Rattikelkkailusta tuli olympialaji Suomessa ei ole kelkkailuratoja, lähin rata sijaitsee Latvian Siguldassa.

Transkriptio

1 CURLING Curlingissa heitetään curlingkiveä jäätä pitkin. Kivien tulee päätyä mahdollisimman keskelle pesää, joka on 40 metrin päässä. Kun kapteeni on heittänyt kiven, muiden pelaajien on oltava valmiina harjaamaan jäätä kiven edestä ohjatakseen kiven liukumista. Se joukkue, jonka kivi on useimmin lähinnä pesän keskipistettä, voittaa pelin. Curling on todennäköisesti saanut alkunsa Skotlannissa, joka kuuluu lajin huippumaihin. Eniten curlingin harrastajia ei kuitenkaan ole Skotlannissa vaan Kanadassa, jossa se on merkittävimpien lajien joukossa. Suomessa curlingin kilpatoiminta koostuu Suomen Curlingliiton järjestämistä SM-kilpailuista sekä paikallisista sarjoista ja turnauksista. SM-kilpailujen menestyksen perusteella valitut maamme edustusjoukkueet kiertävät lisäksi kansainvälisissä arvokisoissa. Suomen paras saavutus on olympiahopea vuoden 2006 Torinon olympialaissa. KELKKAILU Kerrotaan, että kelkkailun keksi asiakkaita vailla oleva ovela sveitsiläinen hotellinpitäjä. Hän päätti kutsua englantilaisia turisteja hotellilomalle kylpyläkaupunki Sankt Moritziin. Englantilaisherrat alkoivat syöksyä kelkalla alas kaupungin katuja rauhalliseen menoon tottuneiden paikallisten asukkaiden kauhuksi. Ajan mittaan tästä huimapäisestä ajanvietteestä kehkeytyi järjestäytynyttä urheilua. Alkeellinen kelkka sai tehdä tietä rattikelkalle, jota oli helpompi ohjata. Maailman ensimmäinen kelkkailurata avattiin 1885 Sankt Moritzissa. Kaupungin asukkaat ovat varmasti huokaisseet helpotuksesta. Rata on edelleen toiminnassa, ja sitä on käytetty kahdesti talviolympialaisissa. Rattikelkkailusta tuli olympialaji Suomessa ei ole kelkkailuratoja, lähin rata sijaitsee Latvian Siguldassa.

2 TAITOLUISTELU Kärkihypyt, piruetit, täydelliset kahdeksikot ja alastulot yhdelle jalalle. Taitoluistelu on vaikuttava ja kaunis urheilulaji. Kilpailuissa taitoluistelijat hyödyntävät myös kilpailuasujaan, jotka saattavat olla maailman huippusuunnittelijoiden luomuksia. Väriloistoa, tyylikkyyttä, paljetteja, kimallusta ja kultasäihkettä mitään säästämättä. Taitoluistelusta tuli urheilulaji 1800-luvulla. Luisteluharrastajat halusivat kokeilla jotakin haasteellisempaa kuin luistella ympäriinsä tai kilpaa tai olla hippasilla jäällä. He halusivat tehdä myös taitotemppuja. Suomeen taitoluistelu saapui vuonna1875, kun amerikkalainen Jackson Haines vieraili Helsingissä ja Kokkolassa. Vierailu inspiroi luomaan organisoitua taitoluistelutoimintaa ja ensimmäinen taitoluisteluseura Helsingfors Skridskoklubb (HSK) perustettiin. Taitoluistelu levisi nopeasti urheilulajina ja lajin ensimmäiset viralliset EM-kilpailut järjestettiin Olympialaisiin laji hyväksyttiin MAASTOHIIHTO Jos täytyy nimetä yksi laji, jossa pohjoismaat ovat aina menestyneet hyvin, niin vastaus on maastohiihto. Tanska muodostaa tosin poikkeuksen. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on maailman hiihtoeliittiin kuuluvia urheilijoita. Hiihto on suosittu liikuntamuoto erityisesti Pohjoismaissa ja Venäjällä pitkän ja lumisen talven vuoksi. Esimerkiksi Suomessa oli vuonna 2006 maastohiihdon harrastajia lähes miljoona. Hiihtotapoja ovat perinteinen sekä luistelu. Hiihto on tehokas liikuntamuoto: se parantaa sydämen suorituskykyä, hapenottokykyä ja vahvistaa useita lihasryhmiä, kuten selkää, hartioita ja jalkoja. Monet arvostavat myös luonnossa olemista osana hiihtoelämystä. Suurimpia suomalaisia hiihtotähtiä ovat olleet mm. Juha Mieto, Eero Mäntyranta, Marjo Matikainen, Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi sekä Mika Myllylä.

3 JÄÄKIEKKO Jääkiekko syntyi Kanadassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista joukkuepallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Brittiläiset sotilaat ryhtyivät ensimmäisenä pelaamaan virallisia otteluita Kingstonissa ja Halifaxissa 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin pelaajamäärä oli yhdeksän. Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Jääkiekosta tuli olympialaji 1920, ja olympialaisissa sekä MM-kilpailuissa menestyneimpien joukossa ovat seuraavat seitsemän maata: Kanada, Tšekki, Suomi, Venäjä, Slovakia, Ruotsi ja USA. Suomessa jääkiekko on harrastajamäärältään toiseksi suosituin joukkuelaji heti jalkapallon jälkeen. Suomen jääkiekkomaajoukkuetta kutsutaan epävirallisissa yhteyksissä nimellä Leijonat Suomen vaakunassa esiintyvän leijonan mukaan. Sen suurimpia saavutuksia ovat kaksi maailmanmestaruutta, kaksi olympiahopeaa ja maailmancup-hopea. LUMILAUTAILU Vuonna 1998 lumilautailu tuli uutena lajina talviolympialaisiin Japanin Naganossa. Laudan sitominen kiinni jalkoihin laskettelua ja rinnetemppujen tekemistä varten ei ole kuitenkaan mikään uusi keksintö. Jo 1920-luvulla oli ihmisiä, jotka tekivät alkeellisen lumilaudan sitomalla pyykkinarun avulla tynnyrilautoja yhteen. Vasta 60-luvulla ala kehittyi merkittävästi. Eräs amerikkalainen insinööri kehitti snurferin liittämällä narulla suksiparin yhteen. Insinööri tuli siten keksineeksi hauskan vaihtoehdon suksille ja alkoi valmistaa lumilautoja. Hän kutsui uutta harrastusta nimellä snurfing, josta syntyi suuri hitti, kun snurfereita myytiin yli miljoona kappaletta. Snurfer tulee sanojen snow (lumi) ja surf yhdistelmästä. Surfataan toisin sanoen lumessa. Muut alan toimijat kehittivät snurferia, josta syntyi lopulta lumilauta sellaisena kuin sen nykyisin tunnemme. Vuoden 2014 paralympialaisissa lumilautailu on ensimmäistä kertaa kilpailulajien joukossa.

4 SYÖKSYLASKU Yksi talviolympialaisten nopeimmista ja vaarallisimmista lajeista on syöksylasku. Rinteitä alas laskettaessa nopeus saattaa kohota 150 kilometriin tunnissa. Niin nopeassa vauhdissa onnettomuusriski kasvaa, ja siksi syöksylaskuratojen vaarallisimpiin kohtiin asennetaan turvaverkkoja ja pehmusteita. Syöksylaskuradalla kannattaa säilyttää tasainen vauhti vaikeista käännöksistä sekä pienistä kummuista ja notkoista huolimatta. Pujotteluun verrattuna syöksylaskussa ei mutkitella useiden porttien läpi, vaan yritetään laskea mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti maaliin. Kovan vauhdin vuoksi syöksylaskusukset ovat jopa 30 % pidemmät kuin pujottelusukset. Näin ne ovat myös vakaammat ja turvallisemmat. Kypärän käyttö on pakollista. Syöksylaskijan asu on hyvin ihonmyötäinen, jotta tuulenvastus jää mahdollisimman pieneksi. MÄKIHYPPY Mäkihyppyä on perinteisesti harrastettu monissa lumisten talviolosuhteiden maissa. Pohjoismaista Norjassa ja Suomessa mäkihyppy on hyvin arvostettu talviurheilulaji. Niissä perinteisillä Holmenkollenin ja Salpausselän mäkihyppykisoilla on yleensä ollut tuhansia katsojia. Mäkihyppy keksittiin Norjassa yli 150 vuotta sitten, ja siellä järjestettiin tämän kiehtovan lajin ensimmäiset kilpailut. Suomessa ensimmäiset mäenlaskukilpailut pidettiin Katajanokan kalliolla 9. maaliskuuta vuonna Vuosikymmenten aikana hyppyrimäkien profiilit ovat muuttuneet täydellisesti. Välineiden kehityttyä monet mäet ovat jääneet kokonaan käytöstä tai niitä on muutettu täyttämään nykyiset vaatimukset. Monien vanhempien mäkien korkeimmalla olevat lähtölavat eivät tänään ole lainkaan käytössä. Nykyisin hyppyjen ilmalento ei enimmilläänkään ole korkeammalla kuin 5-6 metriä maanpinnan yläpuolella. Eräs maailman kautta aikain menestyneimmistä mäkihyppääjistä on suomalainen Matti Nykänen, joka haali arvokisamitaleita vuosina Yksi tunnetuimmista mäkihyppääjistä on Eddie the Eagle Edwards. Hänestä tuli 1988 ensimmäinen britti, joka osallistui mäkihyppykilpailuun talviolympialaisissa. Hän jäi tosin jumboksi, mutta sai kuitenkin yleisön sympatiat puolelleen. Eddie the Eagle oli likinäköinen ja painoi hieman liikaa. Hänellä ei ollut sponsoreja, jotka olisivat voineet auttaa hankkimaan paremmat varusteet. Hänen silmälasinsa menivät yleensä huuruun, kun piti hypätä. Britannian mäkikotka jaksoi silti säilyttää innokkuutensa, ja hän nousi kansansankarin maineeseen Englannissa.

5 AMPUMAHIIHTO Ampumahiihdossa yhdistyy kaksi lajia. Ennen kaikkea on oltava nopea hiihtäjä, koska hiihdolla on merkittävä rooli ampumahiihdossa. Kilpailuradan varrella on ampumapaikkoja. Kilpailijat hiihtävät pienoiskivääri selässään ampumapaikalle, missä kivääri ladataan. Yksi vaikeimmista asioista on pystyä tähtäämään tarkasti tauluun kovavauhtisen hiihdon lomassa. Ampumahiihto juontaa juurensa sotilaspartiohiihtoon, joka esiintyi talviolympiakisoissa vuonna 1924 sekä näytöslajina 1928, 1936 ja Suomi osallistui kilpailuun joka kerran sijoittuen aina toiseksi. PUJOTTELU Pujottelu (joskus käytetään myös norjalaisperäistä sanaa slalom) on alppihiihdon kilpailumuoto, jossa tarkoituksena on suoriutua kepein merkitystä radasta mahdollisimman nopeasti. Porttien vuoksi urheilijan reitti radalla ei ole suoraviivainen. Suomeen pujottelun toi alppihiihdon pioneeri Erkki U. Penttilä Kanadasta vuonna Samana vuonna järjestettiin Suomen ensimmäiset pujottelukilpailut Kuopion Puijolla. Suomalaisista Kalle Palander on voittanut pujottelun maailmanmestaruuden vuonna 1999 ja pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella Tanja Poutiainen voitti pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella Hän voitti myös kahdesti suurpujottelun maailmancupin. Henkilökohtainen ampumahiihto kehittyi kilpailulajiksi 1950-luvulla ja tuli mukaan olympiakisoihin Squaw Valleyssä 1960 kilpailumatkana 20 kilometriä. Antti Tyrväinen voitti Suomelle hopeamitalin heti ensimmäisessä olympiakisojen ampumahiihtokilpailussa vuonna Tänä päivänä tunnetuin suomalainen ampujahiihtäjä on varmasti Kaisa Mäkäräinen, joka on niittänyt voittoja ja saanut mm. 4 MM-mitalia. Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä maailmanmestaruuden vuonna 2011.