vastavoima 02/2012 SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vastavoima 02/2012 SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti"

Transkriptio

1 vastavoima 02/2012 SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti TEEA JÄSKE Rakennetaan demokraattisempi Turku Rakentamiseen tarvitaan: turvaa ja tasa-arvoa lapsille ja nuorille homeettomat ja terveelliset päiväkodit ja koulut lisää työntekijöitä oppilaan huoltotyön ryhmiin ohjattua puisto-, kesäsiirtola- ja muuta toimintaa lapsille lisää koteja! Turun kaupunki on sitoutunut poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2015 mennessä. lisää oikeita työpaikkoja nuorille kaikki myönnetyt työllisyysrahat työllistämiseen lisää työvoimaa hoivaaloille kunnan omia julkisen sektorin palveluja

2 2 vastavoima [ pääkirjoitus ] KAIJA KIESSLING Hyvinvointiohjelma jää toteutumatta - tarvitaan uusia otteita Hyvinvoinnin toteutuminen kuntatasolla on vahvasti sidoksissa valtakunnan politiikkaan. Hallituksen ja eduskunnan ratkaisujen seurauksena on viime vuosina lapsiperheiden köyhyys syventynyt maassamme entisestään. Työttömyys on suurin lapsiperheköyhyyden syy. Tilannetta pahentaa budjettiriihen ratkaisu, jossa mm. lapsilisät jäädytetään, vaikka elinkustannukset nousevat. On korkea aika lisätä niin ennaltaehkäiseviä kuin muitakin tukitoimia vaikeuksissa oleville perheille. Tukien saaminen näyttää olevan kuitenkin kiven takana, kun hallituksen kevätriihessä leikattiin kunnilta mm. suoria valtionosuuksia 520 miljoonaa euroa. Nuorisotyöttömyys Turussa kasvaa Nuorisotyöttömyys on on kasvanut ennennäkemättömään tasoon. Turussa on alle 25-vuotiaita työttömiä tämän vuoden helmikuussa ollut Määrä on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 jopa kolminkertaiseksi. Tähän on lisättävä kurssituksessa tai muissa tukitoimissa olevat, joilla ei kuitenkaan ole tietoa tulevasta työstä. Edes korkeakoulututkintokaan ei enää takaa työtä. Niin hallitusohjelmat kuin presidenttilupauksetkin jäävät kuolleiksi sanoiksi ja kirjoituksiksi. Nyt työttömänä olevien nuorten mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta heikkenevät ilman työtä ja kunnollista toimeentuloa, jolla pystyy elämään. Nuorille ei pelkkä harrastaminen ja työpajatyö riitä, vaan tarvitaan oikeita työpaikkoja. Turku on viime vuosina välinpitämättömästi jättänyt käyttämättä valtiolta tulleita työllisyysrahoja ja maksanut niistä osan jopa valtiolle takaisin järjestämättä työtä. Tähän on ehdottomasti saatava muutos. Turku tekee säästöillä itselleen uusia kulueriä Kaupungin järjestämillä palveluilla on suuri vaikutus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin luvun alun jälkeen tehdyt julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet lasten ja lapsiperheiden palveluja tuntuvasti. Erityisesti on vähentynyt ennaltaehkäisevä työ vaikka kaupungin hyvinvointiohjelman mukaan tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevän työn lisääminen. Turkua on paljon kuohuttanut suunnitelma lastenkotien lakkauttamisesta, joka saatiin jo toistamiseen torjuttua - kiitos aktiivisten kuntalaisten ja mielenosoitusten. Silti menossa on vain jatkoaika, ja edessä taas tulevaisuuden uhka lakkautuksista. Virkamiehiltä ja päättäjiltä puuttuu ymmärrys, että lastenkoti on lasten koti. Perhesijoitukset eivät korvaa lastenkotien tilannetta, sillä usein tarvitaan moniammatillista osaamisesta, jota perheissä ei löydy. Lastenkotien lakkautuksella haettavat säästöt ovat lapsille ja nuorille inhimillinen tragedia. Siinä lapsi tai nuori on heittopussina paikasta toiseen, mutta haetut säästöt ovatkin ennen pitkää uusi kuluerä näiden lasten ja nuorten elämän takkuillessa. Tule tekemään kanssamme muutosta KAIJA KIESSLING Tulevissa kuntavaaleissa vaaliteemoinamme on mm. niiden paikallisella päätöksenteolla muutettavissa olevien asioiden korjaaminen, joista lehden tässä numerossa kerrotaan. Toivomme sinun tutustuvan lehteen ja näkemyksiimme. Kommunistien politiikka puolustaa köyhiä ja muutoin vähäosasia kuntalaisia. Lehdessä on esillä niin ongelmia kuin ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Tämän numeron teemat liittyvät erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä työttömyyteen. Edellinen numero keskittyi kuntatyöhön, vanhustenhuoltoon ja asuntopolitiikkaan. Syyskuun alussa ilmestyvässä kolmannessa numerossa käsittelemme terveydenhuollon problematiikkaa ja kuntaliitosasiaa. Kokoamme kevään ja kesän ajan myös kuntalaisten näkemyksiä vaaliohjelmamme rakentamisen rinnalla, sillä pidämme tärkeänä, että kuntapolitiikassa huomioidaan nimenomaan kuntalaisten aloitteita ja mielipiteitä. Ei riitä pelkät viralliset kuulemistilaisuudet, joita nyt järjestetään, vaan kuntalaisten äänen tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Ota yhteyttä ja tule mukaan toimintaan (02) tai Lapsista ei saa säästää Päiväkodit ja koulut terveellisiksi Edellisen laman lapset ovat tämän päivän köyhiä nuoria Tuntuu siltä, että päättäjillä ei ole ollut kaikki tosiasiat tiedossa, kun päiväkoteja taannoin lakkautettiin. Lakkautettuja päiväkoteja eivät korvaa tilalle nousseet yksityiset päiväkodit, joiden toiminnalla haetaan voittoa. Samaan aikaan on useita kaupungin kouluja ja päiväkoteja edelleen korjaamatta erilaisten kosteusvaurioiden ja homeongelmien vuoksi. Oireet niin lapsilla kuin henkilökunnalla käyvät ajan oloon yhteiskunnalle kalliiksi. Päiväkotien ja koulujen korjaaminen ovatkin sellaisia kohteita, joihin kaupungin tulee panostaa niin terveydellistä, sosiaalisista kuin työllisyyssyistä. Kesäsiirtola toisi monelle lapselle oikean kesän Turku teki suuren virheen 1980-luvulla, kun se lakkautti lasten kesäsiirtolatoiminnan. Osattomien lasten määrä varsinkin kesäiltoina näkyy nyt kaduilla ja lähiöissä. Läheskään kaikilla lapsilla ei ole muuta paikkaa missä viettää kesänsä aamusta iltaan. Kotona ei kaikilla lapsilla ole aina myös päivittäin kunnon ateriaa, jollaisen saa koulussa ja päiväkodissa. Viikot kesäsiirtolassa tiesivät silloin mahdollisuutta Kun 1990-luvun lamassa säästettiin niin tukiopetuksessa, opetusryhmien koossa, kouluterveydenhuollossa, sosiaalityön perhetyössä, on nyt se sukupolvi nuorina aikuisina edelleen kokemassa kovia. Tuosta sukupolvesta löytyvät suuret työttömien ja syrjäytettyjen nuorten määrät. Kerran kyydistä pudonnut on säännölliseen päivärytmiin, ruokailuun, terveelliseen ulkoiluun meren tai järven rannalla. Se oli myös tärkeää ennaltaehkäisevää perhetyötä, jonka puute nyt on huutava Turussa. Syrjäytettyjen lasten arkeen ja tulevaisuuteen Turun tulee paneutua vakavasti tulevalla valtuustokaudella. TUTKIMUKSET KERTOVAT Lapsiperheiden suhteellinen asema on heikentynyt suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvun lopulta lähtien. Vuodesta 1990 vuoteen 2003 köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Lapsiköyhyyden voimakkaan kasvun taustalla on ollut työttömyyden lisääntyminen lapsiperheissä 1990-luvun lopulla. Myös työssä käyvien köyhien perheiden määrä on ollut kasvussa 1990-luvun alusta. Lapsiperheiden taloudellista asemaa ovat viime vuosina heikentäneet myös tuloerojen kasvaminen, tulonsiirtojen heikentyminen ja verotusta koskevat muutokset. Lapsiperheiden, etenkin yksinhuoltajaperheiden, pienituloisuus- ja köyhyysasteet ovat olleet 2000-luvulla korkeammat kuin ennen 1990-luvun lamaa. (Haataja 2009, ; Suomen virallinen tilasto SVT 2009) jatkossakin liian usein se perässä juoksija, jonka on vaikea ehtiä takaisin kärryyn. Liian usein ovat niin työttömyys kuin köyhyyskin muuttuneet sukupolvelta toiselle perityväksi ilmiöksi. Se on perintö, jota ei kukaan toivo lapselleen tai lapsenlapselleen, mutta jonka liian moni joutuu perinnöksi jättämään.

3 02/ Tosiasioita lapsiköyhyydestä Köyhyys yleisintä yksinhuoltajaperheissä Yksinhuoltajaperheiden muita yleisempi pienituloisuus liittyy sekä työttömyyteen että tulonsiirtojen tason heikkenemiseen. Yksinhuoltajien osallistuminen työhön on ollut muita lapsiperheitä selkeästi vähäisempää koko laman ajan. Kun hoitovastuuta lapsista ei voi jakaa toisen vanhemman kanssa, voivat esimerkiksi työmatkat tai epäsäännöllinen työaika olla este yksinhuoltajan työhön osallistumiselle. Köyhyys väsyttää lapsia ja vanhempia. Köyhä lapsuus on riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Köyhyys voi vaikuttaa muun muassa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lapsen ja hänen vanhempiensa mielenterveyteen. Köyhyys aiheuttaa lapselle häpeää sekä monenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteita. Erityisesti nuorten perheiden elämään kasaantuu paljon asumiseen, työhön ja toimeentuloon liittyviä ongelmia, eivätkä jatkuvan sentinvenyttämisen uuvuttamat vanhemmat välttämättä jaksa keskittyä perhe-elämään niin paljon, kuin lapset toivoisivat. Kun lapsen kotoaan saamat taloudelliset eväät ovat niukat, jatkuu lapsena koettu köyhyys helposti vielä aikuisuudessakin. Köyhyys lisää lapsen osattomuutta Lapselle köyhyys voi tarkoittaa monenlaista osattomuutta. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle mahdottomuutta osallistua kaveripiirin leikkeihin, serkulta peritty vanha takki aiheuttaa häpeää välitunneilla ja pelkkä luokkaretken rahoittamisen ajatteleminen kauhua ja unettomia öitä. Suomessakin köyhimmät lapset ovat ilman ruokaa ja huolenpitoa Vaikka suhteellinenkin köyhyys KAIJA KIESSLING on lapselle riski, ovat kurjimmassa asemassa ne lapset, joille köyhyys tarkoittaa biologisten perustarpeiden täyttämättä jäämistä. Tällaisia lapsia on Suomessakin, eniten päihteitä väärinkäyttävillä ja mielenterveysongelmaisilla vanhemmilla. Näille vanhemmille lasten perushuollosta vastaaminen voi olla mahdotonta, eikä kotona ole lapsille toisinaan tarjolla ollenkaan ruokaa tai muuta huolenpitoa. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään Lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiselle antaa suuntaviivoja YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa niin valtiota, kuntia, lasten vanhempia kuin muita heidän kanssaan toimivia aikuisia. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen vuonna Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kaikki lapset ovat tasa-arvoisia. Sopimuksella taataan jokaiselle lapselle esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan ja kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Lähde Lastensuojelun Keskusliitto Lapsista ei saa säästää. Tämä oli edellisissäkin kunnallisvaaleissa SKP:n Turun kaupunkijärjestön keskeinen ja konkreettinen tunnus. Neljässä vuodessa on moni asia jopa huonontunut entisestään. Siksi nämä asiat ovat edelleen keskeisiä tavoitteita, joiden puolesta tehtävä kaikki mahdollinen. Lasten päivähoidon henkilöstöä ja muita resursseja tulee lisätä. Vaikka lasten määrä on monissa kunnissa alentuneen syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia vähenemässä, ei näissäkään kunnissa pidä leikata samaa tahtia määrärahoja. Lasten kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että leikkiin ja huolenpitoon on riittävän monta aikuista silmäparia, kättä ja syliä. Päivähoito tulee jatkossakin olla jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus vanhempien elämäntilanteesta riippumatta. SKP vastustaa kunnallisen päivähoidon yksityistämistä. Kunnan varoin ei pidä tukea esimerkiksi palveluseteleillä yksityiseen bisnekseen perustuvaa päivähoitoa. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset resurssit kehittää lasten ja perheiden etujen mukaista laadukasta päivähoitoa. Pienten koululaisten oikeutta aamu- ja iltapäivähoitoon ei saa rajoittaa korkeilla maksuilla. Päivähoitoa on kehitettävä niin, että se kykenee paremmin vastaamaan nykyisen työelämän nostamiin tarpeisiin. Pätkätöissä olevat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen joustavia päivähoitopalveluja. Ilta- ja yötyössä käyvien yksinhuoltajien ja opiskelijoiden lapsille on järjestettävä hoito. Samalla on muutettava työelämää inhimillisemmäksi lyhentämällä yleistä työaikaa ja lisäämällä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia järjestää joustavasti työaikoja. Lapsiperheille tulee olla riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten perheneuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa, opintoneuvontaa, nuorisotyötä, kotipalveluja ja ennalta ehkäisevää toimeentulotukea. Lastensuojelun resursseja on lisättävä. Säästöt lasten terveydenhuollossa käyvät kalliiksi Lasten terveydenhoidon säästöt tulevat kunnille todella kalliiksi. Itä- Suomen yliopistosta väittelevä Tarja Paakkonen vertaili väitöstutkimuksessaan sitä, miten mielenterveyspalveluiden tarve kasvoi kouluterveydenhoidon ja neuvoloiden resurssien pienentyessä. Rajuimmin kouluterveydenhoitoa 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät kymmenen vuoden kuluttua lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluita enemmän kuin vähemmän leikanneet kunnat. Leikanneissa kunnissa lasten ongelmat pääsivät kehittymään niin vakaviksi, että ainoa vaihtoehto oli kallis erikoissairaanhoito. Vaikeahoitoisen lapsen hoitokustannukset vaihtelivat 39 tuhannesta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Tutkimuksessa tarkasteltiin tilanteen muuttumista vuosina Tuona aikana lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito kolminkertaistui ja osastohoito puolitoista kertaistui. Kouluterveydenhuolto ja neuvolat saivat lasta kohden vähemmän rahaa kuin mitä jouduttiin käyttämään psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tutkimusajanjaksolla resurssien vinouma paheni. Kunnat käyttivät kouluterveydenhoitoon vähemmän rahaa vuonna 2008 kuin vuonna Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen mukaan ongelmat pitäisi tunnistaa nykyistä aikaisemmin ja niihin pitäisi tarjota edullisia peruspalveluita. Kuntien pitäisi lisätä esimerkiksi kotipalveluja, kasvatus- ja perheneuvolapalveluita sekä kouluterveydenhoitoa. Järjestelmä painottuu nykyisellään liiaksi erikoissairaanhoitoon. Tällöin lapset, joilta puuttuu vanhemmuuden tuki, ovat vaarassa syrjäytyä ennen kuin saavat apua ongelmiinsa. Lähde YLE KAIJA KIESSLING

4 4 vastavoima Ajankohtaista vuodelta 2001 Nykyään vallalla oleva uusliberalismi uhraa työväenliikkeen vuosikymmenten saavutukset ja ihmisten perusoikeudet kapitalistisen voitontavoittelun hyväksi. Työntekijöistä otetaan entistä enemmän irti, mutta työn tulokset jaetaan epäoikeudenmukaisesti. Työ, tiede, kulttuuri ja luonto, joista kaikkien pitäisi voida nauttia, on alistettu alituiselle kilpailulle ja pääomapiirien ahneudelle. Turvattomuus ja elämän yleinen epävarmuus lisääntyvät. Se näkyy erityisesti lasten ja nuorten ongelmien kärjistymisenä. Sosialidemokraattisen puolueen, Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton hallitusyhteistyö oikeiston kanssa on johtanut niiden antautumiseen uusliberalismin vietäväksi. Demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat saaneet väistyä pörssitalouden ja euron tieltä. Hallitus yrittää viedä maamme Euroopan unionin kautta myös sotilasliittoon, euroarmeijaan ja Natoon. Vaikka taloudellisen ja poliittisen eliitin valta näyttää lujalta, puuttuu siltä tärkein - nimittäin kansalaisten enemmistön tuki. Tästä kertovat mielipidemittaukset, joissa enemmistö vastustaa sosiaaliturvan heikentämistä, yksityistämistä, euroon siirtymistä ja Natoa. Siitä kertoo myös valtionyhtiöiden yksityistämistä vastaan noussut henkilöstöryhmien, maanviljelijöiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden liike. Myös Suomessa on käynnistynyt kansainvälinen Attac-liike, joka vaatii demokratialle sitä valtaa, joka on nyt rahalla. Kunnissa vaaditaan palvelujen turvaamista ja alueellisesti tasapainoisempaa kehitystä. Me kommunistit haluamme oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen Suomen ja maailman, jossa ihmiset voivat itse päättää asioista ja jossa demokratia ulotetaan myös sinne, missä määrää nyt raha. Sen puolesta haluamme toimia yhdessä muiden kanssa. Otteita SKP:n edustajakokouslausumasta Turussa Ehdotus 900 euron perusturvasta Suomen kommunistinen puolue (SKP) esittää, että sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi otetaan vähintään 900 euron perusturvan takaaminen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Olemme kehitelleet tätä jo aiemmin esittämäämme aloitetta eteenpäin muun muassa tapaamisissa perusturvan tarvitsijoiden ja tutkijoiden kanssa sekä sosiaalifoorumeissa, Demokraattisen naisverkoston ja muissa tilaisuuksissa tulleiden kommenttien pohjalta. Toimeentulon perusturvan olennainen parantaminen on välttämätöntä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Perusturvan parantaminen on kansalaisten suuren enemmistön kannalta tärkeää, koska useimmat ihmiset tarvitsevat toimeentuloturvaa ainakin jossain elämänsä vaiheissa. Sitä tarvitsevat työttömät, pätkätöissä sinnittelevät, työelämän oravanpyörässä uupuvat, opiskelijat, monet lapsiperheet, suurin osa eläkeläisistä ja monet muut. Poimintoja SKP:n pääsihteerin JP Väisäsen blogista Leikkaajat ja maksajat SKP:n poliittisena johtotähtenä on ajatus poliittisen tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden radikaalista muuttamisesta yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Nykyistä poliittista tilannetta voi pitää pattitilanteena, jossa suomalaisen vasemmiston johto toimii kokoomuksen panttivankina ja hyväksyy työväenluokan etujen massamittaiset heikennykset. Kataisen leikkauspolitiikan hallitus on jo yhdeksän kuukauden aikana ehtinyt leikata julkisia menoja ja kiristää veroja yli viidellä miljardilla eurolla. Se on 10 % valtion budjetista. Suomalaiselta parlamentaariselta vasemmistolta pitää tässä kohtaa kysyä, onko nyt toteutunut paljon korostettu vastuu työväenluokan ja pienen ihmisen eduista? Lisää rahaa tarvittaisiin nyt kipeästi työllisyyteen, koulutukseen, kuntien palveluihin ja sosiaaliturvaan. Kataisen ja Urpilaisen kehysraameissa on kysymys yleiseurooppalaisista uusliberalistisista, työllisyyttä lamaannuttavista ja perusturvaa heikentävistä täysin kohtuuttomista leikkauksista. Euroopan vasemmistopuolue ja eurooppalainen ammattiyhdistysliike ovat torjuneet muualla vastaavat leikkaukset epädemokraattisina ja työväenluokan etujen vastaisina. Suomalainen parlamentaarinen vasemmisto on toisessa leirissä kuin sen eurooppalaiset toverit. Vasemmistoliitto on mukana tukemassa ja hyväksymässä oikeiston leikkauspolitiikan ja EU-kurjistuksen. Vaalisloganissaan Vasemmistoliitto sanoi olevansa pienen ihmisen asialla, mutta hallituksen budjettiraamit ja ratkaisut paljastavat asian toiseksi. On vastuutonta väittää, että nykymittaisena suoritetut leikkaukset suomalaiseen hyvinvointiin puolustaisivat työväenluokan etuja. Hallitus maksattaa raamisopimuksellaan laman tavallisten ihmisten, työttömien, naisten, eläkeläisten, maahanmuuttajien ja vähävaraisten duunarien kustannuksella. Selvää kuitenkin on, että syypäitä kriisiin ovat finanssipääoman, Euroopan unionin ja hallitusten edustajat itse. Miksi Paavo Arhinmäki ja Jutta Urpilainen ovat tyytyväisiä? Miksi Vasemmistoliiton ja demarien johto ilkeävät puhua tuloerojen kaventumisesta ja puolustella leikkauksia, jotka iskevät kohtalokkain seurauksin ihmisten arjen turvaan ja hyvinvointiin? (KK) jpvaisanen.blogspot.com Juha-Pekka Väisänen tekemässä SKP:n katugallupia Helsingin Hakaniementorilla alkuvuodesta TÄSSÄ LISTAA MAAMME HALLITUKSEN LEIKKAUKSISTA - LASKE TÄSTÄ KENELLE LAMAN LASKUA LAITETAAN. Kuntien valtionosuuksia leikataan 520 miljoonalla eurolla Arvonlisäveroa korotetaan. Se leikkaa kuluttajilta ja pienyrittäjiltä 750 miljoonaa euroa. Tämä kohdistuu kaikkein raskaimmin pienituloisiin, joiden menoista ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden kulutus vie suuremman osa kuin isotuloisilla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Yliopistoilta leikataan kymmeniä miljoonia. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa. Lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi, mikä leikkaa niitä 100 miljoonaa. Työ- ja elinkeinoministeriön varoja leikataan noin 80 miljoonaa vaikka työttömyys kasvaa. Autonkäytön kilometrikorvauksia vähennetään 70 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyöstä leikataan lisää 30 miljoonaa jo hallitusohjelmassa sovitun kehitysyhteistyörahojen jäädyttämisen lisäksi. Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 55 miljoonaa. Ympäristöhallinnosta leikataan 5 miljoonaa. Asuntopolitiikasta vähennetään 15 miljoonaa. Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen. Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuorilta ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turvan pituudesta viidennes 500 päivästä 400 päivään. Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta Kaikkein pienituloisimpien osalta työtulovähennystä nostetaan ja myös perusvähennystä luvataan nostaa vähän. Nämä pienet kevennykset eivät kuitenkaan koske edes kaikkia pienituloisia. Työeläkemaksuja korotetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Valtionosuuksien leikkauksen seurauksena useat kunnat joutuvat nostamaan kunnallisia tasaveroja. Pienituloisille se merkitsee epäedullista suuntausta verotuksessa.

5 02/ Töitä tsemppaamalla Tavoitteena ansiotyö Tsempillä on toimitiloja myös muualla, mm. Mikonkadulla, jossa on Tsemppitaloksi nimetty toimitila mielenterveyskuntoutujia varten. Lisäksi on työpajoja Kärsämäessä Leafin tiloissa, kertoo toiminnanjohtaja Ari Ropanen. Viimemainitussa toimii Recykkeli, kierrätyspyöräverstas. Korjattuja ja huollettuja kierrätyspyöriä on myynnissä T-Talolla olevassa Tsempin kulmassa Laiskan kirppiksen yhteydessä. Näin kirppis kuin Recykkeli työllistävät kaiken aikaa joukon pitkäaikaistyöttömiä samalla, kun heille etsitään vakituista työtä yrityksistä. - Koemme, että tällä toiminnalla on myös vahvasti ennaltaehkäisevä luonne. Näin voidaan auttaa työttömäksi jäänyttä ihmistä samaan uudelleen paikkansa työelämässä ilman, että putoaa pitkäaikaistyöttömänä mahdollisiin mielenterveysongelmiin tai muihin ongelmiin, korostaa Ropanen. Polkupyörien kunnostus on ekologisestikin mielekästä työtä. Tsemppiä työttömille -projektin projektipäällikkönä on Jenni Rautsala, jonka lisäksi on hankkeessa mukana kolme muuta työntekijää. - Tarjoamme työnhakupalvelua ja valmennusta asiakkaan omaan työnhakuun sekä yksilö että ryhmämuotoisena, kertoo Rautsala ja jatkaa: - Tsemppiä Työttömille -palveluiden asiakkaat tulevat Turun alueen TE-toimistoista ohjattuina, osoitettuina tai omaehtoisesti. Osa asiakkaista tulee myös Turun työvoiman palvelukeskuksen ohjaamana. Hankkeen toiminnan tarkoitus on luoda työllistymismahdollisuuksia ja kehittää asiakkaidensa työnhakutaitoja. Hanke työllistää asiakkaitaan pääsääntöisesti alueen yrityksiin kaikille eri aloille. Hanke toimii työvoiman välittäjänä, eikä siis laskuta palveluistaan työnhakijoita tai työnantajia. - Oleellista kaikessa on, että työntekijälle löytyy ns. oikea työpaikka, mutta erilaiset väliaikaiset vaihtoehdotkin voivat siinä avittaa. Työssämme korostuu juuri paluu tavalliseen arkeen uuden ammatin etsimisen, koulutuksen, työnhakutaitojen kohentamisen avulla. - Käytännössä se merkitsee lukuisia puhelinsoittoja asiakkaan kanssa yrityksiin, joihin työnhakijan ammatillinen tausta tai toiveet suuntaavat. Etsiminen voi merkitä kymmeniä yhteydenottoja, kunnes jossain vaiheessa tärppää. - Tässä hankkeessa on n 250 asiakasta vuodessa. Tuloksista voi todeta, että vuosittain noin 30% asiakkaista työllistyy joko työsuhteeseen tai saa kasvatettua työkokemustaan työharjoittelulla. - Asiakkuus palvelussamme voi kestää jopa vuoden, ja tarvittaessa asiakkuutta voidaan senkin jälkeen jatkaa, kertoo Rautsala. -Tulo on aina ihmiselle vapaaehtoinen, joten mitään motivoinnin tarvetta ei erikseen ole ollut. Näin voidaan puhua jo pian 10 vuoden kokemuksella, sillä ensi vuonna tulee täyteen 10 vuotta Tsemppi-toiminnan alkamisesta Turussa. Sinä aikana ovat tyypillisimpiä aloja olleet toimistoala sekä kaupan ja kiinteistöhuollon alat. Asiakkaistamme on melko tarkkaan puolet naisia ja puolet miehiä. - Nykyisessä huonossa työllisyystilanteessa näyttää siltä, että toiminnallemme on tarvetta edelleenkin Turussa. Varsin usein kynnykseksi on ehtinyt tulla ammatin vaihdos, atk-taitojen opetteleminen uutta työtä varten, tai yksinkertaisesti asiakkaan voimattomuus tai rohkeuden puute tarttua puhelimeen. Juuri tässä voimme olla tukena ja auttaa työtöntä löytämään sen työpaikan. (KK) TYÖTTÖMYYS TURUSSA Tiedot joulukuulta 2011 Työttömien määrä Turussa: Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1367 Työttömiä naisia 4794 ja miehiä 4794 Pitkäaikaistyöttömien määrä 3244 Pitkäaikaistyöttömien keski-ikä 41.5 vuotta (naiset 42.2 v. ja miehet 41.0 v.) Korkeimman työttömyysasteen pienalueet: Varissuo 26,9 % Pansio It. 26,3 % Lauste 25,0 % Pansio Länt.24,8 % Härkämäki-Jyrkkälä 23,0 % Halinen 23,0 % Asuin-Perno 20,4 % Virusmäki-Raunistula 20,2 % Asuin-Runosmäki 19,8 % Paaskunta 18,8 % Koko Turku 12,9 % Työttömyysaste kahdeksan suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa: Jyväskylän 12,8 % Oulun 12,2 % Kouvolan 12,2 % Lahden 12,1 % Tampereen 11,1 % Kuopion 10,2 % Turun 10,1 % Helsingin 7,0 % Koko maa 9,7 % JARKKO SILÉN Vanha Hellaksen makeistehdas elää jälkiteollista aikaa. Tsemppi ry Nummenmäellä Vanha Hämeentiellä T-Talossa on jo vuosia toiminut varsin näkyvänä vuokralaisena muun muassa pitkäaikaistyöttömien työnvälitystoimiin keskittynyt Tsemppi. Se toimii yhdistyspohjalta, jonka perustajia aikanaan ovat olleet mm. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys, Turun Vammaisjärjestöt TVJ, Lounais-Suomen Mielenterveysseura ja Turun mielenterveysyhdistys ITU ry. Tsemppi tekee yhteistyötä Turun kaupungin, työttömien yhdistysten ja työvoimaviranomaisten kanssa, esim. Troolin kanssa, joka perustettiin tukikohdaksi ja neuvontapisteeksi Turussa telakan töiden loppuessa. Tsemppi saa yhteiskunnallista rahoitusta toiminnalleen mm. RAY:ltä ja Turun kaupungilta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Toiminnan on katsottu olleen niin tuloksekasta, että tuki on jatkunut jo vuosia. JARKKO SILÉN Piirteitä työttömyydestä ja köyhyydestä Työllisyystilanteen heikentymisen seurauksena etenkin naisten osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet, mikä on puolestaan lisännyt yksinhuoltajien toimeentulotuen tarvetta. Yksinhuoltajien siirtyminen etuusjärjestelmien piiristä työmarkkinoille sisältää omat haasteensa. Ilman toimivaa lastenhoitojärjestelmää, liikenneyhteyksiä, työaikajärjestelyjä, varmuutta työsuhteen kestosta tai kunnollisia työolosuhteita kynnys työmarkkinoille siirtymiseen voi olla liian korkea. Vähävaraisten kaupunkilaisnaisten alakuloisuutta ja stressikokemuksia selvittäneessä tutkimuksessa naiset toivoivat etäisyyttä kaoottiselta vaikuttavaan elämäntilanteeseen. He kertoivat kokevansa yksinäisyyttä ja voimattomuutta elämäntilanteensa ja ongelmiensa keskellä, jolloin heidän kykynsä säädellä mielialaansa ja tunnetilojaan oli koetuksella. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni koko 2000-luvun alun, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2009, jolloin toimeentulotukiasiakkaiden määrä palasi vuoden 2005 tasolle. Tämän jälkeen toimeentulotuen bruttomenot ovat lisääntyneet reaalisesti kolmanneksella, mikä heijastaa toimeentulotuen muodostumista saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi. Suomessa kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut poikkeuksellista myös kansainvälisesti. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on lisääntynyt. Onkin osoitettu, että suuri osa kaikkein pienituloisimmista kotitalouksista elää toimeentulotuen ulkopuolella

6 6 vastavoima [ pakina ] Työttömän Bermudan kolmio Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa Työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön 500 päivää tuli täyteen eikä vieläkään järjestynyt työtä. Vaikeasti työllistettävän kriteerien täytyttyä hakeuduin tukityöllistetyksi oma-aloitteisesti. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus sekä työnantajan ja työvoimaviranomaisten välinen sopimus mahdollisti työn, mutta mutta työnantaja ei suostunutkaan maksamaan TES:n mukaista palkkaa eikä työtäkään annettu täysaikaisesti, vaikka tehtävää olisi ollut kahdellekin kokopäiväisesti. Tällä rahalla ei elä. Otanko vai jätänkö? Työvoimaviranomaisen tulisi valvoa, että TES:ta noudatetaan. Ei valvonut. Työsuojelupiirin tulisi valvoa, että lakia noudatetaan. Ei valvonut. Oma liitto ei halunnut puuttua, koska työmarkkinatuella olevien työttömien asiat eivät kiinnosta. Pitkällisen prosessin jälkeen asianajajan avulla sain korvauksen. Olen silti edelleenkin työtön. Tarjottiinhan minulle työtä tämän jälkeenkin. Työkkäristä tuli kirje, jossa kehotettiin soittamaan isännöitsijälle X.X. Hienoa, saisinkohan ihan ammattia vastaavaa työtä ja sen mukaista palkkaa. Puhelimeen vastasi mieshenkilö, joka kertoi työn olevan ns. kylätalkkarin työtä. Palkkaa olisin saanut saman verran, mitä he saavat tukea minut työllistäessään. Ehdotukseeni ottaa nuori työssä oppimaan ja saamaan kokemusta hän vastasi, etteivät tuulitukat kiinnosta. Kerroin olevani maalari ja tahtovani TES:n mukaista palkkaa. En sitten ollutkaan enää sopiva tähän työhön. Päätin hakeutua omaehtoisesti lisäkoulutukseen, kun töitäkään ei tuntunut löytyvän. Sopivia kursseja järjestettiin nonstoppina työvoimapoliittisesti. Ilmoitin halukkuuteni kurssille. Ymmärsin, että minut oli hyväksytty kurssille ja että voisin aloittaa kahden viikon päästä. Kun tulin kotiin poikani sairasta lasta hoitamasta, löysin ilmoituksen, että minun pitäisi tulla haastatteluun. Haastatteluaika oli mennyt. Soitin työvoimatoimistoon ja kerroin olleeni pois kotoani ja pyysin saada uuden ajan haastatteluun, olinhan vain päivän myöhässä ja kurssi alkaisi vasta viikon päästä. En päässytkään kurssille. Viikon päästä sain kutsun Martta-liiton työtehtävistä kertovaan tiedotustilaisuuteen. Soitin ilmoituksessa olevaan numeroon. Asiasta ei aluksi tiedetty mitään, mutta lopulta kerrottiin, että Työvoimatoimiston kanssa olisi joku tiedotustilaisuus hmmm. Kysyin, onko heillä mahdollisesti maalarin töitä. Ei, ei, meillä on jotain iltapäiväkerhotoimintaan liittyviä tehtäviä. Ja taas Työkkäriin soittamaan. Kerroin olevani maalari ja edelleenkin hakevani maalarin töitä. Pitkällisen keskustelun jälkeen ja kerrottuani, että olisin kouluttautunut lastenhoitoalalle, jos pitäisin lastenhoidosta. Hoidan toki mielelläni omaa lapsenlastani, mutta vain tilapäisesti enkä ylipäätänsäkään oikein jaksaisi hoitaa lapsia, koska olen ollut yh- äiti 30 vuotta. Kerroin myös tykkääväni omasta alastani ja että menisin mielelläni sitä vastaaviin tehtäviin ja TES:n mukaisella palkalla. No karenssiahan siitä napsahti. Perustelut ovat kylläkin hämmentävät: Olen kieltäytynyt hakemastani koulutuksesta. Viranomaisella on valta nöyryyttää jo nöyryytettyä. Olen nyt 5 kuukautta karenssissa. Se tarkoittaa, että en saa sinä aikana työmarkkinatukea. Se tarkoittaa myös sitä, että toimeentulotukeni leikataan. En myöskään päässyt koulutukseen. Työttömän Bermudan kolmio,työkkäri-kela-sossu hukuttaa ihmisen. EIRA KEJONEN Kirjottaja on Suomen Yksinelävät ry:n hallituksen jäsen ja Turun alueen yhdyshenkilö. Kirjoitus on tosi vaikkei kerrokaan kirjoittajasta itsestään. Kunnallisten palvelujen rahoitusta on vahvistettava korottamalla valtionosuuksia, saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi. Kuntien pitää olla edelläkävijöitä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä. Kuntien päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita. TOISENLAINEN KUNTAKARTTA Hallitus valmistelee koko kuntakartan ja palvelujärjestelmän laittamista uusiksi. Hanke uhkaa kuntien lähipalveluja, kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Hallituksen kuntahanketta leimaa vaihtoehdottomuus, kritiikitön usko suuruuden ekonomiaan, kuntien rahoituksen heikentäminen sekä asukkaiden sivuuttaminen. Nyt ilmestynyt pamfletti Toisenlainen kuntakartta demokraattiset hyvinvointikunnat asettaa kyseenalaiseksi hallituksen valmisteleman kuntarakenteiden muutoksen perusteet. Kirjassa piirretään toisenlainen kuntakartta, jolla rakennetaan demokraattisia hyvinvointikuntia. Se on vaihtoehto kuntien ja lähipalvelujen lopettamislistoille, kuntaministerin esittämälle yli työpaikan lopettamiselle ja jättikokoisten markkinakuntien muodostamiselle. Pamfletissa osoitetaan myös keinot turvata kuntien palvelujen rahoitus. Toisenlainen kuntauudistus Kirjassa hahmotellun vaihtoehdon keskeisenä lähtökohtana on (1) peruspalvelujen turvaaminen jokaiselle tuloista ja asuinpaikasta riippumattomana perusoikeutena. Tämä edellyttää (2) kuntien rahoituksen vahvistamista muun muassa lisäämällä valtionosuuksia, laittamalla pääomatulot kunnallisverolle, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, tuottamalla palvelut pääsääntöisesti kuntien omana toimintana ja laajentamalla tuloja tuovaa kunnallista liiketoimintaa. Kunnille halutaan antaa (3) tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä niin palveluissa kuin naisvaltaisten alojen työnantajana. Lisäksi esitetään hyvinvointikuntien kehittämistä myös (4) ekologisesti kestävän kehityksen kunniksi. Samalla toisenlainen kuntakartta merkitsee ja edellyttää (5) kunnallisen demokratian kehittämistä osallistuvana demokratiana ja asukkaiden itsehallintona. Tähän liittyen esitetään myös uusia vaaleilla valittavia elimiä: kaupunginosavaltuustoja, joilla on myös osallistuvaan budjetointiin nojaavaa päätösvaltaa lähipalveluissa, ja maakunta- tai seutuvaltuustoja, jotka ohjaavat laajempia mm. maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia ratkaisuja. Pamfletin mukaan kyse on paljolti siitä, onko kuntauudistus osa hallituksen ja Euroopan unionin toteuttamaa leikkauspolitiikkaa ja julkisten palvelujen muuttamista kauppatavaraksi vai avataanko kuntien palveluja, rahoitusta ja hallintoa uudistamalla näköaloja toisenlaiselle kehitykselle, jolla perusoikeudet vapautetaan finanssimarkkinoiden komennosta. Toisenlainen kuntakartta demokraattiset hyvinvointikunnat. Toim. Yrjö Hakanen. s.160 Kirjaa voi tilata SKP:n Turun piirin kautta p. (02) / saunalahti.fi tai Tiedonantajasta p. (09) / vastavoima Vastavoima 02/2012 on SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti. Päätoimittaja Kaija Kiessling, taitto Pia Laulainen. painatus TA- Tieto Oy, Helsinki. SKP:n Turun kaupunkijärjestö, Vanha Hämeentie 29, Turku,

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville

Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, toimeentulotukea saaville ja muille perusturvaa tarvitseville Noin 700 000 suomalaista elää Euroopan unionin määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, vaikka Suomi

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Äänestä ehdokasta, joka

Äänestä ehdokasta, joka Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi tehdä työtänsä. Palvelut ovat pirstaloituneita ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 25.1.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot