KAPU3 loppuraportti 2010

Transkriptio

1 KAPU3 loppuraportti 2010 Kaarle Kupiainen, Liisa Pirjola, Ana Stojiljkovic, Roosa Ritola, Aleksi Malinen, Kaapo Lindholm Etunimi Sukunimi 1

2 Sisältö Johdanto (hankkeen tausta ja tavoitteet) Työpaketit Menetelmät Katupölyn päästöindeksi Tulokset Talvikauden kuvaus Toimenpidemäärät Kaupunkien reittikeskiarvojen vertailu Kaupunkikohtaiset tulokset Espoo Helsinki Porvoo Riihimäki Tampere Vantaa Liite: Kaupunkikohtaiset tulokset kootusti päästöindekseinä Etunimi Sukunimi 2

3 Johdanto KAPU-hankkeiden osallistujatahot ovat päättäneet jatkaa tutkimus-ja kehitystyötä KAPU3- hankkeessa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään 2009 päättyneen KAPU2-hankkeen kokemuksia ja tuloksia. KAPU3-vaiheen yleisinä tavoitteina on: (1) tutkia, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat PM 10 katupölyn määrään ja koostumukseen katuolosuhteissa. KAPU1-hankkeessa saatiin jo tärkeätä tietoa nykymenetelmistä ja jatkohankkeessa (KAPU2) tutkittiin erityisesti uusien tekniikoiden ja käytäntöjen mahdollisuuksia tehostaa katujen puhdistusta. KAPU3-hankkeessa jatketaan ko. menetelmien mittauksia käytännön puhdistustyössä KAPU1- ja KAPU2-hankkeissa käytetyillä kaupunkireitiellä. (2) luoda ohjeistus siitä miten katujen pintojen puhdistumista ja puhdistuskaluston tehokkuutta voisi jatkossa valvoa ja tarkkailla. KAPU1- ja KAPU2-hankkeessa tuotettiin kadun pinnan puhtauskriteerit NUUSKIJA-autolla mitaten. KAPU3-hankkeessa suunnitellaan aikaisemman tiedon pohjalta päästöindeksi-laskenta, jota voidaan käyttää yhteismitallistamaan jatkossa mahdollisesti käyttöön tulevien eri mitta-ajoneuvojen signaaleja. Lisäksi suunnitellaan ja testataan käytännöt vertailumittausten tekemiseksi eri mitta-ajoneuvojen välillä. (3) koota puhdistuskalustoa ja talvikunnossapidon toimenpiteitä koskevia suosituksia mm. KAPU-hankkeiden tulosten perusteella Etunimi Sukunimi 3

4 Hanke toteutettiin kahdessa työpaketissa: Työpaketti 1. Kevätpuhdistuksen tehokkuus kaupungeissa KAPU3-hankeesseen osallistuvat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Porvoo, Riihimäki, Tampere ja Vantaa. Kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon toimenpiteiden tehokkuuden tutkimuksia kaupunkireiteillä jatkettiin aikaisemmisssa KAPU-hankkeissa syntyneiden toimintamallien mukaan. Työpaketti 2. Kadunpuhdistuksen ja kaluston laadunvarmistuksen ohjeistus Työpaketissa on luotu ohjeistus kadunpuhtausindeksin laskemiseksi ja ohjeistetaan miten se eri mitta-ajoneuvoilla voidaan määrittää (ml. vertailumittaukset). Katujen puhtauden tavoitetasot muunnetaan NUUSKIJA-signaalista indeksinarvoiksi, joiden perusteella kaupungit voivat määritellä vaatimukset kadun pinnan pölypäästötasoille (indeksin arvo). Tässä ei oteta kantaa siihen millä kalustolla tai menetelmillä puhtaustaso saavutetaan. Työpaketissa selvitetään myös miten kaluston tarkkailumittaukset tulisi toteuttaa nk. PM10- tehokkaalle kalustolle, joita voisi käyttää esim. herkimmissä katukohteissa. Työpaketti 2 on raportoitu erikseen Etunimi Sukunimi 4

5 Menetelmät Varsinainen katupölyn tutkimus tehdään Nuuskija-autolla ( joka on monipuolisella ilmanlaadun ja meteorologian mittauslaitteistolla varustettu liikkuva laboratorio. Nuuskijaautossa on myös laitteisto katupölyn keräämiseksi ja pitoisuuden mittaamiseksi vetävän pyörän takaa. Laitteistolla voidaan tutkia eri tekijöiden vaikutusta renkaan nostattaman pölyn määrään (PM 10 ja PM 2.5 kokoluokat) ja se soveltuu erittäin hyvin hankkeen tarpeisiin. Tutkimusjaksoiksi valitaan riittävä määrä keskenään vertailukelpoisia päiviä, jolloin sääolot ovat samankaltaiset ja katujen pinnat kuivia. Nuuskijalla tehdään katupölyn tutkimuksia kaupunkireiteillä Pölyn kertymisen aikana talvella Keväällä ennen katujen puhdistuksen aloittamista (huippupäästö) Puhdistuksen aikana Puhdistuksen päättymisen jälkeen niin kauan, että pölyn määrä ei enää olennaisesti vähene. Työpaketti 2:ssa tehdään vertailumittaus Nuuskijan ja henkilöautoalustaisen pölymittausjärjestelmän välillä (Opel Vectra), jolla testataan ja demonstroidaan vertailumittausten toteuttamistapaa ja ajoneuvojen signaalien tuottamien indeksien laskentaa. Etunimi Sukunimi 5

6 Katupölyn päästöindeksi Hankkeessa on kehitetty mitta-autojen tulosten esitystapaa siten, että: Tulokset olisivat ymmärrettävämmässä muodossa Eri mitta-autoilla saadut tulokset olisivat vertailukelpoisessa muodossa (ja saatuja tuloksia voisi helposti vertailla) Tarkoitusta varten on kehitetty päästöindeksi, joka yhteismitallistaa eri mitta-autoilla saatuja tuloksia. Indeksi Indeksin väri Nuuskija-pitoisuus (μg/m3) Määritelmä Erittäin puhdas tai märkä tien pinta Kesäaikainen puhdas tien pinta Tienpinta kevätpuhdistuksen jälkeen >600 >12000 Kuva: Päästöindeksi ja vastaava Nuuskija-pitoisuus Luokkien lukumäärä ja luokkarajat on luotu KAPU-hankkeen aikaisempien kokemusten perusteella Indeksin arvo 100 = päästötaso varsin puhdas ja saavutettavissa kevätpuhdistuksella Etunimi Sukunimi 6

7 Etunimi Sukunimi 7 TULOKSET

8 Talvikauden kuvaus (HSY vuosiraportti 2009) Talvi oli säätilastojen mukaan Etelä-Suomessa keskimääräistä kylmempi ja runsassateisempi. Yhtäjaksoinen pakkaskausi alkoi joulukuulla ja kesti helmikuun loppuun. Maa oli pääkaupunkiseudulla lumen peittämä koko alkuvuoden. Vielä maaliskuun loppupuolella oli reiluja yöpakkasia, jotka hidastivat sulamista ja lunta pyrytti usein. Maaliskuun lopussa sateet kuitenkin muuttuivat vedeksi ja talvikausi kääntyi termiseksi kevääksi eli vuorokauden keskilämpötila nousi nollan yläpuolelle. Tammi- ja helmikuu olivat pääkaupunkiseudulla keskimääräistä selvästi kylmemmät. Tammikuu oli noin 6 7 astetta vertailujaksoa ja helmikuu runsaat kolme astetta kylmempi. Tammikuun lopulla mitattiin talven alhaisimmat lämpötilat, Helsinki- Vantaalla -27,7 ja Kaisaniemessä -22,6 astetta. Maaliskuukin oli vielä hieman keskimääräistä kylmempi, mutta huhtikuu puolestaan oli keskimääräistä lämpimämpi keskilämpötilan ollessa Kaisaniemessä 4,6 astetta. Kevät oli pääkaupunkiseudulla runsassateinen. Sademäärät olivat helmi huhtikuussa keskimääräistä suurempia. Sateet tulivat vielä maaliskuussa Etelä-Suomessa lumena. Lunta oli maaliskuun puolivälissä pääkaupunkiseudulla noin 60 cm ja lumipeite hupeni huhtikuun alkuun mennessä. Huhtikuu oli runsassateinen keskimääräiseen verrattuna ja esimerkiksi vähäsateiseen kevääseen 2009 verrattuna sadetta saatiin pääkaupunkiseudulla noin kuusinkertainen määrä. (Ilmatieteen laitos 2010) (HSY vuosiraportti 2009) Etunimi Sukunimi 8

9 Toimenpidemäärät KAPU-reiteillä Espoo Helsinki * Porvoo Riihimäki Tampere (2009- vain osa reitistä) suolaus Toimenpidekirjauksia ei saatavilla. Vantaa hiekoitus suolaus pölynsidonta hiekoitus suolaus pölynsidonta hiekoitus suolaus pölynsidonta hiekoitus suolaus pölynsidonta hiekoitus pölynsidonta hiekoitus suolaus pölynsidonta *) Helsinki: 2008 ja 2009 suluissa Kallion luvut. **) Helsinki: Syystalvella 2008 liukkaudentorjunta toteutettu lähinnä suolauksella. ***) Helsinki: Luvut Töölön osalta, muualta toimenpidekirjaukset ei saatavilla. Porvoon kirjaukset maaliskuun alusta Toimenpidemäärät Toimenpidekirjauksia ei saatavilla (0) (30-31) 1-9 (0-1) Mukaan vuonna Liukkaudentorjunta hoidetaan hiekottamalla. Suolaa ei käytetä liukkaudentorjuntaan eikä pölynsidontaan (18) 23-26** (39) 0-24 (2-3) (1) 55-56*** 31*** Ennen kevään 2010 mittauksia puhdistukset hoidettu mekaanisella harjauksella ja imulakaisulla. Tarkempia toimenpidekirjauksia ei saatavilla heijastavat talvikauden olosuhteita: Esimerkiksi liukkaudentorjunnan tarve on ollut selvästi aikaisempia vuosia suurempi (vrt. Helsinki ja Vantaa) Etunimi Sukunimi 9

10 Kaupunkien Nuuskija-pitoisuuksien reittikeskiarvojen vertailu 2010 Helsinki Espoo Vantaa Riihimäki Tampere Porvoo 9-Mar Apr Apr Apr Apr Apr Apr Apr Apr Apr Apr May May May May May May May Jun Jun Jun Kevätpölykauden huippupäästöt heijastavat jossainmäärin talven olosuhteita, so. liukkaudentorjunnan tarvetta: Espoo: Noin kaksinkertainen taso verrattuna 2009 Helsinki: Huippupäästö vastaavalla tasolla kuin 2009 Vantaa: Päästötaso noin kolmanneksen korkeampi kuin 2009 Tampere: Päästötaso noin kaksinkertainen verrattuna 2009 Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Etunimi Sukunimi 10

11 Espoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 10-Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May May Jun-10 Hevosenkenkä Kalevantie Keha I Koivu-Mankkaantie Leppävaarankatu Merituulentie Tapiolantie City Average Viimeinen hiekoitus ja suolaus: päivämäärät ei tiedossa (toimenpidekirjauksia ei pidetty 2010) Espoossa on 13. huhtikuuta suoritettu pientareiden kostutus 7 % -kalsiumkloridiliuoksella. Toimenpide on suoritettu päiväsaikaan seuraavilla teillä: Länsiväylä, Kehä 1, Karhusaarentie, Turunväylä, Kehä 2, Turuntie, Kauniaistentie ja Vihdintie. Samana päivänä (13-Apr-10) tehdyillä KAPU-mittauksilla on havaittavissa selvä pitoisuuksien alenema useimmilla tieosuuksilla. Kahden päivän kuluttua pitoisuudet ovat palanneet lähelle lähtötasoja HAVAINNOT Espoon toimenpidemerkinnät keväältä 2010 puuttuvat. Pitoisuudet ovat kuitenkin alentuneet huhtikuun aikana, ja etenkin huhtikuun kahden viimeisen ja toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana niin, että toukokuun puoleenväliin mennessä lähes kaikilla tieosuuksilla on saavutettu ns. Kesäaikainen puhdas tienpinta (lukuunottamatta Leppävaarankatua) Huippukatuja 2010 Espoossa ovat olleet Leppävaarankatu (kuten aikaisempinakin vuosina) Etunimi Sukunimi 11 Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000

12 ESPOO 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi 12

13 Etunimi Sukunimi 13

15 Helsingin katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 9-Mar-10 1-Apr-10 8-Apr Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May-10 7-Jun-10 Aleksanterinkatu Fredrikinkatu Haartmaninkatu Hakaniemenkatu Hakaniemenranta Hämeentie Kaisaniemenkatu Kaivokatu Kalevankatu Kansakoulunkatu Mannerheimintie Mannerheimintie* Porkkalankatu Pääskylänkatu Runeberginkatu Siltasaarenkatu Simonkatu Sörnäisten rantatie Topeliuksenkatu Tukholmankatu Unioninkatu City Average Helsingin keskustan pääväylät liuostettiin ja n. 5 %- kalsiumkloridiliuoksella ajoratojen reunat on kasteltu 5 %-liuoksella KAPU-reittien osalta mm. reitillä Tukholmankatu-Haartmaninkatu-Topeliuksenkatu-Runeberginkatu, sekä osa Mannerheimintietä. Suurimmat pitoisuudet helsingissä on mitattu Aleksanterinkadulla. Huolimatta talven olosuhteista, Helsingin päästötaso on ollut aikaisempien vuosien kaltainen. Tilanteeseen lienee vaikuttanut huhtikuun sääolosuhteet, mutta myös kunnospidon (Esim. pölynsidonnan vaikutus). Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Etunimi Sukunimi 15

16 Helsinki Töölö toimenpiteet Street 9-Mar-10 1-Apr-10 8-Apr Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May-10 7-Jun-10 Haartmaninkatu Mannerheimintie Runeberginkatu Topeliuksenkatu Tukholmankatu Tarkempia toimenpidekirjauksia Töölön osalta: viimeinen hiekoituspäivä (hiekoituskertoja yhteensä 54-56) ja viimeinen suolaus (suolauskertojen määrä 31). Katujen pesut on suoritettu 22.4., ja 4.5., jona aikana päästötaso on laskenut lukuunottamatta Mannerheimintietä kesäaikaiselle tasolle. Pölynsidontaa on edellämainittujen päivien lisäksi Töölössä tehty 27. ja 28. huhtikuuta, ja 5. ja 6. toukokuuta.

17 Etunimi Sukunimi 17 HELSINKI - KESKUSTA 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN

18 Keskusta-alueen pölynsidonnat 10.4., 15.4.,20.4.-> Huhtikuussa liuostuksen vaikutus näkyy kaikilla kaduilla 0,5-3 päivää käsittelyn jälkeen. Suurimmalla osalla kaduista päästötaso on viikon jälkeen edelleen alempi kuin ennen käsittelyä (8/11) 26.4., > Huhti-toukokuun vaihteessa ei havaita yhtä selvää alenemaa päästötasossa. Katujen pölyisyyden taso on kuitenkin jo miltei kesäisellä tasolla. Vuoden 2010 tulokset tukevat aikaisempien vuosien havaintoja pölynsidonnan päästöä laskevasta vaikutuksesta Etunimi Sukunimi 18

19 Etunimi Sukunimi 19 HELSINKI - ITÄ 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN

20 Etunimi Sukunimi 20 HELSINKI - TÖÖLÖ 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN

22 HELSINKI Etunimi Sukunimi 22

23 Porvoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 9-Apr May-10 1-Jun-10 Adlercreutzinkatu Aleksanterinkatu_P Jokikatu Kaivokatu_P Kirkkokatu Kirkkotörmä Linnakatu Linnankoskenkatu Lukiokatu Läntinen Mannerheimin Mauno Eerikinpojankatu Myllymäenkatu Papinkatu Piispankatu Rihkamatie Sibeliuksen bulevardi Välikatu City Average Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Viimeinen hiekoitus Viimeinen suolaus Maaliskuun alusta kirjattuja suolauspäiviä on ollut yhteensä 2 (Lukiokatu) tai 3 (Aleksanterinkatu, Linnakoskenkatu, Mannerheiminkatu ja Sibeliuksenbulevardi), hiekoituspäiviä 10 (poislukien Rihkamatie ja Piispankatu 0) Katujen pesut ovat ajoittuneet jaksolle ja kertoja on ollut katuosuudesta riippuen 1/2/4 (Mannerheimintie ja Aleksanterinkatu 4, Sibeliuksenbulevardi 2, muut 1). Katujenpesupäivänä on suoritettu myös hiekanpoisto. Hiekanpoistoja on katujenpesujen päätyttyä toukokuussa tehty vielä 3., 10., 17. ja Onko ollut rakennustyömaita? Porvoossa on huhtikuun alussa mitattu muiden kaupunkien päästöihin suhteutettuna korkeita pitoisuuksia usealla katuosuudella. Pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet selvästi kesäkuun alkuun mennessä. Huippupäästökaduista Linnakadulla, Lukiokadulla, Myllymäenkadulla ja Mauno Eerikinpojankadulla on tosin vielä kesäkuun alussa mitattu suurempia pitoisuuksia. Etunimi Sukunimi 23

26 Riihimäen katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 6-May May-10 Arjavirrankatu Etel.Asemakatu EtelänViertotie Hämeenkatu Kaartokatu Kalevankatu_Riihimäki Karankatu Keskuskatu_itään Keskuskatu_länteen Kirjauksentie Kontiontie Kulmanpuistokatu Lopentie Länsitie Paloheimonkatu Pohj.Asemakatu Sakonkatu Torikatu Uramontie Valtakatu City Average Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Riihimäen toimenpiteitä ei ole vuodelle 2010 kirjattu suoritettu mittaus ajettiin poikkeusreitillä: Torikatu on ollut poikki ja se on ohitettu. Ohitus tehtiin mittauskerroilla eri lailla; 1. kerralla Etelän Viertotietä niin, että Paloheimonkadun alkupää (mittaussuunnassa) jäänyt kokonaan pois ja Etelän Viertotietä mitattu pidempi matka, 2. kerralla mitattu Paloheimonkatu alusta loppuun tehdyssä mittauksessa Torikatu on mitattu, mutta oli silloin hiekkainen asfaltissa olleiden useiden suurien aukkojen vuoksi. Molemmissa kevään mittauksissa näköhavainnon mukaan hiekkaisia katuja ovat olleet Kontiontie, Uramontie, Länsitie, Kirjauksentie ja Kaartokatu. Ko. katujen päästötasot ovatkin olleet koholla verrattuna muihin. Piikinmäen päiväkotityömaalla (kevät) ja siihen liittyvillä katutyömailla (talvi-kevät) on mahdollisesti ollut vaikutusta Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun pitoisuuksiin HAVAINNOT Huippukatuja ovat olleet Kaartokatu, Kirjauksentie, Kontiontie, Länsitie, Paloheimonkatu, Uramonkatu, eli tiet joilla silmämääräisestikin molemmilla mittauskerroilla todettu hiekkaa/likaa (psl Paloheimonkatu). Keskimääräinen päästötaso on Riihimäellä ollut vuoden 2009 tasolla, joskin usean kadun katukohtaiset päästöt ovat olleet koholla verrattuna vuoteen 2009, mikä selittyy talvikauden olosuhteilla. Etunimi Sukunimi 26

27 RIIHIMÄKI 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi 27

28 Riihimäki Riihimäki Riihimäki Etunimi Sukunimi 28

29 Tampereen katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 8-Apr Apr-10 6-May May-10 Erikkilän Kullervonkatu Hämeenkatu_Tampere Hämeenpuisto Hervannan valtaväylä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotie Lempääläntie Nokian moottoritie Paasikiventie Pirkankatu Pispalanvaltatie Rautatienkatu Sammonkatu Sarvijaakonkatu Satakunnankatu Sepänkatu Tampereen valtatie Teiskontie City Average Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Tampereen toimenpiteitä ei ole kirjattu vuodelle 2010 Onko ollut rakennustyömaita? 2010 HAVAINNOT Huippukatuja 2010 Tampereella ovat olleet Erkkilän-Kullervonkatu, Hervannan valtaväylä, Sammonkatu ja Tampereen valtatie, joiden kaikkien osalta pitoisuudet ovat alentuneet toukokuun loppuun mennessä kesäaikaiselle tasolle. Huomattavimmat pitoisuuksien alenemat ajoittuvat huhtikuun viimeisen ja toukokuun ensimmäisen viikon ajalle, jolloin pitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti (kaikkialla muualla paitsi Nokian moottoritiellä). Hämeenkadulla ja Hämeenpuistossa pitoisuudet ovat vielä toukokuun lopussa olleet suurempia. Etunimi Sukunimi 29

30 Etunimi Sukunimi 30 TAMPERE 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN

33 Vantaan katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 10-Apr Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May May Jun-10 Kielotie Lummetie Ratatie Talkootie* Talvikkitie Talvikkitie* Tikkurilantie Tikkurilantie* Urheilutie City Average Indeksi Indeksin väri Conc. (μg/m3) >600 >12000 Vantaalla viimeinen hiekoituspäivä on ollut 5.3. ja hiekoitusten kokonaislukumäärä Viimeinen suolauspäivä on ollut ja suolausten lukumäärä Hiekanpoistot on tehty ajalla kaikilla katuosuuksilla. Huippukadut Vantaalla alkukeväästä 2010 ovat olleet Ratatie, Talkootie ja Talvikkitie. Pölynsidontaa on tehty 9. ja 13. huhtikuuta. Pölynsidontaan on käytetty 5 % - kalsiumkloridiliuosta. Ensimmäisen käsittelykerran vaikutusa ei voi arvioida vertaillumittauksen puuttumisen takia. Toisen käsittelykerralla ei mittausten perusteella ole saavutettu päästöalenemia, joskin käsittelyiden ja mittausten tarkat ajoittumiset voivat selittää osin havaintoa mittauksessa ovat kuitenkin päästöt ollet usealla kadulla kevään korkeimmalla tasolla on myös havaittu korkeita päästötasója esimerkiksi Ratatiellä ja Talvikkitiellä. Katujenpesut ajoittuvat välille (yhdestä neljään pesukertaa). Ratatiellä ensimmäinen pesu on suoritettu jo 12.4., ja Tikkurilantiellä Ratatiellä pitoisuus onkin hetkellisesti alentunut tehdyssä mittauksessa. Toukokuun loppuun mennessä on kaikilla katuosuuksilla, lukuunottamatta Ratatietä, pitoisuuden perusteella päästy kesäaikaiseen puhtaustasoon. Etunimi Sukunimi 33

34 Etunimi Sukunimi 34 VANTAA 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN

37 Johtopäätökset Talvi oli säätilastojen mukaan Etelä-Suomessa keskimääräistä kylmempi ja runsassateisempi. Maaliskuulla esiintyi vielä yöpakkasia, jotka hidastivat sulamista ja lunta pyrytti usein. Maaliskuun lopussa sateet muuttuivat vedeksi ja sateita jatkui myös huhtikuulla. Talven olosuhteet ovat heijastuneet saatavilla olleiden toimenpidekirjausten mukaan liukkaudentorjunnan määrässä ja laadussa. Toimenpiteiden lukumäärät olivat korkeat ja hiekoitusta on käytetty paljon. Talvi- ja kevätkauden olosuhteet ja liukkaudentorjunnan toimenpiteet heijastuvat kaupunkien jonkin verran korkeammissa päästötasoissa, joskaan esim vuoteen 2009 verrattuna merkittävästi korkeampia päästöjä ei ole havaittu missään kaupungissa. Helsingissä päästötaso on ollut vastaavalla tasolla kuin Aikaisempien vuosien tapaan päästöt ovat laskeneet huhti-toukokuun aikana merkittävästi. Toukokuun lopussa kaikissa kaupungeissa ovat vallinneet kesäaikaiset päästöt. KAPU3-hankkeessa suunniteltu ja käyttöönotetty päästöindeksi on lupaava tapa esittää kaupunkimittauksien tuloksia ja yhteismitallistaa erilaisilla mitta-autoilla saatuja tuloksia. Etunimi Sukunimi 37

38 Kadunpuhdistuksen ja kaluston ohjeistus (Työpaketti 2) Työn tavoitteet: Luoda vaatimukset kadun pintojen PM10 puhtaustasolle tukemaan kaupunkien tilaajatahon kadunpuhdistuksen ja puhdistuskaluston valvontatyötä. Selvittää menetelmiä, joilla kadun pintojen PM10 puhataustaso voidaaan todentaa (mitata) ja määrittää vertailumenetelmä ajoneuvoalustaisten kadun pinnan päästömittausten välille. Antaa suosituksia soveltuvasta kalustosta Työpaketista on koottu erillinen raportti (OTSIKKO/VIITTAUS) Etunimi Sukunimi 38

39 LIITE 1: KAUPUNKIKOHTAISET TULOKSET KOOTUSTI PÄÄSTÖINDEKSEINÄ Etunimi Sukunimi 39

40 Tavoitetasojen todentamisen työkalut (menetelmät) Ajoneuvoalustaiset kadun pinnan PM10-päästön mittausjärjestelmät ja niiden vertailtavuus Päästöindeksin määritteleminen ja indeksin arvoihin perustuvat puhtauskriteerit ajoneuvoalustaisille kadun pinnan PM10-päästön mittausjärjestelmille Esim. kesäaikainen päästötaso saa indeksin arvon 100 tai puhdas päästötaso saa indeksin arvon 100; Mittarengas määriteltävä, myös ikänsä/käyttökilometriensä osalta (olisiko standardirengas vierintämelumittauksiin käyttökelpoinen?) Etunimi Sukunimi 40

41 Helsingin katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 9-Mar-10 1-Apr-10 8-Apr Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May-10 7-Jun-10 Aleksanterinkatu Fredrikinkatu Haartmaninkatu Hakaniemenkatu Hakaniemenranta Hämeentie Kaisaniemenkatu Kaivokatu Kalevankatu Kansakoulunkatu Mannerheimintie Mannerheimintie* Porkkalankatu Pääskylänkatu Runeberginkatu Siltasaarenkatu Simonkatu Sörnäisten rantatie Topeliuksenkatu Tukholmankatu Unioninkatu City Average Etunimi Sukunimi 41

42 Espoon ja Vantaan katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 10-Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May May Jun-10 Hevosenkenkä Kalevantie Keha I Koivu-Mankkaantie Leppävaarankatu Merituulentie Tapiolantie City Average Street 10-Apr Apr Apr Apr Apr Apr-10 3-May May May May Jun-10 Kielotie Lummetie Ratatie Talkootie* Talvikkitie Talvikkitie* Tikkurilantie Tikkurilantie* Urheilutie City Average Etunimi Sukunimi 42

43 Tampereen, Riihimäen ja Porvoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Street 8-Apr Apr-10 6-May May-10 Erikkilän Kullervonkatu Hämeenkatu_Tampere Hämeenpuisto Hervannan valtaväylä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotie Lempääläntie Nokian moottoritie Paasikiventie Pirkankatu Pispalanvaltatie Rautatienkatu Sammonkatu Sarvijaakonkatu Satakunnankatu Sepänkatu Tampereen valtatie Teiskontie City Average Street 9-Apr May-10 1-Jun-10 Adlercreutzinkatu Aleksanterinkatu_P Jokikatu Kaivokatu_P Kirkkokatu Kirkkotörmä Linnakatu Linnankoskenkatu Lukiokatu Läntinen Mannerheimin Mauno Eerikinpojankatu Myllymäenkatu Papinkatu Piispankatu Rihkamatie Sibeliuksen bulevardi Välikatu Etunimi City Average Sukunimi Street 6-May May-10 Arjavirrankatu Etel.Asemakatu EtelänViertotie Hämeenkatu Kaartokatu Kalevankatu_Riihimäki Karankatu Keskuskatu_itään Keskuskatu_länteen Kirjauksentie Kontiontie Kulmanpuistokatu Lopentie Länsitie Paloheimonkatu Pohj.Asemakatu Sakonkatu Torikatu Uramontie Valtakatu City Average

44 LIITE 2: MITTARENGASVERTAILU Etunimi Sukunimi 44

45 Mittarengasvertailu (uusi ja vanha kitkarengas) VIEMEssä havaittiin, että mittarenkaalla on vaikutusta mitattuihin tuloksiin. Uusilla ja ikääntyneillä renkailla, vaikka samaa mallia, havaittiin eroja KAPU-hankkeen mittarenkaaksi Nuuskijaan päätettiin ottaa kitkarengas KAPU3:ssa tehdyn vertailun tarkoituksena oli selvittää uuden ja vanhan mittarenkaan pitoisuusero ja pohtia keinoja miten se tulisi huomioida tulosten käsittelyssä ja jatkotutkimuksissa Uusi/Vanha 1,32 Nuuskijan mittarengas 225/70/R15 Vanha: Nokian Hkpl CQ (-05) Uusi: Nokian Hkpl CR (-09) Etunimi Sukunimi 45

46 Mittarengasvertailu (uusi ja vanha kitkarengas) huhtikuu 2010 Uudella mittarenkaalla mitatut pitoisuudet olivat keskimäärin 35% korkeampia (keskiarvojen min-max vaihtelu 27-48% riippuen mittausajankohdasta ja paikasta) Mittaukset toistettiin lokakuussa Etunimi Sukunimi 46

47 Mittarengasvertailu (uusi ja vanha kitkarengas) - lokakuu Rengasvertailu uusittiin lokakuussa 2010, kun Nuuskijan uudella mittarenkaalla oli ajettu 3500 km Mittausten perusteella systemaattisesti korkeampia päästöjä ei enää havaittu Jatkossa kannattaa selvittää myös standardoidun melumittarenkaan käyttökelpoisuutta pölymittauksiin? Etunimi Sukunimi 47