vastavoima 02/2012 SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti

Transkriptio

1 vastavoima 02/2012 SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti TEEA JÄSKE Rakennetaan demokraattisempi Turku Rakentamiseen tarvitaan: turvaa ja tasa-arvoa lapsille ja nuorille homeettomat ja terveelliset päiväkodit ja koulut lisää työntekijöitä oppilaan huoltotyön ryhmiin ohjattua puisto-, kesäsiirtola- ja muuta toimintaa lapsille lisää koteja! Turun kaupunki on sitoutunut poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2015 mennessä. lisää oikeita työpaikkoja nuorille kaikki myönnetyt työllisyysrahat työllistämiseen lisää työvoimaa hoivaaloille kunnan omia julkisen sektorin palveluja

2 2 vastavoima [ pääkirjoitus ] KAIJA KIESSLING Hyvinvointiohjelma jää toteutumatta - tarvitaan uusia otteita Hyvinvoinnin toteutuminen kuntatasolla on vahvasti sidoksissa valtakunnan politiikkaan. Hallituksen ja eduskunnan ratkaisujen seurauksena on viime vuosina lapsiperheiden köyhyys syventynyt maassamme entisestään. Työttömyys on suurin lapsiperheköyhyyden syy. Tilannetta pahentaa budjettiriihen ratkaisu, jossa mm. lapsilisät jäädytetään, vaikka elinkustannukset nousevat. On korkea aika lisätä niin ennaltaehkäiseviä kuin muitakin tukitoimia vaikeuksissa oleville perheille. Tukien saaminen näyttää olevan kuitenkin kiven takana, kun hallituksen kevätriihessä leikattiin kunnilta mm. suoria valtionosuuksia 520 miljoonaa euroa. Nuorisotyöttömyys Turussa kasvaa Nuorisotyöttömyys on on kasvanut ennennäkemättömään tasoon. Turussa on alle 25-vuotiaita työttömiä tämän vuoden helmikuussa ollut Määrä on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 jopa kolminkertaiseksi. Tähän on lisättävä kurssituksessa tai muissa tukitoimissa olevat, joilla ei kuitenkaan ole tietoa tulevasta työstä. Edes korkeakoulututkintokaan ei enää takaa työtä. Niin hallitusohjelmat kuin presidenttilupauksetkin jäävät kuolleiksi sanoiksi ja kirjoituksiksi. Nyt työttömänä olevien nuorten mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta heikkenevät ilman työtä ja kunnollista toimeentuloa, jolla pystyy elämään. Nuorille ei pelkkä harrastaminen ja työpajatyö riitä, vaan tarvitaan oikeita työpaikkoja. Turku on viime vuosina välinpitämättömästi jättänyt käyttämättä valtiolta tulleita työllisyysrahoja ja maksanut niistä osan jopa valtiolle takaisin järjestämättä työtä. Tähän on ehdottomasti saatava muutos. Turku tekee säästöillä itselleen uusia kulueriä Kaupungin järjestämillä palveluilla on suuri vaikutus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin luvun alun jälkeen tehdyt julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet lasten ja lapsiperheiden palveluja tuntuvasti. Erityisesti on vähentynyt ennaltaehkäisevä työ vaikka kaupungin hyvinvointiohjelman mukaan tavoitteena on ollut ennaltaehkäisevän työn lisääminen. Turkua on paljon kuohuttanut suunnitelma lastenkotien lakkauttamisesta, joka saatiin jo toistamiseen torjuttua - kiitos aktiivisten kuntalaisten ja mielenosoitusten. Silti menossa on vain jatkoaika, ja edessä taas tulevaisuuden uhka lakkautuksista. Virkamiehiltä ja päättäjiltä puuttuu ymmärrys, että lastenkoti on lasten koti. Perhesijoitukset eivät korvaa lastenkotien tilannetta, sillä usein tarvitaan moniammatillista osaamisesta, jota perheissä ei löydy. Lastenkotien lakkautuksella haettavat säästöt ovat lapsille ja nuorille inhimillinen tragedia. Siinä lapsi tai nuori on heittopussina paikasta toiseen, mutta haetut säästöt ovatkin ennen pitkää uusi kuluerä näiden lasten ja nuorten elämän takkuillessa. Tule tekemään kanssamme muutosta KAIJA KIESSLING Tulevissa kuntavaaleissa vaaliteemoinamme on mm. niiden paikallisella päätöksenteolla muutettavissa olevien asioiden korjaaminen, joista lehden tässä numerossa kerrotaan. Toivomme sinun tutustuvan lehteen ja näkemyksiimme. Kommunistien politiikka puolustaa köyhiä ja muutoin vähäosasia kuntalaisia. Lehdessä on esillä niin ongelmia kuin ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Tämän numeron teemat liittyvät erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä työttömyyteen. Edellinen numero keskittyi kuntatyöhön, vanhustenhuoltoon ja asuntopolitiikkaan. Syyskuun alussa ilmestyvässä kolmannessa numerossa käsittelemme terveydenhuollon problematiikkaa ja kuntaliitosasiaa. Kokoamme kevään ja kesän ajan myös kuntalaisten näkemyksiä vaaliohjelmamme rakentamisen rinnalla, sillä pidämme tärkeänä, että kuntapolitiikassa huomioidaan nimenomaan kuntalaisten aloitteita ja mielipiteitä. Ei riitä pelkät viralliset kuulemistilaisuudet, joita nyt järjestetään, vaan kuntalaisten äänen tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Ota yhteyttä ja tule mukaan toimintaan (02) tai skpturku@saunalahti.fi Lapsista ei saa säästää Päiväkodit ja koulut terveellisiksi Edellisen laman lapset ovat tämän päivän köyhiä nuoria Tuntuu siltä, että päättäjillä ei ole ollut kaikki tosiasiat tiedossa, kun päiväkoteja taannoin lakkautettiin. Lakkautettuja päiväkoteja eivät korvaa tilalle nousseet yksityiset päiväkodit, joiden toiminnalla haetaan voittoa. Samaan aikaan on useita kaupungin kouluja ja päiväkoteja edelleen korjaamatta erilaisten kosteusvaurioiden ja homeongelmien vuoksi. Oireet niin lapsilla kuin henkilökunnalla käyvät ajan oloon yhteiskunnalle kalliiksi. Päiväkotien ja koulujen korjaaminen ovatkin sellaisia kohteita, joihin kaupungin tulee panostaa niin terveydellistä, sosiaalisista kuin työllisyyssyistä. Kesäsiirtola toisi monelle lapselle oikean kesän Turku teki suuren virheen 1980-luvulla, kun se lakkautti lasten kesäsiirtolatoiminnan. Osattomien lasten määrä varsinkin kesäiltoina näkyy nyt kaduilla ja lähiöissä. Läheskään kaikilla lapsilla ei ole muuta paikkaa missä viettää kesänsä aamusta iltaan. Kotona ei kaikilla lapsilla ole aina myös päivittäin kunnon ateriaa, jollaisen saa koulussa ja päiväkodissa. Viikot kesäsiirtolassa tiesivät silloin mahdollisuutta Kun 1990-luvun lamassa säästettiin niin tukiopetuksessa, opetusryhmien koossa, kouluterveydenhuollossa, sosiaalityön perhetyössä, on nyt se sukupolvi nuorina aikuisina edelleen kokemassa kovia. Tuosta sukupolvesta löytyvät suuret työttömien ja syrjäytettyjen nuorten määrät. Kerran kyydistä pudonnut on säännölliseen päivärytmiin, ruokailuun, terveelliseen ulkoiluun meren tai järven rannalla. Se oli myös tärkeää ennaltaehkäisevää perhetyötä, jonka puute nyt on huutava Turussa. Syrjäytettyjen lasten arkeen ja tulevaisuuteen Turun tulee paneutua vakavasti tulevalla valtuustokaudella. TUTKIMUKSET KERTOVAT Lapsiperheiden suhteellinen asema on heikentynyt suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvun lopulta lähtien. Vuodesta 1990 vuoteen 2003 köyhissä kotitalouksissa elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Lapsiköyhyyden voimakkaan kasvun taustalla on ollut työttömyyden lisääntyminen lapsiperheissä 1990-luvun lopulla. Myös työssä käyvien köyhien perheiden määrä on ollut kasvussa 1990-luvun alusta. Lapsiperheiden taloudellista asemaa ovat viime vuosina heikentäneet myös tuloerojen kasvaminen, tulonsiirtojen heikentyminen ja verotusta koskevat muutokset. Lapsiperheiden, etenkin yksinhuoltajaperheiden, pienituloisuus- ja köyhyysasteet ovat olleet 2000-luvulla korkeammat kuin ennen 1990-luvun lamaa. (Haataja 2009, ; Suomen virallinen tilasto SVT 2009) jatkossakin liian usein se perässä juoksija, jonka on vaikea ehtiä takaisin kärryyn. Liian usein ovat niin työttömyys kuin köyhyyskin muuttuneet sukupolvelta toiselle perityväksi ilmiöksi. Se on perintö, jota ei kukaan toivo lapselleen tai lapsenlapselleen, mutta jonka liian moni joutuu perinnöksi jättämään.

3 02/ Tosiasioita lapsiköyhyydestä Köyhyys yleisintä yksinhuoltajaperheissä Yksinhuoltajaperheiden muita yleisempi pienituloisuus liittyy sekä työttömyyteen että tulonsiirtojen tason heikkenemiseen. Yksinhuoltajien osallistuminen työhön on ollut muita lapsiperheitä selkeästi vähäisempää koko laman ajan. Kun hoitovastuuta lapsista ei voi jakaa toisen vanhemman kanssa, voivat esimerkiksi työmatkat tai epäsäännöllinen työaika olla este yksinhuoltajan työhön osallistumiselle. Köyhyys väsyttää lapsia ja vanhempia. Köyhä lapsuus on riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Köyhyys voi vaikuttaa muun muassa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lapsen ja hänen vanhempiensa mielenterveyteen. Köyhyys aiheuttaa lapselle häpeää sekä monenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteita. Erityisesti nuorten perheiden elämään kasaantuu paljon asumiseen, työhön ja toimeentuloon liittyviä ongelmia, eivätkä jatkuvan sentinvenyttämisen uuvuttamat vanhemmat välttämättä jaksa keskittyä perhe-elämään niin paljon, kuin lapset toivoisivat. Kun lapsen kotoaan saamat taloudelliset eväät ovat niukat, jatkuu lapsena koettu köyhyys helposti vielä aikuisuudessakin. Köyhyys lisää lapsen osattomuutta Lapselle köyhyys voi tarkoittaa monenlaista osattomuutta. Kun perheen käytettävissä olevat tulot ovat niukat, jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. Ilman kauden hittilelua jääminen voi tarkoittaa lapselle mahdottomuutta osallistua kaveripiirin leikkeihin, serkulta peritty vanha takki aiheuttaa häpeää välitunneilla ja pelkkä luokkaretken rahoittamisen ajatteleminen kauhua ja unettomia öitä. Suomessakin köyhimmät lapset ovat ilman ruokaa ja huolenpitoa Vaikka suhteellinenkin köyhyys KAIJA KIESSLING on lapselle riski, ovat kurjimmassa asemassa ne lapset, joille köyhyys tarkoittaa biologisten perustarpeiden täyttämättä jäämistä. Tällaisia lapsia on Suomessakin, eniten päihteitä väärinkäyttävillä ja mielenterveysongelmaisilla vanhemmilla. Näille vanhemmille lasten perushuollosta vastaaminen voi olla mahdotonta, eikä kotona ole lapsille toisinaan tarjolla ollenkaan ruokaa tai muuta huolenpitoa. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään Lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiselle antaa suuntaviivoja YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa niin valtiota, kuntia, lasten vanhempia kuin muita heidän kanssaan toimivia aikuisia. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen vuonna Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kaikki lapset ovat tasa-arvoisia. Sopimuksella taataan jokaiselle lapselle esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan ja kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Lähde Lastensuojelun Keskusliitto Lapsista ei saa säästää. Tämä oli edellisissäkin kunnallisvaaleissa SKP:n Turun kaupunkijärjestön keskeinen ja konkreettinen tunnus. Neljässä vuodessa on moni asia jopa huonontunut entisestään. Siksi nämä asiat ovat edelleen keskeisiä tavoitteita, joiden puolesta tehtävä kaikki mahdollinen. Lasten päivähoidon henkilöstöä ja muita resursseja tulee lisätä. Vaikka lasten määrä on monissa kunnissa alentuneen syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia vähenemässä, ei näissäkään kunnissa pidä leikata samaa tahtia määrärahoja. Lasten kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että leikkiin ja huolenpitoon on riittävän monta aikuista silmäparia, kättä ja syliä. Päivähoito tulee jatkossakin olla jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus vanhempien elämäntilanteesta riippumatta. SKP vastustaa kunnallisen päivähoidon yksityistämistä. Kunnan varoin ei pidä tukea esimerkiksi palveluseteleillä yksityiseen bisnekseen perustuvaa päivähoitoa. Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset resurssit kehittää lasten ja perheiden etujen mukaista laadukasta päivähoitoa. Pienten koululaisten oikeutta aamu- ja iltapäivähoitoon ei saa rajoittaa korkeilla maksuilla. Päivähoitoa on kehitettävä niin, että se kykenee paremmin vastaamaan nykyisen työelämän nostamiin tarpeisiin. Pätkätöissä olevat vanhemmat tarvitsevat lapsilleen joustavia päivähoitopalveluja. Ilta- ja yötyössä käyvien yksinhuoltajien ja opiskelijoiden lapsille on järjestettävä hoito. Samalla on muutettava työelämää inhimillisemmäksi lyhentämällä yleistä työaikaa ja lisäämällä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia järjestää joustavasti työaikoja. Lapsiperheille tulee olla riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten perheneuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa, opintoneuvontaa, nuorisotyötä, kotipalveluja ja ennalta ehkäisevää toimeentulotukea. Lastensuojelun resursseja on lisättävä. Säästöt lasten terveydenhuollossa käyvät kalliiksi Lasten terveydenhoidon säästöt tulevat kunnille todella kalliiksi. Itä- Suomen yliopistosta väittelevä Tarja Paakkonen vertaili väitöstutkimuksessaan sitä, miten mielenterveyspalveluiden tarve kasvoi kouluterveydenhoidon ja neuvoloiden resurssien pienentyessä. Rajuimmin kouluterveydenhoitoa 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät kymmenen vuoden kuluttua lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluita enemmän kuin vähemmän leikanneet kunnat. Leikanneissa kunnissa lasten ongelmat pääsivät kehittymään niin vakaviksi, että ainoa vaihtoehto oli kallis erikoissairaanhoito. Vaikeahoitoisen lapsen hoitokustannukset vaihtelivat 39 tuhannesta eurosta 1,7 miljoonaan euroon. Tutkimuksessa tarkasteltiin tilanteen muuttumista vuosina Tuona aikana lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito kolminkertaistui ja osastohoito puolitoista kertaistui. Kouluterveydenhuolto ja neuvolat saivat lasta kohden vähemmän rahaa kuin mitä jouduttiin käyttämään psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tutkimusajanjaksolla resurssien vinouma paheni. Kunnat käyttivät kouluterveydenhoitoon vähemmän rahaa vuonna 2008 kuin vuonna Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen mukaan ongelmat pitäisi tunnistaa nykyistä aikaisemmin ja niihin pitäisi tarjota edullisia peruspalveluita. Kuntien pitäisi lisätä esimerkiksi kotipalveluja, kasvatus- ja perheneuvolapalveluita sekä kouluterveydenhoitoa. Järjestelmä painottuu nykyisellään liiaksi erikoissairaanhoitoon. Tällöin lapset, joilta puuttuu vanhemmuuden tuki, ovat vaarassa syrjäytyä ennen kuin saavat apua ongelmiinsa. Lähde YLE KAIJA KIESSLING

4 4 vastavoima Ajankohtaista vuodelta 2001 Nykyään vallalla oleva uusliberalismi uhraa työväenliikkeen vuosikymmenten saavutukset ja ihmisten perusoikeudet kapitalistisen voitontavoittelun hyväksi. Työntekijöistä otetaan entistä enemmän irti, mutta työn tulokset jaetaan epäoikeudenmukaisesti. Työ, tiede, kulttuuri ja luonto, joista kaikkien pitäisi voida nauttia, on alistettu alituiselle kilpailulle ja pääomapiirien ahneudelle. Turvattomuus ja elämän yleinen epävarmuus lisääntyvät. Se näkyy erityisesti lasten ja nuorten ongelmien kärjistymisenä. Sosialidemokraattisen puolueen, Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton hallitusyhteistyö oikeiston kanssa on johtanut niiden antautumiseen uusliberalismin vietäväksi. Demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan arvot ovat saaneet väistyä pörssitalouden ja euron tieltä. Hallitus yrittää viedä maamme Euroopan unionin kautta myös sotilasliittoon, euroarmeijaan ja Natoon. Vaikka taloudellisen ja poliittisen eliitin valta näyttää lujalta, puuttuu siltä tärkein - nimittäin kansalaisten enemmistön tuki. Tästä kertovat mielipidemittaukset, joissa enemmistö vastustaa sosiaaliturvan heikentämistä, yksityistämistä, euroon siirtymistä ja Natoa. Siitä kertoo myös valtionyhtiöiden yksityistämistä vastaan noussut henkilöstöryhmien, maanviljelijöiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden liike. Myös Suomessa on käynnistynyt kansainvälinen Attac-liike, joka vaatii demokratialle sitä valtaa, joka on nyt rahalla. Kunnissa vaaditaan palvelujen turvaamista ja alueellisesti tasapainoisempaa kehitystä. Me kommunistit haluamme oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen Suomen ja maailman, jossa ihmiset voivat itse päättää asioista ja jossa demokratia ulotetaan myös sinne, missä määrää nyt raha. Sen puolesta haluamme toimia yhdessä muiden kanssa. Otteita SKP:n edustajakokouslausumasta Turussa Ehdotus 900 euron perusturvasta Suomen kommunistinen puolue (SKP) esittää, että sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi otetaan vähintään 900 euron perusturvan takaaminen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Olemme kehitelleet tätä jo aiemmin esittämäämme aloitetta eteenpäin muun muassa tapaamisissa perusturvan tarvitsijoiden ja tutkijoiden kanssa sekä sosiaalifoorumeissa, Demokraattisen naisverkoston ja muissa tilaisuuksissa tulleiden kommenttien pohjalta. Toimeentulon perusturvan olennainen parantaminen on välttämätöntä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Perusturvan parantaminen on kansalaisten suuren enemmistön kannalta tärkeää, koska useimmat ihmiset tarvitsevat toimeentuloturvaa ainakin jossain elämänsä vaiheissa. Sitä tarvitsevat työttömät, pätkätöissä sinnittelevät, työelämän oravanpyörässä uupuvat, opiskelijat, monet lapsiperheet, suurin osa eläkeläisistä ja monet muut. Poimintoja SKP:n pääsihteerin JP Väisäsen blogista Leikkaajat ja maksajat SKP:n poliittisena johtotähtenä on ajatus poliittisen tilanteen ja vallitsevien olosuhteiden radikaalista muuttamisesta yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Nykyistä poliittista tilannetta voi pitää pattitilanteena, jossa suomalaisen vasemmiston johto toimii kokoomuksen panttivankina ja hyväksyy työväenluokan etujen massamittaiset heikennykset. Kataisen leikkauspolitiikan hallitus on jo yhdeksän kuukauden aikana ehtinyt leikata julkisia menoja ja kiristää veroja yli viidellä miljardilla eurolla. Se on 10 % valtion budjetista. Suomalaiselta parlamentaariselta vasemmistolta pitää tässä kohtaa kysyä, onko nyt toteutunut paljon korostettu vastuu työväenluokan ja pienen ihmisen eduista? Lisää rahaa tarvittaisiin nyt kipeästi työllisyyteen, koulutukseen, kuntien palveluihin ja sosiaaliturvaan. Kataisen ja Urpilaisen kehysraameissa on kysymys yleiseurooppalaisista uusliberalistisista, työllisyyttä lamaannuttavista ja perusturvaa heikentävistä täysin kohtuuttomista leikkauksista. Euroopan vasemmistopuolue ja eurooppalainen ammattiyhdistysliike ovat torjuneet muualla vastaavat leikkaukset epädemokraattisina ja työväenluokan etujen vastaisina. Suomalainen parlamentaarinen vasemmisto on toisessa leirissä kuin sen eurooppalaiset toverit. Vasemmistoliitto on mukana tukemassa ja hyväksymässä oikeiston leikkauspolitiikan ja EU-kurjistuksen. Vaalisloganissaan Vasemmistoliitto sanoi olevansa pienen ihmisen asialla, mutta hallituksen budjettiraamit ja ratkaisut paljastavat asian toiseksi. On vastuutonta väittää, että nykymittaisena suoritetut leikkaukset suomalaiseen hyvinvointiin puolustaisivat työväenluokan etuja. Hallitus maksattaa raamisopimuksellaan laman tavallisten ihmisten, työttömien, naisten, eläkeläisten, maahanmuuttajien ja vähävaraisten duunarien kustannuksella. Selvää kuitenkin on, että syypäitä kriisiin ovat finanssipääoman, Euroopan unionin ja hallitusten edustajat itse. Miksi Paavo Arhinmäki ja Jutta Urpilainen ovat tyytyväisiä? Miksi Vasemmistoliiton ja demarien johto ilkeävät puhua tuloerojen kaventumisesta ja puolustella leikkauksia, jotka iskevät kohtalokkain seurauksin ihmisten arjen turvaan ja hyvinvointiin? (KK) jpvaisanen.blogspot.com Juha-Pekka Väisänen tekemässä SKP:n katugallupia Helsingin Hakaniementorilla alkuvuodesta TÄSSÄ LISTAA MAAMME HALLITUKSEN LEIKKAUKSISTA - LASKE TÄSTÄ KENELLE LAMAN LASKUA LAITETAAN. Kuntien valtionosuuksia leikataan 520 miljoonalla eurolla Arvonlisäveroa korotetaan. Se leikkaa kuluttajilta ja pienyrittäjiltä 750 miljoonaa euroa. Tämä kohdistuu kaikkein raskaimmin pienituloisiin, joiden menoista ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden kulutus vie suuremman osa kuin isotuloisilla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Yliopistoilta leikataan kymmeniä miljoonia. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa. Lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään kolmeksi vuodeksi, mikä leikkaa niitä 100 miljoonaa. Työ- ja elinkeinoministeriön varoja leikataan noin 80 miljoonaa vaikka työttömyys kasvaa. Autonkäytön kilometrikorvauksia vähennetään 70 miljoonalla eurolla. Kehitysyhteistyöstä leikataan lisää 30 miljoonaa jo hallitusohjelmassa sovitun kehitysyhteistyörahojen jäädyttämisen lisäksi. Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 55 miljoonaa. Ympäristöhallinnosta leikataan 5 miljoonaa. Asuntopolitiikasta vähennetään 15 miljoonaa. Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen. Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuorilta ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turvan pituudesta viidennes 500 päivästä 400 päivään. Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta Kaikkein pienituloisimpien osalta työtulovähennystä nostetaan ja myös perusvähennystä luvataan nostaa vähän. Nämä pienet kevennykset eivät kuitenkaan koske edes kaikkia pienituloisia. Työeläkemaksuja korotetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Valtionosuuksien leikkauksen seurauksena useat kunnat joutuvat nostamaan kunnallisia tasaveroja. Pienituloisille se merkitsee epäedullista suuntausta verotuksessa.

5 02/ Töitä tsemppaamalla Tavoitteena ansiotyö Tsempillä on toimitiloja myös muualla, mm. Mikonkadulla, jossa on Tsemppitaloksi nimetty toimitila mielenterveyskuntoutujia varten. Lisäksi on työpajoja Kärsämäessä Leafin tiloissa, kertoo toiminnanjohtaja Ari Ropanen. Viimemainitussa toimii Recykkeli, kierrätyspyöräverstas. Korjattuja ja huollettuja kierrätyspyöriä on myynnissä T-Talolla olevassa Tsempin kulmassa Laiskan kirppiksen yhteydessä. Näin kirppis kuin Recykkeli työllistävät kaiken aikaa joukon pitkäaikaistyöttömiä samalla, kun heille etsitään vakituista työtä yrityksistä. - Koemme, että tällä toiminnalla on myös vahvasti ennaltaehkäisevä luonne. Näin voidaan auttaa työttömäksi jäänyttä ihmistä samaan uudelleen paikkansa työelämässä ilman, että putoaa pitkäaikaistyöttömänä mahdollisiin mielenterveysongelmiin tai muihin ongelmiin, korostaa Ropanen. Polkupyörien kunnostus on ekologisestikin mielekästä työtä. Tsemppiä työttömille -projektin projektipäällikkönä on Jenni Rautsala, jonka lisäksi on hankkeessa mukana kolme muuta työntekijää. - Tarjoamme työnhakupalvelua ja valmennusta asiakkaan omaan työnhakuun sekä yksilö että ryhmämuotoisena, kertoo Rautsala ja jatkaa: - Tsemppiä Työttömille -palveluiden asiakkaat tulevat Turun alueen TE-toimistoista ohjattuina, osoitettuina tai omaehtoisesti. Osa asiakkaista tulee myös Turun työvoiman palvelukeskuksen ohjaamana. Hankkeen toiminnan tarkoitus on luoda työllistymismahdollisuuksia ja kehittää asiakkaidensa työnhakutaitoja. Hanke työllistää asiakkaitaan pääsääntöisesti alueen yrityksiin kaikille eri aloille. Hanke toimii työvoiman välittäjänä, eikä siis laskuta palveluistaan työnhakijoita tai työnantajia. - Oleellista kaikessa on, että työntekijälle löytyy ns. oikea työpaikka, mutta erilaiset väliaikaiset vaihtoehdotkin voivat siinä avittaa. Työssämme korostuu juuri paluu tavalliseen arkeen uuden ammatin etsimisen, koulutuksen, työnhakutaitojen kohentamisen avulla. - Käytännössä se merkitsee lukuisia puhelinsoittoja asiakkaan kanssa yrityksiin, joihin työnhakijan ammatillinen tausta tai toiveet suuntaavat. Etsiminen voi merkitä kymmeniä yhteydenottoja, kunnes jossain vaiheessa tärppää. - Tässä hankkeessa on n 250 asiakasta vuodessa. Tuloksista voi todeta, että vuosittain noin 30% asiakkaista työllistyy joko työsuhteeseen tai saa kasvatettua työkokemustaan työharjoittelulla. - Asiakkuus palvelussamme voi kestää jopa vuoden, ja tarvittaessa asiakkuutta voidaan senkin jälkeen jatkaa, kertoo Rautsala. -Tulo on aina ihmiselle vapaaehtoinen, joten mitään motivoinnin tarvetta ei erikseen ole ollut. Näin voidaan puhua jo pian 10 vuoden kokemuksella, sillä ensi vuonna tulee täyteen 10 vuotta Tsemppi-toiminnan alkamisesta Turussa. Sinä aikana ovat tyypillisimpiä aloja olleet toimistoala sekä kaupan ja kiinteistöhuollon alat. Asiakkaistamme on melko tarkkaan puolet naisia ja puolet miehiä. - Nykyisessä huonossa työllisyystilanteessa näyttää siltä, että toiminnallemme on tarvetta edelleenkin Turussa. Varsin usein kynnykseksi on ehtinyt tulla ammatin vaihdos, atk-taitojen opetteleminen uutta työtä varten, tai yksinkertaisesti asiakkaan voimattomuus tai rohkeuden puute tarttua puhelimeen. Juuri tässä voimme olla tukena ja auttaa työtöntä löytämään sen työpaikan. (KK) TYÖTTÖMYYS TURUSSA Tiedot joulukuulta 2011 Työttömien määrä Turussa: Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1367 Työttömiä naisia 4794 ja miehiä 4794 Pitkäaikaistyöttömien määrä 3244 Pitkäaikaistyöttömien keski-ikä 41.5 vuotta (naiset 42.2 v. ja miehet 41.0 v.) Korkeimman työttömyysasteen pienalueet: Varissuo 26,9 % Pansio It. 26,3 % Lauste 25,0 % Pansio Länt.24,8 % Härkämäki-Jyrkkälä 23,0 % Halinen 23,0 % Asuin-Perno 20,4 % Virusmäki-Raunistula 20,2 % Asuin-Runosmäki 19,8 % Paaskunta 18,8 % Koko Turku 12,9 % Työttömyysaste kahdeksan suurimman kaupungin seutukunnissa ja koko maassa: Jyväskylän 12,8 % Oulun 12,2 % Kouvolan 12,2 % Lahden 12,1 % Tampereen 11,1 % Kuopion 10,2 % Turun 10,1 % Helsingin 7,0 % Koko maa 9,7 % JARKKO SILÉN Vanha Hellaksen makeistehdas elää jälkiteollista aikaa. Tsemppi ry Nummenmäellä Vanha Hämeentiellä T-Talossa on jo vuosia toiminut varsin näkyvänä vuokralaisena muun muassa pitkäaikaistyöttömien työnvälitystoimiin keskittynyt Tsemppi. Se toimii yhdistyspohjalta, jonka perustajia aikanaan ovat olleet mm. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys, Turun Vammaisjärjestöt TVJ, Lounais-Suomen Mielenterveysseura ja Turun mielenterveysyhdistys ITU ry. Tsemppi tekee yhteistyötä Turun kaupungin, työttömien yhdistysten ja työvoimaviranomaisten kanssa, esim. Troolin kanssa, joka perustettiin tukikohdaksi ja neuvontapisteeksi Turussa telakan töiden loppuessa. Tsemppi saa yhteiskunnallista rahoitusta toiminnalleen mm. RAY:ltä ja Turun kaupungilta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Toiminnan on katsottu olleen niin tuloksekasta, että tuki on jatkunut jo vuosia. JARKKO SILÉN Piirteitä työttömyydestä ja köyhyydestä Työllisyystilanteen heikentymisen seurauksena etenkin naisten osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet, mikä on puolestaan lisännyt yksinhuoltajien toimeentulotuen tarvetta. Yksinhuoltajien siirtyminen etuusjärjestelmien piiristä työmarkkinoille sisältää omat haasteensa. Ilman toimivaa lastenhoitojärjestelmää, liikenneyhteyksiä, työaikajärjestelyjä, varmuutta työsuhteen kestosta tai kunnollisia työolosuhteita kynnys työmarkkinoille siirtymiseen voi olla liian korkea. Vähävaraisten kaupunkilaisnaisten alakuloisuutta ja stressikokemuksia selvittäneessä tutkimuksessa naiset toivoivat etäisyyttä kaoottiselta vaikuttavaan elämäntilanteeseen. He kertoivat kokevansa yksinäisyyttä ja voimattomuutta elämäntilanteensa ja ongelmiensa keskellä, jolloin heidän kykynsä säädellä mielialaansa ja tunnetilojaan oli koetuksella. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni koko 2000-luvun alun, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2009, jolloin toimeentulotukiasiakkaiden määrä palasi vuoden 2005 tasolle. Tämän jälkeen toimeentulotuen bruttomenot ovat lisääntyneet reaalisesti kolmanneksella, mikä heijastaa toimeentulotuen muodostumista saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi. Suomessa kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut poikkeuksellista myös kansainvälisesti. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on lisääntynyt. Onkin osoitettu, että suuri osa kaikkein pienituloisimmista kotitalouksista elää toimeentulotuen ulkopuolella

6 6 vastavoima [ pakina ] Työttömän Bermudan kolmio Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa Työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön, työtön 500 päivää tuli täyteen eikä vieläkään järjestynyt työtä. Vaikeasti työllistettävän kriteerien täytyttyä hakeuduin tukityöllistetyksi oma-aloitteisesti. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus sekä työnantajan ja työvoimaviranomaisten välinen sopimus mahdollisti työn, mutta mutta työnantaja ei suostunutkaan maksamaan TES:n mukaista palkkaa eikä työtäkään annettu täysaikaisesti, vaikka tehtävää olisi ollut kahdellekin kokopäiväisesti. Tällä rahalla ei elä. Otanko vai jätänkö? Työvoimaviranomaisen tulisi valvoa, että TES:ta noudatetaan. Ei valvonut. Työsuojelupiirin tulisi valvoa, että lakia noudatetaan. Ei valvonut. Oma liitto ei halunnut puuttua, koska työmarkkinatuella olevien työttömien asiat eivät kiinnosta. Pitkällisen prosessin jälkeen asianajajan avulla sain korvauksen. Olen silti edelleenkin työtön. Tarjottiinhan minulle työtä tämän jälkeenkin. Työkkäristä tuli kirje, jossa kehotettiin soittamaan isännöitsijälle X.X. Hienoa, saisinkohan ihan ammattia vastaavaa työtä ja sen mukaista palkkaa. Puhelimeen vastasi mieshenkilö, joka kertoi työn olevan ns. kylätalkkarin työtä. Palkkaa olisin saanut saman verran, mitä he saavat tukea minut työllistäessään. Ehdotukseeni ottaa nuori työssä oppimaan ja saamaan kokemusta hän vastasi, etteivät tuulitukat kiinnosta. Kerroin olevani maalari ja tahtovani TES:n mukaista palkkaa. En sitten ollutkaan enää sopiva tähän työhön. Päätin hakeutua omaehtoisesti lisäkoulutukseen, kun töitäkään ei tuntunut löytyvän. Sopivia kursseja järjestettiin nonstoppina työvoimapoliittisesti. Ilmoitin halukkuuteni kurssille. Ymmärsin, että minut oli hyväksytty kurssille ja että voisin aloittaa kahden viikon päästä. Kun tulin kotiin poikani sairasta lasta hoitamasta, löysin ilmoituksen, että minun pitäisi tulla haastatteluun. Haastatteluaika oli mennyt. Soitin työvoimatoimistoon ja kerroin olleeni pois kotoani ja pyysin saada uuden ajan haastatteluun, olinhan vain päivän myöhässä ja kurssi alkaisi vasta viikon päästä. En päässytkään kurssille. Viikon päästä sain kutsun Martta-liiton työtehtävistä kertovaan tiedotustilaisuuteen. Soitin ilmoituksessa olevaan numeroon. Asiasta ei aluksi tiedetty mitään, mutta lopulta kerrottiin, että Työvoimatoimiston kanssa olisi joku tiedotustilaisuus hmmm. Kysyin, onko heillä mahdollisesti maalarin töitä. Ei, ei, meillä on jotain iltapäiväkerhotoimintaan liittyviä tehtäviä. Ja taas Työkkäriin soittamaan. Kerroin olevani maalari ja edelleenkin hakevani maalarin töitä. Pitkällisen keskustelun jälkeen ja kerrottuani, että olisin kouluttautunut lastenhoitoalalle, jos pitäisin lastenhoidosta. Hoidan toki mielelläni omaa lapsenlastani, mutta vain tilapäisesti enkä ylipäätänsäkään oikein jaksaisi hoitaa lapsia, koska olen ollut yh- äiti 30 vuotta. Kerroin myös tykkääväni omasta alastani ja että menisin mielelläni sitä vastaaviin tehtäviin ja TES:n mukaisella palkalla. No karenssiahan siitä napsahti. Perustelut ovat kylläkin hämmentävät: Olen kieltäytynyt hakemastani koulutuksesta. Viranomaisella on valta nöyryyttää jo nöyryytettyä. Olen nyt 5 kuukautta karenssissa. Se tarkoittaa, että en saa sinä aikana työmarkkinatukea. Se tarkoittaa myös sitä, että toimeentulotukeni leikataan. En myöskään päässyt koulutukseen. Työttömän Bermudan kolmio,työkkäri-kela-sossu hukuttaa ihmisen. EIRA KEJONEN Kirjottaja on Suomen Yksinelävät ry:n hallituksen jäsen ja Turun alueen yhdyshenkilö. Kirjoitus on tosi vaikkei kerrokaan kirjoittajasta itsestään. Kunnallisten palvelujen rahoitusta on vahvistettava korottamalla valtionosuuksia, saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi. Kuntien pitää olla edelläkävijöitä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä. Kuntien päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita. TOISENLAINEN KUNTAKARTTA Hallitus valmistelee koko kuntakartan ja palvelujärjestelmän laittamista uusiksi. Hanke uhkaa kuntien lähipalveluja, kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Hallituksen kuntahanketta leimaa vaihtoehdottomuus, kritiikitön usko suuruuden ekonomiaan, kuntien rahoituksen heikentäminen sekä asukkaiden sivuuttaminen. Nyt ilmestynyt pamfletti Toisenlainen kuntakartta demokraattiset hyvinvointikunnat asettaa kyseenalaiseksi hallituksen valmisteleman kuntarakenteiden muutoksen perusteet. Kirjassa piirretään toisenlainen kuntakartta, jolla rakennetaan demokraattisia hyvinvointikuntia. Se on vaihtoehto kuntien ja lähipalvelujen lopettamislistoille, kuntaministerin esittämälle yli työpaikan lopettamiselle ja jättikokoisten markkinakuntien muodostamiselle. Pamfletissa osoitetaan myös keinot turvata kuntien palvelujen rahoitus. Toisenlainen kuntauudistus Kirjassa hahmotellun vaihtoehdon keskeisenä lähtökohtana on (1) peruspalvelujen turvaaminen jokaiselle tuloista ja asuinpaikasta riippumattomana perusoikeutena. Tämä edellyttää (2) kuntien rahoituksen vahvistamista muun muassa lisäämällä valtionosuuksia, laittamalla pääomatulot kunnallisverolle, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, tuottamalla palvelut pääsääntöisesti kuntien omana toimintana ja laajentamalla tuloja tuovaa kunnallista liiketoimintaa. Kunnille halutaan antaa (3) tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä niin palveluissa kuin naisvaltaisten alojen työnantajana. Lisäksi esitetään hyvinvointikuntien kehittämistä myös (4) ekologisesti kestävän kehityksen kunniksi. Samalla toisenlainen kuntakartta merkitsee ja edellyttää (5) kunnallisen demokratian kehittämistä osallistuvana demokratiana ja asukkaiden itsehallintona. Tähän liittyen esitetään myös uusia vaaleilla valittavia elimiä: kaupunginosavaltuustoja, joilla on myös osallistuvaan budjetointiin nojaavaa päätösvaltaa lähipalveluissa, ja maakunta- tai seutuvaltuustoja, jotka ohjaavat laajempia mm. maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia ratkaisuja. Pamfletin mukaan kyse on paljolti siitä, onko kuntauudistus osa hallituksen ja Euroopan unionin toteuttamaa leikkauspolitiikkaa ja julkisten palvelujen muuttamista kauppatavaraksi vai avataanko kuntien palveluja, rahoitusta ja hallintoa uudistamalla näköaloja toisenlaiselle kehitykselle, jolla perusoikeudet vapautetaan finanssimarkkinoiden komennosta. Toisenlainen kuntakartta demokraattiset hyvinvointikunnat. Toim. Yrjö Hakanen. s.160 Kirjaa voi tilata SKP:n Turun piirin kautta p. (02) / skpturku@ saunalahti.fi tai Tiedonantajasta p. (09) / toimisto@tiedonantaja.fi. vastavoima Vastavoima 02/2012 on SKP:n Turun kaupunkijärjestön lehti. Päätoimittaja Kaija Kiessling, taitto Pia Laulainen. painatus TA- Tieto Oy, Helsinki. SKP:n Turun kaupunkijärjestö, Vanha Hämeentie 29, Turku,