TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 1

2 2

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä

4 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258 ISBN ISSN Ulkoasu Kotisaari Graphic Design Studio Kuvat Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri Paino Kirjapaino Kari Ky 2012 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Viitaniementie 15a Jyväskylä Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus 4

5 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 5

6 Sisällys 1 Johdanto 9 2 Yhteiskunnalliset lähtökohdat 11 3 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina KKI-vuosipäivä 15 5 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki Hanketuki Koulutustuki Kehittämishankkeet Metalli Liikkuu Kuntokatsastus ja -huolto Stadin kundi kondikseen Liikkeelle Liikunnan liikennevalot Turussa Satsaa itseesi Sähköinen ruokapäiväkirja 23 6 Verkostotyö 25 7 SuomiMies seikkailee SuomiMies seikkailee -kampanja Kampanjan kohderyhmät ja tavoitteet SuomiMies seikkailee -ideologia Kampanjan toimenpiteet kohderyhmittäin SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostotyö SLU-aluejärjestöt ja kaupungit Valtakunnalliset yhteistyötahot Reserviläisen maastoseikkailu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Kiertuetapahtumat Rekkakiertueen aikataulu Testaustoiminnan toteutus Rekkakiertueen yhteistyötahot SuomiMiehen kuntotestit Testatut Kohderyhmän tavoittaminen kuntotesteillä Testattujen SuomiMiesten kunto Motivoivat ja kannustavat testit SuomiMies seikkailee terveydenedistämiskampanjana Miesten arviot SuomiMies seikkailee -kampanjasta Yhteistyökumppaneiden arviot SuomiMies seikkailee -kampanjasta 39 8 Elinvoimaa eläkevuosiin Kohderyhmä ja tavoitteet 41 6

7 8.2 Elinvoimaa eläkevuosiin -toimintamalli Järjestetyt tilaisuudet 41 9 TELI-olosuhderyhmä Olosuhdetyön tavoite ja vaikuttamiskeinot TELI-olosuhderyhmän toimintasuunnitelma TELI-olosuhderyhmän toiminta Olosuhdetoimet vuonna TELI-olosuhderyhmän kokoonpano Muut olosuhdeverkostot vuonna Viestintä Viestinnällinen yhteistyö Viestintätyöryhmä Terveysliikunnan viestintäverkosto Se On Sinun Asiasi -viestintäkampanja Ilta-Sanomat Työ Terveys ja Turvallisuus -lehden liikuntavinkit ja videot Verkkosivut KKI-ohjelman verkkosivut SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivut Hakukoneoptimointi Kipinät-lehti Kipinät-lehden lukijatutkimus Sähkö-Kipinät Iso Posti Tiedotteet Maksettu mainonta Tuotettu materiaali Sosiaalinen media Näkyvyys medioissa ja verkostoissa Mediaseuranta Kohdeväestön tavoittaminen SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella Julkaisut ja artikkelit Haastattelut Esitelmät Opinnäytteet Kansainvälinen toiminta HEPA-verkoston työryhmät WHO-työryhmä Esitelmät Koulutus ja konsultointi Kunnon Laiva KKI-Päivät Hankekonsultointi KKI-ohjelman organisaatio Neuvottelukunta (2010 kesäkuu 2012) Henkilökunta 65 Liitteet 66 7

8 8

9 1 Johdanto Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön/ RAY:n yhteisesti rahoittama valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma. Ohjelman käynnistäminen ja toteutus ovat perustuneet tieteelliseen tietoon (Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu I ja II) ja jatkuvasti kerättyihin parhaisiin käytäntöihin. 17-vuotisen toimintansa aikana KKI-ohjelma on palkittu useilla kansallisilla ja kansainvälisillä tunnustuksilla (mm. WHO 2006). KKI-ohjelmaa kohtaan on myös osoitettu laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rinnalla ovat toimineet liikuntaolosuhteisiin keskeisesti vaikuttavat tahot liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. KKI-ohjelman paikallishankkeissa on saatu runsaasti kokemuksia terveyttä edistävän liikunnan tahojen toimivista yhteistyömuodoista liikunnan lisäämiseksi keski-ikäisten ja iäkkäiden parissa. Keskeisiä toimintamuotoja ovat liikunta-, sosiaali- ja terveystoimi, ympäristö- ja liikennehallinto, työelämä, järjestöt liikunnan, kansanterveyden, eläke-, sosiaali-, ympäristö- ym. toiminnan alueella sekä yksityiset toimijat. Suomessa on erityinen merkitys terveyttä edistävän liikunnan kansalaistoiminnalla, jonka eri alueilla seurat ja yhdistykset tarjoavat liikuntaharrastuksen ohella osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia. KKI-ohjelman keskeinen toimintamuoto on terveysliikuntaa edistävien verkostojen luominen, ylläpito ja kehittäminen; näin KKI-ohjelma lisää merkittävästi sektorien ja eri hallinnonalojen toimijoiden välistä yhteistyötä tarjoten ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin ja ongelmiin. 9

10 10

11 2 Yhteiskunnalliset lähtökohdat Liikuntalaki, hallitusohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätökset velvoittavat edistämään terveysliikuntaa. Liikuntalaissa (1998) terveysliikunta korostuu seuraavasti: Liikuntalain tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntapaikkojen valtionavustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) ylätason tavoitteita ovat 1) työurien pidentäminen, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja tuottavuus, 2) tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja 3) ennaltaehkäisevät toiminnat muun muassa terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kataisen hallitus edistää liikuntapolitiikallaan koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. On tärkeää selvittää syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luoda edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Arkiliikunnan mahdollisuuksia tulee parantaa yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Lisäksi tulee edistää matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan tukea entistä paremmin paikallisesti. Edellisen hallituksen käynnistämän Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena oli väestön terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen. Politiikkaohjelmassa mainittiin liikunnan osalta muun muassa, että terveyserojen kaventamiseksi tulee räätälöidä liikuntapalveluita erityisesti riskiryhmiin kuuluville henkilöille, muun muassa huonokuntoisille miehille, joilla on myös muita terveysongelmia. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 2008:10), TELI. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on mainittu yhtenä vastuutahona periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille Toimeenpanosuunnitelmassa on esitelty käynnistettyjä tai suunnitteilla olevia hankkeita sekä tehtäviä periaatepäätöksen tavoitteiden ja kehittämislinjojen toteuttamiseksi. KKI-ohjelmaa koskettavat tehtävät ja hankkeet työikäisten liikuntaan ja ravitsemukseen sekä terveelliseen arkiympäristöön liittyen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista (OPM 2009:17), LED tavoitteena on edistää liikuntakulttuuria, joka tukee kansalaisten omia liikunta- ja terveysvalintoja ja sitä kautta hyvinvointia. Periaatepäätös käsittelee liikuntakenttää kokonaisuudessaan, mutta se tukee myös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon linjauksia. On tärkeää, että liikunnan edellytykset otetaan aiempaa paremmin huomioon usean ministeriön alueella ja että julkishallinnon ja liikunnan kansalaistoimijoiden kesken rakennetaan kansallinen sopimus työnjaosta ja yhteistyöstä. Periaatepäätöksen taustalla on syvä huoli siitä, että liikuntaan myönteisestä suhtautumisesta huolimatta kansalaiset liikkuvat entistä vähemmän. Näin monipuoliset liikuntaolosuhteet jäävät osin käyttämättä. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on strategiansa 2015 mukaisesti koulutuksen, tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisopolitiikan sekä kirkollisasioiden asiantuntijana yhteiskunnallinen vastuu kansakunnan sivistyksen 11

12 ja hyvinvoinnin edistäjänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnan vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan toimintoihin, koko väestöön ja yksilöiden elämänkulkuun. Opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa koulutuksen, tieteen ja kulttuurin perusedellytykset ja luo mahdollisuuksia yksilöiden elämänvalinnoille. Toimialan arvot ovat tasa-arvo, sivistys, luovuus ja hyvinvointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön talous- ja toimeenpanosuunnitelmassa vuosiksi tuodaan esiin väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Suunnitelman mukaan valtion liikuntapolitiikalla tuetaan toimenpiteitä, jotka parantavat väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä liikunnan keinoin. Riittämättömästi liikkuvia aktivoidaan säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä väestön ylipainon kasvun hillitsemiseksi. Terveyttä edistävän liikunnan koordinointi (TELI-ohjausryhmä) Terveyttä edistävän liikunnan alueella viimeisen vuosikymmenen aikana saadun toimivan poikkihallinnollisen yhteistyön jatkuvuus on turvattava. Edellisen hallituskauden aikana vahvasti edennyttä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välillä tulee entisestään vahvistaa. Toiminnan uudelleenorganisointi on kuitenkin nähty järkeväksi. Kahden erillisen neuvottelukunnan työtä tulee jatkamaan ministeriöiden yhteinen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. Samalla tullaan myös vahvistamaan terveysliikuntaan liittyvät yhteiset linjaukset. TELI-ohjausryhmä, jossa on puheenjohtaja sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä että sosiaali- ja terveysministeriöstä, nimitettiin joulukuussa Euroopan unioni. Komission valkoisessa kirjassa Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia korostetaan ennakoivien toimien tärkeyttä liikkumisen laskusuuntauksen kääntämiseksi nousuun. Komissio suosittelee, että jäsenvaltioiden ministerit edistävät terveydenhuolto-, koulutus- ja urheilualojen välisen yhteistyön tehostamista. Tällöin olisi mahdollisuus määritellä ja toteuttaa yhtenäisiä strategioita, joilla vähennetään ylipainoa, lihavuutta ja muita terveysriskejä. EU-urheiluministerit ovat yhteisesti hyväksyneet terveyttä edistävää liikuntaa koskevat EU/HEPA Europe Network -suositukset. 12

13 3 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteutuksesta saatujen hyvien kokemusten ja tulosten perusteella ohjelman jatkamiselle on ollut vahvat perusteet. KKI-ohjelman tavoitteena on auttaa aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa. Ohjelman tavoitteena on edelleen arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten avulla lisätä työikäisten ja eläkkeelle juuri siirtyneiden terveyttä ja hyvinvointia. KKI-ohjelmalla on johtava valtakunnallinen koordinoiva rooli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa aikuisväestön terveysliikuntaan liittyvissä toimenpiteissä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuosina toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön/ray:n, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä Metsähallituksen yhteisenä hankkeena. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Tavoitteet KKI-ohjelman kohdeväestönä on liikkumaton tai terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva aikuisväestö. Ohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja, joilla liian vähän liikkuvat innostuvat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. KKI-ohjelma on myös mukana terveysliikunnan olosuhteita edistävässä työssä. Ohjelma tukee innovatiivista kansalaistoimintaa ja aktivoi laajaa sidosryhmäverkostoa, joka toteuttaa monipuolista liikuntatoimintaa kohdeväestölle segmentoidusti. Aktivointikeinoja ovat kohdennetusti suunnitellut kampanjat, taloudellinen tuki, erilaiset toimintamallit, viestinnälliset keinot ja materiaalit. KKI-ohjelman keskeisiä tunnusmerkkejä ovat yhteisöllisyys ja laaja-alainen tasa-arvo liikunnan näkökulmasta. KKI-ohjelman tavoitteiden pääpainopistealueina ovat pysyviin liikunta- ja ravintotottumusten muutoksiin tähtäävien mallien kehittäminen ja levittäminen sekä fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen liikunnan pariin. Ohjelma toimii aktiivisesti laajassa verkostossa, joka tukee työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien kehittämistä niin, että niissä huomioidaan terveelliset elämäntavat, kuten riittävä liikunta ja oikeat ravintotottumukset. 13

14 LIKES KKI-neuvottelukunta okm, stm, LIKES, UKK-instituutti Ikäinstituutti, THL, SLU, liikunta- ja kansanterveysjärjestöt Kansainvälinen toiminta KKI-toimisto Ministeriöt okm, stm,ym, lvm, Metsähallitus Kehittämis- ja tukihankkeet Resurssikeskukset LIKES, UKK-instituutti, YLE, TTL, LTS, urheiluopistot, THL, liikuntalääketieteen keskukset Järjestöt Liikunta Kansanterveys Eläke ELYt Liikuntatoimi Sos.terv.toimi Ympäristötoim Kuntayhtymät Maakuntaliitot Aluehankkeet Aluejärjestöt Liikunta Kansanterveys Kunnat Liikuntatoimi Sos.terv.toimi Ym. toimet Suuret kaupungit Paikalliset hankkeet Pienyhteisö -hankkeet Paikallisyhdistykset Yritykset Väestö Kuvio 1. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman terveysliikuntaverkosto. 14

15 4 KKI-vuosipäivä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma jakaa vuosittain tunnustusta esimerkillisille paikallisille KKI-hankkeille ja arkiliikunnan olosuhteiden edistämisessä ansioituneelle taholle perinteisessä KKI-vuosipäivässä. Vuonna 2011 KKI-vuosipäivää vietettiin Helsingissä, Säätytalossa. Tilaisuuteen osallistui noin sata kutsuvierasta. KKI-ohjelmaa rahoittavien ministeriöiden tervehdykset esittivät kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja peruspalveluministeri Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeriöstä. He myös luovuttivat tunnustukset palkittaville. KKI-ohjelman puheenjohtaja ja perustaja, liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti avasi vuosipäivän viimeistä kertaa työtehtävässään ennen siirtymistä viettämään eläkepäivään. KKI-vuosipäivän musiikkiesityksestä vastasi SuomiMies seikkailee -rekkakiertuevuoden kunniaksi Werner Bros. -yhtye. KKI palkitsi vuoden 2010 terveysliikuntahankkeina seuraavat ansioituneet KKI-hankkeet: Kunnonkeskus Oy:n alueen väestörakenteen ansiokkaasti huomiovasta ja liikunnan palveluketjumallia erinomaisesti toteuttavasta Kuntoa Kunnon Klubeista -hankkeesta. Puolangan kunnan monipuolisesta, tärkeitä kohderyhmiä ja työelämän muutoksia huomiovasta Pihkakourat kuntoon -hankkeesta. Tukihenkilötyöyhdistys ry:n syrjäytymisvaarassa olevaa kohderyhmää arvostavasta, ammattitaitoisesta ja pitkäjänteisestä Sittenkin mukavaa -hankkeesta. Vuoden 2010 liikkumisympäristötekona palkittiin: Oulun kaupunki pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta pyöräilyn olosuhteet huomiovasta yhdyskuntarakenteen ja arkiympäristön kehittämisestä. 15

16 16

17 5 taloudellinen Terveysliikuntahankkeiden tuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea rekisteröidyille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvaa aikuisväestöä, 40-vuotiaasta eläkeiän alkuun, säännöllisen liikunnan pariin. SuomiMies seikkailee -kampanjan osalta mukana ovat myös nuoret miehet. Erityisesti pyritään tukemaan hankkeita, jotka 1) aktivoivat huonokuntoisia miehiä liikunnan pariin ja/tai 2) sisältävät painonhallintaan liittyviä liikunta- ja ravitsemusmalleja. 5.1 Hanketuki Hanketukea voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää samalle hankkeelle peräkkäisillä hakukerroilla. Viimeiset hakupäivät olivat ja Syksyllä 2011 siirryttiin sähköiseen hakujärjestelmään. Taloudellista tukea myönnettäessä seuraavat kriteerit ovat tärkeitä: Hanketukihakua mainostettiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä maakuntalehdissä noin kuukausi ennen hakuaikojen päättymistä (ks. 10.9). Lisäksi hanketukihaun osallistumiskutsu lähetettiin KKI:n Ison Postin mukana (ks. 10.7). Hanketukihakukierroksilla 1/2011 ja 2/2011 hakijoita oli yhteensä 402, joista uusia hakijoita oli 103. Hanketukea myönnettiin 191 hankkeelle. Kokonaistukisumma oli euroa. Tuetuista hankkeista 47 sisälsi miehille suunnattua toimintaa. Ainoastaan yli 60-vuotiaille suunnattuja hankkeita oli 21, työyhteisöhankkeita 21 ja urheiluseurahankkeita 35. Yksityiskohtaisemmat tiedot hankkeista ovat luettavissa liitteestä 1. Tuetut hankkeet julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla sekä Liikunnan Ammattilainen -lehden liitteessä, josta otettiin KKI-ohjelmalle kappaleen erillispainos. 1. Hanke aktivoi liikkumaan aikuisväestöä, joka liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. 2. Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee ei lainkaan tai vähän liikkuvia liikunnallisen elämäntavan alkuun. 3. Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. 4. Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisen tapahtuman järjestämiseen. 5. KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita. Hankkeiden arvioinnin, tiivistelmät ja hankeseurannan toteuttaa KKI-toimisto. 17

18 5.2 Koulutustuki KKI-ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen. Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja aikuisväestölle suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. Hakijataho ja vertaisohjaaja valitsevat ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle sopivan koulutuksen. Koulutustuessa on jatkuva haku. Hakemus tulee postittaa viimeistään kuukautta ennen koulutusta. Tärkeitä kriteereitä koulutustukea haettaessa: Tukea myönnetään vertaisohjaajalle, jolla on valmis tai alkava ryhmä. Vertaisohjaaja ohjaa ja aktivoi liikkumaan aikuisväestöä, joka liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Tukea myönnetään liikunta-alan koulutukseen, johon voi myös sisältyä muita terveyteen liittyviä aiheita. Koulutus palvelee ryhmän ja vertaisohjaajan tarpeita. Vertaisohjaaja on sitoutunut ryhmän ohjaamiseen. Haettava avustus on enintään puolet kokonaiskuluista. Myönnettävä avustus on korkeintaan 300 euroa vertaisohjaajaa kohti. Vuonna 2011 koulutustukihakemuksia tuli 55. Tukea myönnettiin 38 hakijalle. Tukea haettiin yhteensä ,99. Myönnetty tuki oli yhteensä Yleisimmin koulutustukea haettiin edellisten vuosien tapaan Liikuttajakoulutukseen ja senioritanssikursseille. 5.3 Kehittämishankkeet KKI-ohjelman kehittämishankkeet ovat laajoja hankekokonaisuuksia, joissa tarjotaan terveyttä edistävää liikuntaa sekä terveellisiä ravitsemussuosituksia suurelle joukolle kohdeväestöä. Kehittämishankkeet keskittyvät KKI-ohjelman neljännen toimintakauden painospistealueisiin, fyysisesti huonokuntoisiin miehiin, työyhteisöihin sekä painonhallintaan. KKI-kehittämishankkeet valikoituvat muun muassa hanketukihaun kautta. Perinteisistä KKI-hankkeista KKI-kehittämishankkeet eroavat siten, että niitä ohjaa ohjausryhmä ja ne toimivat ns. ylhäältä alas -periaatteella. Hankkeiden toimintaa raportoidaan, seurataan ja arvioidaan tiiviisti koko hankkeen ajan. KKI-toimisto on mukana kehittämishankkeiden suunnittelussa ja ohjausryhmissä Metalli Liikkuu Metalli Liikkuu -hanke on viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan metallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön kohdistuva työpaikkaliikuntahanke. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hanke käynnistyi vuonna 2008 ja päättyi vuoden 2011 loppuun. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa yrityksiin liikunnan palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikunnan palvelutuottajien kanssa. Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat Be Group Oy Ab, Kemppi Oy, Sandvik Mining and Construction Oy, Stala Oy ja Peikko Finland Oy. Yritysten palveluksessa työskentelee henkilöstöä yhteensä lähes Valtaosa työntekijöistä on miehiä. Hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana keskeisenä tavoitteena oli juurruttaa ja vakiinnuttaa hankkeessa syntyneitä käytäntöjä osaksi yritysten normaaleja toimintakäytäntöjä. Vuoden 2011 aikana vahvistettiin liikuntavastaavien valmiuksia työpaikkaliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen. Yritysten työpaikkaliikunnan toimijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua liikuttajakoulutukseen. Myös lajikokeilut jatkuivat kuluneen vuoden aikana. Metalli Liikkuu -yritykset osallistuivat myös SuomMies seikkailee -kiertueen tapahtumaan toukokuussa Lahdessa. Hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana tavoitteena oli lisäksi rakentaa yritysten työterveyteen vähän liikkuvia aktivoiva liikuntalähetekäytäntö. Tarkoituksena on, että työterveyshoitajat voivat milloin tahansa ohjata aloittelevan ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan henkilön liikuntaneuvonnan piiriin, josta hänet ohjataan joko sopivaan matalan kynnyksen ryhmään tai hänelle sopivaan omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntalähetekäytännön osalta konkreettiset toimenpiteet jäivät hankkeen varsinaisen toimintakauden aikana toteutumatta, mutta ainakin 1 2 yritystä ilmoittivat olevansa halukkaita jatkamaan liikuntalähetekäytännön suunnittelua ja toteutusta. Yhteiseksi tavoitteeksi otet- 18

19 tiin myös yhteistyön jatkaminen eri muodoissaan varsinaisen hankkeen päätyttyä esimerkiksi lajikokeilujen, testauksen ja liikuntaneuvonnan muodossa. Metalli Liikkuu -hanke päättyi Lahdessa järjestetyn työhyvinvointiseminaarin yhteydessä. Loppuraportin kokoaminen käynnistyi vuoden 2011 lopulla. Raporttiin haastatellaan hankkeen keskeiset toimijat. Yrityksissä haastattelut tehdään kolmella eri tasolla: liikuntavastaavat, liikuntayhdyshenkilöt/työntekijät ja työterveyshoitajat. Hankkeen loppuraportti valmistuu syksyllä Ohjausryhmä Aikio Satu, Okeroisten työterveyshuolto Jokela Marketta, Suomen Terveystalo Oy Järvenpää Helena, Stala-yhtiöt Oy Järvinen Sauli, Metalliliitto Kivelä Harri, Kemppi Oy Kiviniemi Eija, Ammattiliitto Pro (ent. Toimihenkilöunioni) Koskinen Tuija, Sandvik Mining and Construction Lähteenmäki Minna, Peikko Finland Oy Mäkitalo Liisa, Lahden seudun yritysterveys (ent. Vipusen työterveyshuolto) Mälkki Riitta, Be Group Oy AB Päiviö Raija-Maija, Suomen Terveystalo Oy Salo Mai-Brit, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu Tenhonen Tarja, Suomen Terveystalo Oy Toivonen Merja, Suomen Terveystalo Oy Valkama Niina, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Virtanen Arto, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu Väyrynen Jaakko, Teknologiateollisuus ry Ylitalo Kustaa, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ( alk.) Kuntokatsastus ja -huolto Kuntokatsastus ja -huolto -tutkimushanke alkoi syksyllä 2009 ja jatkuu edelleen. Hankkeen keskiössä ovat keski-ikäisten miesten terveys ja liikkuminen. Hankkeessa annetaan terveysneuvontaa sekä toteutetaan liikuntainterventio, jolla pyritään vaikuttamaan sydän- ja verisuonitautiriskissä olevien vuotiaiden miesten liikuntatottumuksiin ja valtimotautien kokonaisriskiin. Hankkeessa ovat mukana Kirkkonummen terveyskeskus, Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos sekä HUS:n yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä toimintamuoto, josta myös muut kunnat saisivat virikkeitä. Kirkkonummella seurattiin ja verrattiin kolmea eri miesryhmää: 1) tavanomaiseen terveysneuvontaan osallistuvia miehiä, 2) liikuntainterventioon osallistuvia miehiä sekä 3) verrokkeja. Miehet olivat vuotiaita ja heillä oli vähintään kaksi sydän- ja verisuonitauteihin altistavaa riskitekijää, esimerkiksi tupakointi, ylipaino, diabetes tai verenpainetauti. Liikunta ei ollut osa tutkimukseen osallistuvien miesten elämää. Yli kolme kertaa viikossa liikkuvia miehiä ei otettu mukaan tutkimukseen. Hankkeen alussa miehille tehtiin perusteellinen terveydentilan kartoitus sisältäen terveydenhoitajan vastaanoton, suuhygienistin tapaamisen, laboratoriomittaukset sekä tarvittaessa omalääkärin vastaanoton. Miehet saivat ohjausta elintapamuutoksissaan terveyden, ravinnon ja liikuntatottumusten osalta. Hankkeen aikana miesten elintapamuutoksia ja niiden vaikutusta terveydentilaan seurattiin terveydenhoitajan tapaamisilla ja laboratoriomittauksilla. Miehille järjestettiin erilaisia liikuntaryhmiä ja lajikokeiluja sekä säännöllisin väliajoin kehon koostumuksen mittauksia ja UKK-kävelytestejä. Miehet pitivät liikkumisestaan liikuntapäiväkirjaa. Hankkeessa havaittiin oleellisena projektin vetäjän työn merkitys, erityisesti näin monialaisessa toiminnassa. Hankkeessa pidettiin tärkeänä, että yhdellä henkilöllä on kaikki hankkeen toiminnot hallussaan. Puskaradio toimi hyvänä markkinointikanavana. Hanketta pidettiin kaikin tavoin onnistuneena. Varsin kin henkilö kohtaisen palautteen ja tuen saaminen koettiin tärkeänä elintapamuutoksiin vaikuttavana ja motivoivana tekijänä. Näin järeä terveydenhuollon osallistuminen hankkeeseen koettiin hieman kalliina ja tietyllä tapaa monimutkaisena hankkeen mallintamista ajatellen. Ohjausryhmä Ali-Yrkkö Tanja, projektikoordinaattori, Kirkkonummen terveyskeskus From Svetlana, tutkimushoitaja, Kirkkonummen terveyskeskus Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Leppävuori Jenni, liikuntalääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Liira Helena, johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Remes-Lyly Taina, johtava hammaslääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Tikkanen Heikki, dosentti, Helsingin Urheilulääkäriasema 19

20 5.3.3 Stadin kundi kondikseen Stadin kundi kondikseen on Helsingin kaupungin henkilöstöliikunnan kehittämishanke, jonka tavoitteena on terve, hyvinvoiva sekä toiminta- ja työkykyinen kaupungin henkilöstö. Hankkeen toimenpiteitä ovat muun muassa miesten liikunta-aktiivisuuden lisääminen sekä tiedon kerääminen liikunnan ja terveysneuvonnan vaikuttavuudesta. Lisäksi halutaan kehittää ja lisätä seura- ja järjestöyhteistyötä. Hanketta koordinoi Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja mukana hankkeessa ovat Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ja työterveyshuolto. Miehiä pyritään aktivoimaan liikkumaan neljän eri päätoiminnan keinoin: miehille suunnatut ohjatut liikuntaryhmät ja -kurssit, SuomiMiehen kuntotestit, liikuntaneuvonta ja yhteisöllisyys. Liikuntaneuvonta eriytyi vuonna 2011 omaksi hankkeekseen, Liikeelle-hankkeeksi (ks ). Vuonna 2011 muun muassa pyrittiin kohdentamaan hanketta kaupungin eri virastoihin niille parhaiten sopivilla tavoilla, jatkettiin liikuntaryhmien toimintaa, etsittiin uusia yhteistyökumppaneita, järjestettiin henkilöstölle SuomiMiehen kuntotestejä viidessä eri virastossa ja tehostettiin hankkeen viestintää. Lisäksi vuonna 2011 toteutettiin Työkaverista liikuntakaveriksi -kampanja. Ohjausryhmä Rauramo Anssi, liikuntajohtaja, pj Heikkilä Titi, työhyvinvointipäällikkö, henkilöstökeskus Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Laine Kaisa, henkilöstöliikuntakonsultti, liikuntavirasto Loikkanen Tarja, liikunnanohjausosaston osastopäällikkö, liikuntavirasto Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Maula Leena, vastaava työfysioterapeutti, työterveyshuolto Liikkeelle Liikkeelle-hanke on 2011 käynnistynyt hanke, jota toteuttavat yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntavirasto, työterveyskeskus ja henkilöstökeskus. Terveyttä edistävän liikuntaneuvonnan palveluketjun luominen on osa Stadin kundi kondikseen -hanketta (5.4.2). Liikeelle-hankkeen tavoitteena on pysyvän, poikkihallinnollisen yhteistyömallin ja palveluketjun luominen työterveyskeskuksen ja liikuntaviraston välille. Keinoina käytetään ennaltaehkäiseviä menettelytapoja eri yhteistyötahojen kesken. Hankkeen osatavoitteita ovat 1) eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen, 2) uudella tavoin järjestetyn ennaltaehkäisevän terveysliikuntatoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyö, 3) vaikuttaa II tyypin diabetesriskin omaavien terveyteen positiivisesti sekä 4) tukea ja kannustaa elämäntapojen muutokseen seurannan ja tulosten arvioinnin sekä henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Hankkeen kohderyhmiksi valittiin pienet ja keskisuuret virastot ja liikelaitokset. Hankkeeseen kuuluville työterveysasemille järjestettiin kesäkuussa 2011 kaksi erillistä perehdytys- ja koulutustilaisuutta, joissa hanketta ja sen toimintaprosessia esiteltiin työterveyslääkäreille, -hoitajille ja -fysioterapeuteille. Koulutuksiin osallistui noin 20 henkilöä. Elokuussa hankkeeseen otettiin mukaan sosiaalivirasto, jonka työterveyshuollolle oli oma koulutustilaisuus syyskuussa. Asiakkaat ohjataan liikuntaneuvontaan työterveyshuollosta, josta varataan aika suoraan liikuntaneuvojalle puhelimitse. Asiakastapaamisessa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne sekä mitataan vyötärönympärys, painoindeksi (BMI) ja viskeraalisen rasvan määrä. Tukitoimina liikuntaneuvonnassa ovat seuranta, henkilökohtaisen kuntosaliohjelman laadinta, henkilöstöliikunnan ryhmiin ohjaaminen ja erilaiset materiaalit. Toinen tapaamiskerta sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa noin 12 viikon päähän. Toisella tapaamiskerralla tehdään seurantamittaukset ja jatkosuunnitelma. Hankkeen liikuntaneuvojan määräaikainen toimi oli avoimessa haussa, ja liikuntaneuvojaksi valittiin liikuntaviraston vastaava liikunnanohjaaja Ville Kujala, joka aloitti toimessaan Ohjausryhmä Heikkilä Titi, työhyvinvointipäällikkö, henkilöstökeskus Heinonen Pilvi, henkilöstöliikuntakonsultti, liikuntavirasto Kujala Ville, liikuntaneuvoja, liikuntavirasto Laine Kaisa, henkilöstöliikuntakonsultti, liikuntavirasto Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Maula Leena, vastaava työfysioterapeutti, työterveyskeskus Teerimäki Ritva, kehittämispäällikkö, työterveyskeskus 20