Kokonaispalvelua. hyvällä asiakastuntemuksella. Pulp&Paperin Harri Kerminen: UUTTA TEKNOLOGIAA KIERRÄTYKSEEN KEMIAA KESKELLE HELSINKIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaispalvelua. hyvällä asiakastuntemuksella. Pulp&Paperin Harri Kerminen: UUTTA TEKNOLOGIAA KIERRÄTYKSEEN KEMIAA KESKELLE HELSINKIÄ"

Transkriptio

1 nro UUTTA TEKNOLOGIAA KIERRÄTYKSEEN KEMIAA KESKELLE HELSINKIÄ KOSMETIIKKA PITÄÄ IHON NUORENA Pulp&Paperin Harri Kerminen: Kokonaispalvelua hyvällä asiakastuntemuksella KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Susanna Aaltonen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marika Slade Kannen kuva Kimmo Brandt PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2007 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä liiketoiminta-aluetta: Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings. Kemira on toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema ja suuri keskinäinen synergia. Ainutlaatuinen Kemira Just add Kemira Pinnalta katsoen Kemiran brändi ei ole muuta kuin yrityksen nimi ja graafinen ilme. Syvemmältä löytyy tarina. Se kertoo, miksi asiakkaan kannattaa ostaa juuri meiltä, miksi työntekijän pitäisi olla töissä juuri meillä ja miksi sijoittajan pitäisi laittaa rahansa juuri meihin. Niin kuin millä tahansa tarinalla, bränditarinallakin on päähenkilönsä, joiden toiminta vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, kuinka vahva brändi on. Päähenkilönä tarinassamme on sitoutunut henkilöstö, jonka toiminta varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden. Kemiran strategia on olla valitsemillaan toimialoilla johtava yhtiö. Tavoitteenamme on jatkuvasti etsiä asiakkaillemme parempia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Strategiamme painot tuessa kokonaisratkaisujen suuntaan osaaminen ja palvelu nivoutuvat tiiviimmin tuotteisiimme ja tulevat KEMIRAN KALTAISESSA tärkeämmäksi osaksi Kemira-brändiä. YRITYKSESSÄ BRÄNDI Kemira-brändin ydinajatus on Just add Kemira. Se sisältää ajatuksen ainutlaatuisuudesta kilpailijoihimme RAKENTUU VIIME nähden. Ai nut laatuisuus syntyy asiakkaidemme mielissä heille luomastamme KÄDESSÄ HENKILÖSTÖN KAUTTA JOKAPÄIVÄISISSÄ hyödystä. Se näkyy paitsi tuotteissamme ja ratkaisuissamme myös kaikessa muus- KOHTAAMISISSA. sa toiminnassamme. Kemiran kaltaisessa yrityksessä brändi rakentuu viime kädessä henkilöstön kautta jokapäiväisissä kohtaamisissa. Olipa asiakkaamme kosketus pinta meihin mikä tahansa tuotteesta yksittäiseen puhelinsoittoon brändilupauksemme luotettava, yhteistyö kykyinen, vastuuntuntoinen ja aloitteellinen ohjaavat toimintaamme. Yhdistämällä kaikki nämä ainutlaatuisuuden osa-alueet erotumme kilpailijoistamme kirkkaasti. Brändiä rakennetaan osaamisella ja asenteella. Olitpa siis asiakas, työntekijä tai sijoittaja, valintasi on Kemira, mikäli uskot jatkuvaan parantamiseen, yhteistyöhön sekä siihen, että asioita voi aina tehdä paremmin. Riikka Friman Brand Manager Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä Kemira toimii 40 maassa.

3 12 KEMIRA TOIMITTAA Ruukin Raahen tehtaalle suolahapon kierrätyslaitoksen. 16 TAIDETEOKSET LATTIASSA auttavat suunnistamaan kauppakeskuksessa. 34 WEEGEE-TALON avajaisnäyttely tutustuttaa aatelisaikaan. 44 Sisältö KEMIANLUOKKA avaa ovensa uusituissa tiloissa. 8 Täysi paletti tuo lisätehoa Kokonaispalvelut lisäävät sekä Kemiran että asiakkaan iskukykyä. 11 Kemian veto jatkuu Euroopan kemianteollisuus odottaa kohtuullisen kasvun vuotta. 20 Kokonaisuus etusijalla Kokonaisuuksien hallinta ohjaa myös Kemiran tutkimusta ja kehitystä. 23 Innovaatiopalkinto aktivoi Kemira palkitsee parhaan keksinnön eurolla. 24 Kemiaa keskellä Helsinkiä Euroopan kemikaalivirasto näkyy Helsinkin kaupunkikuvassa miljoonaa muovikassia Suomessa kiertää vuodessa 450 miljoonaa muovikassia. 28 REACH teetättää työtä Kemira on valmistautunut hyvin EU:n kemikaaliasetukseen. 30 Toimitilat tukevat brändiä Uusitut toimitilat viestivät kemiralaisesta tavasta toimia. 38 Pehmeä iho, nuori ilme Kosmetiikalta halutaan entistä toiminnallisempia ominaisuuksia. 42 Tiede on oppimista Tiedekeskus Heureka vahvistaa asemaansa oppimisympäristönä. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Saara Hassinen uskoo bioteknologiaan. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 33 Kynävieras Museonjohtaja Kaisa Vähähyyppä. 41 Kemiran tilinpäätös 2006 Liikevaihto kasvoi 26 prosenttia. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita termospullo. 1/2007 Kemira 3

4 TEKSTI MAARIT SEELING KUVA JUHA SALMINEN Saara Hassinen LUOTTAA BIOTEKNOLOGIAN NOUSUUN Suomalaisen bioteknologian mahdollisuudet herättivät vuosituhannen vaihteessa suuria odotuksia. Maailmanvalloitus ei kuitenkaan toteutunut niin nopeasti kuin toivottiin, ja alan tukemista julkisella rahoituksella alettiin arvostella. Suomen Bioteollisuus ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen uskoo edelleen vahvasti bioteknologiayritysten mahdollisuuksiin. 1. Mistä bioteknologian viivästymiset johtuvat? Bioteknologiayrityksiin kohdistui alun alkaenkin ylisuuria odotuksia. On muistettava, että bioalan tuotekehitys vie aikaa jopa vuotta. Oma merkityksensä on myös rahoitusjärjestelmämme kehittymättömyydellä. Tuotekehitystyö ja yritystoiminnan käynnistäminen on kallista. Alan yrityksillä ei ole ollut varaa satsata riittävästi liiketoimintaosaamiseen ja markkinointiin. 2. Koska alalla saavutetaan todellisia läpimurtoja? Itse asiassa joitakin läpimurtoja on jo saavutettu, mutta niillä ei ole ollut samanlaista uutisarvoa kuin epäonnistumisilla. Etenkin teollisen biotekniikan puolella on jo paljon hyviä esimerkkejä, ja niitä tulee koko ajan lisää. Toisaalta tiedossa on myös ollut, että lääketeollisuuden tuotekehitysprojektit ovat huomattavan pitkiä. Vaikka liikevaihtoa ei olisikaan, yrityksen arvo kasvaa projektien edetessä. 3. Missä kaikessa bioteknologiaa voidaan hyödyntää? Biotekniikalla on hyvin paljon erilaisia käyttötarkoituksia. Sen avulla pyritään löytämään ratkaisuja viljelykasvien satomäärien kasvattamiseen, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, ympäristön huoltoon, energiantuotantoon ja elämän laadun parantamiseen. Biotekniikka esimerkiksi puhdistaa jätevesiä tai saastunutta maata ja sellumassan valkaisu on ympäristöystävällisempää biotekniikkaa hyödyntäen. Teollisen biotekniikan tuotteiden avulla voidaan muun muassa kirkastaa mehuja ja parantaa pesuaineiden pesutehoa. Alan kehittyminen luo jatkuvasti uusia käyttömahdollisuuksia. 4. Miten bioteknologia ja kemia linkittyvät toisiinsa? Modernilla bioteknologialla tarkoitetaan niitä menetelmiä ja sovelluksia, jotka on saatu kemian, biokemian ja perinnöllisyys tieteen aloilta tulleen tuntemuksen myötä. Soluissahan tapahtuu koko ajan paljon kemiallisia reaktioita. Bioteknologia on siis tavallaan osa kemiaa. Kytkös on hyvin vahva. ChemBio Finland 07 Helsingin Messukeskuksessa Saman katon alta löytyvät kemianteollisuus, bioteknologia ja laboratoriotuotteet sekä nanoteknologia. 4 Kemira 1/2007

5 ajan asiat LYHYESTI» Kemira on yhtenäistänyt kaikkien liiketoiminta-alueidensa nimet vastaamaan strategista tavoitetta siirtyä kemikaalien toimittamisesta entistä selvemmin asiakastarpeita vastaavien sovellutusten tuottamiseen. Uudet nimet ovat Kemira Pulp&Paper (ent. Pulp & Paper Chemicals), Kemira Water (ent. Kemwater) Kemira Specialty, (ent. Performance Chemicals) ja Kemira Coatings (ent. Paints & Coatings)» Petri Boman aloitti Kemira Oyj:n osto- ja logistiikkajohtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä. Boman siirtyi tehtävään Kemira-konserniin kuuluvan Tikkurila Oy:n osto-, tuotanto- ja logistiikkatoimintojen johdosta.» Millaisia ovat uudet kemikaalien ja täyteaineiden syöttömenetelmät paperikoneella? Miten terrorismin uhkaan varaudutaan analytiikan keinoin? Vastaukset kuullaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään ChemBio Finland 07 -messutapahtuman yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa » Kemira on myynyt Helsiginborgin toimistorakennuksen, tuotekehitys- ja laboratoriorakennuksen, huvilat ja urheilu hallin sekä 5 hehtaaria maata ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle. Samalla Kemira sopi toimistorakennuksen vuokraamisesta 10 vuodeksi ja tuotekehitysrakennuksen vuokraamisesta 15 vuodeksi.» Kemiran omistama OnePoint Oy on myynyt sähkönsiirtoliiketoimintansa Kokkolassa Kokkolan Voimalle. Kauppaan kuuluu liiketoiminnan lisäksi kaksi teollisuuskiinteistöä. Samalla allekirjoitettiin aiesopimus, jonka mukaan Kokkolan Voimalla tai sen osoittamalla ostajataholla on oikeus ostaa tehdaspalveluyhtiö OnePoint Oy:n koko osakekanta Kemiralta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Kemira laajentaa vesikemikaaliliiketoimintaansa Brasiliassa Kemira Water Solutions Brasil Ltda on allekirjoittanut sopimuksen Dalquim Industria e Comercio Ltda:n omistamien kahden yhtiön ostamisesta. Yhtiöt valmistavat vedenpuhdistuksessa käytettäviä epäorgaanisia saostuskemikaaleja. Dalquim on yksi johtavista alumiinipohjaisten epäorgaanisten saostuskemikaalien valmistajista Etelä-Brasiliassa. Ostettavien yhtiöiden liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa. Kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja muiden kaupan ehtojen täyttymisen. Ostettavat yritykset sijaitsevat Etelä - Brasiliassa ja niillä on kaksi tuotantoyksikköä. Asiakaskunta koostuu pääosin paperiteollisuudesta ja kunnista. Paperiteollisuuden kasvavien tarpeiden lisäksi yhtiö keskittyy kunnalliseen juoma- ja jäteveden puhdistukseen eteläisen Brasilian osavaltioissa. Kauppa tukee erittäin hyvin Kemiran tavoitetta lisätä keskinäistä synergiaa ja vahvistaa asemaansa maailman johtavana sellu-, paperi- ja vedenpuhdistuskemikaalien toimittajana kehittyvillä markkinoilla. Kemiran omistama Kemwater Brasil S.A. valmistaa vedenpuhdistuskemikaaleja Bahian alueella Pohjoisja Itä-Brasiliassa sekä Sao Paulossa. Kemwater Brasil S.A.:n liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Kemira laajentaa merkittävästi nykyistä tuotevalikoimaansa Brasiliassa ja saa vahvan maantieteellisen aseman eteläisen Brasilian markkinoilla. Kemira on maailman johtava epäorgaanisten saostuskemikaalien toimittaja ja kolmanneksi suurin polymeerien toimittaja. Yritys tarjoaa vedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyratkaisuja kunnallisille ja yksityisille vedenpuhdistamoille sekä teollisuuteen. Kemiran vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin henkilöä. Vesikemikaaliliiketoimintaa on noin 30 maassa. 1/2007 Kemira 5

6 ajan asiat SELLU- JA PAPERIKEMIAN LIIKETOIMINTA LAAJENEE ARGENTIINAAN PUOLALAINEN SWIECIE KOKONAISUUDESSAAN KEMIRAN OMISTUKSEEN TIKKURILA OSTAA TEOLLISUUSMAALITEHTAAT VENÄJÄLLÄ Kemira do Brasil rakentaa Capitan Bermudeziin Santa Fe hen Argentiinaan kloori dioksidilaitoksen Cellulosa Argentinan sellutehtaiden yhteyteen. Yhtiöt ovat sopineet myös kaikkien sellunvalkaisussa käytettävien kemikaalien pitkäaikaisesta toimituksesta. Laitoksen on määrä käynnistyä alkuvuodesta Investointi on arvoltaan alle kymmenen miljoonaa euroa. Kemiran strategiana on vahvistaa sellu- ja paperikemian markkina-asemaansa maailman nopeimmin kasvavilla markkinoilla Eteläisessä Amerikassa. Kemiran vahvuutena on myös se, että yhtiö pystyy tarjoamaan maailmanlaajuisille sellutuottajille koko prosessin kattavia ratkaisuja, Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen johtaja Harri Kerminen painottaa. Kemira on ostanut Mondin osuuden Kemira Swiecie Sp.zo.o:n osakkeista. Kemira Swiecie on ollut Kemiran ja Mondin yhteisyritys, jonka osakkeista Kemira on omistanut 65 % ja Mondi 35 %. Kemira tuottaa Mondilta saaduista raaka-aineista mäntyöljyä, jota jatkojalostetaan Kemiran Kremsin tehtaalla Itävallassa. Kemiran tehdas Swieciessä sijaitsee Mondi Packagingin tehdas alueella. Kemiran ja Mondin yhteistyö jatkuu entiseen tapaan myös kaupan jälkeen. Kemira Swiecie myös tuottaa ja myy laajan valikoiman muita paperikemikaaleja. Kemira haluaa kehittää sellu- ja paperikemikaaliliiketoimintaansa Itä-Euroopassa ja tutkii mahdollisuuksia lisätä paperikemikaalituotantoaan Puolassa. Kemiran maaliliiketoiminnoista vastaava Tikkurila vahvistaa strategiansa mukaisesti markkina-asemaansa Itä-Euroopan maalimarkkinoilla. Tikkurila Oy on allekirjoittanut sopimuksen 70 %:n osuuden ostamisesta kahdesta Pietarissa toimivasta maalitehtaasta nimeltään OOO Gamma ja OOO Ohtinski zavod poroshkovyh krasok. Gamma on yksi Venäjän merkittävimmistä metalliteollisuusmaalien valmistajista. Sen liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 110. Ohtinski zavod poroshkovyh krasok -yhtiö valmistaa ja markkinoi pulverimaaleja omalla OHTEK-tuotemerkillään. Sen liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 50. MAAILMALTA» Suomen kemian alan tutkimus alkoi Turussa, jonka akatemiassa työskenteli maailmankuulu kemisti Johan Gadolin. Hän löysi yttriumiksi nimeämänsä 39. alkuaineen. Maametalli gadolium, 64. alkuaine, ristittiin hänen mukaansa. (Kemia-Kemi 9/2006).» Vain joka viides maito- tai mehupakkaus palautetaan keräykseen Suomessa, kun EU:ssa keskiarvo on lähes joka kolmas. (Forum för ekonomi och teknik, )» Maineikkaan MIT:n ja Hongkongin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nestemäisen nanolaastarin, joka py säyttää isonkin vamman aiheuttaman verenvuodon 15 sekunnissa. (Kemia-Kemi 9/2006).» Vuonna 2020 biodieselin käyttö tulee kasvamaan globaalisti 24 miljardia litraa vuodessa, kun kasvu oli vuonna ,5 miljardia litraa vuodessa. (ICIS Chemical Business )» Maailman uusista suurista paperikoneista viiden viime vuoden aikana noin 55 prosenttia on tehty Kiinaan. (Helsingin Sanomat ) 6 Kemira 1/2007

7 ajan asiat YLI EUROA ITÄMEREN SUOJELUUN Juhlaviikkojen, WWF:n ja Kemiran yhteistyöllä on kerätty varoja Itämeren suojelun hyväksi. Viime vuonna yhteistyöprojekteja oli kaksi: kaikkiin tapahtumiin myytävä Itämerilippu sekä Itämerelle omistettu avajaiskonsertti. Myytyjen Itämerilippujen määrä, 1368 kappaletta, oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Niistä kertynyt 2736 euron summa menee Itämeren suojeluun. Normaalihintaiseen lippuun lisätään kaksi euroa, NYKYISELLE HALLITUKSELLE EHDOTETAAN JATKOA Kemira Oyj:n osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön nykyinen hallitus valitaan kokonaisuudessaan seuraavalle toimikaudelle. Nimitysvaliokunta ehdottaa myös nykyisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemista tehtäviinsä uudelleen. Nykyinen puheenjohtaja on Anssi Soila ja varapuheenjohtaja Eija Malmivirta. Hallituksen muu jäsenet ovat Elizabeth Armstrong, Heikki Bergholm, Ove Mattsson, Kaija Pehu-Lehtonen ja Markku Tapio. LANNOITETOIMINTA MYYTY KOKONAISUUDESSSAAN jotka menevät lyhentämättöminä WWF:n Itämerityöhön. Itämerelle omistettu Juhlaviikkojen avajaiskonsertti keräsi Finlandiatalon täyteen yleisöä. Yli 300 muusikkoa esitti Esa-Pekka Salosen johdolla Mahlerin kahdeksannen sinfonian. Konsertin jokaista myytyä lippua kohden Juhlaviikkojen yhteistyökumppani Kemira lahjoitti viisi euroa WWF:n Itämerityöhön. Lahjoitussumma oli 7875 euroa. Anneli Alfthan (vas.) ja Timo Tanninen WWF:stä ottivat vastaan Kemiran Timo Lepän ja Riikka Frimanin ojentaman lahjoitusshekin. Kemira on myynyt omistusosuutensa (50 %) Kemira Arab Potash Company Ltd:stä (Kemapco) Arab Potash Company Ltd:lle (APC). Kemira on nyt myynyt strategiansa mukaisesti kaikki ne vesiliukoisia lannoitteita valmistavat yhtiönsä, jotka jäivät jäljelle Kemira GrowHow:n Kemira Oyj:stä irtautumisen jälkeen vuonna Liiketoimintamyynnillä ei ole merkittävää vaikutusta Kemiran tulokseen. Kemapco sijaitsee Aqabassa, Jordaniassa ja se tuottaa kaliumnitraattia ja diakal siumfosfaattia. CYTEC-KAUPAN TOINEN VAIHE VAHVISTUNUT Amerikkalaisen Cytecin vesikemikaali- ja akryyliamidiliiketoiminnan myynnin toisen vaiheen vahvistuminen siirsi Hollannin Botlekin tuotantolaitoksen Kemiran omistukseen. Loppujen eli Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella olevien omaisuuserien odotetaan siirtyvän Kemiralle vuoden 2007 toisen neljänneksen aikana. Ensimmäinen osa Cytecin liiketoiminnasta siirtyi Kemiralle jo lokakuussa OSAKEMARKKINAT Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus nousi Kemiran osakekurssi saavutti helmikuun alussa tulosjulkistuksen alla kaikkien aikojen korkeimman tason ja ylitti 19 euroa. Kemiran markkina-arvo nousi näin 2,4 miljardiin euroon. Ulkomaalaisomistus on jatkanut myön teistä kehitystään. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus Kemiran omis tajista oli tammikuun lopussa 22,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 18,3 prosenttia. Suomalaiset instituutiot omistivat Kemirasta 17,4 prosenttia ja kotitaloudet 8,1 prosenttia. Kemiralla oli hallussaan 3,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja Suomen valtiolla 48,6 prosenttia. Vuoden 2006 aikana 16 pankkia ja pankkiiriliikettä teki Kemirasta sijoitusanalyysejä. Kemiraa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot löytyvät Kemiran kotisivuilta kohdasta Sijoittajat Osake Analyytikot. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS KEMIRA HEX GENERAL OMX Helsinki CAP FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI klo varsinainen yhtiökokous klo 9.00 osavuosikatsaus 3kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk /2007 Kemira 7

8 Kullakin markkina-alueella ja kullakin asiakkaalla on omat erityispiirteensä, joiden tunteminen on erittäin tärkeää, Harri Kerminen korostaa. 8 Kemira 1/2007

9 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT KIMMO BRANDT Tähtäimessä asiakkaan suorituskyky Yritysostojen myötä olemme hankkineet kattavan tuote- ja palvelukokonaisuuden, joka antaa meille mahdollisuuden ainutlaatuisten ratkaisujen luomiseen, Kemiran sellu- ja paperiliiketoimintaa johtava Harri Kerminen sanoo. Viime syksynä työnsä Kemiran sellu- ja paperikemikaaliliiketoiminnan johtajana aloittanut Harri Kerminen toteaa, että vaikeuksistaan huolimatta maailman metsäteollisuus tarjoaa yhtiölle paljon kasvumahdollisuuksia. Metsäteollisuus kokonaisuutena on edelleen pirstaleinen, ja yhdentymistä tapahtuu varmasti kaikkialla. Kemiran on oltava mukana tässä kehityksessä. Alan kemikaalimarkkinat ovat tällä hetkellä noin 20 miljardia euroa vuodessa, ja kasvuvauhti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka asiakkaiden kannattavuudessa on toivomisen varaa, kyseessä on erittäin kiinnostava bisnes, Kerminen toteaa. Vaikka Kemiralla on globaalin markkinajohtajan asema sellu- ja paperikemikaaleissa, sen osuus kokonaisuudesta on vain viitisen prosenttia. Toisaalta asiakasteollisuuden markkinajohtajalla Stora Ensollakaan ei ole kuin viitisen prosenttia maailmanmarkkinoista. Tässä mielessä suurimman toimittajan ja suurimman asiakkaan välillä vallitsee tasapaino. ASIAKASTUNTEMUS ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Kerminen toteaa, ettei liikevaihdon kasvattaminen sinänsä ole ainoa tavoite. Olennaista Kemiralle on yritysostojen kautta saavutettu mahdollisuus yhä ainutlaatuisemman tuote- ja palvelukokonaisuuden luomiseen. Asiakas saa Kemiralta kokonaisratkaisut, jotka parantavat heidän kannattavuuttaan. Kannattavuuden parantaminen on myös Kemiralle tavoite numero yksi, Kerminen painottaa. Tietysti meidän on oltava riittävän suuria palvelemaan globaaleja asiakkaitamme siellä missä ne toimivat. Mutta pitemmän päälle varsinaisen kilpailuedun meille antaa toimialan laajimman tuotepaletin ohella kykymme tarjota avainasiakkaillemme kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla he saavuttavat lisää suorituskykyä. Avainasiakkaista puhuminen ei tarkoita sitä, että esimerkiksi pelkkiin kemikaalitoimituksiin tyytyvät asiakkaat olisivat Kemiralle vähempiarvoisia. Entistä tarkemmalla asiakassegmentoinnilla pyritään siihen, että kullekin asiakkaalle osataan luoda mahdollisimman tarkoituksenmukainen tuote- ja palvelukokonaisuus. Strategia hyvin pitkälti rakentuu asiakassegmentoinnille. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa asiakkaamme odottavat meiltä yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua ja vastuunottoa. Sikäläinen kulttuuri poikkeaa eurooppalaisesta kulttuurista. Kullakin markkina- alueella ja kullakin asiakkaalla on omat erityispiirteensä, joiden tunteminen on palvelumme laatua ja tehokkuutta ajatellen erittäin tärkeää. LISÄÄ VASTUUTA TOIMITTAJALLE Kattavan tuotepalettinsa ansiosta Kemira on kehittänyt konsepteja, joiden avulla asiakas saa toivomansa tuoteominaisuudet mahdollisimman edullisesti. Oletetaan esimerkiksi, että painotalo asettaa asiakkaallemme tietyt vaatimukset paperin vaaleuden suhteen. Ensimmäiseksi sellutehtaan on valittava oikeat puulajit. Tämän jäl-» 1/2007 Kemira 9

10 keen me otamme vastuun siitä, että sellu- ja paperiprosessissa käytettävät kemikaalit antavat lopputuotteelle halutun vaaleuden kilpailukykyisimpään hintaan. Analysoimme prosessin eri vaiheet, toimitamme tarvittavat kemikaalit ja opastamme niiden käytössä. Vaikka ratkaisumyynti on vielä suhteellisen pientä, Kermisen antama esimerkki valaisee Kemiran tulevaisuutta. Yhä useammilla asiakkailla etenkin nopeasti kasvavilla markkina-alueilla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on halukkuutta luovuttaa vastuuta toimittajalle. Saamme lisää vastuuta asiakkaiden prosesseista yhtäältä sen takia, että he haluavat keskittyä ydinliiketoimintaansa ja toisaalta sen takia, että heillä ei aina ole riittävästi kemikaaleihin liittyvää asiantuntemusta. Kemiran erottautumisstrategia johtaa parhaassa tapauksessa siihen, että asiakas tilaa siltä kaikki tarvitsemansa kemiantuotteet ja -palvelut. Kehitys kulkee tähän suuntaan. Mitä suuremman osan asiakkaan prosessista saamme vastuullemme, sitä suuremmiksi kasvavat tämän vaihtokustannukset. Asiakkaan kannalta tämä voi tuntua ongelmalliselta, mutta toisaalta toimitusten keskittäminen yhdelle toimittajalle merkitsee sitä, että ongelmatilanteissa vältetään aikaa vievät keskustelut siitä, kenen syytä vaikeudet ovat. Aika on rahaa, ja parinkin prosentin lisäys tuotannossa merkitsee asiakkaalle miljoonia euroja vuodessa. SELKEÄ STRATEGIA OHJAA TOIMINTAA Kyetäkseen hallitsemaan ja johtamaan nopeasti kasvavaa liiketoimintaa Kemira on siirtynyt globaaliin yritysrakenteeseen, joka tähtää entistä voimakkaammin asiakkaan suorituskyvyn parantamiseen. Strategiassa erityinen paino on jalansijan vahvistamisessa kehittyvillä MENESTYKSEN MYÖTÄ ENERGIATASO NOUSEE JA TÄMÄ RUOKKII EDELLEEN MENESTYSTÄ. markkina-alueilla. Tuotteiden ja palveluiden välillä olevia synergioita vahvistamalla sellu- ja paperiliiketoiminnassa päästään yhä lähemmäksi kokonaistarjoomaa (Total Chemical Offering), jonka avulla asiakas saa haluamansa tuoteominaisuudet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Strategian perustekijöitä ovat myös vankka tutkimus- ja kehitystyö ja aktiivinen rooli toimialan yhdentymisessä. Se, kuinka hyvin onnistumme strategiamme toteutuksessa, on kiinni henkilöstön osaamisesta, Kerminen painottaa ja jatkaa: On itsestään selvää, että mikään yritys ei kilpailluilla markkinoilla voi pärjätä ilman hyvää strategiaa. Kilpailun kuitenkin lopulta ratkaisee se, kuinka hyvin yritys strategiaansa toteuttaa. Pääjohtaja Lasse Kurkilahti on tehnyt lujasti jalkatyötä esitellessään Kemiran strategiaa ja sen toteuttamiseen liittyvää Good to Great -ohjelmaa. Liiketoimintaalueiden johtajat ja yksiköiden johtajat vievät viestiä eteenpäin omissa organisaatioissaan. PITKÄN LINJAN KEMIRALAINEN Kermisellä on 20 vuoden kokemus johto tehtävistä Kemirassa. Aluksi hän veti tehtaiden suunnittelu- ja rakennusprojekteja eri puolilla maailmaa, sen jälkeen hän toimi tehtaanjohtajana ja joitakin vuosia myös henkilöstöjohtajana. Vuodesta 2000 syksyyn 2006 Keminen johti Kemiran teollisuuskemikaali liiketoimintaa eli nykyistä Kemira Specialtya. Minulla on ollut onni saada ammentaa kokemusta monenlaisesta bisneksestä, niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Sen voin sanoa, että johtajana kehittyminen vaatii sen, että ihminen menee muutaman mankelin läpi. Kilpaillussa bisneksessä vaikeuksia ei tarvitse etsiä, ne tulevat kyllä muutenkin vastaan. Itsetunto ja kyvykkyys kasvavat kovissa paikoissa, jos kasvaakseen ovat. Kerminen korostaa, että johtajan on kyettävä käyttämään kumpaakin aivopuoliskoaan. Terveen itsetunnon omaava henkilö uskaltaa luottaa intuitioonsa tilanteissa, joissa on tehtävä tärkeitä päätöksiä nopeasti. Tietysti faktoja tarvitaan päätösten pohjaksi, mutta asioiden loputon analysointi johtaa siihen, että kilpailija vie markkinat. Johtajan on uskallettava ottaa riskejä ja luottaa tunteisiinsa. Ja onhan tunnejärjestelmäkin tietynlainen informaatiojärjestelmä. Kermisen mukaan johdon keskeisin tehtävä on luoda ja näyttää liiketoiminnan suunta sekä tukea strategiaa toteuttavia ihmisiä. Kemiran kaltaisessa, teknologiapohjaisessa yrityksessä asiajohtaminen helposti korostuu, mutta linjaorganisaatiossa henkilöjohtamisen kyvyt lopulta ratkaisevat menestyksen. Sen jälkeen kun strategia ja rakenne ovat kunnossa, ihmisille on annettava kovia mutta realistisia tavoitteita ja heitä on kannustettava työssään. Menestyksen myötä energiataso organisaatiossa nousee ja tämä ruokkii edelleen menestystä. Erityisen iloinen Kerminen on siitä, että Kemiran kilpailukyky on selvästi parantunut myös työmarkkinoilla. Kemirassa on todella positiivinen muutos meneillään. Sen takia kyvykkäät ihmiset ovat alkaneet hakeutua meille töihin. Tämä on tietysti strategian toteuttamisen kannalta valtavan tärkeätä. Ihmiset tekevät tuloksen. 10 Kemira 1/2007

11 Eurooppa nyt HYVÄÄ VUOTTA SEURAA KOHTUULLINEN 2007 Eurooppalaiselle kemianteollisuudelle vuosi 2006 oli suotuisa. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan kemianteollisuuden tuotanto ilman lääketeollisuutta kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin ja ylittää selvästi viiden viimeisen vuoden keskimääräisen kasvun. Vaikka Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic odottaa kasvun lievästi hiipuvan tänä vuonna, lääketeollisuuden ulko puolisen kemianalan liiketoiminnan odotetaan yltävän 2,2 prosentin lisäykseen. Kemikaalien myynti kasvoi jatkuvasti viime vuoden alusta lähtien. Kotimaan myynnin arvioidaan lisääntyneen 4,6 prosenttia vuonna Ylämäkeä vauhditti pääasiassa asiakasyritysten liiketoimintojen suotuisa kehitys. Toisena EU:n kemian kasvun kiihdyttäjänä oli kaupan kehittyminen EU:n pääkauppakumppaneiden kanssa. Vienti on kasvanut tuontia nopeammin, minkä seurauksena kaupan ylijäämä on vahvistunut. Useimmat kemian sektorit ovat hyötyneet parantuneesta liiketoimintaympäristöstä. Peruskemikaalien, polymeerien ja petrokemikaalien tuotannon kasvu jatkui Erikois- ja hienokemikaalien tuotannon arvioidaan kasvaneen 2,8 prosenttia viime vuonna ja toipuneen näin edellisvuoden 1,2 prosentin pudotuksesta. Kuluttajien luottamus talouden terveeseen kehitykseen näkyy kuluttajille suunnattujen kemikaalien menekin lähes 4 prosentin kasvussa. Cefic arvioi viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana liiketoimintaympäristön hieman taantuneen. Luottamus kemian alalla on edelleen hyvä, mutta optimismi on hieman laskussa. Maailmantalouden kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2007, erityisesti Yhdysvalloissa. Öljyn hintakehitys ja heikko dollari luovat lisää epävarmuutta. Näistä laskusuuntaan vaikuttavista tekijöistä huolimatta Cefic odottaa EU:n kemianteollisuuden tuotannon lääketeollisuus mukaan luettuna kasvavan tänä vuonna 3 pro senttia. Siinä olisi hieman Tuotannon kasvu % ,5 6,5 5,0 3,0 3,8 2,7 pudotusta vuoden 2006 kasvusta, joka oli 3,6 prosenttia. Suomessa kemianteollisuus ylsi viime vuonna euroop palaistakin teollisuutta nopeampaan kasvuun. Tuotanto kasvoi 10 ensimmäisen kuukauden aikana 5 prosenttia, ilmenee Kemianteollisuuden talouskatsauksesta. Tänä vuonna kasvuvauhti on järjestön mukaan Suomessakin maltillisesti hidastumassa. Kemianteollisuus on hyötynyt sekä viennin kehityksestä että kotimarkkinoiden vedosta. Nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä kysynnän kasvun hidastumisesta lähes kaikissa tuoteryhmissä. Kotimainen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto ei ole vieläkään päässyt kasvu trendille, mikä heijastuu 3,5 3,1 1,8 2,8-1,2 Erikois- ja hienokemia 2,5 2,2 myös metsäteollisuuden tarvitsemien kemikaalien kysyntään. Kemianteollisuus arvioi myös talouskasvun hidastuvan Euroopassa, mikä pitänee massa- ja paperiteollisuuden tuotannon jatkossakin vaisulla tasolla. Venäjän pyrkimys jalostaa aiempaa enemmän metsävarojaan paikallisesti, on järjestön mielestä huono uutinen suomalaisille massaja paperinvalmistajille, vaikkei välttämättä paperikemikaalien valmistajille. Kemiallisten tuotteiden valmistus oli vuonna 2006 ensimmäisellä puoliskolla voimakkaassa kasvussa, teknokemian tuotteita lukuun ottamatta. Syksyllä kasvu kuitenkin hidastui. Maali- ja väriteollisuuden tuotanto on pysynyt korkealla tasolla eikä tuotannon kääntymisestä laskuun ole näkyvissä. KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTANNON KASVU Epäorgaaninen peruskemia 1,7 TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS ,5 1,4 Lääketeollisuus Kuluttajakemikaalit Kemianteollisuus pl. lääketeollisuus 2,3 3,6 Petrokemia 3,0 1,5 1,1 Muovit, kumi, keinokuidut Lähde: Cefic 1/2007 Kemira 11

12 TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT TIMO TALUS UUTTA TEKNOLOGIAA 12 Kemira 1/2007

13 KIERRÄTYKSEEN Rautaruukki Oyj:n terästehtaalle Raahen rakennettava suolahapon kierrätyslaitos toteuttaa osuvasti Kemiran KIES-yksikön liikeideaa. Ruukki luopuu ydinosaamisensa ulkopuolisesta toiminnasta ja Kemira saa käyttöönsä vedenpuhdistuskemikaalien raaka-ainetta. Tästä hyötyy myös ympäristö. Kemira toimittaa Rautaruukin Raahen tehtaalle kuumavalssatun teräksen pinnan puhdistuksessa eli peittauksessa käytettävän hapon elvytys laitoksen. Hanke on osa Kemiran kasvavaa vesikemikaaliliiketoimintaa. Hapon regenerointi perustuu yhtiön omaan teknologiaan, jonka avulla peittauksessa käytettävä suolahappo voidaan kierrättää lähes 100-prosentti sesti. Laitoksen on tarkoitus käynnistyä ensi kesänä. Ruukille elvytyslaitoksen etuja ovat aiempaa menettelyä pienemmät käyttökustannukset. Uuden prosessin energian kulutus on alhaisempi ja säästöjä syntyy myös kuljetuksissa, Raahen tehtaan toiminnan ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä sanoo. Peittaushappo kuskataan nykyisin säiliöautoilla Ruukin Raahen tehtailta yhtiön Hämeenlinnan tehtaille käsiteltäväksi. Siellä peittaushaposta erotetaan siihen liuennut rauta oksidi. Prosessi tapahtuu kuumenta malla käyt täen maa- kaasua energialähteenä. Elvy tetty suolahappo ja rautaoksidi matkaavat auto- ja junakyydeillä takaisin Raaheen. Kuumennettaessa peittaushappoa vapautuu kaasuja, jotka pitää käsitellä. Hämeenlinnassa on tarkat rajaarvot piipuista ilmaan pääseville kaasuille. Myös näiltä osin tilanne helpottuu ja prosessin ympäristöystävällisyys lisääntyy. Haitallisia jakeita ei joudu vesistöön eikä ilmaan. Oman ongelmansa muodostaa rauta oksidin kierrätys. Sitä on myyty ja myydään edelleen pieniä määriä muun muassa maaliteollisuu delle ja magneetti nauhoja valmistaville yrityksille. Valtaosa niin Raahen kuin Hämeenlinnankin tehtaan peittaushapoista erotetusta rautaoksidista on kuitekin käytetty Raahessa. Rautaoksidi korvaa osaltaan osto - rikastetta. Sen rautapitoisuus on jopa 70 prosenttia. Rautaoksidin hyödyntämiseen teräksen valmistuksessa liittyy kuitenkin omat vaikeutensa sen käsiteltävyyden takia ja olemme» 1/2007 Kemira 13

14 Peittaushapon kierrätyksen uudelleen järjestely sopii hyvin yritysten strategioihin keskittyä entistä enemmän ydin liiketoimintoihinsa, tuotantopäällikkö Timo Karjalahti (vas.) ja tuotannon ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä katsovat. pyrkineet myymään sitä muun teollisuuden käyttöön. POHJOISMAIDEN SUURIN TERÄSTEHDAS Raahen terästehdas on Suomen suurimpia yksittäisiä teollisia työpaikkoja ja Pohjoismaiden suurin teräksen tuotantolaitos. 530 hehtaarin tehdasalueella työskentelee yli ruukkilaista ja noin 500 urakoitsijan työntekijää. Terästä syntyy vuodessa 2,8 miljoonaa tonnia. Tehtaalla valmistetaan kuumavalssattuja levy- ja nauhatuotteita sekä komponentteja omaan jatkojalostukseen ja loppuasiakkaille. Pääosa teräsnauhakeloista kuljetetaan jalostettavaksi Ruukin Hämeenlinnan tehtaalle, jossa ne kylmävalssataan ja pinnoitetaan. Kuumavalssattua teräsnauhaa käyttävät myös konsernin putkitehtaat. Kuumavalssattuja teräslevyjä toimitetaan suoraan asiakkaille, kuten telakoille, konepajoille ja offshore-teollisuudelle. Ruukki toimittaa metalliin perustuvia tuotteita, komponentteja ja avaimet käteen -periaatteella kokonaistoimituksia, jotka vaativat entistä enemmän erikoisteräksiä. Raahessa ollaankin investoimassa tekno logiaan, jolla pystytään valmistamaan ja lisäämään muun muassa erittäin lujien teräslaatujen osuutta, Pisilä kertoo UUSI LAITOS PEITTAUSLINJAN JATKOKSI Yli kymmenesosa eli tonnia teräs nauhatuotannosta peitataan. Kuuma valssauksen yhteydessä, jäähdytysvaiheessa, teräksen pintaan syntyy rautaoksidia, joka puhdistetaan pois suolahapolla. Näin teräksen pinta on jatkossa helposti maalattavissa tai muuten käsiteltävissä. Kemiralaiset ovat lähestyneet ongelmia uudesta näkökulmasta ja etsineet niihin monin tavoin hyödyllisiä ratkaisuja, Erkki Pisilä sanoo. Peittausta varten teräsnauha kelataan auki ja oikaistaan. Suolahappoa sisältävän altaan jälkeen teräsnauha matkaa peittauslinjalla kolmeen huuhtelualtaaseen. Lopuksi teräksen pinta vielä öljytään. Käytämme suolahappoa noin tonnia vuodessa. Prosessissa happo muuttuu ferrokloridiksi ja vedeksi. Se on liki kokonaisuudessaan kierrätettävissä ja regeneroitavissa niin, että uutta happoa prosessiin lisätään vuosittain vain noin tonnia. Nyt ferrokloridi johdetaan varastosäiliöön, josta se kuljetetaan säännöllisin väliajoin Hämeenlinnaan. Hapon kierrättämiseksi Raahen ja Hämeenlinnan välillä on matkannut toistasataa säiliöautokuormaa vuodessa. Kemira rakentaa valssaamohallin päätyyn noin sadan neliön suuruiset prosessitilat ja laitteiston, jonka kautta suolahappo kiertää takaisin peittausaltaisiin. Laitoksesta tulee miehittämätön ja täysin automatisoitu. Peittauslinjan hoitaja valvoo prosessia. KESKITYTÄÄN YDINTOIMINTOIHIN Kyse on palvelusopimuksesta, jossa Kemira vastaa laitoksen toteuttami- 14 Kemira 1/2007

15 NÄYTTÖ OSAAMISESTA Raahen tehdas on Pohjoismaiden suurin teräksen tuotantolaitos. Terästä valmistuu 2,8 miljoonaa tonnia vuodessa. sesta ja toiminnasta. Pisälän mukaan toimintamalli sopii hyvin yritysten nykystrategioihin, joiden mukaisesti ne keskittyvät entistä enemmän ydinosaamisiinsa. Kun terästehdas 1960-luvun alussa rakennettiin, kaikki tarvittava piti tehdä itse. Sittemmin esimerkiksi tehdas alueella tapahtuva kalkin polttaminen ja hapen valmistus ovat siirtyneet kauppojen myötä yrityksille, joille ne ovat ydinosaamista. Peittaushapon kierrätyksen uudelleen järjestely on jatkoa tälle kehitykselle. Ruukki valmistaa ja myy terästuotteita ja pyrkii laajenemaan omassa asiakaskunnassaan entistä kokonaisvaltaisempien ratkaisujen toimittajaksi. Happojen käsittely ja kierrätys eivät ole ydinosaamistamme. Koska Kemiralla on tarjota siihen nykyistä parempi ratkaisu, asia kannattaa antaa kemiralaisten hoidettavaksi, Pisilä korostaa. Raahen regenerointilaitoksen toimituksesta vastaa Kemiran viime syksynä hankkima tytäryhtiö Galvatek Oy. Käytettävä teknologia on kehi tetty valtaosin Kemiran Oulun tutkimuskeskuksessa. IDEA JALOSTUI PROSESSIKSI Pisilän mukaan idea peittaushapon elvytysprosessin uudistamisesta sai alkunsa Ruukin Hämeenlinnan teh taalla. Vaikeasti hyödynnettävä rauta oksidi sekä Hämeenlinnan ja Raahen välinen rekkaralli koettiin ongelmiksi. Asia nousi esiin keskusteltaessa Kemiran kanssa vesihuollon uudelleen järjestämisestä. Kemiralaisten keskuudessa heräsi ajatus muuttaa elvytysprosessia niin, puhtaan suolahapon lisäksi syntyykin rautaoksidin asemasta rautasulfaattia, jota voidaan hyödyntää Kemiran vesikemikaalituotannossa. Kemiallisesti tämä onnistuu puhdistamalla ferrokloridiliuos rikkihapolla. Kyseessä on pilottihanke. Näin se haluttiin toteuttaa Hämeenlinnan sijasta Raahessa, jossa peittausmäärät jäävät tuntuvasti Hämeenlinnaa pienemmiksi. Kun Hämeenlinnan laitos aikanaan uusitaan, Kemiran prosessista on jo kokemuksia ja uusi prosessi on yksi vaihtoehto sielläkin. Raahe sijaitsee lähellä Kemiran Oulun yksikköä, jonka kanssa Rautaruukilla on muutenkin paljon yhteistyötä. Uuden prosessin käyttöönoton riski on sikälikin pieni, että varajärjestelynä peittaushappo voidaan edelleen kuljettaa Hämeenlinnaan käsiteltäväksi, Pisilä toteaa. Kemiran aloitteellisuus peittaushapon elvytysprosessin kehittämiseksi on ollut kiitettävää. Kemiralaiset ovat osanneet lähestyä ongelmiamme uudesta näkökulmasta ja etsineet niihin monin tavoin höydyllisiä ratkaisuja. Itse olemme hyödyntäneet rauta oksidia ongelmista huolimatta miettimättä sen kummemmin elvytysprosessin muuksi Luhtala toteaa. muuttamista. Raahen peittaushapon kierrätyslaitos on ensimmäinen Kemiran kehittämälle uudelle teknologialle rakennettu täyden mittakaavan tuotantolaitos. Näin se on tärkeä esimerkki yhtiön KIES-liiketoiminnan (Kemira Industrial and Environmental Services) osaamisesta. Ollaksemme uskottava toimittaja meillä täytyy olla toimiva referenssilaitos. Uudelle teknologialle on kysyntää, kun metalliteollisuusinvestoinnit suuntautuvat kasvaville markkinoille Venäjälle, Kiinaan ja Intiaan. Terästehtaat lisäävät peittauskapasiteettiaan, siirtyvät rikkihappopeittauksesta suolahappopeittaukseen ja hakevat uusia tehokkaita vaihtoehtoja vanhojen regenerointilaitosten vaatiessa suuria korjausinvestointeja, Kemira Watersin KIES-yksikön johtaja Hannu Luhtala sanoo. Luhtalan mielestä Raahen hanke kuvaa hyvin KIES-yksikön tapaa toimia. Asiakkaan tarpeet ja tavoitteet kartoitetaan yhdessä. Niitä voivat synnyttää esimerkiksi uudet ympäristövelvoitteet tai pyrkimys tehdä asiat entistä kustannustehokkaammin. Tarjoamme ratkaisuja, joista molemmat osapuolet hyötyvät. Pyrimme muuttamaan teollisuuden sivuvirrat ja jätteet käyttökelpoiseen muotoon. Näin saamme neitseellisiä raaka-aineita korvaavia raaka-aineita vedenpuhdistuskemikaalien valmistukseen. Tämä on tärkeää jo siksi, että neitseellisten raaka-aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti viime vuosina. KIES-yksikön tähtäin on suunnattu kolmelle teollisuuden alalle: teräs- ja alumiiniteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Elintarviketeollisuudesta on kahta muuta toimialaa vaikeampi löytää kierrätysraaka-aineita. Siellä jätevesien käsittelyssä voidaan kuitenkin hyödyntää muiden alojen sivu virroista valmistettuja tuotteita, 1/2007 Kemira 15

16 Taideteokset lattiassa auttavat suunnistamaan Joulun alla Lempäälässä avatun suuren Ideapark-kauppakeskuksen käytäviä koristavat ennennäkemättömät betoniin syövytetyt taideteokset. Tikkurilan pinnoitteet suojaavat taideteoksia arviolta kahdeksan miljoonan jalkaparin kulutukselta vuodessa. TEKSTI MARKO MANNILA KUVAT ARI IJÄS Joulukuun alussa avattu, Helsinki Tampere-moottoritien varrella sijaitseva Ideapark on Pohjois maiden suurimpia kauppakeskuksia. Kolmen Helsingin Messu kes kuksen kokoisessa eli neliömetrin rakennuksessa toimii 180 myymälää ja 20 ravintolaa. Kauppakeskuksen valtavan koon vuoksi suunnittelijoilla oli lukuisia haasteita, joista yksi oli suunnistaminen; toisin sanoen se, miten asiakkaat löytävät keskuksen eri osat. Ideaparkin suunnittelijat olivat nähneet yhdysvaltalaisen Jesus Gonzalezin expressiivisiä, betoniin tehtyjä taideteoksia ja ihastuneet niihin. Menetelmä on suosittu Atlantin takana, mutta lähes tuntematon Suomessa. Ideaparkin osakas ja Teräselementti Oy: Lattian kuviot voivat toimia myös ennalta sovittuina tapaamis paikkoina jättimäisessä yli neliön kauppakeskuksessa. n toimitusjohtaja Jarmo Viitala keksi hyödyntää ideaa myös täällä. KADUT NIMETTY TEOSTEN MUKAAN Tarkoituksenamme oli välttää yksitoikkoisuutta ja luoda selkeä muotokieli, arkkitehti Taina Väisänen kertoo. Suunnittelijat päättivät sijoittaa kauppakeskuksen lattiaan taideteoksia, joiden avulla sen eri osat löy tyisivät helposti. Samalla taideteokset antaisivat ainutlaatuista ilmettä valtaisalle sisätilalle. Kauppakeskusta halkoo neljä katua: Palapelikatu, Sauruskatu, Pallokatu ja Kompassikatu. Katujen nimet juontavat taideteoksista, jotka Jesus Gonzalez toteutti yhdessä poikansa William Gonzalezin kanssa. Teoksien suunnitteluun osallistui heidän lisäkseen myös muita taiteilijoita. Kompassikatua värittää nimensä mukaisesti lattiaan muotoiltu kompassi, Sauruskadun aukiolla on dinosauruskuvio, joka on valmistettu poly- 16 Kemira 1/2007

17 Pianonkoskettimet johtavat muotiosasto Catwalkille. Ostos- ja kävelykaduilla on mittaa liki 1,2 kilometriä. meerimassaan upotetuista cortenteräsliuskoista. Palapelikadulta löytyy puolestaan palapelin osasia. Pallokadulla on taiteilija Thomas Byströmin suunnittelema kineettinen teos, jonka kuviot muuttuvat katselukulman mukaan. Osa kuvioista ohjaa kulkijaa. Kävijä huomaa, kummasta suunnasta hän on tullut. Palloja seuraamalla esimerkiksi pääsee Pallokadulle, Väisänen opastaa. Kuviot toimivat myös tapaamispaikkoina. Laajassa kauppakes kuk - ses sa riittää katseltavaa, joten seurueen jäsenet voivat lähteä eri teille ja sopia tapaamisen vaikkapa pianonkoskettimille. Ne johtavat muoti osasto Catwalkille. CURLING-MAAOTTELU KARTAN PÄÄLLÄ Ideaparkin erikoisuutena on Keskuspuisto, jossa on 48 metriä pitkä ja 12 metriä leveä Suomen kartta. Sieltä löytyvät maamme paikkakunnat Sauruskadun aukiolla on dinosauruskuvio, joka on valmistettu polymeerimassaan upotetuista corten-teräsliuskoista. Kääpiövillakoira Bellona harkitsee Sauruskadulle menoa... 1/2007 Kemira 17

18 oikeilta paikoiltaan. Kartta on koottu kaikkiaan 120 muovipäällysteisestä tulosteesta. Lisäominaisuutena on se, että kartan voi jäädyttää esimerkiksi cur lingia varten. Kartan päällä pelataan keväällä 2007 Suomen ja Ruotsin välinen curling - maaottelu. Keskuspuiston läheisyydessä sijaitsee Vanha Kaupunki, joka henkii vanhaa rakennustyyliä. Lattiapintaan on esimerkiksi maalattu aidonnäköisiä viemärinkansia. Väisänen pitää betonilattian kuviointia mielenkiintoisena. Betonilattia on perinteisesti ollut teollisuuslattia. Siitä on tullut vaihtoehto laatta lattialle. Kysymyksessä on tyylilajin valinta, hän sanoo. Yhdysvalloissa on havaittu, että kuviot kestävät hyvin kulutusta. Toisaalta taideteokset on suunniteltu siten, että ne sallivat kulumisen. Suomen olosuhteet toivat yllätyksen arkkitehdeille ja taiteilijoille. Väreistä tuli toisinaan tummempia kuin ajattelimme. Se johtuu siitä, että kivilajit, joista betoni valmistetaan, ovat Suomessa tummempia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tummuus ei kuitenkaan ole haitannut, Väisänen sanoo. LATTIAURAKKA KESTI PUOLI VUOTTA Taideteosten ja lattioiden valmistuminen kesti puoli vuotta. Työ alkoi viime heinäkuussa ja päättyi luovutukseen vastaanottajalle juuri joulun alla. Käytännössä lattiapintojen oli pakko valmistua ennen avaamista. Tekemisen aikana lattian päällä ei pysty kävelemään, Alpo Rannankari Pohjanmaan Erikoislattiat Oy:stä toteaa. Kokonaisuudessaan noin miljoona euroa maksanut lattiaurakka oli monivaiheinen. Ensin valettu betonilattia timanttihiottiin, imuroitiin ja pestiin. Sen jälkeen Gonzales värjäsi kuviot, ja LAKKOJEN HYVISTÄ OMINAISUUKSISTA KIELII SEKIN, ETTÄ TAITEILIJA CONZALEZ HALUAA VIEDÄ TEMAFLOOR- TUOTTEITA MUKANAAN YHDYSVALTOIHIN. Betonilattia on perinteisesti ollut teollisuuslattia. Siitä on tullut vaihtoehto laattalattialle julkisissakin tiloissa. Kysymyksessä on tyyli lajin valinta, arkkitehti Taina Väisänen arvioi. lattia pestiin jälleen pariin kertaan. Väri ikään kuin paloi kiinni betoniin. Tämän jälkeen Pohjanmaan Erikoislattioiden urakkaporukka lakkasi pinnat kolmesta viiteen kertaan. Pääasiallisena lattialakkana oli käytössä Tikkurilan yksikomponenttinen polyuretaanilakka Temafloor 25. Polyuretaanilakka kestää tuote päällikkö Kari Kyttäsen mukaan hyvin kulutusta ja soveltuu liiketilojen ohella myös asuinrakennusten teknisiin tiloihin ja vaikkapa parvekkeille. Keskuspuiston aukiolla oli tarpeen kaksi muutakin Temafloor-tuoteperheen jäsentä. Suomen kartan alusta maalattiin valkoiseksi TF 150:llä ja kartta-alue pintalakattiin TF 210:lla. Temafloor-tuoteperhe on Suomen myydyimpiä lattiapinnoitteita, Kyttänen sanoo. TAITEILIJA IHASTUI TIKKURILAN LAKKAAN Lakkojen hyvistä ominaisuuksista kielii sekin, että taiteilija Gonzalez haluaa ehdottomasti viedä Temafloor-tuotteita mukanaan Yhdysvaltoihin. Alue valtaus on uusi, sillä tällä hetkellä kyseisiä lakkoja viedään lähinnä Eurooppaan ja Venäjälle. Temafloor-lakka kestää hyvin kulutusta. Sen kestävyys riippuu ensisijaisesti käytöstä ja lakkakerroksen paksuudesta. Estetiikka määrää usein huollon tarpeen, Kyttänen sanoo. Suomen sääolosuhteet vaikuttavat lakkakerroksen kestävyyteen. Kengissä kulkeutuva hiekka ku luttaa pintaa, Rannankari sanoo. Hänen yrityksensä antaa työlleen kuuden vuoden takuun. Lattian kestävyys on kiinni myös taideteoksesta. Niin hyvin kuin teos on kiinni lattiassa, niin hyvin lattiakin kestää. Uusi taidemuoto on huomattu. Pohjan maan Erikoislattiat on saanut useita yhteydenottoja erityisesti Tampereen talousalueelta. 18 Kemira 1/2007

19

20 Johtoasema valituilla liiketoimintaalueilla edellyttää Kemiralta aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä, Illka Pollari muistuttaa. 20 Kemira 1/2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 %

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 % Vuosi 21 lyhyesti Liikevaihto 2 454, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144, pienentyi 18 % - eläkesäätiöiden kannatusmaksut kasvoivat, TiO 2 syklin pohjassa, Alcro-Beckersin integrointi Tulos/osake,58,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 Yhteenveto Liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa (Q1/2006: 19,0 miljoonaa euroa.). Liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (2,0), ollen 10,1 % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

osavuosikatsaus 1-9 / 2004

osavuosikatsaus 1-9 / 2004 Kemira from Good to Great Pääjohtaja Lasse Kurkilahti osavuosikatsaus 1-9 / 24 Kemiran osavuosikatsaus 1-9 / 24 Tulos 1-9 / 24 Rakennemuutos Uusi Kemira 2 Heinä-syyskuu 24 lyhyesti Liikevaihto Liikevoitto

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 IR: Päivi Antola, tel +358 10 862 1140 1 Hyvä kehitys jatkui neljännelle neljännekselle Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto nousi

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008 Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi-maaliskuussa 2008 Saadut tilaukset kasvoivat yli 26 % ja olivat 1 155 (1 3 /2007: 915) milj. euroa Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu 2007 Tammi syyskuu kehittyi tammi syyskuussa odotusten mukaisesti ja oli 56,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu 2006: 52,6 miljoonaa euroa). Edellisvuoden vastaavan

Lisätiedot

Pörssitiedote Andreas Langhoff 31.10.2007 1/11

Pörssitiedote Andreas Langhoff 31.10.2007 1/11 Andreas Langhoff 31.10.2007 1/11 Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 KEMIRAN LIIKEVAIHTO NOUSI HEINÄ-SYYSKUUSSA 12 % - Heinä-syyskuussa liikevaihto oli 729,5 milj. euroa (heinä-syyskuu 2006: 652,6

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Toinen Puoli Tehokkuutta

Toinen Puoli Tehokkuutta Toinen Puoli Tehokkuutta Tulevaisuusluotain -seminaari 15.-16.9.2005 Sirkka Leppävuori 1 Toinen puoli tehokkuutta Keskittyminen Tavoitetaso Osaaminen Laatu Nopeus Joustavuus Yhteistyö Yrittäjähenki 2 Toinen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

ja prosessien tiedoista noin 90 tehty ilman selviä

ja prosessien tiedoista noin 90 tehty ilman selviä Lehdistötiedote Konica Minolta esittelee asiakkaidensa työnkulkuja merkittävästi tehostavat dokumentinhallinnan ja prosessien palvelut (MCS, Managed Content Services) Lokakuu 2014 Konica Minolta, Inc.

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki

BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS. 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 14. helmikuuta 2013 Finlandia-talo Helsinki TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Esa Tihilä KATSAUS VUOTEEN 2012 Ohjelmistoista palveluihin Ohjelmistoista palveluihin: Voimakas

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Kari Savolainen 27.7.2006 1(9) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2006 KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 %

Kari Savolainen 27.7.2006 1(9) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2006 KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 % Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 Huhti-kesäkuun liikevaihto 647,5 milj. euroa (huhti-kesäkuu : 526,2), kasvu 23. Liikevoitto 51,5

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Sijoitus Invest messut 2013 Helsinki 13.-14.11.2013 Vesa Laisi, Vacon Oyj:n toimitusjohtaja Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin. Esitys sisältää

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot