MIKKELIN KAUPUNKI MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN KAUPUNKI MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA"

Saija Salo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MIKKELIN KAUPUNKI MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Maaseutu- ja tielautakunta Maaseutu- ja tielautakunnan toiminta-alueena on maataloushallinnon ja maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen sekä yksityistielain mukaisena kunnallisena tiehallintoviranomaisena toimiminen. Lautakunta kehittää maaseutua ja maaseudun elinkeinotoimintaa sekä alempaa tieverkkoa ja avustaa vesiosuuskuntien rakentamista. Maaseutu- ja tielautakunnan kokoonpano Jäsen Siitari Keijo, puheenjohtaja Ahonen Liisa Harmoinen Taina Härkönen Jyrki Kartano Pirjo Kemppainen Satu Kosunen Aili Lyytikäinen Voitto Miettinen Olli, varapuheenjohtaja Nikulainen Pia Paanila Juha Varajäsen Tarssanen Heikki Kuikka Pirkko Kohvakka Tuula Viitikka Jari Rantanen Suvi Pöyry Tuula Korhola Anne Tikkanen Petri Toivanen Jukka Klen Susanna Kirjalainen Miikka Lautakunnan esittelijänä toimi Kari. Lautakunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 131 asiaa. Palvelusuunnitelman toteutuminen Maaseututoimi Maaseutu- ja tielautakunta toteutti palvelua asiakaslähtöisesti lähellä asiakasta. Palvelua käyttävien asiakkaiden neuvontaan, tiedotukseen sekä sähköisten palveluiden käytön lisäämiseen kiinnitettiin huomiota, jotta palvelutoiminnan tasapuolisuus toteutui. Maaseututoimen sähköinen asiointi kasvoi vuoden takaisesta 48 prosentista 86 prosenttiin. Mikkelin maaseutuhallinto toteutti kahdeksan tukihakukoulutusta toiminta-alueensa kunnissa. Koulutuksiin osallistui 350 viljelijää, kiinnostus koulutuksiin oli runsasta, koska EU-ohjelmakauden muutoksen myötä tukiehdot muuttuivat. Viljelijät palauttivat tukihakemuksensa pääsääntöisesti sähköisesti. Maaseutuhallinto panosti hukkakauraseurantaan tekemällä hukkakauratiloille viljelykatselmuksia. Tilatukirekisterin- sekä tukihallinnon ohjelmisto muutokset lisäsivät olennaisesti hallinnon työmäärää. Maaseudun kehittäminen Maaseutu- ja tielautakunta oli mukana avustamassa seitsemässä kyläyhdistyksen hankkeessa (yhteensä euroa). Lautakunta myönsi toiminta-avustuksen Mikkelin 4H yhdistykselle ( euroa), Veej jakaja LEADER toimintaryhmän kuntaosuus katettiin maaseudun kehittämisvaroista ( euroa). Maatalousyrittäjien avustuksia myönnettiin yhteensä euroa (talous-suunnitelmat euroa, salaojasuunnittelu 446 euroa, karjanjalostus euroa, viljelysuunnittelu euroa, maksullinen lomitus euroa). Lomituspalvelut Lomitus toimi seudullisesti Mikkelin ympärillä olevien kuntien alueella. Asiakkaille tehtiin tilakohtaisia palvelusuunnitelmia ja samalla päivitettiin myös työolosuhteet sekä tehtiin riskien arviointia. Tilakäynnit ja suunnitelmat tukivat asiakaspalvelua. Kertomusvuonna lomituksen osalta ostopalvelut lisääntyivät, koska vakituinen henkilöstö eläköityy eikä korvaavaa henkilöstöä ole saatavilla. Tietoimi Yksityistiekunnat hakivat kuudennen kerran sähköisesti kunnossapitoavustuksia sähköisen Wintie -palvelun kautta, 89,15 prosenttia asiakkaista haki avustuksen sähköisessä muodossa. Yksityistiekuntien perusparannushankkeita oli runsaasti (114 kpl). Suomenniemen alueen perusparannushankkeissa maksettiin yhteensä euroa liitoslisää. Ristiinan alueen perusparannushankkeissa maksettiin euroa liitoslisää. Yksityisteiden perusparantamisavustuksien Ristiinan ja Suomenniemen alueilla vuosina myönnettiin yhteensä euroa, Ristiinaan euroa ja Suomenniemelle euroa. Vesihuollossa valmistui Salapirkko-Vesiheinän yhdysviemäri sekä Annilanrannan vv -huoltolinjat. Löytö-Vitsiälän osalta saatiin yksityiskohtainen suunnittelu valmiiksi ja vuoden loppupuolella tehtiin päätös rakennustöiden käynnistämisestä (1,65 M ).

3 Maaseutu- ja tielautakunnan henkilöstömäärä vuoden lopussa oli yhteensä 127 henkilöä, vakinaisia 96 henkilöä ja määräaikaisia 31 henkilöä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan tulot ja menot alittuivat. Poikkeama johtui pääosin lomituspalveluiden henkilöstömenojen alituksesta, mikä heijastui vastaavasti tuloihin. Tulot alittuivat euroa ja menot euroa. Nettotulos oli euroa budjetoitua parempi. Tietoimen avustusmääräraha ylittyi n euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN TA TOT 1-12 EROTUS TOT % TOIMINTAKATE ,26 TOIMINTATUOTOT ,11 Myyntituotot ,26 Maksutuotot ,20 Tuet ja avustukset ,37 Muut toimintatuotot ,96 TOIMINTAKULUT ,91 Henkilöstökulut ,49 Palkat ja palkkiot ,49 Eläkekulut ,93 Muut henkilöstösivukulut ,75 Hlöstökorvaukset Palvelujen ostot ,87 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,37 Avustukset ,33 Avustukset yksityisille ,57 Avustukset yhteisöille ,57 Muut toimintakulut , MA3 Tietoimi määrärahojen jakautuminen (menot) Kustannuspaikka SUUNN. TOT Tietoimi hallinto Tietoimi kunnossapito Tietoimi perusparantaminen Tietoimi perusparantaminen Ristiinan kuntaliitoslisä Tietoimi perusparantaminen Suomenniemen kuntaliitoslisä Tietoimi yleiset tiet Yhteensä Vesiosuuskunnat Tietoimi ja vesiosuuskunnat yhteensä 1402MA

4 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Toiminnassa noudatettiin vuonna 2014 vahvistettuja teknisen toimen sisäisen valvonnan ohjeita ja tavoitteita. Sisäinen valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten noudattaminen; toiminnassa noudatettiin lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoittavia ohjeita. Tavoitteiden toteutumista ja varojen käyttöä valvottiin kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käytiin läpi käyttötalouden toteutumaseurantaa samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Henkilöstön rekrytoinnissa vapautuvien vakanssien täyttämisessä noudatettiin välttämättömyysharkintaa ja tarkkaa lupamenettelyä. Laskutukset tehtiin pääosin nopealla aikavälillä. Alkuvuoden laskutusten viivästymiseen vaikutti uuden taloushallintoohjelman käyttöönotossa ilmenneet ongelmat. Talouden tasapainottaminen Talouden tasapainottamisessa toimittiin ohjelman mukaisesti. Maaseutuhallintoon ei vuodelle 2015 kohdistunut euromääräisiä tavoitteita. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Sairastavuusindeksi Vesihuollon kehittämistoimenpiteiden jatkotoimien nööri Markku Suomela ketta Yhdyskuntatekniikan insi- 2 vesihuollon rakennushan- toteuttaminen 1 -hankkeen suunnittelun tukeminen ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Yritysten nettolisäys: tavoite Yksityisteiden perusparannusprojekteja toteutetaan nööri Markku Suomela Yhdyskuntatekniikan insi- 114 kpl 140 yritystä, työpaikkakehitys: tavoite työpaikkaa n. 60 kpl LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista Ollaan aktiivinen toimija eri luomu hankkeiden ja infotilaisuuksissa. 10 % -osuus kaikista maatiloista Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta: tavoite 18 Lisätään maatalousyrittäjien tietoisuutta lähi- ja luomuruuan tulevaisuuden näkymistä sekä markkinoidaan luomuviljelyä maatalousyrittäjille tukikoulutuksien yhteydessä Hyödynnetään Luomuinstituutin, Pro Agrian ja MTK Etelä-Savon kyvykkyyttä ja palveluita tiedottamisessa ja vuoropuhelussa. 11,7 % peltopinta-alasta (1636,73 ha/13 883,09 ha) Maaseututoimen ja Luomuinstituutin välinen keskustelu.

5 Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TP 2015 TOTEUTUMA % Maatilat yhteensä, kpl ,7 Maatalouden tukihakemukset, kpl ,8 Maatalouden tuet milj. euroa/vuosi *ei saatavilla Lomituspäivät (vuosilomat, sijaisapu, tuettu lomitus) ,5 Kustannus euroa/lomituspäivä ,3 Avustettavat yksityistiet, kpl ,3 Perusparannetut yksityistiet, kpl ,5 Kunnossapidetyt yksityistiekilometrit euroa/km ,6 Rakennetut vesiosuuskuntien johtokilometrit tms ,9 * Maaseutuviraston sovellusuudistuksen myötä yhteenvetoa maksetuista maataloustuista ei ole saatavilla vuodelle 2015.

Samankaltaiset tiedostot

MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS

Maaseutu- ja tielautakunta 25.8.2016 Liite 1 62 SEURANTARAPORTTI MAASEUTU- JA TIELAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Maaseutu- ja tielautakunta Maaseutu- ja tielautakunnan toiminta-alueena on maataloushallinnon