OKM:n ajankohtaiset syksy 2016

Transkriptio

1 OKM:n ajankohtaiset syksy 2016

2 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmä Ohjausryhmässä 17 jäsentä, joilla varajäsenet OKM, STM, VM, YM, MMM (Metsähallitus, Luonnonvarakeskus LUKE), Liikennevirasto, Puolustusvoimat, Kuntaliitto (Oulun kaupunki), UKK-instituutti, THL, Työterveyslaitos, Valo ry, Soveli ry (Diabetesliitto ry) Sihteeristö OKM, STM, VLN Kutsutut asiantuntijat OKM, LIKES

3 TeHyLi-työ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmässä Nosto 1, Istumisen vähentäminen/työikäiset. - tiimi: UKK-instituutti, Valo, KKI Nosto 2, Liikunnan lisääminen elämänkulussa. - tiimi: VLN, Likes, Soveli, Kuntaliitto, OKM Nosto 3, Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. - tiimi: UKK-instituutti, THL, STM, OKM Nosto 4, liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. - tiimi: OKM, STM, VLN

4 Muutosta Liikkeellä! - viestintä Muutosta Liikkeellä sivusto ja sosiaalinen media Muistakaa linkittää sivuja omille kotisivuillenne ja sosiaaliseen mediaan

5

6

7 @HEPAfinland

8 Valtionavustukset AVOINNA OLEVAT VALTIONAVUSTUSHAUT / Ministeriöllä käytössä sähköinen haku Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen haku 2017 netissä, haku auki. Päättyy Liikunnallisen elämäntavan paikallinen haku 2017 samankaltainen kuin vuodelle 2016 haetaan kaikille muille ikäryhmille, mutta EI kouluikäisille/koulupäivään. Nämä haetaan Liikkuva koulu-haussa. haku päättyy haetaan AVIsta Kärkihanke/Liikkuva koulu haku lukuvuodelle samankaltainen sisällöltään kuin tämän lukuvuoden haku lisäksi mukaan tulee 2. asteen (ammattikoulut ja lukiot) kokeilut Haku aukeaa tammikuussa. Hakuprosessi aikaistuu n. kuukaudella, päättyy haetaan AVIsta

9 Työryhmien työt Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden uudet suositukset julkaistiin

10 Työryhmien työt (jatkuu) Harrastamisen hinta työryhmän raportti julkaistiin

11

12 Miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa? Ratkaisuja.

13 Työryhmäraportin tiivistelmästä Lasten ja nuorten arki on polarisoitunut, pienituloisia henkilöitä oli Suomessa vuonna 2014 ja lapsiköyhyys on Suomessa yleistynyt. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen harrastamisen korkeiden kustannusten vuoksi vauhdittaa osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä. Työryhmä rajasi esityksen käsittelemään harrastamisen hintaa ennen kaikkea liikunta- ja urheiluseuroissa. Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää eri toimijoiden yhdensuuntaista politiikkaa ja toimenpiteitä. Liikuntakulttuurin arvokeskustelua kaikkien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta liikkua tulee lisätä. Valtion, kuntien, järjestöjen ja seurojen tulisi arvioida päätöstensä kustannusvaikutuksia yksittäisen harrastajan ja perheiden näkökulmasta. Eri lajien kilpailujärjestelmiä ja olosuhde- sekä varustevaatimuksia on mahdollista kehittää kustannuksia kohtuullistaen. Keskustelua liikunnan kalleudesta tulee myös täsmentää. Kaikki liikunta ei ole kallista ja edelleen on paljon harrastuksia, joihin pääsee mukaan edullisesti.

14 Liikuntalain tavoite: edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja vastaavasti edistää eriarvoisuuden vähentämistä Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden yhdensuuntaisia päätöksiä ja toiminnan suunnittelua. Yhteistä tahtotilaa on vaikea saavuttaa, koska eri toimijoiden tavoitteet ja lähtökohdat eroavat merkittävästi toisistaan. Työryhmä tunnistaa liikunta- ja urheilukulttuurin kasvavan yhteiskunnallisen vastuun sekä toisaalta mahdollisuudet väestön hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen pääoman lisääjänä.

15 Työryhmä esittää mm: Liikuntakulttuurin toimijoiden tulee käydä arvokeskustelua siitä, mikä on sen rooli rakennettaessa sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävää yhteiskuntaa. Eri toimijoiden päätöksillä on vaikutuksia lasten ja nuorten liikuntaharrastukseen. Ne voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Päätösten vaikutuksia kustannusten kehittymiselle tulee arvioida jatkossa kriittisesti ja samalla lisätä julkisten tukien kohdentumisen läpinäkyvää raportointia. Työryhmä tiedostaa, että erityisryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret tarvitsevat liikkumisensa ja harrastamisensa tueksi erityisiä tukitoimia. Suotuisaa integraatiokehitystä tulee vauhdittaa laaja-alaisessa yhteistyössä kuntien, järjestöjen, seurojen ja muiden toimijoiden kesken.

16 Työryhmäraportti 2016 Kuntien laadukas perustoiminta turvaa yhdenvertaisen harrastamisen Suositukset kunnille Kunta laatii virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet mukaan lukien koulujen liikuntatilat. (käyttövuorojen ja maksupolitiikan painopisteet). Suositeltavaa on, että kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti tai nimellisin kustannuksin erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Liikuntapaikkojen käyttöä tulee tehostaa iltapäivisin, illalla ja viikonloppuisin sekä ympärivuotisesti. Kuntien avustusperusteissa tulisi huomioida järjestöjen toiminta yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen liikunnan näkökulmasta. Lasten ja nuorten liikunta tulee huomioida seuratoimintaa laajempana kokonaisuutena. Näkökulma tulee huomioida järjestöjen avustuksissa, liikuntatilojen jakoperusteissa sekä ohjattujen liikuntapalveluiden suunnittelussa.

17 Työryhmäraportti 2016 Kuntien laadukas perustoiminta turvaa yhdenvertaisen harrastamisen Suositukset kunnille (2) Kuntien tulee kehittää viestintää harrastusmahdollisuuksista siten, että lapsiperheet löytyvät tiedon kootusti yhdestä paikasta, esimerkiksi kunnan verkkosivuilta. Viestinnässä tulee huomioida mm. monikulttuuriset ja muut erityisryhmät.

18 Kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö Vapaaehtoistoiminnan houkuttavuutta tulee lisätä systemaattisessa yhteistyössä valtion, järjestöjen, kuntien ja seurojen välillä. OKM:n liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto käynnistää valmistelutyön, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja vapaaehtoistoiminnan resursoinnin kehittämiseksi, tietopohjan vahvistamiseksi sekä houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuuteen tulee panostaa uudistamalla mm. koulutustoimintaa, viestintää ja kampanjointia. Seurat laativat selkeät toimintaohjeet ja pelisäännöt, joissa on huomioitu myös harrastamisen kustannukset. Seura viestii arvoistaan ja toimintaohjeistaan avoimesti. Suositellaan, että jokainen liikunta- ja urheiluseura kuvaa toimintansa tuoteselosteena, josta käyvät ilmi hinnat, hinnoittelun perusteet, toiminnan tavoitteet ja intensiteetti, ts. toiminnassa tavoitteena harrastaminen vai kilpaileminen. Kuntien ja valtion tulee edellyttää ko. menettelyä myöntäessään seuroille avustuksia.

19 Seuratoiminnan tietopankki Seuratietojärjestelmä Seuratiedon Lipas Seuraverkko

20 SEURAVERKKO TULEE! Ota koppi!

21 Seurat Kunnat Moni taho tarvitsee seuratietoa Lajiliitot, aluetoimijat Valtionhallinto, kattojärjestöt Tutkijat, media Ihmiset yksilötasolla

22 Kunnat Avustusprosessien tehostaminen Koko ajan käytössä ajantasainen tieto seuroista Raportit ja tutkimustiedot Seurat Käyttöönoton jälkeen oman seuran tietojen hallinta ja ylläpito helpottuu jää vain päivittäminen Ajantasaisella ja kattavalla seuratiedolla kohotetaan arvokkaan toiminnan profiilia Vertailupohja suomalaisesta seuratoiminnasta

23 Lajiliitot ja aluetoimijat Oman lajin tiedon hallinta Ajantasaiset yhteystiedot ja rekisterit Tutkijat Seuratoimintaa koskevan tiedon helpompi kokoaminen, käsittely ja hyödyntäminen Valtionhallinto ja kattojärjestöt Toiminnan laajuuden ymmärtäminen Tiedolla johtamisen tärkeys tässä päivässä Media Helpommin ja paremmin tietoa seuratoiminnasta Ihmiset yksilötasolla Harrastusten haku

24 Tavoitteena avoimet rajapinnat (avoin lähdekoodi) kaikki voittavat Seura Seura Seura Seuraverkko.fi Valtionhallinto Järjestöt Kunta Tutkimus

25 Yhteystiedot Helpdesk Seuraverkko-hanke markkinointikoordinaattori Hanna Pitkänen, Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla projektipäällikkö Anu Oittinen,