SISÄPAIKALLISSIJAT INESSIIVI MISSÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄPAIKALLISSIJAT INESSIIVI MISSÄ?"

Transkriptio

1 SISÄPAIKALLISSIJAT INESSIIVI MISSÄ? MISSÄ olet? Olen koulu/ssa = INESSIIVI (-ssa / -ssä) Inessiiviä käytetään 1. ilmaisemaan paikkaa: päiväkodissa, vuoristossa, meressä, Italiassa, eteisessä 2. ajan ilmauksissa Tein läksyt puolessa tunnissa. Syntymäpäiväni on heinäkuussa. 3. ilmaisemaan kiinteää yhteyttä Perheessä on neljä lasta. Joukkueessa on pelkkiä poikia. 4. ilmaisemaan jossakin kiinni olemista Kupissa on nallen kuva. Lehdessä on liikaa mainoksia. 5. erilaisissa sanonnoissa Työharjoittelija seisoi sormi suussa eikä osannut tehdä mitään. TEHTÄVIÄ: Sydneyssä on maailman hienoin oopperatalo. 1. Kirjoita vihkoon, missä olet ollut tänään / missä olit kesällä / missä olit viime perjantaina. Kirjoita ainakin kymmenen paikkaa. Käytä inessiiviä. 2. Kirjoita, miten kauan seuraavia asioita tehtiin: a. Eilen tein läksyt. b. Viime viikolla kävelin kotiin. c. Aamulla pukeuduin. d. Ruokatunnilla söin. e. Selvisin ala-asteesta. f. Aivan varmasti ihmiset osaavat valmistaa lentävän auton. g. Peruskoulu käydään kokonaan yleensä. 3. Valitse jollakin on jotakin rakenne tai jossakin on jotakin rakenne. a. (luokka) on kylmä. b. (luokka) on kahdeksan naantalilaistakin. c. (hammaslääkäri) on melko pieni asiakaskunta. d. (hammaslääkäri) on pelottavaa.

2 e. (tavaratalo) on kova ruuhka. f. (myymälä) on laaja valikoima hedelmiä. g. (keittäjä) on kuuma. h. (keittiö) on kuuma. i. (naapuri) on tulipalo. j. (naapuri) on persialaiskissa. k. (jalka) on suuri mustelma. l. (jalkapallo) on pitkä historia. m. (jalkapallo) on selvä käsisääntö: palloa ei saa koskea kädellä kuin maalivahti. 5. Kirjoita kuvaus mielenkiintoisimmasta ihmisestä, jonka tunnet. Käytä viittä seuraavista sanonnoista. ajaa nasta laudassa ei ole vielä kirkossa kuulutettu elää kuin pellossa olla jonkin pauloissa olla kahden tulen välissä olla kuin kala vedessä jollakin on jotakin hampaankolossa jollakin on jotakin takataskussa jollakin on matti kukkarossa jollakin on monta rautaa tulessa ajaa täyttä vauhtia asia ei ole vielä varma elää ilman mitään rajoja tai sääntöjä olla kiintynyt johonkin tai riippuvainen jostakin olla ristiriitaisessa, ratkaisemattomassa tilanteessa olla kuin kotonaan, sopeutua hyvin jokin asia harmittaa jollakin on jokin lisäratkaisu jollakin on rahat lopussa toimia monien asioiden parissa 4. Kirjoita pieni selostus tai kertomus käynnistä urheilukentälle / vaateostoksille / sukulaisten luo. Käytä ainakin kuutta seuraavista ilmaisuista: -olla peloissaan, olla myöhässä, olla huolissaan -olla tavattavissa, olla näkyvissä - olla lähdössä, olla marjassa, olla vaikeuksissa, olla alussa, olla lopussa, olla puolivälissä, olla unessa -olla näkymättömissä

3 SISÄPAIKALLISSIJAT ELATIIVI MISTÄ? MISTÄ tulet? Tulen koulu/sta = ELATIIVI (-sta / -stä) Elatiivia käytetään - ilmaisemaan paikasta pois siirtymistä kaupungista, veneestä, sairaalasta, keittiöstä, laatikosta, sormesta - ilmaisemaan aihetta, syytä tai teemaa Puhuimme säästä ja uusista naapureista. Tärisin pelosta. Kirja kertoo kummituksista. - ilmaisemaan tietolähdettä, materiaalia Opettajasta idea on hyvä. Teimme pöytäliinan puuvillakankaasta. - ilmaisemaan osaa isommasta kokonaisuudesta Melkein puolet luokasta halusi uimaan. - ajan ilmauksissa Olen keskiviikkoisin koulussa kahdeksasta neljään. Ensi syksystä Olof on lukiolainen. - ilmaisemaan, että jostakin tulee jotakin Kirjoitelmasta pitää tulla pitkä! Majakasta loisti valo. 1. Mistä paikoista olet tänään lähtenyt pois? Kirjoita lista vihkoon ja käytä elatiivia. 2. Mitä asioista olet tänään puhunut, lukenut tai kirjoittanut? Kirjoita selostus vihkoosi. Käytä elatiivia. 3. Kirjoita tähän lista asioista, joista pidät / et pidä / joista voisit ehkä pitää. Muista elatiivi! Pidän En pidä Voisin ehkä pitää

4 4. Mistä materiaalista nämä on tehty? Käytä elatiivia. Laukkuni on tehty. Housuni on tehty. Kynäni on tehty. Kirjani on tehty. Terottimeni on tehty. Kenkäni on tehty. Koulun pihan pyöräteline on tehty. Koulun ruokalan lattia on tehty. Opettajan laukku on tehty. Tämän päivän ruoka oli tehty. Leipä, jota söin, oli tehty. Lautaset oli tehty. Suomessa talot tehdään esimerkiksi tai. Hatun voi tehdä tai. 5. Täydennä lauseet niin, että niistä tulee tosia. Puolet meidän on tyttöjä. Moni meidän koulun osaa englantia. Osa puhuu ruotsia äidinkielenään. Vain jotkut maailman pystyvät juoksemaan satasen (100 metriä) alle kymmenessä sekunnissa. Suurin osa maailman elää Aasiassa. Enemmistö haluaa välitunnille.

5 6. Ota selvää ja kirjoita, mitä luokkalaisistasi tulee isona. Muista elatiivi! 7. Kirjoita esittely jostakin henkilöstä, joka on tulossa käymään kouluun. Esittelet hänet muulle luokalle. Käytä ainakin viittä seuraavista sanonnoista. kuin puusta pudonnut lukea rivien välistä ohjata / auttaa kädestä pitäen olla arkalasta kotoisin omena ei putoa kauas puusta pestä kätensä asiasta sataa kuin saavista kaataen tarttua härkää sarvista päästä kuin koira veräjästä tehdä kärpäsestä härkänen tuulesta temmattu vetää nenästä vääntää rautalangasta olla ymmällään, hämmästynyt tulkita asiaa, antaa merkitys sillekin, mitä ei ole sanottu auttaa yksityiskohtaisesti ja alkeista asti pelätä lapset muistuttavat vanhempiaan sanoutua irti asiasta sataa rankasti, kaatamalla aloittaa asian selvittäminen päättäväisesti päästä helpolla, vähällä vaivalla suurennella asiaa keksitty, ei todellinen huiputtaa, petkuttaa selittää juurta jaksaen, yksinkertaistaen

6 SISÄPAIKALLISSIJAT ILLATIIVI MIHIN, KENEEN? MIHIN menet? Menen koulu/un, koti/in = ILLATIIVI ( Vn eli vokaali + n) Menen noi/hin taloi/hin, tuo/hon maa/han (-hvn eli h + vokaali + n) Menen kaunii/seen huonee/seen, kaunii/siin huonei/siin (-seen, -siin) KENEEN? enoon, sisareen, presidenttiin Mistä tietää, mikä pääte tulee? YKSIKÖSSÄ - sanavartalon lopussa on yksi vokaali tai kaksi erilaista vokaalia Vn pöytä/än, matala/an talo/on, vino/on seinä/än, piene/en kirja/an astia/an, keittiö/ön, video/on, radio/on, lyhye/en, leveä/än - lyhyet sanat hvn maa/han, pää/hän, suo/hon, noi/hin, tuo/hon, yö/hön - sanavartalon lopussa on kaksi samanlaista vokaalia seen huonee/seen, kaunii/seen, portaa/seen MONIKOSSA - monikkovartalon lopussa on kaksi erilaista vokaalia hin koului/hin, taloi/hin, isoi/hin, kirjoi/hin, pelei/hin - monikkovartalon lopussa on yksi i in pöyti/in, tiili/in, huoli/in, musti/in - yksikössä on seen siin - sanan lopussa on ea / eä portai/siin, jänik/siin, huonei/siin, levei/siin, kevei/siin Illatiivia käytetään 1. ilmaisemaan suuntaa Lähdin kaupunkiin ja menin kultasepänliikkeeseen. Pilvet purjehtivat etelään. 2. ilmaisemaan liikettä johonkin Kelloni putosi mereen. Astuin syrjään tieltä. Siirsin auton talliin. 3. ilmaisemaan kohdetta Autoon tuli kolhu. Poikanen takertui kiinni emoon. Törmäsin enoon. 4. ajan ilmauksissa Olen tänään töissä ainakin seitsemään. Emme tavanneet yli kymmeneen vuoteen. Asia voi odottaa ensi viikkoon tai vaikka ensi kuuhun.

7 5. Illatiivia käytetään monien verbien kanssa Luotan sinuun. Karita ihastui tummaan, komeaan Paavoon. Pertti tyytyi pieneen asuntoon. Mummo sairastui flunssaan. TEHTÄVIÄ 1. Vastaa kahdella illatiivilla, adjektiivilla ja substantiivilla (esim. vanhoihin ihmisiin). Mihin, keneen tai keihin olet hermostunut? olet ihastunut? luotat? haluat erikoistua? olet kyllästynyt? haluat tutustua? olet joskus nojannut? olet joskus liittynyt? olet viimeksi sairastunut? et ole ainakaan rakastunut? olet ottanut kantaa? Matkustan ainakin päiväkotiin asti. heittämäsi pallo on osunut? olet osallistunut yhdessä koko perheen kanssa? 2. Keksi vastaukseksi illatiivi. Mihin on mentävä, jos haluaa tilkkasen kahvia? eksyy metsässä? iholla on outoja näppylöitä? haluaa ajokortin? kengät ovat rikki? tarvitsee lisäapua kouluaineessa?

8 tarvitsee kuumemittarin? tarvitsee postimerkkejä? haluaa tehdä loma-anomuksen? 3. Muuta illatiivit monikkoon. jalkaan kuppiin tukeen mäkeen lippuun varikseen ahtaaseen koneeseen ilkeään ilvekseen harmaaseen saveen liukkaaseen tiehen märkään suohon korkeaan puuhun tähän tuohon keveään leijaan vetiseen niittyyn laveaan peltoon nopeaan varkaaseen ylpeään kuninkaaseen

9 4. Kirjoita ohjeita ystävällesi, mihin kaikkialle hänen on mentävä, kun hän tulee käymään Turkuun. Käytä illatiiveja mahdollisimman monta kertaa. Otsikko: Turun hienoimmat nähtävyydet. Etsi kuvia! (esim. Turun linna, Käsityöläismuseo, Aurajoen ranta, satama, Turun tuomiokirkko, maauimala, Ruissalon kansanpuisto, taidemuseo)

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin!

Kappale 6. Onnea uuteen kotiin! Kappale 6 Onnea uuteen kotiin! Maijan luona kylässä On lauantai. Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää kalakeittoa. Ovikello soi. Kari, mene avaamaan! Halimo, Abdi ja Jusuf ovat tulossa kylään. Kari

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI

PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI PERUSLAUSEET: TEKIJÄ + VERBI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja) on monta,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

KOMPARATIIVIN TAIVUTUS

KOMPARATIIVIN TAIVUTUS KOMPARATIIVIN TAIVUTUS YKSIKKÖ MONIKKO perusmuoto -mpi -mmat Millainen? isompi isommat Millaiset? -mma- -mpa- -mmi- -mpi- Millaista? isompaa isompia Millaisia? Millaisen? (gen./ obj.) isomman isompien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI Älä häiritse minua. Minä en häiritse ketään. Pesintäni onnistuisi, jos minua ei häirittäisi. Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat - ilmaisevat suhtautumista tekemiseen 1. Indikatiivi 2. Konditionaali

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on paljon taloja. Keskustassa on paljon kouluja. Huoneessa on paljon hyllyjä.

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ 1. Peikot ovat taitavia ylittämään metsän esteitä. Miten voitte ylittää kiven, ison oksan tai kaatuneen puun? 2. Peikot tykkäävät tasapainotella

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Kuitinmäen koulu Syksy 2006 Avaruusgeometrian soveltavia tehtäviä... 3 1. Päästäänkö uimaan?... 3 2. Mummon kahvipaketti... 3 3. Tiiliseinä... 4 4. SISUSTUSTA... 5 5. Kirkon torni...

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai! VALASKALA Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Lisä- harjoituksia Kappale 2 Olla-verbi Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen. Te Helsingissä. Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti nainen. Minä opiskelija.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt

Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt Akateemisen BeerPongin MM-kisojen säännöt BeerPong on juomapeli, jossa tarkoituksena on saada vastustaja juomaan juomansa. BeerPong on herrasmiespeli. Pelit pelataan kerrasta poikki ja finaali paras kolmesta

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot