Aluepolitiikan vaikuttavuus

Transkriptio

1 Aluepolitiikan vaikuttavuus Olavi Ala-Nissilä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Seminaari: ITÄ-SUOMI uuden kasvun kynnyksellä? Kuopio ANNUAL REPORTS 12007

2 Esityksen sisältö EU:n toimielimet ETT:n esittely: organisaatio, kollegio EU tarkastusympäristönä; EU:n budjetti Valvontajärjestelmä ja vastuuvapaus ETT:n tehtävät: (a) perinteinen tilintarkastus (financial audit) ja (b) toiminnantarkastus (ml. vaikuttavuus) ETT:n havaintoja koheesiopolitiikan alalta EU:n budjetin uudistaminen Ulos finanssikriisistä yhdeksän opetusta

3 EUROOPAN UNIONIN TOIMIELIMET (2010) Lainsäädäntö Neuvosto 27 jäsenvaltion ministerit 610 mio / 3512 virkaa Oikeusasiat Euroopan unionin tuomioistuin 27 tuomaria 8 julkisasiamiestä (+ yleinen TI & Virkam. TI) 329 mio / 1927 virkaa Eurooppa-neuvosto - pysyvä puheenjohtaja -toimii myös lainsäätäjänä -23,5 mio / 60 virkaa Aloiteoikeus & toimeenpano Euroopan komissio 27 Jäsentä mio / virkaa Euroopan keskuspankki Lainsäädäntö Euroopan parlamentti 751 jäsentä vaalit joka 5. vuosi (2009) mio / 6135 virkaa Ulkoinen tarkastus Euroopan tilintarkastustuomioistuin 27 jäsentä 148 mio / 889 virkaa lisäksi: Talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, oikeusasiamies ja tietosuojavaltuutettu 3

4 Tilintarkastustuomioistuimen organisaatio Kollegio puheenjohtaja + 26 jäsentä Tarkastusjaosto 1 (luonnonvarat) Tarkastusjaosto 2 (koheesio) Tarkastusjaosto 3 (ulkoiset toimet) Tarkastusjaosto 4 (tutkimus,hallinto, tulot) Tarkastusjaosto CEAD (kehittäminen, evaluaatio,laadunvalvonta) Osastot Osastot Osastot Osastot Osastot Henkilöstö: 900 virkaa Tarkastusosastot n. 540 Hallinto-osasto n. 175 Käännösosasto n. 165 Presidentti n. 20 (ml. oik.palvelu, sis.tarkastus, liaison officer) Suomalaisia 29 henk. ( ) (SE 28, DK 21, AT 13) 4

5 Tilintarkastustuomioistuimen kollegio Yksi jäsen jokaisesta 27 EU-maasta Virkakausi 6 vuotta Ehdoton riippumattomuusvaatimus Kollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan (presidentin) 3 vuodeksi kerrallaan Jäsen esittelee vastuullaan olevien tarkastusten tulokset kollegiolle Kollegio päättää täysistunnossa yhdessä kertomusten ja lausuntojen antamisesta 5

6 EU ainutlaatuinen tarkastusympäristö Budjetti 2010 = 122,9 mrd euroa Jaettu hallinto (shared management): o lopullinen vastuu komissiolla: (EU-Sopimuksen artikla 317) mutta noin 80% kaikista tukirahoista mukaan lukien koheesiorahat - hallinnoidaan jäsenvaltioissa (hakijavaltioissa) 27 taloushallinnon ja valvonnan kulttuuria

7 Yleinen talousarvio 2010 menot Yhteensä: milj. euroa 6,3% 1,1% 6,4% Luonnonvarojen suojelu ja hallinta Koheesio 9,2% 47,3% Kilpailukyky Kansalaisuus 29,6% EU globaalina toimijana Hallinto 7

8 Valvontajärjestelmä & vastuuvapausmenettely Ulkoinen valvonta: EUROOPAN PARLAMENTTI Petostentorjuntayksikkö vastuuvapaussuositus raportointi NEUVOSTO EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN vastuuvapaus Sisäinen valvonta: tarkastuksia KOMISSIO Tukia myöntävät pääosastot Sisäisen tarkastuksen pääosasto (IAS) Budjettipääosasto (DG BUDG) tarkastuksia&maksuja tarkastuksia OLAF KANSALLINEN TOIMINTATASO -esim. ELY:t MAVI:n ohjauksessa (maatalous) -esim. todentamisviranomainen (rakennerahastot)

9 Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät Sopimus Euroopan unionin toiminnasta artiklat TILINTARKASTUS Financial Audit TOIMINNANTARKASTUS Sound Financial Management-Audit taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus Vuosikertomus, joka sisältää lausuman (DAS): (1) Tilien luotettavuudesta ja (2) niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta Erityiskertomuksia

10 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HAVAINTOJA KOHEESIOPOLITIIKAN ALALTA (a) TARKASTUSLAUSUMASSA (DAS)

11 Yleistä DAS-tarkastuslausumasta lisättiin perustamissopimukseen vuonna 1993, annettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1994 lausuma Euroopan unionin (a) tilien luotettavuudesta sekä (b) tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kattaa unionin tilinpäätöksen ja sen perustana olevat toimet esitetään omana lukunaan vuosikertomuksessa 11

12 DAS 2008 tilitapahtumien (maksut) laillisuus Valvontajärjestelmät Virhetason vaihteluväli Maatalous ja luonnonvarat Koheesiopolitiikan alat Tutkimus, energia ja liikenne Yhteisön ulkopuolelle suunnattu tuki sekä kehitysyhteistyö ja laajentuminen Koulutus ja kansalaisuus Talous- ja rahoitusasiat Hallintomenot Tulot

13 Mistä koheesiopolitiikan virheet johtuvat? Korkean virhetason (v ainakin 11 % väli- ja loppumaksuista sellaisia, joita ei olisi pitänyt korvata) pääasiallisin syy: tukikelpoisuusvirheet, eli Hanke tai tuensaaja ei täytä rahaston (EAKR, ESR, Koh.rahasto) ehtoja Hankintasääntöjen noudattamisessa puutteita Menoilmoituksissa kustannuksia, jotka eivät tukikelpoisia 13

14 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN HAVAINTOJA KOHEESIOPOLITIIKAN ALALTA (b) ERITYISKERTOMUKSISSA (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus)

15 Yleistä erityiskertomuksista Arvioidaan ohjelmien, tukien sekä menettelyjen taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta ETT antaa keskimäärin erityiskertomusta/vuosi Kertomukset esitellään Euroopan parlamentille (COCOBU) ja neuvostolle (ao. työryhmille) Kertomusten aihealueet valitaan mm. riskin, rahamäärien ja merkittävyyden pohjalta 15

16 ETT:n havaintoja koheesiopolitiikan vaikuttavuudesta erityiskertomusten perusteella (1) SUURET INVESTOINTIHANKKEET (erit.kert. 1/2008) Tukihakemusten yhteydessä esitetyt taloudelliset ja sosioekonomiset analyysit hyvin kirjavia; komissio katsonut läpi sormien lukuisia puutteita Co-financing-osuuksissa epätarkkuuksia Tuloa tuottavissa hankkeissa ei riittävässä määrin tutkittu lainan mahdollisuutta (tuen sijasta) Jäsenvaltiot suorittaneet vain vähän hankkeiden yksittäisiä jälkiarviointeja 16

17 ETT:n havaintoja koheesiopolitiikan vaikuttavuudesta erityiskertomusten perusteella (2) EAKR:n OSARAHOITTAMAT JÄTEVESIHANKKEET (3/2009) Toimet ovat edistäneet jätevesien käsittelyä; puhdistamot toimivat yleisesti ottaen riittävän hyvin Komission käytävä läpi avustushankkeet yhdenmukaisemmin Komission perehdyttävä paremmin tuloksiin ennen loppumaksujen suorittamista Saastuttaja maksaa periaatetta painotettava enemmän 17

18 EU:n budjetin uudistaminen (1) o ETT antoi oman kontribuutionsa keväällä 2008, korostaen mm. seuraavia seikkoja: o Lisäarvo; ETT pitää hyvänä, että kun menoprioriteetteja valitaan, paino on lisäarvossa. Jo lähtökohtaisesti on epätodennäköistä, että veronmaksajien rahoja käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, jos meno-ohjelmat eivät tuo eurooppalaista lisäarvoa. o Eurooppalainen lisäarvo (European added value) tulisikin ottaa yhdeksi budjettiperiaatteeksi ja se tulisi (tarkemmin) määritellä EU:n varainhoitoasetuksessa (Financial Regulation). o Meno-ohjelmien suunnittelussa erityisesti tukikelpoisuuden ja tukien hallinnoinnin osalta - tulisi soveltaa seuraavia periaatteita: (1) tavoitteiden selkeys; (2) yksinkertaistaminen; (3) realismi; (4) vastuullisuus ja avoimuus. 18

19 EU:n budjetin uudistaminen (2) Muutamia muita uudistuksia; ETT vain kysyy: o Olisiko mahdollista input ien sijasta korostaa enemmän output ja (maksatukset kytkettäisiin tuloksiin)? o Olisiko mahdollista ottaa könttäsummia ja tasasummia enemmän käyttöön (lumpsums, flat-rates); sen sijaan, että korvaus todellisten kulujen mukaan? o Olisiko mahdollista olla enemmän kansallista (tai paikallista) harkintavaltaa EUohjelmien hallinnoinnissa (välttää hallinto hallinnossa )? o Voitaisiinko hyödyntää siedettävää riskitasoa kun ohjelmista päätetään? Eli jos ohjelman riski (sisältää virheitä) olisi kattavan valvonnan jälkeenkin yhä suuri, lainsäätäjä joko (a) hylkäisi ohjelmaesityksen; (b) sietää korkeaa riskiä ja hyväksyy näin ohjelman; (c) vaatii entistäkin kattavampaa valvontaa (enemmän varoja siihen) hyväksyessään ohjelman. o Olisiko fokusoiduttava sellaisiin toimiin, joissa avunsaajamaalla todellista sitoutumista ja omistajuutta? Koskee erityisesti ulkosuhdeohjelmia ja vaurastuvia maita (BRIC). 19

20 EU:n budjetin uudistaminen (3) Muita avainkysymyksiä, erityisesti koheesiopolitiikassa o Niukkuus (kauden mitoitus: 347 mrd euroa): julkiset taloudet rahoituskriisissä, tilanne pahempi kuin edellisten rahoituskehysten päätöshetkellä 2005/06. Keskusteluissa tullee esille jopa uudelleenkansallistaminen. o Keskittäminen: paineet jatkuvat; osin vastaus niukkuuteenkin. o Kytkeminen Eurooppa 2020-strategiaan: myös rakennerahastohankkeilla merkittävä rooli strategian edistämisessä. o Yksinkertaistaminen; paineet olemassa jatkossakin (nykyinen(kin) kausi käynnistyi hitaasti), ml. kansallisten proseduurien yksinkertaistaminen. o BKT-mittarin asema (nyt pääasiallisin kriteeri); tullee paineita (erit. rikkaimmista vanhoista jäsenmaista) vähentää sen asemaa; vrt. myös Barca-raportti. 20

21 Ulos finanssikriisistä - yhdeksän opetusta 1. Finanssisektorin toimijoiden (ml. tallettajat) omavastuuta korostettava. 2. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä parannettava. 3. Rahoituslaitosten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta parannettava. Myös pääomien laatu (ei vain määrä). 4. Johdannaiskauppa avoimemmaksi, keskitetty kauppapaikka. 5. Palkkiopolitiikkaan järjestys; ml. muuttuvien palkanosien ajallinen hajauttaminen ja takaisinperintämahdollisuus. 6. Pankkisektorin konsolidointia edistettävä; tehokkuus- ja kannattavuusongelmat ajavat ylisuureen riskinottoon. 7. Rahoitussektorin toimijoiden riippumattomuus taattava, eturistiriidat (esim. luokituslaitokset) ratkaistava. 8. Järjestelmäriskit tunnistettava paremmin; koko sektoria uhkaavat tekijät havaittava ja varoitukset/suositukset annettava. 9. Rajat ylittävän pankkitoiminnan valvontaa tehostettava.