JYVÄSKYLÄN KIRI RY:N STRATEGIA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KIRI RY:N STRATEGIA

2 Suomi vuonna 2020 Suomi on vuonna 2020 sosiaalisesti kestävä ja elinvoimainen yhteiskunta. Ihmisten yhdenvertaisuus, henkinen ja aineellinen hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edistävät yhteiskunnan tasapainoista kehitystä. (STM julkaisuja 2011:1) Kehityksen haasteita ovat väestön eriarvoistumiseen ja turvattomuuteen liittyvät ongelmat. Seuran perustehtävä ja arvot Jyväskylän Kiri perustettiin 85 vuotta sitten edistämään pesäpallotoimintaa aatteellisella yhdistystoimintapohjalla. Perustamiskirjassa seuran perustehtävä on kirjoitettu seuraavasti: Seuran tarkoituksena on tarjota jäsenilleen tilaisuuksia pesäpallourheiluun, elvyttää ja virittää yleensä harrastusta siihen sekä harjoittaa sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin hyvin henkisen ja ruumiillisen kunnon kehittäjänä kuin virkistyksenä ja ajanvietteenä. Tänään ja vielä tulevaisuudessakin seuran perusta ja ohjenuora noudattaa sisällöltään samaa linjaa: Seura organisoi ja toteuttaa pesäpallotoimintaa, jolla pyritään pesäpallon kilpailu- ja harrastustoiminnan sekä ottelutapahtumien (urheiluviihteen) tarjoamiseen ja kehittämiseen. Tämän ohella seura on mukana vaalimassa yhteiskuntavastuuta tukemalla lasten ja nuorten kasvua sekä edistämällä ihmisten hyvinvointia liikunnan avulla. Toimintamme johtoajatuksena on tarjota ihmisille mahdollisuuksia myönteisiin kokemuksiin, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen, itsensä ilmaisemiseen, tunteiden osoittamiseen ja yhdessä olemiseen. Seuran arvot Olemme kehittämässä seuraa, jonka toimijoiden johtavina arvoina ovat kansalaistoiminnan arvot avoimuus, luottamus ja toinen toisensa hyväksyminen. Seuran perusviesti on: Kohtaamisia Hyvässä Seurassa. Tällä viestillä kerromme sidosryhmillemme halustamme järjestää toimintaa ja tapahtumia, joihin osallistuvat ihmiset tuntevat saavansa positiivisia elämyksiä (sosiaalista pääomaa) elämäänsä. Pyrimme kehittämään toimintaa aitojen, tunnetasolla tapahtuvien kohtaamisten kautta. Tulemme tarjoamaan kansalaistoiminnan osaamistamme myös niille nuorille ja aikuisille, jotka ovat vaarassa jäädä hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle. Seuran urheilullisena tavoitteena on vakiinnuttaa miesten edustusjoukkueen paikka superpesiksen kärkijoukossa. Tähtäämme urheilulliseen menestykseen, mutta pyrimme siihen ryhdikkäästi kansa-

3 laistoiminnan arvoilla (arvokeskeisen huippu-urheilun ehdoilla). Tätä tavoitetta toteutamme kasvattamalla pesäpalloa harrastavien lasten ja nuorten määrää ja kehittämällä heidän valmennustaan niin kasvatuksellisesti kuin urheilullisesti. Yhteiskunta muutoksessa Suomalaisen yhteiskunnan hälyttävimpinä kehityssuuntina pidetään eriarvoistumista ja turvattomuutta. Markkinatalous ei saa merkitä vain vahvojen yhteiskuntaa, vaan meidän on yhteiskunnassa yhä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa ja liikkua. Keski-Suomessa laajamittainen työttömyys heikentää kysyntää ja saattaa kasvattaa harmaata taloutta. Työsuhteet muuttuvat yhä enemmän ei tyypillisiksi, osa-aikaisiksi, kausiluontoisiksi, joustaviksi. Hyvinvointivaltion vanhat toimintatavat joutuvat tällöin uudelleenarvioinnin kohteeksi. Julkisen talouden ongelmien keskellä painivat kunnat ja valtio supistavat palvelujaan ja vähentävät tulonsiirtoja kotitalouksille. Julkinen hallinto keskittyy entistä enemmän asioihin, joita ei voida hoitaa markkinoiden tai kansalaisten itsensä toimesta. Edellä mainittu voi aiheuttaa syrjäytymistä, joka voi koskea enenevässä määrin kokonaisia perheitä eikä vain yksittäisiä ihmisiä. Yhteiskunnalliset erot ovat jo voimistuneet ja yhteiskunnan nykyiset toimintatavat eivät tavoita kaikkia. Urheiluseurojen monipuolisempi toiminta harrasteliikunnan ja lasten sekä nuorten parissa on esimerkki sellaisesta kansalaistoiminnasta, jolla kolmas sektori jo nyt on estämässä syrjäytymistä ja voi tulevaisuudessa olla siinä työssä entistä vahvemmin mukana. Tämä työ sopii erinomaisesti pesäpalloliikkeelle ja Jyväskylän Kirille. Pesäpallon asema ja merkitys yhteiskunnassa Pesäpallo on Suomen kansallispeli, joka on tarjonnut poikkeuksellisen hyvän kasvupohjan kasvatukselle. Ongelmana ei ole ollut lasten innostaminen. Kyse oli osin nuorten kasvattamisesta pelaajiksi, seura aktiiveiksi, mutta ennen kaikkea ihmisiksi. Pesäpallo sopi liikuntaharrastukseksi yli murrosiän. Pesäpallo on oiva vastapaino myös aikuisille - harrastukseksi kovan puurtamisen rinnalle. Pesäpallo soveltuu edelleen alkuperäiseen, pesäpallon kehittäjän Tahko Pihkalan ajatukseen: omiin oloihimme (kunnat, kylät, korttelit, lähiöt, koulut, erilliset yhteisöt, jne) ilmastoon ja ulkoisiin edellytyksiin (kentät mm.) taloudellisiin edellytyksiimme asutuksemme erilaisiin rakennemuotoihin urheilu ja liikuntaelämämme tarpeisiin ja rakenteisiin. Pesäpalloon on siis edelleen kansallinen instituutio, joka voidaan mieltää kotoiseksi, arvokkaaksi ja omaksi: Sellaiseksi, jota yhteiskunta haluaa edistää turvaamalla lajin toimintaedellytyksiä. Pesäpallolla katsoja kokee jotakin erityistä, joka on suomalaista ja vieläkin rajoitetummin paikkakuntakohtaista osaamista. Pesäpallosta voidaan luoda eräs merkittävistä suomalaisen elämäntavan symboleista. Aivan kuten jyväskyläläislähtöinen urheilujohtaja Vilho Hirvi on sanonut: Kansallispeli voi asettua resurssiksi yhteiskunnan rakentamisessa.

4 Pesäpallon asema ja merkitys Jyväskylässä Pesäpallon syntyyn johtaneet kokeet alkoivat syyskuussa 1920 Jyväskylän lyseossa. Kokeiden jälkeen Tahko Pihkalan vankin tukialue ja pelin kehittelyn kehto oli Jyväskylä. Aluksi pesäpalloa pelattiin Jyväskylän seminaarissa ja oppikouluissa. Ennen Kirin perustamista v pesäpallon leviämiseen Jyväskylässä vaikutti suojeluskunta, jonka asema pesäpallon levittäjänä oli merkittävä koko Suomessa. Kirin ensimmäinen miesjoukkue syntyi pääosin Jyväskylän lyseon koulujoukkueen pohjalle. Kirin perustamisen jälkeen Kirin ensimmäiset pelit olivat seminaarin Jyskyt-miesjoukkuetta ja Jyskyttäret -naisjoukkuetta vastaan. Koulupesäpallo pysyi Jyväskylässä vireänä myös seuraavina vuosikymmeninä mm. Kirin järjestämien Jyväskylän ja lähiympäristön välisten koulusarjojen ansiosta. Vuosien mittaan Kiristä syntyi seura, jonka monet kaupunkilaiset ja myös keskisuomalaiset tunsivat omakseen - kotiseuraksi ja jossa edelleenkin koetaan paikkakuntakohtaista taito- ja tietoantia sekä vahvoja perinteitä. Kiri on tarjonnut jyväskyläläisille urheiluviihdettä usean vuosikymmenen ajan. Jyväskyläläisiä on hemmoteltu huippuosaamisella pääsarjatasolla enemmän kuin ketään muita Suomessa. Yleisö on saanut nauttia taidokkaista suorituksista sekä kilpailemisen ja esittämisen ilosta ja jännityksestä. Kiri on koettu paikallisesti omaksi seuraksi, jonka ottelut ovat kiinnostaneet ihmisiä kerta toisensa jälkeen. Seuran superpesiskausi 2015 osoitti, että jyväskyläläinen urheiluyleisö haluaa edelleenkin nauttia suomalaisesta huippupesäpallosta. Hippoksen pesäpallostadionilla kävi Kirin otteluita seuraamassa keskimäärin 1502 katsojaa. Prosentuaalinen lisäys vuoden 2014 katsojakeskiarvoon oli noin 40%. Viime kauden huipennuksena Kirille myönnettiin Pesäpalloliiton päätösristeilyllä johtokunnan pytty seuran profiilin kohottamisesta perinteisellä pesäpallopaikkakunnalla. Seuran strategiset tavoitteet Seuran tavoitteena on olla merkittävä yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisen vaikuttaja Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Seuran tavoitteena on pesäpallon istuttaminen uudelleen jyväskyläläiseen ja keskisuomalaiseen elämänmenoon sen vaikutuksen näkeminen tämän päivän ja tulevien aikojen yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen osana. Seuran toiminta muodostuu fyysistä ja henkistä kuntoa palvelevasta aikuisten, nuorten ja lasten kilpailu- ja harrastustoiminnasta (ml. ottelutapahtumien järjestäminen). Seura pelaa miesten superpesistä, jossa joukkueen tavoitteena on vakiinnuttaa paikka valtakunnan huipputasolla. Seura järjestää toimintaa ja tapahtumia, joihin osallistuvat ihmiset tuntevat saavansa positiivisia elämyksiä (sosiaalista pääomaa) elämäänsä.

5 Toiminnan tavoitteena on kehittää innostava ja turvallinen harraste- ja kasvuyhteisö lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Yhteisössä on pesäpallon lisäksi tilaa myös muille toiminnoille, joihin voi itse vaikuttaa. Toiminnan perustana on yhteinen arvopohja ja motivoiva ilmapiiri. Toiminnassa otamme huomioon yhteiskunnan kehittymisen muutokset kohtaamalla sidosryhmämme suoralla ja avoimella vuorovaikutuksella. Näin toimien kytkemme seuramme yhteiskuntaan seuraksi, jossa ihmiset voivat rakentaa elämää täysimääräisesti liikunnan avulla. Seurasta ihmiset löytävät lapsille kasvun tukea, itselleen kasvun paikkoja, urheiluhenkisiä elämyksiä, kuntoliikuntaa jne. Pyrimme suuntaamme toimintamme myös niin, että seurasta löytävät tukea myös nekin ihmiset ja perheet, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnasta väestön eriarvoistumisen ja turvattomuuden vuoksi. Seuran tulee olla vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea jyväskyläläisille perheille ja ihmisille. Strategian toteuttaminen Kehittämistyötä tehdään seuran kaikessa toiminnassa: johtamisessa, nuoriso- ja junioritoiminnassa, vapaaehtoistoiminnassa, jäsentoiminnassa, kuntoliikuntatoiminnassa, taloustoiminnassa, sponsorointiyhteistyössä, ottelutapahtuman kehittämisessä sekä aikuisten ja nuorten kilpailu- ja harrastustoiminnassa. Toimintaa ohjaa seuran toimintakäsikirja, jonka tavoitteena on toimia seurahengen ilmentymänä tätä me olemme kuvata kirjallisesti seuran toimintaa ja sen prosessin vaiheita toimia seuran strategian toimenpiteiden kuvaajana jäsentää toimintaa seuran toimijoille varmistaa seuran kehitystyö ja dokumentoida tulokset toimia perehdyttämisen välineenä seuratoimijoille selkeyttää työnjakoa ja määrittää vastuualueet seurassa saada seuratoimijoiden hiljainen tieto ja osaaminen koko seuraväen käyttöön Toimintakäsikirja siirtää olemassa olevan tiedon ja hyväksi koetut toimintatavat uusille toimijoille. Selkeillä toimintaohjeilla tavoitellaan selkeätä ja tuloksellista toimintaa. Seuran johtaminen Seuran johtamisessa meidän on huomioitava seuraavia tärkeitä asioita: Seuran kehittämisessä ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Meidän tulee johdattaa ihmisiä positiivisiin kanssakäymisiin toistensa kanssa. Seuran tulee edistää luovuuden toteuttamiselle suotuisaa ilmapiiriä. Seura elää ihmisten halusta kehittää yhteisiä toimintoja. Seuratoiminnan tulee tuottaa elämäniloa. Seurahengen luominen alkaa hyvän tahdon osoittamisesta. Seuran sisäisessä viestinnässä tärkeintä on seuran johdon ja keskeisten toimijoiden hyvä henkilökohtainen vuorovaikutus.

6 Aikuis- ja jäsentoiminta Kirin seuratoiminnan on tarjottava erilaisille ihmisille, ikään, sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta, liikuntaa ja aktiivista tekemistä. Koska pesäpallolla on aina ollut erityinen asema paikallisyhteisöissä sosiaalisen kanssakäymisen muotona, seura tarjoaa pesäpallon harrastusmahdollisuuksia niille ihmisille ja perheille (ml. perheiden lapsille ja nuorille), jotka ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua ongelmiin yhteiskunnan eriarvoistumisen ja turvattomuuden vuoksi. Tähän toimintaan liittyy myös osallistuminen pakolaisten kotouttamiseen. Sosiaalisella kanssakäymisellä (pesäpallon harrastamisella) lujitetaan alueiden ihmisten ja perheiden yhteishenkeä ja sitä kautta rakennetaan sosiaalisia verkkoja ihmisten ja perheiden tueksi. Seuran varsinaisen jäsenistön erityiskohteena ovat seniorit (entiset pelaajat ja jäsenet), jotka on huomioitava entistä paremmin, koska he omaavat suuren henkisen voimavaran. Heidän avulla seuralla on mahdollisuus lisätä jyväskyläläisen pesäpalloperinteen tuntemusta ja etsiä kiriläistä identiteettiä. Senioreille suunnatussa jäsentoiminnassa merkittävää osaa näyttelevät Kiri-illat, joiden ilmapiiri syntyy yhteisestä Kiri-aatteesta, yhdessäolosta ja pesäpallon menneisyyden ja nykyisyyden pohdinnoista. Seurassa on toiminut jo pitkään seuran keilajaosto (Keila-Kiri), jonka toimintaan voivat osallistua kaikki keilailusta kiinnostuneet kiriläiset. Mukana toiminnassa on keilailun ystäviä satunnaisista harrastelijoista aktiivisiin kilpakeilailijoihin. Keila-Kiri tarjoaa yhdessä harrastamista ja liikuntaa, jossa kohtaavat eri sukupolvet; mukana on aikuisia, lapsia ja senioreita, nuorimmat noin 15 vuotta ja vanhimmat yli 80 vuotta. Nuoriso- ja junioritoiminta Seuran nuorisotoiminta on liikuntaharrastuksen ja kasvatuksen edistämistä Jyvässeudulla. Tätä tarkoitusta varten seura järjestää jäsenilleen kilpailu-, valmennus-, koulutus- ja kasvatustoimintaa. Tärkeänä tavoitteena on myös koulupesäpalloilun kehittäminen Jyväskylässä. Nuoriso- ja junioritoiminnassa muita tärkeitä asioita ovat: Kilpailu- ja valmennustoiminnan pääpaino on harjoittelemisessa ja eri ikä-luokkien (7-20 vuotta) kilpailutoiminnassa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Seura muodostaa eri ikäluokkiin harjoitteluryhmiä myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole pääasiana kilpailumotivaatio, vaan enemmänkin hauskanpito ja yhdessäolo pesäpallon parissa. Seura tukee ja kannustaa aktiivisesti niitä junioreita, joilla on halu lähteä kouluttautumaan seura-, valmennus- tai tuomaritoimintaan Keski-Suomen Liikunnan tarjoamilla kursseilla. Seura järjestää vuosittain yhdessä Keski-Suomen Pesiksen ja muiden pesisseurojen kanssa Jyväskylän seudun alueella pesispäiviä, pesäpallokouluja sekä muuta junioritoimintaa, jotka tarjoavat harjoittelumahdollisuuden valmennus- ja tuomarikoulutuksessa olleille nuorille. Pesiskoululaisille (6-12 vuotta) järjestetään ohjatun valmennuksen ohella pienimuotoista kilpailutoimintaa korttelipesishengessä. Lisäksi suuntaamme toimintamme perustoimintamme ulkopuolelle ja tarjoamme osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia myös niille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen, jotka eivät ole mukana seuramme perustoiminnassa (kts. aikuis- ja jäsentoiminta).

7 Nuoriso- ja junioritoiminnan tavoitteiden toteutumisesta vastaa juniorijaosto yhteistyössä seuran johdon kanssa. Vapaaehtoistoiminta Kirin vapaaehtoistyö on toimintaa johtoelimissä, osallistumista pesäpallotoiminnan järjestämiseen tai osallistumista Kirin varainhankintaan. Toimintalinjamme mukaisesti seurassamme tulee arvostaa ja painottaa vapaaehtoistyötä sekä ymmärtää vapaaehtoistyön motiivit, joita ovat uusien ihmisten tapaaminen, henkisen vireyden ylläpitäminen, itsensä kehittäminen ja yhdessäolo. Vapaaehtoistoiminnassa meidän on muistettava, että tehtävien pitää olla mielekkäitä ja hyvin jaettuja. Eri vapaaehtoistoiminnoista vastaavien on muistettava antaa kaikille tekijöille tarvittaessa koulutusta, arvostusta ja kiitosta. Vapaaehtoistyön koordinointi on tärkeää sekä jäsenien, kaupungin ja yhteistyökumppaneiden suuntaan Kuntoliikuntatoiminta Pesäpalloa tarvitaan kuntoliikuntana, jolla edistetään sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Pääkohderyhmänä on Kirin jäsenistö ja jyväskyläläiset ihmiset. Toisena kohderyhmänä on yhteistyökumppaneiden henkilöstö, joille Kiri tarjoaa liikuntapäiviä pesäpallon parissa. Harrastepesistä markkinoidaan yrityksiä yhdistävänä, yhteistyöhön kasvattavana, naisille ja miehille sopivana ja turvallisena perusliikuntamuotona. Seura tarjoaa yritysten henkilökunnille perhepäiviä, joiden tarkoituksena on kannustaa yritysten työntekijöitä ja heidän perheitään liikunnallisen ja terveelliseen elämäntapaan. Päivä tarjoaa perheille yhdessä ja erikseen yhteistä aikaa pesisaiheisen liikunnan parissa. Taloustoiminta Kirin talous ja toiminnan tavoitteellisuus rakennetaan terveelle pohjalle tehokkaan sponsorointiyhteistyön kautta. Taloutta pyritään parantamaan Kirin jäsenistön yhteisin ponnistuksin vapaaehtoistyöllä ja erilaisilla kampanjoilla. Kirin tulot koostuvat pääasiallisesti sponsorointituloista, toiminta-avustuksista, julkisista palveluista, talkoista, jäsenmaksuista, pelaajavuokrista ja otteluiden pääsylippu- ja myyntituloista. Kirin menot koostuvat pääasiallisesti seurajohtajan ja markkinointipäällikön palkoista, velkojen hoidosta, pelaaja- ja valmentajapalkkioista, pelaajien kulukorvauksista, sarja- ja pelaajalisensseistä, toimitilojen vuokrasta, toimistokuluista, joukkueiden matkustamiskuluista, mainoskuluista sekä sali- ja kenttävuokrista. Sponsorointiyhteistyö Kirin sponsorointiyhteistyö on yrityksen (yhteisön, tms.) ja seuran tehokasta yhteistyötä, jossa on otettava huomioon seuraavia asioita:

8 Yhteistyö on yrityksen ja Kirin yhteistä elämyksellistä sisällön tuottamista yhteisille kohderyhmille. Yhteistyö on käytännössä kyky ja halua yhdistellä ja hallita tiedon ja luovuuden avulla erilaista ajattelua hyödyksi molemmille. Yhteistyön arvon ratkaisee yhteistyön molemminpuolinen hyödyntäminen. Tehokkaan yhteistyökumppanuuden kannalta on tärkeää, että ymmärrämme yrityksen liiketoiminnallisen näkökulman. Yksi yritysyhteistyön tärkeimmistä asioista on Kirin seuratoiminta, jossa korostuvat paikalliset arvot, yhteisöllisyys, terve tulevaisuushakuinen henki, verkostoituminen, kulttuuri ja historia. Toimintalinjan tulee näkyä Kirin urheilutoiminnassa, edustusjoukkueen pelaamisessa, pesäpallo-ottelutapahtuman järjestelyissä, ihmisten talkoohengessä ja sidosryhmäyhteistyössä. Mikäli pystymme tässä suhteessa täyttämään yhteistyökumppaneiden odotukset, kumppaneiden joukossa voi syntyä aivan uudenlaista yhteenkuuluvuutta ja halua kehittää ja syventää yhteistyötä seuramme kanssa. Tarjoamme yrityksille mm. seuraavia yhteistyömuotoja: Seura tarjoaa yritykselle/yhteisölle näkyvyyttä superpesis-/juniorijoukkueiden peli-/harjoitteluasuissa. Seura tarjoaa yrityksille/yhteisöille näkyvyyttä ja kuuluvuutta superpesisotteluissa Hippoksella. Yritys-/yhteisö on otteluisäntä yhdessä superpesisottelussa. Yritys/yhteisö osallistuu Kirin ja hyväntekeväisyysjärjestön/-säätiön yhteistyöhön. Yhteistyöhön liittyen superpesiskaudella on yksi hyväntekeväisyysottelu jonkin hyvän toiminnan hyväksi. Seura tarjoaa yrityksille/yhteisöille liikunta- ja perhepäiviä. (kts kuntoliikuntatoiminta). Seura järjestää yrityksille/yhteisöille sopivia iltapäiväseminaareja, joihin hankitaan huippuasiantuntijoita luennoitsijoiksi. Yritys/yhteisö on mukana tukemassa Jyväskylän Kirin yhteisöllistä seuratoimintaa. Yhteistyöllä Kiri ja yritys/yhteisö muodostavat yhteisöllisen kumppanuuden Jyväskylän alueen elinvoiman kehittämiseen. Uskomme, että yhteistyöstä on imagollista hyötyä molemmille osapuolille. Ottelutapahtuman kehittäminen Seuran erityishaasteena on ottelutapahtuman kehittäminen. Tässä on otettava huomioon yhteistyökumppaneiden ja yleensäkin ihmisten odotukset, jotka liittyvät dramatiikkaan ja tunnelmaan: yhteiseen hyvänolon tunteeseen, jota pesäpallo-ottelun katsomossa parhaimmillaan syntyy. Edustusjoukkueemme odotetaan tuottavan urheiluviihdettä, johon liittyy myös tunteita, joiden on oltava niin voimakkaita, että ne välittyvät katsojille. Mikäli kentällä näkyy persoonallisia otteita, tunteella pelaamista, huippusuorituksia sekä kekseliäitä ja yllättäviä ratkaisuja (luovuutta), olemme vastanneet nykykatsojien (tavallisten ihmisten, kaveriporukoiden, perheiden) asettamiin odotuksiin. Emme ole tässä vielä täysin onnistuneet, mutta uskomme, että se on oikea tie urheilulliseen menestykseen, varsinkin joukkueurheilussa.

9 Ottelutapahtuman kehittäminen koskee kaikkia ottelutapahtuman kanssa tekemisissä olevia ihmisiä (ottelun järjestäjiä, kenttä- ja myyntihenkilöitä, kuuluttajaa). Mikäli ottelun järjestämis- ja palveluvastuussa olevat ovat iloisia ja innostuneita sekä vastaanottavaisia, katsojat saadaan viihtymään ja kommunikoimaan ottelussa. Yhteiseen päämäärään tähtäävän talkoolaisporukan avulla meillä on mahdollisuus kehittää ottelusta tapahtuma, josta katsojat voivat kokea saavuttavansa jotakin suurempaa. Kirin kasvattavan merkityksen tulee näkyä junioreiden toiminnassa ottelutapahtumassa. Kun he ovat innoissaan, huokuu ilmapiiristä terve tulevaisuushakuinen henki, joka taatusti tarttuu vaativampaankin katsojaan. Samalla koko ottelutapahtumasta syntyy parempaa urheiluviihdettä. Hippoksen pesisstadion sai viime vuonna uuden ilmeen, kun kentän hiekkatekonurmi uudistettiin ja katsomorakenteita korjattiin ja maalattiin. Hippos antaa nyt paremmat mahdollisuudet ottelutapahtuman kehittämiseen, joskin stadionilta puuttuu vielä katettu katsomo, joka poistaisi ulkoilmatapahtuman järjestämiseen liittyvät riskit. Pidemmällä tähtäimellä on tärkeää, että pesäpallo saa uuden pesäpallostadionin Jyväskylään, jota pidetään kansallispelimme kehtona. Kilpailu- ja valmennustoiminta Kilpailu- ja valmennustoiminnassa pyrimme jatkamaan noususuhteista kehitystämme kokoamalla vuosittaisen edustusjoukkueemme pelaajista, jotka ovat jo Kirissä pelipaikan vakiinnuttaneet ja joilla on palava halu säilyttää Kiri valtakunnan huipulla. Lisäksi edustusjoukkuetta pyritään vahvistamaan pelaajilla, jotka ovat joko Kirin juniorikasvatuksen läpikäyneitä tai Jyväskylään työhön tai opiskelemaan tulleita pelaajia. Pelaajien kanssa käydään kehittämiskeskustelut, jossa he voivat esittää omat tavoitteensa ja motiivinsa pelata pesäpalloa Kirin värien puolesta. Edustusjoukkueen pelaajarungon ulkopuolelle jääville pelaajille ja nuorille aikuispelaajille luodaan mahdollisuus pelata miesten ykköspesistä seuran farmiseurassa. Lisäksi seura pyrkii pelaamaan miesten suomensarjaa II-joukkueella, joka muodostetaan A-, B- ja C-poikaikäisistä nuorista. Lisäksi seura pelaa poikien superpesistä. Edustusjoukkueen valmennuksen johdolla on vastuu edustusjoukkueen ulkopuolelle jäävien nuorten pelaajien valmennus- ja kilpailutoiminnan koordinoinnista, ohjauksesta ja valvonnasta. Kirin nuoremmat juniorit pelaavat juniorisarjoja sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Seurajohtajalla ja seuran juniorijaostolla on vastuu nuorten pelaajien valmennus- ja kilpailutoiminnan koordinoinnista, ohjauksesta ja valvonnasta. Juniorijoukkueiden johdossa toimii juniorijaosto, joka muodostetaan junioripelaajien vanhemmista. Jyväskylän nais- ja tyttöpesäpalloilun kehittäminen on Jyväskylän Pesis ry:n vastuulla. Seuran naispesäpalloilu on alkanut Jyväskylän Kirin naistoiminnasta, mistä syystä seura haluaa edelleen käyttää naisten edustusjoukkueella Kirittäret -nimeä, vaikka nimi on rekisteröity Kirin käyttöön. Seurallamme on ikänaisten (yli 35 v) joukkue, joka pelaa pesäpalloa harrastustasolla, mutta jolla on myös kilpailullisia tavoitteita. Joukkue muodostuu naisista, joiden joukossa on useita kiriläisiä naispesäpalloilun suomenmestareita. Joukkue on voittanut useita Suomen mestaruuksia Vanamoiden sarjassa.

10 SEURA MUKANA YHTEISKUNNAN ARVOTALKOISSA Suomalaiset odottavat tänä päivänä urheiluseuroilta urheiluhenkisen viihteen ohella tukea lasten ja nuorten kasvulle, hyvinvointia liikunnasta ja omaa elämää tukevaa toimintaa. Suuntaamalla toimintamme kohtaamaan näitä odotuksia olemme mukana kehittämässä sosiaalista pääomaa yhteiskunnassa liikunnan avulla. Seuramme kehittämisessä on haasteita, joihin pystymme vastaamaan yhdistämällä voimavaramme seuramme sisällä. Seuran on lisättävä yhteistyötä myös muiden jyväskyläläisten urheiluseurojen kanssa ja pyrittävä hankkimaan tietoa kansalaistoiminnan osaajilta, joita löytyy mm. Jyväskylän yliopistosta. Seuran on järjestettävä kohtaamistilaisuuksia (Kiri-iltoja, seminaareja yms) ja koulutettava toiminnassamme mukana olevia työntekijöitä. Strategiamme pääviesti on kertoa yhteistyökumppaneillemme, jyväskyläläisille, kaupungille ja yrityksille halustamme osallistua tulevaisuudessa yhteiskunnan arvotalkoisiin. Viestiimme liittyy myös tavoite vakiinnuttaa miesten edustusjoukkueen paikka valtakunnan huipputasolla. Kuinka hyvin me onnistumme tavoitteissamme, riippuu meistä toimijoista ja siitä, miten onnistumme saamaan arvostusta toimintaympäristössämme. Joka tapauksessa olemme kehittämässä ihmisten Jyväskylässä ja Keski-Suomessa, suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja rakentamassa pesäpallosta maan kansalaistoiminnan ykkösjuttua.