Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Linkkikerros: Ethernet ja WLAN"

Transkriptio

1 Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

2 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP toteuttaa epäluotettavan ja tilattoman pakettien välityspalvelun Ylemmät protokollat hoitaa tarvittaessa luotettavuuden ym. IP-osoitteet hallinnoitu luonnonvara Voidaan jakaa aliverkoiksi bittirajojen kohdalta NATin avulla yksityiset osoiteavaruudet käyttöön Reitittimet siirtelevät IP-paketteja verkossa Pakettien välitys (forwarding) Reititys (routing) 2

3 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPLS, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 3

4 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

5 Tämän luennon jälkeen Ymmärrätte: Linkkikerroksen tehtävän Yleisimmät linkkikerroksen toiminnot MAC osoitteet ja ARP CRC virheenkorjaus random access-monipääsyprotokollat (CSMA) Ethernetin toiminnan Mikä on kytkin ja mitä se tekee WiFin (802.11) perustoiminnan erot Ethernetiin Tiedostatte: Muut monipääsymenetelmät (kanavanjako ja vuorottelu) virransäästömekanismin 5

6 Linkkikerros: Johdanto Terminologiaa: Päätelaitteet ja reitittimet ovat solmuja Viereisiä solmuja yhdistävät tietoliikennekanavat linkkejä langalliset yhteydet langattomat yhteydet Lähiverkot (Local Area Network, LAN) Linkkikerroksen paketti on kehys Lähettävän päätelaitteen verkkokortti (tms.) kapseloi IP paketin linkkikerroksen (esim. Ethernet) kehykseen linkkikerroksen vastuulla on siirtää datagrammi yhdestä solmusta viereiseen solmuun linkin yli Kuvissa = Linkki 6

7 Linkkikerros: Mistä on kyse? Datagrammi siirretään eri linkkiprotokollia käyttäen eri linkkien kautta: Esim., Ethernet ensimmäisellä linkillä, kehys releoidaan seuraavilla (Frame Relay), WLAN viimeisellä linkillä Jokainen linkkiprotokolla tarjoaa erilaisia palveluita, esim., voi tarjota tai olla tarjoamatta luotettavan tiedonsiirron Matkustusanalogia: Matka Princetonista Lausanneen limusiini: Princetonista JFKlentokentälle Lento: JFK -> Geneve Juna: Geneva -> Lausanne Turisti = datagrammi Matkan osa = (tietoliikenne) linkki Matkustustapa = linkkikerroksen yhteyskäytäntö Matkatoimisto = reititysalgoritmi 7

8 Linkkikerroksen palvelut Kehystys, siirtotielle pääsy (kaapeli, langaton): kapseloi datagramnin kehykseen, lisää kehyksen otsakkeen ja loppuosan siirtokanavalle pääsyn kontrolli jos jaettu media MAC"-osoitteita käytetään kehyksen otsikoissa tunnistamaan lähde, ja kohde eri kuin IP-osoite! Luotettavan tiedonsiirto vierekkäisten solmujen välillä Virheiden havaitseminen Virheenkorjaus harvemmin käytössä luotettavien linkkien välillä (kuitu, jotkut kierretty pari ratkaisut) Vuon hallinta Odottelu vierekkäisten vastaanottajien ja lähettäjien välillä Esim. Ethernetin PAUSE-kehys Half-Duplex tai Full-Duplex (siirtosuuntien hallinta) Half-duplex: lähetys vuorotellen Full-duplex: molemmat vastaanottaa ja lähettää samaan aikaan 8

9 Missä linkkikerros on toteutettu? Jokaisessa päätelaitteessa ja verkkolaitteessa Linkkikerros käytännössä adapterissa eli verkkokortissa (Network Interface Card, NIC) Ethernet kortti, PC-kortti, kortti tai adapteri Toteuttaa linkki- ja fyysisen kerroksen Asennetaan tietokoneen väylään Nykyään usein sulautettuna, ei erillinen kortti läppäri, kännykkä Yhdistelmä rautaa, softaa, ja sulautettua ohjelmistoa sovellus kuljetus verkko linkki linkki fyysinen cpu memory controller fyysinen transmissio väylä (esim., PCI) Verkko (sovitus) k 9

10 Adapterit (verkkokortit) kommunikoivat datagram datagram controller controller lähettäjä kehys datagram vastaanottaja Lähettävä puoli: Kapseloi datagrammin kehykseen Lisää virheenkorjausbitit, rdt, vuon ohjaus, jne. Vastaanottava puoli Tutkii mahdolliset siirtovirheet, vuon ohjauksen, jne. Kaivaa datagrammin, ja antaa sen ylemmälle kerrokselle (IP) vastaanottopäässä 10

11 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

12 Virheenkorjaus Linkkikerroksella usein toteutetaan vaikka kuljetuskerros jo toteuttaa Vältetään TCP ruuhkanhallinnan reagointi Nopeampi reagointi virheisiin (kuljetuskerros on end2end!) Joskus vain virheen havainnointi, ei korjausta Ethernet Erityisesti langattomilla linkeillä siirtovirheitä voi tulla paljon Signaalin vaimennuksen, kohinan, ylikuulumisen (esim. vierekkäinen radiokanava häiritsee) jne. Pyritään myös korjaamaan virheet Virheen havaitseminen ei ole 100% luotettavaa! Enemmän virheenkorjausbittejä -> suurempi virheiden havaitsemistodennäköisyys Error Detection ja Correction bitit 12

13 Pariteettitarkistus Yhden bitin pariteetti: Huomaa yhden bitin virheet Kaksidimensionaalinen bittipariteetti: Huomaa ja korjaa yhden bitin virheet Huomaa useamman bitin virheet (muttei korjaa) ykkösten määrä parillinen vai ei

14 Cyclic Redundancy Check (CRC) Tarkastellaan databittejä, D, binäärinumerona Valitaan r+1 bittikuvio (generaattori), G lähettäjä ja vastaanottaja sopii käytetään standardoituja generaattoreita Lähettäjä valitsee r CRC bittiä (R ao. kuvassa), siten, että <D,R> täsmälleen jaettavissa G:llä (modulo 2), eli jakojäännös nolla Vastaanottaja jakaa <D,R> G:llä Jos jakojäännös ei nolla -> havaittu virhe Voi havaita kaikki purskeiset virheet r+1 bittiin asti Laajalti käytössä Ethernet, WiFi, ATM 14

15 Miten lähettäjä valitsee R:n? Halutaan: D. 2 r XOR R = ng Vastaa, että: D. 2 r = ng XOR R On yhtä kuin: jos jaamme D. 2 r G:llä, saadaan jakojäännös R D. 2 r G R = jakojäännös[ ] modulo 2 operaatiot -> ei lainata Lähetettäessä jakojäännös pistetään datan perään Vastaanottaja jakaa koko datan samalla G:llä, ja jos jakojäännös nolla, ei havaittuja virheitä 15

16 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

17 Linkit ja resurssit Kahdentyyppisiä linkkejä : Pisteestä-pisteeseen (point-to-point) PPP linkit modeemiyhteyksille, esim. ADSL point-to-point linkit Ethernet kytkimen ja tietokoneiden välillä Yleislähetys (broadcast) (jaettu johto tai radiotaajuus) Vanhanaikainen Ethernet (jossa työasemat kiinni samassa kaapelissa) WLAN eli langaton lähiverkko Langattomat mobiiliverkot GPRS, UMTS Kaapelimodeemit, Bluetooth Yhteinen (jaettu) kaapeli (esim., kaapeloitu Ethernet) Jaettu RF-taajuus (esim., WiFi) jaettu RF (satelliitti) ihmiset cocktail kutsuilla (jaettu ilmatila, akustinen) 17

18 Monipääsyprotokollat Yksi jaettu lähetyskanava Jos kaksi tai useampia lähetyksiä samaan aikaan =>Törmäys ja tieto menetetään Monipääsyprotokollan tehtävät ja tavoitteet: Koordinoi kuka saa käyttää milloinkin jaettua kanavaa Ideaalinen monipääsyprotokolla: Vain yksi käyttäjä -> saa koko kaistan M solmua haluaa lähettää yhtä aikaa -> saavat keskimäärin R/M kaistan R on kanavan koko kapasiteetti Ei kellojen synkronointia, aikavälejä Täysin hajautettu: Ei erikoissolmua joka koordinoi lähetyksiä ja joka vikaantuessaan estäisi koko verkon toiminnan Yksinkertainen ja halpa 18

19 MAC kanavanvarausprotokollat Kolme isompaa luokkaa: Kanavan osittaminen Jaetaan kanava pienempiin osiin (aikavälejä, taajuuksia, CDMAkoodeja) Allokoidaan yksi osa tietyn solmun yksinomaiseen käyttöön Esim. piirikytkentäinen tietoliikenne: Puhelinverkko, GSM, 3G.. Satunnainen pääsy (Random access) Kanavaa ei jaeta, sallitaan törmäykset toivutaan törmäyksistä Esim. Ethernet ja WLAN Vuorottelu Solmut saavat vuoroja lähettää, mutta solmut joilla on enemmän lähetettävää saavat pidempiä vuoroja Esim. IBM Token-Ring 19

20 Satunnainen pääsy (Random Access) Kun solmulla on paketti lähetettävänä Lähetetään täydellä kanavan nopeudella R (Mb/s). Ei etukäteen (a priori) koordinointia solmujen välillä Yksi tai enemmän lähettäviä solmuja => törmäys lähetetty data korruptoituu Satunnaispääsy MAC yhteyskäytäntö määrittelee: Kuinka törmäykset tunnistetaan Kuinka törmäyksistä toivutaan (esim. viivästettyjen uudelleenlähetysten avulla) Esimerkkejä satunnaispääsy MAC protokollista: aikajaettu ALOHA ja pelkkä ALOHA (vanhoja) CSMA, CSMA/CD, CSMA/CA, Tässä termit: CSMA = Carrier Sense Multiple Access, CD= Collision Detection, CA = Collision Avoidance Näitä käytetään Ethernetissä ja WLAN:issa 20

21 CSMA (Carrier Sense Multiple Access) CSMA: Ennen lähetystä kuunnellaan onko siirtotiellä signaalia: Jos kanava on vapaa: lähetetään koko kehys Jos kanava on varattu: viivästetään lähetystä Analogia ihmisten välisessä keskustelussa: Älä keskeytä toista! 21

22 Vaikka siirtotie on lähetettäessä vapaa törmäyksiä voi silti tulla: Etenemisviiveen takia solmut eivät tiedä, että toiset ovat jo ehkä lähettäneet kehyksen törmäys: Koko paketti tuhoutuu Huom.: Etäisyys ja etenemisviive vaikuttavat törmäystodennäköisyyteen Kaapelin maksimipituus ja paketin minimikoko määritelty CSMA törmäykset spatial layout of nodes 22

23 CSMA/CD törmäysten havaitseminen B:n kannalta D:n lähetys huomataan tällä ajan hetkellä D:n kannalta törmäys huomataan vasta tällä ajan hetkellä 23

24 CSMA/CD (Törmäysten havaitseminen) CSMA/CD: kanavan kuuntelu, viivästetään lähetystä kuten CSMA:ssa törmäykset havaitaan lyhyessä ajassa siirto keskeytetään heti törmäyksen jälkeen, jolloin kanavan hukkakäyttö pienenee Törmäysten havaitseminen (= Collision Detection, CD) : langallinen LAN: mitataan signaalin voimakkuutta ja verrataan lähetettyyn vaikeampaa langattomissa LAN:eissa (WLAN): vastaanotetun signaalin taso voi vaihdella melkoisesti ihmisanalogia: kohtelias keskustelija; lopeta puhuminen, jos toinen jo ehti aloittaa 24

25 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

26 MAC osoite IP osoite on 32-bittinen : Verkkotason osoite käytetään siihen, että datagrammi saadaan kohdeverkkoon MAC osoite: tehtävä: saada kehys viedyksi yhdestä liitännästä toiseen fyysisesti kytkettyyn liitäntään (sama verkko) 48 bittinen MAC osoite (useimmissa LAN:eissa) tallennettu verkkokortin (NIC) ROM:iin, joskus ohjelmallisesti muutettavissa tarkoitus on ettei se muutu koskaan 26

27 MAC osoite Jokaisella verkkoadapterilla (kortillla) on uniikki MAC osoite. Verkkokorttien ja tietokoneiden valmistajat saavat käyttöönsä tietyt osoitealueet F7-2B LAN (langallinen tai langaton) 1A-2F-BB AD D7-FA-20-B0 Broadcast osoite = FF-FF-FF-FF-FF-FF (kaikki bitit ykkösiä) Kaikki vastaanottavat broadcast-kehykset = adapteri 0C-C4-11-6F-E

28 MAC osoite MAC osoitteiden allokaatiota hallinnoi IEEE Valmistajat ostavat jonkun osan MAC osoiteavaruudesta (jotta varmistetaan yksikäsitteisyys) analogia: (a) MAC osoite: kuten sotu-numero (b) IP osoite: kuten postiosoite MAC: yksikäsitteinen osoite (flat osoite) -> siirrettävyys LAN kortin (ja tietokoneen) voi viedä LAN:ista toiseen IP:n hierarkkinen osoite EI OLE SIIRRETTÄVÄ Osoite riippuu IP-aliverkosta, mihin laite on kytketty 28

29 F7-2B ARP: Address Resolution Kysymys: Kuinka selvitetään B:n MAC osoite kun tiedetään B:n IPosoite? LAN Protocol A-2F-BB AD D7-FA-20-B0 Jokaisessa IP-laitteessa (tietokone, reititin) LAN:issa on ARP taulu ARP taulu: IP/MAC osoitteiden mappaus LAN solmuille < IP osoite; MAC osoite; TTL> TTL (Time To Live): aika jonka jälkeen osoitteiden kytkentä unohdetaan (tyypillinen 20 min) Esim. Windowsissa, komento arp a näyttää koneen IP ja MAC osoitteen kytkennän C-C4-11-6F-E

30 ARP: Sama lähiverkko A haluaa lähettää datagarmmin B:lle, mutta B:n MAC osoite ie ole ARP taulussa. A lähettää ARP kyselypaketin, jossa B:n IP osoite kohde MAC osoite = FF-FF- FF-FF-FF-FF LAN:in kaikki koneet vastaanottavat ARP kyselyn B vastaanottaa ARP paketin, vastaa A:lle omalla (B:n) MAC osoitteellaan kehys lähetetään A:n MAC osoitteeseen (unicast) A tallentaa IP-to-MAC osoiteparin ARP-tauluunsa siihen asti kunnes tieto vanhenee (aika loppuu) Informaatio ei käytettävissä (times out) jollei sitä virkistetä ARP on plug-and-play : Solmut tekevät omat ARP taulunsa itsestään 30

31 ARP: reititys toiseen lähiverkkoon Tutkitaan esimerkki: lähetetään datagrammi A:sta B:hen R:n kautta oletetaan, että A tietää B:n IP-osoitteen C-E8-FF-55 A E6-E BB-4B 1A-23-F9-CD-06-9B CC-49-DE-D0-AB-7D R 88-B2-2F-54-1A-0F B 49-BD-D2-C7-56-2A kaksi ARP taulua reitittimessä R, yksi kummallekin IP verkolle (LAN) 31

32 A tekee IP datagrammin lähdeosoitteena A, kohdeosoitteena B A käyttää ARP:ia saadakseen selville R:n MAC osoitteen A tekee linkkikerroksen kehyksen, jossa R:n MAC osoite kohdeosoitteena; kehys sisältää lähetettävän A-B IP datagrammin A:n NIC lähettää kehyksen R:n NIC vastaanottaa kehyksen R poistaa IP datagrammin Ethernet kehyksestä, ja näkee, että sen määränpää on B R käyttää ARP:ia saadakseen B:n MAC osoitteen R tekee kehyksen, jossa A-B IP-datagrammi ja lähettää sen B:lle C-E8-FF-55 A E6-E BB-4B 1A-23-F9-CD-06-9B 88-B2-2F-54-1A-0F CC-49-DE-D0-AB-7D R B 49-BD-D2-C7-56-2A 32

33 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

34 Ethernet ja vähän historiaa Nykyään dominoiva langallinen LAN teknologia Historiaa: 1970 ALOHAnet radioverkko käyttöön Hawajin saarilla 1973 Metcalf ja Boggs kehittävät ideasta Ethernetin, kilpavarausverkon 1979 DIX Ethernet II Standardi (Digital, Intel, Xerox ->DIX) 1985 IEEE LAN Standardi (10 Mbps) 1995 Fast Ethernet (100 Mbps) 1998 Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet 10 Gbps nyt, 100 Gb/s tulossa Metcalf:in Skitsi: 34

35 Ethernet kehyksen rakenne Lähettävä adapteri kapseloi IP datagrammin (tai muun verkkoprotokollan paketin) in Ethernet kehykseen (Ethernet frame) IP paketti headereineen IP data siirretään kehyksen sisällä Kehyksen alussa aina tahdistusosa (Preamble): 7 tavua jossa bitit menevät sekvenssissä Tätä seuraa yksi tavu (SD) käytetään vastaanottimen synkronointiin lähettäjän kellon nopeuteen 35

36 IEEE Kehysrakenne tarkemmin Muuttava pituus 4 Preamble SD Kohde osoite Lähde Osoite Pituus DATA Pad FCS tavua Yhteensä tavua Preamble (Alkutahdistus) toistaa kuviota SD aloittaa itse kehyksen tavulla Vastaanottajan ja lähettäjän osoitteet ovat 6 tavua Pituus on informaatio-kentän pituus tavuissa DATA, lähetettävä tieto (esim. IP-paketti) Padding (täytebitit) varmistaa, että kehys on vähintään 64 tavua Tarkistussumma on CCITT 32-bit CRC kattaen osoitteen, pituuden, informaation ja paddingin (täytebitit) 36

37 Ethernetin osoitteet Jokaisella verkkokortilla (NIC) on uniikki osoite (MAC-osoite) valmistajan kiinteästi asettama tai ohjelmistollisesti vaihdettava ekan tavun 1. (vähiten merkitsevä) bitti kertoo onko kyseessä täsmälähetys (0) vai ryhmälähetys (1) ekan tavun 2. bitti kertoo onko kyseessä paikallinen (vaihdettava) vai globaali (kiinteä) osoite 3 ensimmäistä tavua (miinus kaksi ensimmäistä bittiä) on Organizationally Unique Identifier (OUI) 3 viimeistä tavua on valmistajan valittavissa yleislähetys on osoitteelle ff:ff:ff:ff:ff:ff (kaikki bitit 1) saman osoitteen sattuminen kahdelle verkkokortille samassa verkossa on harvinaista, mutta mahdollista Asema voi lähettää täsmälähetyksiä (unicast), ryhmälähetyksiä (multicast) tai yleislähetyksiä (broadcast) IP ja muut protokollat tarvitsevat yleislähetyksiä muiden samassa lähiverkossa olevien asemien (ARP) tai verkkoasetuksia tarjoavien palveluiden (DHCP) löytämiseen Tavallinen liikenne on täsmälähetyksiä 37

38 Ethernet: Epäluotettava, yhteydetön Yhteydetön: Ei kättelyä (handshaking) lähettävän ja vastaanottavan NIC:in välillä Epäluotettava: vastaanottava NIC ei lähetä kuittauksia (ack / nack) lähettävälle NIC:ille TCP uudelleenlähettää lopulta puuttuvat segmentit Ethernetin MAC yhteyskäytäntö: ei aikajaettu vaan CSMA/CD 38

39 Ethernet topologia: Tähti (Star) Bussitopologia (yhteinen jaettu kaapeli) suosittu 90- luvun puoliväliin asti Kaikki solmut samassa mediassa ja törmäyksiä sattuu Tänään: Käytännössä tähtitopologia (star) Aktiivinen kytkin (switch) keskellä Jokainen osallistuja ( haara ) käyttää omaa Ethernet protokollaa (solmut eivät törmää keskenään) kytkin bussi: koaksiaalikaapeli Tähti (star) 39

40 Ethernet CSMA/CD algoritmi 1. NIC vastaanottaa datagrammin verkkokerrokselta, ja tekee kehyksen 2. Jos NIC huomaa, että kanava on vapaa, se lähettää kehyksen. Jos NIC huomaa, että kanava on varattu, se odottaa kunnes kanava on vapaa, ja lähettää sitten 3. Jos NIC pystyy lähettämään koko kehyksen ilman, että linjalla muuta transmissiota, NIC saa kehyksen perille! 4. Jos NIC huomaa toisen transmission sillä aikaa kun se lähettää, se lopettaa lähetyksen ja lähettää kanavaan ruuhka signaalin (jam signal) 5. Lopetettuaan NIC menee exponentiaaliseen peruutustilaan (exponential backoff): m:nnen törmäyksen jälkeen, NIC valitsee K:n siten, että arvotaan satunnainen arvo väliltä {0,1,2,,2 m -1}. NIC odottaa K 512 bitin aikaa, ja palaa sitten vaiheeseen 2 NIC = Network Interface card = Verkkokortti tai adapteri 40

41 Ethernet:in CSMA/CD (lisää) Ruuhkasignaali (Jam signal): varmistetaan, että kaikki muut lähettäjät ovat selvillä törmäyksestä; 48 bittiä Bitin aika: 0.1 mikrosekuntia 10 Mbps Ethernetissä ; kun K=1023, odotusaika on noin 50 millisekuntia (alkaa vaikuttaa puheen siirron laatuun) Exponential Backoff (exponentiaalinen peruutustila) tarkemmin: Tavoite: adaptoida uudelleenlähetysyritykset arvioituun silloiseen kuormaan Suuri kuormitus: satunnainen odotus on pidempi Ensimmäinen törmäys: valitaan K väliltä {0,1}; viive on K 512 bitin siirtoaikaa Toisen törmäyksen jälkeen : valitaan K väliltä {0,1,2,3} Kymmenennen törmäyksen jälkeen, valitaan K väliltä {0,1,2,3,4,,1023} 41

42 802.3 Ethernet Standardit: linkki & fyysinen kerros erilaisia Ethernet standardeja Yhteinen MAC yhteyskäytäntö ja kehysformaatti Erilaisia nopeuksia: 2 Mbps, 10 Mbps, 100 Mbps, 1 Gbps, 10 Gbps Monia erilaisia siirtoteitä (media): kuitu, kaapeli sovellutus transport verkko Linkki fyysinen MAC protokolla ja kehysformaatti 100BASE-TX 100BASE-T4 100BASE-T2 100BASE-SX 100BASE-FX 100BASE-BX kuitu fyysinen kerros kupari (T, Twisted pair; kierretty pari) fyysinen kerros 42

43 Keskitin (Hub) fyysisen-kerroksen ( tyhmä ) toistin bitit sisään yhdestä linkistä -> ulos kaikkiin muihin linkkeihin samalla nopeudella Paketit kaikista linkeistä, jotka kytketyt hub:iin voivat törmätä keskenään Ei kehysten puskurointia Ei CSMA/CD hubissa: tietokoneiden NIC:it havaitsevat törmäykset kierretty pari hub 43

44 Kytkin (Switch) Linkkikerroksen laite: fiksumpi kuin hub Varastoi ja välittää Ethernet kehyksiä Tutkii sisääntulevan kehyksen MAC osoitteen, ja välittää kehyksen yhteen tai useaan ulosmenevään linkkiin. Läpinäkyvä tietokoneet eivät tiedä kytkinten olemassaoloa Plug-and-play, itseoppivia Kytkimen välitystaulua ei tarvitse manuaalisesti konfiguroida 44

45 Kytkin: useita samanaikaisia lähetyksiä A Tietokoneilla on omat suorat liitäntänsä kytkimeen Kytkimet puskuroivat paketteja Jokainen linkki on oma törmäys alueensa Full duplex linkit -> ei törmäyksiä -> ei tarvita CSMA/CD half duplex -> tarvitaan CSMA/CD Kytkeminen: A-A ja B-B yhtä aikaa, ilman törmäyksiä ei mahdollista tyhmällä hubilla C B A B kytkin jossa kuusi liitäntää (1,2,3,4,5,6) C 45

46 Kytkintaulu Kysymys: miten kytkin tietää että A saavutettavissa liitännän 4, ja B saavutettavissa liitännän 5 kautta? Vastaus: jokaisella kytkimellä on kytkintaulu (Switch Table), jokainen rivi: <laitteen MAC osoite, liitäntä jonka kautta saavutetaan tietokone, aikaleima> näyttää reititystaululta Kysymys: Kuinka kytkintaulun rivit luodaan ja ylläpidetään kytkintaulussa? kuten reititysprotokolla vai? C B 6 5 A A Kytkin, jossa kuusi liitäntää (1,2,3,4,5,6) B C 46

47 Kytkin: itse-oppiva (selflearning) Kytkin oppii, mitkä tietokoneet voi voi saavuttaa minkäkin liitännän kautta Kun kehys vastaanotetaan, kytkin oppi lähettäjän sijainnin: sisääntuleva LAN segmentti Kytkin pistää lähettäjä/sijainti parin kytkintauluun (Switch Table) C B 6 A A A A Lähde: A Kohde: A B C MAC osoite liitäntä TTL A 1 60 kytkin taulu (Switch Table) (alunperin tyhjä) 47

48 Kytkin vs. reititin Molemmat varastoi-ja-välitä (store-and-foward) laitteita reitittimet: verkkokerros laitteita (tutkivat verkkokerroksen otsakkeen/osoitteen) Kytkimet ovat linkkikerros laitteita Reitittimet ylläpitää reititystaulua, toteuttaa reititysalgoritmit parhaan reitin valinta hitaampi paketin prosessointi kuin kytkimessä Kytkimet ylläpitää kytkintaulua oppivat algoritmit yleislähetysprotokollat (esim. ARP) rajoittaa topologiaa ja verkon kokoa päätelaite kytkin reititin päätelaite 48

49 Luennon sisältö Linkkikerros Virheenkorjaus Pariteetit, tarkistesummat ja CRC Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LAN) Linkkikerroksen osoitteet Myös ARP Ethernet Kytkin ja keskitin WLAN IEEE standardi

50 Langattoman verkon (WLAN) käsitteitä Keskitytään vain IEEE:n standardoimaan WLAN:iin Tietokoneita, joissa WLAN adapteri (uusissa koneissa usein osa emolevyä) verkko infrastruktuuri WLAN tukiasema (Access Point) Tukiasema välittää paketteja langallisen verkon ja langattomien tietokoneiden välillä toimialueellaan infrastruktuuri moodi tukiasema yhdistää terminaalit langallisen verkkoon Hand-off: terminaali vaihtaa tukiasemaa, joka tarjoaa liitännän langallisen verkkoon 50

51 WLAN arkkitehtuuri AP Internet hub, kytkin tai reititin Infrastruktuurimoodi: kaikki liikenne aina tukiaseman kautta ad hoc moodi: vain tietokoneita, joka kommunikoivat suoraan keskenään Basic Service Set (BSS) (eli solu ) infrastruktuuri moodissa sisältää: langattomia laitteita tukiasemia (AP) BSS 1 AP BSS 2 51

52 IEEE WLAN: Monipääsy Vältetään törmäyksiä (CA= Collision Avoidance). Kaksi asemaa saattavat lähettää samaan aikaan 802.3: CSMA/CD kanavaa kuunnellaan ennen lähetystä, ei törmätä meneillään olevaan transmissioon erilainen: ei törmäyksen havaitsemista! vastaanottajan on vaikea havaita törmäyksiä kun vastaanotettu signaali heikko (fading =häipymä) kaikkia törmäyksiä ei havaita joka tapauksessa : piilotettu terminaali, fading => tavoite: vältetään törmäyksiä: CSMA/CA (Collision Avoidance) A C B A B C A:n signaalin voimakkuus C:n signaalin voimakkuus paikka 52

53 CSMA/CA lähettäjä 1 jos havaitaan vapaa kanava DIFS:n ajan, lähetetään koko kehys (ei CD) 2 jos havaitaan kanava varatuksi, Asetetaan satunnainen odotus (backoff) aika (laskurille määrätty satunnaisluku) Kun laskuri päässyt nollaan ja kanava vapaa voidaan lähettää jos ei ACK, lisätään satunnainen backoff väliaika, toistetaan vastaanottaja - jos kehys vastaanotetulle datalle OK palautetaan ACK SIFS odotusajan jälkeen. ACK tarvitaan piilotetun terminaalin ongelman takia. DIFS = DCF Interframe Spacing SIFS = Short Interfarme Spacing DIFS lähettäjä data ACK vastaanottaja SIFS Miksi DIFS? Esim. kaksi lähettäjää odottaa kolmannen hiljenemistä. Ilman DIFS, molemmat lähettäisi heti kolmannen lopetettua -> törmäys jota ei havaita (ei CD) DIFS 53

54 CSMA/CA Miksi DIFS/SIFS? Voidaan priorisoida eri kehyksiä SIFS < DIFS -> kuittaukset saavat prioriteetin Miksi satunnainen odotus? Esim. kaksi lähettäjää odottaa kolmannen hiljenemistä. Ilman odotusta, molemmat lähettäisi heti kolmannen lopetettua -> törmäys jota ei havaita (ei CD) -> koko kehykset lähetetään turhaan odotus satunnainen joten eri odotusajat -> toinen aloittaa ensin -> toinen havaitsee ensin aloittaneen ja jatkaa odotusta 54

55 RTS/CTS Vältetään datakehyksien törmäykset kokonaan käyttämällä pieniä varauspaketteja! Lähettäjä varaa kanavan satunnaisen pääsyn sijasta lähettäjä lähettää Request-To-Send (RTS) paketin tukiasemalle normaali CSMA Tukiasema vastaa Clear-To-Send (CTS) kehyksellä Muut kuulevat CTS signaalin (oletetaan, että tukiasema keskellä ) lähettäjä lähettää datakehyksen Muut asemat viivästävät lähetyksiä Hyvää: Datakehykset eivät törmäile RTS kehykset pieniä -> niiden törmäykset ei vakavaa Ratkaisee piilotettu terminaali -ongelman Huonoa: Varauspaketit lisää viivettä ja vie resursseja -> voidaan käyttää vain isojen kehysten lähettämiseen (pienempi overhead) 55

56 Törmäysten välttäminen (Collision Avoidance, CA): RTS-CTS A B AP Mahdollisuus törmäykseen DATA (A) odota aika RTS = Request To Send, lähetyspyyntö CTS = Clear To Send, saa lähettää 56

57 802.11: Kehys ja osoitteistus kehys kontrolli kesto osoite 1 osoite 2 osoite 3 seq control osoite 4 DATA CRC Osoite 1: Langattoman tietokoneen MAC osoite tai sen AP:n osoite, joka vastaanottaa kehyksen Osoite 3: MAC osoite reitittimelle, johon AP liitetty Osoite 2: Langattoman tietokoneen MAC osoite tai kehyksen lähettävän AP:n MAC osoite Osoite 4: käytetään ad hoc moodissa (Ei AP:tä) 57

58 802.11: Kehys ja osoitteistus H1 R1 reititin Internet AP R1 MAC addr H1 MAC addr kohde osoite lähde osoite kehys AP MAC addr H1 MAC addr R1 MAC addr osoite 1 osoite 2 osoite kehys 58

59 802.11: Virransäästö Lisää nukkumismoodin päätelaitteen toimintakaavioon Päätelaite nukkuu koordinoidusti AP:n kanssa yhteistyössä Päätelaite kertoo AP:lle: Menen nukkumaan seuraavaan beaconiin asti AP ei lähetä kehyksiä päätelaitteelle Päätelaite herää ennen seuraavaa beaconia Beacon kehys: lista päätelaitteista joille AP:lla on kehyksiä odottamassa Päätelaite pyytää AP:lta kehykset Päätelaite takaisin nukkumaan seuraavaan beaconiin asti Nukkumismoodi kuluttaa kymmenen kertaa vähemmän virtaa kuin idle-moodi Käytännössä usein adaptiivinen mekanismi käytössä Ajastin: jos ei kehyksiä 100ms kuluessa -> nukkumaan Vähentää viivettä 59

60 Yhteenveto Periaatteet datalinkki kerroksen palveluissa: virheiden havainti, korjaus Ethernetissä jaettu (broadcast) kanava: monipääsy linkkikerroksella oma osoitteistus MAC osoitteet Uniikkeja, ei vaihdu kuten IP osoitteet ARP: IP -> MAC osoitteenhaku Eri linkkikerros standardeilla omat toteutusteknologiat Ethernet ja kytketty Ethernet WiFi Langattomissa verkoissa eri menetelmät törmäysten hallintaan törmäysten välttely: CSMA/CA RTS/CTS signalointi piilotetun terminaalin ongelman välttämiseksi Virheiden havaitseminen ja korjaaminen tärkeää verkon liian kuormittumisen välttämiseksi langattomissa verkoissa erityisen tärkeää koska bittivirheet yleisiä 60

61 Tulevilla luennolla Tietoverkkojen turvallisuudesta Tietoturvallisuus Uhkia ja hyökkäyksiä verkossa Tietoverkkojen turvaratkaisuja Tiedonsiirron perusteita ja fyysinen kerros Miten kehykset siirretään kaapeleissa, kuidussa ja radioaalloilla solmusta seuraavaan (linkkien väli) pitkiäkin matkoja Signaalin (mm. puheen) näytteenotto ja koodaus, 64 kb/s puhelinsignaali. Bittinopeudet, bittivirhesuhde. Kanavanjako / multipleksointi: Aikajako, taajuusjako, koodijako Siirron rajoitukset: Kohina, häiriöt radiotaajuuksien tai kaistan riittäminen Yhteys linkkikerroksen ja fyysisen kerroksen välillä 61

62 Jatkokursseilla Liikkuvuudenhallintaa Data centerit ja L2/L3 Optimoidut verkkoarkkitehtuurit ja protokollat MPLS (L2.5) Lisää virrankulutuksesta Mittaaminen, mallintaminen ja optimointi 62

63 Kysymyksiä Miksi Ethernet-kaapelilla on maksimipituus? Miten linkkikerroksella havaitaan ja korjataan virheitä? Miksi linkkikerroksen protokollissa on alku- ja loppumerkkejä? Miksi tarvitaan monipääsyprotokollia? Miksi Ethernetin ja WLANin törmäystenhallinta on erilaista? Mitä eroa on kytkimellä ja reitittimellä? 63

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio 6 tulossa IP

Lisätiedot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Linkkikerros: Ethernet ja WLAN Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Viime luennolla Verkkokerros on Internetissä käytännössä IP Tällä hetkellä v4 vielä dominoi, v6 käyttöönotto

Lisätiedot

Linkkikerros, Ethernet ja WLAN. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Linkkikerros, Ethernet ja WLAN. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Linkkikerros, Ethernet ja WLAN Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Verkkokerros on nykyään Internetarkkitehtuurissa käytännössä IP Tällä hetkellä versio 4, versio

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Linkkikerros 1: perusteet

Linkkikerros 1: perusteet Linkkikerros 1: perusteet CSE-C2400 Tietokoneverkot 8.3.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet. 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Siirtoyhteyskerros. Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 6 (part) Wireless Networks. Siirtoyhteyskerros: johdantoa. Siirtoyhteyskerros

Siirtoyhteyskerros. Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 6 (part) Wireless Networks. Siirtoyhteyskerros: johdantoa. Siirtoyhteyskerros Chapter 5 Link Layer and LNs Chapter 6 (part) Wireless Networks te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki To 28.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros

Tietoliikenteen perusteet. Linkkikerros Tietoliikenteen perusteet Linkkikerros Kurose, Ross: Ch 5.1-5.6 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 TCP/UDP IP/reititys Sovellusprotokolla Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki. Syksy 2014, Tiina Niklander Tietoliikenteen perusteet Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen

Lisätiedot

Linkkikerros. Kirja 102-128, 135-151, 170-180

Linkkikerros. Kirja 102-128, 135-151, 170-180 Linkkikerros Kirja 102-128, 135-151, 170-180 Johdanto Luennon tavoitteena on oppia linkkitason teknologiaan liittyviä käsitteitä kuten Kehystys Ylemmän tason datan kapselointi Jaetun median käyttö Jaetun

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN. T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN. T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180 Linkkikerros: Ethernet ja WLAN T-110.2100 Suuri osa kalvomateriaalista Ursula Holmströmiltä Kirja 170-180 Tavoitteet Oppia lähiverkkoteknologiaan liittyviä käsitteitä kuten jaetun median käyttö median

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015

Internet ja tietoverkot. 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015 811338A 5 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Siirtoyhteyskerros ja paikallisverkot Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross,

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan?

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Virheet. Missä virhe hoidetaan? 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Johdanto. Linkkikerros. OSI-malli. Kerrostetut yhteyskäytännöt. Linkkikerros (Data Link Layer) Tietoverkkojen topologiat

Johdanto. Linkkikerros. OSI-malli. Kerrostetut yhteyskäytännöt. Linkkikerros (Data Link Layer) Tietoverkkojen topologiat Johdanto Linkkikerros Kirja 102-128, 135-151, 170-180 Luennon tavoitteena on oppia linkkitason teknologiaan liittyviä käsitteitä kuten Kehystys Ylemmän tason datan kapselointi Jaetun median käyttö Jaetun

Lisätiedot

Langattomat verkot ja liikkuvuus

Langattomat verkot ja liikkuvuus Langattomat verkot ja liikkuvuus CSE-C2400 Tietokoneverkot 15.03.2016 Sanna Suoranta ja Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Chapter 5: Link layer

Chapter 5: Link layer Chapter 5: Link layer our goals: understand principles behind link layer services: error detection, correction sharing a broadcast channel: multiple access link layer addressing local area networks: Ethernet,

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Lähiverkkostandardi IEEE 802: Ethernet-lähiverkko. LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN SOVELLUKSIA Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 16.11.2001 1 SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

LÄHI- JA REITITINVERKOT

LÄHI- JA REITITINVERKOT Atte Silventoinen LÄHI- JA REITITINVERKOT Opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2012 Tekijä(t) Silventoinen Atte Petteri Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? Käytetään pistokeprimitiivejä Selain SOCKET TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT www-palvelin 128.214.4.29 kuuntelee

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 2 - Sovelluskerrokselta kuljetuskerrokselle Rekursiivinen ja Iteratiivinen DNS DNS tarkemmin - kokeile itse Verkkotunnuksen

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 6 Langattomat ja mobiilit tietoverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015

Internet ja tietoverkot. 6 Langattomat ja mobiilit tietoverkot. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015 811338A 6 Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th (International) ed., Pearson

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222

Verkkokerros ja Internet Protocol. kirja sivut 190-222 Verkkokerros ja Internet Protocol kirja sivut 190-222 Verkkokerros Internet-protokolla (IP) toteuttaa verkkokerroksen Tietoliikennepaketit välitetään erilaisten fyysisten kerrosten ylitse koneelta koneelle

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Ongelmallinen Ethernet

Ongelmallinen Ethernet Ongelmallinen Ethernet Kari Seppänen Kari.Seppanen@vtt.fi Johdanto Sisältö Mikä Ethernet oikeastaan on? Toimisto-Ethernet Skaalautuvuus, vikasietoisuus ja tietoturva Spanning tree protocol -parannukset

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET

CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Aki Timonen CISCO-VERKOT JA 3. KERROKSEN KYTKIMET Opinnäytetyö Tietotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 18.5.2012 Tekijä(t) Timonen Aki Juhani Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001.. Osoitteen 1. bitti 2. bitti 3. bitti jne 0 Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! 1 001.. - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö Kytkentäosa Kytkentä muistin kautta

Lisätiedot