Yli 2000 yrittäjävaikuttajaa koolla Turussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yli 2000 yrittäjävaikuttajaa koolla Turussa"

Transkriptio

1 nro 8 LOKAkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Sirpa Tirri: Yrityskummi on mahdollisuus sivu 22 Paula Risikko: Uutta puhtia palveluremonttiin sivu 6 Yli 2000 yrittäjävaikuttajaa koolla Turussa Uudenmaan Pukkilan kunnasta kotoisin oleva Mikko Simolinna vei selkein luvuin yrittäjäjärjestön puheenjohtajuuden liittokokouksessa Turussa. Simolinna on tieto- ja viestintätekniikan yrittäjä. Yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityisesti suuryhtiöille ja julkishallinnolle. Varapuheenjohtajavaalissa voitokkaita olivat Pohjois- Pohjanmaan Jorma Kortesoja, Etelä-Pohjanmaan Jyrki Mäkynen ja pääkaupunkiseudun Kirsi Åkerlund. Toimialakentän edustajaksi puheenjohtajistoon tuli SKAL:n Teppo Mikkola. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea. Palkittavat yritykset olivat Finn-Savotta Oy, Isojoen Konehalli Oy IKH, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy ja Vahterus Oy. sivu 3 Alihankintateollisuus vakavan paikan edessä Harri Auramo, teksti Alihankintateollisuutemme sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taantuma pudotti liikevaihtoa yli kolmanneksella. Teknologiateollisuuden suuret yhtiöt aikovat harventaa alihankkijoitaan ja tavarantoimittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä enemmän matalan kustannustason maiden alihankkijoita ja ostavat isompia kokonaisuuksia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomaille, lähemmäksi markkinoita. Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien on mentävä perässä, mikä vaatii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehittää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi noutaja, kun päämiehen tilaus katkeaa. Sekakonepajojen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tällaisia huolia ja haasteita nostettiin esiin alihankintateollisuuden tilasta alan ammatti- messuilla Tampereella. Elpymisen merkit ovat vielä heikot, varoitteli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Turusen mukaan lamaa edeltäneeseen hyvään tasoon voitaisiin nousta vasta vuonna 2013 tai Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi samalla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunopeus oli, hän huomautti. Turusen mukaan epävarmuus johtuu siitä, että tilauskanta on jakaantunut yritysten kesken harvinaisen epäyhtenäisesti. Tilauskannan kokonaiskuva on kuin haulikolla ammuttu. Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden komponentin ja yhden päämiehen alihankkijat, jotka ovat kauimpana loppuasiakkaasta. sivu 16 Juuri näin Puhu vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivojen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota. Jukka Kataja Madalletaan työllistämisen kynnystä SY tahtoo epävarman taloustilanteen perusteeksi solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus. sivu 7 Harmaata taloutta ajetaan nurkkaan Tilaajavastuulain edellyttämät yritysten taustatiedot tulee saada maksuttomasta julkisesta rekisteristä, vaatii SY. sivu 9 J-P Palmulaakso Yrittäjän eläke laahaa perässä myös Ruotsissa Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Mika Vidlundin mukaan yrittäjien alivakuuttamisesta on tullut vakava ongelma, ja monet EU:n jäsenmaat ovat korottaneet tai korottamassa vähimmäismaksutasoa ja muita eläkkeen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä. YEL-työtulon alhaisuus heijastuu myös yrittäjien sosiaalietuuksiin Suomessa. sivu 24 Palvelukohteiden opasteluvat uusittava Palvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Uudistuksessa otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä. sivu 12

2 02 Valtakunnalliset jäsenedut Laivamatkat Majoitus- ja kokouspalvelut Polttoaineet ja lämmitysöljyt Luoton- ja riskienhallinta Yrityskäyttöön jäsenyrityksille ryhmä- ja kokousmatkoista 10 %:n alennus. Lisätiedot Lisätiedot ja varaukset Suomen Yrittäjien asiakasnumero ryhmä- ja kokousasiakkaat: puhelin Jäsenyrittäjien yksityiskäyttöön tarkoitetuissa matkoissa pääset Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja rekisteröityminen Club One kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennro: Mikäli olet jo Club One kanta-asiakasohjelman jäsen, nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa. Ilmoita yrityksesi nimi ja asiakasnumero 9468 sähköpostilla osoitteeseen Lisätietoja Hintatiedot ja varaukset Club One puhelin (1,64 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm) palveluun rekisteröityminen ja käyttöönotto Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa 50 %. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset -jäsensivuilta. Risteilyt online varaukset mahdollisia Helsinki Tukholma risteily (tuotetunnus FKYRI) Turku Tukholma -Miniristeilyt (tuotetunnus FKYRI) Päivä/Ilta Tallinnassa -matkat (tuotetunnus FKYRIH) Helsinki Tallinna (Piknik-risteily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM) Reittimatkat tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero Helsinki Maarianhamina-Tukholma Turku Maarianhamina/Långnäs-Tukholma Helsinki Tallinna Autopaketti (tuotetunnus FKYRIA) Hintatiedot ja varaukset yrittajat.fi -jäsensivuilta tai lisätietoja ja online-risteilyvaraukset Viking Linen myyntipalvelu (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä Hakupalvelut Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Fonecta Finder on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi Numeropalvelu auttaa Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon puheluista karttuneesta rahastosta. Fonectan asiakaspalvelu puhelimitse (arkisin klo 9 16) tai Sähköpostiturvapalvelut D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille palveluidensa kuukausimaksuista jatkuvan 20 %:n alennuksen. Kokonaisvaltainen ratkaisu roskapostin torjuntaan. D-Fence sähköpostiturvapalvelut torjuvat uhat ja varmistavat oikean postin saapumisen. D-Fence palvelu poistaa kokonaan roskapostikansioiden käyttötarpeet tuoden asiakkaalle välitöntä kustannussäästöä. Samalla palvelu varmistaa postit mahdollisten yhteys- tai palvelinongelmien yhteydessä sekä salaa liikenteen automaattisesti. palvelun maksuton kokeilutilaus lisätietoja tai puhelimitse (09) Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sonera tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille matkapuhelut 0,0575 /min (alv 0 %). Lisäksi uuteen tai nykyistä suurempaan puhepakettiin 50 min/kk puheaikaa veloituksetta paketin päälle. Uutena etuna mm. Sonera Multi-SIM -palvelu, jolla käytät kahta matkapuhelinta samalla numerolla, kk-maksu 0 12 kk ajan. Soneralta nyt myös monipuoliset edut tietoturvaan, korttimaksamiseen, etätyöratkaisuihin ja internetyhteyksiin. Jäsenetuna myös sähköpostipalvelu, jolla pidät sähköpostit, kalenterin ja kontaktit aina mukana ja tallessa. Nämä palvelut ilman kytkentämaksua sekä lisäksi ensimmäisen kuukauden käyttö veloituksetta. Hyödynnä myös etusi neuvottelupalveluista! Lue lisää jäseneduista puhelimitse (ma pe ) Näytä olevasi jäsen Suomen Best Western -hotellit tarjoavat jäsenille 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Suomessa, kaikissa pohjoismaissa sekä lisäksi Baltiassa ja Puolassa. Hintatiedot ja varaukset maksuton palvelunumero Suomen Yrittäjien asiakaskoodi (online ja puhelinvaraukset) näytä jäsenkorttiasi varmentaaksesi sopimushintaisen varauksen Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice-hotelleissa. Hinnat sisältävät aamiaisen noutopöydästä, iltasaunan, auton paikoituksen ja arvonlisäveron. Erityisetuna Comfort Hotel Pilotissa (Vantaa) kuljetukset hotellin omalla pikkubussilla lentoaseman ja hotellin välillä erillisen aikataulun mukaisesti. SY:n n jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjoittautumisen yhteydessä tai ilmoitettava asiakastunnus SYCH. Lisätietoja Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista Comfort Hotel Pilotti (Vantaa) puh. (09) tai sähköposti Clarion Hotel Santa Claus (Rovaniemi) puh. (016) tai sähköposti Quality Hotel Isovalkeinen (Kuopio) puh. (017) tai sähköposti Hilton-hotelliketjut tarjoavat jäsenetuhintaista majoitusta jäsenille. Katso hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi-sivuille. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisätietoja ja varaukset Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleihin: Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 % alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelliin puhelin (09) tai sähköposti lisätietoja Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen hotelleissa 12 %, Ruotsissa 5 %, Tanskassa ja Norjassa 8 % alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D mainittava varausta tehtäessä lisätietoja ja varaukset Pysäköinti Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 % alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. Hintatiedot 24 h puhelinpalvelu uusi OSOITE Tikkurilantie 151, VANTAA katso uudet ajo-ohjeet Lentoparkkiin kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja, mutta ei lisäpalveluja. Tällä alennusmallilla jäsenyrittäjä saa auton vuokrauksen aina päivän julkista hintaa halvemmalla. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset tai Europcar varauspalvelu Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä 2,5 snt/l (sis. alv). Alennus myönnetään laskun yhteydessä ja se koskee Suomessa tehtyjä ostoja. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Niillä polttonesteiden myyntihinnat ovat alueensa edullisimmalla tasolla. Neste Oil Yrityskortti kelpaa kuitenkin maksuvälineenä myös Express -asemilla. Tilinhoitomaksu: verkkolaskulla 1 /kk, paperilasku 2,5 /kk. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh (arkisin 8 17) sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään Suomen Yrittäjät ry sopimus euroshell yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus lasketaan ostohetkellä voimassaolevasta aseman myyntihinnasta ja huomioidaan kuukausilaskulla. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 /lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf -muodossa tilinhoitomaksu on 0 /kk. Alennus ei koske Shell express-asemia. Lisätietoja ja euroshell yrityskorttihakemukset Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin (arkisin 8 16) palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130 Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt) Shell Thermo lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus 2 snt /litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tilauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista, alennukset bensiinistä ja dieselistä 2,35 snt/litra (sis. alv) ja ne myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. Alennukset huomioidaan laskutuksen yhteydessä. Ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista lisätietoja maksuttomasta palvelunumerosta tai sähköpostilla St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tilaukset Teboil Yrityskortilla jäsenetuna bensiinistä ja dieselöljystä 2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Alennukset lasketaan kulloinkin asemalla voimassa olevista hinnoista (sis. alv). Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus on 1,7 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset hakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja lisätietoja Teboilin palvelunumerosta Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta (suomeksi) tai (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla Tilauksen yhteydessä tulee mainita Suomen Yrittäjien jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on litraa. Tiedot ja taidot tuoreena yrittäjat.fi uutisoi, tiedottaa ja palvelee. Sivustolla on aina ajankohtaista asiatieoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Jäsenenä saat tietoa yritystoimintaan ja yrittämiseen vaikuttavista asioista. Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat käyttöösi asiantuntijamateriaalia, kuten YrittäjäInfon, palkkataulukoita ja työsuhdelomakkeita. Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenyrityksille jäsenetuvuosisopimusta. Jäsenetuvuosisopimukseen kuuluu oikeus hankkia kahta kattavaa yritysraporttia edulliseen hintaan. Rekisteröidy Suomen Asiakastiedon asiakkaaksi kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi. Rekisteröitymisen jälkeen saat sähköpos titse käyttäjätunnukset palveluun. Suomen Yrittäjien jäsenille räätälöidyn palvelun vuosimaksu on 40 + alv 23 %. Jäsenetu henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja käyttö oikeus kahteen räätälöityyn yritystietoraporttiin Yritystietoraportit Yritystieto 3,50 + alv 23 % (norm. 6,05 + alv 23 %) mm. yrityksen perustiedot, maksuhäiriöt ja Riskimittari YritystietoPlus 5,50 + alv 23 % (norm. 8,95 + alv 23 %) mm. yrityksen pe rustiedot, maksuhäiriöt, Riskimittari, Maksumittari ja vas tuuhenkilöt Lisätietoja Asiakastiedon asiakaspalvelusta puh (arkisin klo ) tai yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla. Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet Finland tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille luottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Jäsenedut yritys- ja henkilöluottotietoraportit, 20 % alennus ovh-hinnoista Rating-todistus, 20 % alennus Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto Soliditet Finland asiakaspalvelusta puhelimitse (09) yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero mainittava tilausta tehtäessä Sähkö Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on kwh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja Sopimuksen voi tehdä soittamalla asiakaspalveluumme tai sähköpostilla Hoidamme kaikki sähkösopimuksen kilpailuttamiseen, vaihtamiseen ja hankintaan liittyvät asiat puolestasi. Haemme yrityksellenne kaikissa markkinatilanteissa järkevimmät sähkönhankintaratkaisut. Mainitse sopimusta tehdessäsi, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu sekä jäsenyrityksen nimi ja jäsennumero. Energiatodistus energiatehokkuusyhteistyö alkaa Skapat Energian tekemällä selvityksellä, joka pitää sisällään lähtötilanteen kartoituksen, kiinteistökatselmuksen ja raportoinnin. Energiaselvityksen yhteydessä asiakas saa 10-vuotisen Energiatodistuksen sekä kirjallisen energiaselvityksen. Vakuutukset Fennian uudet jäsenedut tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin vakuuttamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa sekä mahdollisuus lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia. Uudet edut tulevat voimaan jälkeen alkaviin vakuutuksiin. Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista saat osoitteesta soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Jäsenenä saat maksuttoman näkyvyyden yrityshaussa. Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan. Päivitä yrityksesi tiedot ajantasalle Yrityshakupalvelussa, osoitteessa Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1 3 päivää. Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun, voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio. Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09)

3 03 Liittokokous ICT-yrittäjä Mikko Simolinna yrittäjien keulapaikalle Jos on Suomen Yrittäjien liittokokousta joskus moitittu rutikuivaksi istunnoksi, niin sitä se ei ollut Suomen Turussa armon vuonna Järjestön puheenjohtajan vaalista tuli sähköinen tapahtuma, jonka voittajaksi ponnisti tietotekniikan yrittäjä Mikko Simolinna itäiseltä Uudeltamaalta. Harri Auramo, teksti J-P Palmulaakso, kuvat Kaksi ehdokasta SY:n puheenjohtajaksi ja kymmenen varapuheenjohtajiksi kävivät viime kuukausina asiallisen, ahkeran ja reilun vaalikampanjan, jonka aikana ehdokkaat esiteltiin laajasti jäsenkunnan arvioitavaksi. Yrittäjien järjestö ei tuona aikana kuitenkaan säästynyt ns. loan heittämiseltä, kun tuntemattomina pysyttelevät puskista ampujat käyttivät ammuksinaan lehdistölle syötettyjä skandaalijuttuja. Jäsenyrittäjien piiristä on selvästi viestitetty, että tällainen toiminta vahingoittaa Suomen Yrittäjien julkisuuskuvaa ja että mahdolliset ongelmat on pystyttävä käsittelemään talon seinien sisällä. Näytös sai päätöksen 22. lokakuuta klo 15.30, kun liittokokouksen puheenjohtajana toiminut turkulainen yrittäjäaktiivi Pirkko Keskinen kopautti nuijan pöytään ja ilmoitti vaalin tuloksen: haastaja Mikko Simolinna 1331 ääntä ja istuva puheenjohtaja Jarkko Wuorinen 801 ääntä. Pukkilasta kotoisin olevan Mikko Simolinnan, 64, yritys myy ICT-alan ratkaisuja erityisesti suuryhtiöille ja julkishallinnolle. Myös Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa toimiva Oy M.S.I. Capital Ab työllistää 45 henkilöä. Simolinna on Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja, ja kokemusta on myös SY:n hallituksen jäsenyydestä ja pitkästi Pukkilan yrittäjäyhdistyksen johtamisesta. Järjestön varapuheenjohtajik- Suomen Yrittäjien uuden puheenjohtajiston ensimmäinen kohtaaminen kukituksen merkeissä. Vasemmalta varapuheenjohtajat Kirsi Åkerlund ja Jorma Kortesoja, keskellä puheenjohtaja Mikko Simolinna, ja hänestä oikealla varapuheenjohtajat Jyrki Mäkynen ja Teppo Mikkola. si äänestyksessä valittiin Jorma Kortesoja Pohjois-Pohjanmaalta, Jyrki Mäkynen Etelä-Pohjanmaalta, Teppo Mikkola kuljetusyrittäjistä ja Kirsi Åkerlund Pääkaupunkiseudulta. Puheenjohtajisto valittiin kaksivuotiselle toimikaudelle. Pontus Palmqvist, Uudenmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Porvoosta esitti liittokokouksessa kannatuspuheenvuoron Mikko Simolinnalle. Puheenjohtajavaalissa selvittiin yhdellä äänestyskierroksella Mikko Simolinnan saadessa enemmistön äänistä. Ääniä Simolinnalle kertyi Liittokokouksessa käytettävät äänet on jyvitetty jäsenjärjestöille niiden jäsenmäärän perusteella. Esimerkiksi pienimmillä toimialayhdistyksillä on vain yksi ääni ja kahdella suurella aluejärjestöllä kummallakin 162 ääntä ja suurimmalla 208. Jäsenjärjestöt olivat lähettäneet kokoukseen liki 200 edustajaa, jotka käyttivät äänipotteja liitoissaan sovitulla tavalla. Simolinnaa ehdotti puheenjohtajaksi Kari Järvenpää Mäntsälästä ja Wuorista Risto Luttinen Oulusta. Kannatuspuheissa Wuorista kiitettiin mm. maakunnissa kiertämisestä, kansainvälisyydestä sekä suhteista politiikkaan ja työmarkkinajärjestöihin. Simolinna sai kehuja yhteistyökyvystä, johtamistaidoista ja hyvän hallintotavan tuntemuksesta sekä nuorten asioiden korostamisesta. Eräissä puheissa arvosteltiin Wuorista liian itsenäisestä toiminnasta, mikä näytti vaikuttavan vaalin tulokseen. Hämminkiä vastuuvapaudesta Sääntöjen mukaiset rutiiniasiat olivat jäämässä henkilövalintojen varjoon, ja 87-sivuinen kokousmateriaali yritettiin kahlata läpi nopeutetussa aikataulussa. Nopeusetu menetettiin heti, kun vastuuvapauden myöntämisestä vuodelle 2009 syntyi puolentoista tunnin mittainen selvitystila. Kokouksen puheenjohtajana tuossa vaiheessa toiminut yrittäjä Hanna Munter Somerolta sai paiskia juristien kanssa kovasti töitä, jotta kiperästä tilanteesta selvittiin. Varsinais- Suomesta nimittäin ehdotettiin, ettei vastuuvapautta myönnetä lainkaan tilivelvollisille tai myönnetään vain rajoitetusti, koska järjestön puheenjohtajan matka- ja kulukorvauksista on ilmennyt epäselvyyttä tilintarkastuskertomuksen jälkeen. Kahden äänestyksen jälkeen vastuuvapaus myönnettiin kokonaisuudessaan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Itse tilinpäätös oli vahvistettu kokouksessa jo aikaisemmin. Järjestön aluekentän jäsenmäärä nousi viime vuonna yli 4200 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Tavoite ylitettiin. Kun mukaan lasketaan toimialajärjestöjen jäsenyritykset, nousi kokonaisedustavuus noin yritykseen. Keskusliiton maksuvalmius oli hyvä ja taloudellinen ylijäämä euroa. Hallituksen päälukua lohkaistiin Järjestön hallituksen valinta oli tällä kertaa poikkeuksellinen tapaus. Kun muiksi hallituksen jäseniksi on tähän asti valittu 55 henkilöä, niin nyt päätettiin tuo määrä pudottaa 40 jäseneen. Puheenjohtajisto mukaan lukien hallituksen pääluku on nyt 45, aikaisemmin 60. Jäsenmaksun korotuksesta äänestys Hallituksen ehdottamaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon vuodelle 2011 ei tehty muutoksia, mutta jäsenmaksun korotusta vastustettiin Varsinais-Suomen suunnasta. SY:n hallitus oli esittänyt alueorganisaatioon kuuluvien jäsenten maksujen korottamista 1,8 prosentilla, ja tämä kanta voitti äänestyksessä. Jäsenmaksutuottojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan noin 16,3 miljoonaa euroa. Siitä keskusliitto saa 6,3 miljoonaa. Toimialajärjestöiltä jäsenmaksuja tulee 0,2 miljoonaa euroa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät oli aikaisemmin ehdottanut hallitukselle jäsenmaksukertymän jakosuhteen muuttamista niin, että keskusliiton osuutta jäsenmaksutuloista pudotetaan nykyisestä 39 prosentista 35 prosenttiin. Vapautuva neljä prosenttia olisi ehdotuksen mukaan käytettävä aluejärjestöjen osuuden korottamiseen 61 prosentista 65 prosenttiin. Liittokokous ei ryhtynyt muuttamaan vanhaa jakosuhdetta. Liittokokous otti kantaa harmaan talouden torjuntaan. SY haluaa erityisesti tehostaa väärinkäytösten ennakoivaa tarkastusta rehellisten yritysten kilpailuaseman turvaamiseksi. Maan hallitus myös onnistui Toimintakertomusta esitellyt SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus luonnehti maan hallituksen elvytystoimia pääosin onnistuneiksi, jos puhutaan rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ja kysynnän elvyttämisestä. Sen sijaan hallituksen toiseksi viimeinen toimintavuosi jäi yrittäjyyttä ja Suomen kilpailukykyä vahvistavien rakenteellisten toimien osalta vaisuksi. Myönteistä on tämän vuoden puolella tehty ratkaisu sitä, ettei hallitus ryhtynyt Hetemäen työryhmän ehdotusten perusteella hätäisiin päätöksiin yritysverotuksen muuttamiseksi. Tämä torjuntavoitto antaa meille lisäaikaa toimia yrittämistä kannustavan verotuksen puolesta. Vuoden 2009 katsauksessaan Järventaus sanoi yrittäjien yltäneen työllisyyden näkökulmasta suorastaan hämmästyttävään suoritukseen: Pk-yritysten kentässä on menetetty muutamia tuhansia, enimmillään työpaikkaa, kun koko maassa työllisiä oli vuoden lopussa lähes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toiminnan neljä painopistettä Vanhaan tapaan toimintasuunnitelmassa nostetaan esille ns. painopistealueita, joihin katsotaan tärkeäksi kohdistaa voimavaroja. Ensi vuonna näitä painopisteitä on neljä. Järjestön eduskuntavaalikampanjalla pyritään ensinnäkin siihen, että mahdollisimman monet yrittäjät olisivat ehdokkaina eri puolueiden listoilla ja että vaalikeskusteluissa käsiteltäisiin yrittäjyyden keskeisiä teemoja. Heti vaalien jälkeen pyritään vaikuttamaan uuden hallituksen ohjelman sisältöön. Yrittäjien verotuksen kannustavuuden parantaminen on toinen tärkeä painopiste. SY:n tavoitteena on uudistaa verotusta nykyisen yritys- ja osinkoveromallin pohjalta. Tuottavuuden parantaminen ja työllistämisen helpottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Keskeiset työelämän rakennemuutokset ovat edelleen toteuttamatta. Maan uuden hallituksen tulee käynnistää nopeasti niistä konkreettisia lakimuutoksia. Yksi tärkeä väylä on paikallisen sopimisen laajentaminen työpaikoilla. SY korostaa ensi vuonna myös paikallisen elinkeinovaikuttamisen vahvistamista. Tämä koskee mm. kuntien hankintapolitiikkaa ja palvelurakenteiden monipuolistamista. Vastavalittu puheenjohtaja Mikko SImolinna kiinnosti myös mediaa. Mikko Simolinna: Nuoret mukaan järjestön toimintaan Lotta Tammelin, teksti Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Mikko Simolinna lupaa tuoda nuoret mukaan järjestön toimintaan. Hän myös uskoo, että SY on tulevaisuudessa Suomen ainoa yrittäjien edunvalvontajärjestö. Tunnelma on todella upea, iloitsi vastavalittu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna heti tuloksen selvittyä. Simolinna kiersi kampanjansa aikana lukuisia alue- ja paikallisjärjestöjä, ja hän kertookin saaneensa matkoiltaan arvokasta tietoa yrittäjien tilanteesta. On ollut hienoa tavata yrittäjiä ja kuunnella heidän asioitaan. Meillä on valtavan hieno järjestö ja tuhansia upeita aktiiveja, jotka tekevät pyyteetöntä työtä meidän kaikkien eteen. Se on sellainen arvo, jonka varaan voimme rakentaa meidän edunvalvontajärjestelmämme. Nuoret mukaan! Kenttää kiertäessään Simolinna kertoo todenneensa, että paikallisjärjestötoiminta on järjestömme sydän ja moottori. Nyt puheenjohtajana aion vaalia sitä toimintaa. Ja sitä toimintaa pitää kasvattaa niin, että otamme myös nuoret mukaan. Tulen todella panostamaan siihen, että nuoret saadaan mukaan järjestötoimintaan. 64-vuotias Mikko Simolinna lupaa, että häneltäkin löytyy iästään huolimatta vielä rutkasti virtaa. Yrittäjän vapauteen kuuluu se, ettei ikä ole koskaan este yrittämiselle. Olemme sitten kahdeksan tai 80-vuotiaita, niin olemme aina sydämeltämme yrittäjiä ja haluamme tehdä jotain aktiivista. Se on tämän järjestön hienous, että me iäkkäämmätkin yrittäjät voimme olla rakentamassa ja viemässä tätä järjestöä eteenpäin. Ainoa edunvalvontajärjestö Mikko Simolinna ennustaa, että Suomen Yrittäjät tulee vastaisuudessa olemaan ainoa yrittäjien edunvalvontajärjestö Suomessa. Me keräämme joukkoomme kaikki, jotka tekevät yrittäjien edunvalvonnan eteen töitä. Siten pyrimme tekemään tästä sellaisen järjestön, jota arvostetaan, jota kuunnellaan ja joka on mukana rakentamassa Suomeen hyvinvointia. Simolinnalta herkeää kiitos myös väistyvälle puheenjohtajalle Jarkko Wuoriselle. Jarkko on ollut aktiivinen toimija ja innolla mukana toiminnassa. Hän on myös luonut arvokasta kansainvälistä toimintaa, Simolinna kiittää. Tauolla verkostoiduttiin ja keskustelu sorisi. Kuvassa varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja Oulaisista ja Pia Hirvonen Jämijärveltä.

4 04 Keskustelu kirje Liikkeenjohdon konsultit Anneli Valpola ja Lea Lillkåll pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 28. lokakuuta 2010 Strategia sauvakävelyllä Edunvalvonta on kommunikointia Yrittäjäjärjestön luottamushenkilöjohto on vaaleilla valittu seuraavalle kaksivuotiskaudelle, ja jokainen valituksi tullut on valmis taistoon yrittäjyyden puolesta. Kun mukana on sekä varttuneita järjestövaikuttajia että ensimmäistä kertaa keskusliiton hallitustyöskentelyyn osallistuvia, voi odottaa myös monipuolisia keskusteluja ja edunvalvontanäkökantoja hallinnon erilaisissa kokouksissa, valiokunnissa ja työryhmissä. Jos omat ajatukset tuntuvat näin aluksi riittämättömiltä, ei kannatta huolestua, sillä yrittäjien edunvalvonnan tausta-aineistoa on saatavissa sekä paperilla että sähköisesti satoja sivuja. Luottamustyörupeaman pohjaksi on kuitenkin hyvä havaita, että perustasolla maailmassa ei synny paljonkaan uutta, ei myöskään yrittäjien järjestötoiminnassa. Verokysymykset, taistelu osuustoimintaliikettä vastaan, kuntien kaavoituspolitiikka, ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa yms. ovat olleet yrittäjäjärjestön toiminta-agendalla viimeiset 70 vuotta, ja tulevat epäilemättä olemaan jatkossakin. Miksipä yrittäjän maailma muuksi muuttuisi. Yrittäjien järjestäytymisen taustalla 1930-luvulla oli tarve vakiinnuttaa yksityisyritteliäisyyden yleistä asemaa Suomessa, mutta myös valvoa ja edistää yrittäjien yhteisiä etuja. Näin yrittäjäjärjestö määritteli itsensä ilmeisesti ajan hengen mukaisesti jäsenkuntansa etujen ajajaksi ja tällä tiellä on jatkettu jo vuosikymmenet luvulla edunvalvontajärjestön imago saattaisi kuitenkin tarvita analysointia ja avaamista, vaikka itse toiminnan asiasisältö ei YLÖSOTETTUJA Osinkoverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen, ansiotuloverotusta tulee keventää ja ylin marginaalivero alentaa 50 prosenttiin. EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting tiedotustilaisuudessa SAK katsoo sodanjulistukseksi Nokia Siemens Networksin päätöksen lopettaa ay-jäsenmaksujen periminen palkanmaksun yhteydessä. Jos muut yritykset päätyvät vastaavaan, johtaa se rajuihin vastakkainasetteluihin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Turun Sanomissa rukkausta niin kaipaisikaan. Tässä ajassa voikin kysyä, onko ilmaisussa ajaa jonkun ryhmän etuja jo jotakin vanhanaikaista, jopa kielteistä, mutta vähintäänkin itsekästä; meille, meille, mutta ei niinkään muille ajattelua. Jos pohdintaa kehittelee edelleen, saattaa joutua jopa toteamaan, että se lopullinen määritelmän mukainen edunvalvoja onkin oikeuden määräämä henkilö toiselle henkilölle, joka ei sairauden tai korkean iän heikentämänä pysty enää itse hoitamaan asioitaan eikä valvomaan omia etujaan; tarvitaan erillinen edunvalvoja, kun itse ei enää pysty. Edellinen sisältää luonnollisesti paljon kärjistettyä sanataiteilua, mutta myös vakavaa viestiä. Itse asiassa jonkun ryhmän etujen ajaminen tarkoittaa nykypäivänä aivan jotakin muuta kuin kyynärpäät tanassa omien asioiden ajamista, kun lakkoilu tai työsulkujen toteuttaminen lasketaan pois vaikuttamisarsenaalista. Tämän ajan edunvalvonta on aktiivista vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, sanomien kertomista, faktojen välittämistä, toisin sanoen kommunikointia eli viestintää. Näyttää myös siltä, että etenkin nuoret yrittäjäpiirit ovat omaksuneet toiminnassaan edunvalvonnan viestinnällisen ulottuvuuden: Oleellista on tavata kollegoita fyysisesti ja virtuaalisesti, keskustella ja ratkoa esiin tulevia yhteisiä ongelma-asioita, etsiä ja löytää uusia kumppaneita, oppia ja ymmärtää maailman menoa. Vaikka tarve huolehtia itsenäisesti oman viiteryhmänsä intresseistä moniarvoisessa yhteiskunnassa pysyy ja säilyy (kukaan muu kuin yrittäjät eivät Suomessa aja yrittäjien asioita), kannattaa järjestön ottaa uusia kontaktikanavia käyttöön nuorempien antamien näyttöjen mukaisesti. SINI PENNANEN Kyläkauppakato näyttää olevan pysähtymässä. Kuntakeskittymän muuttaessa eri paikkaan pankin tai postin konttori saattaa hävitä sekin. Kaupan palveluihin pitää silloin lisätä oheispalveluja. Kauppias Pentti Kaulamo yle.fissä Kiireestä on tullut ongelma erityisesti kunta-alan työpaikoissa. Hektisimpiä aloja ovat terveydenhuoltoja sosiaaliala, joilla 60 prosenttia työntekijöistä kertoo rasittuvansa työpaikan kiireessä. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Helsingin Sanomissa Vaikeasti ennakoitavassa maailmassa elinvoima on välttämä- töntä. Yhteiskuntamme ja taloutemme on paradigmamuutoksen kynnyksellä, jossa teollisesta ajasta siirrytään kohti ihmis- ja palvelukeskeistä ta- loutta. Menestyjillä on ollut kyky kautta historian olla edelläkävijänä ja suhteuttaa omaa ajattelu- ja toimintamalliaan uudeksi siten, että muutos on kyetty hyödyntämään mahdollisuutena. Tarvitsemme toimiaksemme edelläkävijöitä ja esimerkkejä. Aikakausi tarvitsee omia suunnannäyttäjiä, joukon johtajia, ensimmäisten askeleiden tekijöitä. Väitän, että tämän päivän rohkea on se, joka mahdollistaa. Hän antaa elämän yllätyksellisten käänteiden tulla, jatkaa toimintaansa lannistumatta ja kääntää vastoinkäymiset vapauttavaksi voimavaraksi, joka luo positiivista energiaa ja henkistä pääomaa. Jotta voimme toimia rohkeaskirje Jaana Paavilainen Anneli Valpola Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen käytti osuvaa esimerkkiä strategiasta Elonmerkissä viime elokuussa. Hän kuvasi strategiaa sauvakävelynä, missä useimmat kävelijät heiluttavat sauvoja löysästi sivuillaan eivätkä käytä sauvoja kävelyn tehostamiseen. Sauvakävely on muodissa, siksi jokainen hankkii sauvat ja kuljettaa niitä mukanaan, vaikka todellisuudessa ne on tarkoitettu kunnon kohottamiseen. Paperille kirjoitettu strategia on kuin sauvat. Ne on jaettu jokaiselle asianmukaisesti tiedoksi. Tarkoituksena on, että niiden avulla tulokset paranevat ja löytyy uutta iskua/potkua tulevaisuuteen. Mutta jotain on jäänyt tekemättä! Sauvoihin ei ole tartuttu tai niitä käytetään tehottomasti ja/tai varsin satunnaisesti, koska kunto ei ole niiden avulla parantunut. Ihmiset otta- vat uudet asiat uteliaana vastaan, mutta ilman omaa innostusta ja sitoutumista uusista asioista ei tule totta. Mistä löytyy ihmisten innostus ja sitoutuminen strategian toteuttamiseen? Vuoropuhelu monella tasolla läpi organisaation saa organisaation elämään, ja se luo innostusta ja sitoutumista ja antaa yritykselle suuntaa sekä ohjaa yrityksen energiavirtoja. Yhteisellä näkemyksellä ja kielellä päästään ripeään toteutukseen ja saadaan porukka ketterästi liikkumaan vision suuntaan. On helppo sanoa, että nyt ei ole aikaa keskusteluun, työhön täytyy tarttua heti. Mutta on aikamoista ajankäytön ja voimavarojen tuhlausta, jos yrityksessä jokainen juoksee omaan suuntaan. Johdon aika kuluu eri ryhmien ja projektien paimentamiseen ja tuloksista ei synny paljoakaan kerrottavaksi. Vuoropuhelussa eli näkemysten ja ajatusten vaihdossa aikuisten ihmisten kesken ei ole kyse mistään rakettitieteestä. Sen osoittaa esimiehen muutosviestinnän seinätaulu, joka kiteyttää osuvasti viestinnän muistisäännöt. (ks.alla) Ketterät pyrähdykset auttavat toteutuksessa, niiden avulla saadaan pieniä hankkeita, joilla strategiasta saadaan uutta tietoa ja näin opitaan lisää. Ja kun samalla saadaan tuloksia aikaan, niin ihmiset innostuvat näkyvästä edistymisestä ja tarttuvat energisesti seuraavaan hankkeeseen. Johdon oma käyttäytyminen ja innostus viestivät tehokkaimmin strategian tärkeyttä. Johto elää strategiaa todeksi! Se on jatkuvaa mukanaoloa ja aitoa kiinnostusta asioiden edistymiseen sekä onnistumisten huomiointia. Johto saa tietoa ja näkemystä organisaatiostaan omaa päätöksentekoaan varten: mihin organisaation ihmiset pystyvät, mihin venyvät ja mihin tarvittaisiin lisää apua. Sauvakävelyssäkin aloitetaan oman kunnon mukaan pienten askelten kautta. Kävelylenkkien avulla kunto kohenee, vauhti nopeutuu ja matkat pitenevät. Vastaavasti strategia luo iskukykyä ja vauhtia tulevaisuuteen! Esimehen muutosviestinnän seinätalu Lea Lillkåll Hyötykirja Strategia toimeksi muutosvoiman ihmiset -kirjassa puhuvat ihmiset eivät teoriat. Kirjoittajat Anneli Valpola, Hasse Kvist, Jussi Heimonen, Kenny Niutanen, Lea Lillkåll, Leena Masalin ja Riitta Kalin ovat seuranneet niin monenlaisia muutosprosesseja, että käytännön esimerkkejä löytyy. Strategian toteuttamisessa johtajan ja esimiehen on hyödyllistä vilkaista peilin ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin, jotta sovituista asioista tulee totta. Miten rakennetaan paikallisuuden elinvoima alueen menestyksen mahdollistajaksi? ti, tarvitsemme mahdollistavan ilmapiirin ja tunteen siitä, että on ok myös epäonnistua. Mahdollistava johtaminen lähtee toisesta ihmisestä ja hänen voimavaroistaan. Meidän tulisi saada ihmisestä esiin hänen ainutlaatuisuustekijänsä. Kun arvopohja on yhteinen ja päämäärä on sama, on tekeminen mielekästä. Aito muutos on mahdollista silloin, kun organisaatio on psyykkisesti mahdollistavassa tilassa. Miten sinä suhtaudut muutokseen? Monesti muutamme omaa tai yrityksemme toimintatapaa vasta pakon edessä. Viekö edustamasi yrityskulttuuri kohti tavoitetta, jossa on menneisyys- vai kohti sitä, missä on nykyisyys? Miten olet huomioinut sen, missä on tulevaisuus? Muutos ja riski tarjoavat myös paljon tilaisuuksia. Vahva yhteistyö toisten kanssa, aito toimiminen verkostossa vahvistaa uudenlaisen mahdollistavan vallankumouksen. Jokaiselle tarjoutuu päivittäin tilaisuus mahdollistaa. Oletko sinä mahdollistaja? Rohkeus tänä päivänä ei vaadi voimaa, vaan sydäntä toimia, ottaa toinen huomioon. Sen avulla voimme luoda edellytyksiä sille, että meillä on Suomessa tulevaisuudessa vaurautta luovaa osaamispääomaa, sisäisestä yrittäjyydestä voimaantunutta työvoimaa sekä vastuullisesti kasvavia yrityksiä. Jokaisella alueella on oma DNA Kuten jokaisella yksilöllä, myös jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen DNA. Alueen ainutlaatuisuustekijät tulee tunnistaa ja rakentaa niistä sellaisia tekijöitä, joihin ihmiset haluavat liittyä mukaan ja tehdä töitä sen eteen. Uusi liiketoiminta syntyy yrityksiin ja tuleva liiketoiminta-ajatus on taltioitu ihmisten aivoihin, josta se on käytettävissä luovana voimana. Tälle liiketoiminnalle, johon voidaan lisätä ainutlaatuista elämyksellistä lisäarvoa, tulee tarjota mahdollisuuksia sekä tilaa kehittyä ja kasvaa. Poliittinen järjestelmä ei voi pakottaa elinvoimaa esiin, mutta sen tärkeänä tehtävänä on luoda sille edellytykset. Tämä lisäarvo, joka tulee paikallisuuden elämyksellisyydestä, on vaikeasti kopioitavissa ja siksi se on aidosti kestävää ja kilpailuetua luovaa. Lähellä tuottaminen ja pienyritysten verkostoituminen tulee rakentaa tavoitteelliseksi tahtotilaksi, hankkeeksi, jossa pyritään rakentamaan kokonaisuus tuoreiden näkökulmien löytämiseksi ja toimintamallien rakentamiseksi alueelliselle tasolle. Päätä toimia toisin. Päätä mahdollistaa joka päivä. Ole mu- kana synnyttämässä rohkeaa ja mahdollistavaa positiivisuuden kierrettä. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot Suomen parhaat yritykset palkittiin Yrittäjäpalkinnolla vahvistetaan yksityisen yritteliäisyyden arvostusta yhteiskunnassamme. Eliisa Anttila, teksti Juha Siltaloppi, kuvat Maan parhaat yritykset tulevat tällä kertaa Suomen perinteiseltä maaseudulta viestittäen, kuinka huippuosaamista ja korkeaa liikemiestaitoa löytyy myös hektisen metropolielämän ulkopuolelta. Nykyisin karstulalaisen Finn-Savotan juuret ovat syvällä Keski-Suomessa Pylkönmäellä, teknisen tukkukaupan Isojoen Konehalli tulee Etelä-Pohjanmaalta, Vahterus Oy:n tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin kohteisiin, ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas panee Kukko-olutta Laitilan kanakaupungissa. Kaikki langat käsissä Vuonna 1955 perustettu Finn- Savotta Oy valmistaa ja myy tuotteita retkeilijöille, sotilaille, kriisitilanteiden avustusihmisille ja monille muille maastossa liikkuville. Tuotannossa on rinkkoja, reppuja, leiritelttoja, kaminoita, laavuja, makuupusseja, karttalaukkuja, asetarvikkeita, metsästysliivejä, ahkioita ja lumikenkiä. Liikevaihtoa syntyy 5,4 miljoonaa euroa, työntekijöitä on 35. Erilaisuus ja erikoistuminen ovat voimavaramme, toteavat yrittäjäsisarukset Anita ja Riitta Halme. Oikeaan kohtaan osuneet pitkät tilaussarjat veivät yrityksen kummankin laman yli, toimitusjohtaja Riitta Halme pohtii. Nyt teemme varusmiehelle taisteluliivit vuoteen 2012 mennessä. Kaikki Suomen sotilaat pitävät päällään meidän tuotteitamme, Finn-Savotan toimitusjohtaja jatkaa. Sotilaiden varusteet syntyvät pitkän tuotekehittelyn ja koekäytön palautteen tuloksena. Liivit istuvat hyvin säädettävyytensä takia. Ensimmäinen taisteluvyö valmistui Karstulassa vuonna Nykyisen taisteluliivin tuotekehitys oli valmis vuonna Pelkästään kankaiden etsimiseen ja hyvien tuottajien löytymiseen on kulunut vuosikausia. Taisteluliivit eivät näy pimeänäkölaitteilla tai lämpökamerassa. Monipuolinen työkalutaivas Isojoen Konehalli Oy IKH harjoittaa teknistä tukkukauppaa. Yritys tuo maahan ja myy työkaluja, koneita, traktoreita, traktorin varaosia ja -tarvikkeita, kiinnikkeitä, työasuja, renkaita ja akkuja. Maahantuontia on yli 30 eri maasta, tavaran toimittajia yli 400. Yhtiö on perustettu vuonna 1968, liikevaihtoa kertyy nykyisin 75 miljoonaa ja henkilöstöä on 150. Tätä liiketoiminnan ymmärtämystä voisi verrata keihäänheittoon, pitää pysyä tietyllä sekto- Millaisia ovat kalat, jotka menevät myötävirtaan kuolleita. Ilkka Alakortes rilla, jos menee yli, suoritusta ei mitata lainkaan, toteaa Isojoen Konehallin toimitusjohtaja Ilkka Alakortes. Yrityksen Kauhajoen keskusvarastossa on kompressoreja, sähkö- ja paineilmatyökaluja, kalusteita, perävaunutarvikkeita, puuntyöstökoneita, painepesureita, ruuveja, säilytyslaatikkoja, työkaluja, tikkaita, telineitä ja puunhalkaisukoneita. Vaikeampaa on varmaan keksiä, mitä rakentamiseen, harrastuksiin, mökkeilyyn, koneiden ja traktoreiden korjaukseen, metsän tai puutarhan hoitoon liittyvää myyntivarastosta ei löytyisi. Ilkka Alakortes haluaa, että firmassa on siistiä ja kaikkialla hyvä järjestys. Pakko ollakin, kun varastossa on liki eri nimikettä. Tavaran ralli Kauhajoen raitilla on melkoinen, pelkästään Isojoen Konehallilta lähtee joka päivä 4 5 rekallista tuotteita mm. omiin suurmyymälöihin, joita on Jyväskylässä, Kauhajoella, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla. Kuin kaataisi lapsuuden kesää kurkkuun Maalaisfirmassa kaikkien pitää osata lukea karttaa, jottei eksy suuressa maailmassa, toimitusjohtaja Rami Aarikka sanoo. Yksi suuren maailman maista oli Kanada, joka oli ensimmäinen ulkomaa, jonne vietiin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomia. Muutoin limonadivalmistuksen juuret ovat peräisin 1830-luvulta. Suomessa on puolestaan Markkinointi yleensäkin on parhaimmillaan silloin kun sen maksaa joku muu. Rami Aarikka Teemme omaa juttua, mistään ei oteta mallia ja hyvin on mennyt, summaa Isojoen Konehallin toimitusjohtaja Ilkka Alakortes. Riskinotto ja yrityksen pyöritys vie kyllä aikaa ja vaatii hermoja. Isojoen Konehallin myymälä on ammattilaisen ja harrastajan työkalutaivas. Pelkästään metallin ja puun työstöön löytyy sadoittain välineitä. On ilo antaa suomalaisille työtä, toteaa Finn-Savotan tuotantojohtaja Anita Halme. Hän vastaa yrityksen tuotekehittelystä ja hänen kädenjälkensä on monessa tuotteessa ja kaavassa mukana. ollut parhaimmillaan lähes 350 limonaditehdasta, joista kaksi sijaitsi jopa Laitilassa. Nykyinen Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy perustettiin kuitenkin vasta vuonna Aloitimme Fazerin vanhassa munanporaamossa, siinä, missä tyhjennettiin kananmunia, jotta saatiin Mignon-munia pääsiäisenä, yrityksen toimitusjohtaja Rami Aarikka selittää. Alkuun päästiin, kun pojat ostivat kirpputorilta Sodastreamerin. Lisäsimme Pilppulan Markun äidin mustaherukkamehuun hiilihappoa, mutta se ei meinannut millään alkaa maistua limonaadilta. Sitten löytyi virvoitusjuomatehtaan resepti- Vahterus Oy oli kestävää tulevaisuutta rakentava yritys jo ennen kuin ympäristöystävällisyys oli edes noussut puheenaiheeksi. Tuotteilla saadaan aikaiseksi merkittävää energiatehokkuutta teollisuuden prosesseissa, toimitusjohtaja Mauri Kontu sanoo. Aina kun pankinjohtaja on ollut armollinen, olemme panostaneet mahdollisimman korkeaan teknologiaan, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toimitusjohtaja Rami Aarikka toteaa. raamattu ja homma alkoi luonnistua. Tänä päivänä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa juomia reilut 19 miljoonaa litraa vuodessa. Virvoitusjuomia, siideriä, Rio Colaa, La Ritaa Olutpuolella yksi kansan suosikeista on vahvasti humaloitu, täysmaltainen Kukko Pils, mutta nautiskelijoiden raadeissa Laitilan muutkin Kukot nauttivat yhä suurempaa suosiota. Liikevaihtoa juomatehtaalle kertyy noin 18 miljoonaa euroa, osallistujia vuosittaiseen yhtiökokoukseen Laitilan Kinoteatteriin satakunta osakeyhtiön liki 500 osakkaasta. Viihtyisän yhtiökokouksen rinnalla Laitilassa on panostettu myös ympäristöön. Veden, jäteveden ja energian kulutukset ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin alalla keskimäärin. Tehtaassa käytetty sähköenergia on tuotettu tuulivoimalla jo vuodesta 2001 lähtien. Kyseessä lieneekin ensimmäinen tuulivoimalla pyörinyt tehdas tässä maassa. Vahterus Oy liikuttaa lämpöä Vuonna 1990 perustettu, 16 milj. euroa liikevaihtava ja 150 henkeä työllistävä Vahterus Oy liikuttaa lämpöä tehokkaasti levylämmönsiirtimillä, lauhduttimilla, höyrystimillä ja erilaisilla kaasusiirtimillä. Kun nesteessä on lämpötilaeroja, energia siir- tyy lämpönä lämpimästä kyl- mään. Pyykkilauta -virtaus tekee lämmön siirtymisen vieläkin tehokkaammaksi. Vahterus hyödyntää näitä ilmiötä. Haluamme olla edelläkävijöitä, uusien ideoiden löytyminen on keskeisin asia liiketoiminnassamme. Mauri Kontu Yrityksen tuotteet lähtevät Uudenkaupungin Kalannista kansainvälisiin käyttökohteisiin: energia-, kylmä- ja prosessikemian sovelluksiin. Vahteruksen levylämmönsiirtimiä käytetään muun muassa öljynporauslautoilla, jalostamoissa, voimalaitoksissa, jääradoilla ja teollisuuskylmävarastoissa. Sata vuotta vanha pyykkilauta kuvastaa sitä, miten pesu on tehokkaampaa, kun pinta-alaa on ryppyjen myötä kymmenen kertaa enemmän, vesi pyörteilee ja saippua, vesi sekä lämpö liikkuvat poimuissa. Myös lämpö siirtyy 5 kertaa tehokkaammin pyykkilautakuvion avulla, Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu selittää ja jatkaa. Elämä on ohjannut yrittäjyyteen, olen pohjimmiltaan maanviljelijän poika. Lopputyöni tein lämmönsiirrosta ja Rauma-Repolassa suunnittelin lämpöteknisiä tuotteita. Kalannissa teräs ja titaani taipuvat lieriöiksi. Siirtimien päätyjä sorvataan kestämään painetta, ja hallissa tuoksuu vahvasti hitsausliekki. Pyykkilaudan näköisiä teräslevyjä pinotaan kuoren sisään. Tuotekehityksen laboratorion henkilökunta työskentelee keskittyneesti suljettujen lasiovien takana. Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa Hyvää työtä.

6 06 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Palvelurakenneremontti löytyy seuraavastakin hallitusohjelmasta Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on vakuuttunut, että vaalikauden loppua kohden hiipunut kuntien palvelurakenneremontti saa seuraavassa hallitusohjelmassa taas uutta puhtia. Syy on ministerin mielestä yksinkertainen: Nykymenolla ei yksinkertaisesti voida jatkaa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tähän vanhaan kansanviisauteen vetoaa peruspalveluministeri Paula Risikko, kun häneltä kysyy paljon porua nostattaneen kuntien palvelurakenneremontin tulevaisuudesta. Ministerin mielestä istuvan hallituksen alkutaival oli uudistusten suhteen hyvinkin lupaava. Pahimmaksi vastustajaksi nousi lopulta suhdannekuoppa, joka veti jo valmiiksi kireällä olleen kuntatalouden entistä pinkeämmälle. Tässä kohtaa enää ani harvalta päättäjältä löytyi asialle aikaa tai uskallusta. Suhdannesyöksy harmittaa näin jälkikäteen myös Risikkoa, sillä ilman sitä Paras -hanke olisi todennäköisesti edennyt huomattavasti nyt nähtyä suunnitelmallisemmin. Rahapulassa riutuvia kuntia ajoivat ministerin mukaan yhteen pitkälti taloudelliset, eivät niinkään toiminnalliset tai palvelurakenteen muutostarpeet, hän tiivistää. Rakenneremonttia ei silti päästä pakoon ja siihen palataan varmasti seuraavassa hallitusohjelmassa. Kuntien peruspalveluiden ja koko terveydenhuollon haasteet ovat sitä kokoluokkaa, ettei niistä selvitä nykymalliin tulipaloja sammuttamalla. Ministerin mukaan seuraavan hallituksen on löydettävä vastaus neljään peruskysymykseen. Väestö ikääntyy ja vaatii lisää palveluja, nuorten kasvavaan pahoinvointiin pitäisi pystyä reagoimaan ajoissa, kansanterveyttä rapistavat erilaiset elintasosairaudet ja lopuksi, mistä tähän kaikkeen otetaan rahat ja resurssit, Risikko huomauttaa. Julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on luotava sellaiset yhteiset palvelurakenteet, joilla perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto saadaan pelaamaan yhteen nykyistä saumattomammin. Ja kaiken lisäksi ilman, että hukataan siellä olevaa osaamista. Kaikki ei ole kaupan Samaa pähkinää pureskellaan parhaillaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka on määrä tehdä peruslinjaukset uudistuksen pohjaksi tämän vuoden loppuun mennessä, toteaa Risikko. On joka tapauksessa selvää, että kuntien tulee saada lisää mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen. Ja järjestämisvastuun ja rahoituksen tulee olla samoissa käsissä. Tuottamistapoja on sen sijaan monipuolistettava Vaikka kilpailua ja toteuttamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa ministeri tiettyjen terveydenhuollon avainalueiden pysyvän jatkossakin tiukasti kuntien hyppysissä. Turha pelottelu yksityistämispeikolla onkin kuulemma turhaa. Aika vaikea on kuvitella, että esimerkiksi ensiapu tai tehohoito ulkoistettaisiin. Kasvavat markkinat houkuttelevat luonnollisesti myös alan yrityksiä ja järjestöjä, joiden nykyinen yhteinen siivu terveydenhuollon kokonaismarkkinoista on neljänneksen luokkaa. Leijonanosa on tällä hetkellä muutaman ison valtakunnallisen toimijan käsissä ja moni veronmaksaja onkin jäänyt miettimään, kuinka aitoa alan kilpailu lopulta on. Kuntien osto-osaamisessa on ollut puutteita, mutta kyllä tässäkin mennään kokemusten karttuessa koko ajan eteenpäin. Samalla tulee tilaa myös pienemmille, johonkin erikoisalueeseen erikoistuneilla toimijoille. Palveluseteli on jo ollut selkeä askel eteenpäin. Alivakuuttaminen yrittäjien iso ongelma Istuvan hallituksen startti oli varsin vauhdikas myös yrittäjiin ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, vaikka kriittisimpien mielestä kiri hyytyi juuri ratkaisevalla hetkellä. Asiallinen YEL-vakuutus turvaa samalla riittävät etuudet työkyvyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä. Paula Risikko Risikko on ilahtunut erityisesti siitä, että kuluvalla hallituskaudella on parannettu paitsi yrittäjyyden olosuhteita myös yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvaa sekä kohennettu palkansaajasta yrittäjäksi - ja päinvastoin - siirtyneelle työttömyysturvaa ns. jälkisuojan avulla. Eduskunta ehtinee vielä päättää myös yrittäjämääritelmään kuuluvan omistusrajan alentamisesta 30 prosentin tasoon. Sen Vaikka kilpailua ja toteuttamisvaihtoehtoja tulee lisää, muistuttaa Paula Risikko tiettyjen terveydenhuollon avainalueiden pysyvän jatkossakin tiukasti kuntien hyppysissä. Pelottelu yksityistämispeikolla on turhaa. myötä esimerkiksi pienen osakeyhtiön yhtiökumppanit ovat sosiaaliturvansa suhteen samalla viivalla. Eduskunnassa on lisäksi lakiesitys, joka mahdollistaisi sairauspäivärahan saamisen yhtä aikaa sekä YEL- että MY- EL-vakuutuksen perusteella, Risikko lisää. Yrittäjän sosiaaliturvan yhden suurimmista kompastuskivistä ministeri löytää alivakuuttamisesta. Se on tiedostettu riski, joka toteutuessaan voi tehdä pahaa jälkeä koko perheen toimeentulolle. Työtulon nostaminen korottaa luonnollisesti YEL-vakuutusmaksuja, mutta turvaa samalla riittävät etuudet työkyvyttömyyden, vanhemmuuden ja vanhuuden aikana. Siihen ei yksityisvakuutuksilla päästä. Samalla hän tunnustaa, että rummun lyönti asian suhteen on alkanut kantaa hedelmää. Silti valistustyötä riittää myös tuleville vuosille. YEL:issä on lopulta kyse oikean tiedon levittämisestä ja tässä varsinkin yrittäjäjärjestöllä on tärkeä rooli. Paula Risikko Ikä: 50 v Koulutus: Terveystieteiden tohtori Työura: Erikoissairaanhoitaja. Sairaanhoidon opettaja, aikuiskoulutusjohtaja, Seinäjoen terveydenhuolto-oppilaitos. Laatupäällikkö, Helsingin sairaanhoito-opisto. Projektipäällikkö, Stakes. Yksikön johtaja ja sittemmin vararehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kansanedustaja (2003 ) Perhe: Aviomies, 5-vuotias tytär Harrastukset: Ulkoilu Myöhästymismaksua myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä Syyskuun alusta alkaen myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä on tullut myöhästymismaksu, Verohallinnosta kerrotaan. Verohallinto suhtautui alkuvuoden ajan joustavasti kausiveroilmoituksen pieniin myöhästymisiin ja jätti määräämättä myöhästymismaksua noin viikon myöhästymisistä. Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Myöhästymismaksu määrätään myös: lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulle verolle myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi esimerkiksi silloin, kun kohdekuukautena yrityksellä ei ole ollut toimintaa tai palkanmaksua tai tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen. Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Kemikaalien rekisteröinnin määräaika lähestyy Vaarallisimmat tai eniten käytetyt kemikaalit on rekisteröitävä marraskuun 30. päivään mennessä. Lisäksi kemikaalien luokitus ja merkinnät on ilmoitettava kemikaalivirastolle ensi vuoden tammikuun 3. päivään mennessä. Päärekisteröijiä kehotetaan jättämään aineistonsa 30. syyskuuta mennessä, jotta muille rekisteröijille jää riittävästi aikaa jättää omat rekisteröintiasiakirjansa ennen marraskuun loppua. Asiakirja-aineistot toimitetaan sähköisesti REACH- IT-tietojärjestelmän kautta. Heikki, sinäkö se soitit? Enpä tuntenut numeroa. Ota puhelimeesi Kuka soittaa -palvelu ja vieraasta numerosta soittavan tiedot selviävät automaattisesti. Älä enää arvaile kuka soittaa. Palvelu hakee vieraasta numerosta soittavan tiedot jo ennen puheluun vastaamista. Saat palvelun heti puhelimeesi lähettämällä tekstiviestin KUKA numeroon tai soittamalla Fonectan asiakaspalveluun ETUHINTA SINULLE, SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN: 0,45 /haku (norm. 0,70 /haku) tai 4,90 /kk (norm. 6,90 /kk). Lataaminen on maksutonta. Lisätietoa Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakukonemarkkinointi Hakumediat Yrittaja_sanomat_HK16400_380x255mm.indd

7 päättäjät yrittävät Vaihtoehtoja tarjolla Hallitus on listannut kaikkiaan 250 lakiesitystä tuotavaksi eduskuntaan ensi kevään vaalien alle ulottuville valtiopäiville. Muusta askareesta huolimatta talousarvion käsittely on aina syysvaltiopäivien pääurakka. Hallituksen esityksen lisäksi eduskunta ruotii myös muutosesitykset, joista ani harva menee läpi. Vuoden 2011 budjettiesitykseen on tehty kaikkiaan kappaletta muutosesitystä. Se tietää eduskunnalle pitkiä työpäivä ja -iltoja, kun jokaisesta esityksestä äänestetään joulunalusviikoilla. Eniten muutosta hallituksen esitykseen janoaa suurin oppositioryhmä sosialidemokraatit. Puolueen kansanedustajat ovat tehneet kaikkiaan 398 muutosesitystä. Vasemmistoliiton edustajat ovat saaneet aikaan kaikkiaan 244 esitystä, perussuomalaiset 132 ja kristillisdemokraatit 131. Myös hallituspuolueiden edustajilla on runsaasti huomauttamista hallituksen budjettiin. Keskustan ryhmästä budjettialoitteita tuli kaikkiaan 94 ja kokoomuksesta 59. Ruotsalaisillakin on 45 parannusesitystä, mutta vihreiltä vain 16. Yksittäisistä kansanedustajista jälleen kerran budjettialoitteiden kuninkuuden vei demareiden Esa Lahtela Pohjois-Karjalasta kaikkiaan 102 esityksellä. Hallituspuolueiden budjettilinjaukset näkyvät hallituksen esityksissä ja opposition vastavalkeat niiden varjobudjeteissa. Kun demarit saivat viimein valmiiksi oman esityksensä, oppositiopuolueet ovat perussuomalaisia lukuun ottamatta esittäneet omat vaihtoehtonsa. Hallituksen esityksessä budjettitalouteen laitetaan ensi vuonna 50,4 miljardia euroa ja runsaan 8 miljardin euron vaje tilkitään velanotolla. Demareiden vaihtoehdossa rahaa laitettaisiin menemään 850 miljoonaa reippaammin kuin hallituksen esityksessä. Valtion velkaa demarit kuitenkin ottaisivat puoli miljardia euroa vähemmän kuin Mari Kiviniemen hallitus. Sosialidemokraattien johtoajatus ensi vuoden budjetista kolmikärkinen. Työllisyyden ja talouskasvun tukemiseen laitettaisiin 400 miljoonaa euroa ja saman verran sosiaaliturvan parantamiseen ja kuntaverotuksen perusvähennyksen nostamiseen. Kuntapalveluihin demarit laittaisivat 300 miljoonaa euroa lisää rahaa ja esityksen loput 50 miljoonaa euroa jätettäisiin toistaiseksi jakamatta. Vasemmistoliitto nokittaisi demareita lisäämällä valtion menoja runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Meno- reiät ovat paljolti samat kuin sosialidemokraateilla, ja päälle on keksitty koko joukko omia. Kristillisdemokraatit lisäisivät valtion menoja vajaalla 500 miljoonalla eurolla. Menokohteet eivät suuresi poikkea vasemmistopuolueiden esityksistä. Kenen taskuille sitten opposition vaihtoehdoissa ohjattaisiin verokarhun karvainen koura? Hallitus nostaa energiaveroja 750 miljoonalla eurolla, ja arvonlisäveron korotuksella on tarkoitus koota valtion kassaan 700 miljoonaa euroa. Pienempiä summia kertyy jäteveron korotuksesta ja veropohjan laajentamisesta sekä makeis- ja virvoitusjuomaveroista. Vasemmisto-opposition vero-opit ovat perinteiset: verot niille, joiden ovat rahatkin eli rikkaille. Molemmat kiristäisivät pääomatulojen verotusta ja muuttaisivat sen progressiiviseksi. Demariarvion mukaan tempulla tienattaisiin valtiolle puoli miljardia euroa. Muikeita summia koottaisiin myös päästökaupan rakenteiden tuomien ns. windfall-tuottojen verottamisella. Vasemmistoliitto toteuttaisi windfall-veron verottamalla ydinvoimaloiden polttoainetta. Vasemmistoliitto kiristäisi lisäksi suurituloisten verotusta ja palauttaisi omaisuusveron. Kaikki vaihtoehtobudjettinsa julkaisseet kolme oppositiopuoluetta laittaisi lisäksi arvopaperikaupan verolle. Näillä ja muutamalla muulla konstilla sosialidemokraatit kasvattaisivat valtion tuloja 1,3 miljardilla ja kristillisdemokraatit 860 miljoonalla eurolla. Vasemmistoliitto ei verokertymää erikseen ilmoita, mutta ilmeisesti tarkoitus olisi kattaa puolueen varjobudjetin esittämät parin miljardin euron lisämenot. nordea.fi Edunvalvonta SY: Epävarma taloustilanne perusteeksi solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus Lotta Tammelin Kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä on saanut valmiiksi esityksensä työsopimuslain määräaikaisia työsopimuksia koskevan säännöksen täsmentämisestä. SY:n mukaan esitys on puutteellinen. Työryhmä ei esitä muutoksia kunkin yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksenä olevan perustellun syyn sisältöön. Esityksellä täsmennetään toistuvien määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä. Esityksen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos määräaikaisten sopimus- ten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytön edellytyksiä määrittelemällä niitä kriteereitä, joiden avulla työnantajan tarjolla olevan työn pysyvyyttä tulee arvioida. Työryhmä ei pitänyt mahdollisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta taikka kuinka pitkän ajan kestävää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuna, vaan asian arviointi edellyttää aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisarviointia. Kiinni työvoimasta Vaikka esitys ei merkittävästi muuta nykytilaa, on Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtisen mukaan esitys puutteellinen. Suomen Yrittäjät jättikin siihen täydentävän lausuman. Työryhmän esityksessä olisi tullut muuttaa yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen edellytyksenä olevan perustellun syyn käsitettä niin, että työnantajan epävarma taloudellinen tilanne ja kysynnän vakiintumattomuus ovat perusteltu syy solmia yksittäinen määräaikainen työsopimus. Nykytilanteessa määräaikaisen työsopimuksen solmiminen työnantajan aloitteesta kysynnän vakiintumattomuuden perusteella on mahdollista vain toiminnan alkuvaiheessa joillakin aloilla ja näilläkin rajoitetusti. Madaltaisi kynnystä Epävarma taloudellinen tilanne ja kysynnän vakiintumattomuus yksittäisen määräaikaisen työsopimuksen perusteena madaltaisi Outi Tähtisen mukaan työsuhteen solmimiskynnystä merkittävästi tilanteessa, jossa työnantajayrityksellä on normaalia suurempi epävarmuus yrityksen taloudellisesta tilanteesta lähitulevaisuudessa. Yritykset eivät epävarmassa taloustilanteessa uskalla solmia vakituista työsuhdetta eikä lainsäädäntö salli määräaikaista työsopimusta. Tämä johtaa usein siihen, että työntekijää ei palkata lainkaan ja työvoiman tarve hoidetaan alihankinnalla tai vuokratyövoimaa käyttäen, hän muistuttaa. Työryhmässä olivat edustettuina TEM, STM, EK, SY, KT, VTML, SAK, STTK ja Akava. Kunnallinen työmarkkinalaitos jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Yrityksesi maksuliikenne muuttuu merkittävästi heti ensi vuoden alussa. Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon. SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet. Käänny asiantuntijan puoleen. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja kysy lisää. Teemme sen mahdolliseksi 07 Digitaaliset karttapohjat verkkokaupasta Karttakeskuksen verkkokaupasta voi hankkia nyt myös sähköisiä kartta-aineistoja. Digitaaliset karttapohjat soveltuvat niin yritysten ja joukko- viestinten käyttöön kuin yksityisiinkin tarpeisiin. Karttoja voidaan hyödyntää sekä painojulkaisuissa että sähköisessä viestinnässä, ja niiden ulkoasua on mahdollista muokata vapaasti. Digitaalisten karttapohjien käyttö- ja julkaisuoikeudet ovat hyvin laajat. Karttakeskuksen nettisivuilla on aiheesta esite, jossa on luettelo kartoista, niiden tuotekuvaukset ja hinnat. Kartta-aineiston soveltuvuutta yrityksen käyttöön voi kokeilla veloituksetta testiaineiston avulla.

8 08 KOSTO ZORRON Vastuullinen, välittävä ja kannustava Valtakunnan politiikkaa on tehty vakaissa oloissa viime vuosikymmenet ja hallituspohjat ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina läpi vaalikausien. Samalla hallitusohjelmasta on tullut väkevä ohjeistaja, eräänlainen kansakunnan pyhä kirja neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusohjelma on hallituspuolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista luvulla hallitusohjelmat ovat sisältäneet myös johdannon, jossa kuvataan millaisessa maailmassa elämme ja minkälaisten olettamien varassa meidän olisi hyvä käydä tulevaan. Olemme juuri päättämässä ajanjaksoa, joka kevään 2007 hallitusohjelmassa ilmaistiin vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Toivottavasti johdantoosioista muodostuu perinne, joka luotaa kansakunnan suuntaa ja toimii valistuksellisena puheenvuorona; saarnana, jota meidän kaikkien valtioneuvoston jäseniä myöten kannattaa hartaudella tutkia. Jotta jatkuvuus maan johtamisessa turvattaisiin, sopii myös ensi kevään hallitusohjelman kattoteemaksi vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Vastuullinen Suomi ymmärtää, että velaksi on huono elää ja tiedostaa, että valtio ei voi lainata joka viidettä käyttämäänsä euroa kuten vuonna 2011 aiotaan tehdä. Se lopettaa järjettömän tuhlailun. Suomessa on kymmeniätuhansia yhdistystä, jotka saavat eri kanavia pitkin julkista tukea. Systeemin valtavaa kokoa kuvaa, ettei löydy tahoa, joka pystyisi uskottavasti arvioimaan tuensaajien lukumäärää muutaman tuhannen tarkkuudella. Miksi esimerkiksi opetusministeriön on tuettava jokaista suomalaista hockeyn (ent. maahockey, ent. nurmipallo) pelaajaa 300 eurolla vuosittain? Vastuullinen suomalainen ei intä, etteikö yleinen eläkeikä voisi olla vaikkapa 65 vuotta. Hän ymmärtää, että perimmiltään kysymys on iloisesta asiasta - pitenevästä eliniästä, joka ei vain saa muodostua ylettömäksi taakaksi työssäkäyville. Kun hän sisäistää sosiaali- ja terveydenhuollon menot viimeisen elinvuoden aikana, pitää hän itsestään selvänä, että sairaan lapsen pelastamiseksi taistellaan viimeiseen asti. Mutta pohtii samalla, olisiko 89 vuoden vaiheikas elämä juurikaan huonompi kuin tuo samainen elämä lisättynä särkyjen täyttämällä 90. elinvuodella. Välittävä suomalainen tiedostaa, että hyvinvointivaltiohegemoniaan liittyy paljon luonnotonta: siihen ei esimerkiksi istu kodissa tehtävä työ, vaikka se kiistatta tuottaisi yhteistä hyvää. Missä hyvinvointihegemonia synnyttää tonnin kustannuksen hoitokodissa, siinä välittävä Suomi maksaa satasen omaishoitajalle. Välittävä Suomi kykenee kollektiiviseen ajatusleikkiin, jossa maatamme kohtaa katastrofi ja on lähdettävä. Minne meidän olisi luonnollista mennä, missä pääsisi sujuvasti uudelle alulle? Pääsääntöisesti oikea suunta on joku kulttuurisesti läheinen paikka vaikkapa Ruotsi tai Pohjois-Eurooppa. Ei burundilainen tai sambialainen kylä, sillä siellä menisi useampi sukupolvi pelkästään kotoutumiseen. Jo auttavan kielitaidon saavuttaminen vaikkapa bemban tai njandžan kielessä veisi vuosikausia. Kun katson Helsingin rautatieasemalla somalia, niin ymmärrän, että hänellä on sopeutumisen kanssa vaikeuksia. Välittävä Suomi ei halua ehdoin tahdoin tuottaa ihmisille vaikeuksia. Kannustava Suomi tukee yksilön pyrkimyksiä hyveelliseen elämään, vaikkei se sitä julkilausu. Hallitusohjelma käsittelee johdanto-osassakin arkisempia asioita. Kannustava Suomi tukee työn tekemistä ja sen antamista. Se ei kurista työnantajaa mahdottomalla taakalla veroja ja muita vastuita. Kannustava Suomi kitkee määrätietoisesti pikkumaisuuksia hallinnosta; sitä loputonta määrää kyselyjä ja vaatimuksia, joilla vain ja ainoastaan kiusataan yrittäjää ja yrittävää. Yrittäjyys Yksinyrittäjyys on valinta Yksinyrittäjyys näyttää olevan varsin pysyvä elinkeino ja myös elämäntapa. Tämä selviää Suomen Yrittäjien tekemästä Yksinyrittäjäkyselystä. Lotta Tammelin, teksti ja kuva Yksinyrittäjäkysely lähetettiin Suomen Yrittäjien jäsenenä olevalle yksinyrittäjälle syyskuussa Vastauksia saatiin eli hieman yli 20 prosenttia koko otoksesta. Suhteellisen korkea vastausprosentti kertoo kyselyn tarpeellisuudesta. Yksinyrittäjän asemaa on Suomessa viime aikoina tutkittu suhteellisen vähän, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm. Palkkatyö ei houkuta Lindholmin mukaan joka viides kyselyyn vastanneista on erittäin tyytyväinen tilanteeseensa yksinyrittäjänä. Vain reilu 7 prosenttia ilmaisi tyytymättömyytensä yksinyrittäjyyteen ja tästä joukosta erittäin tyytymättömiä on hyvin vähän eli vain 1,5 prosenttia kaikista vastaajista, hän kuvailee. Yksinyrittäjyys vaikuttaa olevan myös melko pysyvä elinkeino, sillä yli puolet kyselyyn vastanneista on toiminut yrittäjänä yli 5 vuotta. Yrittäjyys on päätoimista lähes 90 prosentille vastaajista. Myöskään palkkatyöhön siirtyminen ei houkuttele yksinyrittäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä kertookin jatkavansa yrittäjänä aivan varmasti tai hyvin todennäköisesti. Mitä pitempään on toiminut yrittäjänä sitä varmempaa on myös yrittäjänä jatkaminen, Lindholm selvittää. Uutta vastuunkantoa ja yrittäjyysnäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Jouko Lantto, teksti Pekka Sipola, kuva Suomen elinkeinorakenne on yhdessä vuosikymmenessä muuttunut ja uudistunut oleellisesti, sillä teollisuuden osuus tuotannosta ja kotimaisesta työllisyydestä on alentunut dramaattisesti, johtaja Rauno Vanhanen toteaa. Suomen elinkeinorakenteen rakennemuutoksen yksi seuraus on, että tuottavuuden nykyistä nopeampi nousu on talouskasvun jatkumiseksi välttämätöntä, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa. Tätä vaatimusta korostaa myös työvoimapanoksen lasku työikäisen väestön vähentyessä, hän jatkaa. Myös säännöllinen työaika on jatkuvasti lyhentynyt. Kun vielä julkinen talous on vaikeuksissa talouskriisin jäljiltä useita vuosia, niin suomalaisten elämänotetta on nyt kehitettävä työntekoon ja yrittämiseen kannustavaksi. Rauno Vanhasen mukaan Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa Suomen Suunta 2015 tähdätään siihen, että kansalaisten yleistä hyvinvointia voidaan parantaa elinvoimaisen yrittä- jäsektorin avulla. Ohjelmalla vaikutetaan siihen, että työn tuottavuus kaikilla toimialoilla paranee ja työurat pitenevät vastaamaan eliniänodotteen kasvua, hän kuvaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Myös verotuksen on oltava yrit- Energiainfo Kuva yksinyrittäjäseminaarista, kuvan koko jutun pituuden mukaan Yksinyrittäjä ei ole yksin. Verkostoituminen on tärkeää, ja yksinyrittäjät myös käyttävät paljon muita yrittäjiä alihankintana. Itsenäisyys ja vapaus Timo Lindholmin mukaan itsenäisyys ja vapaus ovat ylivoimaisesti tärkeimmät perusteet toimia yksinyrittäjänä. Kolme neljästä kyselyn vastaajasta toimii yksinyrittäjänä näistä syistä. Suurin osa kyselyyn vastanneista onkin siis tyytyväisiä tilanteeseensa yksin, eikä rekrytointisuunnitelmia ole jatkossakaan. Painavin syy siihen, ettei ulkopuolista työvoimaa haluta palkata on Lindholmin mukaan se, ettei työtä riitä useammalle. Myös toiminnan laajennustarpeiden puuttuminen sekä korkeat työvoimakustannukset ovat merkittäviä perusteita toimia yksin. Lindholmin mukaan työn sivukuluja pitäisikin alentaa merkittävästi, jotta ensimmäisen työntekijän palkkaus Mikä on painavin peruste sille, että ette ole palkannut ulkopuolista työntekijää? Työtä ei riitä useammalle henkilölle Työvoimakustannukset ovat liian korkeat Ei löydy ammattitaitoista työntekijää Liian raskas byrokratia ja työnantajavelvoitteet Työsuhteen päättämisen vaikeus Riski ammattisalaisuuksien menettämisestä Ei ole tarvetta laajentaa toimintaa Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkysely 2010 Muu syy % Rauno Vanhanen tämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen sekä työntekoon kannustavaa. Yhteiskunta vaikuttaa yrittä- jyyteen olennaiselta osin verotuksella, Vanhanen määrittää ja vaatii, että omistajavetoisten yritysten verotuksessa on tunnistettava yrityksen ja yrittäjän verotuksen yhteisvaikutus. Yrittäjyys edellyttää riskinottoa, ja on oikein, että yrittäjä saa siitä kohtuullisen tuoton työlleen ja sijoittamalleen pääomalle. Nykyinen verojärjestel- mä on vahvistanut yritysten taseita, luonut ja säilyttänyt työpaikkoja sekä lisännyt verokertymiä. Yritysverotuksessa tulee säilyttää riittävät kannustimet yrittäjyyteen sekä yritysten kasvattamiseen ja vahvistamiseen. Energiavarmuus ja sen hinnan kohtuullisuus ovat olennaisen tärkeitä Suomen taloudelle ja yritystoiminnalle. Uusiutuvan energian käytön lisääminen merkitsee samalla uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia. Niitä on kyettävä kanavoimaan erityisesti pk-yrityksille. Kansainvälinen ilmastopolitiikka merkitsee yrityksille lisääntyvää sääntelyä, mutta päästöjen vähentämistavoitteet avaavat myös uusia mahdollisuuksia ilmastoystävällisen teknologian kehittämiseen. Energian saanti elinkeinoelämän tarpeisiin on turvattava suhdannetilanteista riippumatta. Epävarmuustekijöiden ja kasvumahdollisuuksien riittävä huomioiminen on keskeistä arvioitaessa energian tarvetta. Uusiutuvan energian käyttöä EU:n määrittämien tavoitteiden saavuttamiseksi on edistettävä kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa kasvattamalla, jolloin parannetaan samalla Suomen energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien toimintamahdollisuuksia. Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta yleistyisi. Tärkein parannus palkkatukikokeiluun yksinyrittäjien mielestä olisi palkkatuen ulottaminen määräaikaiseen tai nykyistä laajemmin osa-aikaiseen työhön. Toiminimi palvelualalla Yleisin yhtiömuoto yksinyrittäjillä on toiminimi. Sitä käyttää 56 prosenttia yksinyrittäjistä. Osakeyhtiö on joka kolmannella yksinyrittäjällä. Toimialoittain yksinyrittäjyys painottuu palvelualoihin. Runsaat 60 prosenttia yksinyrittäjistä toimii tämän kyselyn mukaan palvelualoilla ja runsaat 14 prosenttia rakentamisessa. Kaupan alan yrittäjiä on vajaat 16 prosenttia yksinyrittäjistä, teollisuudessa toimii runsaat 5 prosenttia ja kuljetustoimintaa harjoittaa vajaat 4 prosenttia. Vastaajien ikäjakauma kertoo siitä, että yrittäjäkunta ikääntyy melko nopeasti. Nuorten yrittäjien osuus on kyselyn perusteella huolestuttavan pieni: vastaajista vain vajaat 11 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Samalla SY:n Vanhanen painottaa, että julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä. Lisää tuottavuutta joustavammilla työmarkkinarakenteilla Suomalaiset yritykset ovat kokoon katsomatta mukana globaalissa kilpailussa, minkä seu- rauksena paine sopeutua tiukkaan kilpailuun ja jyrkkäänkin suhdannevaihteluun on suuri, Rauno Vanhanen määrittää. Suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyys heikentää pienten yritysten mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa. Työmarkkinoiden toimivuus vaikuttaa myös yritysten kannattavuuteen. Suomalainen joustoturvamalli ja sen osana paikallisen sopimisen laajentaminen työlainsäädännössä parantaisi työn tuottavuutta. Vanhasen mukaan työsopimuslakiin tulee lisätä paikallista sopimista koskeva säännös, joka mahdollistaa yrityskohtaisen sopimisen työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä työnantajan ja työntekijöiden kesken molempien osapuolten niin halutessa. Työntekijöillä olisi aina oikeus näin halutessaan kieltäytyä poikkeamisesta ja vedota työehtosopimukseen. Yksinyrittäjä ei ole yksin Myös toimiminen yrittäjien keskinäisissä verkostoissa korvaa omaan yritykseen palkatun työvoiman tarpeen. Yksinyrittäjät eivät siis toimi yksin, vaan heidän yhteistyöverkostoonsa kuuluu tyypillisesti 2 3 muuta yrittäjää tai yritystä. Monen yrittäjän verkostot ovat varsin laajat: 18 prosentilla yksinyrittäjistä on verkostossaan enemmän kuin 10 muuta yritystä tai yrittäjää. Palvelujen ostot muilta yrittäjiltä eivät kuitenkaan ole kovin suuria: tyypillisesti ostot ovat arvoltaan euroa vuodessa, Lindholm kuvailee. Lotta Tammelin Työllistäminen helpommaksi Sosiaaliturva ei ole tuttu juttu Suomen Yrittäjien tekemässä so- siaaliturvaa koskevassa jäsenkyselyssä selvitettiin, miten yrittä- jät ovat vakuuttaneet itsensä mm. sairastumisen ja työttömyyden varalta. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että enemmistö yrittäjistä luulee, että yrittäjän sosiaaliturvaetuudet ja mahdollisuudet niiden saamisen olisivat palkansaajia merkittävästi heikommat. Osaltaan tämä pitää paikkansa, sillä yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturvassa on edelleen eroja. Sosiaaliturvan eroja on lainsäädännöllä kuitenkin selkeästi kavennettu tai osaltaan poistettu kokonaan, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén kertoo. Vaikuttaa voi myös itse Hellsténin mukaan yrittäjät eivät aina tiedä, että he itse voivat vaikuttaa useimpien sosiaaliturvaetuuksiensa tasoon valitessaan vuosityötulon määrän eläkevakuutukselleen. Harva on perehtynyt esimerkiksi vanhempainpäivärahoja koskevaan sääntelyyn ennen päivärahojen omakohtaista hakemista. Tämä on huolestuttavaa, mutta ymmärrettävää. Ongelma on, et- tä etuisuuksien tasoa ei enää siinä vaiheessa voi muuttaa, kun yrittäjä sosiaaliturvaa tarvitsee. Tällöin tulotason putoaminen voi olla huomattava, Hellstén toteaa. Sosiaaliturvasta tiedotettava enemmän Kyselyyn vastanneista yrittäjistä hieman yli puolet, 58 prosenttia, ei saa omasta mielestään riittävästi tietoa yrittäjän sosiaaliturvasta. Erityisen paljon tietoa kaivattiin yrittäjien sairausajan etuuksista sekä työttömyysvakuuttamisesta ja työterveyshuollosta, Hellstén kertoo. Selvityksen perusteella voidaan sanoa, että yrittäjäjärjestön tulee tiedottaa aktiivisemmin sosiaaliturvaetuuksien saamisen edellytyksistä ja etuuksien määrään vaikuttavista tekijöistä yrittäjille. Sosiaaliturvan perustietojen pitää olla helposti ja kätevästi kaikkien yrittäjien saatavilla. Kyselyyn vastasi Suomen Yrittäjien jäsentä. Työnantajayrittäjien määrä ei ole Suomessa kasvanut, vaikka yritysten kokonaismäärässä on ollut voimakasta kasvua. Yritykset hankkivat tarvitsemansa työpanoksen enimmäkseen työsuhteeseen palkkaamalla, mutta myös alihankintana ja vuokratyönä. Normaaliin palkkatyösuhteeseen otetaan yleensä silloin, kun ollaan suhteellisen varmoja sekä työn riittävyydestä että tekijän soveltumisesta siihen, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä toteaa. Työsuhteeseen palkkaamisessa on kuitenkin kynnyksiä myös taloudellisesti hyvinä aikoina. Nämä kohdistuvat erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Työhönoton kynnyksiä voidaan madaltaa etenkin lieventämällä palkkaamiseen liittyvää riskiä. Rauno Vanhasen mukaan työllistämistä voidaan helpottaa muuttamalla henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteita, lieventämällä määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä sekä sallimalla pidemmästä, vuoden mittaisesta koeajasta sopimisesta. Monipuoliset palvelurakenteet Julkinen sektori vaikuttaa yritystoimintaan paitsi norminantajana myös suoraan oman toimintansa kautta, Rauno Vanhanen muistuttaa. Oleellisia osia tässä ovat julkisen sektorin oma elinkeinotoiminta sekä julkiset hankinnat. Varsinkin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottamistavalla on suuri merkitys yrittäjyydelle. Myös kaavoitus on tärkeä osa mm. kaupan alan yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien mielestä julkisen sektorin tulee pidättäytyä yritysten kanssa markkinoilla kilpailevasta elinkeinotoiminnasta ja pyrkiä kehittämään omaa toimintaansa mieluummin yhteistyössä yritysten kanssa, kuin kilpailemalla niitä vastaan, Vanhanen sanoo. Hallituksen johdolla tuleekin laatia kehittämisohjelma, jolla julkisia hankintakäytäntöjä kehitetään sisämarkkinasäädösten puitteissa vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla markkinoiden kehittymisen haasteita.

9 Harmaa talous 09 Urakoitsijoiden tiedot pitää saada maksuttomasta rekisteristä Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten taustatietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä. Riikka Koskenranta, teksti ja kuva Näin vaati Suomen Yrittäjien liittokokous kannanotossaan. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaatteella toimivasta rekisteristä. Uusi palvelu edellyttää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalalla, SY linjaa. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Sen tehtävänä on myös antaa yrityksille mahdollisuuksia varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Käännetyllä arvonlisäverolla taklataan vain pieni osa ongelmaa. Jukka Hienonen Helsingin Musiikkitalon työmaalla toimii noin työntekijää. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työntekijöistä on ulkomaisia. Musiikkitalon työmaalla ei ole esiintynyt epäilyjä harmaasta taloudesta. Verottajalle konkurssitiedot SY:n mukaan konkurssiasiamiehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä. Rakennushankkeiden projektinjohtoyhtiö SRV on päättänyt toimia itse sellaisen rekisterin perustamisessa, mistä löytyy tiedot urakoitsijoista muun muassa siitä, onko aliurakoitsijalla verovelkaa ja onko yritys ennakkoperintärekisterissä. Viranomaisilla on pääsy SRV:n verkostorekiste- rin tietoihin. Isoilla rakennustyömailla liikkuu paljon eri urakoitsijoiden työntekijöitä ja on hankala pitää kirjaa kaikista työntekijöistä. Rakennuksilla liikkuvien tunnistamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronumerointi, liittokokouksen kannanotossa esitetään. Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut harmaana tehtyä työtä verottajan ulottuville. Suomen Yrittäjien mukaan myös muita keinoja tulee kehittää. Rakennusalan yrityksistä lähes viidesosalla verohäiriöitä Käännetty arvonlisävero ei saa rakennushankkeiden projektinjohtoyhtiö SRV:n toimitusjohtajan Jukka Hienosen täyttä kannatusta, sillä harmaa talous ei sen avulla poistu. Se on vain yksi keino, jolla pystytään taklaamaan vain pieni osa tätä ongelmaa. Mielestämme se on hallinnollinen keino, joka ennen kaikkea rasittaa yrityksiä, jotka muutenkin jo hoitavat asiansa. Suomen Yrittäjien mielestä rakennusalan harmaan talouden torjuntatoimissa tulisi tehostaa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehokkaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvontakäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén sanoo. SY korostaa elinkeinoelämän vapaaehtoisten harmaan talouden torjuntakeinojen lisäämistä. Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön Pitkäjänteisesti ja julkisesti noteerattuna yhtiönä SRV ei pärjää kilpailussa, jossa vastassa on velvoitteet hoitamatta jättänyt yritys: mies, Hiace ja ämpäri. Ilman verokirjoja toimivan yrityksen kanssa meidän on mahdotonta toimia, oli kyseessä sitten kilpailija tai alihankkija, Jukka Hienonen sanoo. Helsingin Musiikkitalon työmaalla toimii noin työntekijää, joista alle 50 on SRV:n työntekijöitä. Noin 20 prosenttia parhaillaan käynnissä olevan sisustusvaiheen työntekijöistä on ulkomaisia. Huomio ennaltaehkäisyyn Verohallinnon ylitarkastaja Pekka Muinosen mukaan harmaa talous on yrityksissä, joiden liikevaihto on viiden miljoonan euron kummallakin puolen. Harmaassa taloudessa on kyse merkittävistä summista rahaa, joita yhteiskunnalta jää saamatta, Muinonen sanoo. Musiikkitalon rakentamisen arvo on 160 miljoonaa euroa, siitä noin 40 prosenttia on yhteiskunnalle tulevia maksuja. Näin ollen 64 miljoonaa tulisi yhteiskunnalle. Hän jatkaa kertomalla, että keskimäärin rakennusalan yrityksistä prosentilla on jonkinlainen häiriö myös verotuksen suuntaan. Se olisi melkein viidesosa yhteiskunnalle kanavoituvasta rahasta. Yleinen yritysten häiriöprosentti on 3 4 prosenttia. Muinosen mukaan ennaltaehkäisy on suurin asia, kun työmaalla on kontrollit kunnossa eivät vilpilliset yritykset pääse kiinni urakoihin. Selvitysyksikölle pääsy tietoihin Verohallintoon perustetaan hallituksen esityksen mukaan pysyvä Harmaan talouden selvitysyksikkö vuoden 2011 alussa. Tähän saakka tehtävää hoitaneen Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin (VIRKE) toiminta on perustunut hallituksen talousrikostorjuntaohjelmiin. Selvitysyksikön tehtävänä olisi edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvitysyksiköllä olisi oikeus saada laissa säädetyt tiedot viranomaiselta. Tilaajavastuun laiminlyöntimaksun vähimmäismäärää korotetaan hallituksen esityksen mukaan eurosta euroon ja enimmäismäärä eurosta euroon. Enimmäis- ja vähimmäismääriä tarkistetaan kolmivuotiskausittain. Laiminlyöntimaksu määrätään esimerkiksi silloin, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt käsittää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

10 10 Haluaisitko monistaa parhaimmat asiakkaasi? Klikkaa: fonecta.com Suomi vuonna 2040 Yrittäjien ääni kuuluu myös tulevaisuusvaliokunnassa Uuden ajan mediatalo t_yrittäjäsanomat_monistaa asiakkaat_92x50mm.indd Yrittäjän Veroseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki Tukholma Helsinki Torstai Ilmoittautuminen Viking Line terminaali 1. kerros, Katajanokka, Helsinki Kahvi ja hedelmätarjoilu Ajankohtaista verotuksessa ja tulevaisuuden näkymiä Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Suomen Yrittäjien painotukset talouspolitiikassa Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät Verolakien muutokset vakuutusmarkkinoiden kannalta Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia Mitä mahdollinen verouudistus merkitsee yrittäjälle ja miten muutoksiin voi varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy Buffet-lounas Hytteihin majoittuminen Tilintarkastajan havaintoja pk-yritysten tilintarkastuksissa missä on parannettavaa? Professori Markku Koskela, Helsingin yliopisto Muutoksia tilinpäätöstä koskevissa vaatimuksissa Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pitkäaikaissäästämiseen liittyvä verotus Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin À la carte illallinen Perjantai Aamiainen 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi ja hedelmätarjoilu Harmaan talouden ilmenemismuodot ja valvontakeinot KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst&Young Verorikos, veropetos, ilmenemismuotoja ja oikeuskäytäntöä Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin Seminaarin päätös ja cocktails Buffet-illallinen Lauantai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin Jyrki Katainen Timo Lindholm Seppo Rinta Ilmoittautuminen mennessä: p. (09) tai f. (09) /Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi. Jäsenhinta: 420 / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 480 /hlö 1-hengen sisähytissä ja 512 /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 580 /hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 640 /hlö 1-hengen sisähytissä ja 672 /hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran (kok) mielestä Suomeen on saatava nykyistä otollisempi maaperä uusille innovaatioille, yrittäjyydelle ja tätä kautta uusille työpaikoille. Timo Sormunen, teksti Sini Pennanen, kuva Otollisempi maaperä innovaatioille ja yrittäjyydelle edellyttää Marja Tiuran mukaan alati parempaa ymmärrystä ja tietoa yrityskentän ja yrittäjyyden arjesta. Tässä kohtaa yksi tärkeä tuntosarvi ja asiantuntijataho on Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokunta. Nykyisen eduskunnan varsin värikäs ja vaiherikas nelivuotiskausi kääntyy talven tullen loppusuoralle. Työ alkoi tilanteessa, jossa pitkään jatkuneen talouskasvun ennakoitiin hidastuvan, mutta varsinaiseen finanssikriisiin eivät jälkiviisastelustaan huolimatta tainneet uskoa edes synkimmät pessimistit. Nyt pahin näyttäisi olevan ohitse ja suhdannetilanne kirkastuu vähitellen. Taantuman jäljissä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa riittää kuitenkin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Marja Tiuran mukaan korjattavaa vielä vuosiksi eteenpäin ennen kuin Suomi-laiva on saatu takaisin menestyskurssilleen ja nousu-uralle. Kestävään talouteen Tulevaisuusvaliokunnan työssä se tarkoittaa pureutumista paitsi globaaleihin ilmasto-, energia- ja väestökysymyksiin myös keinoihin, joilla kotimaisten yritysten kilpailukyky ja kestävä talous turvataan seuraavillakin vuosikymmenillä. Pitkä tulevaisuusselonteko kirjataan hallitusohjelmaan ja jokainen hallitus luo niiden pohjalta omat linjauksensa. Yhden nelivuotisperiodin sijasta me kuitenkin katselemme maailmaa eteenpäin vuoden sihdillä, tähdentää puheenjohtaja Marja Tiura. Ihmetyksen aihe ulkomailla Vaikka tulevaisuusvaliokunta ei paistattele päivää eduskunnan kirkkaimmassa mediakeskiössä, Otollinen aika yritysrahoitukselle Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Juha Hammarénin mukaan yritysrahoituksen kokonaishinta on nyt ennätyshalpa. Harri Mäkelä, teksti Sampo Pankin pääkonttori muutti Helsingin keskustasta uuteen Salmisaaren toimistokeskittymään runsas vuosi sitten. Uusiin toimitiloihin on muuttanut myös Juha Hammarén, joka nimitettiin kesäkuussa Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi. Aiempi tehtäväni oli vastata Uudenmaan alueesta, joten siirtyminen Espoon Leppävaarasta Länsiväylän varteen Salmisaareen kävi helposti. Tosin toimipaikan vaihdosta suurempi muutos on se, että sain vastuulleni pankin yritysrahoitussektorin koko maassa. Asiantuntijuudesta enemmän irti Suomessa pankkien välinen kilpailu toimii myös yritysasiakkaista, mikä koituu asiakkaan eduksi. Rahoitus on yksi keskeinen tekijä pankkia valittaessa, mutta Hammarén näkee asiassa myös muita ulottuvuuksia. Toimivaan pankkisuhteeseen kuuluu se, että asiakas kokee saavansa pankista sellaista palvelua ja osaamista, josta on hänelle selvää hyötyä. Yrittäjälle tämä tarkoittaa käytännössä oikein mitoitettuja ratkaisuja esimerkiksi rahoituksessa tai maksuliikenteessä. Asiakaspalveluun satsataan eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Suomen Yrittäjien vastaava elin ovat viritelleet konkreettistakin yhteistyötä, josta esimerkkinä maakuntiin syksyn aikana suuntautuvat Edelläkävijyys-verstaat. Kuvassa puheenjohtajat Veikko Tervonen (SY) ja Marja Tiura. Eiköhän jokaista suomalaista lopulta kiinnosta se, miten tämä Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää. Veikko Tervonen Sampo Pankki Pankin rahoituspäätös koostuu useista seikoista, joista muutamat painottuvat toisia enemmän, Sampo Pankin yritysasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Juha Hammarén sanoo. Lähtökohta on, että yrityksen tase on tasapainossa ja kassavirta toimii. Myös yritystoiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus auttavat rahoituspäätöksen tekemisessä. kunta. Kyseisen kokoonpanon kanssa on viritelty konkreettistakin yhteistyötä muun muassa muutamiin maakuntakeskuksiin kuluvan syksyn aikana suuntautuvien Edelläkävijyys-verstaiden muodossa. Valiokunnassamme on selkeä yksimielisyys siitä, että uudet innovaatiot, yrittäjyys ja sitä kautta pk-yrityksiin syntyvät työpaikat ovat yhtälö, jonka päällä tulevaisuus lepää. Ongelmista on kuitenkin paras tieto yrittäjillä itsellään ja tätä konkretiaa meillä on tällä kiertueella mahdollisuus kerätä talteen, kiittelee Tiura. Palautetta on tullut jo nyt koentistä enemmän ja painopistealueena on pankista löytyvän asiantuntemuksen tuominen esiin. Tätä asiakkaan kuulemista ja parempaa palvelua -hokemaa kuulee paljon. Pidän kuitenkin keskeisenä tavoitteena sitä, että neuvottelujen pohjalta pyritään aina löytämään sopivin ja samalla paras ratkaisu yrityksen tarpeisiin. Tähtäämme asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun, jota mailla, sillä vastaavaa parlamentaarista elintä ei löydy tällä hetkellä muualta, puheenjohtaja kehaisee. Viesti kulkee myös suoraan eteenpäin, sillä useimmat tulevaisuusvaliokunnan jäsenet ovat mukana muissakin valiokunnissa. Tulevaisuusvaliokunnan sisällä meillä on hyvinkin yksimieliset näkemykset tulevaisuuden painopisteistä, ihan puoluekantaan katsomatta. Välillä onkin yllättävää, kuinka eriväristen lasien läpi noita samoja asioita katsellaan täällä eduskunnan isossa salissa, Tiura naurahtaa. aiomme kehittää ja rakentaa asiakkailta pyydetyn palautteen pohjalta. Haluan myös, että asiakas kokee yrityspuolen asiantuntijat luotettavana kumppanina kaikissa pankkiasioissa, Hammarén linjaa. Taloustilanne vakaammalla pohjalla Syksyllä pari vuotta sitten maailmalta alkanut finanssikriisi koetteli rajusti rahamarkkinoita ja tämä heijastui yleisesti koko pankkisektorin toimivuuteen ja uskottavuuteen. Myös globaali talous koki nopean ja syvän syöksyn. Miltä tilanne näyttää nyt? Rahoitusmarkkina on vakiintunut ja taloustilannekin näyttää jo valoisammalta. Toki epävarmuustekijöitäkin on edelleen, mutta talousoptimismista kertovat viennin kasvuluvut ja kuluttajien luottamus oman taloustilanteen kehittymiseen, Hammarén sanoo. Tällä hetkellä yritysrahoitus on Suomessa edullista poikkeuksellisen matalan korkotason takia verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Ruotsiin. Jos ajatellaan esimerkiksi pitkiä 5 7 vuoden korkoja, niin liikutaan selvästi alle kahden prosentin tasossa. Esimerkiksi investointien kulut ovat tällöin pitkälti tiedossa, joten toimintaa voidaan suunnitella ja ennakoida pitkäjänteisesti. Jouko Lantto, teksti Seuraavien viiden vuoden ku- luessa lähes 30 prosenttia yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta. Tämän vuoksi jo kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana on odotettavissa vilkastumista sekä sukupolvenvaihdoksissa että muissa yritysjärjestelyissä. Finnvera on valmis rahoittamaan aktiivisesti yrityskauppoja yhdessä muiden rahoittajien kanssa, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala sanoo. Ojalan mukaan erityisesti pienet teollisuuden pk-yritykset ovat omistajanvaihdostilanteen edessä. Yksi syy omistusjärjestelyjen lisääntymiseen on suurten ikäluokkien yrittäjäpolvenvaihdos tulevina vuosina, sillä lähes puolet yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita, hän jatkaa. Haluamme omalta osaltamme rahoituksen keinoin taata, että muutostilanteissa, kuten sukupolven- tai omistajanvaihdoksissa, mahdollisimman monen pk-yrityksen toiminta jatkuu. Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jatkaminen on yhteiskunnankin näkökulmasta tärkeää, minkä vuoksi yrityskaup- pa on varteenotettava vaihtoeh- Yrittäjyys selkeä painopiste Selontekoja ja linjauksiaan varten nämä Arkadianmäen oraakkelit kuulevat usein hyvinkin laajaa joukkoa asiantuntijoita niin koti- kuin ulkomailta. Tutkijoiden ja virkamieskoneiston ohella äänensä ja näkemyksensä saavat lausuntokierroksilla kuuluviin lukuisat kansalais- ja etujärjestöt. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomen Yrittäjät. Ylimmän järjestöjohdon lisäksi kommentaattorina on kuitenkin ollut entistä useammin järjestön oma, yrittäjistä koostuva tulevaisuusvalio- Tiura korostaa sen roolia yhtenä tärkeänä perustiedon tuottajana ja ennakointihankkeiden tuottajana koko eduskunnan päätöksentekokoneistolle ja muille valiokunnille. Olemme eräänlainen eduskunnan sisäinen Think Tank. Meitä ihaillaan etenkin ulkosolti, mm. kaavailtu yritysverouudistus on syytä Tiuran mielestä miettiä uudelleen. Me emme kerta kaikkiaan voi tehdä päätöksiä, jotka vaikeuttavat yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Menestys tuo lisäpainetta Suomen Yrittäjien tulevaisuusvaliokuntaa luotsaava Veikko Tervonen puolestaan muistuttaa, että maali on lopulta kaikille yhteinen. Eiköhän jokaista suomalaista lopulta kiinnosta se, miten tämä Oy Suomi Ab tulevaisuudessa pärjää. Nyt siihen on tuon Newsweek-menestyksen jälkeen entistä kovemmat paineet. Meiltä suorastaan odotetaan edelläkävijän roolia, sonkajärveläinen konsulttiyrittäjä tähdentää. Samalla hän muistuttaa, ettei SY:n tulevaisuusvaliokunnan yhteistyö Arkadianmäen suuntaan ole perinteistä poliittista etujärjestölobbausta. Ennemminkin tämä on ajatusten ja näkemysten vaihtoa siitä, mitä erilaiset kehityspolut voisivat tarkoittaa yrittäjien arjessa ja kilpailukyvyssä. Toki monet asiat konkretisoituvat esimerkiksi yritysverotukseen ja energian hintaan, Tervonen täsmentää. Yrittäjyyden, lainsäädännön yritysvaikutusten ja entistä paremman innovaatioympäristön ohella seuraava tulevaisuusvaliokunta saa Tiuran mukaan pohdittavakseen muutaman muunkin ison pähkinän. Ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutukset tuovat haasteita ruoka- ja vesihuoltostrategialle, kuntien palvelurakenteen muutosta ei passaa enää jarrutella ja Digisuomi-hanketta pitäisi sitäkin potkia kiivaasti eteenpäin. Olimme vielä 1990-luvun lopulla yksi sähköisten palvelujen ja tietoyhteiskunnan mallimaista. Nyt tuo asema on otettava takaisin. Suomi ei saa pudota tietoyhteiskunnan rattailta. Finnvera rahoittaa myös omistajanvaihdoksia Veijo Ojala Studio Sami Kulju to yrityksen perustamisen rinnalle. Erityisrahoittajana meillä on mahdollisuus ottaa kaupal- lisia rahoittajia enemmän ris- kiä, minkä vuoksi mukanaolomme varmistaa usein myös hankkeen koko rahoituksen järjestymisen, varatoimitusjohtaja Ojala tietää. Aloita suunnittelu ajoissa Yritysjärjestely vaatii aikaa, minkä vuoksi sen suunnittelu pitää aloittaa ajoissa. Kannattaa myös käyttää asiantuntija-apua, jota sekä julkiset yrityspalveluorganisaatiot että yksityiset toimijat tarjoavat. Jokainen tapaus on erilainen, minkä vuoksi valmiiksi räätälöityjä ratkaisuja ei ole käytettävissä. Yrityskauppatilanteen yleisimmät ongelmat liittyvät arvonmääritykseen ja kokonaisrahoituksen järjestymiseen, Ojala sanoo. Myös jatkajan löytyminen on usein haasteellista. On yhteiskunnankin edun mukaista, että toimintakykyisiä yrityksiä ei lopetettaisi jatkajan puutteen vuoksi. Jokainen yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on yksilöllinen, ja niihin täytyy sekä luopujan että jatkajan panostaa. Omistajanvaihdos on yrityksen elinkaaressa epäjatkuvuuskohta, josta uuden omistajan johdolla alkaa uusi yritystarina. Arvio vuositasolla tehtävistä yritysjärjestelyistä liikkuu kappaleessa. Finnvera on vuosittain ollut mukana noin omistusjärjestelyn rahoituksessa. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä Finnvera on ollut mukana 700 omistusjärjestelyssä ja tarjonnut niihin rahoitusta yhteensä 88,1 miljoonaa euroa.

11 Osakeyhtiön purkaminen ja sen verokohtelu Yrittäjän lopettaessa liiketoimintansa vapaaehtoisesti hän yleensä pyrkii myymään yrityksensä. Usein ostaja haluaa kuitenkin ostaa vain liiketoiminnan, OTM, MBA Jari Sotka kirjoittaa. Liiketoiminnan ostossa yrittäjälle jää jäljelle vanha osakeyhtiö, jossa suurimpana varallisuuseränä on liiketoiminnan luovutuksesta saatu kauppahinta. Joskus liiketoiminta on kuitenkin niin yrittäjän henkilöön sitoutunutta, että sille ei luontevasti löydy ostajaa. Tällöin liiketoiminnan myyneet tai lopettaneet yrittäjät joutuvat päättämään, mitä tehdä jäljelle jääneelle osakeyhtiölle ja toisaalta miettimään, kuinka kauppahinnan saisi osakeyhtiöstä mahdollisimman kevyesti verotettuna nostettua yrittäjälle. Jos yrittäjällä ei ole tarvetta saada kauppahintaa välittömästi henkilökohtaiseen käyttöönsä, hän voi pitää osakeyhtiön säästöporsaanaan ja käyttää sitä omana sijoitusyhtiönään ja nostaa sieltä vuotuiset osingot. Toinen mahdollisuus on osakeyhtiön purkaminen. Alla selvitän lyhyesti purkamismenettelyn pääkohtia ja henkilöosakkaan verotusta purkamisen yhteydessä. Osakeyhtiön purkaminen menettelynä Kun osakeyhtiö on päättänyt lopettaa toimintansa, se asetetaan yleensä purkamista varten selvitystilaan. Samalla valitaan yksi tai useampi selvitysmies huolehtimaan purkamismenettelystä. Selvitysmies laatii tarvittaessa tilinpäätöksen selvitystilaa edeltäneeltä ajalta. Selvitysmenettelyn tarkoituksena on realisoida yhtiön omaisuus sekä selvittää ja maksaa yhtiön velat. Tämän jälkeen osakas saa osakkeilleen tulevan osuuden yhtiölle jäävästä nettovarallisuudesta ( jako-osa). Jako-osa maksetaan rahassa, elleivät kaikki osakkeenomistajat suostu siihen, että jako-osana annetaan muuta omaisuutta. Purkamismenettely on mahdollista toteuttaa noin kuudessa kuukaudessa. Purkautuvan osakeyhtiön ja osakkaan verotus Purkautuvan osakeyhtiön verotus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä tilikaudelta. Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan sen todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä eli käypä arvo. Luovutushinnan laskemisesta johtuu, että yhtiölle syntyy verotettavaa tuloa, kun poistot palautuvat verotettavaan tuloon ja todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon erotus verotetaan yhtiön tulona. Myös yhtiön tekemät varaukset tuloutuvat purkautumisvuoden verotuksessa. Vastaavasti purkaminen voi realisoida omaisuuden myyntitappioita, jos poistamaton hankintamenon osa on todennäköistä luovutushintaa suurempi. Kirjoittaja Jari Sotka on helsinkiläinen lakimies, joka on keskittynyt pk-yritysten liikejuridiikkaan ja yritysjärjestelyihin. Aiemmin hän on toiminut useita vuosia asianajajana helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Hänellä on myös usean vuoden yrittäjäkokemus. Jako-osa ja purkuvoitto Kun purkautuvan osakeyhtiön osakas saa osakkeitaan vastaan jako-osan, on kysymyksessä vaihto, eli osakkeet vaihdetaan yhtiön nettovaroista, säästöstä saatavaan jako-osaan. Henkilöosakkaan saamaan jako-osaan sovelletaan luovutusvoittoverotuksen säännöksiä. Jako-osana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan käypä arvo, eli sama arvo kuin mikä luetaan sen luovutushinnaksi purkautuvan yhtiön viimeisessä verotuksessa. Toisaalta, jos selvitysmenettelyssä yhtiön omaisuus on realisoitu, on yhtiössä enää jäljellä vain rahavaroja, jolloin arvostusongelmia ei synny. Jos saadun jako-osan käypä arvo on suurempi kuin osakkeiden hankintameno, erotus on osakkeenomistajan tuloa (purkuvoittoa). Osakeyhtiön purkamisesta syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa, jonka tuloveroprosentti on nykyisellään 28 %. Luovutusvoittoa laskettaessa jako-osuuden käyvästä arvosta vähennetään joko osakkeiden todellinen hankintameno tai ns. hankintameno-olettama, jos se on todellista hankintamenoa suurempi. Hankintameno-olettama on 40 %, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja 20 %, jos osakkeet on omistettu alle kymmenen vuotta. Jako-osana saadusta omaisuudesta maksettava vero on, jos osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta, siten 16,8 %, ja alle kymmenen vuotta omistetuista osakkeista 22,4 %. Poiminta Osakeyhtiön purkamisen yhteydessä on viisasta käyttää aina omaa tilintarkastajaansa tai juristia apuna verotuksen arvioimisessa ja/tai pyytää verottajalta ennakkoratkaisua siitä, kuinka oman yrityksen purkamista verotettaisiin. Lotta Tammelin, teksti Rakennusalalle tulevan käännetyn alv-järjestelmän rajat on ohjeistettava selkeästi, vaatii Koneyrittäjät. Rajanvedot järjestelmän piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien palve- luiden välillä on tehtävä selkeiksi, ennakoitaviksi ja mahdollisimman yksiselitteisiksi. Epäselvät rajat tietävät sekä yrittäjille että myös verottajalle ylimääräisiä kustannuksia, ajanhukkaa ja turhia taloudellisia menetyksiä, painottaa Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola. Verotus Koneyrittäjät vaatii käännetyn alv-järjestelmän rajoja selvemmiksi Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön Mikä kuuluu, mikä ei? Verohallinto työstää parhaillaan ohjetta rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Koneyrittäjät odottavat ohjeen selkeyttävän rajoja siitä, mikä katsotaan järjestelmän piiriin kuuluvaksi toiminnaksi ja mikä ei. Esimerkiksi voidaan ottaa kannonnosto. Kannonnosto on työlaji, jota tehdään niin tont- timailla kuin hakkuillakin, ja sen suorittavat yleensä puunkorjuuyritykset. Jos kannonnosto katsottaisiin rakentamispalveluksi, ostajan asema ratkaisisi sen, kuuluuko palvelu käännetyn alv:n piiriin vai ei. Sama ostajan aseman mukaan määräytyvä arpominen käytettävän järjestelmän suhteen olisi edessä myös monissa metsänparannustoimissa, Matti Peltola selvittää. Esimerkiksi yhteishankkeina toteutettavissa ojitus- ja tiehankkeissa, jotka koostuvat monista kymmenistä osakkaista, asiakkaina olevat metsänomistajat jouduttaisiin käymään yksitellen läpi sen selvittämiseksi, ketkä osakkaista ovat muutoin Tiedätkö, paljonko sähkö maksaa ensi vuonna yrityksellesi? kuin satunnaisesti rakennuspalveluita myyviä ostajia ja näin käännetyn alv-järjestelmän piirissä. Tällaiselle metsänomistajalle, käännetyn alv:n piiriin kuluminen tulisi varmuudella yllätyksenä ja hänen velvoittamisensa alv:n maksuun saattaisi pikemminkin vähentää verotuloja kuin varmistaa niiden suorittamista, hän jatkaa. Ohjeistuksessa tulisikin Koneyrittäjien mukaan tunnistaa ja muodostaa ennalta-arvattavia loogisia kokonaisuuksia, kuten metsätalous ja sen harjoittamiseksi ostettavat palvelut. Selkeää olisi, että esimerkiksi kannonnosto ja metsänparannustoiminnaksi luettavat palvelut kokonaisuudessaan olisivat aina käännetyn alv:n ulkopuolella. Sekä käännettyä että normaalia Käytännössä käännettyyn alvjärjestelmään siirtyminen tietää useissa yrityksissä sitä, että jatkossa yrityksellä on sekä käännetyn alv-järjestelmän palveluita että normaalin alv-järjestelmän palveluita. Vastaus on puhelin - soiton päässä. Soita energia-asiantuntijallemme numeroon Soita nyt. 11 Tältä ei voida välttyä, mutta tavoitteena ei saa olla se, että poikkeukselliseksi rakennusalalle tarkoitettu järjestelmä lopulta koskettaisi mahdollisimman laajasti myös muiden alojen yrityksiä, Matti Peltola sanoo. Rajanvetoa tehtäessä selkeys ja vakiintuneiden toimialarajojen hyödyntäminen tulee asettaa mahdollisimman laajan soveltamisalan edelle, jotta uudistuksella päästään mahdollisimman hyvään ja ennakoita- vaan lopputulokseen, hän jatkaa. Ministeriö lähetti kirjeen 55-vuotiaille yrittäjille Tänä vuonna 55 vuotta täyttäneet ja täyttävät yrittäjät ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriöltä kirjeen. Siinä kannustetaan yrittäjää jatkamaan yritystoimintaa vielä monena vuotena jatkossakin. Kirjeen mukana on opas, joka neuvoo yrittäjää yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen silloin, kun omistajanvaihdoksen aika koittaa. Kirje ja opas on lähetetty noin yrittäjälle. Lähes puolet suomalaisista yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita. Kuudennes yrittäjistä eli noin on jo yli 60-vuotiai- ta. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet omistajanvaihdosta harkitsevista yrittäjistä kokee jatkajan löytämisen ongelmalliseksi. On tärkeää, että yrityksemme kehittyvät myös tulevina vuosina ja säilyttäisivät jo saavutetun kilpailukykynsä tulevaisuuden jatkajien käsissä. Hyvien ja elinkelpoisten yritysten jatkaminen on myös yhteiskunnan intressi. Yrityskauppa on varteenotettava vaihtoehto yrityksen perustamisen rinnalla, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Sähköä erikoisosaamista arvostaville

12 12 Yrittäjät & kunta Palvelukohteiden opasteluvat uusittava ja ehkä merkkikin Palvelukohteiden opastus tienvarsilla uudistuu. Nyt voimassa olevat opasteluvat on uusittava vuoden 2013 loppuun mennessä. Riikka Koskenranta, teksti Matkailukohteiden viitoitusohjeet ovat uudistuneet vuonna Samalla otettiin käyttöön uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä. Täysin uusia tunnuk- sia määritettiin 11 kappaletta. Kaikki palvelukohteiden opasteet aiotaan käydä läpi määräaikaan mennessä. Viitoituksen tavoitteita Palvelukohteiden opasteita var- ten on hankittava tienpitäjän opastelupa. Lupaa haetaan maanteiden osalta ELY-keskuksen Lupapalveluista ja katujen osalta kunnasta. Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Alueilla laaditaan parhaillaan alueellisia opastussuunnitelmia matkailupalveluiden yhtenäisen opastamistavan aikaansaamiseksi. Laaditut opastussuunnitelmat ovat lupaviranomaisen tukena opastelupapäätöksiä tehtäessä. Kainuussa on käynnistetty opastussuunnitelman laatiminen, jossa käydään läpi palvelukohteiden ja -yritysten nykyiset opasteet ja kartoitetaan opastuskriteerit täyttävät kohteet. Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Johanna Vehkala Aiemmin palvelukohteiden opastelupia on käsitelty pääasiassa yksittäistapauksina. Opasteiden takaa löytyvien palvelujen saatavuudesta ei aiemmin ole välttämättä ollut takeita vuosien päästä, Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jani Karjalainen sanoo. Ramboll on laatinut suunnittelutoimistona lukuisia opastusja viitoitussuunnitelmia matkailualueille. Myös palvelukohteen opastusmerkeissä käytettäviä värejä on uudistettu. Pääperiaatteena on, että kaikille tienkäyttäjille tarkoitetut opasteet ovat sinipohjaisia ja vapaa-ajan matkailijoille suunnatut opasteet ovat ensisijaisesti ruskeapohjaisia. Ohjeita hakemukseen Pirkanmaan ELY-keskuksen lu- papäällikkö Johanna Vehkala kertoo yrittäjien kyselleen uu- ramboll Oy Palvelukohteiden opastusmerkkien lupakäsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluihin Tampereelle. Kuva Vihannista. distuksen aikataulusta ja siitä, pitääkö kaikki opasteet uusia. Jos on saanut opasteluvan ennen vuotta 2006, niin silloin kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. ELY-keskuksen nettisivuilta löytyvän hakemuksen kanssa voi lähettää valokuvan opasteesta tai vanhan lupanumeron käsittelyn nopeuttamiseksi. Vehkalan mukaan merkkiä ei tarvitse uusia, jos merkissä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 uudistuksessa, esimerkiksi hotelliopaste säilyy samana. Lupa kuitenkin uusitaan, joten hakemus on tällöinkin tarpeen. Merkki auditoidulta valmistajalta Vuoden 2014 alussa alueesta vastaava hoitourakoitsija poistaa suunnitelmien ja lupapäätösten vastaiset merkit maastosta. Uuden toimintatavan mu- kaan opastelupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on aina uusittava, mikäli toiminta jatkuu. Palvelukohteiden opasteita koskevat uudet määräykset eroavat poistuvasta mallista niin, että liikennemerkkejä ei enää saa tehdä tai pystyttää itse tien varteen. Liikennemerkkitaulun valmistuksessa on käytettävä jotain ELY-keskuksen virallisesti auditoimista liikennemerkkivalmistajista ja pystytystyön saa tehdä urakoitsija, jolla on oikeus työskennellä tie- tai katualueella. Lupapäätöksen mukana lähetetään luettelo merkkivalmistajista ja muut tarkemmat ohjeet. Pirkanmaan ELY-keskus lähestyy palveluntarjoajia ensi vuonna kirjeitse tai tiedotteilla asiassa, lupapäällikkö Johanna Vehkala kertoo. Uusien viitoitusohjeiden aikana, kolmessa vuodessa on uusiutunut aika paljon vanhan asetuksen mukaisia, poistuvia merkkejä. Palvelukohdeopasteiden vastuut Ennen lupahakemuksen jättämistä Ennen lupahakemuksen jättämistä kannattaa ottaa selvää, onko omalle alueelle jo laadittu opastussuunnitelma tai milloin suunnitelma laaditaan. Laaditun suunnitelman mukainen opastuslupahakemus nopeuttaa lupa-käsittelyä. Ole suunnitelmien laatimisvaiheessa aktiivisesti yhteydessä alueen Ely-keskukseen tai kunnan teknisen tai elinkeinopuolen edustajaan. Näin on paras mahdollisuus ennalta vaikuttaa tulevaan opastustapaan. Kuka maksaa Liikennemerkkien uusimiskustannukset ovat palveluntarjoajan eli yrittäjän vastuulla. Lupa on ilmainen, jos opastuksessa ei tapahdu muutoksia. Liikennemerkin tullessa elinkaarensa päähän vastaa palveluntarjoaja jälleen uuden liikennemerkin hankkimis- ja pystytyskustannuksista. Kenellä on vastuu kunnossapidosta Liikennemerkkejä ylläpitää ja hoitaa alueurakoitsijan. Tämä käsittää mm. lian, lumen ja jään puhdistamisen sekä pystytystolppien pienet oikomistyöt. Kuinka kauan samalla luvalla Uuden toimintatavan mukaan opastelupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen lupahakemus on uusittava toiminnan jatkuessa. Jos merkkimuutoksiin ei viiden vuoden kuluttua ole tarvetta, ei opastusluvan uusiminen maksa mitään. KELPA P K AKO KSELLESI KELPAAKO YRITYKSELLESI PARAS PALV E LU? PA P Varsinais-Suomi Asiamies edistää pienyritysten pääsyä julkishankintoihin Varsinais-Suomen Yrittäjät on käynnistänyt maakunnan pienyrityksille hankinta-asiamiespalvelun, joka helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin. Palvelu esimerkiksi auttaa yrityksiä muodostamaan verkostoja laajempien kokonaisuuksien tarjoamiseksi. Aluejärjestön hankinta-asiamies palvelee yrityksiä koko Varsinais-Suomen alueella. Hankinta-asiamiehenä toimii Jorma Saariketo. Palvelu auttaa pienyrityksiä konkreettisella tavalla saamaan tietoa käynnissä olevista hankinnoista. Hankinta-asiamies tekee tarjouksia yrittäjien toimeksiannosta ja tarjoaa myös konsultti- ja neuvontapalveluita yrittäjille. Kuntien hankintayksiköille palvelu tarjoaa ajantasaista markkinatietoa niin yrityksistä kuin niiden erityisosaamisesta. Näin toiminta auttaa kuntia tarjouspyyntöjen tekemisessä. Palveluyksikkö ja verkkopalvelu Toinen hankintayksiköiden toimintaa helpottava ratkaisu on pienhankintojen ilmoituspalvelu, jossa hankintayksikkö voi ilmoittaa pienhankintansa sähköisesti nopeasti ja keskitetysti. Aluejärjestön mukaan asiamiespalvelu tarjoaa kuntien hankkijoille joustavan toimintamallin, jonka avulla ne saavat enemmän laadukkaita ja kilpailukykyisiä tarjouksia laajalta yritysjoukolta. Hankinta-asiamies palvelee yrityksiä ja hankintayksiköitä Tu- run Yrittäjäkeskuksessa osoitteessa Brahenkatu 20 (3.krs) Tur- ku. Hankinta-asiamiehen verkkopalvelu palvelee osoitteessa Yrittäjillä paljon toiveita päästä mukaan Varsinais-Suomessa tehdyn kyselyn perusteella pienyritykset ovat erittäin kiinnostuneita julkisista hankinnoista. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti halunsa olla niissä mukana toimittajana. Yrittäjien suurimmat esteet tarjonnan lisäämiseksi ovat kilpailutusten monimutkaisuus, tiedonsaanti avoimista kilpailutuksista, oman osaamisen puute, liian suuret kertahankinnat ja aiemmat kokemukset. Yli puolet vastaajista ilmoitti ensisijaisen avuntarpeen kohdistuvan hankintojen seurantaan ja yrityskohtaiseen neuvontaan. Noin 40 prosenttia vastaajista toivoi verkostomaisen toimintatavan käyttöönottoa ja yritysten yhteistyön lisäämistä. Hankintayksiköilläkin on hankalaa Kysely suunnattiin myös kuntasektorille eli Varsinais-Suomen alueen hankintayksiköille. Jopa 94 prosenttia kyselyyn vastanneista hankintayksiköistä ilmoitti hankintojen valmistelun ja toteutuksen vievän liikaa aikaa ja resursseja. Noin puolet kuntapuolen vastaajista katsoi hankintaprosessin olevan turhan monimutkaista ja tarjouspyyntöjen määrittelyn vaikeaa. Noin kolmannes kertoi kärsivänsä liian kireistä aikatauluista ja oman osaamisen puutteista kilpailutusten läpiviennissä. OMA YHTEYSHENKILÖNI LÄHIVAKUUTUKSESSA ON TÄYSILLÄ MUKANA YRITTÄJYYDESSÄNI. Hannele Gustafsson, yrittäjä, Sisustusliike Jokikatu 6 LÄHIVAKUUTUS- ASIAKKAANA TYYTYVÄISYYTENI RAKENTUU HYVÄLLE KORVAUSPALVELULLE. Juha Junno, toimitusjohtaja, Oulun Kärpät Oy KOKONAISUUS TOIMII JA PALVELU PELAA PAIKALLISESSA LÄHIVAKUUTUKSESSA. Jope Ruonansuu, yrittäjä, Jopelix Oy Yrittäjäasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*. Tervetuloa! Otamme sen henkilökohtaisesti. Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia. LÄHIVAKUUTUKSEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELU SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN AIKAA JA EUROJA. Janne Ojanen, yrittäjä, Liikelahjayritys JMC Oy *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 (Yritysasiakkaat) Uusi laki sähköistää julkiset hankinnat Julkisten hankintojen kilpailutus voidaan kohta hoitaa kokonaan sähköisenä menettelynä. Hallitus ehdottaa asiasta lakimuutosta. Uudistuksen tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen huutokaupan. Tämä vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa hankintamenettelyjä. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palveluja rakennusurakkahankintoja, joita julkiset tahot tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Samassa yhteydessä on tarkoitus tarkentaa hankinnan keskeyttämistä. Tavoitteena on, että hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuus hankinnan keskeyttämisen mahdollisuuksista vähenisi ja pienentäisi näin markkinaoikeuteen tehtävien valitusten määrää. Esityksellä pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevien direktiivien sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevat säännökset. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2011 alussa. Suomen Laatupalkinto uudistuu. Vuonna 2011 tilalle tulee Excellence Finland -kehitysohjelma, johon voi lähteä kuka tahansa. Finaali korvaa entisen Suomen laatupalkinto -kilpailun. Vuoden 2011 finaaliin ilmoittaudutaan mennessä. Lisätietoja Laatukeskus Excellence Finland. Hankintapäätös valtion ravintolapalveluista Hansel Oy on tehnyt hankintapäätöksen valtionhallinnon ravintolapalveluista. Kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajiksi valittiin Fazer Food Services Oy, ISS Palvelut Oy ja Sodexo Oy. Uuteen puitejärjestelyyn sisältyy henkilöstö- ja opiskelijaruokailun järjestäminen asiakkaan tiloissa, kahviotoiminnan ylläpitäminen asiakkaan tiloissa sekä kokous- ja edustustarjoilun järjestäminen asiakkaan kokous- ja edustustiloissa. Uusi puitejärjestely sisältää myös erikseen tilattavat ravintolapalveluun liittyvät lisäpalvelut, kuten välipala- ja juoma-automaattien hoitopalvelut, ruuan kuljetukset ja asiantuntijapalvelut kuten ravitsemusluennot.

13 13 BMW EfficientDynamics Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude.

14 14 Haluatko kilpailijoitasi paremmat kotisivut? Lotta Tammelin, teksti ja kuvat t_yritta ja sanomat_paremmatkotisivut_92x50mm.indd Miten johtaa alaisiaan oikein? Yrittäjyyskasvatuksen Miten antaa palautetta? Miten edetä kehityskeskustelussa? Jukka Kataja valmennukseen laatua kohennettava ja työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneesta Easy Living lista suorituskykyä tulee parantaa. Onko yrittäjyys sopiva keino, Rae kysyi. Oy:stä kertoo vinkkejä, miten selvitä nykyaikaisista johtamisen haasteista. Vuoden 2010 yrittäjyyskasvatuspäivien teemana oli yrittäjämäinen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu ja kasvatustieteiden tiedekunta järjestivät valtakunnallisen konferenssin yhteistyössä. Yrittäjyys ja sen tutkimus on ollut osa Turun kauppakorkeakoulun strategiaa jo pitkään. Nyt osana Turun yliopistoa yrittäjyys on edelleen keskeistä, sanoi yksi yrittäjyyskasvatuspäivien järjestäjistä, tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun kauppakorkeakoulusta. Miten eteenpäin? Yrittäjyyskasvatuspäivien avauksessa pääpuheenvuoron piti professori David Rae Lincoln Business School -oppilaitoksesta Iso-Britanniasta, Turun kauppakorkeakoulu kertoo verkkosivuillaan. Koko Euroopassa taloudel- Klikkaa: fonecta.com Uuden ajan mediatalo Palkanlaskentaseminaari Kansallismuseon auditorio Mannerheimintie 34, Helsinki Keskiviikko klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Työaikalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky Keitä työaikalaki koskee? Voidaanko työsopimuksella tai muutoin sopia, ettei työntekijään sovelleta työaikalakia? Mikä on työaikaa? Esimerkiksi missä tilanteissa koulutusja matkustusaika on työaikaa? Työajan järjestämisvaihtoehdot (erityisesti liukuva työaika ja erilaiset työajan tasoittumisjärjestelmät) Työaikapankki, milloin voidaan käyttää, miten siihen talletetaan ja miten siitä nostetaan työaikaa? Pekkasvapaa ja muu työntekijän poissaolo samanaikaisesti (aikaprioriteettiperiaate) Yli- ja lisätyön laskeminen erityisesti liukuvassa työaikajärjestelmässä Sopimukset kiinteistä yli- ja sunnuntaityökorvauksista. Suoritepalkalla olevan työntekijän peruspalkan määräytyminen korotettua palkkaa laskettaessa Työaikalakiin perustuvien saatavien vanhentuminen Harjoitustehtävä Lounas Vuosilomalain sudenkuopat Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky Vuosiloman ansainta erityisesti poissaolojen aikana Sairastuminen ennen vuosilomaa ja vuosiloman aikana Lomapalkan laskenta erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Luontoisedut vuosiloman aikana Lomautetun työntekijän vuosilomaedut Harjoitustehtävä 2 Uutta yrittäjyyttä Turun kauppakorkeakoulun mukaan uutta yrittäjyyttä leimaa Raen mielestä myös yrittäjyys julkisella sektorilla sekä naisyrittäjyys perinteisen yrittäjyyden maskuliinisuuden sijaan. Hän listasi yrittäjyyskasvatuspäivien keskustelujen pohjaksi kysymyksiä, joihin yrittäjyyskasvattajien pitäisi pystyä vastaamaan. Miten vastaamme muuttuviin kulttuurisiin arvoihin ja sosiaalisiin odotuksiin ja muuttuviin taloudellisiin voimiin? Miten reagoimme muuttuviin opetusmetodeihin? Suomelle on luonteenomaista ihmispääoman neuvokkuus ja kekseliäisyys. Yrittäjyyskasvatuksen laatua on kuitenkin kohennettava, Rae arvioi Kahvi Työajan hallinta ja valvonta Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot Ylityökirjanpito Mauri Saarinen Jukka Kurki Hyvä vai paha pomo? Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa yrittäjiltä kyseltyä. Johtaminen Ei ne syyt, vaan ne ratkaisut Uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen, kertoo valmennuskonsultti Jukka Kataja. Valmennuskonsultti Jukka Katajan mukaan uudet tuulet ovat rantautuneet johtamiseen. Hän nostaakin esiin toivon, kukoistuksen ja voimavarajohtamisen mallit. Toivon johtaminen on nykyaikainen johtamismalli. Siinä ajatellaan, että johtajan pitäisi kannustaa ja luoda uskoa alaisilleen. Omasta mielestäni se on oikein hyvä johtamistapa. Yksi parhaita tämän mallin lähettiläitä Suomessa on Martti Ahtisaari, Kataja kertoo. Kukoistuksen johtamistyylissä korostuu Jukka Katajan mukaan vuorovaikutus. Se, että meillä on kännykät ja muut tiedonvälityslaitteet ei pelkästään auta. Pitää olla kasvokkain tapahtuvaa viestintää. Kukoistus syntyy siitä, että viestimme kasvokkain erilaisten ihmisten kanssa, Kataja sanoo ja korostaa erilaista ajattelua. Samalla tavalla ajattelevat ihmiset eivät synnytä toisilleen lisäarvoa tai uusia ajatuksia. Vuorovaikuttakaa paljon työpaikallanne, siitä syntyy kukoistusta, Kataja vinkkaa. Kolmas nykyaikainen johtamisen malli on voimavarajohtaminen. Se perustuu hyvien ominaisuuksien esiin nostamiseen ja niiden ominaisuuksien vahvistamiseen. Aika usein kaikesta etsitään ja nostetaan esiin heikkouksia. Voimavarajohtamisessa nimenomaan keskitytään hyvien puolien käsittelemiseen. Ei syitä vaan ratkaisuja Jukka Kataja kehottaa myös hyödyntämään ratkaisukeskeistä työskentelytapaa työpaikan ongelmatilanteissa. Ratkaisukeskeisessä ajattelumallissa keskitytään mieluummin ongelman ratkaisemiseen kuin sen syiden tai syyllisten pohtimiseen. Sen sijaan, että pohdittaisiin huonon työilmapiirin syitä, mietittäisiinkin, mitä sille voi tehdä. Syyttelystä ei aiheudu muuta kuin entistä huonompi ilmapiiri. Jos etsitään plus-merkkisiä asioita, niitä myös saadaan ja sama toisin päin. Ihmisillä on tapana valittaa milloin mistäkin, ja joka puolella törmää näihin valitteisiin. Ratkaisukeskeisessä työskentelytavassa valitteet ja ongelmat muutetaankin tavoitteiksi. No mikä se valite sitten on. Sehän on täyttymätön unelma. Täyttymättömätkin unelmat voi Jukka Katajan mukaan toteuttaa, kun valittamisen sijaan keskitytään toimintaan. Vaali suhteita Kataja painottaa myös suhteiden merkitystä työpaikoilla. Suhteella hän ei tarkoita bisneskontakteja vaan työpaikan sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Työpaikoilla suhteiden vaaliminen olisi tärkeää. Pitäisi miettiä, millä tavalla työpaikan sisälle luodaan hyvät vuorovaikutussuhteet. Tämä on ratkaisu kaikkeen. Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen kohtaamista, puhetta, kunnioitusta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista, Kataja määrittelee. Se on jaettu sosiaalinen tapahtuma: vuorovaikutus on viestintää. Vuorovaikutukseen voi antautua, siihen ei voi pakottaa. Siihen pitää heittäytyä ja antaa aina itsestään jotakin. Miksi sitten vuorovaikutussuhteet ovat niin tärkeitä ja miksi suhteiden pitää olla hyvät tai oikeastaan paksut, kuten Jukka Kataja asian määrittelee? Vuorovaikutussuhteiden pitää olla paksut, jotta niitä voi rasittaa. Jos sinulla on ohut vuorovaikutus, et voi olla mistään eri mieltä työntekijän kanssa. Normaaliin vuorovaikutukseen kuuluu se, että uskalletaan olla eri mieltäkin. Siitä ei tarvitse loukkaantua. Muista aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. Jukka Kataja Ei yhden koon malleja JUKKA KATAJA Easy Living Oy:stä oli puhumassa Suomen Yrittäjien Johtaminen ja markkinointi -seminaarissa lokakuun alussa. Kataja kertoi tilaisuudessa johtamisen uusista tuulista. tyskeskusteluita pidetään usein hankalina ja turhina. Se johtuu siitä, ettei vuorovaikutustilannetta ole hallittu. Miten sitten vuorovaikutustilanteessa pitäisi toimia, että tulos olisi hedelmällinen? Kunnioita ja arvosta henkilöä, jonka kanssa puhut. Keskity vuorovaikutukseen. Ajoita tilanne oikein. Aisti ilmapiiriä: onko nyt oikea hetki keskustella? Ole rohkea ja uskalla nostaa vaikeatkin asiat esiin. Lisäksi varmistu siitä, että vastapuoli on todella ymmärtänyt käymänne asiat oikein, Jukka Kataja opastaa. Muista myös puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaisessa tilanteessa. Jätä ei käyttämättä Joskus saattaa myös tuntua siltä, ettei viesti vuorovaikutuksesta huolimatta mene perille. Katajan mukaan asioita ja ohjeita kannattaakin toistaa useita kertoja, jotta ne varmasti tulevat ymmärretyksi. Puhu lisäksi vain siitä, mitä toivot tapahtuvan. Aivo- Kuka? 1. Minkälainen on hyvä pomo? 2. Entä hyvä alainen? 3. Mikä voi olla johtajan suurin alaisiin kohdistuva virhe? 4. Oletko itse hyvä pomo? Jukka Kataja on toiminut pitkään johtajien ja esimiesten valmentajana ja kouluttajana. Jukalla on myös pitkä kokemus organisaatioiden kehittäjänä. Lisäksi Kataja toimii useiden maajoukkueiden ja MM-tason urheilijoiden psyykkisenä valmentajana. Liikunta-alan peruskoulutuksen jälkeen hän on opiskellut ihmisen kasvuun ja vuorovaikutukseen sekä organisaatioiden kehittämiseen liittyviä taitoja. Kataja on taitava suggestoterapeutti ja yksi maan johtavista rentoutumisen asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut kirjoja työelämän kehittämisestä ja ihmisen henkisistä voimavaroista, jotka käytännönläheisen otteensa takia soveltuvat hyvin esimiesten luettavaksi. Hyvä esimies on Katajan mukaan kuin salapoliisi, joka etsii jokaiselle sopivan lähestymistavan, vuorovaikutuksessa kun eivät yhden koon mallit sovi. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaativat siksi erilaisen lähestymistavan. Jos et hallitse vuorovaikutustilannetta, siitä tulee todella vaikeaa. Esimerkiksi kehijen kapasiteetti on rajallinen, eikä negaatio ei aiheuta niissä minkäänlaista reaktiota, Jukka Kataja muistuttaa. Kataja näyttää ilmiön käytännössä. Kehotan sinua: älä ajattele Vaaleanpunaista pantteria. Älä ajattele, miltä se näyttää tai miltä ohjelman tunnusmusiikki kuulostaa. Toimiiko? Heti aivot nostavat esiin mielikuvan Vaaleanpunaisesta pantterista ja sen tunnusmusiikista, vaikka nimenomaan kiellettiin. Aivojemme rajallisuuden vuoksi Kataja kehottaakin puhumaan alaisilleen mieluimmin tavoitteen mukaisesti. Näin asiat luonnistuvat paremmin. Kritiikki kahden kesken Myös kriittisen palautteen antaminen on niin johtamistyössä kuin muussakin elämässä usein vaikeaa. Kataja neuvookin muuttamaan kritiikin toivomukseksi, neuvoksi tai ohjeeksi. Muista myös aina kohdistaa palaute käyttäytymiseen tai toimintaan, ei koskaan ihmisen persoonaan. Kritiikki ja moitteet pitää aina antaa kahden kesken, sillä kasvojen menetys muiden työntekijöiden edessä on jokaiselle kova paikka. Kehut puolestaan voi antaa muiden kuullen, mutta siinäkin kannattaa olla varovainen, sillä kaikki eivät pidä siitäkään, Jukka Kataja ohjeistaa Seminaari päättyy Ilmoittautuminen viimeistään sähköpostilla p. (09) , f. (09) Kouluttajat: Asianajaja, varatuomari LL.M. Mauri Saarinen, Asianajotoimisto Mauri Saarinen Ky, Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Jäsenhinta 220 (+ alv) Normaalihinta 350 (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan. Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Pentti Patosalmi Ferroplan Oy, 45 alaista Suomessa ja 6 Latviassa 1. Hyvä pomo ei ole alaistensa kanssa liian hyvä kaveri. Hyvä johtaja on kuitenkin empaattinen, tasapuolinen, rehellinen ja jämäkkä. 2. Säännöllinen ja motivoitunut. Hyvä alainen haluaa myös tietää yrityksen vision ja strategiat. 3. Pärstäkertoimen käyttö on paha virhe ja sillä menettää arvovaltansa. 4. Pärjään alaisteni kanssa hyvin, mutta huomaan, että kehittymisen varaa olisi. Kehityskeskusteluista saa arvokasta tietoa. Kehittyä voi aina. Jouko Kanninen Pääkaupunkiseudun Remonttimaailma Oy, 15 alaista 1. Rehti, reilu, reipas. Sellainen, joka saa hommat tapahtumaan. Työn tekeminen ei saa olla pomosta kiinni. 2. Itseohjautuva ja oma-aloitteinen. Sellainen, jolta hommat sujuvat ilman vahtimista. 3. Rekrytointivaihe on tärkeä. Taustat on selvitettävä hyvin. Kaikista pahin on kuitenkin se, ettei pidä lupauk- siaan. 4. Riippuu varmaan päivästä. Meillä on väkeä, jotka ovat olleet töissä yli kymmenen vuotta, joten kai olen jossakin onnistunut. Tarja Lundén Metallituote Summanen Oy, 25 alaista 1. Antaa sopivasti liikkumavaraa, mutta pitää kuitenkin ohjakset käsissään. 2. Ymmärtää annetun vastuun merkityksen ja toimii yrityksen etujen mukaisesti. 3. Suuri virhe on se, että ajaa asiat firmassa umpikujaan niin, ettei keskusteluyhteys enää toimi. Se luo negatiivisen ilmapiirin. 4. Olen toiminut esimiehenä vasta niin vähän aikaa, että on vaikea sanoa vielä. Toivottavasti ainakin kehityn pomona. Leena Härmälä Helsingin kuudes asematunnelin apteekki, kolme alaista 1. Johdonmukainen ja oikeudenmukainen. Suunta pitää olla selvillä. Jos määränpää ei ole itselle selvillä, ei voi johtaa muita. Näin sanottiin jossakin elokuvassakin. 2. Työstään innostunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen. 3. Epäoikeudenmukaisuus on pahinta. Se, että asettaa alaisensa eriarvoiseen asemaan. 4. Yritän olla. Oppi ei tee pahaa edelleenkään. Alallani johtamiskoulutus on hyvin vähäistä. Tutkintoon sitä ei kuulu, vaan osaaminen pitää hankkia itse.

15 Markkinointiviestintä vetää taas Lotta Tammelin, teksti Mainostajien Liiton Mainosbarometri kertoo markkinointiviestinnän myönteisen kehityksen jatkuvan ensi vuonna. Tutkimuksen vastaajista 40 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ensi vuonna. Vähentämistä suunnittelee 13 prosenttia. Kuluvan syksyn toimenpiteet toteutetaan pääosin alkuperäisen bud- kukonemainontaa hyödyntää 85 prosenttia. jetin mukaisesti. Medioista verkkomainonnan voittokulku jatkuu, kun taas printtimedian saldoluvut ovat pääosin negatiivisia. Markkinointiviestinnän palveluyrityksistä digitoimistojen käyttöä aiotaan lisätä eniten. Tutkimukseen vastanneista 94 prosenttia aikoo käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan ensi vuonna. Ha- Markkinointiviestinnän elpyminen jatkuu Mainosbarometrin vastaajista 40 prosenttia aikoo lisätä panostuksiaan ensi vuonna, 13 prosenttia vähentää niitä ja 46 prosenttia säilyttää tämän vuoden tason. Lisääjien ja vähentäjien erotuksena muodostuva saldoluku on 27. Vastaava luku vuodelle 2010 oli 19. Mainontaansa lisäävät ilmoittavat kasvuksi keskimäärin 12 prosenttia. Budjettiinsa supistuksia kaavailevat aikovat leikata keskimäärin 15 prosenttia. Mainostajat näyttävät uskovan talouden tasaiseen nousuun. Markkinointi-investointien mel- ko maltillisissa kasvuaikeissa varmastikin taustalla heijastuu julkinen keskustelu eri kasvuennusteista, arvioi Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Kaikkia vastaajia tarkasteltaessa loppuvuosi 2010 näyttää menevän alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, joskin toimialoittain on jonkin verran eroja. Budjettiin verrattuna markkinointiviestinnän panostusten kehittymisen saldoluvuksi muodostuu yksi, kun lisääjiä on 21 prosenttia ja vähentäjiä 20 prosenttia. Liiketoiminta Verkkomainonta jyrää edelleen Aiempien barometrien tapaan Mainostajien Liiton jäsenyritykset aikovat lisätä eniten digitaalisen median eri muotoja markkinointiviestinnässään. Eri välineistä suurimman saldoluvun saa jälleen verkkomedia kokonaisuudessaan (69). Tällä kertaa mobiilimarkkinointiviestintä (51) nousee sähköpostin (34) sekä sähköisten hakemistojen ja hakusanamainonnan (31) edelle. Television (4) ja radion (7) saldoluvut ovat positiiviset, mutta alemmat kuin edellisessä Mainosbarometrissa. Ulkomainonta, osoitteellinen suora, telemarkkinointi ja toimenpiteet myymälöissä ovat myös mainostajien suunnitelmissa. Printti- ja elokuvamediassa ei ilmene merkittävää piristymistä. Verkon saldoluvut Mainosbarometrissa ovat olleet medioiden korkeimpia. Myös taantumavuodelle 2009 saldo oli reippaasti positiivinen (47). Verkkomedian osuus mediamainonnan kokonaismäärästä nousikin viime vuonna jo 12,5 prosenttiin eli niukasti aikakauslehtimainonnan edelle, toteaa Ritva Hanski-Pitkäkoski. Lähes kaikki aikovat käyttää sosiaalista mediaa Mainosbarometriin vastanneista 94 prosenttia aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter) markkinoinnissaan ensi vuonna. Niistä, jotka jo markkinoivat sosiaalisessa mediassa, 84 prosenttia aikoo lisätä käyttöään. Vähentämistä ei suunnittele kukaan. Yritysten arvo noussut yli neljänneksellä Yritysten euromääräinen arvo on viidessä vuodessa kasvanut nopeimmin koulutus- ja rakennusaloilla. Taantuma leikkasi suomalaisyritysten arvosta 12 prosenttia, mutta ne selvisivät kriisistä paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa. Vuosina koulutusalan yritysten arvo on kasvanut peräti 74 prosenttia, kertoo Suomen Asiakastieto Oy:n tuore tutkimus. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että toimialojen sisällä alueelliset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi koulutusalalla länsisuomalaisten yritysten arvo on lähes kaksinkertaistunut, kun taas Oulun seudulla alan yritysten arvosta on hävinnyt 6 prosenttia. Pitkäjänteisen työn merkitys korostuu tutkimuksen mukaan rakennusalalla, joka on kärsinyt kilpailua vääristävästä kertakäyttöyritystoiminnasta ja harmaasta taloudesta. Siitä huolimatta toimintansa vakiinnuttaneiden rakennusyritysten arvo on viidessä vuodessa kasvanut 57 prosentilla. Taantuma vei kymmenyksen Pitkään tasaisena jatkunut yritysten arvonnousu koki kolauksen vuonna 2008, kun yritysten arvosta katosi peräti 12 prosenttia. Taantuman aiheut- 15 tama lasku jäi kuitenkin vuoden mittaiseksi ja kasvu-ura on saavutettu tämän jälkeen lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksen mukaan tyypillisen suomalaisyrityksen arvo on viidessä vuodessa kasvanut 26 prosentilla ja on tällä hetkellä noin euroa. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset kestivätkin taantuman paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa, joiden arvosta leikkaantui vuonna 2008 peräti 37 prosenttia. Asiakastieto tutki euromääräisen arvon muutosta vuosina yli suomalaisyrityksessä. Metropolitutkimuksen väite: Yrittäjät valmiita maksamaan päästöttömyydestä Helsingin ja Uudenmaan valtuutetut ja yrittäjät ovat valmiita maksamaan ilmastonsuojelusta ja energiantuotannon päästöttömyydestä, selviää Metropoli- Areenan tuoreesta Metropolikyselystä Helsingin ja muidenkin Uudenmaan kuntien energialaitokset tavoittelevat toiminnassaan hiilineutraalia tulevaisuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajat ovat valmiita tukemaan tätä linjaa, vaikka se tarkoittaisi veronkorotusta tai sähkölaskun kasvua. Vihreistä yrittäjistä ja valtuutetuista 93 prosenttia ja kokoomuslaisistakin yli puolet (54 %) on valmiita maksamaan päästöttömyydestä, kun taas perussuomalaisista 69 prosenttia vastustaa. Myös yrittäjien enemmistö (51 %) kannattaa hiilineutraalia tulevaisuutta lisämaksuista, vastaavasti alle kolmannes yrittäjistä (32%) on asiaa vastaan. Sampo Seppänen Maalämpöä kannatetaan Tulevaisuuden energialähteistä maalämmön käytön lisääminen sai eniten kannatusta. Yrittäjistä maalämmön takana oli 32 prosenttia vastaajista, valtuutetuista 30 prosenttia. Yrittäjät kannattivat myös tuulivoimaa (22 %) valtuutettuja (19 %) innokkaammin. Keskustan kannattajat lisäisivät ensisijaisesti puun ja biomassan (52 % vastaajista), vihreät tuulivoiman (52 %) ja kokoomuslaiset maalämmön (43 %) käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sosiaalidemokraattien kohdalla kannatus jakautui tasaisemmin eri vaihtoehtojen välille. Helsingin ja Uudenmaan alueen valtuutetut tyrmäävät yksiselitteisesti Helsingin kiinteistöviraston virkamiesraportin suunnitelmat, joilla rajoitettaisiin maalämmön rakentamista kaukolämpöverkon alueelle. Kaikki puolueet ovat maalämmön rakentamisen kieltämistä vastaan. Erityisen suurta vastustus on perussuomalaisten (75%) ja kokoomuksen (68%) riveissä. Päästöttömyydellä liiketoimintamahdollisuuksia Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppästä tutkimustulokset ilahduttavat. On positiivista kuulla, että uusiutuvan energian lisääminen tulevaisuudessa sai kannatusta laajasti. Uusiutuvan energian lisäämisellä parannetaan Suomen energiaomavaraisuutta sekä pienten energiantuottajien ja tukitoimialojen toimintamahdollisuuksia, Seppänen muistuttaa. Päästöttömän yhteiskunnan kehittäminen voi tuoda suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tuottamat taloudelliset ja työllisyyshyödyt osaltaan kompensoivat toimenpiteiden aiheuttamia kustannusrasitteita, hän jatkaa. Tiedätkö, miten voit pienentää sähkön hinnanvaihteluun liittyviä riskejä? Vastaus on puhelin - soiton päässä. Soita energia-asiantuntijallemme numeroon Soita nyt. Naisyrittäjien määrä kasvussa Lotta Tammelin, teksti Työ- ja elinkeinoministeriön Yrit- täjyyskatsauksen mukaan yritysten määrä kasvoi viime vuonna edelleen taantumasta huolimatta. Myös naisyrittäjien lukumäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Suomessa toimi vuoden 2009 lopussa noin yritystä ilman alkutuotannon toimialoja. Yritysten lukumäärä kasvoi edelleen taantumasta huolimatta, joskin kasvu selvästi hidastui aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kasvua vuoteen 2008 nähden kertyi 1,2 prosenttia. Yritysten määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on n. 99,8 prosenttia. Näistä alle 10 hengen yrityksiä oli 93 prosenttiyksikköä, joista pääosa työllistää alle 2 henkilöä. Nämä ovat yksinyrittäjiä ja satunnaisia työnantajia, ja ne muodostavat Suomen yrityskannasta lähes kaksi kolmasosaa. Myös yritysten lukumäärän kasvusta yli 90 prosenttia kohdistuu alle kahden hengen yrityksiin. Naisilla toiminimiä Yrittäjien määrä oli vuonna 2009 noin (ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä), eli 9 prosenttia työllisistä. Yrittäjien ikärakenne on palkansaajia korkeampi. Naisyrittäjien määrä on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla, ja naisyrittäjiä on nyt noin kolmannes kaikista yrittäjistä. Naisyrittäjät ovat keskimäärin hieman nuorempia ja koulutetumpia kuin miesyrittäjät. Naiset toimivat miehiä useammin yksinyrittäjinä, sillä vain joka viides naisyrittäjä toimii työnantajana. Naisyrittäjien määrän kasvusta valtaosa onkin kanavoitunut yksinyrittäjyyteen. Naisten yrityksistä noin 80 prosenttia on toiminimiä, ja vain noin 20 prosenttia yhtiömuotoisia. Yli 10 työntekijää työllistää noin 2 prosenttia naisten yrityksistä. Sähköä erikoisosaamista arvostaville

16 16 Teollisuus Alihankintateollisuus valinkauhassa Alihankintateollisuutemme sanotaan olevan historiansa vakavimmassa taitekohdassa. Taantuma pudotti liikevaihtoa yli kolmanneksella. Entisen tason ei uskota enää palaavan, ei ainakaan kaikille eikä vanhoilla konsteilla. Harri Auramo, teksti ja kuvat Teknologiateollisuuden suuret yhtiöt aikovat harventaa alihankkijoitaan ja tavarantoimittajiaan kovalla kädellä. Päämiehet käyttävät yhä varmemmin matalan kustannustason maiden toimittajia ja ostavat isompia kokonaisuuksia. Ne siirtävät myös omaa tuotantoa ulkomaille, lähemmäksi markkinoita. Suomalaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien on mentävä perässä, mikä vaatii runsaampia rahkeita sekä uutta osaamista ja erikoistumista. Samalla niiden pitäisi kehittää myyntiin myös omia tuotteita, jottei tulisi noutaja, kun päämiehen tilaus katkeaa. Sekakonepajojen tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta. Tällaisia huolia ja haasteita nostettiin esiin alihankintateollisuuden ammattimessuilla Tampereella syyskuussa, vaikka teollisuudessa on alkanut näkyä jo virkoamista. Elpymisen merkit ovat kuitenkin vielä heikot, varoitteli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto putosi taantuman aikana 30 prosenttia, mutta nousi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Laman pohja näyttää siis saavutetun, ja sitä edeltäneeseen hyvään tasoon voitaisiin Turusen mukaan nousta vuonna 2013 tai Entiseen tasoon pääseminen edellyttää kuitenkin, että nyt alkanut nousu jatkuisi samalla vauhdilla kuin lamaa edeltänyt voimakas kasvunopeus oli, hän huomautti. Pelko nousun epävarmuudesta johtuu siitä, että tilauskanta on nyt jakaantunut yritysten kesken harvinaisen epäyhtenäisesti. Yritystemme tilauskannan kehityksen keskiarvo on vielä 38 prosentin päässä lamaa edeltävästä tasosta, mutta kuva on kuin haulikolla ammuttu: rakennemuutokseen jo ennen lamaa sopeutuneet yritykset ovat ilahduttavasti jopa yli tuplanneet tilauskantansa verrattuna lamaa edeltävään tasoon, mutta lukumääräisesti suurin osa yrityksistä on tuon tason alapuolella. Suomessa ei kannata tehdä liian yksinkertaista työtä. Ilkka Niemelä Turusen mukaan huonoimmassa asemassa ovat yhden tai kahden komponentin ja yhden päämiehen alihankkijat, jotka ovat kauimpana loppuasiakkaasta. Erikoisosaamista ja omia tuotteita Mesera-Yhtiöiden toimitusjohtaja Pasi Poranen kertoi konepajakonsernin yritysten kasvaneen hyvää vauhtia 2000-luvun alussa, mutta se oli tavallaan näköharhaa: kasvu johtui pitkälti siitä, että asiakkaat ulkoistivat toimintojaan alihankkijoille. Tuolloin yhtymään kuului kymmenen konepajaa. Tilanne oli mainio, mutta sitten poksahti. Vuonna 2009 maailma oli muuttunut, ja tarpeet laajalle järjestelmätoimittajuudelle vähenivät. Liikevaihtomme putosi 40 prosenttia, eikä selkeää elpymistä ollut näköpiirissä. Kannattavuus heikkeni rajusti ja ylikapasiteetti piti sen heikkona, Pasi Poranen selvitti konsernin kohtalonhetkiä. Taantuman aikana asiakkailla oli aikaa ryhtyä siirtämään valmistustaan ulkomaille. Porasen mukaan Meseralla ei jääty itkeskelemään niiden perään vaan pantiin tuotanto uusiksi. Nyt Meseraan kuuluu kuusi yritys- tä, jotka toimivat kolmella valitulla toimialalla: metsänosturit ja nosturikomponentit, paperi- ja massateollisuuden ja energiateollisuuden koneenrakennus ja palvelut. Yksikköjä ovat mm. Salon Konepaja, Meseran Karhulan ja Paimion konepajat. Toimintaa on viety vahvasti tuotebisneksen suuntaan. Sekakonepajan näkymät ovat pitemmällä aikavälillä heikot. Erikoisosaajien markkinat ovat laajemmat kuin perusosaajien. Sen sijaan, että meillä oli paljon myymätöntä kapasiteettia, päätimme valita ne toimialat, joilla meillä oli asiakkaille paljon annettavaa. Porasen mukaan toinen muutossuunta keskittyi omien tuotteiden ja suoran viennin osuuden nostamiseen. Konsernin suora vienti on kas- Tilaajayhtiöt ovat vielä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika. Joidenkin pitäisi pyöräyttää peli käyntiin, sanoo konepajayrittäjä Simo Siltala Blastjet Oy:stä. OLemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasiakkaille, kertoo toimitusjohtaja Heikki Ajanko. Yritys on sopimusvalmistaja Stera Technologies Oy. vanut parissa vuodessa 15 prosentista 38 prosenttiin, mikä on meidän mielestä kova juttu. Yksi ratkaiseva askel oikeaan suuntaan oli metsäkonenostureiden valmistuksen ostaminen Cargotecilta. Puutavaranostureita valmistaa Mesera Salo, jolle osia toimittavat Salon Konepaja ja Mesera Paimio. Omien tuotteiden valmistus pienentää sitä riskiä, että olisimme liian riippuvaisia alihankintamarkkinoista. Emme unohda sopimusvalmistusta, vaikka kasvatammekin uusia taimia. Emme myöskään ole enää siinä kuolemanvaarassa, että jos joku asiakas lähtee, niin meille tulee noutaja, Pasi Poranen tiivistää. Asiakkaiden perässä on juostava Vuoden alihankintayrityksenä palkitun Stera Technologies Oy:n toimitusjohtaja Heikki Ajanko kertoo, että yrittäjävetoinen Stera on joutunut tekemään selkeitä valintoja menestyäkseen muuttuneessa konepajamaailmassa. Laatukeskuksen toimitusjohtaja Pia Kauma piti häkellyttävänä suomalaisyrityksissä havaitsemaansa ristiriitaa. Hän puhui Nikolai Sourcing Ltd:n järjestämässä hankintaseminaarissa. Suuri osa yrityksistä toimii verkostoissa alihankkijana, päämiehenä, osatoimittajana tai palvelun tuottajana. Useissa yrityksissä liikevaihdosta muodostuu jo 75 prosenttia alihankintaverkostossa. Äskettäisen väitöstutkimuksen mukaan puolet yrityksen ideoista ja innovaatioista tulee asiakkaiden ja toimittajien muodostamasta toimintaympäristöstä. Pia Kauman mukaan Laatukeskuksen kyselyn mukaan yrityksissä näyttäisi olevan ristiriitaa siinä, miten yritykset reagoivat kehitystarpeisiin. Verkoston tärkeydestä huolimatta valtaosa yrityksistä vastaili, että alihankkija- ja kumppanuustoiminnassa ei ole juuri mitään vikaa eli niitä pidettiin Konepaja-automaatioon erikoistunut Petri Niittynen toivoo tilaajien hyödyntävän nyt innovaatioita ja ettei kaikkia alihankintoja noin vain vietäisi ulkomaille. Hänen yrityksensä on Cenic Finland Oy. nässä käytettävät laitekaapit. Heikki Ajanko vannoo automaation lisäämisen puolesta, eikä vain kannattavuuden parantamiseksi. Automaation lisääminen on Euroopassa tärkeätä, sillä se auttaa kilpailussa Aasiaa vastaan. Se tehostaa tuotantoa ja parantaa laatua. Automaattihitsaus tuottaa usein parempaa laatua kuin manuaalihitsaus. Taantuma pudotti Steran liikevaihdon 85 miljoonasta eurosta viime vuoden 60 miljoonaan. Ajangon mukaan tänä vuonna päästään niukasti takaisin kasvuun, noin 62 miljoonaan. Pienkonepajan liikevaihto virkoaa Hämeenkyröläinen Blastjet Oy suunnittelee ja valmistaa kuivapuhdistustekniikkaan perustuvia puhalluslaitteita ja myös nestepesukaappeja erikoissovelluksiin. Vuosina 2007 ja 2008 teimme parhaat liikevaihtomme, se oli siinä puolen miljoonan huitteilla. Taantuman tullessa liikevaihto putosi puoleen. Tämä vuosi on parempi kuin Alihankintaan erityishuomio, siellä syntyy innovaatioita organisaatioissa miltei vähiten kehittämisen tarpeessa. Sen sijaan kärkisijoilla kehittämistarpeissa mainittiin mm. ihmisten johtaminen ja henkilöstön työhyvinvointi. Kuten myös innovaatioiden tuottaminen ja kaupallistaminen. Pia Kauma heitti ilmaan kysymyksen, onko tässä nyt juostu suositun kehittämiskohteen, jopa muotiasian perässä, ja jätetty samalla varsin tärkeä alihankintaverkosto heikommalle huomiolle. Pienemmätkin mukaan vientiin Teknologiateollisuuden johtaja Ilkka Niemelä harmitteli seminaarissa sitä, että hänen toimialansa vienti on aivan liikaa muutamien suuryritysten varassa. Pienempienkin yritysten on päästävä enemmän mukaan viime vuosi, mutta hyvien vuosien lukemiin ei tietenkään vielä päästä, tiivistää yrityksen toinen pääomistaja, insinööri Simo Siltala neljän hengen konepajan menneet lähivuodet. Blastjet Oy on perustettu vuonna Yrityksen alkuvaiheista asti mukana ollut Simo Siltala tuli osakkaaksi vuoden 1995 tienoilla, ja nyt hän ja toimitusjohtaja Juha Fagerroos omistavat 75 prosenttia yrityksestä. Blastjetin puhalluskoneiden suuttimet ampuvat pienenpieniä teräskuulia, lasipalloja, teräsrakeita, muovirouhetta, pähkinärouhetta ja muitakin hitusia, jotka valtavalla nopeudella puhdistavat ja muokkaavat kammion sisälle asetetun valmisteen pintaa erilaisia pintakäsittelyjä varten. Maalaus on niistä yleisin. Kappaleen pommittamisella saadaan esine haluttaessa myös lujemmaksi tai sen pinta karheammaksi tai mattamaiseksi. Hiekalla puhaltamisesta on pyritty pääsemään eroon, koska hiekka on kertakäyttöistä se murenee - ja sitä syntyy suuret kasat, jotka pitää kuljettaa pois jonnekin sijoitettavaksi. suoraan vientiin, ja sitä me yritämme edesauttaa. Ollaanhan Ruotsissakin aivan toisella tasolla. Ilkka Niemelän mukaan teknologiateollisuuden elpyminen on vielä ollut vaatimatonta. Asiakkaiden kapasiteetin käyttöaste on alhainen; sen pitäisi nousta yli 80 prosentin, jotta investoinnit lähtisivät liikkeelle. Niemelän mukaan suuryhtiöt siirtävät alihankintaa kustannussyistä ulkomaille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi auttamatta huonoin vaihtoehto: täällä ei vain kannata tehdä liian yksinkertaista työtä. Paljon työtä ja vaivaa suomalaisella teknologiateollisuudella on edessään saadakseen jalansijansa maailmanmarkkinoilla entiseen kokoon. Ilkka Niemelällä oli esittää myös myönteinen viesti: Pitkällä aikavälillä maailman väestökehitys takaa sen, että kysyntää riittää. Pitää vaan löytää omat osaamisalueet. Alihankintamessuilla oli useita yrityksiä, jotka teettävät suomalaisille tilaajille teknisiä osia kaukomailla. Markku Seppälän Global Sourcing Finland teettää alihankintaa Kiinassa ja on panostanut vahvasti laadun varmistamiseen. Hiekkapuhallus on myös työntekijän hengitykselle haitallista. Teräskuulia voidaan käyttää jopa 200 kertaa, ja lasikuulatkin voivat kiertää puhalluskoneessa jopa kymmenkunta kierrosta, jos alhaisempi alle neljän barin paine riittää työhön, Simo Siltala selvittää. Konepajojen nousu taantumasta edistyy Simo Siltalan mukaan hitaasti, koska suuret tilaajayhtiöt ovat vielä varovaisia investoimaan, vaikka nyt olisi siihen juuri sopivin aika kysynnän nousemisen varalle. Kun päämiehille ei tule rahaa sisään, ei uskalleta investoidakaan. Velkarahan tuleva korkotaso askarruttaa. Joidenkin kuitenkin pitäisi pyöräyttää peli käyntiin, Siltala toivoo. Blastjetin päätuotteina ovat puhalluskaapit ja niiden sovellukset automaattikäyttöön. Tällaisia yksiköitä Blastjet toimittaa teollisuuteen kymmenkunta vuodessa. Pienyritys teettää työt asiakkaille Kiinassa Konetekniikan diplomi-insinööri Markku Seppälä toimi Suunto Oy:llä Asiakkaan tuotannon perässä on mentävä, missä hän sitten onkin. Lisäksi olemme katsoneet järkeväksi valmistaa myös omia tuotteita, joita myymme itse loppuasiakkaille, Heikki Ajanko kertoo. Mekaniikka- ja elektroniikkatuotteiden sarjavalmistukseen erikoistunut Stera syntyi viiden yrityksen liityttyä yhteen vuonna Yritykset olivat Levyosa Oy, Elektromet Yhtiöt, Hihra Oy, Aumec Systems Oy ja Beertekno Oy. Niiden yrittäjät ja yrittäjäperheet ovat myös uuden yhtiön suurin omistajaryhmä. Heikki Ajanko oli Hihran toimitusjohtaja. Toimipaikkojen määrää karsittiin ja keskitettiin. Steralla on Suomessa nyt seitsemän tehdasta, yksi Intiassa ja yksi tehdaslaajennus Virossa. Kumppaniyritys on Kiinan Shanghaissa. Yhtiö työllistää noin 520 työntekijää, ja pääkonttori on Kaarinassa. Steran omia tuotteita ovat jo parikymmentä vuotta olleet lentokenttien matkustajasillat, joita äskettäin toimitettiin Lissabonin lentokentälle 26 kappaletta. Omia tuotteita ovat myös elektroniikassa ja televiestintuotekehitys- ja hankintatehtävissä, kun hän vuonna 2004 päätti ponnistaa yrittäjäksi. Yritys on Global Sourcing Finland Oy, ja se tuottaa suomalaisille teollisuusasiakkaille teknisiä osia Kiinasta. Seppälän kumppanina on Suomessa yksi diplomi-insinööri ja Kiinassa kaksi insinöörikoulutuksen saanutta sikäläistä asiantuntijaa. Nelikko valvoo viimeisen päälle tuotteiden ja valmistusmenetelmien laatua ja tarjoaa asiakkaille myös tuotekehitystä. Yrityksellä on kasvuaikeita. Markku Seppälä ei kadu hetkeäkään yrittäjäksi ryhtymistä, vaikka tähän asti palkkatyö olisi tuonut paremmat tienestit. Yrittäjän vapaus kiehtoo, kun saa nauttia voitoista itse, ja sekin hänelle sopii, että häviöt saa kärsiä omissa nahoissaan. Se antaa lisää haasteita, sanoo Seppälä, tyytyväinen yrittäjä. Tampereen messuilla oli esillä ennätysmäärä sourcing-yrityksiä, jotka teettävät suomalaisille asiakkaille alihankintatöitä Kiinassa ja Kaakkois- Aasiassa. Markku Seppälän mukaan hänen yrityksensä liikeidea poikkeaa useista muista kilpaveikoista. Me otamme koko vastuun siitä tavarasta, mitä Kiinassa tuotetaan. Me ostamme ne itsellemme ja myymme suomalaisille asiakkaille. Eräillä alihankinnan teettäjillä vastuu jää asiak- kaalle, jos sen saama tavara on epäkuranttia. Vastaavassa tapauksessa tavara on meidän vastuulla, ei asiakkaan ongelma, Seppälä kertoo. Taantuma toi aikaa tuotekehitykseen Tamperelainen yksinyrittäjä Petri Niittynen siirtyi päätoimiseksi vuonna 2007, kun konepajateollisuudessa oli vielä kova ralli päällä. Petri Niittynen käytti taantuman pari hiljaista vuotta tuotekehittelyyn. Hänen yrityksensä Cenic Finland Oy tarjoaa konepaja-automaation ohjelmistoja ja koulutuspalveluja. Nyt liikevaihto näyttää taas niin hyvältä, että laajentaminen on mielessä. Niittynen on pitkän linjan diplomiinsinööri, joka ennen teknillistä korkeakoulua kävi työn ohella ammattikoulun ja teknillisen opiston. Liki 25 vuoden työkokemus sisältää paitsi konepajoja myös opettamista ammattioppilaitoksissa Valkeakoskella. Perusleipää Niittyselle tuo ruotsalaisen Fructus Datan edustus, joka käsittää jyrsintä- ja sorvausohjelman metallien työstöön. Hänen itse kehittämät tuotteet ovat sorvausohjelmisto spesiaalikierteille, ohjelma työstökoneiden asetusten dokumentointiin ja tiedonsiirtoon sekä ohjelma NC-tekniikan opetuksen apuvälineeksi. Petri Niittynen ei ole yrittäjäurallaan kokenut mitään erityisiä esteitä, mutta yksi toivomus hänellä on suomalaisille teknologiayrityksille: Jotta Suomessa saadaan konepajojen rattaat pyörimään, siihen tarvitaan paitsi innovatiivisuutta myös vähän isänmaallisuutta, etteivät suuret yhtiöt ihan noin vain veisi alihankintoja ulkomaille.

17 Johtajuus kiinnostaa nuoria Nuori yrittäjä Yksinyrittäjä jää äitiyslomalle oman toimen ohella Mainostoimistoyrittäjä Susanna Muurman-Ovaska tiivisti työtahtia kuukausi ennen synnytystä, kun asiakkaat varautuivat yrittäjän äidiksi tuloon ja tilasivat töitä etukäteen. AKTIIVI FOKUKSESSA Riikka Koskenranta, teksti Petri Ovaska, kuva Sain pahimman ruuhkan alta pois ennen synnytystä ja ensimmäisiä kuukausia. Yrittäjä harvoin jää etukäteen äitiyslomalle. 37-vuotias Muurman-Ovaska kertoo, että asiakkaat ymmärsivät tilanteen ja 99-prosenttisesti kaikki ovat iloisia yrittäjän puolesta. Pienempi vaihde päälle Uskaltaako yksinyrittäjä laittaa bisnestä kiinni tai pienemmälle vaihteelle äitiysloman ajaksi? Itse en uskaltanut laittaa lappua luukulle, mutta pienemmälle vaihteelle ehdottomasti. Nykypäivän maailma ymmärtää aika hyvin elämäntilanteet, jolloin tehdään pienemmällä vaihteella. Vuodesta 2008 päätoimisena yrittäjänä toimineen Susanna Muurman-Ovaskan mukaan hyvä asiakassuhde kestää myös hiljaisemman hetken. Nuorkauppakamarissa ja Suomen Yrittäjissä vaikuttava yrittäjä ja kahden kuukauden ikäisen Elsa-tytön äiti tekee töitä kotona silloin, kun Elsa on päiväunilla tai yöunilla. Nykypäivänä sähköinen kommunikointi on onni, se on ehdoton asia tällä hetkellä. Kasvotusten tapaamiset ovat vähentyneet todella minimiin. Äitihän ei kelloa katso, työt voidaan tehdä myös yömyöhäisellä. Pääasia on, että deadlinesta pidetään kiinni. Puolet nuorista haaveilee toimivansa tulevaisuudessa johtavassa asemassa. Tulos käy ilmi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ry:n TNS- Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista haaveilee toimivansa tulevaisuudessa johtavassa asemassa. Yleisimmin nuoret haaveilevat toimivansa yritysjohdossa, mutta myös järjestöjohtaminen ja valtionhallinto kiinnostavat. Johtaviin tehtäviin on siis tulevaisuudessakin tulijoita. Tutkimustuloksessa ilahduttaa se, että nuoret haluavat tarttua päätöksentekijän rooliin, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Nuorilla on vahva usko omiin Vaikka bisnes on melkein as usual, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein. Uusasiakashankinta on jäänyt nyt sivummalle, sillä kaikkeen ei vuorokauden tunnit voi riittää. Yrittäjä-äidin mies piti isyysvapaata alussa, ja vielä on vähän säästössä ns. pahan päivän varalle. Nuorkauppakamariharrastuksessa aikanaan tavannut pariskunta on jo vienyt Elsankin mukanaan kamaritilaisuuksiin; lokakuinen viikonloppu vierähti Ahvenanmaalla kansallisessa vaalikokouksessa. Sysäys yrittäjäksi Helsinkiläinen Susanna Muurman- Ovaska meni mukaan Keskuspuiston nuorkauppakamariin vuonna Pari vuotta myöhemmin hän perusti naisporukalla Havis Amanda nimisen kamarin. Kamarimaailmassakin nykypäivän trendi on brändäytyminen. Varmasti jokaiselle löytyy mielenkiintoinen nuorkauppakamari, kun Helsingissä toimii jo viisi sellaista. Muurman-Ovaskalle oman nuorkauppakamarin rohkaisuilla ja tuella oli hyvinkin suuri rooli yrittäjäuralle lähtemisessä. Hänen mukaansa järjestön verkoston tuoma paine omaa ammattia kohtaan ajoi hänet yrittäjäksi. Tällä hetkellä ainakin 50 prosenttia asiakaskunnasta on tullut nuorkauppakamarin verkostojen kautta. Asiakaskunnan lisäksi verkostosta on löytynyt alihankintakontakteja painotaloon jne. Suomen Yrittäjissä hän on melko tuore jäsen, mutta kiinnostusta aktivoitua yrittäjäjärjestössä löytyy. Yrittäjä-äiti on jättänyt kamarin hallituspaikat jo pari vuotta sitten, tämän vuoden hän kuuluu kansalliseen vaalilautakuntaan, ensi vuoden suunnitelmissa on olla aktiivinen jäsen. Nuorkauppakamari on vienyt yrittäjyyden ohella niin paljon aikaa, että loppuaika menee perheelle. Yrittäjän illat täyttyvät paljolti lehtien ja julkaisujen taittojen parissa. Hänelle työtehtävissä mieluisinta on kuitenkin yritysilmeiden suunnittelut; uutta on aina kiva luoda. edellytyksiinsä toimia johtajana. Nuoria pitäisikin kannustaa johtajuuteen antamalla heille enemmän vastuuta. Yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa paitsi työntekijöitä, myös suunnannäyttäjiä ja päätöksentekijöitä, Manninen summaa. Kolmasosa nuorista pitää järjestöja yhdistystoimintaa hyvänä paikkana oppia johtajuutta. Moni nuori toimii järjestötöissä, joissa opituilla asioilla on suuri merkitys myös työelämässä, Manninen toteaa. Useimmin nuoret kokevat, että johtajuutta opitaan työelämässä. Neljäsosa miehistä pitää armeijaa merkittävänä johtamistaitojen oppimisen paikkana. Tutkimuksen mukaan johtava asema Vaikka bisnes on Susanna Muurman-Ovaskalla melkein as usual äitiysvapaan aikaan, on perheen uusi tulokas kuitenkin kaikkein tärkein. kiinnostaa nuoria, koska he haluavat vaikuttaa yrityksen tai yhteisön asioihin. Perusteluissa nousevat esille myös hyvä palkka sekä se, että nuoret kokevat omaavansa näkemyksiä siitä, miten asioiden pitäisi olla. Nuoret, jotka eivät haaveilleet toimivansa johtavassa asemassa, uskoivat muiden haluavan johtajaksi hyvän palkan takia. Ihmisestä ja järjestöistä 1. Mikä sai sinut lähtemään mukaan a) Nuorkauppakamarin toimintaan? Uteliaisuus ja halu verkostoitua. b) Suomen Yrittäjien jäseneksi? Halu tietää yrittäjyydestä ja saada tukea. 2. Mitä hyötyä saat järjestöissä vaikuttamisesta? Ehdoton ykkönen on verkostot, niin liike-elämässä kuin yksityisellä puolella. Järjestöissä eri tehtävissä voi kasvaa itse johtajana, mikä yksinyrittäjällä on vähäisempää. Johtajan ominaisuudet ovat tulevaisuuden kannalta tärkeä asia. Järjestöistä saan tavallaan myös työyhteisön, mikä on yksin toimivalle henkireikä. 3. Mieleenpainuvin tilanne,josta olet löytänyt itsesi JCI:läisen tai SY:läisen roolissa? Nuorkauppakamarissa mieleenpainuvin hetki oli vuonna 2004, kun minut palkittiin järjestön maailman parhaana puheenjohtajana yhdistystasolla. Kansainvälisyys on mukava osa nuorkauppakamaritoimintaa. 4. Motto Jos tähyilet tähtiä, saat kaupanpäällisiksi taivaan.. 5. Millainen on nappiin mennyt päiväsi? Kun olen itse tyytyväinen työhöni, sitä kautta saanut asiakkaan tyytyväiseksi ja lapsi on saanut tarpeeksi huomiota eikä ole kärsinyt tekemisestäni. TÄYTTÄ ASIAA Tomi Kartano Jäsenmäärän kehitys Suomen Yrittäjissä 17 Jäsenmäärä Suomen Yrittäjissä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Positiiviseen jäsenkehitykseen löytyy loogisia selityksiä, kuten jatkuva edunvalvontatyö sekä jäsenille järjestettävät tapahtumat ja koulutukset. Lisäksi jäsenmäärän kasvuun on vaikuttanut se tosiasia, että yritysten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Jäsentyytyväisyyskyselyn perusteella yksi tärkeä liittymiseen vaikuttava tekijä on yrittäjyys-aate. Kuitenkin viime vuosina yrittäjyys-aatteen merkitys tutkimusten mukaan on lähtenyt laskuun. Itselleni käsite yrittäjyysaate on kovin vieras ja luulen, että ajatukseni jakaa myös moni muu nuori yrittäjä. Väitänkin, että tulevaisuudessa aatteellisuuden perusteella ei jäsenmäärää enää kasvateta. Tällä hetkellä jäsenmäärässä on tapahtunut jotain, mitä ei ole aikoihin tapahtunut, jäsenkasvu on hidastunut ja paikoin jopa pysähtynyt. Tällä hetkellä on meneillään suuria rakennemuutoksia, jotka vaikuttavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Tuotantoa tehostetaan jatkuvasti ja yritykset ovat pakotettuja miettimään toimintatapojaan uusiksi. Ei ole siis mikään ihme, että tehokkuusajattelu olisi siirtymässä myös muualle. Suomen Yrittäjien on tarjottava yrittäjille palveluita, joita muualta ei saa. Yrittäjät haluavat rahoillensa vastinetta ja Suomen Yrittäjien jäsenmaksu ei tee tässä kohtaa poikkeusta, se ei ole mikään kannatusmaksu vaan sillä pitää saada tuloksia. Tässä kohtaa mielestäni järjestössä on onnistuttu. Suomen Yrittäjät julkaisevat satoja kannanottoja vuodessa edunvalvonta-asioissa ja ovat jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin. Lisäksi hyvin toimiva valiokuntajärjestelmä Suomen Yrittäjissä takaa yrittäjien äänen kuulumisen lainsäädäntöasioissa. Tämän tyylisen vaikuttamisen ansioita on aika vaikeaa mitata, mutta seuraamalla yrittäjien kotisivuja voi jokainen todeta, miten paljon työtä suomalaisen yrittäjyyden puolesta järjestössä tehdään. Uskon, että jäsenmäärä lähtee taas kasvuun, kun tehdään nyt oikeita ratkaisuja, eikä vain odotella parempia aikoja. Yksi suuri muutos olisi järjestön julkisuuskuvan päivittäminen ajanmukaiseksi. Tähän löytyy varmasti apujoukkoja nuorten yrittäjien valiokunnasta. Tomi Kartano Varsinais-Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien toimikunta, jäsen VSY:n työvaliokunta, nuorten yrittäjien edustaja SY:n hallitus, varajäsen Kelpaisiko auttava käsi? Vakuutus korvaa, jos koneet kaatuvat mutta meneekö koko fi rma nurin, jos itse kompastut? Yrittäjän Omaturva on niitä tilanteita varten. Sen avulla voit vaikkapa palkata sijaisen, jotta itse saat toipua rauhassa. Huojenna huoliasi ja kutsu asiantuntijamme luoksesi juttusille numerosta tai osoitteesta tapiola.fi/omaturva

18 18 Ulkomaat Eurooppaa edestakaisin Portugalissa taistellaan velkojen ja yritysrahoituksen kanssa Portugalin taloustilanne epäilyttää yrittäjäjärjestön johtajaa maan Kreikkaa paremmasta organisoinnista huolimatta. Julkisen sektorin kulut ja pankkien epämääräinen toiminta kaatuvat usein pienyrittäjien niskaan. Copyright M-Brain Oy Markus Ahonen, teksti ja kuva Yrittäjäyhdistys NERA:n toi- mistossa Etelä-Portugalin Lou- léssa Vitor Neto on työn touhussa. Kymmenen kilometrin päässä etelärannikon Faron turistikaupungista pohditaan alueen yritysasioiden ongelmia. Lama röykkyyttää koko Portugalin taloutta rajusti. Maan pelätään vajoavan entistä syvemmälle talouskurimukseen jopa koko Euroopan tasolla. Alkuvuonna Kreikassa ja Irlannissa koettu huoli julkisista veloista levisi nopeasti myös Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Portugalin nimeä on heitelty jo seuraavien suuren talouskatastrofin kokevien maiden joukossa. Pienyrittäjien merkitys Portugalin kansantaloudelle on merkittävä. Vitor Neto Klikkejä löytyy, korruptio riivaa Julkisen velan määrä matalan bruttokansantuotteen kasvun maassa on yksi Euroopan suurimpia. Julkinen sektori työllistää ihmistä. Jättimäiset kulut sosiaali- ja eläkemaksuissa, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työttömyyden hoitamisessa rasittavat. Paineet ovat suuret, sillä klikkejä löytyy myös yrityspuolella. Suurimmat yritykset työskentelevät ei-sosiaalisektoreil- la kuten rakennusalalla julkisella rahalla. Vaarallinen tilanne. Jos verrataan suurten ja pienten yritysten rahaa, suurilla yrityksillä on vain vähän pankin rahaa. Suuret maksut kaatuvat pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienet yritykset eivät kuitenkaan pääse julkisen ja yksityisen sektorin partnershiphankkeisiin mukaan. Vitor Neto pitää Portugalin talousongelman suurena osana myös korruptiota. Lappilaisyrityksiä kannustetaan kansainvälistymään Rovaniemen Kehitys Oy on käynnistänyt Lappi Grow Now -ohjelman, joka tähtää alueen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen. Valmennusohjelman toteuttaa Finpro, joka avaa samalla uuden aluetoimistonsa Rovaniemelle. Ohjelmaan pääsee mukaan pk-yritystä, joiden haku on jo lopuillaan. Hanke rahoitetaan Lapin ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella. Ohjelma ajoittuu vuosille Rovaniemen kansainvälistymisstrategian tavoitteena on edistää alueen elinkeinon kasvua Vitor Neton mukaan yrittäjäjärjestörintamalla on luvassa näinä aikoina suuria muutoksia. Kaksi suurta järjestöä yhdistyy aivan lähiaikoina yhdeksi suureksi. Pienissä finanssipankeissa harrastetaan offshore-touhua. Valtio tukee näiden pankkien toimintaa, mikä on huono tässä tilanteessa. Kaksi järjestöä yhdistyy Portugalin yrittäjäjärjestöissä on tapahtumassa näinä viikkoina paljon. AIP on yhdistymässä toisen yrittäjäjärjestö AEP:n kanssa suuremmaksi järjestöksi, jonka nimeksi tulee CIP-CEP. Uusi järjestö on tunnustettu valtion social partnership -kumppaniksi. Järjestönä emme ole olleet poliittisesti läsnä, vaan olemme erittäin merkityksellisiä käytännön toimijoita. Järjestämme konferensseja ja koulutuksia työntekijöille ja jäsenille ja tarjoamme toimitiloja jäsenyritysten käyttöön. Yhteistyötä tehdään myös taloudellisten alueorganisaatioiden kanssa. Suhteet poliitikkoihin ovat hyvät. Algarven alueella rasitteena ovat kuitenkin valtaa pitävien poliittisten puolueiden blokit. Kuntahallinto on täällä hyvin korporatiivista. Puolueilla on mielessä vain seuraavien vaalien voitto. Ongelmana täällä on myös, ettei Algarvessa ole alueellista visiota eikä näkemystä eri alueiden välisestä yhteistyöstä. kansainvälisillä markkinoilla. Tämä edellyttää yrityksiltä jatkuvia vientiponnisteluita, mutta myös kansainvälisen osaamisen kehittämistä, kertoo toimitusjohtaja Juha Seppälä Rovaniemen Kehitys Oy:stä. Lappi Grow Now -ohjelma soveltuu yrityksille, jotka ovat esimerkiksi käynnistämässä vientitoimintoja, hakemassa uusia markkina-alueita, viemässä tuotteita tai palveluita kansainvälisille markkinoille tai haluavat tehostaa jakelukanavaansa. Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista yritysjohdon ja avainhenkilöiden käyttöön. Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. Liian turismipohjainen Vitor Neto on Portugalin yrittäjäjärjestö AIP:n varapuheenjohtaja ja turismialan johtaja. Hän on Portugalin entinen matkailuministeri, pitkäaikainen turismialan yrittäjä, joka on nähnyt erityisesti Algarven seudun turismin nousun, mutta myös haavoittuvuuden. Ympäristöalan pk-yrityksiä tuetaan Kiinan markkinoille Monikansallinen hanke edistää eräiden Suomen, Ruotsin ja Viron alueiden pk-yritysten pää- syä Kiinan kasvaville markkinoille. Hankkeen mukaan Kiinan kovalla kasvulla on seurauksensa, jonka johdosta maassa tarvitaan erityisesti rakenteellisten ja ympäristöongelmien ratkaisuja ja asiantuntemusta. Noin 2 miljoonan euron EUhanke Bench kokoaa piiriinsä ympäristöosaamisen yrityksiä, jotka voivat olla Itä-Götanmaalla, Ruotsissa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Virossa. Bench sisältää myös kiinalaisten yritysten investointimahdollisuuksien lisäämisen kyseisille kohdealueille. Monikansallisen Benchin suomalaisina toteuttajina ovat Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Lahden keskus sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Yrittäminen pessimististä Yrittäminen ei ole Portugalissa nykyisin arvostettua, Vitor Neto arvioi. Harvalle kiireiselle yrittäjälle yrittäminen on stimuloivaa. Nuorten yrittäjien rahoituksen saanti on huonossa talous- tilanteessa entistä vaikeampaa. Tarvittaisiin ideoita, strategioita ja pääomaa. Ilman taloudellisia edellytyksiä yrityksiä ei voi kehittää. Jos täällä olisi julkinen pankki pienille yrityksille, se helpottaisi tilannetta. Nyt julkinen pankki on kriisissä. Suuntaus on huonoon päin myös jo olemassa olevien yritysten kohdalla. Monelle perheyritykselle ei enää löydy perheen sisältä jatkajaa. Koulutuksen esimerkiksi lakialalla tai kirjanpidon puolella saanut nuori päätyy muiden palvelukseen. Poikani on valmistunut kirjanpitäjäksi ja työskentelee toisen palveluksessa. Oy Lakes. Benchin ensimmäisenä vaiheena on tunnistaa potentiaaliset pk-yritykset. Aalto yliopiston Lahden keskuksen tehtävänä on pk-yrityksien tukeminen liiketoimintakontaktien luomisessa Kiinaan selvittämällä esimerkiksi, mitkä ovat mahdollisuudet ja esteet Kiinan-viennin lisäämisessä, miten tunnistaa potentiaaliset yhteistyöyritykset ja miten julkinen sektori voi parhaiten auttaa yrityksiä niiden vientiponnisteluissa. Lakes pyrkii lisäämään kiinalaisia investointeja kohdealueille. Tärkeimmät toimenpiteet ovat kiinalaisten investointistrategian parempi ymmärtäminen, paikallisten klustereiden ja investointiympäristöjen kartoitus, potentiaalisten kiinalaisinvestoijien tunnistaminen ja yhteistyön luominen kiinalaisten ja paikallisten toimijoiden kesken. Suomen laajakaistat syynättiin Englannissa ja Espanjassa Oxfordin yliopiston ja espanjalaisen Oviedon yliopiston toteuttama kansainvälinen laajakaistatutkimus kertoo Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien laadun olevan kuudenneksi paras maailmassa. Suomi on parantanut sijoitustaan edellisvuotisesta tutkimuksesta selvästi. Tutkimuksen tilaaja on Cisco Systems. Viestintäministeri Suvi Lindén on ilahtunut Suomen hyvästä sijoituksesta runsaan 70 maan vertailussa. Olemme tehneet oikeita asioita. Suomen laajakaistapalveluiden laatutason perusteella meidät liitettiin niiden maiden joukkoon, joiden laajakaistavalmius vastaa jo huomisen haasteita, Lindén toteaa. Alue on liikaa turismiin pohjautuva. Se näkyy laman aikana tuloissa ja työllisyydessä. Kun koko maan työttömyysprosentti on 11, se on Algarven seudulla 15. Pienyrittäjien merkitys Portu- galin kansantaloudelle on mer- kittävä. Portugalin :sta yrityksestä 99 prosenttia on mikrokokoisia, pieniä tai keskisuuria. Isoja yrityksiä on vain 800. Vientiin potkua Neto toivoo Portugalin Kreikkaa paremman organisoitumisen säästävän maan pahimmilta yllätyksiltä. Täytyy varautua kriisin lisäksi myös rakennekriisiin. Meille on tärkeää ymmärtää EUsuhteiden tärkeys ja tämän hetken ristiriitojen merkitys pienen Portugalin taloudelle. Strategisia muutoksia on tehtävä, jotta kompetenssimme paranee. Strategian teossa olen optimistinen. Neto näkee mahdollisuuksia vientipuolella. Niitä riittäisi EU-viennin lisäksi myös entisten siirtomaavalta-aikojen alusmaiden ja kielisisarusten kuten Angolan, Mosambikin ja Brasilian suuntaan. Modernien alojen lisäksi aktivointia voisi tehdä myös perinteisillä aloilla, kuten kalataloudessa. Teollisuuspuoli ei ole kehittynyt riittävästi, eikä meillä ole todellista maataloutta. Tämä on hyvin vaikeaa Euroopan pienelle maalle ja sen tulevaisuudelle pienellä alueella. Strategiaa eteenpäin AIP:n agendassa on selkeän portugalilaisen talousstrategian eteenpäin vieminen ja prioriteettien määritteleminen. Poliittinen propaganda näyttää paljon muka-tärkeitä asioita uusista teknologioista. Pitää olla vaatimattomampi. Optimismi ja realismi ovat tärkeämpiä. Vitor Neto arvostelee portugalilaiseen yhteiskuntaan tunkeutunutta korporativismia ja politiikan toimimattomuutta. Yhteiskunnan huolestuttaviin suuntauksiin hän puuttuu mainitsemalla hiljattain ilmestyneen talouslehden maan suurimpien vaikuttajien listan. Kärjessä on rahoitusalalla toimivan perheyrityksen johtaja. Tämä on portugalilaisen talouden realiteetti. Innovaatiounionin tavoitteena on parantaa innovoinnin edellytyksiä Euroopan komission Innovaatiounioni-hankkeella on tavoitteena parantaa tutkimuksen ja innovoinnin puite-edellytyksiä ja rahoituksensaantia. Näin halutaan varmistaa, että innovatiiviset ideat voidaan muuttaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatiounionissa hyödynnetään julkisen sektorin toimia yksityisen sektorin stimuloimiseksi ja uusien ideoiden markkinoille tuloa haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi. Esteisiin kuuluvat rahoituksen puute, tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden hajanaisuus, julkisten hankintojen liian vähäinen käyttö innovaatiotarkoituksiin ja hidas standardoin- ti. Innovaatiounioni on Eurooppa 2020 strategiaan kuuluva lippulaivahanke. T&k-investoinneilla vetoapua työpaikkoihin Tuore selvitys osoittaa, että yh- teinen tavoite t&k-investointien lisäämisestä kolmeen pro- senttiin BKT:stä loisi onnis- tuessaan 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja kasvattaisi vuotuista BKT:tä jopa 795 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Tätä varten Eurooppaan tarvitaan muun muassa miljoona uutta tutkijaa. Innovaatiounionin tilasta kes- kustellaan vuosittain erityisessä innovaatiokokouksessa. Poimintoja innovaatiounionin toimenpiteistä Komissio kehittää uuden indikaattorin, joka koskee nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten osuutta taloudesta. Hankkeen puitteissa esitetään toimenpiteitä rahoituksen saannin paran-tamiseksi. Komissio aikoo ehdottaa järjestelmää rajat ylittäville pääoma-sijoituksille. Komissio pilotoi ensi vuonna Euroopan julkisen sektorin innovaatiotulostaulun. Komissio aikoo kuulla työmarkkinaosapuolia innovaatiotalouden levittämisestä kaikille ammattitasoille. Komissio ehdottaa, että hallitukset varaavat erityisbudjetit innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen julkisiin hankintoihin. Tätä kautta on määrä luoda vuosittain vähintään 10 miljardin euron hankintamarkkinat innovaatioille, jotka parantavat julkisia palveluja. Euroopan immateriaalioikeusjärjestelmä tarvitsee uudenaikaistamista. Sopimukseen pääseminen EU-patentista toisi yrityksille 250 miljoonan euron säästöt vuodessa. Ranskan pankki ennustaa Ranskan pankki ennustaa maan bruttokansantuotteen kasvavan vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia. Tilastokeskus Insee ennustaa kasvun olevan 0,4 prosenttia. Vuoden toisella neljänneksellä BKT kasvoi 0,7 prosenttia. Ranskan pankin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yritysten taloustilanne on kohentunut edelliskvartaaleista. Yritysten investoinnit ovat siten myös kasvussa. Voisi olla paremmin ajoitettua Konjunkturinstitutetin mukaan Ruotsin finanssipolitiikan tulisi olla paremmin ajoitettua. Yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson puolestaan kritisoi budjettia puutteista uusien työpaikkojen luomiseksi. Erityisesti hän toivoo matalampia työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Bank of America palkkaa Bank of America aikoo vuoden 2010 alkuun mennessä palkata uutta pienyrityksiin keskittynyttä pankkiiria. Heistä ensimmäiset aloittavat toimensa Dallasissa, Los Angelesissa, Baltimoressa and Washington, D.C.:ssä. Toimihenkilöiden tarkoituksena on olla mahdollisimman paljon läsnä asiakasyrityksissä ja tutustua niiden toimintaan. Bank of American mukaan se haluaa näin sitoutua kasvattamaan sitoutumistaan pienyrityksiä kohtaan. Hanke kohdistuu yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 3 miljoonaa dollaria. Työnantajat pelkäävät Osoitetaan mieltä Ranskassa osoitetaan Lisätyövoimaa Saksa suosii suuria Financial Times Deutschland kirjoittaa Saksan keskisuurten yritysten ongelmista. Marburgin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 58 prosenttia haastatelluista yrittäjästä kertoi olevansa valmis myymään yrityksensä kohtuullisesta Ranskan teollisuuden liiketoimintailmasto on tuoreimpien tutkimusten perusteella parantunut syyskuun aikana. Yritysjohtajat arvioivat liiketoiminnan jatkaneen kasvua. Hallitus auttaa Ilmasto paranee Työnantajat pelkäävät ehdotetun eläkejärjestelmän vaikeuttavan yritysten kasvua Isossa-Britanniassa. Eläkeministeri Steve Webbsin suunnitelman mukaan työnantajien tulisi sijoittaa 3 prosenttia työntekijöiden palkoista eläkekassaan. Forum of Private Businessin Phil McCabe varoittaa hallinnollisen taakan käyvän kalliiksi pienyrityksille. Tutkimuksemme osoittavat, että kaksi kolmasosaa jäsenistämme toivoo hallituksen kantavan osan näin häiritsevän työllisyyslainsäädännön aiheuttamasta tuskasta, hän toteaa. mieltä eläkeuudistusta vastaan. Mielenilmauksiin on osallistunut eri arvioiden mukaan satoja tuhansia tai miljoonia ihmisiä. Ranskan suunnitteleman eläkeuudistuksen mukaan eläkeikää nostettaisiin kahdella vuodella. Mielenosoituksia aiotaan jatkaa edelleen. Pahimmassa tapauksessa lain hyväksyminen saattaa johtaa lakkoiluun. Neljä kymmenestä Ruotsin pk-yrityksen johtajasta aikoo palkata uusia työntekijöitä ensi vuoden aikana. Vain kaksi prosenttia yritysjohtajista uskoo joutuvansa irtisanomaan, ilmenee Far-tilintarkastusjärjestön tekemästä tutkimuksesta. summasta. Talouskriisin aikana yrittämisestä on monella mennyt ilo. Haastavat markkinat, suuryrityksiä suosiva politiikka ja vaikeudet hankkia pääomaa vaativat keskisuurilta yrityksiltä tällä hetkellä valtavaa kestävyyttä Ison-Britannian hallitus valmistelee miljardien rahoitussuunnitelmaa pienyritysten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on antaa yrityksille lainoja, joilla vanhoja paljon energiaa syöviä laitteita voidaan vaihtaa uudempiin siten, että takaisinmaksu suoritetaan pienenevistä energialaskuista saaduista säästöistä. Myös Ranskan yleinen liiketoimintailmasto on parantunut. Kaupan puolella on tapahtunut kehitystä, mutta rakennusalalla ollaan vielä varovaisia.

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi

suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi nro 6 ELOkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie

Lisätiedot

Harjulakoti auttaa sopeutumaan arkeen

Harjulakoti auttaa sopeutumaan arkeen -FILES Mäntsälän Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 4/2010 22.11.2010 Julkaisija Mäntsälän Yrittäjät ry Aineistot Y-Files / tiedottaja Elina Alanko Vanha Porvoontie 9, 04600 Mäntsälä elina.alanko@mantsalankirjapaino.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NEKKARI YRITTÄJÄNAISTEN UUSI JÄSENREKISTERI. Tilannekatsaus liittokokoukselle 4.10.2009. Tiina Vainio Oy Bitti Ab

NEKKARI YRITTÄJÄNAISTEN UUSI JÄSENREKISTERI. Tilannekatsaus liittokokoukselle 4.10.2009. Tiina Vainio Oy Bitti Ab NEKKARI YRITTÄJÄNAISTEN UUSI JÄSENREKISTERI Tilannekatsaus liittokokoukselle 4.10.2009 Tiina Vainio Oy Bitti Ab ! SOPIMUS o 20.7.2009 solmittiin palvelusopimus Yrittäjänaisten Keskusliiton ja Oy Bitti

Lisätiedot

Uusi jätelaki on roskaa

Uusi jätelaki on roskaa n:ro 1 Tammikuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Kovan lajin lukemisto. JUHA AHONEN Omakin etu mielessä kuntaliitoksissa Valtuustoissa istuvilla kuntatyöntekijöillä

Lisätiedot

Yrittäjät vaativat kuria myymälävarkaille

Yrittäjät vaativat kuria myymälävarkaille nro 3 MAALISkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014

JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 1/5 JYVÄSKYLÄN SEUDUN RYHMÄMATKAESITE 2013 2014 SOPIMUS ILMOITUSTILASTA Jyväskylän Seudun Matkailu toteuttaa jälleen keväällä 2013 ryhmämatkojen järjestäjille suunnatun esitteen. Esite toimii yhtenä päämarkkinointivälineistä

Lisätiedot

Tilaushinta. Ilmoituskoot. Päätoimittaja. Painosmäärä ja kohderyhmät. Ilmestymistiheys

Tilaushinta. Ilmoituskoot. Päätoimittaja. Painosmäärä ja kohderyhmät. Ilmestymistiheys OLUTPOSTI - 2015 Julkaisija ja kustantaja Suomen Olutseura ry PL 142 00931 Helsinki Puh. 0400 648 080 Sähköposti: olut@suomenolutseura.fi www.suomenolutseura.fi OlutPOSTI on rekisteröity tuotemerkki. Suomen

Lisätiedot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot

VARAUS- JA AINEISTOAIKATAULUT PALSTAN LEVEYDET JA MODUULIEN KORKEUDET. Lehti ilmestyy torstaisin. Varaukset ja aineistot MEDIA- TIEDOT 2016 VARAUS- JA AIKATAULUT VALMISTETTAVAT ILMOITUKSET Varaukset ja aineistot ma klo 12 mennessä PAINOVALMIIT ILMOITUKSET Aineistot ti klo 12 mennessä Liitteet, aukeamat ja luovat ratkaisut

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Sähköinen Express Import -palvelu

Sähköinen Express Import -palvelu Sähköinen Express Import -palvelu opas lähettäjälle TNT:n Express Import -palvelu Käyttäjäystävällinen Express Import -palvelu mytnt:n osana tekee tuontilähetyksen tilauksen entistä helpommaksi Express

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti

Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen. Mediakortti Suomen Joutsen tunnissa Viisi laivaa, yksi Joutsen Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Poikkeavista toimitusajoista tiedotetaan satu.ranta@pp3.inet.fi

Poikkeavista toimitusajoista tiedotetaan satu.ranta@pp3.inet.fi Toimitusehdot Voimassa 01.11.2014 Tuotteita myy Sugart koriste- ja juhlapalvelu Ly-2447334-7. Myymme tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille ja oppilaitoksille. Emme toimita lähetyksiä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Muotoilu tunnissa. (lev. x kork. mm / maks. merkkiä)

Muotoilu tunnissa. (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) Mediakortti Mainostilat, koot ja hinnat Mainostila mitat (lev. x kork. mm / maks. merkkiä) à-hinta (euroa) Kannet etukannen mosaiikki 28,5 x 28,5 780 etukannen kääntöpuoli 95 x 182 2 450 1/3 sivun mainos

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely

Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely Kirjaudu palveluun osoitteessa www.asiakastieto.fi Asiakastiedon palveluista haet helposti tietoa luoton- ja riskienhallintaan sekä myynnin

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.itikkaosuuskunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Itikka osuuskunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS Grankulla Ifk FIN-02700 KAUNIAINEN Matkanjohtaja: Kuka? + puhelinnumero? Viite: Robert Nyström Kiitos tilauksestanne! Pyydämme teitä ystävällisesti tarkistamaan, että varausvahvistus on tilauksenne mukainen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Palvelut yrittäjille

Palvelut yrittäjille Palvelut yrittäjille Suosittelemme yrittäjäjärjestön jäsenyyttä myös Sinulle yhdessä olemme enemmän - Mika Rissanen ja Jukka-Pekka Suvala, Kuopion Woodi Oy - Jäsenyydestä on hyötyä! Edunvalvonta s. 4.

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Sähköinen Express Import -palvelu

Sähköinen Express Import -palvelu Sähköinen Express Import -palvelu opas vastaanottajalle TNT:n Express Import -palvelu Käyttäjäystävällinen Express Import -palvelu mytnt:n osana tekee tuontilähetyksen tilauksen entistä helpommaksi. Express

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2009

Toimintakertomus 2009 Toimintakertomus 2009 YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA www.yrittajat.fi/aluejärjesto 2 Tee vuoden paras investointi! Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät Saariselkä 24.-26.9.2010 Sijoita itseesi ja saavu joukkoomme

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja.

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja. KIINTEISTÖPALVELUT RY Ratkaisut eduksesi, työnantaja. Historiaa. Kiinteistöpalvelut ry Perustettu 2002 Perustajajärjestöt Kiinteistöpalvelualat KIPA ry Kiinteistötyönantajat KITA ry Suomen Kiinteistöpalveluyritykset

Lisätiedot

Euron pelastaminen poliittinen projekti

Euron pelastaminen poliittinen projekti nro 10 JOULUkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Seinäjoen Yrittäjät ry. Strategiset linjaukset 2015 2020

Seinäjoen Yrittäjät ry. Strategiset linjaukset 2015 2020 1 Seinäjoen Yrittäjät ry Strategiset linjaukset 2015 2020 2 Strategia 2015-2020 MISSIO = Perustehtävä Jäsenistöä tukeva Vahva paikallinen vaikuttaja Jäsenyritysten suunnitelmallinen ja johdonmukainen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Yliopistohaku.fi -palvelun Oma haku -palvelu

Yliopistohaku.fi -palvelun Oma haku -palvelu Hakijan ohje Opetushallitus syksy 2013 Yliopistohaku.fi -palvelun Oma haku -palvelu Sisältö Yliopistohaku.fi palvelun Oma haku -palvelu... 2 Aloitusnäyttö... 4 Kirjaudu Oma haku -palveluun... 5 Entä jos

Lisätiedot

Tietotekniikan liitto ry

Tietotekniikan liitto ry Tietotekniikan liitto ry Puolueeton, valtakunnallinen ICT-alan asiantuntija Jäsenyhdistystensä kattojärjestö, joka kehittää jäsenistön ammatillista osaamista ja arvostusta Lähes 30 paikallis- ja teemayhdistystä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä

Lisätiedot

Itellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto

Itellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto Itellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto Itella Viestinvälitys, Jakelu- ja markkinointipalvelut 1 Sisältö Tietoa Postittamisen työpöydästä ja Itellan extranetin uudistuksesta Uuden

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Jäsenlaskutus Kuksassa

Jäsenlaskutus Kuksassa Jäsenlaskutus Kuksassa SISÄLLYSLUETTELO 1. Jäsenlaskutusaikataulu... 2 Uudet jäsenet... 2 Kevätkaudella (tammikuu-heinäkuu) liittyvät jäsenet... 2 Syyskaudella (elokuu-joulukuu) liittyvät jäsenet... 2

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot