdistuskuvio (preamble)» 7 tavua 1010101010 tahdistusta varten» kehyksen alku 10101011 kohde- ja lähdeosoitteet» osoitteessa 6 tavua (tai 2 tavua)» 0xxxxx yksilöosoite» 1xxxxx ryhmäosoite»

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 10.3.2014 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed.

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen

Lisätiedot

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki 29.11.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet 2012,

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN. T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN. T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180 Linkkikerros: Ethernet ja WLAN T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180 Tavoitteet Oppia lähiverkkoteknologiaan liittyviä käsitteitä kuten jaetun median käyttö median

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Luento 9: Linkkikerros. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 9: Linkkikerros. Syksy 2014, Tiina Niklander Tietoliikenteen perusteet Luento 9: Linkkikerros Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch5.1-5.4 ja 5.7 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet,

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Luento 9: Linkkikerros

Luento 9: Linkkikerros HUOM: Kurssikoe siirretty: Uusi aika ke 11.12.2013 klo 9.00 Luento 9: Linkkikerros Ma 25.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch5.1-5.4 ja 5.7 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

3/10/15. Linkkikerros 1: perusteet. Internet-protokollapino. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Linkkikerroksen palvelut. Linkkikerros: terminologiaa

3/10/15. Linkkikerros 1: perusteet. Internet-protokollapino. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Linkkikerroksen palvelut. Linkkikerros: terminologiaa Internet-protokollapino Linkkikerros : perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 0.3.204 Sanna Suoranta Ohjelmistot (software) Sähköposti Facebook Web-selain Käyttöjärjestelmä (operating system, OS) Laiteajurit

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros LAN WLAN

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Langattomat verkot ja liikkuvuus

Langattomat verkot ja liikkuvuus Langattomat verkot ja liikkuvuus CSE-C2400 Tietokoneverkot 15.03.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A

Lisätiedot

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 1 0 1 0 1 001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps

Lisätiedot

Chapter 5: Link layer

Chapter 5: Link layer Chapter 5: Link layer our goals: understand principles behind link layer services: error detection, correction sharing a broadcast channel: multiple access link layer addressing local area networks: Ethernet,

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN SOVELLUKSIA Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 21.11.2001 1 SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot

Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot CSE-C2400 Tietokoneverkot 11.03.2014 Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Tiedonsiirron perusteet Osa

Lisätiedot

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte: TCP/IP-protokollapino Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 kerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron

Lisätiedot

Linkkikerroksen tehtävät

Linkkikerroksen tehtävät Tietoliikenteen perusteet Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros TCP/UDP IP/reititys LN WLN Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Tietoliikenteen

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros:

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE) Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit...... 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen toiminnot (LK) virhetarkistukset, vuonvalvonta, MAC-kerroksen

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#>

Verkkokerros. Verkkokerros ja Internet Protocol. End-to-end -argumentti. IP-otsikkotiedot. IP ja linkkikerros <#> Verkkokerros Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Siemens Speedstream 6515

Siemens Speedstream 6515 Siemens Speedstream 6515 Tämä ohje on laadittu helpottamaan uuden langattoman verkkosi käyttöönottoa ta. Ohjeen avulla saat luotua otettua käyttöön suotun langattoman verkkoyhteyden. Ohjeita laitteen lisäasetuksista

Lisätiedot

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) Virheiden hallinta. Vuonvalvonta. Kuittausviive Suunnitteluperiaatteita

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) Virheiden hallinta. Vuonvalvonta. Kuittausviive Suunnitteluperiaatteita 3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta 01011011

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan. Tiedonsiirron perusteet Lähiverkot

T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan. Tiedonsiirron perusteet Lähiverkot T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan Tiedonsiirron perusteet Lähiverkot Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Virheet ja virheenkorjaus

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 3. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta 01011011

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Chapter 5: Link layer

Chapter 5: Link layer Chapter 5: Link layer Kappale 5, Käännös Mirja Hosionaho 100% Link Layer 5-1 Chapter 5: Link layer our goals: understand principles behind link layer services: error detection, correction sharing a broadcast

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ Reitittimen rakenne sisäänmenoportit ulostuloportit Reititysprosessori Kytkentäosa...... (switching fabric) 2/7/2003 43 Portit peruskerroksen toiminnot (PK) fyysisen siirtoyhteyden pää linkkikerroksen

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander Tietoliikenteen perusteet Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch4 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan

Lisätiedot

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju. algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö

Lisätiedot

1. ISDN FYYSINEN KERROS

1. ISDN FYYSINEN KERROS . ISDN FYYSINEN KERROS OSI-mallin mukaisen fyysisen kerroksen tehtäviin ISDN:ssä kuuluu laitteiden aktivointi, digitaalisen tiedon linjakoodaus, full-duplex tiedonsiirto B- ja D-kanavilla sekä ko. kanavien

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros

Luento 7: Verkkokerros : Verkkokerros tehtävät, reititin ja IP-protokolla Tiina Niklander Kurose&Ross Ch4.1-4.5 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä (sender) Luennon sisältöä segmentti

Lisätiedot

w4g Kotimokkula käyttöopas

w4g Kotimokkula käyttöopas w4g Kotimokkula käyttöopas 4G Kotimokkula on huippunopea reititin, jonka avulla voit liittää laitteita internetiin WLAN-verkkoa tai. Mukavin tapa käyttää Kotimokkulaa on liittää tietokone, matkapuhelin

Lisätiedot

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request Miten selain muodostaa - tai UDP-yhteyden? Käytetään pistokeprimitiivejä Selain SOCKET -osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT www-palvelin 128.214.4.29 kuuntelee

Lisätiedot